ellauri008.html on line 908: LUKEn metsätuhoja, ympäristömyrkkyjä, turpeennostoa.
ellauri011.html on line 1188: Kaatakaa metsät, kasketkaa viidakot, kitkekää
ellauri024.html on line 802: Jussi Tenkulla oli huone jossain metsätalolla. Se tuli Jaakon apulaisten huoneeseen, jossa ei sattunut olemaan muita, ja kysyi järkyttyneenä: Oletko muuten kuullut, että Peep Koort on kuollut? En ollut kuullut. En koko Peep Koortista. En edes tiennyt että kysyjä oli Jussi Tenkku. Jussi Tenkku neuvoi Arskalle, mitä on henki: se on der Geist. Tenkku ei pitänyt Timo Airaxisesta (sehän onkin täys paska), eikä Jaakko Hintikasta. Arskan hyvä ystävä Juha Mannerkorpi on mulle taas yx mystinen Peep Koort. Ei mitään hajua. Se varman ihaili Arskaa kunnolla, saa niin paljon kiitoxia.
ellauri028.html on line 868: Loput viestistäni, kopsasin tän vauvalle täältä, "Allah loi metsät ja järvet jne"-ketjusta.
ellauri064.html on line 411: Unto Johannes Vartiovaara (24. kesäkuuta 1904 Salla – 4. tammikuuta 1999 Helsinki) oli Kerttu Huttusen mies, suomalainen mikrobiologi. Niillä oli mökki mantereella Kehvolla Pikkoa vastapäätä. Alle saan tuhannen ei myyvä. Hän oli Helsingin yliopiston ylimääräinen professori 1940–1948, professori vuodesta 1948 sekä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani 1957–1963. Hän oli Suomen ensimmäisen ei-lääketieteellisen mikrobiologian oppituolin haltija, mikrobiologian laitoksen ja opetuksen perustaja. Hän työskenteli Viikin kampuksen syntymisen puolesta ja toimi sen rakennustoimikunnan puheenjohtajana.
ellauri066.html on line 272: – Enpä ole sitten 70- ja 80-luvun Ylen Moskovan kirjeenvaihtajien nähnyt asenteellisempaa juttua kuin juuri päättynyt Suomalaiset ikimetsät -ohjelma. Perkele! Todellinen rimanalitus, rähähti karkeasti Esa Härmälä ja osoitti fäkkiä Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilalle. Vatkaa tätä munaa horo!
ellauri066.html on line 273: Pitkän linjan metsätalousvaikuttaja Härmälä on keskustalainen entinen Metsähallituksen pääjohtaja ja MTK:n puheenjohtaja.
ellauri066.html on line 275: Toistaiseksi metsätalousväki ei näytä löytäneen ohjelman sisällöstä mitään faktavirheitä, mutta näkökulma ei miellyttänyt. Härmälän viestistä tykkäsivät monet sadat ja sitä komppasi muun muassa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Dokumentin lyttäsi myös Metsäteollisuuden puolikarkea viestintäjohtaja Mika Mäkinen: Niin saakeli!
ellauri094.html on line 54: ”Vaikuttaa jopa siltä, että liito-oravaa oltaisiin ajamassa maalta kaupunkiin”, viherpiipertäjä Jokinen toteaa kokoillen hajonneita eväitään. Hänen mukaansa liito-oravan suojeleminen maaseudun metsätalousalueilla tulisi varmaan halvemmaksi, koska kaupunkioravien virkistysmetsillä on arvoa myös gryndereille.
ellauri097.html on line 182: ”Hirvet vaikuttavat etenkin puulajien monimuotoisuuteen. Nykyisellä hirvikannalla esimerkiksi rauduskoivun, haavan tai pihlajan uudistuminen on ongelmissa sekä metsätalousalueilla että luonnonsuojelualueilla”, Mato Matala huomauttaa. Mixi ne eivät voi tyytyä syömään sieniä. Tai hirvikärpäsiä, ne on ällöttäviä. Maan alta löytyy myös paljon hyvää syötävää, vinkkaa Mato. Mezään jätetystä kuorikkeesta saa pettua. Sillä Saarijärven Paavokin pärjäsi. Pani leipään puolet petäjäistä. Ja lunta kyytipojaxi.
