"Bogens titel er umiddelbart appeli al sin kategoriskhed, men værket selv, især dets første del, er faktisk en langstrakt labyrint bestående af meget forskellige tekster, som de færreste formentligt læser i umiddelbar forlængelse af hinanden, men springer frem og tilbage imellem, hvad jeg sådan set også vil anbefale, ellers risikerer man bare at tabe pusten," siger Joakim Garff, før han selv kaster sig ud i en hæsblæsende sætningssolo om den komplicerede komposition i første del af "Enten-Eller".

The fact that I am writing about this shows that this was not the perfect crime. The conspiracy was exposed though the conspirators have yet to be caught. My hunch is that it was a small group of colluders who tried to dupe many innocent people. A small size would explain why there are so many eyewitnesses who reported the signs of conspiracy, but we have yet to hear from a whistleblower who admits to being part of the plot. Being the middle or rear part of a human centipede makes whistling kinda hard.
ellauri066.html on line 435: Trains have called us, every midnight, Junat kuzuu meitä öisin
ellauri066.html on line 738: Until mid-May, half of Sweden’s deaths were in care homes, a situation Tegnell says has now been rectified. Like hell it has.
ellauri067.html on line 439: How much, or how little influence drugs, particularly hallucigenic drugs like lysergic acid diethylamide, LSD, had on Pynchon’s narrative is unknown. If Siegel, however, is to be believed, and he should be despite any resentment he felt regarding Pynchon’s affair with his wife, then the writing of Gravity’s Rainbow was heavily influenced by drugs. In Pynchon’s most famous quote regarding this particular novel, which is notoriously difficult to interpret, he is alleged to have told Siegel,
ellauri067.html on line 448: Imipolex, in addition to being a pun (imitation pole: Last year an imitation pole that claimed to have a load rating of 300kgs snapped mid-performance. The pole dancer was severely injured and may never walk again because she fractured her pelvis & spine), "obviously" stems from a combination of "imido" with a near-reversal of "explode".
ellauri067.html on line 449: Eipäsku se tulee peukunimusta: Imi + pollex. Suisnien saisselulaji on imido.
ellauri067.html on line 450: Structure of a representative imido complex (py = pyridine, CMe3 = tert-butyl).
ellauri067.html on line 493: Book reviewers have a long history of attacking Pynchon for his flat characters. Roger and Jessica are susceptible to this criticism. Neither is given much of a history. We don’t know where they grew up or who their parents were. This is one of the great failings of... what to call it? "middlebrow" is antiquated... anyway, a very common kind of criticism (common in the Anglo-American world, anyway), and it affects how authors write (which is one reason I read mainly Russian literature these days). I don't need to know "where they grew up or who their parents were" and I don't much care, unless, of course, you write about it brilliantly because that´s truly what you want to focus on, as opposed to "welp, better provide a plausible background for my characters so the reader will believe they're behaving this way." Just write good sentences in a good and surprising order. Two people have fallen out of love? I don't care if it's because one of them has mommy issues or the other was bullied as a child—people fall out of love all the time, for any reason or none, just tell me what they do about it, and in language that makes me want to keep reading! Teoxet on tärkeät, vähät elämästä. En jaxa luontokuvauxia, hyppään ne heti yli.
ellauri067.html on line 571: Luku 1 oli 232 sivua. Tavallinen romsku olis ohi jo. Mikähän olis sen darwinistinen resumee? EAT FUCK KILL. Eipä juuri midiä. EAT: Banaanipirtelö. Pahoja karkkeja. Designerhuumeita. Täytekakkuja. Jotain salaliittokähmintää. FUCK: muutama pornahtava irrallinen pano, perään- ja suihinotto ja paljon paljon käteenvetoa. KILL: Ikävystyttävää pommitusta ja muuta sotaleffaskeneä. Kokonaisvaikutelma: hyvin hajanaista heittoa. Yhtään kunnollista luonnetta. Eipä tällä juuri kuuhun mennä. Loppupeleissä hämmästyttää kuinka vähän erilaisia halpoja väristyxen aiheita striped-ass babooneille on tarjolla. Ne alkavat toistua jo ennen puoltaväliä. Nenät, penixet, pyllynreijät, ne voi laskea neljän käden sormilla ruumiinaukoista.
ellauri069.html on line 58: “Our father was very good at ridicule,” Frederick and Steven report. Äidistä ei midiä.
ellauri069.html on line 157: 16; In palmistry, this cross is found beneath the middle finger between the head and heart lines and shows a distinct interest in occult matters.
ellauri071.html on line 125: In his Middle East Diary Coward made several statements that offended many Americans. In particular, he commented that he was "less impressed by some of the mournful little Brooklyn boys lying there in tears amid the alien corn with nothing worse than a bullet wound in the leg or a fractured arm". After protests from both The New York Times and The Washington Post, the Foreign Office urged Coward not to visit the United States in January 1945. He did not return to America again during the war.
ellauri071.html on line 606: Ilmeisesti tän loppuveivauxen ideana on, et Weissmanin viimeinen roketti osuukin Los Angelesiin. Kyydissä Nipsun hienoin avatar, läskiperseinen kissa Karvinen. Mikä toi on olevinaan: Luftklage klar? Ei se tarkoita midiä. Luftlage? Luftklappe? Höh. Jos se onkin Nipen nyrjähtänyt sanakirjakäännös: Klage <- charge -> Ladung s. 978. Tai size on joku hieno viittaus Reikärauta Rene Rilkeen.
ellauri072.html on line 506: Her work appears often in The New Yorker. So she is a girl. Or woman, politically correctly, in her mid forties. This she wrote 2012 when she was still up and coming.
ellauri072.html on line 520: The externals of Wallace’s life are not too distinctive. He was a smart kid raised in a middle-class family in Urbana, Ill.; his mother was an English teacher and his father a professor of philosophy. Wallace attended Amherst, where he first had trouble fitting in and then found a niche where he fit in very well. He had some intense and dramatic long-term relationships with women and also his share of brief sexual encounters, and he eventually had what is said to have been a loving and grounded marriage. It is his internal agitations, not his circumstances, that were extreme.
ellauri073.html on line 41: mid=15373374" />
ellauri074.html on line 82: They feel it their mission to correct wrong impressions. They know dates and middle names.
ellauri077.html on line 642: Aamen. Se mikä tässä Riston postillassa jää hämmentämään on että Wallu muka koittaa olla vilpitön, mutta missään ei sanota mistä asiasta. Ihankuin "vilpitön" olis joku ilme tai tietynlainen lippalakki. Ehkä se onkin, se on niinkuin joku Sokrates, jolla ei ole mitään sanottavaa izellään, se vaan koittaa opettaa nuorisolle että "etkö sinä tiedä ettet tiedä midiä", tai "tunne izesi!" tai "ole oma izesi" tai "mene ulos leikkimään".
ellauri078.html on line 52: The infinity symbol (∞) represents a line that never ends. The common sign for infinity, ∞, was first time used by Wallis in the mid 1650s. He also introduced 1/∞ for an infinitesimal which is so small that it can’t be measured. Wallis wrote about this and numerous other issues related to infinity in his book Treatise on the Conic Sections published in 1655. The infinity symbol looks like a horizontal version of number 8 and it represents the concept of eternity, endless and unlimited. Some scientists say, however, that John Wallis could have taken the Greek letter ω as a source for creating the infinity sign.
ellauri079.html on line 141: The introduction of European metal tools revolutionized the production of wampum; by the mid-seventeenth century, production numbered in the tens of millions of beads. Dutch colonists discovered the importance of wampum as a means of exchange between tribes, and they began mass-producing it in workshops. John Campbell established such a factory in Pascack, New Jersey, which manufactured wampum into the early 20th century. Pascackpa hyvinkin.
ellauri080.html on line 65: Hippocrates (?c.460-377 or 359 BC) (the "father of medicine") categorized people into different temperaments (phlegmatic, humid, bilious, melancholic), each of which described a constellation of tendencies.
ellauri080.html on line 490: “…amidst all the variety and caprice of taste, there are certain general principles of approbation or blame, whose influence a careful eye may trace in all operations of the mind.” — David Hume (ENTP). Hume oli siis quirky and verbally fluid people person. No jaa, myssypäinen poikames. Yhtä saamattomia olivat kumpikin.
ellauri080.html on line 744: For his service in the Boer War, Gandhi was awarded the Queen’s South Africa Medal. What the fuck was he doing fighting a colonial war for the British? On the other hand, Boers were no better than Brits in that respect. They took turns on sitting on the natives, with the Indian middle class sitting in the middle.
ellauri082.html on line 312: I’ve chosen to blog this particular passage, which runs ten pages in lenght, for a few reasons, the most honest reason being its unrelenting frankly honest potrayal of a person in the midst of a serious marijuana dependancy. Erdedy’s chapter has him eagerly awaiting the delivery of 200 grams of high-resin weed, of which he will force himself to smoke in its entirety in one hazy fog-induced sitting. Wallace, writing in the 3rd person, manages to get close enough to Erdedy’s running internal monologue to present to us a deeply troubled young man’s addiction and the lenghts he is willing to go to–whislt also attempting to redeem himself through his numerous attempts in kicking the addiction–in order to satisfy his intense cravings.
ellauri082.html on line 802: Tässäkin käy ilmi jenkkijengin me first-filosofia, looking out for number one, staking your claim. Mä kolasin ja lapparoin meidän Volvolle parkkipaikan kun oli tullut lunta aivan vitusti. Kun hain auton korjaamolta ja tulin kotiin, Gretan palomies oli parkkeeraanut puzaamani ruutuun. No ei midiä, sehän on sen oikeus. Mä kolasin ja lapparoin uuden ruudun. Henkka (se palomies) tuli autolleen jotain hakemaan. Mä sanoin sille että saitpa hyvän parkkipaikan. Joo se sanoi ja painui sisään tyytyväisenä. En mä suuttunut enkä edes vittuillut sen enempää. Sehän on sen oikeus. Ei parkkipaikat ole kenenkään omia. Siis täällä Suomessa.
ellauri083.html on line 169: The rest of the novel charts the drudgery and the battle for survival of life in Summerhouses, the misery, dreams and rebellions of the inhabitants and what appears to be the curse of Summerhouses taking effect. In the middle of the novel, however, World War I commences and the prices for Icelandic mutton and wool soar, so that even the poorest farmers begin to dream of relief from their poverty. Particularly central is the relationship between Bjartur and Ásta Sóllilja.
ellauri083.html on line 320: Todellisuudessa tutkimukset ovat osoittaneet, että 990 - 999 jokaisesta 1000 osallistujasta verkostomarkkinointiin häviää rahaa. Good old pyramidihuijaus.
ellauri088.html on line 97: Several sensations form an idea. Several feelings form a composite feeling. Emotions are affective processes over time (they have a beginning, a middle, and an end). Volitions are changes in ideas or feelings that bring an emotion to an end. oAApperception is also relevant to clinical psychology. Projective tests such as the Rorschach and the TAT are based on the concept of apperception. (TAT: Thematic Apperception Test) Why is it that we perceive reality this or that way? Skewed perception may be connected with mental illness. Like seeing naked women undressing everywhere. There is a will involved there.
ellauri088.html on line 593: There was one great dent across the top that had the appearance of a mocking grin, and it drove us furious, so that Harris rushed at the thing, and caught it up, and flung it far into the middle of the river, and as it sank we hurled our curses at it, and we got into the boat and rowed away from the spot, and never paused till we reached Maidenhead.
ellauri089.html on line 83: His work sometimes had controversial aspects, such as plural marriage in The Moon is a Harsh Mistress, militarism in Starship Troopers and technologically competent women characters that were formidable, yet often stereotypically feminine – such as Friday.
ellauri090.html on line 114: In Rio, Palha borrows money from Rubião to invest in business, and the two men become partners. Rubião also meets Carlos Maria, an arrogant young man, and Freitas, an unsuccessful middle-aged man, who exploit Rubião for his wealth and innocence. Major Siqueira and his thirty-nine-year-old daughter, Doña Tonica, attach themselves to Rubião, hoping that Rubião will marry Doña Tonica, who meanwhile becomes jealous of Sophia.
ellauri092.html on line 46: Tässä käy aina samalla lailla kuin Neuvostoliitossa: ensin mukaan tulee kaikki työtätekevät ja sorretut, plus puliukot ja naisväki, rupusakki on parasta vaalikarjaa herätyxille. Mutta sitten kun hommat alkaa sujua, nousee kökkäreet taas pinnalle ja entisestä matalakirkon pesästä alkaa kasvaa tuttu pyramidimainen keko. Kokoo koko koko. Koko kokoko? Koko koko. Pian uusi kupla alkaa muodostua puuropadan pohjalla.
ellauri092.html on line 96: So in June 1873 he arrived again into Liverpool, England, accompanied by his asthmatic wife and song leader Ira Sankey as his other wife. Key men who were leaders and financers who had invited him with the promise of financial help had died since he was last there. There were no meetings, no funds and no committees. What the fuck. It seemed all was lost. Maybe they would just have to return to America? Only one unattractive invitation came from York in the North of England and so there they went. It was hard ground but in the midst of these meetings one unimpressed minister called F.B. Meyer slowly melted and then ignited with holy fervent fire. Our friends fled the scene as fast as they could. Next the Evangelistic foursome moved to Sunderland for several weeks of sole eating meetings where Cod’s power to inflate liver was manifest. In August they brought coals to Newcastle where a daily paper meeting was conducted with some 300 saints in attendance. No other lighting was necessary. News spread throughout the whole land that Creedence Clearvater Revival was coming to churches and salivation to thousands. Other towns were visited in the same manner and left as quickly as the audience caught on that a less inspiring Yankee foursome was doing the song and play.
ellauri093.html on line 309: Onko seurakunnan oltava paimenten, haahkojen tai bordercollieiden löysästi vartioima lammaslauma vaiko tarkoin konstruoitu termiittikirkko? Siitä juuri taittoivat veistä Wilho ja paha Schmidt. Kuunnellaanpa asiasta vaarattomia veljiä.
ellauri094.html on line 425: 2 We hanged our harps upon the willows in the midst thereof.
ellauri095.html on line 487: John Henry Newman (21 February 1801 – 11 August 1890) was an English theologian and poet, first an Anglican priest and later a Catholic priest and cardinal, who was an important and controversial figure in the religious history of England in the 19th century. He was known nationally by the mid-1830s, and was canonised as a saint in the Catholic Church in 2019.
ellauri095.html on line 578: The loss of any emigrant ship had a strong international dimension and was accordingly extensively reported in English in both the ´Times´ of London and the ´New York Times´, for there was a sad irony in the deaths of passengers who had taken ship in search of a better life. Five Franciscan nuns from Salzkotten (now in Nordrhein-Westfalen, western Germany), named Barbara Hultenschmidt, Henrika Fassbender, Norbeta Reinkobe, Aurea Badziura and Brigitta Damhorst, died in the wreck. They were fleeing religious oppression at home as a result of anti-Catholic laws enacted as part of Otto von Bismarck´s ´Kulturkampf´ ("culture struggle") aimed at building centralised and unified German state resisting outside influences. One reader moved by the story in the London press was the Jesuit poet, Gerard Manley Hopkins, who wrote a moving and highly romanticised poem based on the incident, ´The Wreck of the Deutschland´. As Hopkins put it: ´Rhine refused them: Thames would ruin them´.
ellauri096.html on line 886: Hävityn sodan jälkeen Saksasta tuli demokratia ja menstruaatiomeikkailu kiellettiin. Osakunnat kuitenkin uhmasivat jälleen menstruaatiokieltoa. Myös natsihallinnon aikana osakunnat kiellettiin, vaikka niiden jäseniksi oli perinteisesti hyväksytty vain ”saksalaista verta” olevia nuorukaisia. Mitä järkeä? Natsi-Saksassa oli tilaa vain yhdelle ”veljeskunnalle” – kansallissosialistiselle puolueelle. Hei muzinnehän otettiin naisia? Eihän ne tajua menstruaatiosta midiä! Käytännössä nazien vuonna 1937 antama opiskelijoiden kunniakoodisto kuitenkin salli menstruaatioperinteen.

