ellauri049.html on line 392: Elokuussa 1871 Rimbaud lähetti töitään runoilija Paul Verlainelle, joka kutsui hänet Pariisiin. Rimbaud saapui kaupunkiin syyskuussa 1871 ja vietti kolme kuukautta Verlainen ja tämän vaimon luona. Rimbaud’n ja Verlainen välille muodostui suhde, joka aiheutti skandaalin. Rimbaud palasi Charlevilleen maaliskuussa 1872, mutta Verlaine kutsui hänet takaisin Pariisiin jo toukokuussa. Heinäkuussa Verlaine jätti perheensä ja muutti Rimbaud’n kanssa Lontooseen, missä he viettivät seuraavan talven. Huhtikuussa 1873 Rimbaud jätti mieleltään järkkyneen Verlainen ja palasi kotitilalleen Ranskaan, missä hän kirjoitti teoksensa Kausi helvetissä. Samana vuonna Verlaine ja Rimbaud tapasivat vielä Lontoossa ja Brysselissä, missä Verlaine ampui Rimbaudia ja sai kahden vuoden vankeustuomion.
ellauri055.html on line 809: Miehestä tuntui että vaimo vähitellen oli tullut myös mieleltään yxinkertaisemmaxi, samassa suhteessa kuin kasvojen alkuaan hempeä pyöreys oli muuttunut muijamaisexi kulmikkuudexi.
ellauri072.html on line 132: Kleist (1777-1811) oli preussilainen aatelinen, sukuperinteisen isän pakottama upseerixi, mutta tunsi voimakasta mieltymystä filosofiaan, matematiikkaan sekä luonnontieteisiin, joita hän alkoi opiskella erottuaan armeijasta vastoin kunkun tahtoa 1799. Kleist oli mieleltään helposti synkkyyteen vajoava. Hänen mieliajatuksensa oli Immanuel Kantin filosofiasta ”tieto on turhaa ja toiveet turhia”. Ranskassa hän yritti pestautua Napoleonin armeijaan, mutta hänen palautettiin takaisin Saksaan liian sekavana. Saksassa Kleist avusti äärikonservatiivista lehdistöä, mutta ei löytänyt politiikasta kutsumusta. Pettyneenä hän vetäytyi yhä enemmän omiin oloihinsa. Vaikka ruma heppuli, se oli eloisa, ja sille oli kyllä monta naista tarjolla, mutta se saattoi olla vähän kallellaan miehiin päin, ainakin sen mielinaiset oli miesmäinen siskopuoli Ulrike ja pullantuoxuinen sister-in-law Marie ja ehkä jotain muita milfejä. On epäselvää vetikö se koskaan paizi kätöseen. Viimetteexi 34v Kleist tutustui parantumattomasti sairaaseen rva Henriette "Jette" Vogeliin. Vogelilla taisi olla kohtusyöpä. Kumppanuxet teki Wannenseellä izemurhapaktin. Kleist ampui ensin naista rintaan ja sitten itseänsä päähän 21. marraskuuta 1811. Kleistinkin ruukku meni halki. Crackpot kuten bändärinsä Aarne Kinnunen. Sitä 6v vanhempi Rahel Varnhagen piti sille kauniin muistopuheen.
3