ellauri011.html on line 1029: Yks sivuhenkilö, Paksu Bertta elää miehensä henkivakuutuxen koroilla. Sen mies oli Wisconsinin hyvänahkaisin mezästäjä, varmaan kunnioitti tappamiaan eläimiä hiljaisella hetkellä. Tästä kani kertoo huvittavan tarinan. Heppu yritti antaa turisteille hyvän opetuxen et kannattaa pitää silmät auki ampuessa. Mut yx opetettava ampuikin sitä vahingossa niskaan ja se kuoli. Hah hah. Niskalaukaus. Tää on vähän kuin se maailman parhaaxi äänestetty vizi mezästäjän harhalaukauxesta: varmistu ensin että kaverisi on oikeasti kuollut. Blam, ok mitä seuraavaxi?
ellauri026.html on line 333: Narreja on Erasmuxesta (ja mustakin) myös mezästäjät, jotka huvixeen tappaa ja teurastaa eläimiä, tekee sitä jotain urheilua tai taidetta. Ja grynderit kuten Tom Sydney Sanditonissa. Sehän vaikuttaakin ihan kaistapäiseltä. Ja pelihullut aivan erikoisesti, kuten Sanditonin silinterihattuinen Mosambo. Ja trillerien ynnä muiden saippuoiden tuijottajat ja kuuntelijat, taikauskoiset kuvienpalvojat ja horoskoopin lukijat, hitto ei tää lista lopu, on kuin luettelisi hiekanjyviä.
ellauri043.html on line 209:

Alexandrian kauppiaat purjehtivat juhlapäivinä Kanopoxen jokea ja juovat viiniä lootuskupeista, tampuriinien soidessa kapakoissa joen rannalla! Kauempana kartionmuotoisixi leikatut puut suojelevat rauhaisia farmeja etelätuulelta. Korkean talon katto on ohuiden pylväiden varassa, jotka kohtaavat ylhäällä kuin kirkon yläikkunoiden pokat, ja niistä talon isäntä kotisohvalta näkee kaikki peltonsa, mezästäjät viljassa, viinipuristimen missä tehdään viiniä, härät jotka pui eloa. Sen lapset leikkii pihalla, sen vaimo kumartuu antaaxeen sille muiskun. Voi voi.
ellauri043.html on line 2377:

Mitäs sanoisitte, mitäs sanoisit, jos sua käristettäis rautapellillä, jos hevoset repis sut neljäxi, jos sun ruumis kastettaisiin hunajaan ja sen söisi kärpäset! Sulle ei tule sen kummempaa kuolemaa kuin mezästäjälle joka joutuu yllätetyxi mezässä.


ellauri048.html on line 533: jokaisesta sen pesäpaikasta kuin punatakki mezästäjä pahaa kettua.
ellauri055.html on line 1273: Oikeuden mysteerio on vielä hölmömpi. Ainoa oikeus on voiman oikeus, tiesi Pentti Haanpääkin. Se et ihmisellä olis joku pettämätön oikeusvaisto on puppupuhetta. Jengi huutaa epistä kun niille käy huonommin tai ei käy paremmin kuin joillekuille toisille. Maurise sivuuttaa tän ongelman ja sählää loputtomiin jostain sisäänrakennetusta talonpoikaisesta oikeudentunnosta. Hemmetti se on erilainen talonpojilla, mezästäjä-keräilijöillä ja nomadeilla, työläisistä ja kapitalisteista puhumattakaan. Mezäpomot älähtää kun Marin kalauttaa niitä isänmaallisuudella. On nekin isänmaallisia, vaan eri lailla.
ellauri058.html on line 144: Tilanne on tuhansille suomalaisille liiankin tuttu. Kun oltiin mezästäjä-keräilijöitä, vanhat vietiin mezään tai jätettiin sillinpään kanssa jäätelille. Se oli selvä diili, kaikki tiesivät sen ennalta. Ja silti vastustelivat. Sit tuli maatalous, ja vanhuxet pantiin pihamökkiin ja käytiin niitä silloin tällöin kääntämässä. Heikkenevät huudot tuskin kuuluivat. Nyt ollaan taas työnmezästäjiä ja toimeentulotuen keräilijöitä, joille hoivakoti teettää jäätelin virkaa. Vanhuxet on ongelmajätettä, se on ikävää, mutta niin se on. Onnexi on hoivakodit, nuo teollistuneen ajan kuoleman odotushuoneet, jossa 7½ vanhusta saadaan heivatuxi hautaan yhden hinnalla.
