ellauri054.html on line 55: 1600-luvun eurooppalaisen yhteiskunnan kriisi alkoi kuitenkin pian koskettaa Comeniuksen toimintaa, kun poliittiset ja uskonnolliset jännitteet kasautuivat ristiriidoiksi johtaen lopulta avoimeen vihamielisyyteen protestanttien ja katolisten välillä. Comenius joutui jättämään kotinsa, vaimonsa ja lapsensa ja piileskeli metsissä, sillä pappeja kohtaan viha oli suurimmillaan. Kärsimyksen, kuoleman ja vihan keskellä myös Comeniuksen vaimo ja lapset menehtyivät ruttoon. Comenius kamppaili sisäisissä ristiriidoissa paeten yhä syvemmälle metsiin. Hänen kerrotaan todenneen, että ”Elämäni on ollut yhtä ainoata loputonta vaellusta, eikä minulla ole missään ollut pysyväistä asuinsijaa”. Näiden vuosien kahdessa teoksessa Surujen mies (1623) ja Maailman labyrintti (1623) kuvastuu henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen syvä kriisi.
ellauri066.html on line 82: minä mirrejä metsiin vien,
ellauri333.html on line 248: Huolimatta lentämislahjoistaan ​​ja suuresta fyysisestä kestävyydestään Hanuman näyttää kätkevän monia lapsuuden pelkoja ja syvää turvattomuuden tunnetta, kun hän on vieraantunut isästään. Hän pysyy selibaatissa ja tyytyväisenä seuratakseen apinaveljensä joukkoa metsiin. Hänen mentorinsa Angad, Jamvant ja lopulta Ram palauttavat hänen itsetuntonsa ja herättävät hänet todellisiin voimiinsa. Tulsidasin Ramcharit Manas kuvaa Hanumania lempeänä jättiläisenä, joka on noussut luotettavaksi, epäitsekkääksi ja nöyräksi harrastajaksi ja herransa liittolaiseksi. Hän vaarantaa henkensä ja raajansa ylittääkseen meret Sri Lankaan tuodakseen Ramille uutisen vaimonsa vankeudesta siellä. Taistelun raivotessa Lankassa hän auttaa noutamaan taikayrtin Himalajalta pelastaakseen Lakshmanan hengen ja käpertyy nolostumaan, kun häntä kehutaan. Tulsidas poistaa kuvan aggressiivisuudesta keskittyäkseen Bhaktin periaatteelliseen puolustamiseen oikeaa asiaa kohtaan ja sen aikana petollisen pedon tuhoamiseen.
ellauri340.html on line 504: Peter Handken uusin romaani, Krishna Winstonin kääntämä hedelmävaras, alkaa miehen lähtemisestä kävelylle. Hän on umpikujassa ensimmäisestä askeleesta lähtien: Paljain jaloin ruohikolla kävellessä mehiläinen pistää hänet. Pistos avaa ajatusten tulvan – säästä, katkenneesta kengännauhasta, mehiläisten anatomiasta ja siitä, ovatko mehiläisen pistot kosminen merkki. Hän julistaa: "Yhtäkkiä minusta tuntui hyvältä lähteä liikkeelle ilman mitään karttaa." Sieltä kertoja aloittaa oudon, joskus käsittämättömän matkan maakuntakaupunkien ja peltojen halki, jokien yli ja pimeneisiin metsiin. Hän näennäisesti jahtaa salaperäistä naista (hedelmävarasta), mutta koko ajan kertojamme pohtii, kuvailee, tarkentelee – vaikka onkin epäselvää, haluaako hän (tai välittääkö), jos hänen tarkoituksensa ymmärretään.
ellauri368.html on line 146: Suomi on ylpeä metsänhoidostaan. Usein sitä kuulee sanottavan jopa maailman parhaaksi. Nykyään kuitenkin yhä useammin metsän kasvatuksen alkuvaiheen eli uudistusalan raivauksen, taimien istutuksen ja taimikonhoidon tekevät ulkomaalaiset, alipalkatut työntekijät –  usein ilman alan koulutusta. Ilmiö on yleistynyt viime vuosina. Ulkomaisen työvoiman riisto on levinnyt rakennuksilta ja ravintoloista Suomen metsiin.
ellauri369.html on line 199: Talvisodan aikaan säädettiin lakeja, joiden perusteella sekä valtion että yksityisten henkilöiden omistamiin metsiin tehtiin laajoja pakkohakkuita. Sodan päätyttyä jatkettiin kriisiaikojen linjalla. ”Sota varmaan raaisti ihmisten ajattelua, niin kuin aina”, Lähde sanoo.
xxx/ellauri010.html on line 487: kaikki metsiin ja ympäristöön liittyvät kappaleet.

7