ellauri002.html on line 2112: on siis metsän huhtikuu.
ellauri002.html on line 2167: Mieluummin metsän ja meren elukoiden lailla

ellauri005.html on line 536: synkän puuasuntonsa sekametsän,

ellauri007.html on line 678: Emo-jänis tuli pyrynä metsän rajaa,

ellauri008.html on line 1015: Mä vien metsän kaupunkiin, se sanoo, kauppa somistetaan kaadetuilla puilla

ellauri015.html on line 816: Kun avaan taas silmät, edessäni on mökkimetsän kartta. "Sormus", mummi osoittaa kartan oikeaan yläkulmaan vetäistyä punaista ruksia. Mitä? "Sormus", hän toistaaa. "Sormus, ymmärrätkö, Rami?" Minä en ymmärrä enää yhtään mitään. "SORMUS, SORMUS, SORMUS", mummi karjuu täyttä kurkkua ja antaa minulle luunapin. Se sattuu.
ellauri019.html on line 565: Minun lempivärini on vihreä, vaikka siskoni halusi muuttaa minun mielipidettäni ja hän jo lapsena kun kysyttäessä sanoin lempivärini olevan vihreä, niin Anne heti korjasi että eikä ole kun ruskea. Minä kun olin aina kiltti, enkä halunnut koskaan riidellä turhaan, hyväksyin Annen oman päätöksen, vaikkei se ollutkaan totuus. Lempivärini on siis edelleen vihreä, sellainen lehden vihreä, eikä niinkään tumma metsän vihreä, vaan kevään vihreä.
ellauri023.html on line 584: Kaunis taivaanranta. Kaunis esine. Kaunis metsänraja. Kauniit kukat pientarella. Kauniita pilviä. Alzheimerin viimeiset havainnot. Häviävän sielun kauneusarvoja.
ellauri030.html on line 1037: Soi sademetsän syvyyksissä huuto tauoton
ellauri051.html on line 1279: 681 In vain the elk takes to the inner passes of the woods, 681 Turhaan hirvi vie metsän sisäosiin,
ellauri055.html on line 1022: Emo-jänis tuli pyrynä metsän rajaa
ellauri060.html on line 456: Kyllä. Jänis Vemmelsäären seikkailut oli eka lainaamani kirja #Keitele'en #kunnankirjasto'sta, jonne luvatta hilppasin kirkkometsän poikki. Kotona ei moitittu. Ennen oli kunnollista näiltäkin osin.
ellauri062.html on line 348: Tahdon murskatappiossa kaksitoistavuotias Anu käy Konemetsän talleilla hoitamassa poneja ja ratsastamassa. Sitten hän kuulee hevoshulluuden olevan tiettyyn ikäkauteen kuuluva vaihe nuoren tytön elämässä. Vapaan tahdon ongelma alkaa kiusata Anua päivä päivältä ankarammin kunnes käsillä on täysimittainen eksistentialistinen kriisi.
ellauri064.html on line 264: Gustaf Wrede af Elimä eli Parkanon parooni (13. huhtikuuta 1853 Vaasa – 23. lokakuuta 1939 Tenhola) oli Parkanossa asunut kansanomainen aatelismies ja originelli, joka toimi Parkanon hoitoalueen metsänhoitajana 1893–1918 ja asui eläkkeellä ollessaankin Parkanossa. Hänet tunnettiin 1920–1930-luvuilla suojeluskunta-aktiivina.
ellauri064.html on line 415: Eino Rafael (17. huhtikuuta 1885 Anjala – 14. joulukuuta 1967) oli suomalainen metsänhoitaja ja kirjailija. Wartiovaara toimi myös saarnamiehenä Maria Åkerblomin johtamassa herätysliikkeessä ja hän oli liikkeen toinen johtaja Åkerblomin rinnalla.
ellauri064.html on line 427: Nimismies Weneliuksen murhayritysjutun tutkinta eteni niin, että Wartiovaara vangittiin tammikuussa 1927 ja hänet tuotiin Kokkolaan kuulusteltavaksi. Kun toista jutun syytettyä Åkerblomia oltiin tuomassa Kokkolaan, tämä hyppäsi liikkuvasta pikajunasta Kruunupyyn kohdalla ja piiloutui metsään, josta etsijät hänet kuitenkin löysivät. Jutun käsittelyn aikana Åkerblom karkasi uudelleen kesäkuun alussa 1927 Kokkolan poliisiputkasta. Hänet kuljetettiin Essex-merkkisellä henkilöautolla Tampereelle ja sitten kertoman mukaan pyykkikorissa Helsinkiin Toivolan huvilaan, josta poliisit pidättivät hänet kymmenen päivän kuluttua. Heinäkuussa 1927 