ellauri097.html on line 189: Vastikään metsätuhotieteen dosetti Heikki Smolander sekä emeritushuijari Pekka Liemelä huomauttivat Helsingin Sanomissa (4.3.2021) ylitiheiden hirvieläinkantojen uhkaavan biodiversiteettiä.
ellauri115.html on line 865: 8. Mutta metsät ja kaikki hyvin hajavaiset puut pitää Jumalan käskystä Israelia varjooman.
ellauri115.html on line 915: 62. Niin myös tuli ylhäältä polttaa ja kuluttaa vuoret ja metsät, ja tekee, mitä hänen on käsketty.
ellauri141.html on line 159: Ottakaat aiheenne, kirjoittajat, voimienne mukaan ja punnitkaa kauan, mitä hartiat jaksavat kantaa, mitä eivät. Sitä, joka voimainsa takaa on aiheensa valinnut, ei petä esitystapa eikä selvä järjestys. Järjestyksen etu ja sulo on oleva se, joll'en erehdy, että runoilija juuri nyt sanoo, mitä hänen tällöin tulee sanoa, sekä lykkää ja jättää nykyhetkellä moniaat asiat. Sanojen yhdistämisessä valitkoon ilmoitetun runoteoksen tekijä myös hienosti ja arasti sanan ja hyljätköön toisen. Erinomaisesti olet lausunut, jos ovela yhdistys tekee tutun sanan ikäänkuin uudeksi. Jos ehkä on tarpeellista vereksillä nimityksillä osoittaa outoja käsitteitä, käypi laatuun tekaista vanhanaikuisille Cetheguksille kuulumattomia sanoja, ja ujosti käytetty vapaus kyllä myönnetään; vieläpä uudet ja äsken tehdyt sanat saavat hyväksymistä osakseen, jos ne valuvat esiin anglosax- korjaan kreikkalaisesta lähteestä säästäväisesti johdettuina. Mutta miksi Roomalainen antaisi Caeciliukselle ja Plautukselle sen oikeuden, mikä on riistetty Vergiliukselta ja Variukselta? Miksi minua kadehditaan, jos voin lisätä vain muutamia sanoja, kun Caton ja Enniuksen kieli on rikastuttanut isäimme puhetta ja tuottanut uusia nimiä esineille? On aina ollut luvallista ja on edelleen tuottaa julkisuuteen sana, jolla on nykyhetken leima. Kuten metsät muuttavat lehtensä nopeiden vuosien kuluessa ja edelliset varisevat, siten katoavat vanhat sanatkin ja nuorien tavoin kukoistavat ja varttuvat äsken syntyneet; kuulummehan kuololle kaikkineinme: joko nyt meri sisämaahan johdettuna suojelee laivastoja pohjantuulilta, kuninkaan arvoinen työ, tai kauan hyödytön ja vain airoille sovelias suo elähyttää läheisiä kaupunkeja ja kokee kovaa auraa, tai joki on muuttanut suuntansa, joka oli vainioille vahingollinen, sille kun on osoitettu parempi tie; kuolevaisten teot katoavat, ja vielä vähemmän kieliparsien arvo ja sulo pysyy elävänä. Monet sanat syntyvät uudestaan, jotka jo hävisivät (esim buli), ja monet häviävät, jotka nyt ovat arvossa (Danny: nuoret mimmit), jos käyttö niin tahtoo, millä puhumisen suhteen on mielivalta, oikeus ja ohjeet. (Horatius: Runoudesta. Suom. J.K. Hidén.)
