ellauri031.html on line 487: Tästä tulikin mulle mieleeni:
ellauri036.html on line 93: "Ainoa hyvä mikä elämässäni on ollut, jos siinä voi sanoa olleen jotain hyvää, on se, että kaikki valheelliset ilot kylvivät niin paljon tuskaa ja katkeruutta mieleeni, etten voinut enempää kestää." Nämä yksinkertaiset sanat lausui nuoruudestaan pyhä Augustinus, miehekkäin mies, joka on elänyt maan päällä. Harvat olisivat voineet lausua näitä sanoja niin suoraan kuin hän, vaikka ne ovat kaikkien sydämissä; ainakin soivat ne ylinnä minunkin mielessäni.
ellauri144.html on line 119: Niin, ehkä se johtuikin hummerista. Kun tuo tabu oli niin helposti ja yksinkertaisesti rikottu, niin ehkä minun luonteessani piilevä limainen, murhanhimoinen Dionysos oli saanut rohkaisunsa; ehkä sillä oli opittu se läksy ettei lain rikkomiseksi tarvitse tehdä muuta kuin - antaa periksi ja rikkoa! Ei tarvitse muuta kuin lopettaa vapiseminen ja täriseminen ja sellainen kuvittelu että se on mahdotonta ja sinä et siihen pysty: ei tarvitse mitään muuta kuin tehdä se! Just do it! Mitä muuta, minä haluaisin tietää, olivat kaikki nuo ruokia koskevat säännöt ja määräykset alun pitäenkään, mitä muuta tarkoitusta niillä oli kuin antaa meille pienille juutalaislapsille kokemusta siitä mitä on pidättyminen jostakin mieleisestä? Kokemusta, rakas ystävä, kokemusta, kokemusta, kokemusta. Itsehillintää ei poimita puista nääs - vaatii kärsivällisyyttä, vaatii keskittymistä, vaatii asiaan omistautunutta ja uhrautuvaista isää jotta vain muutaman vuoden ajassa luotaisiin aisoissa pysyvä ja kireäperseinen ihmisolento. Miksi muuten kaksi eri astiastoa? Miksi muuten kosher saippua ja -suola? Miksi muuten, haluaisin tietää, miksi muuten kuin sitä varten että meitä muistutettaisiin kolme kertaa päivässä siitä että elämä jos jotain on ollakseen niin on rajoja ja rajoituksia, satojatuhansia pieniä sääntöjä jotka on asettanut ei kukaan muu kuin Ei Kukaan Muu, sääntöjä joita joko noudatat kyselemättä, välittämättä siitä miten idioottimaisilta ne vaikuttavat (ja siten pysyt, tottelemalla, hänen armoissaan), tai joita sinä rikot, todennäköisimmin tuohtuneen talonpoikaisjärjen nimissä - joita sinä rikot koska ei edes lapsi halua koko ajan tuntea itseään täydeksi hölmöksi ja idiootiksi - niin, sinä rikot, mutta sillä todennäköisellä seurauksella (isä minulle vakuuttaa) että seuraavana Yom Kippurina kun nimiä kirjoitetaan siihen suureen kirjaan johon Hänmies kirjoittaa niiden nimet jotka elävät vielä seuraavassakin syyskuussa (kohtaus joka jostain syystä onnistuu syöpymään minun mieleeni), niin kas, sinun oma kallis nimesi ei olekaan siinä joukossa. No kukas nyt on idiootti, hah? Ja se ei vaikuta asiaan tippaakaan (tämän minä ymmärrän heti alkuun, päätellen siitä miten tämä Jumala, joka führeröi, järkeilee), onko rikkonut tärkeää vai vāhemmän tärkeää sääntöä vastaan, pelkkä rikkominen se saa Hänet antamaan satikutia - se on vain se että on poikennut oikealta tieltä, ja vain se, sitä Hän ei voi sietää, ja sitä Hän ei myöskään unohda, kun Hän vihaisena istuutuu (rööki suussa otaksuttavasti, ja pää taatusti armottoman kipeänä, niin kuin isäni ummetuksen huippukohdassa) ja rupeaa pyyhkimään nimiä yli sitä kirjasta.
ellauri161.html on line 285: – Kun ajattelen Jeesusta tai ylösnoussutta Kristusta, Hän tulee aina mieleeni ensimmäiseksi ristiinnaulittuna. Semmosena verisenä ja täynnä reikiä, pienet vaippahousut jalassa, hassu okahattu päässä.