ellauri060.html on line 104:

T.S. Eliot ja valkoinen mezästäjä


ellauri060.html on line 106: Nyt löytyi Käpylän vaihtorottien hyllystä vieri vierestä 2 teosta, jotka ensi näkemältä ovat aatteellisesti toisistaan aika kaukana: Peter Ackroydin tiiliskiven kokoinen T.S.Eliot-elämäkerta, ja J.A.Hunterin osuvasti nimetty muistelmateos Hunter, suomeksi Valkoinen mezästäjä. Siihen palataan paasauxessa 62. Nyt siis T.S.Eliot.
ellauri062.html on line 42: J.A. Hunterilla on monia mezästyxen maailmanennätyxiä. Hän on ampunut yli 600 leijonaa, yli 1000 norsua ja useampia valkoisia sarvikuonoja kuin kukaan muu. Jäljeelle jääneitä voi laskea jo muutaman mustan käden sormilla. Kirjassaan 'Valkoinen mezästäjä' Hunter kertoo verihuuruisesta elämästään yllättävän hauskasti ja vauhdikkaasti. Kirja on nautittava yhdistelmä jännitystä, herkkää luonnonkuvausta ja kiintoisaa tietoa ja siirtomaa-asenteita alkukantaisesta Afrikasta. Hunterin terävä skottilainen huumori tekee kirjan vastustamattomaxi. Kirjaa elävöittää joukko mestarillisiä tapettujen eläinten kuvia. Kansikuva: "Rosvoilijan loppu. Sarvikuonouros, joka oli tehnyt tuhoja alkuasukkaiden maissivainioilla Makindun lähellä Keniassa."
ellauri070.html on line 382: Pezamo menetettiin ryssille nikkelin takia. Venäläisen Nikel kaupungin sulattamo on suljettu. Ilman laadun odotetaan parantuvan Lapissa. EU kielsi lyijyhaulit. Suomalaiset mezästäjät ovat tyrmistyneet. Uuden Mexikon rajaseudulla linnut kuolevat lyijymyrkytyxeen, akuuttiin sekä krooniseen.
ellauri073.html on line 505: Kylä Wallun izemurhan syy oli varmasti eze oli pettynyt izeensä kuin Alexander Stubb. Se oli pettänyt äiskän haaveet tennismestaruudesta ja iskän toiveet modaaliloogikon urasta. Siitä tuli vaan tollanen keskeyttäjä, naistenmezästäjä ja sekakäyttäjä. Kirjoitti pois pahaa mieltä ihan vimmattuna. Eikä sekään riittänyt. Äidin kuoltua ei Wallulla enää ollut voimia jatkaa kurjaa elämää. Ei vaitiskaan, ei Wallun wickedly funny äiti kuollut kuin viime kesänä, ja yhteiset peijaiset Hänmies Jimin kanssa on luvassa ensi kesänä:
ellauri141.html on line 796: Nojoo, IV laulussa kaupunki n:o 1 perustetaan, ja siinä parasta on tyttöjen kalsongit ikkunoissa. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Kaveri kylästyy taas vaan olemaan ja lähtee aamusella villihanhien mukana kuin Nils Holgersson. Kaupunkeja perustetaan vähän kaikkialle. Poeettojakin ilmestyy katukuvaan. Onkohan tää jotain kolonialistituubaa? On hienoa mennä nitistämään nomadeja, mezästäjä-keräilijöistä puhumattakaan. Kauppa se on joka kannattaa. Juu ja sitä on tarkoitus jatkaa kautta avaruuxien, kun tää pallo on puzattu. A paean for man. Voi helevetti. Tää anabasis on tota exponentiaalista kasvua, sepä tekee apinasta kuolemattoman. Voi helevetin helevetti. Ei ihme että Nobel antoi tälle palkinnon. Seleukidit mainitaan, eli kyltäs vinkataan Alexanteriin. Ne hevosenhajuiset hevoset sit varmaan tuli Xenofonilta, joka kirjoitti kirjan hevosten hoidosta. IX laulussa saadaan entistä parempia naisia, sillä ne tekee meille pentuja. Hahaa tää on aika sama teema kuin Aataminsaaren Eve Future. Ei herkullinen pano ole tärkeintä vaan pennut ovat. Tää on jostain syystä koiraiden vaikea tajuta. Stranger ei enää nouse pukille. Sille tuodaan vettä eze voi pestä suunsa, naamansa ja munansa. Sitä ei hevosenhaju enää kiinnosta.