ellauri192.html on line 708: Chinese sleeper eli Amur sleeper eli rohmutokko (Perccottus glenii) on rohmutokkojen (Odontobutidae) heimoon kuuluva kalalaji. Se on sukunsa Perccottus ainoa laji. Rohmutokko on haitallinen vieraslaji koko Euroopan unionin alueella ja kuuluu Suomen maa- ja metsätalousministeriön kansalliseen vieraslajistrategiaan. Se on tehokas saalistaja ja vähentää lammikkojen alkuperäisiä sammakkoeläimiä ja muita pohjaeläimiä. Venäjällä se on suosittu saaliskala. Tokko siitä Euroopassa enää eroon päästään, vaikka Ukraina, Ruozi ja Suomi jäisivätkin puolueettomixi.
ellauri196.html on line 193: - Niin se on! Kyllä joka ihminen kylpyveteensä kusee! Eipähän Auden liittynyt asiaan paitsi että sanoi Tolkienin kodista niin pahasti. Sen sijaan pistin kuvatekstiin (ja se oli kaunis kuva, kirkontorista otettu, iänaikaiset sakaraiset tomit, kellahtava hiekkakivi, pehmeät nurmet ja metsät) C.S. Lewisin runon:
ellauri216.html on line 958: ui runsaasti kerjäläisiä, joita luostari auttoi parhaansa mukaan. 1900-luvun alussa luostariin perustettiin ensimmäinen koulu, jossa munkit toimivat opettajina. Luostariin perustettiin toinen poikakoulu vuonna 1931. Tyttökoulua ei sentään kehattu perustaa. Koulu oli kahdeksanvuotinen ja opetusohjelma sisälsi myös maa- ja metsätaloutta, mm. paljaaxihakkuuta.
ellauri216.html on line 1119: 19.9.1944 suomalaisjoukot ja munkit poistuivat Valaamin saaristosta. Myöhemmin sinne sijoitettiin Pitkärannan sellutehtaan aputila. organisoitiin metsätalous ja kunnostettiin luostarin sääasema.
ellauri241.html on line 251: These words dissolved: Crete´s forests heard no more. Nämä sanat hajosivat: Kreetan metsät eivät enää kuulleet.
ellauri241.html on line 349: Stay! though the greenest woods be thy domain, Pysy, vaikka vihreimmät metsät ovatkin sinun alueesi,
ellauri246.html on line 855: Voitti nämä metsät, joissa mustikat ovat täynnä,
ellauri278.html on line 57: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon.
ellauri278.html on line 136: Ja metsät herättävät hiljaisuuden,
ellauri281.html on line 56: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon.
ellauri281.html on line 135: Ja metsät herättävät hiljaisuuden,
ellauri284.html on line 327: Valuuttaryöstöjutussa liikemieheltä ryöstettiin 2,2 miljoonan markan arvosta kruunuja ja markkoja pimeällä metsätiellä Hattulassa.
ellauri285.html on line 492: "Lapissa katastrofit seuraavat toisiaan jättiläismäisin mitoin. Ne ovat niin suuria ettei kukaan niihin usko. Ensin saksalaiset polttivat koko alueen maan tasalle. Mekin jouduttiin Norjaan evakkoon. Sitten voimalaitosyhtiöt valjastivat joet ja tappoivat kalakannan. Sen jälkeen metsät hakattiin maahan ja laskettiin tekojärvet. Nyt turistit valloittavat maan ja keinottelijat kahmivat käsiinsä autiotilat. Mitä muuta sieltä enää saa irti?"
ellauri290.html on line 264:
Julkisiin tarkoituksiin käytettävät maat, esim. metsät, rautatiet, tiet jne.