Sodan jälkeen osakuntatoiminta ja menstruaatiomeikkailuperinne virisivät uudelleen, ja monista nuorukaisista raskausarvet ovat yhä tavoittelemisen arvoisia. Lue lisää, mut älä History.netin sivuilta, ne on säälittäviä.
ellauri097.html on line 107: Like Nietzsche, he also lambasted religious belief and the very concept of Cod, as Mencken was an unflinching atheist, particularly Christian fundamentalism, Christian Science and creationism, and against the "Booboisie," his word for the ignorant middle classes. In the summer of 1925, he attended the famous Scopes "Monkey Trial" in Dayton, Tennessee, and wrote scathing columns for the Baltimore Sun (widely syndicated) and American Mercury mocking the anti-evolution Fundamentalists (especially William Jennings Bryan). The play Inherit the Wind is a fictionalized version of the trial, and as noted above the cynical reporter E.K. Hornbeck is based on Mencken. In 1926, he deliberately had himself arrested for selling an issue of The American Mercury, which was banned in Boston by the Comstock laws. Mencken heaped scorn not only on the public officials he disliked but also on the state of American elective politics itself.
ellauri097.html on line 212: Sairaus Phara — idiopaattinen symmetrinen kalsifikaatio aivojen rakenteista: subkorttinen ganglia, aivokuori, pikkuaivo. Se voi olla oireeton, kliinisesti ilmenevä ekstrapyramidaalisten häiriöiden (hyperkineesi, parkinsonismi), aivomelon häiriöt, henkinen heikkeneminen. Aivokohtaisen CT: n tiedot diagnosoitiin, lukuun ottamatta kalsifioituneiden soikeuksien sekundaarisuutta biokemiallisten, ultraäänitutkimusten, PCR-tutkimusten tulosten perusteella. Hoito on oireileva sellaisten työkalujen käytön kanssa, jotka parantavat kudoksen aineenvaihduntaa, sytoproteaattoreita, huumeita levodopaa, kouristuslääkkeitä.
ellauri098.html on line 359: Nää "universaaliset troopit" on tosi kirjava pussillinen, varsinainen tilkkutäkki, enimmäxeen visuaalisia klippejä, suurin osa tulee peleistä, fantasiasta tai scifistä, vain kourallinen perinteisiä kirjallisia klisheitä on mukana. Valtaosin halpaa amerikkalaista paskaa. Osa on kuvakulmaklisheitä, jotkut yleisön reaktioita, jotkut biologisia faktoja, ei kyl nää pitäis siivota aika freneettisesti. Ei näillä tälläsinä tee midiä. muttei maxa vaivaa. tää taitaakin olla joku kaatoluokka. Genrekohtaiset ja narratiivitroopit on luppoovampia. Katotaan niitä seuraavax.
ellauri100.html on line 258: Early and mid-career: After four years as an analyst at the think-tank, went to the Pentagon as a “whiz kid” for two years, at the height of the Vietnam War. Another regrettable choice. Returned to the think-tank and stayed seven more years, advancing from analyst to project director and program director (i.e., manager of several projects).
ellauri100.html on line 268: Last stop: Moved from cold-rainy-hot-humid-hazy-cloudy D.C. area to warm-dry-sunny Austin, whose mainly left-wing denizens irritate me with their political posturing and self-centered driving habits. I am in Austin, but not of Austin. TANSTAAFL. PEMDAS. Please Excuse My Dope Ass Swag.
ellauri100.html on line 287: On the whole, what I have seen, known, and done amounts to a large sample of the human experience. I am not trapped in the upper-middle-class “bubble” defined in Charles Murray’s Coming Apart: The State of White America, 1960–2010.
ellauri101.html on line 46: Joseph Campbell was born in White Plains, New York, on March 26, 1904, the elder son of hosiery importer and wholesaler Charles William Campbell, from Waltham, Massachusetts, and Josephine (née Lynch), from New York. Campbell was raised in an upper-middle-class Irish Catholic family; he related that his paternal grandfather Charles had been "a peasant" who came to Boston from County Mayo in Ireland, and became the gardener and caretaker at the Lyman estate at Waltham, where his son Charles William Campbell grew up and became a successful salesman at a department store prior to establishing his hosiery business. During his childhood, he moved with his family to nearby New Rochelle, New York. In 1919, a fire destroyed the family home in New Rochelle, killing his maternal grandmother and injuring his father, who tried to save her.
ellauri101.html on line 611: Generation Z (or Gen Z for short), colloquially known as zoomers, is the demographic cohort succeeding Millennials and preceding Generation Alpha. Researchers and popular media use the mid-to-late 1990s as starting birth years and the early 2010s as ending birth years. Most members of Generation Z are the children of Generation X, but some are children of millennials.
ellauri101.html on line 621: Generation Alpha (or Gen Alpha for short) is the demographic cohort succeeding Generation Z. Researchers and popular media use the early 2010s as starting birth years and the mid-2020s as ending birth years. Named after the first letter in the Greek alphabet, Generation Alpha is the first to be born entirely in the 21st century. Most members of Generation Alpha are the children of Millennials.
ellauri101.html on line 635: The United Nations estimated in mid-2019 that the human population will reach about 9.7 billion by 2050, a downward revision from an older projection to account for the fact that fertility has been falling faster than previously thought in the developing world. The global annual rate of growth has been declining steadily since the late twentieth century, dropping to about one percent in 2019. In fact, by the late 2010s, 83 of the world´s countries had sub-replacement fertility.
ellauri101.html on line 637: During the early to mid-2010s, more babies were born to Christian mothers than to those of any other religion in the world, reflecting the fact that Christianity remained the most popular religion in existence. However, it was the Muslims who had a faster rate of growth. About 33% of the world´s babies were born to Christians who made up 31% of the global population between 2010 and 2015, compared to 31% to Muslims, whose share of the human population was 24%. During the same period, the religiously unaffiliated (including atheists and agnostics) made up 16% of the population but gave birth to only 10% of the world´s children.
ellauri106.html on line 65: Philip Roth was the younger of the 2 boys of Herman Roth (1901–1989) and his wife Bess, nee Finkel (1904–1981). Both parents were assimilated American Jews of the second generation of immigrants. The maternal grandparents came from the area around Kiev, the Yiddish-speaking paternal grandparents, Sender and Bertha Roth, from Koslow in Galicia. Sender Roth had trained as a rabbi in Galicia and worked in a hat factory in Newark. Herman Roth, the middle of seven children and the first child in the United States, first worked in a factory after eight years of schooling, then became an insurance agent selling door-to-door life insurance. By his retirement he made it to the district director of Metropolitan Life. Philip Roth's brother, Sanford (Sandy) Roth (1927–2009), who was four years older than him, studied art at the Pratt Institute, became vice-president of the advertising agency Ogilvy & Mather in Chicago and made a name for himself as a painter after his "early retirement".
ellauri106.html on line 71: In 1962, the same year Letting Go was published, Roth became Writer-in-Residence at Princeton University. After separating from his wife, Roth began a five-year psychoanalysis with the New York psychiatrist Hans J. Kleinschmidt, who published the case history anonymously in a medical journal in 1967 under the title The Angry Act: The Role of Aggression in Creativity. Roth traveled to Israel for the first time in June 1963. He participated in the American Jewish Congress, held discussions with Israeli intellectuals and Prime Minister David Ben-Gurion. From 1965 to 1977 Roth had a lectureship in comparative literature at the University of Pennsylvania.
ellauri106.html on line 106: That same year, rather than wait to be drafted, Roth enlisted in the army. Roth enlisted in the Army that year to avoid being drafted and assigned to unpleasant duty like the infantry. Fortunately he suffered a back injury during basic training and was given a medical discharge. Who knows. He returned to Chicago in 1956 to study for a PhD in literature but dropped out after one term. It was a yeasty environment for a young writer. Saul Bellow was a contemporary and with some what similar backgrounds and interests they could not avoid being rivals. During that year he met a lovely shiksa waitress Margaret Martinson, a single woman with a small child. He was smitten. An intense, but often troubled relationship ensued. At the end of the year he dropped out of the U of C and headed to the University of Iowa to teach in its creative writing program. None the less, whatever he may have said, Roth was not happy there, perhaps because the semi-rural Midwesterness of Ames was alien to him. After a while with Martinson in tow he moved on to a similar position at Princeton, another WASP bastion but one with even more prestige. Everyone who knew him recognized Roth as an early comer. He later continued his academic career at the University of Pennsylvania, where he taught comparative literature before retiring from teaching in 1991. Roth started teaching literature in the late 1960s at the University of Pennsylvania. The 1969 feature film adaptation of Goodbye, Columbus coincided with the publication of Portnoy’s Complaint, which soon became a best-seller amid controversy for its prurient content. (Those who've read it will likely not forget Portnoy's "love affair" with mom´s slab of liver in the fridge.)
ellauri106.html on line 148: A mid-1970s transplant to Chicago from New York, he rose in the competitive advertising world to become senior vice president and creative director of Ogilvy & Mather, where his major account was Sears Home Fashions, friends and family said. But in 1983, he gave it all up to devote himself to painting full time.
ellauri106.html on line 442: Mutta, väittää Lilith, Phillu nyökkyy Aatamin ja Jopin tarinoiden äärellä kuin Tvi Ari koleelissa lukemassa ääneen porukoiden kanssa talmudia ja midrashia ja halakhaa, koittaen löytää niistä elämälle merkitystä. Hizi eikö siinä ole merkitystä tarpeexi että saa ulahdella kaverien kanssa kuorossa miesten talossa ja että hiusverkkoämmät ähertää sillä aikaa kotona gefillte fischiä, ja sinne voi sitten mennä koleelista valmiin pöydän ääreen ärisemään lapsille.
ellauri106.html on line 524: Reduced to a life of isolation amid a decrepit apartment in which her only possession is the stained pallet on which she sleeps, Merry, the precious daughter of All-American Swede Levov, is “disgusting. His daughter is a human mess stinking of human waste. Her smell is the smell of everything organic breaking down. It is the smell of no coherence. It is the smell of all she’s become”.
ellauri106.html on line 529: Without the sure theoretical footing that orthodox Marxism provided those of Benjamin’s generation, Roth, like many who used to kinda identify themselves with the late-20th century left, has been set adrift amid the wreckage of multinational capital, techno-militarism, and the information and cultural revolutions. In his trilogy, Roth offers a complex and beautifully-rendered document of the final decades of the “American Century,” but it is one that, like its narrator, Nathan Zuckerman, ultimately throws up its hands in despair, surrendering the complexities of life and the possibility of positive change en lieu of aesthetic and ascetic remove.
ellauri107.html on line 179: The zenith of [Hawthorne and Melville’s] relationship was reached . . . when Moby-Dick was published in middle November of 1851 and was dedicated to Hawthorne [“To Nathaniel Hawthorne: In token of my admiration for his genius”]. Hawthorne’s letter to Melville [at the time], like most of those to his friend, has not been preserved, but Melville’s answer on November 17 . . . speaks of the effect Hawthorne’s letter had upon him, in terms characteristic of his impassioned utterances:
ellauri107.html on line 414: Babbitt (1922), by Sinclair Lewis, is a satirical novel about American culture and society that critiques the vacuity of middle class life and the social pressure toward conformity. The controversy provoked by Babbitt was influential in the decision to award the Nobel Prize in Literature to Lewis in 1930.
ellauri107.html on line 416: The word "Babbitt" entered the English language as a "person and especially a business or professional man who conforms unthinkingly to prevailing middle-class standards".
ellauri108.html on line 170: 1968 saw the development of reggae in Jamaica, a musical style typified by slower, heavier rhythms than ska and the increased use of Jamaican Patois. Like calypso, reggae was a medium for social commentary, although it demonstrated a wider use of radical political and Rasta themes than were previously present in Jamaican popular music. Reggae artists incorporated Rasta ritual rhythms, and also adopted Rasta chants, language, motifs, and social critiques. Songs like The Wailers' "African Herbsman" and Peter Tosh's "Legalize It" referenced cannabis use, while tracks like The Melodians' "Rivers of Babylon" and Junior Byles' "Beat Down Babylon" referenced Rasta beliefs in Babylon. Reggae gained widespread international popularity during the mid-1970s, coming to be viewed by black people in many different countries as music of the oppressed. Many Rastas grew critical of reggae, believing that it had commercialised their religion. Although reggae contains much Rastafari symbolism, and the two are widely associated, the connection is often exaggerated by non-Rastas. Most Rastas do not listen to reggae music, and reggae has also been utilised by other religious groups, such as Protestant Evangelicals. Out of reggae came dub music; dub artists often employ Rastafari terminology, even when not Rastas themselves.
ellauri108.html on line 193: The wearing of dreadlocks has contributed to negative views of Rastafari among non-Rastas, many of whom regard it as wild and unattractive. Dreadlocks remain socially stigmatised in many societies; in Ghana for example, they are often associated with the homeless and mentally ill, with such associations of marginality extending onto Ghanaian Rastas. In Jamaica during the mid-20th century, teachers and police officers used to forcibly cut off the dreads of Rastas. In various countries, Rastas have since won legal battles ensuring their right to wear dreadlocks: in 2020, for instance, the High Court of Malawi ruled that all public schools must allow their students to wear dreadlocks.
ellauri108.html on line 220: Whereas its membership had previously derived predominantly from poorer sectors of society, in the 1960s Rastafari began attracting support from more privileged groups like students and professional musicians. The foremost group emphasising this approach was the Twelve Tribes of Israel, whose members came to be known as "Uptown Rastas". Among those attracted to Rastafari in this decade were middle-class intellectuals like Leahcim Semaj, who called for the religious community to place greater emphasis on scholarly social theory as a method of achieving change. Although some Jamaican Rastas were critical of him, many came under the influence of the Guyanese black nationalist academic Walter Rodney, who lectured to their community in 1968 before publishing his thoughts as the pamphlet Groundings. Like Rodney, many Jamaican Rastas were influenced by the U.S.-based Black Power movement. After Black Power declined following the deaths of prominent exponents such as Malcolm X, Michael X, and George Jackson, Rastafari filled the vacuum it left for many black youth.
ellauri108.html on line 222: In the mid-1970s, reggae's international popularity exploded. The most successful reggae artist was Bob Marley, who—according to Cashmore—"more than any other individual, was responsible for introducing Rastafarian themes, concepts and demands to a truly universal audience". Reggae's popularity led to a growth in "pseudo-Rastafarians", individuals who listened to reggae and wore Rasta clothing but did not share its belief system. Many Rastas were angered by this, believing it commercialised their religion.
ellauri108.html on line 231: The mid-1990s saw a revival of Rastafari-focused reggae associated with musicians like Anthony B, Buju Banton, Luciano, Sizzla, and Capleton. From the 1990s, Jamaica also witnessed the growth of organised political activity within the Rasta community, seen for instance through campaigns for the legalisation of cannabis and the creation of political parties like the Jamaican Alliance Movement and the Imperial Ethiopian World Federation Incorporated Political Party, none of which attained more than minimal electoral support. In 1995, the Rastafari Centralization Organization was established in Jamaica as an attempt to organise the Rastafari community.
ellauri108.html on line 235: Sub-divisions of Rastafari are often referred to as "houses" or "mansions", in keeping with a passage from the Gospel of John (14:2): as translated in the King James Bible, Jesus states "In my father's house are many mansions". The three most prominent branches are the House of Nyabinghi, the Bobo Ashanti, and the Twelve Tribes of Israel, although other important groups include the Church of Haile Selassie I, Inc., and the Fulfilled Rastafari. By fragmenting into different houses without any single leader, Rastafari became more resilient amid opposition from Jamaica's government during the early decades of the movement.
ellauri108.html on line 244: The Twelve Tribes peaked in popularity during the 1970s, when it attracted artists, musicians, and many middle-class followers—Marley among them—resulting in the terms "middle-class Rastas" and "uptown Rastas" being applied to members of the group. Carrington died in 2005, since which time the Twelve Tribes of Israel have been led by an executive council. As of 2010, it was recorded as being the largest of the centralised Rasta groups. It remains headquartered in Kingston, although it has followers outside Jamaica; the group was responsible for establishing the Rasta community in Shashamane, Ethiopia.
ellauri108.html on line 262: Barrett described Rastafari as "the largest, most identifiable, indigenous movement in Jamaica." In the mid-1980s, there were approximately 70,000 members and sympathisers of Rastafari in Jamaica. The majority were male, working-class, former Christians aged between 18 and 40. In the 2011 Jamaican census, 29,026 individuals identified as Rastas. Jamaica's Rastas were initially entirely from the Afro-Jamaican majority, and although Afro-Jamaicans are still the majority, Rastafari has also gained members from the island's Chinese, Indian, Afro-Chinese, Afro-Jewish, mulatto, and white minorities. Until 1965 the vast majority were from the lower classes, although it has since attracted many middle-class members; by the 1980s there were Jamaican Rastas working as lawyers and university professors. Jamaica is often valorised by Rastas as the fountain-head of their faith, and many Rastas living elsewhere travel to the island on pilgrimage.
ellauri108.html on line 421: "But I see four men unbound, walking in the midst of the fire, and they are not hurt; and the appearance of the fourth is like a son of the gods." (Daniel 3:25, ESV)
ellauri109.html on line 421: "Ce matin à midi, cher et pauvre vieux, j’ai reçu ta bonne et longue lettre tant désirée. Elle m’a remué jusqu’aux entrailles. J’ai mouillé. Comme je pense à toi, va ! inestimable bougre ! Combien de fois par jour je t’évoque, et que je te regrette ! Si tu trouves que je te manque, tu me manques aussi [...]
ellauri109.html on line 527: Mid-century Jewish Newark echoes with the sounds of the cafeterias and the butcher shops, women playing mah-jongg at picnics in the park, weary fathers heading off to the shvitz on Mercer Street, where they gossiped and drank amid a “concerto of farts.”
ellauri109.html on line 545: Roth started seeing Hans Kleinschmidt, an eccentric name-dropping psychoanalyst, three or four days a week. Asked later how he could justify the expense ($27.50 a session), Roth said, “It kept me from killing my first wife.”
ellauri109.html on line 547: Roth’s extramarital forays were numerous, Kleinschmidt was right about that.
ellauri109.html on line 551: Kleinschmidt published a journal article in which he describes the case of a “successful Southern playwright” with an overbearing mother: “His rebellion was sexualized, leading to compulsive masturbation which provided an outlet for a myriad of hostile fantasies. These same masturbatory fantasies he both acted out and channeled into his writing.” Roth, who was obviously Kleinschmidt’s “playwright,” saw the article just after finishing the novel. He spent multiple sessions berating Kleinschmidt for this “psychoanalytic cartoon” and yet continued his analysis with him for years.
ellauri109.html on line 745: Auden referred to him as "the master of the middle class". Alexander Pope was heavily influenced by Dryden and often borrowed from him.
ellauri111.html on line 261: “I suppose you know that jury trials were still quite an innovation in my time in Russia, so it’s no surprise that they produced some odd results. A clever lawyer could easily persuade a jury one way or another. Even when all the facts pointed to the guilt of the accused, even when it was admitted that, indeed, such-and-such a woman had attacked her lover’s wife with a razor with the intention of killing her, such-and-such a father had so violently beaten his seven-year old daughter with birch rods that even the neighbours were terrified by her screams, or such-and-such parents had treated their children like animals, keeping them in filthy conditions, and beating them with leather straps, again and again—each time our poor soft-hearted jurors concluded ‘Not guilty!’ Can you imagine? Of course, there is always an explanation, there are always attenuating circumstances, there can even be provocations, and the letter of the law may tell us this is not torture but simply punishment, the kind of punishment that, in those days, all good middle-class parents thought it right to mete out so as to give their children a sense of duty. The facts. The facts are the facts, but the truth once uttered is a lie, and even the facts can be put together in such a way as to turn even torture into well-meaning parental discipline.”
ellauri112.html on line 389: Max Stirner, Friedrich Engelsin piirtämänä. Moderni piirros Max Stirneristä. Johann Kaspar Schmidt, paremmin tunnettu nimellä Max Stirner (25. lokakuuta 1806 Bayreuth, Saksa – 26. kesäkuuta 1856 Berliini, Saksa) oli saksalainen filosofi, joka on yksi nihilismin, nominalismin, eksistentialismin, postmodernismin ja anarkismin, anarkoindividualismin ja erityisesti egoistisen anarkismin aatteen muovaajista.
ellauri112.html on line 670: There’s a long stretch in the middle where Tully appears drama-less, and you can't help but nervously wonder where it's all going. Well thats life in the 40´s.
ellauri115.html on line 150:

Geography. If I had wanted to know that Granard was in the midlands and had 1200 inhabitants, I would have bought an atlas. I wanted to read about people doing interesting things. Interesting monkeys doing interesting monkey things, like fleecing, hooting, or masturbating in a tree. Yep, who cares which tree.