ellauri181.html on line 657: Nyman ja Puohiniemi pelkistävät nykymiehen roolit kolmeen: päällikköön, rakentajaan ja mezästäjään. Arvoasema on päällikölle tärkeä. Vaikka päällikkö pitäisikin uusista asioista, niihin tarttuminen on nihkeää, koska hankkeen epäonnistuminen voi johtaa paikan menetyxeen hierarkiassa. Rakentajamiehessä ruumiillistuu niin sanottu neliösenttiteoria. Joillakin miehillä on taipumusta uppoutua teknisesti haastavan kellon tai kännykän uumeniin, koska se on vaikeaa. Naiselle on tärkeää paikasta toiseen siirtyminen. Rakentajamiestä voi auton moottorin hienovirittäminen kiinnostaa niin paljon, että se rassaa naisen hermoja. Hyvä mezästäjä liikkuu hiljaa, koska kuuluva kalkatus karkottaa saaliin. Jotta päästään mahdollisimman niukalla puheella, mies pyrkii luomaan tarkkoja käsitteitä eli selviytymään mahdollisimman vähin sanoin tai jopa käsimerkein. Niinpä miehillä on laajempi sanavarasto kuin naisilla. Naiset käyttävät kieltä epätarkemmin, koska sanojen todellinen merkitys ilmaistaan äänenpainoilla ja sanattomilla oheisviesteillä.
ellauri185.html on line 420: 38. Mixi murehdimme? Mixemme voisi olla koko ajan optimisteja? Eikö se tekisi meistä vielä parempia seppoja? Suru palveli mezästäjä-keräilijän kolmivuotiasta, joka jäi mezään huutamaan, ja sen äitiä, joka viizi jatkaa ezimistä, ei ajatellut vaan "sattuuhan sitä". Harvoinkos sitä unohtaa hauvan kuumaan autoon tai vauvan katolle. Mutta hyvä on kuitenkin luovuttaa ajoissa ja mennä yrittämään uudestaan. Ei ehkä kuitenkaan sen saman kumppanin kanssa toista kertaa. Ei Därek ja sen vaimo varmaan jättäneet seuraavaa vauvaa vartioimatta Nauvon kalliolle. Dianan kuolemallakin oli tehtävä, se pani katsojat miettimään kannattaako jättää rumaakaan prinssiä päätyäxeen jonkun rättipään autoon rutistumaan.
ellauri211.html on line 285: Hae aistikas puutarhapenkki Kärkkäiseltä! Kivaa tekemistä, mukavaa ostettavaa ja moottorien pärinää. Shoppailu viihdyttää mezästäjä-keräilijää. 1000 ensimmäiselle makkara ja mehu ilmaisexi! Tervetuloa!