Trooppisen maatalouden ja metsätalouden laaja ja/tai intensiivinen laajentuminen
ellauri325.html on line 563: Tammikuussa 1946 Airoa, jalkaväenkenraali Erik Heinrichsiä, kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuota ja jalkaväenkenraali Kustaa Tapolaa kuultiin syyttäjän − oikeuskansleri Toivo Tarjanteen − haastamina todistajina sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, kun pyrittiin selvittämään, mitä Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto tiesivät etukäteen Adolf Hitlerin ns. operaatio Barbarossasta eli Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon koskevista suunnitelmista. Airo saapui istuntoon vartijoiden saattamana ja ruudulliseen metsätyöläisen sarkapuseroon, pussihousuihin ja lapikkaisiin pukeutuneena, mikä aiheutti oikeussalissa ahdistavan tunnelman. Onpa noloa. Läsnä olleet venäläiset sotilashenkilöt yrittivät katsella kiusaantuneina muualle. Airo ja muut kuulustellut todistajat kiistivät Suomessa tiedetyn operaatio Barbarossasta etukäteen mitään. Varsin valehtelivat.
ellauri341.html on line 102: Markus Leikola heitti arpansa Ukrainan uurnaan 2022 kirjallaan Sodan ja rauhan kronikka. Teidän edestänne oli annettu koronatauolla 2020, Krimin sotien välissä. Markus Leikolan isä on professori Anto Leikola. Hänen setänsä on metsätieteilijä Matti Leikola ja hänen isoisänsä oli lääkäri ja poliitikko Erkki Leikola sekä isotätinsä gynekologi ja Suomen ensimmäinen naisprofessori Laiminlyöty Leidenius. Hänen isoäitinsä isä oli lääkintäkenraalimajuri Eino Suolahti.
ellauri343.html on line 67: Sodan jälkeen asukkaat palasivat Rukajärvelle. Kylän harvoja säilyneitä rakennuksia oli suomalaisten esikuntana toiminut Pronjajevien talo. Rukajärven metsäteollisuuspiiri aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1946. Rukajärven ja Ontajärven kolhoosit yhdistettiin 1950-luvun alussa ja myöhemmin niistä muodostettiin metsäteollisuuspiirin aputalous. Vuonna 1969 sen pohjalta perustettiin Rukajärven turkissovhoosi.
ellauri343.html on line 104: Reballsin kylä sijaitsee Leksozeron luoteisrannalla, 79 km länteen valtatietä pitkin Muezerskyn kylästä. Siellä on hakkuuasema, piirimetsätalo, lukio ja monitoinitalo.
ellauri348.html on line 824: Englannin sademetsät hengittävät helpommin.
ellauri365.html on line 140: hän kertoi minulle. Yöllä metsät ovat liian pimeitä. Me dit-elle. Les bois sont trop sombres, la nuit.
ellauri369.html on line 198: Paska Cajander oli metsänhoidon ylin auktoriteetti, joka ajoi metsätalouden etua Metsähallituksen pääjohtajana ja valtion metsäyhtiöiden hallintoneuvostojen puheenjohtajana. Cajanderilaisten metsänhoitajien keskuudessa ”vallitsi vahva yhteisöllinen metsämieshenki”, jota sotavuodet vain vahvistivat.
ellauri369.html on line 201: Avohakkuut alkoivat edetä kovalla tahdilla. Noin 30 vuodessa Suomen metsistä kaadettiin puolet. Vuoteen 1950 mennessä ”kirveen koskemattomat metsät” olivat huvenneet neljännekseen. Ja kun sellu- ja paperiteollisuus alkoivat kasvaa, vauhti kiihtyi entisestään. Vuonna 1967 avohakkuut kirjattiin lakiin. 1970- ja 1980-luvulla käytiin näytösoikeudenkäyntejä, joissa avohakkuista kieltäytyneitä isäntiä syytettiin ja myös tuomittiin omien metsiensä hävittämisestä. Sitten tuli vesakkojen myrkytys ja soiden ojitus. "Valtavia munauxia, aivan hirveitä”, Lähde huokaisee. Plopovin izemurhasiirtoja ihan sarjana.