ellauri183.html on line 119: Rakas päiväkirja. Sunnuntain lehdissä kerrottiin paljon muun ohella Eila Pennasesta ja siitä, miten Brasiliassa yritetään estää vapaampia tuulia mm. syyttämällä vapaata kasvatusta kaikesta pahasta, esimerkixi Sharon Taten murhasta. Näiden erilaisten aiheiden yhdistelmä palautti mieleeni Eila Pennasen kirjoituxen "Miten jaxan elää" Suomen Kuvalehdessä viime syxynä.
ellauri188.html on line 440: Kun kuten jo sanoin. näin Tobyn nojailevan parraspuuhun syviin ajatuksiin vaipuneena juolahti heti mieleeni että hänen mietiskelynsä kohde saattoi olla sama kuin minunkin. Ja jos niin oli, tuumin, enkö kaikista laivatovereistani haluaisi juuri hänet kumppanikseni pikku seikkailuun. Ja miksen ottaisi mukaan toveria jonka kanssa voisin jakaa retken vaarat ja jolta voisin saada lievitystä sen vaikeuksiin? Saattaisin kukaties joutua piileksimään jossain koijassa viikkokausia. Millainen lohtu kumppanista olisikaan sellaisessa tapauksessa.
ellauri216.html on line 661: Hyvän tovin kuluttua avaan silmäni. Katson suoraan eteenpäin. Katseeni pysähtyy pieluxella riippuviin pikkuhousuihin. Näky Glafiran hurlumheistä nakuna saa minut hetkessä seisahtumaan uudestaan. Vaate tuo mieleeni juuri kokemani sukupuolielämän. Himo on hetkessä poissa. No lähes poissa, hetki vielä, henkilö jonka haluatte tavoittaa puhuu jo toista puhelua.
ellauri222.html on line 1052: "Minulla on tunne elämän perusakseleista joita täytyy noudattaa, muuten kaikki on pelkkää pelleilyä jonka taustalla piilee tragedia. Minulla on täytynyt jo lapsena olla tuo tunne ja halu pysytellä perusakseleillani ja siitä syystä olen itsepäisesti sanonut ei kaikille taivuttelijoille, vain koska nuo akselit ovat iskeytyneet mieleeni, vaikka eivät ole olleet kovinkaan selviä. Viime aikoina olen tuntenut ne sävähdyttävästi jälleen. Kun pyrin pysähtymään tiellä, ne tulevat kuin taivaan lahjat. Makasin tässä vuoteellani ja äkkia ne värisyttivät koko olemustani. Totuus, rakkaus, rauha, avokätisyys, hyödyllisyys, sopusointu. Ja melu ja kahnaukset, vääristyneisyys, rupattelu, epätoivo, ponnistelu, tarpeettomuus, kaikki häipyivät kuin ne olisivat olleet epätodellisia. Ja uskon että kuka tahansa voi koska tahansa palata näille perusakseleille, vaikka olisi kovan onnen äpärä, vain on rauhallinen ja odottaa.
ellauri254.html on line 1031: Emigrantteihin Gorgi otti kantaa kärkevästi ja kirjoitti heistä säälimättömiä vieroksunnan ja suuttumuksen sanoja. Se on vihainen kuin rakkikoira. Mitähän tehtiin kuningatar Elisabethin gorgeille sen kuoltua? Vietiinkö vallan saunan taaxe tai piikille? Ihmeellinen juoni - nälkään kuoleva noita! Se johdatti mieleeni Pjotr Kropotkinin, vaikka hän ei kuollutkaan nälkään. Ihmeellistä ja traagista, noita! Maanpakolaisuudessa noidat kuolevat henkiseen nälkään. Prof. Iljin on laatinut raamatun pohjalta Koston uskon. Struve heittää kuperkeikkaa. Pariisiin muuttanut VI. Hodasevitš vakuuttaa julkisessa sanassa olevansa luotettava emigrantti. Ikävää kuin kellarissa hapanneiden suolakurkkujen parissa.
ellauri341.html on line 356: Arlosoroff ei ollut uskonnollisesti tarkkaavainen. Hänen varhaiskypsyytensä ja vahvat kansalliset tunteensa juutalaisena näkyvät kirjeessä, jonka hän kirjoitti 17-vuotiaana saksalaisen kirjallisuuden opettajalleen: "Olen juutalainen ja tunnen olevani vahva ja ylpeä juutalaisuudestani. Tunnen luissani, että olen erilainen kuin saksalainen, enkä koskaan tulisi mieleeni kiistää tätä… Sieluni kaipaa ainutlaatuista, muinaista heprealaista kulttuuria. Mutta pidän myös saksalaisesta kulttuurista, ja ehkä pelkään myös myöntää, kuinka suurta rakkauteni on se on… Goethe ja Schiller eivät kuitenkaan koskaan koskettaneet sydäntäni läheisesti." Vuonna 1919 Arlosoroff julkaisi tutkielman "Jewish People's Socialism", hänen ensimmäisen merkittävän kirjallisen panoksensa, joka koski nationalistista toivoa juutalaisille Eretz Israelissa. Siinä Vitali tunnustautui kansallissosialistixi, paizi että ao. kansallisuus oli juutalainen.