ellauri284.html on line 127: Onko genocidin pahuus suhteessa sen päälukuun (kuten sanoisi Friedrich Nietzsche) vaiko genocidin asiasyihin (Stalin, Hitler, USA)? Onko epäluuloja herättävän kansanosan hiljentäminen Katyn toimilla isompi vai pienempi synti kuin pankkiireja suhteettomasti tuottavan kansanosan tuhkaaminen ja varojen takavarikoiminen tarvizevammille? Entä manifest destinyn1 toteuttaminen sukupuuttamalla tehottomat sulkapäiset mezästäjä-keräilijä abot? Stalinin kannatus oli monessa vaalipiirissä yli sata prosenttia. Muita syitä olivat muun muassa: ”koska kotona on opetettu, että pitää äänestää”, ”koska se prosessi tuntuu niin juhlavalta”, ”haluan tukea hyviä ehdokkaita tyhmien sijaan” ja ”jos ei äänestä, se on sama kuin antaisi äänen sellaiselle puolueelle, jota eniten vihaa”. Kuten Stalin ja Trump tietävät: vaaleja eivät ratkaise äänestäjät vaan ääntenlaskijat.
ellauri294.html on line 607: David Rookin vuoden 1970 romaanilla ja James Hillin vuoden 1973 elokuvalla on kuitenkin yhtäläisyyksiä 3v aikaisemmin julkitulleen Mannix-romaanin kanssa. Molemmissa on punainen kettu. Metsästäjä kasvattaa ketun perheensä surmattuaan. Kettu palaa myöhemmin luontoon ja pakenee metsästäjää ja hänen koiransa ajamalla kiskoja juuri ennen junan lähtöä. Tämä johtaa onnettomuuteen, joka saa metsästäjän jäljittämään kettua kostoa varten. On kuitenkin myös huomattavia eroja. Mannix-romaanissa metsästäjä, joka kasvattaa kettua, on eri mezästäjä kuin metsästäjä, joka vannoo kostoa hänelle. Rook-romaanissa metsästäjä, joka ottaa vastaan ketun, on sama kuin se, joka myöhemmin vannoo kostoa. Myös Rook-romaanissa useita koiria kuolee junaonnettomuudessa, kun taas Mannixin romaanissa vain metsästäjän suosikkikoira kuolee. Toinen merkittävä ero on, että Mannix-romaanissa pääkoiralla, jota metsästäjä käyttää loukkaavan ketun jäljittämiseen, ei ole aiempaa sexisuhdetta kyseiseen ketuun. Rookin romaanissa tämä kettu ja koira ovat lapsuuden ystäviä, mikä on sopusoinnussa Disneyn vuoden 1981 Kettu ja koira -sovituksen kanssa, mutta poikkeaa Mannixin lähdemateriaalista.
ellauri301.html on line 455: Koitin lukea järjestyksessä 2. Röda Kukenia sieltä täältä mutta se vaikutti kerta kaikkiaan puisevalta ja haukotuttavalta. Ei taida tulla mitään, sori "Jami". Kari Hotakainen vahvistaa: Guilloun vuoxi ei kannata kesken tuopin rynnätä minnekään, kuka jaxaa ruozalaisen mezästäjän kuivia ja machoseikkailuja. (Lähde: Klassikko s. 268)
ellauri316.html on line 502: Vitun kusipäitä suurvallat kaikkineen. Ei pitäisi ylipäänsä olla mitään suurvaltoja, enintään pieniä paljain nyrkein nahistelevia mezästäjä-keräilijä bändejä.
ellauri333.html on line 530: Cruella on intialaista alkuperää olevien Uman (os. Mootien-Pillay) ja Christie Fernandesin tytär, jotka muuttivat Britanniaan 1960-luvulla Mauritiukselta ja Keniasta. Hänet on nimetty Sue Ellen Ewingin mukaan amerikkalaisesta television saippuaoopperasta Dallas, jossa hänen äitinsä oli fani, mutta hänen peruskoulun opettajansa lyhentivät Sue-Ellenistä Suellan. Hänen äitinsä, hindupartatimali maurilaista syntyperää, oli sairaanhoitaja ja valtuutettu Brentissä ja konservatiivivaihdokas Tottenhamin joukkueessa vuoden 2001 parlamenttivaaleissa ja 2003 Brent Eastin välivaaleissa. Hänen isänsä, joka oli goalaisten kristittyjen syntyperää (joka oli aiemmin intiaani Keniassa), työskenteli asuntoyhdistyksessä. Hän on Mahen Kundasamyn veljentytär, entinen mauritialainen Rypistyneen kuningaskunnan pääkallonmezästäjä.