ellauri369.html on line 202: Mustikkasadot ovat pienentyneet, puutavaran laatu heikentynyt. Etelä-Suomen metsät eivät kelpaa kunnolla enää edes suunnistamiseen, metsästäminenkin menisi paremmin vanhoissa metsissä. Matkailuyrittäjät ovat joutuneet ahdinkoon, kun hakkuut ovat rumentaneet maisemat.
ellauri369.html on line 205: Radikalisoitunut kalastaja ja ornitologi Pentti Linkola vaati luonnonsuojelualueiden perustamista, syytti metsäteollisuutta Kordari 15-luokan propagandasta ja piti metsien kohtaloa ylivoimaisesti tärkeimpänä luonnonsuojelukysymyksenä.
ellauri369.html on line 206: Hän nimitti osuvasti metsätaloutta kuolemansyleilyksi, kirjoitti maapallon tukehtuvan ihmislihaan ja toivoi, että mahdollisimman moni kuolisi pois pilaamasta luontoa.
ellauri374.html on line 446: maan tuhoamista. metsät. Gulnur Yakupova käänsi Aksakovin sadun "Alenkyi tsvetochek" (1858) Bashkortostanin kielelle ("Al saskka", 1992).
ellauri390.html on line 60: Wisconsinin alueilla elää nykyään yli 3 000 mahicania, joista puolet asuu hajallaan reservaatin ulkopuolella. Pieni osa mahicaneista asuu Connecticutissa. Wisconsinin Reservaatin sisällä saijaitsevat Red Springsin ja Bartelmen pikkukaupungit. Kertaalleen tyhjiksi hakatut metsät ja niiden eläinkanta ovat elpyneet. Mahicanien kieli on kuitenkin hävinnyt kokonaan 1900-luvun aikana, ja kansan joukkoon on sulautunut munsee-heimon jäseniä. Vaikka mahicaneja on kutsuttu kolmella eri vuosisadalla Stockbridgen intiaaneiksi tai stockbridge-munsee-ryhmäksi, he käyttävät itsestään myös nimeä mohicanit. Wisconsinin mahicanit isännöivät Mohican North Star Casinoa, bingohallia ja Pine Hillsin golfrataa.
xxx/ellauri027.html on line 1056: Kai tässä on vähän haikeahkoa jäähyväistä sinne metsätalon perälle. Hmm, täytyypä lukaista, et mikäs Hayekissa on niin tornimaisen positiivista. (Tästä, kuten Eskin tai muidenkaan suurmiesten valtaenemmistöstä, mä en ole ennen rekisteröinyt mitään.) Nähtävästi toi hitlerwiixinen Aatun maanmies (ensimmäisiä pankkinobelisteja v 1974, samoihin aikoihin kun Eski sai sen paskakaivoarvosanansa gradusta) tuli kuuluisax klassisen liberalismin puolustajana, sen oikeana linjamiehenä, markkinatalouden yhtenä vapahtajana ikävien keynesiläiten suunnitelmatalousajatuxista. Karl Popperin henkilökohtainen hyvä ystävä. Pääpointti oli et hinnat on apinoiden paras viestintäväline.