Jasmin Hamid

Matkalla Lealta Esterille Hannelea odotellessa Iisakki kazoo tunnelbaanassa ahnaasti vielä nuorempaa shixatyttöä, jonka polvet näkyvät. Tuota voisi olla vänkä polkasta, ihan erilaista varmasti kuin näitä jutkulutkia. Tulenkohan aina olemaan tällänen kävelevä molo? Mitä eroa on himolla ja rakkaudella. Tuskin midiä.
ellauri267.html on line 97: Based on the novel by Walter Wager, "Telefon" has not aged well because it'(TM)s so dependent on the cold war tension that existed between the USSR and the US in the Seventies. The film is basically a cat-and-mouse game with Soviet agent Major Grigori Borzov (Charles Bronson, that's right Bronson is a commie) tracking rogue Russian scientist Nicolai Dalmchimsky (Donald Pleasence) across America to prevent him from activating sleeper agents. Borzov is assisted by Barbara (Lee Remick. fresh from "The Omen") who asks more annoying questions than necessary, leading the audience to believe she may not be completely true to the motherland. The film's middle section is dragged down by repetitive bomb scares. Dalmichimsky is working from outdated intelligence so his targets are all de-classified U.S. Military installations. Once Borzov realizes the pattern and hones in the next target the action shifts to a more linear chase that'(TM)s further heightened by Barbara'(TM)s loyalties. But the ultimate showdown is deflating because beyond some silly disguises Pleasence's Dalmichimsky is never built up to be a threat. Director Don Siegel uses his flair for montage to craft a his action sequences without dialogue. "Telefon" is a road movie, much like Alfred Hitchcock's "Saboteur" and "North by Northwest" had their leads criss-crossing America here we see plenty of seventies architecture including San Francisco's Hyatt Regency Hotel (used in "The Towering Inferno") and a modernist house resting on top of a barren rock outcropping. The supporting cast is uniformly good (but trapped in underwritten roles), and it'(TM)s nice to see veteran character actors Alan Badel and Patrick Magee playing snotty KGB strategists, and Tyne Daly in a small (and ultimately irrelevant role) as a computer geek. Trivia note: The poem that activates the Russian sleeper agents was used by Quentin Tarantino in "Death Proof" as the lines Jungle Julia has her listeners recite to Butterfly. The lines are an excerpt of the poem "Stopping by Woods on a Snowy Evening" by Robert Frost. "The woods are lovely, dark and deep. But I have promises to keep, And miles to go before I sleep, And miles to go before I sleep."
ellauri269.html on line 724: Lamed is comprised of a kaf and a vav: 20 and 6=26. Twenty-six is the gematria of G‑d's name, the Tetragrammaton Yud-Hei-Vav-Hei. Eikös se ollut myös Leninin peitenimi neuvostojuutalaisten parissa? Stalin oli Samekh. Shin also stands for the word Shaddai, a name for God. Because of this, a kohen(priest) forms the letter Shin with his hands as he recites the Priestly Blessing. In the mid-1960s, actor Leonard Nimoy used a single-handed version of this gesture to create the Vulcan hand salutefor his character, Mr. Spock, on Star Trek. Larry Tye, kirjan Superman: The High-Flying History of America's Most Enduring Hero kirjoittaja, vertasi Supermanin eettisiä sääntöjä – "Truth, Justice, and the American Way" - Mishnan arvoihin "totuus, rauha ja oikeudenmukaisuus". Paizi supermiehellä "rauhasta" oli tullut Pax Americana.
ellauri270.html on line 238: "The Daemon Lover" (Roud 14, Child 243) – also known as "James Harris", "A Warning for Married Women", "The Distressed Ship Carpenter", "James Herries", "The Carpenter’s Wife", "The Banks of Italy", or "The House-Carpenter" – is a popular ballad dating from the mid-seventeenth century, when the earliest known broadside version of the ballad was entered in the Stationers' Register on 21 February 1657.
ellauri270.html on line 557: At Fort Campbell, Kentucky, 1957, he found chronic problems in military leadership, amid what historians have called a larger doctrinal crisis. They were all commies to a man!
ellauri270.html on line 601: According to biographer Melvin Urolofsky, Brandeis was influenced greatly by his uncle Lewis Naphtali Dembitz. Unlike other members of the extended Brandeis family, Dembitz regularly practiced Judaism and was actively involved in Zionist activities. Brandeis later changed his middle name from David to Dembitz in honor of his uncle, and through his uncle's model of social activism, became an active member of the Zionist movement later in his life.
ellauri271.html on line 123: Teorian mukaan meioottinen jakautuminen syntyi lysogeeniseen virukseen vaikuttavista evoluutiopaineista johtuen sen kyvyttömyydestä päästä lyyttiseen kiertoon. Tämä selektiivinen paine on johtanut sellaisten prosessien kehittämiseen, jotka mahdollistavat virusten leviämisen horisontaalisesti koko väestöön. Tämän valinnan tulos oli solufuusio. Tämä eroaa bakteeriplasmidien käyttämistä konjugaatiomenetelmistä evoluutiopaineen alaisena, ja sillä on tärkeitä seurauksia. Tällaisen fuusion mahdollisuutta tukee fuusioproteiinien läsnäolo isorokkovirusten kuorissa. Teoria viittaa siihen, että meioosi saa alkunsa kahden solun fuusiosta, jotka ovat infektoituneet toisiinsa liittyvillä mutta erilaisilla viruksilla, jotka tunnistivat toisensa tartuttamattomiksi. Kahden solun fuusion jälkeen näiden kahden viruksen välinen yhteensopimattomuus sai solut jakautumaan mitoottisella tavalla.
ellauri282.html on line 58: Soko julta tuli? Pozdamin sonderkomission skoudesarjassa huomiota kiinnitti se mikä on nähty kyllä monessa muussakin vastaavassa ensisijaisesti naiskazojille tähdätyssä rainassa: tuntuu mukavalta kun on torvi täynnä opportunistisessa yhdynnässä saatua vierasrunkkua ja omapuoliso tulee siihen vielä päälle vonkaamaan normisexiä. Usein se oma on vielä luotettava tylsä kotimies ja se vieras komeampi mutta edesvastuuton könsikäs. Siis ihan vimpan päälle mendelöintiä. Voisi luulla eze kotivalo voisi haistaa mistä päin nyt tuulee: terveisiä koko perseisiä mökkinaapurilta. Vaan eise huomaa midiä. No sen tauttahan kyrvännuppi on sen muotoinen (kz. .ed. albumin postikorttikuvaa) eze pumppaa mahdollisen vieraan siemenen ulos torvesta ennen oman uuden laittoa. Sixi sitä munanasetinta pitää siellä niin pitkään nuohota. Ja sixi sekin tuntuu mukavalta.
ellauri283.html on line 293: Egyptin seuraava dynastia ei onnistunut saamaan Kushin täyttä hallintaansa. Noin 590 eKr. Egyptin armeija kuitenkin potkaisi napakasti Napataa, mikä pakotti kushilaisen hovin siirtymään turvallisempaan paikkaan etelämpänä Meroëssa, lähellä kuudetta kaihia. Useiden vuosisatojen ajan sen jälkeen Meroliittinen valtakunta kehittyi riippumattomasti egyptiläisestä vaikutuksesta ja herruudesta, joka sillä aikaa siirtyi peräkkäin Iranin, Kreikan ja lopulta Rooman vallan alle. Vallansa huipulla toisella ja kolmannella vuosisadalla eKr. Meroë ulottui alueen yli kolmannesta kaihista pohjoisessa Zhobaan, lähellä nykyistä Khartumia etelässä. Egyptiläisvaikutteinen faaraoninen perinne säilyi Meroën hallitsijoiden joukossa, jotka pystyttivät stela-kuvia tallentaakseen hallituskautensa saavutuksia ja pystyttivät nubialaisia ​​pyramideja haudoillensa. Voisi sanoa että ne olivat ebyktiläisempiä kuin eebyktiläiset ize. Nämä esineet ja Meroën palatsien, temppelien ja kylpylöiden rauniot todistavat keskitetystä epädemokraattisesta poliittisesta järjestelmästä, joka käytti käsityöläisten taitoja ja johti suuren työvoiman työtä. Hyvin hoidettu kastelujärjestelmä mahdollisti alueen suuremman asukastiheyden kuin myöhempinä ajanjaksoina oli mahdollista. Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. egyptiläisten hieroglyfien käyttö teki tietä meroitilaiselle aakkostolle, joka oli mukautettu nubian kielelle mitä alueen mustat miehet puhuvat.
ellauri285.html on line 217: Onko Lesonen persepektivisti? Onko se pirsonisti? Ei se kyllä myönnä, mutta samaa MIT etiikkaa se jauhaa. Miners problem ratkeaa ihan höpsismillä, paras utiliteetin odotusarvo tulee kun ei häslää midiä. Onpas teoreettista filosofiaa.
ellauri285.html on line 325: Vaikutusvaltainen Platonin kääntäjä Friedrich Schleiermacher ei arvostanut tätä vuoropuhelua. Hän piti sitä "erittäin huonona teoksena Lachesin ja Charmidesin verrattuna". Olof Gigon arvioi sitä myös huonosti 1900-luvulla. Hän koki, että dialogi nojautui liian voimakkaasti sanapeleihin ja semantiikkaan.
ellauri285.html on line 636: middleast/schoenman/ch01.htm">The Hidden History of Zionism, Veritas Press, Santa Barbara (Calif.) 1988.
ellauri300.html on line 236: Luonut Kevin Moss Middlebury Collegessa. Lähetä kommentit ja korjaukset osoitteeseen moss@middlebury.edu
ellauri300.html on line 821: Bethel was basically one big uplifted middle finger to everything Moses had commanded. When God’s prophet approached this irritating city, the young men (bloody servants!) mocked him, saying, “Go up, you baldhead! Go up, you baldhead!” Not only were they ridiculing his lack of hair (which, in the Old Testament, was often associated with a skin disease), they were telling him to fly away, like his predecessor Elijah. Keep in mind that, right before this, Elijah had supposedly “gone up” to heaven in a fiery chariot (2 Kings 2).
ellauri300.html on line 847: At noon Elijah started making fun of them: “Pray louder! He is a god! Maybe he is day-dreaming or relieving himself, or perhaps he's gone off on a trip! Or maybe he's sleeping, and you've got to wake him up!” 28 So the prophets prayed louder and cut themselves with knives and daggers, according to their ritual, until blood flowed. 29 They kept on ranting and raving until the middle of the afternoon; but no answer came, not a sound was heard.
ellauri301.html on line 98: He first appeared when Sweden was in the middle of a precipitate retreat to laissez-faire capitalism from the optimistic social democracy of the 1960s and 70s, so that the corruption and decay of the hero found an echo in the corruption and decay of the society around him. Sweden had become a much more racist country than it had seemed in the 60s, when there were hardly any immigrants from outside Scandinavia there. All the racist hate had been spent on the Finns, who nobody could distinguish from the locals until they opened their mouths. Which they rarely did.
ellauri301.html on line 100: The extraordinary global success of Swedish and later Norwegian crime fiction as a form of escapist literature for men had several causes. One is that police work is one of the last wholly unionised jobs in the world, so that our hero will never be sacked for anything other than gross misconduct – of which he, being the hero, is never really guilty. In the optimistic 60s, James Bond was distinguished from other middle-aged men by his licence to kill but by the 90s the policeman as a fantasy hero had a licence to keep his job. In the economic whirlwind of globalisation, this was something that a lot of frustrated middle-aged men could only dream of.
ellauri301.html on line 157: Wallander was once married, but his wife Mona (remember? the immigrant charity dish) left him and he has since had a difficult relationship with his rebellious only child, Linda, who barely survived a suicide attempt when she was fifteen. He also had issues with his late father, an artist who painted the same landscape 7,000 times for a living; the elder Wallander strongly disapproved of his son´s decision to join the police force and frequently derided him for it. Fair enough: painting sunsets with/without a black grouse pays off better than finding random middle fingers of color. Kurt Wallander sr is a great fan of the opera. Kurt Wallander jr says he actually hates opera. I bet that was a joke.
ellauri301.html on line 232: The initial arrival of the Dutch in April 1652 was not viewed as negative. Many Khoi people saw their arrival as an opportunity for personal gain as middlemen in the livestock trade; others saw them as potential allies against preexisting enemies. At the peak of her career as an interpreter, "Krotoa" held the belief that Dutch presence could bring benefits for both sides.
ellauri301.html on line 250: Amid this violence, the state security forces committed widespread human rights abuses and encouraged violence between the Xhosa and Zulu people, although de Klerk later denied sanctioning such actions. He permitted anti-apartheid marches to take place, legalised a range of previously banned anti-apartheid political parties, and freed imprisoned anti-apartheid activists such as Nelson Mandela. He also dismantled South Africa´s nuclear weapons program.
ellauri301.html on line 270: Sangoma Oy, highly respected dealer among the Zulu people of South Africa who diagnoses, prescribes, and often performs the operations to heal a person physically, mentally, emotionally, or spiritually. Sanoma Oy may address all of these realms in the healing process, which usually involves divination, verbal medicine, and specific customized visuals to cure morbid curiosity and restore upper middle class well-being.
ellauri301.html on line 360: Viimeisessä Wallander -dekkarissa vuonna 1999 ilmestyneessä Pyramiden (suom. Pyramidi, 2002) kirjassa kerrotaan nuoren Wallanderin varhaisista vaiheista, esim mixi sen ääni oli hinkuva. Enpäs kerrokaan! Olennaista Mankelille on rikoksen liittäminen laajempiin yhteiskunnallisiin kehyksiin. Murhat ja ryöstöt ovat/eivät ole (en saa päättää) yksilöiden suorittamia tekoja, mutta niillä on juurensa yhteiskunnassa ja sen vääristymissä, kuten tässä vittumaisessa kauhugenressä.
ellauri301.html on line 387: Kurt Wallender selvittää jo 1960- ja 1970-luvulla monta mystistä kuolemantapausta. Tutkimusten yhteydessä hän joutuu useaan otteeseen hengenvaaraan ja hänen omassakin elämässään tapahtuu paljon: avioituminen Monan kanssa, Lindan syntymä, isän sairastuminen ja lopulta avioliiton "kariutuminen". Kertomus Pyramidista vie Wallanderin Egyptiin, ja tarina päättyy tammikuussa 1990 samaan aamuun, josta ensimmäinen Wallander -romaani Kasvoton kuolema alkaa.
ellauri302.html on line 156: You must have reverence for a Scroll of the Law. Great reverence, — precisely as if a noted Rabbi were under your roof. In the house where it resides no profanity must be uttered. It must dwell amidst purity. (Speaks to Sarah, looking toward her hut not directly at her) Wherever a Holy Scroll is sheltered, there no woman must remove the wig from her head... (Sarah thrusts her hair more securely under her wig.) Nor must she touch the Scroll with her bare... hands. As a reward, no evil overtakes the home that shelters a Scroll. Such a home will always be prosperous and guarded against all misfortune. (To the Scribe.) What do you imagine? — That he doesn't know all this? They're Jews, after all... (Sarah nods affirmatively.)
ellauri309.html on line 781: Pyylevä keittäjätär Mrs. Williamson on hyväntuulinen. Hän on takuulla neekeri (kuten myös puutarha-Joet, elleivät ole märkäselkiä). Keittiö on tilava, jotta isoperseinen Mrs. Williamson mahtuu siinä kääntymään. Laura on yhtä kova valehtelemaan kuin Noora, muttei yhtä hyvä. Epäuskottavaa ettei Pezku yhtään välittäisi tyttäristään, epis väite että muka vain äidit tykkäisivät lapsistaan. Ali on oikeassa että vika on Laurassa jos ei lasten jakamisesta tule sopua. Ehkä ne ei edes ole Petterin. Kenties talouspakotelaivaston vaarallinen Michael kävi salaa pökkimässä ne. Laura ei huomannut midiä koska se pitää aina silmät kiinni. Laura möi hepat pois kun Petteri ei niistä tykännyt. Nyt on limasyöxyn (Schlemmlawine) hautaama vaarallinen Mr. Fury tulossa heppoineen Lauran tyhjään talliin kiinaamaan. Arvaahan sen mitä siitä seuraa: pian Mikin hepat karkaavat ja Furyn kaviot jylistävät ukkosen lailla Lauran pyllyvaossa. Bald liebt er sie beinahe so wie seine Pferde.
ellauri309.html on line 1065: Mikki on tietysti irlantilainen, kuten Noora, ja Mikin heppakaveri Mad Max, alias Mel Gibson. Gibson's mother, Anne Patricia Reilly, was born in Ardagh in County Longford. In fact, Mel is named after St. Mel's Cathedral, the fifth-century Irish saint, and founder of Gibson's mother's local native diocese, Ardagh. While his middle name, Colmcille, is the name the Catholic diocese of Ardagh. Mel Gibson's grandfather John H Gibson was a millionaire tobacco businessman from the American South.
ellauri310.html on line 436: Thomas Wolfesta