Maria Åkerblom ja metsänhoitaja Wartiovaara tuomittiin Kokkolan raastuvanoikeudessa 15 vuoden kuritushuonerangaistukseen yllytyksestä murhaan ja väärään valaan. Vaasan hovioikeus alensi myöhemmin Wartiovaaran tuomion 12 vuoteen ja Åkerblomin tuomion 13 vuoteen. Korkein oikeus alensi Åkerblomia tuomiota vielä kahdeksaan vuoteen. Åkerblom yritti tuomiota kärsiessään paeta Hämeenlinnan naisvankilasta, mutta pako päättyi jo Hämeen läänin Koskella, kun pakoauto törmäsi sillankaiteen kivipilariin. Vankilasta vapauduttuaan Wartiovaara asettui Helsinkiin ja jatkoi edelleen mukana Åkerblomin liikkeessä.
ellauri067.html on line 558: Sir Galahad eksyy luostariin, jota asuttaa suuri joukko nuoria ja miehenkipeitä neitoja, mutta joutuu suureksi harmikseen sir Lancelotin "pelastamaksi" ennen kuin "mitään" ehtii tapahtua. Arthur ja sir Bedevere kohtaavat kammottavat Ritarit jotka sanovat "Ni" ja joutuvat tekemään heille palveluksia (kuten tuomaan heille pusikon ja kaatamaan metsän suurimman puun sillillä), mutta sir Robinin väliintulo pelastaa heidät.
ellauri094.html on line 56: Liito-oravien lisääntymistä kaupunkimetsissä tukee puunhalaaja Jokisen mukaan se, että apinaympäristöjen rakentamiselle asetetut rajoitukset ovat huomattavasti tiukempia kuin pystymetsän raiskausta koskevat ohjeet.
ellauri096.html on line 471: Tahdon murskatappiossa kaksitoistavuotias Anu käy Konemetsän talleilla hoitamassa poneja ja ratsastamassa. Sitten hän kuulee hevoshulluuden olevan tiettyyn ikäkauteen kuuluva vaihe nuoren tytön elämässä. Vapaan tahdon ongelma alkaa kiusata Anua päivä päivältä ankarammin kunnes käsillä on täysimittainen eksistentialistinen kriisi.
ellauri097.html on line 184: Mittava vaikutus hiilinieluun. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava harhaanjohtaja Unto Remes puolestaan laskeskelee, että yksin kuusen viljelyllä liian karulle kasvupaikalle saadaan aikaan vuosittain vähintään 100 000–200 000 kuution runkopuun kasvutappiot. Helvetin hirvi pakottaa rasistisella ruokahalullaan meidät tekemään näitä monokulttuurisia puupeltoja. Ne eivät ajattele sitten yhtään, Unto valittaa. Ajattelisivät vähän meidänkin kannaltamme, ja omaltakin kannaltaan.
ellauri097.html on line 608: Silloin kun nykyromaanikirjailijaa sanotaan ”kertojaksi” tai runoilijaa ”laulajaksi” (ehkei tätä tosin ole tapahtunut sitten 1850-luvun!) – houraillaan: silloin kuvitellaan lukemattomat kuluneet vuosisadat pois. Nuotiopiiriä ei enää ole. Aukio metsänreunassa on autio, hiillos sammunut ja märkä. (Äänikirjasovellus ei ole nuotiopiiri; se on aineettomiksi ja sen vuoksi ehtymättömiksi tehtyjen kirjallisuusjalosteiden jakelupiste, itsekin aineeton.
ellauri110.html on line 621: on jokaisella se sielussaan, ja kuullehet kuisketta metsän puun, Voi, pian se riittyvi rinnan lies,
ellauri151.html on line 78: Beethovenin 6. sinfoniaa töräytellään pitkät pätkät attaccato eli tauotta. Siinä jäljitellään luonnonääniä, mm. nimeltä mainittuja lintuja. Beethoven itse kuvasi suhdettaan luontoon kertomalla rakastavansa enemmän metsän puita kuin ihmisiä. Tälläsiäkin tyyppejä on jo tullut vastaan useita. Eikä yhtään hämmästytä oikeastaan.
ellauri160.html on line 609: 34:14 Silloin pitää metsän eläimet kohtaaman toinen toistansa, yhden liekkiön pitää toista huutaman; ja kauhiat yölinnut pitää myös siellä asumasiansa saaman ja siellä levon löytämän.

ellauri160.html on line 610: ELI: Siellä erämaan ulvojat ja ulisijat yhtyvät, metsänpeikot toisiansa tapaavat. Siellä yksin öinen syöjätär saa rauhan ja löytää lepopaikan.