xxx/ellauri177.html on line 560: Katsos, kirkko on hyvin pieni; se on köyhä, se on ruma, siinä on rippituoli ja mäntysaarnatuoli, kipsi kastekappeli, neljästä taulusta tehdyt alttarit, jotka maalasin itse uudelleen. Mitä väliä sillä on! se on suurempi kuin sinun puutarhasi, kuin laakso, kuin koko maa. Se on pelottava linnoitus, joss mikään ei heilu. Tuulet ja aurinko ja metsät ja meret, kaikki elävä, hyökkäävät sen kimppuun turhaan, se jää seisomaan, horjumattakaan. Kyllä, anna pensaiden kasvaa, ravistakoot seiniä oikeiden käsivarsillaan ja päästäkö hyönteisparvet maan halkeamista, jotta ne tulisivat puremaan seiniä, kirkkoa, olipa se pilalla, ei koskaan viedä pois tässä elämän ylivuoto! Hän on voittamaton kuolema... Ja haluatko tietää mitä tapahtuu jonain päivänä. Pienestä kirkosta tulee niin jättiläismäinen, se heittää sellaisen varjon, että koko luontosi repeää. Ah! kuolema, kaiken kuolema, taivas aukeaa vastaanottamaan sielumme, maailman iljettävien roskien yläpuolella! Siellä meidän ijien kelpaa sitten kulkea perseet tervassa! Lällällää, ja te ämmät palatte alakerrassa jossain pirun tulessa!
xxx/ellauri201.html on line 56: Hyvin muistan senkin illan, kun Isokukko-Uljas meidän pirtin ovesta sisään astui. Oli sillä kokoa kerrakseen, semmoinen jyhkeä uros se oli, melkein kaksimetrinen. Jäi se Einokin sitä pienemmäksi, se metsätyömies, joka minua siihen aikaan omanaan piti ja minun kamarissani öisin kävi hoitamassa isännän hommia, kun ei siitä ukonturakkeesta, vanhasta aviollisesta miehenpuolestani Kustista, siihen hommaan ollut. Kun se Isokukko-Uljas talvitamineitaan siinä alkoi riisua ja tummapartaisen naamansa kaulahuivien alta näkyville toi, niin kyllä siinä semmoinen kunnioitus huokaisi läpi tuvan. Kyllä ne nuoremmat tukkisavotan miehet sitä heti ylöspäin katsoivat, oli se vaan semmoinen karju että. Eino niistä vaan uskalsi kyselemään, olikos tulija se uusi työmies, jonka oli kerrottu tulevan. Se ilmoitti Isokukko-Uljas olevansa, matala oli sillä ääni ja vakaat liikkeet. Veti sentään suutaan hymyyn ja jokaista se kädenpuristuksella tervehti. Minuakin puristi isolla kourallaan ja hymysi leveästi. Oli siinä vasta mies! Ai ai ai, en minä siihen ikään mennessä semmoista miestä ollut vielä nähnytkään. Ei ollut Einokaan sen veroinen kuin tämä uusi tulija. Sanoi nimekseen Uljas ja haukkumanimekseen vielä Isokukko-Uljas. Siitä se riemu repesi, kun muut työmiehet nauruun rähähtivät. Vanha ukkoni Kusti, se uivelo, kompuroi siihen kamaristaan ja alkoi marista, että enää ei meille yhtään savotan jätkää oteta kortteeriin. Vaan kun se Uljas ukonrutjakkeen eteen astui ja jyrähti, että hänelle oli paikka jo tästä talosta etukäteen luvattu, niin meni hiljaiseksi se minun eunukkini. Semmoinen kyvytön köntys kun olikin. Minuakin pienempi.
xxx/ellauri201.html on line 60: Huomasinhan minä, että ei se Eino tästä Isokukko-Uljaksesta pitänyt. Kilpamiehekseen heti arvasi. Syytä olikin! Kyllä se tuommoinen mies pistää naisen kuin naisen lemmenvakosen kostumaan jo pelkällä olemuksellaan. Verevä nainen sen kyllä tuntee, kenestä on niihin hommiin! Eino hiippaili öisin minun sänkyyn entiseen tapaan, koetti kulkea hiljaa, mutta narisihan se lattia. Ja sänky aina rysähteli ja valitti, kun se minua hässi. Kyllä ne muut metsätyömiehet sen tupaan varmasti kuulivat. Vaan onneksi ei kuullut Kustin-ruoja sinne omaan peräkamariinsa. Koko ajan murentui siltä valta ja voima vanhuuden mukana. En minä sitä enää pelännytkään, semmoista käppänää. Eino se vaan minua polki voimissaan, oli sillä iso mollukka se terska! Kuin tatti. Ai ai ai, miten se teki hyvää ja minut sai aaltoilemaan ja sisukseni pirskahtelemaan. Monta kertaa se pyysi saada loppuun asti nussia, että olisi sisään siemenensä sylkäissyt, mutta en antanut. Totteli sentään. Kerran olin sen virheen tehnyt, ensimmäisellä kerrallani, ja nyt oli minulla sen seuraamuksena pieni poika äitini hoivissa kasvamassa.