ellauri365.html on line 757: stryker flickans arm över jägarens kind Tyttö pyyhkii mezästäjän poskea
ellauri370.html on line 324: Tutkiva kysymys: Oliko Christopher Columbus juutalainen? Monien vuosien ajan on huhuttu, että Kristoffer Kolumbus oli juutalainen tai juutalaista syntyperää. Nazimezästäjä Simon Wiesenthal, joka kirjoitti tutkimusmatkailijasta suositun kirjan "Toivon purjeet", luuli hänen olleen juutalainen.
ellauri386.html on line 194: Joseph Frankin mukaan inkvisiittorin hahmon prototyyppi löytyy Schillerin Don Carloksesta: "Näytelmässä on sama perustelu pahuuden olemassaololle maailmassa, sama vastaus teodikian ongelmaan, eli Dostojevskin legendan sydän." Wait! wait! tekee mieli huutaa kuin Adrian Monk, selitäppä tarkemmin! Mikä se perustelu siis tässä oli? Eikai taas toi valintamyymälä-tematiikka? Eli ettei voi vapaasti valita hyvän ja pahan väliltä jos kaikki on vain hyvää? Mitä vittua? Mixi tarvizisi silloin valita? Mitä intrinsistä kivaa on valizemisessa? Onxe joku mezästäjä-keräilijän perustarve? Sitäpaizi mikä vapaus se nyt on jos väärästä valinnasta tulee heti näpeille? On vapaus valita vain K-kauppiaan osoittamasta laarista, muuten tulee sähköiskuja. Sori ei tää kyllä pelitä.
xxx/ellauri154.html on line 73: Pyylevän ja pyllynruman Gonorrhén rivot lastut saivat miesmäisen George Sandin kuohuxiin. Sandin kuoharia lipittivät Musset nuorena ja Flaubert vanhana. Andre Maurois toimi molempien elämäkerturina, pitäisikö lukea. Elsassin juutalainen Herzog ei tainnut kyllä olla mikään huumormies. Sen perhe oli seinäverkon kutojia. Herttuasta tuli maailmansodan jälkeen huono kuningas. Se oli vähän tollanen sakkolihan mezästäjä kuin Valesnesin herra. Munasäkillä on kyllä sana hallussa, sitä ei käy kieltäminen:
xxx/ellauri173.html on line 382: Une Déesse bourgeoise! Vittu tällä mezästäjä-keräilijöiden saaren kreivillä on kovat luulot izestään. Se on moukempi kuin nippu kauppiaita.
xxx/ellauri179.html on line 185: Typerä Kake tallaa harmittoman torakan kuoliaaxi jalalla. Ezellanen suurriistanmezästäjä. Kirjassa on pitkät pätkät pelkkää turismia. Vitun joutilaat 2-3kymppiset sota"veteraanit", expatriarkat, jotka tappelee alkoholisoituneesta Bretistä kuin torakat. Goit vittuilee jutkulle joka jutkuilee takasin ja kukkoilee. Kaken rukoilu viileässä kadetraalissa on puhtaasti etuisuuxien pyytelyä.
xxx/ellauri227.html on line 571: Koitin lukea järjestyksessä 2. Röda Kukenia sieltä täältä mutta se vaikutti kerta kaikkiaan puisevalta ja haukotuttavalta. Ei taida tulla mitään, sori "Jami". Kari Hotakainen vahvistaa: Guilloun vuoxi ei kannata kesken tuopin rynnätä minnekään, kuka jaxaa ruozalaisen mezästäjän kuivia ja machoseikkailuja. (Lähde: Klassikko s. 268)
xxx/ellauri228.html on line 214: Yritystoiminta perustuu raaka-ainevaroihin, joita jalostavat muun muassa Kanteleen voima, Vapo sekä Valio, jonka Haapaveden-tehdas tunnetaan erityisesti Oltermanni-juuston valmistajana. Haapaveden Eskolanniemessä on toiminut myös maailman suurin yksinomaan sähköä tuottava turvevoimalaitos. Haapavedellä ilmestyy Haapavesi-paikallislehti. Lehti kirjoittaa usein oman kylän tytöstä Raisa Cacciatoresta, joka asuu Espoossa. Raisan kreisi isä uskoi olevansa jälleensyntynyt mezästäjä. Chicken cacciatore, mezästäjän kana. LOL.