ellauri383.html on line 223: Myös libidoni laski. Kuten 10-kertainen. Se ei kadonnut kokonaan. Sen sijaan, että masturboin 1–2 kertaa päivässä, masturboin vain 1–2 kertaa kuukaudessa. Seksuaalisen halun katoaminen tuntui helpotukselta. Sen myötä siemensyöksyni kuivuivat melkein. Mikä oli myös tavallaan positiivista, koska sitä vuotoa ei tarvinnut siivota. Orgasmit olivat vähemmän intensiivisiä ja vähemmän keskittyneitä peniksen ympärille. Koko kehoni tuntui olevan orgasmissa, vaikka se tuntui vähemmän intensiiviseltä. Myös seksuaaliset ajatukset, jotka tulivat mieleeni melko usein, katosivat. Melkein. Myös akneni hävisi. Ja kehoni ei ollut niin haiseva kuin ennen. Myönteistä on, etten kokenut masennusta, kuten monet muut eunukit kertovat. Mutta negatiivisia vaikutuksia on. Väsyin hyvin helposti. Ja se väsymys tuntui erityisen pahalta ensimmäisten 3 kuukauden aikana. Lisäksi minulle kehittyi unettomuus, joka lisäsi vakavasti uupumusta. Ja minusta tuli huomattavasti heikompi. Joten en jaksanut juosta 100 metriä enempää. Ja olin täysin hengästynyt. Pienikin fyysinen aktiivisuus sai minut hengästymään. Minulla oli myös kuumia aaltoja ja kylmiä vilunväreitä. Yleensä kehon lämpötilan säätely näytti olevan epäkunnossa. Mutta se oli siedettävä sivuvaikutus. Jopa vähän hassua. Mutta kuudenteen kuukauteen mennessä kaikki nämä negatiiviset sivuvaikutukset olivat siedettävämpiä kuin alussa. Ja positiivinen puoli, en lihonut yhtään, koska olin fyysisesti aktiivinen kaikkia kertoja vastaan ​​ja rintani olivat vain vähän arat, mutta eivät kehittyneet. Luulen, että jos jatkaisin paljon pidempään, negatiiviset vaikutukset muuttuivat vielä vähemmän ilmeisiksi.
xxx/ellauri113.html on line 199: V: Vitut muovaatte. Painelette viimeisen ihmeen perässä kuin apinat, tai veteen kallistuvaa ruohonkortta ylös kiipeävä kohortti termiittejä. Kun ajattelen neroutta, mieleeni tulee Einstein tukka pystyssä ja kieli ulkona. Tai Hawking istumassa kierona rullatuolissa naama vinxahtaneessa virnussa. Aika pelottavaa. Neron keskeisiä piirteitä on päättömyys, exentrisyys, älyvapaus ja julkeus. Onkohan kaikki nerot narsisteja? Todennäköisest ovat. Hawkingin mielikuvitus lähti laukalle sen kuunnellessa cocktailkuzuilla jotain vielä tylsempää tyyppiä. Johnkin purki leluautoja pienenä mutta se sentään oppi korjaamankin niitä. Hawking ei pystynyt muuhun kuin tekemään lisää tuhoja. Ei ihme että laahus on oppinut epäilemään asiantuntijatahoja, ne on niin selkeästi omistavan luokan renkejä. Se että nykyajan nuorten pitää olla selvillä tekniikasta on paskapuhetta, tuotteistetut arkipäivän gadgetit toimii tökkimällä tai izestään, niitä osais käyttää vaikka marakatit.
xxx/ellauri123.html on line 226: Tuli mieleeni, kun aikani katselin Sebastian von Hammerschmackin ja Sir Vincent Goebbelbängin sipsuttavan hännystakeissaan kilpaa hevosella takaperin ja sitten taas etuperin ja nytten vielä sivulle, että niin siis tämä on nyt sitä Oikeaa Urheilua, mutta esportsille naureskellaan?