xxx/ellauri201.html on line 62: Hyväkäytöksinen ja rauhallisen varma oli tämä Isokukko-Uljas kaikissa otteissaan. Kyllä se monta kertaa kantoi minulle painavan ves’ämpärin tai työnsi isomman vesisaavin kelkalla kaivolta ovelle, kantoi vielä sisäänkin. Eino ei niitä asioita huomannut, sitä sai aina käskeä ja muitakin miehiä. Kyselivät sitten iltasilla tuvassa, mistä Uljas oli kotoisin. Hämeestähän se kuulemma oli. Kysyivät, oliko sillä heila tai peräti eukko jossakin, ehkä aviolapsiakin, aviottomista lehtolapsista puhumattakaan. Siihen Uljas myhäili, että eukko on ja hyvä onkin. Lapsiakin oli siunaantunut jo seitsemän, nuorimmainen syntyi menneenä kesänä, poikalapsi oikein. Nuoret naimahaluiset miehet vaan lisää kyselivät, että mitenkäs sitten ne lehtolapset. Kai niitäkin oli maalimalla olemassa, niin kuin jokaisella kunnon metsätyömiehellä ja tukkipojalla tiedettiin olevan. Nosti se sellainen miehen arvoa kummasti. Isokukko-Uljas hyvillään naureskeli, että onhan sitä niitäkin tullut alulle pantua, kun oli niin mieluisaa puuhaa se lapsenteko. Miehet nauraa hekottelivat omaan tapaansa, minullakin veti suu hymyyn, mutta käännyin hellan puoleen, etteivät nähneet.
xxx/ellauri201.html on line 64: Kolmannen yönsä oli Isokukko-Uljas meidän talon tuvassa nukkunut muiden kortteerimiesten kanssa, ennen kuin rupesi naimisenasioista minulle haastamaan. Jättäytyi tupaan, kun muut miehet saunaan läksivät. Minä en sinä iltana välittänyt mennäkään, ja Kustin-tursake taas omiaan kamarissaan hääräsi, rahojaanko lie laskeskellut. Isokukko-Uljas kysäisi omaan reiluun tapaansa, että onkos tässä talossa tapana, että metsätyömiehet emännän sänkyä käyvät lämmittämässä, eikös isännästä enää ole siihen. Minä sitä vähän hämmästyin, ilokin pyrki pintaan, mutta koetin suutani vetää viivalle vaan. Sanoin siihen, että ei sitä kaikki sinne päässeet, emännän kamariin. Isokukko-Uljas kyseli, että Einokos se ainoastaan semmoista erityiskohtelua saapi. Minä siihen, että saa kuka saa. Oli se siinä vaiheessa jo päättänyt minua naida, kyllä sen näki silmistä. Ai ai ai, miten se katsoi raukeasti isoilla silmillään kuin viekas sonnimullikka! Kysyi se sitten, että jos hänellekin ensi yönä sitä herkkua riittäisi, kun oli jo viidettä päivää ilman joutunut olemaan. Kyllä minä jo siinä kohtaa semmoista himoa tunsin, että naurun päästin vastaukseksi, se riitti Isokukko-Uljakselle. Se sanoi yöllä saapuvansa ja käski sanoa entiselle sängynlämmittäjälle, että jättäisi se tulematta.