Mix niin monet rasistiset misogyyniset middlebrow
ellauri310.html on line 438: misogyyninen middlebrow mieskynäilijä par excellence. Thomas Clayton
ellauri311.html on line 707: Under förmiddagen besökte Ukrainas president Volodymyr Zelenskyj
ellauri313.html on line 471: Strategies that emphasize the possibility of escalation or eruption are associated with the term "brinkmanship." (We will sometimes refer to the game of "chicken" when the brinkmanship is overtly two-sided.) "Chicken" is played by two drivers on a road with a white line down the middle. Both cars straddle the white line and drive toward each other at top speed. The first driver to lose his nerve and swerve into his own lane is "chicken"—an object of contempt and scorn—and he loses the game. The game is played among teenagers for prestige, for girls, for leadership of a gang, and for safety (i.e., to prevent other challenges and confrontations).
ellauri315.html on line 507: Demidovin perhe rakensi Rjazanin rajakaupunkiin Venäjän ensimmäisen asetehtaan Tulan asetehtaan, joka toimii edelleen tänäkin päivänä. Lisäksi Tula tunnetaan samovaareista ja pahoista painetuista piparkakuista ​​(pryanik eli prenikka), joita on valmistettu Tulassa 1600-luvulta lähtien.
ellauri316.html on line 528: Mielestäni juuri imperialismin tuskaa näemme nyt kaikkialla maailmassa. Imperialismissa ei ole mitään ovelaa, se näyttää olevan pyramidi, Mavrodin luomus. Heti kun kaikki on syöty, markkinat loppuvat, kriisi iskee.
ellauri316.html on line 833: But after the shattering victory at Stalingrad, the Red Army began to believe that victory was possible. Germany, which had boasted the world’s most formidable military at the start of the war, suddenly seemed vulnerable. Even if its weaponry was less sophisticated and its troops poorly prepared, the sheer size of Russia’s forces could overwhelm the enemy — a reality that holds 80 years later, as the war in Ukraine grinds on and on and the wallets and the patience of Kyiv’s partners in the West begins to wear thin.
ellauri317.html on line 711: Hän oli yksi Jaroslavlin Neuvostoliiton vastaisen kansannousun järjestäjistä ja sotilasjohtajasta 6.-21.7.1918 . Hän johti kapinallisten asevoimia - pohjoisen vapaaehtoisarmeijan Jaroslavlin osastoa (sen lukumäärä vaihteli eri arvioiden mukaan 400 - 1000 pistin - upseerit, kadetit, Demidov-lyseumin opiskelijat, lukiolaiset, muutama talonpoika nuoriso), hänestä tuli Jaroslavlin maakunnan ylipäällikkö. Kapinan seurauksena neuvostovallalta likvidoitiin elimet. Samaan aikaan eversti Perhurov vastusti kohtuuttomia raiskauxia ja pidätyksiä.
ellauri318.html on line 251: Roskajoukkoa. Rupusakkia. Patraskia. Pohjamutaa. Persuja. Pyramidin basementtia. Siitä kertoo Janet Evanovichin taskukirja Plum Lucky. Yllättävän vähän eroa sen ja Jens Vapiduxen Luxuselämän välillä.
ellauri321.html on line 156: Those who live near the sea, feed more on fish than on flesh, and often encounter that boisterous element. This renders them more bold and enterprising; this leads them to neglect the confined occupations of the land. They see and converse with a variety of people; their intercourse with mankind becomes extensive. The sea inspires them with a love of traffic, a desire of transporting produce from one place to another; and leads them to a variety of resources which supply the place of labour. Those who inhabit the middle settlements, by far the most numerous, must be very different; the simple cultivation of the earth purifies them, but the indulgences of the government, the soft remonstrances of religion, the rank of independent freeholders, must necessarily inspire them with sentiments, very little known in Europe among people of the same class. What do I say? Europe has no such class of men; the early knowledge they acquire, the early bargains they make, give them a great degree of sagacity. As freemen men 58 they will be litigious; pride and obstinacy are often the cause of law suits; the nature of our laws and governments may be another. As citizens it is easy to imagine, that they will carefully read the newspapers, enter into every political disquisition, freely blame or censure governors and others. As farmers they will be carful and anxious to get as much as they can, because what they get is their own. As northern men they will love the chearful cup.
ellauri321.html on line 570: Skottirunoilija Hugh McDiarmid runossaan Humalainen mies kazoi ohdaketta 1926.
ellauri322.html on line 248: The publisher of Mary Wollstonecraft's " Thoughts on the Education of Daughters " was the same Joseph Johnson who in 1785 was the publisher of Oowper's " Task." With her little story written and a little money saved, the resolve to live by her pen could now be carried out. Mary Vollstonecraft, therefore, parted from her friends at Bristol, went to London, saw her publisher, and frankly told him her determination. He met her with fatherly kindness, and received her as a guest in his house while she was making her arrangements. At Michaelmas, 1787, she settled in a house in George Street, on the Surrey side of Blackfriars Bridge. There she produced a little book for children, of " Original Stories from Real Life," and earned by drudgery for Joseph Johnson. She translated, she abridged, she made a volume of Selections, and she wrote for an " Analytical Review," which Mr. Johnson founded in the middle of the year 1788. Among the books translated by her was Necker " On the Importance of Religious Opinions." Among the books abridged by her was S:dzmann's " Elements of Morality."
ellauri322.html on line 460: You know that I have always been an enemy to what is termed charity, because timid bigots, endeavouring thus to cover their sins, do violence to justice, till, acting the demigod, they forget that they are men. And there are others who do not even think of laying up a treasure in heaven, whose benevolence is merely tyranny in disguise; they assist the most worthless, because the most servile, and term them helpless only in proportion to their fawning.
ellauri323.html on line 121: Yet, though a Greek would have railed at her asymmetry, and an Elizabethan have called her “gipsy,” Miss Dobson now, in the midst of the Edwardian Era, was the toast of two hemispheres.
ellauri323.html on line 180: Member of the Hadash Party and the Israeli Knesset Ofer Cassif says while the killing of civilians on both sides was condemnable, it was Israel’s occupation of Palestinian territories, and the actions of the Netanyahu-led government, that was responsible for the deaths of Israelis and Palestinians. Cassif also criticised the US government, saying that if it had pressed Israel to move towards a peaceful political solution and to end the occupation, events such as today’s would not have happened. Eurowesterners are making very similar statements and language that you have heard from US President Joe Biden. They are firmly blaming Hamas for this attack. Biden pledges ‘all appropriate means of support’ to Israel. The US provides $3.8bn in unconditional military aid to Zion annually. Hadash is a left-wing party that supports a socialistic economy and workers' rights. It emphasizes Jewish-Arab cooperation, and its leaders were among the first to support a two-state solution. Its voters are principally middle class and secular Arabs, many from the north and Christian communities.
ellauri325.html on line 511: Guardianin Hardingia pidetään yhtenä parhaiten Kremlin aivoituxia ymmärtävistä länsimaalaisista toimittajista. Ei hänkään kyllä ymmärrä juuri midiä.
ellauri326.html on line 255: Kun puhumme yhteiskunnasta, tarvitsemme määritelmiä - millaista venäläistä yhteiskuntaa tarkoitamme? Minusta näyttää siltä, ​​​​että kaikki, mitä siellä tapahtuu, on vahvistus ajatukselle uluxesta - orjuudesta, orjien pyramidista. Saksalaiset, jotka tulivat Venäjälle 1700-luvulla, eivät jostain syystä hallinneet sitä, kuten Pietari Toinen, Katariinan epäonnistunut aviomies, joka antoi vapauden aatelisille. Aateliston vapaudet julistettiin, ja tuloksena oli tämä venäläinen absurdi - osa ihmisistä on edelleen orjia alhaalla, ja huipulla on ihmisiä, jotka eivät näytä olevan orjia, mutta eivät jostain syystä hallitse maa. Mielestäni Venäjällä oli alusta asti orjakoulu, ja niin se on edelleen. Heti kun ihmiset halusivat muuttaa jotain tässä rakenteessa, heidät, kuten Aleksanterin isä, tapettiin kirveellä.
ellauri331.html on line 129: Chastny Korrespondent (chaskor.ru, joka tunnetaan myös nimellä "Chaskor", käännettynä "yksityinen kirjeenvaihtaja" ) on venäläinen verkkosanomalehti. Chaskor on Venäjän ensimmäinen kausijulkaisu, joka siirtyy Creative Commons -lisenssiin. Chaskor julkaisee anaalisia artikkeleita, arvosteluja, haastatteluja ja uutisia venäläiseen Vikipediaan. Chaskor sai 2011 Runet palkinnon, mikä ei todista enää midiä.
ellauri332.html on line 669: Lisäksi itse Voiman käsite muistuttaa juutalaisten käsitystä jumalallisesta läsnäolosta, joka on läsnä kaikessa ja ylläpitää maailmankaikkeutta. Ajatus siitä, että Voima on jotain, joka virtaa kaikkien elävien olentojen läpi ja sitoo galaksin yhteen pikaliimana, on samanlainen kuin juutalaisten uskomus, jonka mukaan Jumala on läsnä luomisen kaikissa osissa. Mutta missä hän oli ennen kun hän loi midiä?
ellauri333.html on line 128: From Indian literature we know that at all times kings used to entertain spies {chara or gudha-purusha). These agents were graded into high ones, low ones, and those of middle rank. A similar class of officers, which was created by Asoka himself, were the reporters (prativedaka), who were posted everywhere, as he says, in order to report to me the affairs of the people at any time, while I am eating, in the harem, in the inner apartment, even at the cowpen, in the palanquin, and in the parks.
ellauri336.html on line 245: Kärsivällisyys on yksi onnistuneen vanhemmuuden ja kurinpidon avaimista. Lastenkasvatus ei ole vain chinuch-opetusta lapselle oikeiden middojen ja derech eretzin (luonteenpiirteet ja käytöstavat) - mutta se vaatii myös paljon koulutusta. Toisin sanoen, sen jälkeen kun lapselle on opetettu oikea toiminta, hänet on nyt koulutettava tekemään se. Käytännön harjoittelu on kuitenkin vaikeaa. Lapset eivät vain unohda helposti, vaan heidän on myös murrettava aiemmat käyttäytymismallit - vaikea tehtävä jopa aikuiselle. (Ajattele itseäsi: Jos sinulla olisi voimakas himo tiettyyn ruokaan, kuinka helppoa olisi lopettaa, jos lääkärisi sanoisi, että se ei ole terveellistä?)
ellauri336.html on line 485: Hengellisyys ja naisellisuus. Juhlitaan juutalaisnaisuutta. Muutoksen teot. Ajatuksen aika. Naiset viikoittain Toora otsassa. Raamatun naiset. Erinomaiset naiset. Audio- ja videokurssit. Ajatusvirta. Juutalaisen lain tuomioistuin. Naiset isiemme etiikasta. Tanya Bits: Pieni annos viisautta jokapäiväiseen elämään. Syvällisempi katsaus Amidah-rukoukseen. Tilaa sähköpostiosoite. Tilaa juutalainen nainen. Lisää tilausvaihtoehtoja: Israel. Heprea viikon sana. Juutalainen nainen. Sähköpostin omistus.
ellauri336.html on line 515: I personally always thought that while she did it from her innate midah of tznius, others “macht nuch”. What he appears to be saying is that hashem knows the reason why people are rewarded a certain way even if their actions are not necessarily different that others around them (the chachamim told her, others do the same and did not merit this).
ellauri336.html on line 527: Vaikka risonimien välillä on kiistaa siitä, onko chinuch mitzvah min haTorah, looginen ulosvirtaus tarpeesta täyttää mitzvot (Ramban), vai onko se johdettu midivrei kabbalasta , implisiittisestä velvoitteesta lisääntyä ja täyttää maailma, ei näytä olevan erimielisyyttä. vanhemmilla kasvattaa lapsensa seuraamaan todellista Tooran polkua, kouluttaen ja imeyttäen heitä hyvillä viboilla. Meidän on keskusteltava siitä, mitkä ovat chinuchin velvollisuudet? Ja miten tämä toteutetaan?
ellauri336.html on line 541: On oltava henkistä laatuaikaa, jossa käsitellään hyvien midojen, Tooran ja yiras shomayimien kehittämistä. Laulamalla zemiroja ja antamalla lasten kertoa aineistosta ja kertoa koulussa opittua Tooran ylikin, muodostavat vahvan chinuchin. Miksi riistäisimme lapsiltamme lähtemättömän vaikutelman ja ikuisen vaikutelman todellisesta kauneudesta, joka ympäröi Shabbosia ? Laajennus "v'shomru bnei Yisrael es haShabbos, juutalaisen kansan noudattamaan Shabbos", tulee olemaan siellä, missä se jatkuu "l'dorousom bris olam, joka ulottuu sukupolville ikuisen liiton" ( Semos 31:16). Lapset jakavat sittemmin tukat kammattuina vanhempiensa perinnön.
ellauri339.html on line 565: Ensimmäiset naiset ja herrat: Elena Zelenska Andra Levite Diana Nausediene Amelie Derbodrangien Michel Michal Herzog Elke Budenbender Emine Erdogan Doris Schmidauer Rossana Maria Briseño Annick Pedders Mareva Grabowski-Mitsotakis Sofia Maria de Lourdes Soodeau Ferna Gréda Eliza Eliza Gréfi Maria Benso Eliza zavet ja Elizabeth Bavaria Gheorgievska Agata Kornhauser-Duda Tamara Vucic Jill Biden Laura Bush Brigitte Macron Lidia Djukanovic. Moderaattori: Hanna Homonai Pers Morgan.
ellauri339.html on line 595: Fast-forward to 2023, and the story is different. Earlier this month NBC News quietly released a report that said U.S. and European officials broached the topic of peace negotiations with Ukraine, including “very broad outlines of what Ukraine might need to give up to reach a deal with Russia.” NBC said “the discussions are an acknowledgment of the dynamics militarily on the ground in Ukraine and politically in the U.S. and Europe.” They began amid concerns that the war has reached a stalemate and about the ability to continue providing open-ended aid to Ukraine.
ellauri339.html on line 601: Americans will be forgiven if they never hear this bad news, never mind be surprised by it if they did. The narrative which drove sports teams to wear blue and yellow patches and E Street Band member Steve Van Zandt to paint his guitar the Ukrainian colors was simple. Amidst a flood of propaganda, the story was always the same: Ukraine was pushing back the Russians with weapons provided by a broad range of agreeable NATO benefactors. Between Ukrainian jet fighter aces with improbable kill ratios to patriotic female sniper teams with improbable hair and makeup, Russia was losing. It would be a difficult but noble slog for “as long as it takes” to drive the Russians out.
ellauri340.html on line 355: Seuraavassa näkyy koko koodi sellaisena kuin se oli vuonna 1954. Netflixistä näkyy että tää koodi on täysin murtumaton. Tuskin edes Enid Blytonin koodinsärkijät pystyisivät sitä purkamaan, homo Turingista puhumattakaan. Pientä jälkijättöä on siinä että sopimaton kielenkäyttö antaa 16+ merkinnän, julkipanosta tulee vähemmän, huumekaupasta, tapoista ja verisestä mätkinnästä ei midiä. Se on kodeissa ihan normipäivää, uusperheen arkea.
ellauri340.html on line 577: Author Peter Handke grabs Nobel Prize amid protest. Salman Rushdie julisti hänet ehdokkaaksi "Kansainväliseksi Vuoden moroniksi" hänen "idioottisuuksiensa vuoksi". Yhtä ilkiöiltä näyttää molemmat.
ellauri340.html on line 578: Salman Rushdie has not won the Nobel Prize for Literature, although he has had champions who say that he should win the prize due to his popularity and critical acclaim. The prize is highly competitive, with authors all over the world in mid- and late career stages being eligible. Even those like Salman whose career is practically over. Kolmantena jonossa hiihtää David Schurman WALLACE. Kollaashistakin näkyy että myös hän on kusipää.
ellauri342.html on line 518: Sneak back in middle age, Se ryömii takaisin keski-iässä,
ellauri345.html on line 266: Der Sohn des jüdischen Mathematikers Sigmund Gundelfinger (Professor an der Technischen Hochschule Darmstadt) und dessen Ehefrau Amalie Gunz (1857–1922) studierte als Schüler von Erich Schmidt und Gustav Roethe Germanistik und Kunstgeschichte an den Universitäten München, Berlin und Heidelberg, wurde 1903 in Berlin promoviert und habilitierte sich 1911 mit einer Schrift zum Thema Shakespeare und der deutsche Geist. Ab 1916 wirkte er als – zunächst außerordentlicher – Germanistikprofessor an der Universität Heidelberg, wo er 1920 eine ordentliche Professur bekam. Noch ein Jude der an dem Nazitotem knasperte! Und ein Schwul zudem! Seit 1899 gehörte Gundolf dem Kreis um Stefan George an, nachdem er sich dort durch ins Deutsche übersetzte Sonette Shakespeares eingeführt hatte. In der Folge wurde er Georges engster Freund und Liebhaber.
ellauri345.html on line 422: Mutta tämä ei ole ainoa tapa, jolla sanaton halu voidaan tunnistaa; Heidän elämänsä näyttää myös toivottomalta, kun moraalimääräysten valo osuu heihin. Mutta vain täydellinen kiinnostuksen puute tätä runoutta kohtaan näyttää sallineen kriitikon nähdä sen. Niinpä Julian Schmidtin kodikkaalle mielelle jätettiin kysymys, joka olisi ensimmäinen kysymys, joka tulee ennakkoluulottoman mieleen, kun hän kohtaa tapahtuvan. "Ei olisi ollut mitään sanottavaa sitä vastaan, jos intohimo olisi ollut vahvempi kuin omatunto, mutta kuinka ymmärtää tämä omantunnon vaientaminen?" "Ottilie syyllistyy syyllisyyteen, hän kokee sen myöhemmin hyvin syvästi, syvemmin kuin on tarpeen; mutta miten hän ei tunne sitä aiemmin? ... Miten on mahdollista, että niin hyvin luotu ja hyvin koulutettu sielu kuin Ottilie ei koe, että tapa, jolla hän käyttäytyy Eduardia kohtaan, tekee vääryyttä hänen hyväntekijäänsä Charlottelle?" Ei mitään tietoa asian sisimistä yhteyksistä!
ellauri345.html on line 424: Roomalaiset voivat kumota tämän kysymyksen suunnitellun lain. Jos ei tunnista sen pakottavaa luonnetta, romaanin ydin jää epäselväksi. Sillä tätä moraalisen äänen hiljaisuutta ei voida ymmärtää yksilöllisyyden piirteenä, kuten tunteiden mykistettyä kieltä. Se ei ole ihmisen rajoissa oleva kohtalo. Tämän hiljaisuuden myötä illuusio on asettunut kuluttavalla tavalla jaloimman olennon sydämeen. Ja tämä muistuttaa oudolla ikääntyessään mielisairaaseen menehtyneen Minna Herzliebin vaikenemista. Kaikki sanaton toiminnan selkeys on ilmeistä ja todellisuudessa itsensä säilyttävien sisäinen minä ei ole yhtä hämärtynyt kuin muiden. Pelkästään päiväkirjassaan Ottilien ihmiselämä näyttää vihdoinkin sekoittuvan. Kaikki heidän kielellisesti lahjakas olemassaolonsa löytyy yhä enemmän näistä hiljaisista kirjoituksista. Mutta he myös rakentavat vain muistomerkkiä jollekulle, joka kuoli. Hänen paljastavansa salaisuudet, jotka kuoleman yksin pitäisi paljastaa, tottunut ajatukseensa poismenosta; ja osoittamalla elävien hiljaisuutta he ennakoivat myös heidän täydellisen hiljaisuutensa. Illuusio, joka hallitsee kirjailijan elämää, tunkeutuu jopa hänen henkiseen, etäiseen tunnelmaan. Sillä jos päiväkirjan vaarana on, että se paljastaa liian aikaisin muistin idut sielusta ja estää sen hedelmien kypsymisen, silloin sen täytyy välttämättä tulla tuhoisaksi siellä, missä vain henkinen elämä ilmaistaan ​​siinä. Ja kuitenkin lopulta kaikki sisäisen olemassaolon voima tulee muistista. Vain hän takaa sielunsa rakkauden. Tämä henkii Goethen muistoa: ”Oi, sinä olit menneitä aikoja Siskoni tai vaimoni." Ja niin kuin sellaisessa liitossa kauneus itse säilyy muistona, niin se on kukkiessaankin merkityksetön ilman sitä. Tästä todistavat Platonin Phaidroksen sanat: "Joka on tuore vihkimisestä ja on yksi niistä joka näki siellä paljon tuonpuoleisessa elämässä, joka nähdessään jumalalliset kasvot, jotka jäljittelevät hyvin kauneutta tai fyysistä muotoa, hämmästyy aluksi, muistaa tuolloin kokemansa ahdistuksen, mutta sitten kun hän lähestyy sitä, hän tunnistaa sen luonteen ja palvo häntä kuin jumalaa, koska muisti on nostettu kauneusajatukseen ja näkee sen seisovan varovaisuuden vieressä pyhällä maalla." Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaista muistoa, hänessä kauneus todella jää ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä.
ellauri346.html on line 39: a person who uses unlawful violence and intimidation, especially against civilians, in the pursuit of political aims. War is not terrorism because it is legal and the perpetrators wear uniforms.

ellauri346.html on line 40: According to EU law, terrorist offences are acts committed with the aim of seriously intimidating a population, unduly compelling a government or international organisation to perform or abstain from performing any act. (No mention of lawfulness here, or uniforms. Stress is on the word 'unduly'.)

ellauri346.html on line 41: What is the meaning of terrorism in Oxford dictionary? The calculated use of violence or threat of violence to inculcate fear. Terrorism is intended to coerce or intimidate governments or societies in the pursuit of goals that are generally political, religious, or ideological. From: terrorism in The Oxford Essential Dictionary of the U.S. Military. Again, nothing to differentiate war from other terrorism. Civilians are not singled out. What's the use when wars always kill a lot of terrified civilians anyway.
ellauri346.html on line 43: Russia, you may recall, wants to change Ukraine’s political leadership, and to do this it has invaded a sovereign country in violation of the UN charter and accepted international law, and is using violence and intimidation, incl… (more)

ellauri347.html on line 309: From viittasi autoritaarisuuden ääriversioon masokismi (Sacher-Masoch) ja sadismi (de Sade), ja huomauttaa, että molemmat tuntevat olevansa pakotettuja näyttelemään eri roolejaan, niin että jopa sadisti kaikella näennäisellä vallallaan masokistiin nähden, on ja ei ole vapaa valitsemaan tekojaan. Sen tekee mieli sadistoida niin kovasti ettei se voi sille midiä. Mutta autoritaarisuuden lievempiä versioita ovat kaikkialla. Monilla luokilla on esimerkiksi implisiittinen sopimus opiskelijoiden ja professorien välillä: Opiskelijat vaativat rakennetta ja professori pysyy muistiinpanoissaan. Se näyttää harmittomalta ja jopa luonnolliselta, mutta näin opiskelijat välttävät vastuun ottamista oppimisestaan ​​ja the professori voi välttää alansa todellisten asioiden ottamista esille, esim. välttyä tekemästä kateederilla vaijeritemppua.
ellauri353.html on line 576: Tyhjennysharjoituksen lopussa Schmid kysyy, "sisältääkö yllä oleva luettelo kaikki hyvän määritelmän edellyttämät elementit. Vastaus, hän ehdottaa, on "todennäköisesti ei". Jos on mahdotonta määritellä terrorismia, kuten Laqueur väittää, ja turhaa yrittää muodostaa todella kattava määritelmä, kuten Schmid myöntää, onko meidän pääteltävä, että "terrorismi" on yhtä mahdoton määritellä kuin "kusipää?" Kyllä on.
ellauri359.html on line 61: Actually, I already knew that; what I didn’t know was that the cause was very possibly inherited syphilis. Grahame, a dyed-in-the-wool bachelor who loved “messing about in boats”, seems to have married under duress, the sort to which upper-middle-classes were particularly susceptible: namely, propriety. His sister believed Elspeth Thomson deliberately compromised him. On receiving news of his nuptials, she asked if he really intended to marry her. “I suppose so; I suppose so,” was the telling reply.
ellauri364.html on line 113: Helwegin Kierkegaard-patografian avaintermejä ovat

assessor Barn barndommen begynder bestandig betydning dagbogen dementia depression depressive derfor død egentlig Enten-Eller ethiske faderen fald finde Forfatter-Virksomhed forhold forlovelsen forstaaet fortsætter Frygt Frygt og Bæven H. C. Andersen hende holde homosexualitet hvorledes imidlertid jordrystelsen journal konstitution kristendommen kærlighed kønssygdom lade lidelse lidenskab lige ligesom lægge længe læse mand manio-depressive maniske Menneske Mynster Maade maaske maatte N. F. S. Grundtvigs neppe Nero netop næsten opfattelse optegnelse P. A. Heiberg pathologiske person psykologisk psykose refleksion Regine Regine Olsen religiøse udvikling sandt seer senere sexuelle sidste Sindssvaghed sindssygdom sindstilstand sjælelige skriver stemning stærkt sygdom sygelige synd synes syphilis sætte søge Søren Kierkegaard saadan saaledes tanke tankegang tungsindet tvivl tænker udtryk ulykkelig umiddelbare veed vejen Verden virkelig viser vist ægteskabet øjeblik Aand.

Pyramidalis ja sternalis -lihakset

Norway is fairly middling when it comes to Europe. The food is sometimes questionable (they eat sheep heads and cure fish with lye) and most of the year it’s freezing and dark.

Many will scoff at this ranking, saying Serbia is some vast tundra of middle Russia, right? For its abysmal nationalist politics and icy relations with neighbors, we rank Serbia even higher than Sibiria. It feels like home.

I’m from a small rural community, and ev’rybody who lived in my neighborhood, if you want to call it that, were relatives.  We called it “the circle,” and our house was there, my grandmother’s house was there, an aun’ an’ uncle who were childless lived there, and (uh) a couple of aunts an’ uncles who had children.  There were five female cousins, an’ in the summertime we hung out together all day long from early until late.  In my grandmother’s yard was a maple tree, and the five of us developed that into our apartment building.  Each of us had a limb, and [small laugh] the less daring cousins took the lo’er limbs, and I and another cousin a year younger than I always went as far to the top as we could, an’ we– we were kinda derisive of those girls who stayed with the lower limbs.  We had front doors an’ back doors.  The front door was the — the limb — were the limbs on the front, that were nearest (um) the boxwood hedge.  And the grass was all worn away in that area.  An’ then the back doorwa–was on the back side of the tree, an’ you could only enter the front an’ exit from the rear.  And that had to be done by swinging off a limb that was fairly high off the ground, and (um) my cousin Belinda and I had no problem with that, but the other girls — that was always somethin’ we had to coax them into doin’.  But still, you entered the front, you left the rear.  We (um) ate our lunches together.  When it was lunchtime — an’ our mothers always cooked lunch in the summertime ’cause they didn’ want to be in the hot kitchen at night.  So we would just take our (um) — go home, an’ we’d load our plates with all the vegetables an’ the cornbread, an’ get our glasses of milk or ice tea or whatever we were havin’, an’ we would head for somebody’s yard, where we would all sit down an’ eat together.  It was just an institution:  lunch in somebody’s yard.  An’ if you wanted to go home for a second helping– sometimes that was quite a little walk, but it was worth it, because that was our thing, having lunch together, every day.  (Um) We gathered at my grandmother’s on Sundays.  All my aunts would get those chairs, form a circle.  (Uh) One crocheted.  (Uh) Most of them just sat an’ talked, an’ we girls hung out for the main part with the women.  (Uh) The men would gather around the fish pond, which was in a side yard.  It was (um) — it was kind of a rock (um) pond that my granddaddy had, had built.  There was a ir’n pipe in the middle, an’ when he went fishin’, he would put his catch in there.  Or he caught a mud turtle, he’d put it in there.  An’ there it stayed until it was time to kill it an’ cook it, whatever it was.  The pipe in the middle had water that sprayed up all the time.  There was a locust tree near there, an’ that’s where we girls picked the leaves an’ the thorns to make the doll clothes out o’ the locust.  It’s where we always ate the watermelon.  We always had to save the rind, an’ we always had to leave some pink on that rind, because my grandmother made watermelon pickles out o’ that rind.  I hated the things.  I thought they were the worst things I ever put in my mouth.  But ever’body else thought watermelon pickles were just a great delicacy.  That was also around the time that ev’rybody grew gladiolias [sic] an’ I thought they were the ugliest flower I’d ever laid my eyes on, but ever’body had gladiolias.  ‘Course now I’ve come to appreciate the gladiolia, but back then I had absolutely no appreciation for it.  It was also where we made (uh) ice cream, (uh) on the front porch.  We made ice cream on Sunday afternoons.  I had an aunt who worked in the general mercantile business that my family owned, an’ she was only home on Sunday, so she baked all day:  homemade rolls an’ cakes.  And so, she made cakes an’ we made ice cream, an’ ever’body wan’ed to crank, of course.  (Um) That was just a big treat, to get to crank that ice cream.  It was jus’ our Sunday afternoon thing, an’ I, I think back on it.  All the aunts would sit around an’ they’d talk, an’ they’d smoke.  Even if you never saw those ladies smoke, any other time o’ the week.  On Sunday afternoon when we all were gathered about in gran- in granny’s yard, they’d have a cigarette.  Just a way of relaxing, I suppose.  The maple tree’s now gone.  In later years, it was thought the maple tree, our apartment building, was shading the house too much an’ causing mildew, so it was removed at some point.  And I don’t, to this day, enjoy lookin’ (uh) into that part o’ the yard. …