xxx/ellauri126.html on line 296: Hemmetti, kumpikohan tässä oli isompi narsisti, muna vaiko kana. Vittuako keski-ikäsen ämmän piti ruveta mummulle vittuilemaan, olisi vaan pitänyt turpansa kiinni ja kiittänyt. Jotain vitun valtataistelua ruuasta. Saavutettuaan tason 5 apina tuntee olevansa ize Kosmos. Voi helvetti! Extoi kuulosta jo aika narsistiselta? Samoilla linjoilla on Paulan mukaan olleet muun muassa Margaret Mahler (kekä?), Jean Piaget ja Erik Erixon (ei sunkaan se USA:n löytänyt viikinki?) No ei vitussa niillä ollut tota viiden portaan huuhailua, ne on vaan tavallisia kehityspsygologeja. Paula on vitun epämääräinen ollaxeen tietokirjailija. "Yritän izekin koko aika palauttaa mieleeni, etteivät muut ihmiset välttämättä nää maailmaa samasta näkökulmasta kuin mä." No ei vitussa nää, ellei ne seiso just sun paikalla, mikä ei lie mahollista vaiheissa 4 eikä 5. No nyttemmin Paola iloizee virheistä ja epätäydellisyydestä, varmasti täydellisestä hölmöydestäkin.
xxx/ellauri126.html on line 661: Toisinaan yhdistän harjoitteen jynssäyxeen, toisinaan ruuanlaittoon. Perunoiden kuoriminen ja tiskaus on erinomaisia peräänantamisen hetkiä, ja sauna on mitä parhain paikka missä rentoutua. Palautan mieleeni mukavia muistoja ja onnistumisen hetkiä.
xxx/ellauri149.html on line 266: Nämä noin kaksi sanaa jäivät kaikumaan mieleeni. Olen vuosikymmeniä saanut olla kantamassa tuoleja Pafoksella, Venetsiassa sekä Aulangolla ja kautta partani, nähnyt iskän yhä ontommaxi käyvästä pulinasta miten tärkeää olisi ollut varata aikaa ja irtautua arkiryskeestä saadakseen perspektiiviä omaan ajatteluun.
xxx/ellauri173.html on line 857: "Muuten, sinulla ei taida olla viimeisiä yhteystietoja minulle, vai mitä? kysyi Edison. "Ei yhtään", nuori lordi vastasi. Myönnän, että minulla on kiire jutella vähän tämän kauniin verhotun olennon kanssa, jonka tyhjyydestä pidän. Mitä tulee mieleeni tuleviin kevytmielisiin havaintoihin, niin ainahan on aikaa...
xxx/ellauri175.html on line 251: "Prinsessa näyttää esimerkkiä", sanoi Edison huolimattomasti, "ymmärrät, että asia on nyt hyväksytty! Jopa kuningattaret eivät voi enää vastustaa sitä. Kun taiteilija on varustettu suurella kauneudella, hän on patsaan velkaa... jo ennen kuin se on nostettu hänelle! "Olet epäilemättä esittänyt omaasi, neiti Alicia Clary, vuosittaisissa Lontoon salongissa?" "Kuinka tämä muisto, joka kuitenkin kykeni lyömään älyn niin luonnollisella ihailulla, on jäänyt mieleeni! Punastun sanoessani sen, mutta – en muista patsastasi. Neiti Alicia Clary katsoi alas.
xxx/ellauri175.html on line 414: - Vai niin ! nähdään myöhemmin ! hän vastasi: kun olemme tällä kujalla. On hyvin pimeää, rakkaani, eikä meitä voi nähdä. Vakuutan teille, että tämä on hyvin outo huolenaihe, joka tuli mieleeni ensimmäistä kertaa elämässäni! Tällä hetkellä kerron sinulle tämän.
xxx/ellauri175.html on line 747: Hyvin ! En tiedä, kuinka mieleeni tuli ajatus turvautua magneettiseen toimintaan – ainoaksi helpotukseksi, jonka tämä onneton nainen saattaa tuntea! Väitin ​​taistelevani sen kautta tätä voittamattoman ruumiillisen kivun pahaa vastaan. Opin turvallisimmista menetelmistä: sitten yritin, ei ilman kärsivällisyyttä, ja yksinkertaisesti sinnittelin, melkein joka päivä, noin kaksi kuukautta. Yhtäkkiä tässä on se, että ensinnäkin tunnetut ilmiöt, jotka on tuotettu peräkkäin, muut ilmiöt, jotka ovat edelleen huolestuneita tieteen arvossa, mutta jotka huomenna lakkaavat näyttämään sellaisilta, - täysin arvoituksellinen henkisen selvänäkimisen kriisejä. ― ilmeni näiden pitkien pyörtymisjaksojen syvyydessä.