xxx/ellauri235.html on line 210: How bow'd the woods beneath their sturdy stroke! Kuinka metsät kumartuivat niiden tukevan iskunsa alla!
xxx/ellauri253.html on line 162: Aki: ”Kaikkien aikojen ilmastohallitus, jossa on keskusta päsmäröimässä. Nykyinen hallitus on hoitanut koronan ja tämän nykyisenkin sotatilan ihan kohtuullisella tavalla, jopa hyvin. Mutta mitä luontoon tulee, niin ne ei ole saaneet aikaiseksi mitään muuta kuin taputtaneet käsiä, kun tehdään taas miljardin maksava sellutehdas ja hakataan viimeisetkin metsät. Eihän tuolla ole enää kuin avohakkuuta, jos menet kehäkolmosen ulkopuolelle. Ennen Kainuuta et löydä metsää enää mistään.”
xxx/ellauri265.html on line 162: Erkki Anto Markus Leikola (s. 17. maaliskuuta 1960 Helsinki) on Anto Leikolan törkeen läski poika, suomalainen toimittaja, kirjailija, konsultti ja kommentaattori, oikea ihrratynnörri. Erkin yxityiselämä koostuu kuuluista sukulaisista. Markus Leikolan isä on professori Anto Leikola. Hänen setänsä on metsätieteilijä Matti Leikola ja hänen tätinsä on/oli lääkäri ja poliitikko Erkki Leikola sekä isotätinsä gynekologi ja Suomen ensimmäinen naisprofessori Laimi Leidenius.
xxx/ellauri306.html on line 524: Luulen löytäneeni suomalaisuuden syvän ytimen. Ei sinnikkyys, ei metsät, ei järvet, ei jämäkkä insinöörimäisyys eikä edes puhumattomuus (bzw puheripuli) erota suomalaisia muista kansoista. Suomalaisuuden muista erottava tekijä löytyy jokaisen jalkojen alta keskikesällä. Koko kansallisuutemme ydin, pohja ja perustus ovat terassit – todella isot terassit.
xxx/ellauri357.html on line 590: Te mäntymetsät, pehmeillä ja sielullisilla äänillänne!
xxx/ellauri357.html on line 629: Siellä missä metsät ja tuulet taistelevat, ja valtava joki
xxx/ellauri388.html on line 103: Sangattomalla lennättimellä on onnistuttu sähköttämään Englannin kanaalin ylitse, Konradin isä alkoi puhua ajan mullistavista keksinnöistä, puheenaihe, jonka hän arvasi kiinnostavan jokahista noorta ihmistä. Muutamin piirtein hän loihti Toivon silmien eteen oudon, koneiden hallitseman ja mellastaman yhteiskunnan. Enteellinen oli tämä aika, joka valloitti setterin aallot Dumbledoren sanaa kantamaan, ja mahdotonta oli nähdä tämän mollistavan kehityksen lopullista tulosta. Saksassa aina valmistettiin esimerkiksi jo sokeria puusta kemian avulla ja kukapa saattoi arvata, vaikka jo muutaman vuoden kuluttua jättiläistehtaat jauhaisivat Suomen "loppumattomat" metsät sokerixi. Tiesivätkö nuoret herrat filosofit - sen hän sanoi niin "leikillisesti", ettei se voinut loukata Toivoa, että yksinomaan tämän vuoden kuluessa oli Suomeen perustettu noin neljäkymmentä uutta tehdaslaitosta! Ja että Amerikassa viljeltiin maata sadan hevosen vetämillä koneilla ja että uudet moottorivaunut saattoivat jo saavuttaa saman nopeuden kuin nopea hevonen. Ja että Wienissä suunniteltiin konetta, jolla ihmisen ajatukset voitaisiin valokuvata, ja että elektrofonin avulla saattoi pian tulevaisuudessa jokainen puhelimenomistaja kuunnella musiikkia tai esitelmiä määrätunteina päivästä!
56