xxx/ellauri231.html on line 78: Pääkallonmezästäjän puoliso ja 4 lapsen äiti

xxx/ellauri239.html on line 415: LGBTQ ladies stand on ceremony. Anne luettelee tunnollisesti kaikki julkimot. Muutama toimittajakin oli lähetetty aamukeikalle. Mixi näissä krimeissä kaikki juontaa juurensa lapsuudesta ellei kauempaa? Inhottava Selma on ex-suurriistanmezästäjä ja laittaa kahviin kokonaisen pötkön sokeria. Sekin vielä. Kaikilla norjalaisilla koulutytöillä oli poninhännät ja jalassa Timberlandin talvikengät. Ihankuin Neuvostoliitossa. Paizi mieluummin otan valtiomonopolin kuin suuryritysten. Ize asiassa olen mieluummin anarkisti kuin kommunisti, kuten hapan George Carlin. Omaisuus on varkautta!
xxx/ellauri250.html on line 873: Se kriitikko oli oikeassa joka sanoi että Panssarinyrkki on kuin jonkun pakko-oireisen konstruoima mekaano, täynnä liikkuvia osia joilla ei ole muuta virkaa kuin liikkua, vitun iso käkikello joka vilisee mielenkiinnottomia hahmoja, laimiskoittain verta ja isoja pipejä. Kaikilla on taas kerran ollut ihan vitun kurja lapsuus. Eikä tässä vielä kaikki! Kielipuoli Ole ei ihan riitä vihan kohteeksi, vielä tarvitaan pahempi pahis, joka on tää mezästäjän leike. Kyltässä on vähän coitus interruptuxen makua. Puolet pussien sisällöstä tuli etuajassa tyyliin ejaculatio ante portas, ja loppupään venkutus ei enää tunnu samalta. Luvusta 75 (!) eteenpäin on jo sangen kuivaa pakkopullaa.
xxx/ellauri291.html on line 584: Puolet kuoli nälkään Turnbullin oleskeluaikana. Työkuntoiset eivät antaneet muille ruokaa. Vanhukset kuolevat kuitenkin. Lapset jätettiin heitteille imetysajan jälkeen. Lapsia saa uusia jos tarvitsee. Eloon jääneet kulkivat laumoissa ja tappelivat paviaanien kanssa ja keskenään hedelmistä sekä jätteistä. Hallitus järjesti ruoka-apua mutta ikien luo ei päässyt autoilla. Jakelupisteeseen jaksoivat vain hyväkuntoiset, jotka pitivät saamansa itse ja avun turvin luopuivat siitä vähästäkin maanviljelystä minkä olivat panneet alulle. Samanlaista kill on sight talonpojan tappolinjaa vedettiin Etelä-Amerikan piranjojen keskuudessa loppumetreillä valkoisten tuhottua niiden mezästäjä-keräilijäkulttuurin.
xxx/ellauri329.html on line 180: Sikanautaministeri Essayah tappaa rauhoitetut ilvexet koska mezästäjät tahtoo ize tappaa valkohäntäkauriita. Lähteköön kävelemään mereen koilliskairalta sopulien perässä. Saatanan ilvesmurhaaja, joka viis välittää Euroopan Unionin direktiiveistä, tietää muka paremmin mikä on ilvexille parasta. Parasta on kun ne nitistetään samaa vauhtia kuin Gazan ja länsirannan taatelintallaajat, jotta tehdään tilaa jehovanuskoisille apinalaumoille. Vittu ämmä et ole lainsäätäjä vaan suoritusportaassa! Jos se ei kelpaa, lähde suorimaan taipaleelle entisvanhaan tapaan apostolinkyydillä, maantie Muurmanskiin on vapaana.
34