punktet midt mellem dine øjenbryn, hedder
xxx/ellauri138.html on line 111: In his book, Eker lists 17 ways in which the financial blueprints of the rich differ from those of the poor and the middle-class. One theme identified in this list is that the rich discard limiting beliefs while the unsuccessful succumb to them. Eker argues that: Rich people believe, "I create my life", while poor people believe, "Life happens to me"; rich people focus on opportunities while poor people focus on obstacles; and rich people admire other rich and successful people whereas poor people resent rich and successful people.
xxx/ellauri139.html on line 406: Upon the honey’d middle of the night, Keskellä yötä tuli niille melkoisia missioita,
xxx/ellauri139.html on line 428: Amid the timbrels, and the throng’d resort Pyhitetty hetki on jo lähellä: se vinkasee
xxx/ellauri139.html on line 537: “Whose passing-bell may ere the midnight toll; Mun iltahuuto saattaa tulla millon vaan.
xxx/ellauri139.html on line 607: And in the midst, ’mong thousand heraldries, Ja kaiken keskellä, ympärillä vaakunoita
xxx/ellauri139.html on line 661: The boisterous, midnight, festive clarion, Anssin ja Pasin räppi taas voi juma,
xxx/ellauri139.html on line 664: The hall door shuts again, and all the noise is gone. Ei kuulu enää midiä, aina parempi.
xxx/ellauri139.html on line 691: By the dusk curtains:—’twas a midnight charm Turha vaiva, unen ote mirrin sielusta
xxx/ellauri139.html on line 735: Seen mid the sapphire heaven’s deep repose; Sen kun sais sulamaan Melusiinan uunissa,
xxx/ellauri148.html on line 38: Kuten Seija tänään osuvasti tiivisti, kaikki valtapyramidit ovat pyramidihuijausta. Senhän näkee sokee kanakin: Alakerroxista imuroitu massi siirtyy ylöspäin aina pienemmälle joukolle jakajia, joista siten tulee joka kerroxella yhä varakkaampia. Samalla valta valuu valtavasta vesitornista alaspäin kunnes pyramiidin juurella se enää kasvattaa vaan jalkasieniä.
xxx/ellauri148.html on line 177: The sages said that the only difference between this world and the days of the Messiah will be with regard to the enslavement to the kingdoms. It appears from the plain meaning of the words of the prophets that at the beginning of the days of the Messiah, there will be the war of Gog and Magog. And that prior to the war of Gog and Magog, a prophet will arise to straighten Israel and prepare their hearts, as it is written, Behold, I will send to you Elijah the prophet before the coming of the great and terrible day of the Lord (Mal. 4:5) And he will come not to declare the pure impure, or the impure pure; not to declare unfit those who are presumed to be fit, nor to declare fit those who are held to be unfit; but for the sake of peace in the world….And there are those among the sages who say that prior to the coming of the Messiah will come Elijah. But all these things and their likes, no man can know how they will be until they will be. For they are indistinct in the writings of the prophets. Neither do the sages have a tradition about these things. It is rather, a matter of interpretation of the Biblical verses. Therefore there is a disagreement among them regarding these matters. And in any case, these are mere details which are not of the essence of the faith. And one should definitely not occupy oneself with the matter of legends, and should not expatiate about the midrashim that deal with these and similar things. And one should not make essentials out of them. For they lead neither to fear nor to love [of God]. Neither should one calculate the End. The sages said, “May the spirit of those who calculate the End be blown away” But let him wait and believe in the matter generally, as we have explained.
xxx/ellauri148.html on line 222: Today, the Jews every year commemorate the wait for Elijah at the Passover Seder meal; he is welcomed in every Jewish home with a large goblet of wine placed in the middle of the festive table for him. If he doesn't come, the guests present gobble the wine. According to some traditions there is a 45 day period following the death of Messiah Ben Joseph, before and the appearance of Messiah Ben David, its during this period, Elijah the forerunner of the Messiah makes his appearance.
xxx/ellauri148.html on line 232: 2 "Son of man, set your face against Gog, of the land of Magog, the prince of Rosh, Meshech, and Tubal, and prophesy against him, 3 "and say, 'Thus says the Lord God: "Behold, I am against you, O Gog, the prince of Rosh, Meshech, and Tubal.11 to take plunder and to take booty, to stretch out your hand against the waste places that are again inhabited, and against a people gathered from the nations, who have acquired livestock and goods, who dwell in the midst of the land. 23 "Thus I will magnify Myself and sanctify Myself, and I will be known in the eyes of many nations. Then they shall know that I am the Lord." ' Ezekiel 38:2,3,11,23
xxx/ellauri148.html on line 493: Lyon, France. ‘La philosophie, un art de vivre’ by Nouvelle Acropole, Lyon.Un après-midi d’immersion dans la philosophie comme un art de vivre! (sur Zoom).Conférences et ateliers, samedi 20 novembre de 14h à 18h30. Accessibles à tous francophones. Un évènement inédit, dans le cadre de La Nuit de la Philosophie à Lyon.
xxx/ellauri149.html on line 477: Caiaphas and the other priests worry that if Jesus' followers launch a rebellion, Rome will retaliate by crushing Judea. Later, we see a mob of Judeans intimidating and manipulating Pontius Pilate, a Roman official. So, which is it? Are the Romans a ruthless occupying force that will smash Judea for any insubordination, or weak leaders seeking to pacify their subjects out of fear?
xxx/ellauri157.html on line 146: Dybbuk paasaa jakeita ja lainauxia gemarasta midrasista ja muista pyhistä kirjoista. Ilkiö kun on se usein vääntelee pyhiä sanoja niin että ne saavat rivon merkityxen. Kuulostaapa tutulta. Tääkin on paljastavaa: pyhän vastakohta on holtiton lisääntyminen.
xxx/ellauri157.html on line 239: The Lithuanian rabbis (like Itchele's mom's folks) feared that Hasidism demoted the traditional importance on Torah study, from its pre-eminent status in Jewish life. Some Hasidic interpretations saw mystical prayer as the highest activity, but their practitioners thought that through this, all their Jewish study and worship would become easier. By the mid-19th Century, the schism between the two interpretations of Eastern European Judaism had mostly healed, as Hasidism revealed its dedication to bookwormship, and the Lithuanian World saw advantages in the Hasidic shared fun.
xxx/ellauri165.html on line 39: Belgian nude model Marisa Papen, who describes herself as a 'free-spirited and wildhearted exhibitionist', became the centre of a worldwide controversy 2017 when she was sent to prison for a photoshoot in the temple complex of Karnak near the Egyptian city of Luxor. 'In their eyes it was porn, or something like that.' 'The first cell we encountered was packed with at least 20 men, some were passed out on the floor, some were squeezing their hands through the rails, some were bleeding and yelling. 'Our judge was browsing with his big thumbs through these books looking as old as the pyramids. 'Eventually, he gave us a warning and told us never to do something so foolishly shameful ever again. We nodded simultaneously.' In the end, Papen and Walker managed to stay out of trouble by bribing them with £15.Thanks to her quick-witted reaction during her arrest, Papen is now able to proudly share her amazing arse in Walker´s magnificent pictures of the nude Egyptian photoshoot.
xxx/ellauri165.html on line 436: Lyyra Häpykielen sammakkomaisen äidin nimi Philip Pullmanin kirjaan His Dark Materials perustuvassa Netflix-sarjassa His Masters Voice on Marisa. Sen lemmikki on toinen ikävänoloinen apina. The malevolent dæmon, represented by a golden sub-nosed monkey, is a cute-but-creepy little beast and is supposed to be male as all daemon’s are the opposite gender to their human. Awkwardly, the BBC realised some viewers may be perturbed to see the monkey’s genitals on their 60 inch HD TV, so Mrs Coulter’s Dæmon has had a subtle gender reassignment. Clitoris peeking out from the labia instead of erect middle figer is offensive in Russia, Ukraina and in the eastern half of the Swedish empire.
xxx/ellauri165.html on line 664: An midway position between universal reconciliation and eternal torment is the doctrine of annihilationism, often in combination with Christian conditionalism. Some Christian leaders, such as influential theologian Martin Luther, have hypothesized other concepts such as "soul death".
xxx/ellauri166.html on line 411: The main text in the middle is the text of the Talmud itself. To the right, on the inner margin of the page, is Rashi's commentary; to the left, on the outer margin, the Tosafot
xxx/ellauri166.html on line 446: The earliest known tefillin were tiny and probably worn all day, except Saturdays. They were found together with other Dead Sea Scrolls in the Judean desert, in the mid-twentieth century. They were dated by archaeologists as far back as the 1st or 2nd centuries BCE. Although their texts are more varied than rabbinic tefillin, it is clear that they are based on a specific understanding of the same four verses noted above as associated by the rabbis with the tefillin ritual.
xxx/ellauri167.html on line 427: Tämän suunnitelman tavoitteena olisi kapitalismin ja autoritarismin hallitsema Uusi maailmanjärjestys. Jotkut uskovat illuminatien siksi manipuloivan valuuttoja, maailman osakemarkkinoita ja vaaleja sekä järjestävän salamurhia. Yhdysvaltain dollarissa olevan pyramidin ja silmän on väitetty olevan illuminatien symboli. Jotkut uskovat illuminatien olevan avaruusolentoja. Illuminatien myöhemmästä toiminnasta eikä niiden lentohärveleistä ole kuitenkaan mitään viitteitä. Mutta kyllä Washingtonin kampaus on aika lailla samaa tyyliä kuin Weishauptilla!
xxx/ellauri167.html on line 552: Most famously, a passage from Robert Anton Wilson and ‎Robert Shea’s The Eye in the Pyramid, the first book of The Illuminatus! Trilogy, describes Adam Weishaupt killing off George Washington and taking his place as President of the United States:
xxx/ellauri167.html on line 556: The possibility that Adam Weishaupt killed George Washington and took his place, serving as our first President for two terms, is now confirmed. . . . The two main colors of the American flag are, excluding a small patch of blue in one corner, red and white: these are also the official colors of the Hashishim. The flag and the Illuminati pyramid both have thirteen horizontal divisions: thirteen is, of course, the traditional code for marijuana . . . and is still used in that sense by Hell’s Angels among others.
xxx/ellauri167.html on line 590: The mayor was a masterful machine politician, but he lacked nuance in his understanding of mass media. He refused permits for protesters, as if that would keep them from protesting and, therefore, prevent journalists from covering them. He had crude “We Love Mayor Daley” signs made, and had city workers to hold them up in front of the cameras. He stuck decals of himself on the phones in every delegate’s hotel room, which was a particularly dunderheaded move given that the city was in the middle of an electrical workers’ strike that made the phones all but useless.
xxx/ellauri167.html on line 598: If the idea of network coverage being driven by liberal bias wasn’t new to the 1968 convention, the heat and undeniable violence of the convention was a perfect opportunity for white, conservative, middle Americans to coalesce in their resentment—and not just in the South, but across the nation. America was falling apart at the seams, and the network news was seen as complicit in the conspiracy by virtue of recording what was happening.
xxx/ellauri168.html on line 98: The aim of these assaults is to establish the role of the major imperialist powers—above all, the United States—as the unchallengeable arbiters of world affairs. The "New World Order" is precisely this: an international regime of unrelenting pressure and intimidation by the most powerful capitalist states against the weakest.
xxx/ellauri169.html on line 397: In 1977 while she was in her pyramidiot phase, she put a toy pyramid on her head and lo and behold if that wasn't a signal for Ramtha to return to the land of the living dead:
xxx/ellauri173.html on line 99: Tityre is named after the lucky shepherd in Virgil´s 'Eclogues' (or 'Bucolics'). Olix mulla tää? Jotain eklogeja nyt oli ainakin. Tityre-tu oli a society of young aristocrats and gentry in the second quarter of the 17th century, who were renowned for their violent, lawless, and intimidating behaviour on the streets of London.
xxx/ellauri173.html on line 142: Neptune is angry with the winds, whom Juno released to start a storm and harass the Trojan hero and protagonist Aeneas. Neptune berates the winds for causing a storm without his approval, but breaks himself off mid-threat:
xxx/ellauri173.html on line 414: L'après-midi d'un faune (or "The Afternoon of a Faun") is a poem by the French author Stéphane Mallarmé. It describes the sensual experiences of a faun who has just woken up from his afternoon sleep and discusses his encounters with several nymphs during the morning in a dreamlike monologue.
xxx/ellauri173.html on line 420: midi_d%27un_faune_%281876%29_15.jpg/600px-Mallarme-L%27Apres-midi_d%27un_faune_%281876%29_15.jpg" />
xxx/ellauri173.html on line 421:
xxx/ellauri173.html on line 519: Des pieds de l’inhumaine au cœur de la timide
xxx/ellauri173.html on line 521: Que délaisse à la fois une innocence, humide

xxx/ellauri173.html on line 554: Tard succombent au fier silence de midi :

xxx/ellauri174.html on line 389: "Tässä", hän jatkoi, "on tämän hurmurin jäännökset, tämän Armiden arsenaali! "Haluatko ystävällisyyttä valistaa meitä, neiti Hadaly?"
xxx/ellauri176.html on line 92: As Philemon highlights, the Solonian brothels provided a service accessible to all, regardless of income. (One obolus is one sixth of one drachma, the daily salary of a public servant at the end of the 5th century BC. By the middle of the 4th century BC, this salary was up to a drachma and a half.) In the same light, Solon used taxes he levied on brothels to build a temple to Aphrodite Pandemos (literally "Aphrodite of all the people"). Even if the historical accuracy of these anecdotes can be doubted, it is clear that classical Athens considered prostitution to be part of its democracy.[citation needed]
xxx/ellauri176.html on line 121:

Skiing

a girl is in the middle of two guys, simultaneously wanking their peckers with her hands. Suomexi sauvakävely.

xxx/ellauri176.html on line 164: is first of all a misnomer because the priest is alive and well at the end. A mixture of social realism and Walt Disney, it is a tale about a delicate young French priest, Father Mouret (Francis Huster), who elects to take a parish in the provinces where the peasants have long since embraced every sin there is. The priest himself successfully sublimates his own lustful thoughts in prayer until one day he meets a strange young woman, Albine (Gillian Hills), who lives with her atheistic uncle in the remains of an old chateau set in the middle of a magic garden.Well, one thing leads to another and poor Father Mouret loses his memory long enough to lose himself to worldly pleasures in the garden with Albine, who, like Eve, tempts the man, though in this case the author is clearly in favor of apple-eating. Things go very badly for the couple. The priest returns to his church and Albine commits suicide in a way that is unique in my movie-going memory: She smothers herself to death with calla lilies.The actors are steadfastly unconvincing. The one interesting character in the film is an old lady we meet only after her death—someone, we're told in shocked tones, who, during the Revolution, posed naked as a living-statue of Reason.
xxx/ellauri176.html on line 474: Glijmiddelen voor gebruik in het genitale alsmede anale gebied
xxx/ellauri176.html on line 579: Projektityöntekijäni Inari jolla oli jalassa viisivarpaiset mustat kumijalkaterät oli japsufani, kuten v. 64 syntynyt Sujata Massey ja 1957 syntynyt Kristiina "Kride" Jokinen. (Kriden ikä ei selviä sen nettisivuilta mutta se on Kari Peizamon luokkatoveri Nokialta. ) Tähän paasauxeen on kerätty Sujauta Massiin v. 2014 "Suunami menestyxen rannikolla"- kirjan kylmiä paloja. Rei Shimura oli Kriden mielikirjailija. Molemmat on middlebrow eliskä keskikulmakarvaisia keskinkertaisia keskiluokkaisia kauppaopiston naisia. Hyperkorrekteja anaaliobsessiiveja. Vitun hölmöjä ennen kaikkea.
xxx/ellauri176.html on line 810: 80. Tom ilmestyi vessasta valkoinen takki liuhuen neulepaidan ja farkkujen päällä kuin pikku-Timolla. "Tuo ei taida edustaa sitä miten lääkärit pukeutuvat St Luken kv. sairaalassa?" kiusoittelin hymyillen. Lisää Sujata-huumoria! Vau! "Mutta missä ne suuret kahluusaappaat ovat?" Tom ohitti sulavasti piikittelyni. "Asiat tärkeysjärjestyxeen." First things first. Vittu että Sujata on middlebrow!
xxx/ellauri177.html on line 174: Sergei on kuskattu pää pipinä Albinen pakeille. Se ei näytä muistavan midiä. Näinköhän neizyt Maaria on kuin onkin toteuttanut sen kastraatiounen? Siltä tää vähän vaikuttaa. Minnes se viivasuinen emäntä ja kirjoileva siili Arkkienkeli on jätetty? Vähän unenomaista.
xxx/ellauri178.html on line 113: Puddnhead on siis se poikien isäpappa. Onko ne pojat sitten niikö noi 2 sveduämmää? Pili on ilmiselvästi läpimätä kaveri, kieroonkasvanut middlebrow. Salaud, espèce de con! Svedutytöt on Pilin haaremi, kunnollinen Lea ja himokkaampi Raakel. Sulatusuuni ja/tai kotiliesi. Dumpattuaan kotilieden Ruoziin liian haaleana se dumppaa Birgitan lähtiessään "Stanfordiin" (hah, oikeasti joku itärannikon sekundakoulu) liian huorana. Äiti ei ikinä hyväxyisi tollasta. Ainut mitä Gittan sanoo hyvästixi Pilille on "grow up". Se sattui taas.
xxx/ellauri178.html on line 132: “I wanted to be morally serious like Joseph Conrad,” Roth said of his young self. “I wanted to exhibit my dark knowledge like Faulkner. I wanted to write literature. Instead I took my dick's advice and wrote Portnoy's Complaint.” Stern, a lifelong friend, had noticed “a discrepancy between Philip as he told stories and Philip as he wrote stories.” The advice was of course excellent, with the resulting work putting Roth squarely in the middle of the literary map. Saatuaan juutalaisten palkinnon Roth sanoi et enää puuttuu feministipalkinto ja Kakutani Prize.
xxx/ellauri179.html on line 434: “Listen, I'm in the middle of something.” He turned to face Nick.
xxx/ellauri179.html on line 474: The tree sat in the middle of the sidewalk, grown up from a small patch of dirt and out of place in the sea of cobblestones. There hadn't been soil on this ground in years that hadn't been trucked in by men.
xxx/ellauri179.html on line 646: Book II comprises a sort of mid-book idyll. The author offers it to us by way of contrast to the Paris scenes that went before. In this novel, Pamplona will serve as a kind of anti-Paris, semi-rural and organic where the City of Light is urban and decadent. The woods outside Burguete where Kake and Bill fish for trout are even more different from Paris, and the sense of tranquility that the fishing trip creates in them and us could not be more different from the freneticism of the novel's opening chapters.
xxx/ellauri179.html on line 696: It is a protest with the intention of intimidating the occupier to vacate the nest. This rarely happens and sometimes the complainer will try to move the sitter out by cramming into the nest box with her.
xxx/ellauri179.html on line 814: Mencken was a controversial, and humorous journalist, who greatly affected American fiction in the 1920s. He ridiculed the US’s organized religion, business and middle class. He was a very critical man, who supported Germany during the war and had a very Marxist outlook on life. Bill refers to him, saying that he mocks God. Also this shows Bill’s character, that he is someone is very cynical and critical about life.
xxx/ellauri179.html on line 954:    No! you won’t ’eed nothin’ else Ei! et huoli muuta midiä
xxx/ellauri179.html on line 986: Hemingway routinely describes Robert Cohn, introduced in the novel’s first lines as “the middleweight boxing champion of Princeton,” as a “kike” and a “rich Jew”; his obnoxiousness fuels the plot. (Cohn was based on Harold Loeb, a friend who gave Hemingway crucial support in getting his early work published; Hemingway could not forgive anyone who did him a good turn.) The anti-Semitic insult of writing a character like Cohn into his first major novel is breathtaking: it was not, like Hemingway’s letters, intended for private consumption only, but as characterization and a plot device in a work of fiction — a novel, as it turned out, written for the ages.
xxx/ellauri186.html on line 415: Musta näyttää että Philin tissikirja kertoo siitä mitä plussia ja miinuseja se koki kokeneensa Clairen naimisesta ja maailmanlaajuisesta celeb-statuxesta. Plussaa on että kaikki kumikaulat kazovat, miinusta ettei kukaan sen vakavasti ottama highbrou enää ota sitä vakavasti. Dekaani Kukko ei voi estää naurua ja sen vaimo antaa sille lahjaxi middlebrou Shakespeare älppärin. Kiukustunut Phil kuittaa kirjeellä jossa kiitoxet on kirjoitettu äxällä. Naura sinäkin, kehottaa kallonkutistaja, mutta Phil ei naura käskystä. Muut naurakoot sen tahtipuikon tahdissa. Selvä narsisti.
xxx/ellauri186.html on line 699: Islam however diverges from orthodox Christianity and teaches many erroneous things: that the Bible has been corrupted, that Jesus was not crucified, that Jesus was not divine, that God is not triune, and that Jesus was a prophet of Islam. Both religions make assertions as to being the exclusive and correct way to worship and come to God. Islam, which is rapidly growing in adherents worldwide with 1.6 billion followers, presents itself as the final revelation of God and as a formidable competitor of Christianity on the market for Abrahamic religions.
xxx/ellauri186.html on line 740:

(Just look at the insolent manner those guys have stolen our holy Christian middle English "holier-than-thou" lingo! Sheer plagiarism!)

xxx/ellauri187.html on line 123: At moments Rilke's awareness of his self-interest amid modern anxieties appears uncannily precocious: "The pressures even in the preschooler's life were often suffocating. He longed for change." How does Freedman know that? I presume he got it from one of the mature Rilke's self-dramatizing letters, letters that Freedman paraphrases tendentiously throughout the book. That approach has the effect of turning Rilke's harsh and vain self-explorations into evidence of the "traumas" that Rilke spent a life riddled with "failure" denying. Indeed, Freedman writes enigmatically about "Rilke's pattern of living through failure as part of a process that turns denial into poetic art." I'm not sure what that means, but it sounds like success to me.
xxx/ellauri187.html on line 139: This is formidable revisionism. The cumulative effect of such a distortion of truth to an admirable, if sadly misplaced, idea of redemption and redress is to make Freedman's biography read like a forced confession. But the beating heart of Freedman's interminable deconstruction is Rilke the sexist. Rilke's extraordinary sensitivity to women, his admiration and need for strong and intelligent women, women's love for Rilke--these facts Freedman brusquely mentions only to knock down. What he wants is to prove that Rilke was a spirited accomplice in European society's subjugation of women. He writes,
xxx/ellauri187.html on line 197: But why did aging Rodin in his 60s capture Rilke’s imagination at the turn of the last century? It’s hard to see at first. What made Rodin radical then is no longer radical today. In his “Self-Portrait” (1890), Rodin grimaces amidst rough marks. The picture emblematizes how Rodin heralded raw and unpolished sculptures that were strikingly modern. It was a breath of fresh air since most of early-19th-century sculpture was smooth, neoclassical, and to be harshly honest, predictably dainty. Charles Baudelaire lamented this nadir in 1846 when he wrote his provocative essay “Why Sculpture is Boring.” Rodin went on to prove Baudelaire wrong. He showed how sculpture could be modern with distorted, coarse, rough textures. Rodin knocked the idealized body off its pedestal. And the modern sculptors that came after him saw no reason to put it back.
xxx/ellauri193.html on line 312: Carlson's paternal grandparents were Richard Gere and Pamela Anderson, teenagers who placed "Dick" at The Home of The Worriers orphanage where he was wet nursed first by Carl Bellman's tjänare Mollberg, then a maiden, near Boston, and finally by a tannery worker with Swedish accent named Florence Nightingale, and as a result adopted at the age of two-years-old the reactionary views of upper-middle-class Finland immigrants, the Carlsons, and the oldest tanner in America and his wife.
xxx/ellauri193.html on line 344: Carlson said America's "ruling class" are, in effect, the "mercenaries" behind the decline of the American middle class, and "any economic system that weakens and destroys families is not worth having. Certain economic systems allow families to thrive. Thriving families make family savings possible. Having children is the single best predictor that a woman will go bankrupt."
xxx/ellauri199.html on line 409: Mutiaisten majalaan; Amidst a dark abode;
xxx/ellauri199.html on line 962: Holy the lone juggernaut! Holy the vast lamb of the middleclass! Holy the crazy shepherds of rebellion! Who digs Los Angeles IS Los Angeles!

xxx/ellauri200.html on line 79: For bonus points, they may chant "ohm", a real life Hindu and Buddhist mantra. It's usual too to keep the hands in a mystic gesture, called mudra (usually the chin mudra, with the index fingers touching the thumbs, or alternatively shunya mudra, with the middle fingers instead).
xxx/ellauri200.html on line 358: family apartment and though it was part midnight she
xxx/ellauri200.html on line 581: amid the regimented, cold, inane, Kylmää tyhjää rykmenttiä seuraten,
xxx/ellauri200.html on line 656: our timid hearts and ugly Fact defeat! Peloissamme vaihtoehtototuuxixi!
xxx/ellauri200.html on line 666: Blessed are the timid hearts that evil hate Autuaita on säikyt jotka vihaa pahaa,
xxx/ellauri202.html on line 200: Martin du Gard posed as a specialist in matters sexual in order to attend interviews with homosexual men at Magnus Hirschfeld’s Institute. He also toured the gay clubs, nominating as his favourites the Hollandais and the lesbian Monocle. Christopher Isherwood was at Hirschfeld’s Institute on the day that Gide was given a guided tour, Gide ‘in full costume as The Great French Novelist, complete with cape’. Retrospectively calling him a ‘Sneering culture-conceited frog!’ from the safety of the mid-1970s – and in doing so sounding like a rather uptight, Francophobic D.H. Lawrence – Isherwood failed to consider that Gide’s pose might have been a way of giving Hirschfeld’s project the serious imprimatur of a symbolic cultural visit, to which the cape and the performed ‘greatness’ were essential embellishments.
xxx/ellauri202.html on line 348: To this day, the true identity of Hitler’s paternal grandfather remains unknown. So amidst the ongoing mystery, Frank suggested that Alois’s father was the 19-year-old son of Schicklgruber’s employer, Frankenberger Sr.
xxx/ellauri208.html on line 486: Kuvattu yhteiskunta on patriarkaalinen. Kun Radwan Hossein on menettänyt toivonsa saada valtaa yhteiskunnassa, hän suuntaa vallankäyttönsä vaimoonsa: ”Tyydyttääkseen kalvavan vallanhimonsa herra Hossein piti vaimonsa tiukasti Herran nuhteessa.” Kertoja yrittää ymmärtää tilannetta seuraavasti: ”Ei sovi kuitenkaan unohtaa tuon aikaisia paikallisia perinnäistapoja, naisen asemaa ja oikeuksia. Useimpien herra Hosseinin luokkaan kuuluvien miesten mielestä oli välttämätöntä kohdella naista kuin lasta, ennen kaikkea heidän oman onnensa vuoksi.” Niin patriarkaalinen kuin egyptiläinen yhteiskunta onkin, eräät Midaqq-kujan naishahmoista ovat kuitenkin sangen vahvoja. Avioliittoja järjestävä Umm Hamida on neuvokas, kun taas leipuri Hosneyia pitää miestään tohvelin alla.
xxx/ellauri208.html on line 496: Kujalaisetkaan eivät elämässään välty onnettomuuksilta. Rakkaus ja rakkauden kaipuu mutta myös paremman elämän kaipuu ovat keskeisiä tekijöitä, jotka niihin johtavat. Tältä osin romaanissa seurataan erityisesti Hamida-neidon vaiheita. Suurimmaksi osaksi onnettomuudet tapahtuvat kujan ulkopuolisessa maailmassa ja aiheuttavat kuohuntaa kujan asukkaiden kuullessa niistä. Mutta kuohutkin asettuvat. Teoksen lopussa Midaqq-kuja palaa ”kunniakkaaseen unohdukseensa ja välipitämättömyyteensä”: ”Aamulla siellä itkettiin, jos joku antoi siihen aihetta, mutta illalla jo naurettiin aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.” Kaikki kuitenkin loppuu, eli kuten englantia harrastava šeikki Darwish toteaa romaanin viimeisillä riveillä: ”Eikö kaikella ole loppunsa? Näin on asia. Kaikella on loppunsa ja se on englannin kielellä ”end”, kirjain kirjaimelta: e-n-d.”
xxx/ellauri208.html on line 537: In an essay he published in the FAZ in mid-April, Habermas condemned the war in Iraq, saying it violated international law. WTF, have you forgotten the burning twin towers of free trade enterprise, or Saddams mass destruction weaponry? Internecine Hammurabi law yields a clear verdict here: strike back, strike hard, kill'em bastards!
xxx/ellauri208.html on line 597: Oli biologian tunti. Opettaja oli kipeänä. Katsoimme luontodokumenttia mangusteista, mankeloidun rotan näköisistä pikkupedoista. Mangustit kiipesivät päivälevon jälkeen paskanhajuisista koloistaan Serengetillä tai jossain muussa afrikkalaisen viranomaiskorruption perslävessä. Mangustit asettuivat pesäkummulle takajaloilleen, kaulaansa kurkottaen, mietteliäinä, mustin silmänympäryksin, muistuttaen Karhukoplan veljenpoikia, ja tuijottivat tasangolla törmäileviä villieläinlaumoja tiiviinä ryhmänä kuin eloonjäämistaistelun tuomitseva demarikomitea. Pörröiset vauvamangustit huojuivat evoluution keskellä unisina ja paahteen tylsistyttäminä, kurttuisin kulmin, ja lysähtelivät kumoon. Tytöt huokailivat. Ihania, ihan kuin ihmisiä, he kuiskivat luokassa, jonka ikkunoiden eteen oli vedetty pimennysverhot. Ja olivathan mangustit ihania, kun niitä katsoi oikealla tavalla, ihmisestä käsin, kun niiden mittana käytti ihmistä. Minä satuin vilkaisemaan ympärilleni muiden keskellä, edessäni pulpetilla viisisormiset käteni, näin lähellä häämöttävät kasvot, jotka tuijottivat sinertävä ruutua ja kuuntelivat lukijan eläytyvää puhetta. Ajattelin: Ihan kuin mangusteja. Palleani jännittyi. Minua huimasi. En saanut katsetta tarkennettua. Luokan tuttuus katosi, ja ihmisten. Ylle tulvahti pimeä, jota ei valaissut mikään oppivelvollisuus. Pimeä nieli seinien topografiset kartat. Pimeän kosketuksesta styroxinen Unkarin väestöpyramidi mureni ja tuprusi ryhmätyötaulun tähtikarttaan. Ikkunalaudalle lokeroidut Pahtavaaran malminäytteet putosivat paperimassakuun näkymättömälle puolelle Moskovanmereen, tyhjiin pyyhkiytyivät kansantuotteen kasvua osoitta graafit. Nicaragualaisen pihvilihan vientireitit ja uhanalaisen oselotin levinneisyysalue. Suurten jokisuistojen murtovesialueet huuhtoivat mennessään lasikaapin jyrsijät ja formaliiniin säilötyn kyyn ja violettisuonisen lehmänsilmän. Minä istuin sen katoamisen keskellä, hiljaisena, pyörteessä, kahdeksantoistavuotiaana, selitykset kadottaneena, ylettömän todellisuudentunnun vallassa, kun pimeään hävisi kaikki minkä olin uskonut jonain päivänä tietäväni. Jäljellä oli tunteikas olentolauma tuijottamassa sinertävää utua. Huh, ajattelin. Se pyyhki yli väkivalloin. Käteni vapisivat, korvani soivat. Vähitellen pelko lakkasi. Puristin kämmenillä poskiani. Ajattelin, että sen täytyi olla aivojen verenkiertohäiriö. Ajattelin olevani poikkeusyksilö. Jos sille yrittäisi antaa nimen, sen täytyisi olla taitoa olla tietämättä mitään.
xxx/ellauri208.html on line 1110: Herrat isoherrat suuttuivat kyllä Oskulle sen vasemmistolaisuutta, six koska se teki pilkkaa korruptiosta telttakansan joukossa, johon kuuluu elimellisesti uskovaisten pyramidin käyttö vähäosaisimpien lyömäaseena.
xxx/ellauri208.html on line 1173: Toi mitä ne kuzuu honourixi ei ole muuta kuin paikka pecking orderissa. On se sit vittua. On tosi tärkeetä pitää pyramidi kasassa ettei tule tollasia flash mobbeja. Asioita ei päätetä
xxx/ellauri212.html on line 217: Huru skall det åt aftonen bli, från midten af dagen,
xxx/ellauri212.html on line 275: Tröskare, akten er grannt, att lura det minsta om midda'n,
xxx/ellauri212.html on line 303: Tässä syyteröväskästä viimeisin: in February 2022, around a dozen current and former employees of Dr. Phil alleged that they experienced "verbal abuse in a workplace that fosters fear, intimidation, and racism." Seven current employees also claimed that the show's guests are often manipulated and treated unethically. Attorneys for McGraw and his co-producer, Carla Pennington categorically denied every allegation made.
xxx/ellauri215.html on line 133: Kleinschmidt published a journal article in which he describes the case of a “successful Southern playwright” with an overbearing mother: “His rebellion was sexualized, leading to compulsive masturbation which provided an outlet for a myriad of hostile fantasies. These same masturbatory fantasies he both acted out and channeled into his writing.”
xxx/ellauri215.html on line 179: Roth on niin kateellinen Malamudille eze panee sen panemaan Anne Frankia. Kyllähän Anne olikin ihan panettava sinänsä, ei siinä midiä.
xxx/ellauri215.html on line 346: Mereten taustaporukoissa oli paljon riehahtaneita ateisteja. Pahempi asia on Mereten mielestä et nykyporukoille ei uskonto enää merkkaa midiä.
xxx/ellauri215.html on line 413: Aminatu (also Amina; died 1610) was a Hausa (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hausa_people) Muslim (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Muslim) historical figure in the city-state (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hausa_Kingdoms) Zazzau (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Zazzau) (present-day city of Zaria (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Zaria) in Kaduna State (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Kaduna_State)), in what is now in the north-west region of Nigeria (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Nigeria). She might have ruled in the mid-sixteenth century. A controversial figure whose existence has been questioned by some historians, her real biography has been somewhat obscured by subsequent legends and folk tales.
xxx/ellauri215.html on line 415: Amina was born in the middle of the sixteenth century CE to King Nikatau, the 22nd ruler of Zazzau, and Queen Bakwa Turunku (r. 1536–c. 1566). She had a younger sister named Zaria for whom the modern city of Zaria (Kaduna State) was renamed by the British in the early twentieth century. According to oral legends collected by anthropologist David E. Jones, Amina grew up in her grandfather's court and was favored by him. He carried her around court and instructed her carefully in political and military matters.
xxx/ellauri218.html on line 291: Según la consultora McKinsey & Company, con un poder adquisitivo estimado en 150.000 millones de dólares solo en Estados Unidos. Pero las empresas no pueden depender del marketing tradicional para llegar a los consumidores jóvenes de hoy. Tendrán que enfrentarse a la Generación Z en sus propios términos y además, comprender que esto no es sólo una buena decisión comercial, también es una buena decisión para el planeta. Analicemos las prioridades progresivas que impulsan a la Generación Z, desde el medio ambiente hasta la positividad corporal, y lo que esto significa para las empresas que esperan conectarse con los jóvenes.
xxx/ellauri224.html on line 374: And yet, amid the relationships in bad faith and the vile views, Eliot managed to say important and useful things about both the experience of modernity and the mental states which we may as well call "the spiritual life", even if we are sceptical about the existence of spirit. It is important that we read him, sometimes holding our nose, because with all his deep personal flaws – and all the more when we think about them – he remains one of the lock and key writers of his and our time.
xxx/ellauri224.html on line 444: There important historical antecedents that may help us figure out the true reasons of the charming beauty of Ukranian women. Ukraine is a very special country which is located nearly in the centre of Europe. Therefore, it has always been the point of intersection between different cultures and nations. It has been largely affected by both, the West and the East. The trade routes that were used by the ancient and middle ages merchants ran through the territory of the modern-day Ukraine. Thus, nations such as the Nordic Vikings and Southern Greeks met each other en route to their destinations towns and ports. They made their way through Ukraine. Eastern tribes of the Pechenegs, Kipchaks and even Mongols have all contributed to the modern beauty of the Ukranian women. Afterwards, it was largely affected by Russia which also has very beautiful women. During the past century, lots of European nations managed to leave their scumbags in the Ukraine. So, this is the historical background which helps us realise that the current beauty of the Ukranian women is attributed to the mixture of very different nations from two different parts of the world.
xxx/ellauri225.html on line 343: Writing about the provocative literary critic Harold Bloom is an intimidating affair. Everything about Bloom is daunting, particularly his noxious public persona. He will occasionally try to conceal it by condescendingly addressing his interviewer as “dear.” He rarely seems to notice whom he is speaking with, or what they are feeling. He can erupt into long passages of Shakespeare, Whitman or Yeats from memory—a circus act of stunning recall as he approaches 90. But unlike critics such as the late Lionel Trilling or Daniel Mendelsohn, for whom literary criticism is a tool to examine the crucial moral, social, and political questions of our time, Bloom insists that literature be studied purely for aesthetics.
xxx/ellauri225.html on line 369: But then Bloom stops. He moves away from memory as though it might devour him. Bloom has confessed that during a serious midlife crisis, he underwent Freudian therapy for a year and a half and found it to be a dismal failure. The analyst thought Bloom was using their sessions as a performance venue. Although Bloom writes sneeringly while recounting this, it is one of the more startling revelations we learn about him. Selvä pyy, kaveri on (oli) narsisti.
xxx/ellauri225.html on line 388: Crane´s mother and father were constantly fighting, and they divorced early in April 1917. Crane dropped out of East High School in Cleveland during his junior year and left for New York City, promising his parents he would attend Columbia University later. His parents, in the middle of their divorce proceedings, were upset. Crane took various copywriting jobs and moved between friends´ apartments in Manhattan. Between 1917 and 1924 he moved back and forth between New York and Cleveland, working as an advertising copywriter and a worker in his father´s factory. From Crane´s letters, it appears that New York was where he felt most at home, and much of his poetry is set there.
xxx/ellauri225.html on line 429: Important mid-century American poets, such as John Berryman and Robert Lowell, cited Crane as a significant influence. Both poets also wrote about Crane in their poetry. Berryman wrote him one of his famous elegies in The Dream Songs, and Lowell published his "Words for Hart Crane" in Life Studies (1959): "Who asks for me, the Shelley of my age, / must lay his heart out for my bed and board." Lowell thought that Crane was the most important American poet of the generation to come of age in the 1920s, stating that "[Crane] got out more than anybody else ... he somehow got New York City (though an Ohio hick); he was at the center of things in the way that no other poet was." Lowell also described Crane as being "less limited than any other poet of his generation." Talk to the hand, they were both abysmal FAILURES!
xxx/ellauri228.html on line 488: The mother sprinkled all the family members with her water so that their minds and hearts would open to the eating of the Afterbirth of Christ. The father also passed water, sprinkling the livestock and household animals, and treating them with sugar or salt and plenty of mustard. Many believed that the animals could speak at midnight with Christmas Eve and feared they might complain to Christmas Adam if not so treated.
xxx/ellauri228.html on line 490: After dipping her middle finger into her honey jar, the mother made a little chalk cross on the clanking foreheads of all present, including herself.
xxx/ellauri229.html on line 535: It was then, for the first time, that timid voices made them selves heard, Oughtn´t we go back to the old look, but that suggestion was branded as obscurantist, medieval. In the elections of 2520 the Damnwellians and the Relativists came out on top, because their populist line caught on, to wit, that every man should look as he damn well pleased; limitations on looks would be functional only - the district bodybuilding examiner approved designs that were existenceworthy, without concern for anything else. These designs SOPSYPLABD threw on the market in droves. Historians call the period of automorphosis under the Sopsyputer the Age of Centralization, and the years that followed Reempersonalizationalism.
xxx/ellauri229.html on line 554: Everybody was supposed to be a hindless shemale, looking the same coming and going. What a pity. Where´s the fun without a long unbending peg and a matching gooey hole, going in coming out, etcetera ad nauseam. The hole moreover ingeniously placed precisely in the middle of the fork, so it can be conveniently entered from either side.
xxx/ellauri230.html on line 471: Kamakura Daibutsu (Great Buddha) 鎌倉大仏. The statue is a wimpy 11.3 meters tall and weighs just 121 tons. It is a bronze statue of Amida Buddha and is second only in height to Todaiji's Great Buddha in Nara. Like the statue in Nara , the Daibutsu was originally housed inside a temple building after its casting in the 13th century.
xxx/ellauri232.html on line 127: I större historiska arbeten som exempelvis Noltes bok och Stanley Paynes A History of Fascism 1919-1945 (1995) finns uppräkningar av element som måste ingå i en minimidefinition av fascism. Nolte nämner antimarxism, antiliberalism, antikonservatism, ledarskapsprincipen, paramilitär organisation och totalitarism. Payne lyfter fram inte mindre än tjugo faktorer som förutsättning för en framgångsrik fascistisk rörelse.
xxx/ellauri232.html on line 147: Det är betecknande att Nolte inte nämner rasismen i sin minimidefinition. Den borde vara innesluten, den är ju kännetecknande för vår svenska varietet.
xxx/ellauri232.html on line 240: Rukousrukous, ne rukouksen osat, kun pyydämme asioita, on keskeinen rooli juutalaisuudessa. Amidahissa, juutalaisen rukouksen keskipisteessä, 19 siunauksesta 13 on pyyntöjä.
xxx/ellauri232.html on line 259: Rukousrukous voi olla motivaatiokone. Kiinnittämällä huomiota kaikkiin Amidahissa esittämiimme pyyntöihin ymmärrämme nopeasti, että maailma sellaisena kuin sen tunnemme, ei ole ihanteellinen. Seurauksena on, että sanomme itsellemme, että tämä ei ole maailma, sellaisena kuin haluaisin sen olevan.
xxx/ellauri232.html on line 293: Ne ovat myös luettelo omista vastuistamme. Esimerkiksi tieto viittaa Talmud Tooraan, Toora-tutkimukseen, joka on yksi suurimmista mitzvoteista, koska se tuo kaikki muut perässään. (Kansani rukouskirja, Vol. 2: Perinnäisrukouxet, nykyaikaiset reunahuomautuxet – The Amidah, Rabbi Lawrence A. Hoffman (Toimittaja), 101)
xxx/ellauri232.html on line 297: Tämä siunaus, joka ymmärretään perinteisesti laajemmassa merkityksessä parnasah-rukouksena, riittävän toimeentulon puolesta, velvoittaa meidät tarjoamaan muille kyvyn elättää itsensä. Autamme heitä työllistymään, järjestämme rahoitusta yritysten perustamiseen, tarjoamme heille lainoja tai lahjoja ja toivotamme heidät tervetulleiksi kumppanuuksiin omissa yrityksissämme…” (Kansani rukouskirja, Vol. 2: Perinnäisrukouxet, nykyaikaiset reunahuomautuxet – The Amidah, Rabbi Lawrence A. Hoffman (Toimittaja), 120)
xxx/ellauri232.html on line 304: Rukous on merkityksetöntä, ellei se ole kumouksellinen, ellei sillä pyritä kaatamaan ja pilaamaan hallinnon jäykkyyden, ja rakentamaan rahan, opportunismin ja valheiden pyramideja. Liturgisesta liikkeestä tulee tulla vallankumouksellinen liike, joka pyrkii kukistamaan voimat, jotka jatkavat lupauksen, toivon ja näkemyksen tuhoamista." (Susannah Heschel (toim.), "Rukouxesta," Siveellinen suuruus ja hengellinen julkeus: Esseitä Abraham Joshua Hescheliltä (New York: Farrar, Straus & Giroux, 1997), 262.)
xxx/ellauri233.html on line 67: Gizan suuren pyramidin huipulla he kertovat toisilleen uskosta ja perheestä. Carter paljastaa, että hän on pitkään tuntenut olevansa vähemmän rakastunut vaimoonsa ja katuu valittua polkuaan. (Vitun neekeri!) Edward paljastaa olevansa loukkaantunut syvästi vieraantumisensa johdosta ainoasta tyttärestään, joka kielsi hänet sen jälkeen, kun hän ajoi pois tämän väkivaltaisen miehensä. (Törkimys, toisten asioihin puuttuja!) Myöhemmin Hongkongissa ollessaan Edward palkkaa prostituoidun lähestymään Carteria, joka ei ole koskaan ollut yhdenkään naisen kanssa vaimonsa lisäksi. Carter kieltäytyy ja vaatii, että he lopettavat bucket listin ja menevät kotiin. (No vittu ei Carterilla takuullakaan seiso enää kalkkiviivoilla, ja muutenkin olipa taas törkymöykkyveto Jack Nicholsonilta. No se on kyllä aina ollut paskiaisen näköinen, ja sen kaikki filmit ovat täysin perseestä.)
xxx/ellauri233.html on line 88: – Vad vill du att ska stå i dödsannonsen eller på gravstenen? Jag har aldrig hört någon som vill att det ska stå: ”det gick smidigt”. Om vi bara låter livet rulla på tappar vi lusten att leva. No vittu juippi olishan se hienoa jos voisi oikeasti sanoa "Hyvinhän se meni" kiven takana. Mutta kyllä ehtii mennä niin moni juttu vituralleen ennen henxeleitä, että harva voisi hyvällä omallatunnolla allekirjoittaa tollasta deviisiä. I for one oisin ollut enemmän kuin tyytyväinen siihen.
xxx/ellauri233.html on line 164: The Prague-born Rabbi Zecharias Frankel, appointed chief rabbi of the Kingdom of Saxony in 1836, gradually rose to become the leader of those who stood at the middle.
xxx/ellauri233.html on line 181: Micael Dahléns arbetsrum på Handelshögskolan i Stockholm är till bredden fyllt med prylar. Det är så stökigt att hans kollegor kan lämna kvar saker utan att det märks. Hans kontor är ett exempel på hur privatliv och arbete flyter ihop; här skriver han på avhandlingar, äter middag med sin fru eller utövar yoga medan barnen gör sina läxor. Han ser det som ett sätt att skapa balans i en värld där arbetet får allt fler att må dåligt. Micael sparar en hel del pengar genom att bo i sitt arbetsrum med familj. Det är så stökigt faktiskt att ingen har lagt märke till att det finns en bajamaja i ena hörnet där barnen leker hem medan Micael med hustru knullar på en bokhög i det andra.
xxx/ellauri235.html on line 122:

*Huomautus: Monet tämän keskeneräisen romaanin versiot sisältävät kaksi novellia, joista toinen sijoittuu sankariksi midshipmaniksi* ja luetaan "Mr. Midshipman Hornblowerin" jälkeen, kun taas toinen sijoittuu vuodelle 1848 ja se tulisi lukea viimeisenä. Siinä Horatio on vanha kääkkänä.
xxx/ellauri235.html on line 124:

*Midshipman: any of the toadfishes of genus Porichthys, distinguished by photophores and four lateral lines, typically nocturnal, and noted for a hum produced by males during the breeding season. Even the toadies and lickspittles among the midshipmen--and naturally there were several--hate the tyrant midshipman, Mr. Homer Simpson.
xxx/ellauri235.html on line 529: Pindaroksen suku oli yksi Theban ylhäisimpiä. Se periytyi aigeidien suvusta, joka puolestaan katsoi periytyvänsä kadmideista. Nämä olivat asuttaneet Theban sekä Spartan ja viimeksi mainitusta käsin edelleen Theran ja Kyrenen Apollonin kehotuksesta. Eustathioksen kirjoittaman elämäkerran mukaan Pindaros kirjoitti hymnin pojalleen Daifantokselle, kun tämä valittiin toimimaan MC:nä juhlassa; myös tämä kertoo suvun asemasta, koska tehtävä oli avoin vain parhaiden sukujen nuorukaisille.
xxx/ellauri237.html on line 923:

La teoría de la pirámide de necesidades humanas

xxx/ellauri237.html on line 925: Maslow es famoso por su teoría de la Pirámide de Necesidades porque, según él, las necesidades siguen una jerarquía, de más básicas a más complejas, y su pirámide está construida por cinco niveles.
xxx/ellauri237.html on line 942: Puedes saber más sobre la teoría de las necesidades humanas en nuestro post: mide-de-maslow">Pirámide de Maslow: la jerarquía de las necesidades humanas. Vanitatum vanitas, omnia sunt vana. Nil sub sole stabile, in vita humana.
xxx/ellauri237.html on line 947: La psicología humanista es una de las corrientes de pensamiento más importantes de la psicología. Desde ella, gente como Abraham Maslow (con su popular Esquema de pirámide de Maslow) o Rollo May defendieron una visión positiva del ser humano, según la cual todos somos capaces de convertirnos en el tipo de personas que deseemos.
xxx/ellauri237.html on line 955: Sin embargo, los psicólogos humanistas como Roger Rabbit propusieron algunas ideas sobre los procesos mentales en los que se enfatiza la libertad de los individuos a la hora de tomar la rumba de sus vidas. Según ellos, ni los factores biológicos ni los ambientales son determinantes en nuestro comportamiento, y no nos "arrastran" irremediablemente hacia ciertos tipos de comportamiento. En resumidas cuentas, no eran deterministas, eran indeterministas.
xxx/ellauri239.html on line 128: Dedica un día a la comida. Aprecia la inteligencia misteriosa que creó los alimentos para que te mantuvieras sano y disfrutaras, y da las gracias por ello. Tienes la ocasión de explorar conscientemente tu relación con la comida al ir al supermercado, al cocinar, al invitar a tus amigos a cenar, cuando almuerzas en un restaurante o cuando te tomas un aperitivo o unas palomitas de maiz en el cine. Considéralo como una parte del eterno ciclo del Tao, y permanece en tu propia utopía.
xxx/ellauri250.html on line 528: it is usually mid-afternoon and quiet, On yleensä iltapäivä ja hiljaista,
xxx/ellauri250.html on line 610: Chinaski is a writer who worked for years as a mail carrier. An alcoholic, womanizing misanthrope, he serves as both the protagonist and antihero of the novels in which he appears, which span from his poverty-stricken childhood to his middle age, in which he finds some small success as a hippie Idol.
xxx/ellauri250.html on line 692: Prior to FTX's collapse, Bankman-Fried was ranked the 41st richest American in the Forbes 400, and the 60th richest person in world by The World's Billionaires. His net worth peaked at $26 billion. In October 2022, he had an estimated net worth of $10.5 billion. By November 8, 2022, amid the bankruptcy of FTX, his net worth was estimated to have dropped 94 percent in a day to $991.5 million according to the Bloomberg Billionaires Index, the largest one-day drop in the index's history. On November 11, 2022, the Bloomberg Billionaires Index considered Bankman-Fried to have no material wealth. Before his wealth had evaporated, Bankman-Fried was a major donor to Democratic political campaigns, and planned to spend tens of millions in the 2024 U.S. presidential election.
xxx/ellauri250.html on line 722: That money was sent in the form of crypto from Ukraine, through FTX, and then cashed out by FTX and sent to the DNC, i.e. US taxpayer money was taken by Congress, signed off by Biden and shipped to Ukraine as an aid package. Ukraine using FTX sent it back (they didn’t need it but probably kept a part) as a way of laundering it to the Democratic National Committee for their election campaigns (and commit election fraud, as has been proven). Taxpayer money was used to finance the midterm elections, which is no less than money laundering.
xxx/ellauri250.html on line 847: In the Valley of Elah on yhdysvaltalainen krimidraamaelokuva vuodelta 2007. Sen ohjasi Paul Haggis.
xxx/ellauri251.html on line 141: Amid the king’s hounds and the hunting men Kunkun karhukoirien ja mezämiesten keskessä
xxx/ellauri251.html on line 404: I hear my brothers wrangling in mid hall, Sillä usein kuulen velipoikien painivan salilla,
xxx/ellauri251.html on line 1511: ⁠As midnight, and the night as daylight hours.
xxx/ellauri251.html on line 3391: Donald Trump is in his mid-70s and has lost around 1.5 inches of height since he was a young man, and stands at 6'0.5 (184.3 cm) tall today. During his prime years, however, he was comfortably taller, standing at 6'2" (188cm) for the majority of the day, and taller than 37 of the 45 elected American Presidents. Some have speculated that Barron Trump may stand at 6ft 7 inches tall, with many social media users saying that Trump's youngest son would be an ideal world leader!
xxx/ellauri252.html on line 509: Under förmiddagen den 13 juni 1952, mitt under en mycket het period i det kalla kriget, försvann flygvapnets Tp 79 Hugin med flygvapennummer 79001 utan att lämna några andra spår än en sönderskjuten räddningsflotte efter sig. Den specialutrustade DC-3:an var på väg hem mot Bromma flygplats, efter att ha genomfört ett radarspaningsuppdrag. Klockan 11:08 samma dag rapporterade DC-3:ans navigatör Gösta Blad för sista gången in planets position. Klockan 11:23 mottog signalisten vid flygflottiljen Roslagens flygkår (F 2) i Hägernäs ett anrop från DC-3:an, vilket dock snabbt dog ut. Det var den svenska besättningens sista livstecken. Flygplanets position över Östersjön vid försvinnandet var oklar. Sovjetunionen förnekade inblandning i försvinnandet. I de första svenska pressmeddelandena om DC-3:ans försvinnande nämndes ingenting om misstanken att planet blivit nedskjutet, bland annat för att dölja det faktum att flygvapnet tillsammans med Försvarets radioanstalt (FRA) bedrev denna signalspaning. Representanter för Flygvapnet och Sveriges regering hävdade att planets besättning varit ute på en oskyldig navigeringsflygning i utbildningssyfte. Svensk press intog en hård antisovjetisk linje.
xxx/ellauri253.html on line 133: Wealthy and middle-class house flippers with mid-to-good credit scores created a speculative bubble in house prices, and then wrecked local housing markets and financial institutions after they defaulted on their debt en masse. The Economist wrote in July 2012 that the inflow of investment dollars required to fund the U.S. trade deficit was a major cause of the housing bubble and financial crisis: "The trade deficit, less than 1% of GDP in the early 1990s, hit 6% in 2006. That deficit was financed by inflows of foreign savings, in particular from East Asia and the Middle East. Much of that money went into dodgy mortgages to buy overvalued houses, and the financial crisis was the result." "The main headline is that all sorts of poor countries became kind of rich, making things like TVs and selling us oil. China, India, Abu Dhabi, Saudi Arabia made a lot of money and banked it."
xxx/ellauri255.html on line 98: The most important thing for me was to understand the chain of disasters of the 20th century – the impacts of which actually are still with us today, as we see in Ukraine. Around 12 million people died in the Russian Civil War. This wanton destruction created a terrible fear among the middle classes, but also galvanised the left – the Bolsheviks and other communists – and marked the start of a vicious circle of rhetoric that developed, above all, in the 1930s. This is really what dominates the whole of the 20th century, yet I think that the Russian Civil War is not understood well enough, nor is the demilitarisation of Ukraine.
xxx/ellauri259.html on line 224: Tässä maailmassa jokaisella syyllä on oltava seurauksensa. Olemme vastuussa toimintamme tuloksista. Emme siis ole kovin vapaita. Vapaus ja vastuu, täähän oli sitä Eskin existentialismia. Kauan aikoja sitten ihmiset kysyivät ensin itseltään, miksi jotkut ihmiset syntyvät onnellisiin olosuhteisiin, kun taas toiset ovat syntyneet kärsimään koko elämänsä? Mix kaikki on (mulle) niin epistä? Siis tää teodikeakysymys. Tämän nykyisen elämän tapahtumat eivät riitä selittämään tällaista kärsimystä. Tämän elämän ylimääräisen kärsimyksen tai nautinnon perustellusti selittämiseksi oletettiin, että meillä kaikilla on ollut aikaisempia olemassaoloja ja että me nyt korjaamme noiden aikaisempien toimien tuloksia. Niinkö Aatamin ja Eevan bylsintä vastoin Jumalan nimenomaista kieltoa. Silloin täytyy myös olla totta, että voimme ottaa kohtalomme hallintaan juuri nyt. Voimme luoda paremman huomisen päättämällä tehdä parempia toimia tänään. Kuitenkin niin kauan kuin toiveet pysyvät mielessä, taipumus uudestisyntymiseen on olemassa. Eli parempi kun ei kerta kaikkiaan toivo midiä. Haistata vitut vaan kaikella niin ei tarvi ainakaan kärsiä, jos nyt ei ole sit pahemmin kohokohtiakaan. Tasaista anestesiaa, johon pyrkii myös sekakäyttäjä tosin darran hinnalla. Kaikella on hintansa, karma on tällästä kaupankäyntiä.
xxx/ellauri259.html on line 576: Afslutningsvis kan man spørge, hvad det er, der gør en roman som denne eksistentielt så vigtig midt i en tid, hvor såvel politiske som klimamæssige sammenbrud og katastrofer truer. Jo, Om udregning af rumfang går, på sin egen sindige, stilfærdige måde, hen og bliver en forløsende og forsonlig påmindelse om, hvor udsatte vi i grunden er.
xxx/ellauri259.html on line 580: »At der er mennesker på det, vi kalder vores planet, at vi kan færdes på en roterende kugle i et umådeligt verdensrum fyldt med ubegribeligt store objekter med dele så små, at tanken slet ikke kan begribe, hvor små og hvor mange de er.« Hvordan går det til, at disse uendeligt mange små genstande midt i det ubegribeligt store kan holde sammen på sig selv, og at vi kan holde os svævende? Eller?
xxx/ellauri261.html on line 296: Miss Brown (her bosom friend—a middle-aged lady) MRS. F. MATTHEWS.
xxx/ellauri261.html on line 434: Dolly Gallagher Levi: A widow in her middle years who has decided to begin her life again. She is a matchmaker, meddler, opportunist, and an optimistic life-loving woman.
xxx/ellauri268.html on line 77: sobre la intimidad
xxx/ellauri268.html on line 229: The author used real-life experiences as inspiration for her wizarding world. Assuming that the book would not sell well, the all male editorial team at Bloomsbury advised Rowling that she should not publish under her real name, Joanne Rowling, because boys would not read a book written by a woman. That sexist assumption certainly did not give much credit to the boys, and took it for granted that girls would only read a book written by men. Rowling, eager for success, agreed to write under the name J.K. Rowling. The J was her first initial. But Rowling does not have a middle name, so she used K as a tribute to her grandmother, Kathleen.
xxx/ellauri268.html on line 495: In 2008, in the midst of the Great Recession and Iraqgate, un-funny Sedaris had the gall to vote Republican. His North Carolina white trash family had always voted Republican. Bet he went on to vote for Trump in 2016 with a straight face. Not that it makes any difference. I take the chicken casserole with a can of mushrooms. And bring some shit for my fly.
xxx/ellauri268.html on line 521: Wiesel oli yksi Bernard Madoffin mittavan pyramidihuijauksen uhreista. Hänen johtamansa säätiö menetti sen vuoksi yli 15 miljoonaa dollaria eli noin 12,5 miljoonaa euroa. Haha, ei olisi pitänyt tipahtaa ennenkuin nuolaisee.
xxx/ellauri280.html on line 363: Ei tää ole politiikkaa, tää on ihan normi vapaudenriistoa. Jumala! Pelasta! Älä anna mulle salakuljetuksesta karsseria! Yliopistossakin oli karsseri, ja Norssissa. Vittu on Jumalan pelastusmiehistöllä hommia. Kai se on sille jo ihan rikkiä. Iivana ei lukenut enää kiitosrukousta. (Kiitos. Anteexi. Ole hyvä. Taas tätä pelleilyä.) Kuupallinen soppaa on vangille kalliimpi vapautta. No se ei Maslovia juuri yllätä, vapaus on tarvepyramidin ihan huipulla. Kaikkein vittumaisinta on että paketin saajan täytyy valvojasta alkaen antaa, antaa ja antaa. Ihan kuin verotuxessa, omastaan joutuu antamaan ansiottomille. Jos sais edes ize päättää antaako, paljonko ja kenelle, se ois charityä.
xxx/ellauri287.html on line 479: Stefun aiemmasta elämästä ei tiedetä midiä, eikä kääntymisestäkään. Kenties se kävi Gamalielin valmistavaa koulua, eli siis oli Salen koulukaveri. Mut tää on puhdas arvaus.
xxx/ellauri287.html on line 534: Saladin oli siis syntyjään kurdi. Vuonna 1152 hän astui Syyrian hallitsijan Nur al-Dinin palvelukseen ja osoitti pian pätevyytensä taisteluissa ristiretkivaltioita vastaan. Hänen sedästään Shirkuhista tuli 1169 Egyptin visiiri, mutta setä kuoli kahden kuukauden kuluttua, ja Saladin otti hänen paikkansa. Saladin teki Egyptistä aijubidien vasallivaltion Egyptin fatimidihallitsijoiden valituksista huolimatta. Hän syrjäytti Egyptin kalifaatin 1171 ja otti sulttaanin arvonimen ja hassun hatun.
xxx/ellauri289.html on line 46: Menestyvän uskonnon on pystyttävä rekrytoimaan koko ajan tuoreita pokia ja/tai pitää lujaa kiinni entisistä ja edistää niiden luontaista lisääntymistä. Ongelma on siis juuri sama kuin kaikissa menestystä hakevissa yrityxissä: customer attraction, customer loyalty. Turhuuden markkinoilla ei voi kauan uistella ilman markkinointimixiä. Herätysliikkeet sazaavat uusiin asiakkaisiin, aikuiskasteeseen ja kasvuun ja etabloituneet palaaviin, lapsikasteeseen ja kirkkoihin. Wilho sai tämän karvaasti kokea Yrjönkadun uimahallissa ex-babtisti Schmidtin selkäänpuukotuxena.
xxx/ellauri292.html on line 291: Rabbit pitivät Rahabia kelvollisena päin- ja selinmakuulle kääntyneenä ja todistivat, että Rahab meni naimisiin Joosuan kanssa tämän kääntymyksen jälkeen; heidän jälkeläisiinsä kuuluivat profeetat Jeremia, Hilkia, Seraja, Mahseia, Baruk, Hesekiel ja profeetta Hulda, vaikka Joosuan kirjassa ei ole kertomusta esinahkajohtajan avioliitosta kenenkään kanssa tai perhe-elämästä. Rahab mainitaan usein Jetron (Yitro) ja Na´amanin rinnalla "positiivisina esimerkkeinä" Israeliin liittyneistä käännynnäisistä, ja toisessa midrashissa Rahab toimii kaikkien maailman pakanakansojen puolestapuhujana. Pakanoissa on monta tosi mehukasta panoa.
xxx/ellauri293.html on line 632: Kaksi muuta tekijää sotaa edeltävässä Turkissa ansaitsevat huomion. Ensimmäinen oli vuoden 1908 "nuoren turkkilaisen" vallankumouksen jälkimainingit. Unionin ja edistyksen komiteaksi (CUP) kutsuva armeijan upseeriryhmä oli ottanut vallan Turkissa, ja heidän tavoitteenaan oli sulttaani Abdul Hamidin tehottoman hallituksen järkeistäminen. ja suurempi suvaitsevaisuus Ottomaanien valtakunnan ei-turkkilaisia ​​alamaisia ​​kohtaan. Vuoteen 1914 mennessä oli aihetta pettymykseen molemmissa näissä asioissa, mutta suurin huolenaihe Britanniassa ja Ranskassa oli joidenkin komitean jäsenten saksamielinen asenne. Toinen tekijä oli Saksan vaikutusvallan lisääntyminen Ottomaanien valtakunnassa, jossain määrin CUP:n rohkaisun seurauksena, mutta joka oli kasvanut yli kymmenen vuoden ajan ennen vuotta 1908.
xxx/ellauri295.html on line 415: Dan Andersson omkom i rum 11 på Hotell Hellman, beläget vid dåvarande Bryggargatan 5 i kvarteret Blåmannen i Stockholm, den 16 september 1920, där han befann sig för att söka arbete på tidningen Social-Demokraten. Firman Desinfektionsanstalten Cyan hade rökt med vätecyanid mot vägglöss. Firman åtalades senare för försumlighet och bristande instruktioner till personalen, men ägaren Robert Hedlund friades. Klockan 15 på eftermiddagen hittades Andersson död. Vid samma tillfälle omkom även försäkringsinspektören Elliot Eriksson från Bollnäs.
xxx/ellauri295.html on line 419: "Dan var klädd i en mörk randig sportkostym med knäbyxor och på huvudet den grå hatten, som man ser på flera av hans foton från denna tid. Han var lång och mager och hade blåa, djupa allvarliga ögon, som man aldrig glömmer. Han hade en vacker profil. Munnen var mycket uttrycksfull. Han rörde sig värdigt och hade en viss benägenhet att kasta huvudet något bakåt. Som det anstår en skogsman rörde han sig smidigt... Dan hade en frisk humor och senare under sommaren skulle jag förstå att han ägde en mera djupgående och utpräglad religiös läggning. Han bar alltid den indiska (?) religionsurkunden Bhagavadgita i fickan. Då och då tog han fram den och antecknade i den.
xxx/ellauri296.html on line 101: 15 Mutta sitten valtasi Amnonin ylen suuri vastenmielisyys häntä kohtaan: vastenmielisyys häntä kohtaan oli suurempi kuin rakkaus, jolla hän oli häntä rakastanut. Ja Amnon sanoi hänelle: "Nouse, mene tiehesi". 16 Silloin hän sanoi hänelle: "Eikö tämä rikos, että ajat minut pois, ole vielä suurempi kuin se toinen, jonka olet minulle tehnyt?" Mutta hän ei tahtonut kuulla häntä, 17 vaan huusi nuoren miehen, joka häntä palveli, ja sanoi: "Ajakaa ulos minun luotani tämä, ja lukitse ovi hänen jälkeensä". 18 Ja tytöllä oli yllään pitkäliepeinen, hihallinen ihokas; sillä sellaisiin viittoihin olivat kuninkaan tyttäret puetut neitsyenä ollessaan. Ja kun palvelija oli vienyt hänet ulos ja lukinnut oven hänen jälkeensä, 19 sirotteli Taamar tuhkaa päähänsä ja repäisi pitkäliepeisen, hihallisen ihokkaan, joka hänellä oli yllänsä, pani kätensä päänsä päälle ja meni huutaen lakkaamatta. 20 Hänen veljensä Absalom sanoi hänelle: "Onko veljesi Amnon ollut sinun kanssasi? Vaikene nyt, sisareni, onhan hän veljesi. Älä pane tätä asiaa niin sydämellesi." Niin Taamar jäi hyljättynä veljensä Absalomin taloon. 21 Kun kuningas Daavid kuuli kaiken tämän, vihastui hän kovin (muttei tehnyt midiä). 22 Mutta Absalom ei puhunut Amnonille sanaakaan, ei pahaa eikä hyvää, sillä Absalom vihasi Amnonia, sentähden että tämä oli tehnyt väkivaltaa hänen sisarellensa Taamarille.
xxx/ellauri296.html on line 204: antamiin tietoihin. Paavali ei ize nähnyt midiä koska Jee-suxen ajovalot
xxx/ellauri296.html on line 289:
xxx/ellauri298.html on line 133: Vanha sikareita imuttava patriarkka huomautti, että Lenin ja Hitler vastustivat tupakointia. Niin todellakin taisi olla asia. Jotain hyvää niissäkin. Stalin oli kyllä piintynyt piippumies. Bill Clintonkin tarjoili sikaria juutalaiselle aputytölle. Olivatko Lenin ja Hitler hyvänpäiväntuttuja? Tuskinpa, Lenin kuoli 1924 ennenkuin Hitleristä tuli midiä. Se oli suuri vahinko. Lenin syntyi 1870 ja Hitler 1889. 14. syyskuuta 1930 pidetyissä vaaleissa natsipuolue sai 18,3% äänistä riippuen merkittävästi uusista äänestäjistä, työttömistä äänestäjistä ja vieraantuneista äänestäjistä, jotka hylkäsivät keskiluokan puolueet. Mikä eteen, Pinneberg?
xxx/ellauri304.html on line 71: Jokaisen narsistiseen persoonallisuushäiriöön sairastuneen sisimmässä on nujerrettu lapsi tai useampia, jonka psyykkistä kasvua häirittiin. Lapsille ei tehdä narsismidiagnoosia, mutta narsismityyppistä oireilua voi ilmetä myös lapsilla ja nuorilla. Se saattaa tulla esiin toisten julmana kiusaamisena, piittaamattomuutena toisten tunteista tai fantasioina omasta suuruudesta ja kostamisesta esim kouluampumalla ja potkimalla toisenrotuisia leikkipaikalla.
xxx/ellauri304.html on line 486: Timid. Adventuresome. (but afraid of wife.)
xxx/ellauri305.html on line 301: Juutalaisen perinteen mukaan Toora sisältää 613 käskyä (heprea : תרי״ג מצוות, latinaisin kirjasimin :  taryag mitzvot). Tämä perinne kirjataan ensimmäisen kerran 3. vuosisadalla jKr., kun rabbi Simlai mainitsi sen saarnassa, joka on tallennettu Talmud Makkot 23b.  Muita klassisia viisaita, joilla on tämä näkemys, ovat rabbi Simeon ben Azzai ja rabbi Eleazar ben Yose Galilealainen. Sitä lainataan Midrash Shemot Rabbah 33:7:ssä,Bamidbar Rabbah 13:15–16; 18:21 ja Talmud Yevamot 47b. 613 käskyä sisältävät "positiiviset käskyt" suorittaa teko (mitzvot aseh) ja "negatiiviset käskyt" pidättäytyä teosta (mitzvot lo taaseh). Kieltojen numero 365 on sama kuin aurinkovuoden päivien lukumäärä, ja positiivisten käskyjen numero 248  liittyy ihmiskehon luiden ja tuttujen jo mainittujen turpoavien ja kostuvien/ kovettuvien elinten lukumäärään.
xxx/ellauri306.html on line 440: Mikä ero Warren Buffetilla ja Bernard Maddofilla (Ponzi scheme)? Warrenin pyramidi on toistaisexi pystyssä. Mixi Peter luulee että Attila the hun oli izekäs? Sehän ajoi uhrautuvasti koko Saksan kansan etua.
xxx/ellauri306.html on line 579: Gareth: Big budget thriller that falls flat for so many reasons with main being is muddling, middle of the road story.