xxx/ellauri208.html on line 875: Olen mieltynyt Fellinin elokuvaan Casanova (1976), jossa päähenkilö soutaa mustista roskasäkeistä tehdyn meren keskellä. Vertaisin sitä Veljeni Sebastianiin. Säkkimeri on täydellisen keinotekoinen ja sitä, mitä tarina vaatii. Ei tulisi mieleeni epäillä, etteikö kyseessä olisi meri, merellisempi meri kuin altaallinen vettä. Monilta runoilijoilta lähtee mustia roskasäkeitä, esim Celanilta tai Bukowskilta. Sirun päällä on 250 litran musta roskasäkki kun se ei ole käytössä.
xxx/ellauri231.html on line 432: 15. syyskuuta 1947 Bunin kirjoitti Mark Aldanoville: "Minulla on täällä kirje Teleshovilta, kirjoitettu 7. syyskuuta; mikä sääli (hän ​​kirjoittaa), että olet missannut kaiken tämän: kuinka kirjasi asetettiin, kuinka kaikki odottivat sinua täällä, paikassa missä olisit voinut olla... rikas, juhlia ja olla niin suuressa kunniassa! Tämän luettuani vietin tunnin hiuksia repimässä. Sitten yhtäkkiä rauhoittuin. Yhtäkkiä mieleeni tuli kaikki ne muut asiat, jotka Zhdanov ja Fadeev saattoivat antaa minulle juhlien, rikkauksien ja laakereiden sijaan..."
xxx/ellauri239.html on line 679: Itse kallistun kuitenkin siihen, että paineet ollut liian pitkään ja liian kovat päässä ja herralla on pää räjähtänyt ja tulos tässä. Ihmisillä kun pakka olemaan vähän liian paljon elämä feikkiä. Päihdeongelma olisi ehkä loogisen syy, lähinnä lääkeriippuvuus. Toinen mikä tuli mieleeni, on epäasiallinen/sopimaton käytös potilasta kohtaan. Työkaverin mukaan se oli outo hyypiö joka piti päihteistä ja tunsi viehtymystä nuoriin naisiin.
xxx/ellauri265.html on line 53: Olin pitämässä Tampereen Norssin lukiolaisille etäluentoa kommunikaation kompstuskivistä. Esityksen lopuksi eräs lukiolainen kysyi ”Onko sulla omaa podcastia”. Kun hän kuuli, että ei ole, hän jatkoi: ”Kannattaisi olla! Aihe on mielenkiintoinen ja sulla on hieno ääni”. Hieno mies, hieno ääni. Mies ja ääni periaate. Siihenhän yliopistossa päästiin ponnistelujeni ansiosta lopulta, tuli päällikköorganisaatio, 1 mies, 1 ääni. Historian havinaa. Noniin, siis ajatus oman podcastin pitämisestä jäi pyörimään mieleeni kuin pieru nahkahousuissa, tai ehkä vielä paremmin kuin puolukka pillussa. Vaimonin näet poimii 100 litraa puolukoita vuodessa. Se ei jaxa kuunnella Juupajoen bungalowissa kun väsään näitä podcasteja.
xxx/ellauri329.html on line 265: "Olen hyvin samankaltainen Markiin, varsinkin nuorempaan itseeni, kun olin hieman syrjäinen, kuuntelija ja mukava yksinäisyydessäni kuin Vota Sackville-West", hän jatkoi. – Pääsin näyttelemään, koska olin ujo ja minulla oli tosi pitkä jäykkänä. Kun näin itsevarmoja lapsia Disneyn ja Family Channelin elokuvissa, menin näyttelijäkurssille, koska halusin olla heidän kaltainen. En usko, että minusta olisi tullut näyttelijää Venäjällä. Se ei olisi tullut mieleeni."
xxx/ellauri329.html on line 267: "Olen hyvin samankaltainen Markiin, varsinkin nuorempaan itseeni, kun olin hieman syrjäinen, kuuntelija ja mukava yksinäisyydessäni", hän jatkoi. – Pääsin näyttelemään, koska olin ujo. Kun näin itsevarmoja lapsia Disneyn ja Family Channelin elokuvissa, menin näyttelijäkurssille, koska halusin olla heidän kaltainen. En usko, että minusta olisi tullut näyttelijää Venäjällä. Se ei olisi tullut mieleeni."
28