xxx/ellauri306.html on line 580: Nimetön: I find this movie boring and predictable the acting was poorly done which is hard for me because of the great cast the writing was awful and at times the movie went flat the chase scene at the end was comical and silly the whole movie was a mess. To put it simply, the film completely ruined the book. And that wasn't easy. This is such a bad film. It is an hour and a half too long, and the beginning and middle are insanely dull. The production value and score do not stand up to the test of time at all. This is an example of all of the worst things about the 90's, which might be one of the worst decades for filmmaking. Es wird einfach viel zu viel geredet, als man schon längstens in die Tat umgesetzt hätte. Fazit: Lieber eine kürzere Geschichte dafür intensiver erzählen und Spannung aufbauen!

xxx/ellauri312.html on line 577: Lunastava suhde täyttää elämämme merkityksellisesti ja merkityksellisesti, inspiroi riskejä ja uhrauksia ja johtaa siittimemme laajentumiseen ja transuiluun. Kukin lunastuu kuka mitenkin. Lunastus on demokraattinen ja privaattiasia. Mutta miksi Rortyn on käytettävä lunastusta, ensisijaisesti kaupallista ja toissijaisesti uskonnollista kieltä hänen työssään? Väitöskirjani on, että lunastus lainaa uskonnolta pelastavan voiman, joka on välttämätön, jotta ihmiset viizivät työskennellä maallisen hyväksi ja toivoa liberaalia utopiaa. Kirjallisuus ja "demokratia" (laissez-faire kapitalismi siis) ovat petikavereita. In terms of fostering flourishing, happiness and middle-class cohesion, Rorty thinks that "just ordinary" liberal democracy is all the ideology anybody needs.
xxx/ellauri320.html on line 44: Facebook odottaa sinua. Lähettää joka aamu viestidröönejä apinan raivolla rikastuaxeen raitapyllypaviaanien kustannuxella. Hyi kuinka se sokeritoukka on karsea. Viimeisin näkemyxeni maailman menosta on että yhteiskuntajärjestelmillä on vitun vähän tekemistä tässä katastrofissa. Apinat jakautuvat aina ilkiöiden käsisä olevixi pyramideixi, jota pitävät pystyssä ahneet wannabeet, ja alempana vielä ovat julmat persumassat ja osattomat tolvanat. Tähän olotilaan vaikuttaa kasautumisen tekniikka minimaalisesti. Vaihda järjestelmää ja samanlaiset ilkiöt on taas huipulla, tai samat.
xxx/ellauri320.html on line 179: But on the return journey, his borrowed de Havilland Tiger Moth bi-plane broke up in mid-air while flying through a dust storm in South Africa, and crashed on the Drakensberg Mountains.
xxx/ellauri320.html on line 283: Tuottoisimmat genret on kaikki tuotettu raitaperseisille paviaaneille. Ne on suoraan Darwinin pelikirjan pääluvuista EAT! FUCK! KILL! . Paljon paalua voi saada vain valtavilta kädellisten massoilta. Apinat muodostavat pyramidin, jonka huipulla on menestyneet ilkimyxet, vähän alempana ahneet wannabet, niiden alla puoliaan pitelevät keskiluokan apinat ja persut, alimpana kädestä suuhun ääliöt ja köyhät mamutolvanat. Kynäilijöiden best bet on pyramidin puolivälissä, jossa porukoilla on riittävästi hynää ostaa oma kappale eikä jonottaa tolvanoiden kanssa kirjastossa.
xxx/ellauri320.html on line 368: Mangelen på medmenneskelighet i Norge er hårreisende, folk dømmer hverandre uten å vite noe som helst om hverandre. Hva slags verden er det vi lever i hvor folk antar at bevisstløse mennesker er farlige og ikke trenger hjelp? Dette gjelder selvfølgelig ikke bare Norge, men jeg ser langt mindre av den slags her i Portugal. Her kommer naboen med tomater fra hagen bare fordi dere er naboer og forbipasserende fremmede hjelper deg med å parkere når de ser du har dårlig sikt. Her har de også avkriminalisert alle rusmidler og i stedet for å straffe folk som har det så vondt at de ikke talker hverdagen, så tilbyr de hjelp så disse menneskene kan komme tilbake og bli en del av samfunnet igjen. Vi nordmenn har mye å lære når det kommer til medmenneskelighet, så neste gang du ser noen som ligger bevisstløs på gata, spør om de trenger hjelp, de er mest sannsynlig ikke farlige og et enkelt "Hei, går det bra med deg?" kan redde liv. Folk er ikke farlige bare fordi de ikke har råd til vaskemaskin og nye klær.
xxx/ellauri354.html on line 500: Sen jälkeen kun toinen temppeli tuhottiin vuonna 70 jKr., uskonnolliset juutalaiset ovat ilmaisseet halunsa nähdä Kolmannen temppelin rakentaminen Temppelivuorelle. Rukous tämän puolesta on muodollinen osa juutalaista perinnettä kolme kertaa päivässä tapahtuvasta Amidah- rukouksesta. Vaikka se on edelleen rakentamaton, kolmannen temppelin käsitys ja halu on juutalaisuuden, erityisesti ortodoksisen juutalaisuuden, pyhää, ja sitä odotetaan pian rakennettavaksi palvontapaikaksi.
xxx/ellauri354.html on line 548: Ortodoksisten juutalaisten keskuudessa yleisesti hyväksytty kanta on, että koko uhrijärjestys palautetaan temppelin rakentamisen jälkeen. Tämä uskomus on upotettu ortodoksisten juutalaisten rukouspalveluksiin. Ortodoksiset juutalaiset lausuvat kolme kertaa päivässä Amidan, joka sisältää rukoukset temppelin ennallistamisen ja uhrien uudelleen aloittamisen puolesta, ja joka päivä lausutaan päivän uhrijärjestys ja psalmit, joita leeviläiset olisivat laulaneet sinä päivänä. Konservatiiviset, reformistit ja jälleenrakentamisen viranomaiset kiistävät kaiken uskon korbanin jatkamiseen.
xxx/ellauri354.html on line 554: Päivittäisessä Amidah-rukouksessa, joka on keskeinen rukous juutalaisten jumalanpalveluksissa, pyynnöt ottaa vastaan ​​"Israelin tuliuhri" ja "Juudan ja Jerusalemin viljauhri" ( Malakia 3:4) poistetaan. Sapatin ja juutalaisten juhlapyhinä pidetyssä erityisessä Mussaf Amidah -rukouksessa heprealainen ilmaus na'ase ve'nakriv (me esitämme ja uhraamme) on muutettu muotoon asu ve'hikrivu (he esittivät ja uhrasivat), mikä tarkoittaa, että uhraukset ovat menneisyyden asia. Rukous "elämämme talon" ja Shekhinan ennallistamisesta "meidän keskuuteen" arkipäiväisessä Tooran lukupalvelussa on säilytetty konservatiivisissa rukouskirjoissa, vaikka kaikki konservatiivit eivät sitä sanokaan. Konservatiivisissa rukouskirjoissa säilytetään yleensä sanat ja ilmaisut, joilla on kaksinkertainen merkitys, jotka viittaavat sekä temppelin piirteisiin että teologisiin tai runollisiin käsitteisiin. Käännökset ja kommentit viittaavat kuitenkin yleensä vain runollisiin tai teologisiin merkityksiin. Konservatiivinen juutalaisuus ottaa myös väliasennon cohenimiin ja leeviläisiin, säilyttäen patrilineaalisen heimoperäisen syntyperän ja osan heidän rooleistaan, mutta poistaa rajoituksia, jotta cohenit saavat mennä naimisiin.
xxx/ellauri357.html on line 729: On kasattu: kupoli, pyramidi ja huippu,

xxx/ellauri380.html on line 455: Amid a surge in book bans, the most challenged books in the United States in 2023 continued to focus on the experiences of L.G.B.T.Q. people or explore themes of race.

xxx/ellauri380.html on line 457: Amid an explosion of books bans across the country, the association counted more than 4,200 challenged titles, which is the most in a single year since it began tracking this information more than two decades ago. In the years leading up 2021, when the increase really took off, the average number of titles challenged in a given year was about 275, according to the library association. --- Thanx for reading The New Yourk Times, your time's up.
xxx/ellauri380.html on line 463: Arabic-speaking armies have been generally ineffective in the modern era. Egyptian regular forces did poorly against Yemeni irregulars in the 1960s. Syrians could only impose their will in Lebanon during the mid-1970s by by the use of underwhelming weaponry and numbers.
xxx/ellauri385.html on line 300: Lyhyen aikaa hän työskenteli lontoolaisen kauppiaan Joseph Paicen pyramidihuijauksessa, joka kaatui Lambin lähdön jälkeen. 5. huhtikuuta 1792 hän meni töihin British East India Companyn kirjanpitäjän toimistoon, koska hänen isänsä työnantajan kuolema tuhosi perheen leipäpuun. Charles jatkoi siellä työskentelyä 25 vuotta eläkkeelle jäämiseen asti.
xxx/ellauri387.html on line 213: Immediately following the September 11 attacks, Guillou caused controversy when he walked out of the Göteborg Book Fair in the midst of the three minutes of silence observed throughout Europe to honour the victims of the attacks. In an article in Aftonbladet, Guillou argued that the event was an act of hypocrisy, stating that "the U.S. is the great mass murderer of our time. The wars against Vietnam and its nearby countries alone claimed four million lives. Without a minute of silence in Sweden". He also criticised those who said that the attacks were "an attack on us all" by stating that the attacks were only "an attack on U.S. imperialism".
xxx/ellauri387.html on line 337: See, where 'mid work of his own hand he lies, Hän puuhaa omin käsin pikku sorzeissa,
xxx/ellauri387.html on line 480: Tänä aamuna heräsin kysymyxeen liekö perkeleet ystäviä keskenään, tulevatko ne toisiaan, rakastavat niinkuin izeään. Onko ne toistensa lähimmäisiä? Ovatko enkelitkään, come to that? Jelppivätkö ne toisiaan, sukivat toistensa sulkia, kyhnyttävät selkiä? Tuskinpa, ei niillä ole selkäpuolta, eikä etupuolellakaan ole juuri midiä.
xxx/ellauri394.html on line 189: The same day, the Marshal of the Kingdom, Charles Burnett Wilson, was tipped off by detectives to the imminent planned coup. Wilson requested warrants to arrest the 13-member council of the Committee of Safety, and put the Kingdom under martial law. Because the members had strong political ties to United States Minister to Hawaii John L. Stevens, the requests were repeatedly denied by the queen´s cabinet, who feared that the arrests would escalate the situation. After a failed negotiation with Thurston, Wilson began to collect his men for the confrontation. Wilson and captain of the Royal Household Guard Samuel Nowlein had rallied a force of 496 men who were kept at hand to "protect" the queen. Marines from the USS Boston and two companies of US sailors landed and took up positions at the US Legation, the Consulate, and Arion Hall. The sailors and Marines did not enter the palace grounds or take over any buildings, and never fired a shot, but their presence served effectively in intimidating royalist defenders. Historian William Russ states, "the injunction to prevent fighting of any kind made it impossible for the monarchy to protect itself". Paljon se olisi kannattanutkin jenkki tykkivenediplomatian tuntien.
xxx/ellauri394.html on line 236: In April 1917, Liliʻuokalani raised her skirts at the American flag at Washington Place in honor of five Hawaiian sailors who had perished in the sinking of the SS Aztec by German U-boats. Her act was interpreted by many as her symbolic middle finger at the United States. Subsequent historians have disputed the true meaning of her act; Neil Thomas Protoplasm argued that "her gesture that day was intended to honor the sailors, not the United fucking States".
xxx/ellauri394.html on line 357: Shaka yr money maker! The ubiquitous "shaka" gesture traces its origins back to the early 1900s when Hamana Kalili worked at Kahuku Sugar Mill. His job as a presser was to feed cane through the rollers to squeeze out its juice. One day, Kalili’s right hand got caught in the rollers, and his middle, index and ring fingers were crushed along with the sugar cane. After that, his job was to prevent kids from jumping on the train and taking joyrides as it slowly approached and departed Kahuku Station.
736