ellauri163.html on line 799: Sitten elokuva tulee sen keskeiseen kohtaukseen, joka vie lähes kolmanneksen elokuvasta. Eräänä päivänä koulun jälkeen Mouchette päättää päästä kotiin metsän läpi, mutta sademyrsky pakottaa hänet piiloutumaan. Kun sade loppuu, ulkona on pimeää. Kohtauksen lavastuksen mukaan se, mitä sitten tapahtuu, voi olla todellista tai ei. Näemme kohtauksen, jossa Mathieu ja Arsene riitelevät ja tappelevat, sitten näyttävät sovittelevan. Tai sitten ei. Arsene kompastuu Mouchetteen ja vie hänet olkimajaan kuivumaan. Hän saattoi tappaa Mathieun. Hän ei ole varma. Eikä Mouchettekaan. He keksivät skenaarion siltä varalta, että Mathieu kuolee. Mouchette suostuu tähän syistä, jotka voivat olla houkuttaa vanhempaa miestä, mutta voi johtua myös siitä, että hiän näkee hänet kaltaisenaan ulkopuolisena, tai yksinkertaisesti siksi, että, kuten hiän sanoo, "Hiän vihaa heitä". "He" voivat olla koko maailma tai vain kylä, jossa he asuvat. Tämä on epäselvää.
ellauri242.html on line 80: Tea Ista harjoittelee parhaillaan (2009) uutta roolia näytelmään Puhdistus, jonka ensi-ilta on helmikuussa. Näyttelijä Tea Ista kuoli 20. helmikuuta 2014 Puolarmetsän sairaalassa Espoossa 81-vuotiaana.
ellauri258.html on line 325: Baba-Yaga ( venäläinen Yaga, Yaga-Baba, Egi-Baba, Yagaya, Yagishna, Yagabova, Egiboba ; Valkovenäjän Baba-Yaga, Baba-Yuga, Yaginya ; Bulgarian Baba Yaga ; Ukrainan Baba-Yazya, Iazya, Yazi -baba, Gadra ; puola jędza, babojędza ; tšekki jezinka , Ježibaba "noita", "metsänainen"; V.- serbialainen Baba Јaga ; slovenialainen jaga baba, ježi baba ) - slaavilaisen mytologian ja kansanperinteen hahmo (varsinkin sadut) slaavilaiset kansat.
ellauri258.html on line 335: ominaisuuksia : hän osaa loihtia, lentää kranaatissa , asuu metsän reunalla
ellauri258.html on line 355: kaksoisluonne kansanperinnössä liittyy ensinnäkin kuvaan metsän
ellauri258.html on line 404: ideoiden mukaan Baba Yaga on metsän emäntä, eläinten ja lintujen emäntä,
ellauri258.html on line 492: hänen olemistaan ​​toisessa maailmassa (metsän tiheässä kuin
ellauri258.html on line 494: reuna, jossa oli sisäänkäynti metsän puolelta) ja "kanan jalat" olivat
ellauri258.html on line 531: Slaavilaisessa kansanperinnössä Baba Yaga, myös kirjoitettu Baba Jaga (puolasta), on yliluonnollinen olento (tai yksi samannimisestä sisarkolmikosta), joka esiintyy epämuodostuneina ja/tai hurjan näköisenä naisena. Saduissa Baba Yaga lentää huhmareessa, käyttää survinta ja asuu syvällä metsässä kotassa, jota yleensä kuvataan seisovaksi kanankoivalla. Baba Yaga voi auttaa tai estää niitä, jotka kohtaavat tai etsivät hänet, ja hällä voi olla äidin rooli; hänellä on assosiaatioita metsän villieläimiin. Vladimir Proppin kansansatujen morfologian mukaan Baba Yaga esiintyy yleensä joko luovuttajana tai konnana, tai se voi olla täysin epäselvä minä.
ellauri275.html on line 405: Mutta se toi hänelle pian kaunaa Ja Zakro putosi metsän ruohoon,
ellauri276.html on line 273: За кудрявый лес спускается; se laskeutuu käkkyräisen metsän taa;
ellauri278.html on line 57: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon.
ellauri278.html on line 59: Huovinen työskenteli metsänhoitajana vuosina 1953–1956, ja näihin aikoihin hän tapasi tulevan puolisonsa, hammaslääkäri Hilkka Hemmingin. Pari avioitui vuonna 1958. Tämän jälkeen Huovinen jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi ilman sarvia ja hampaita. Kirjoittamisen ohella hän toimi myös kirjojen toimittajana ja kuvateosten tekstittäjänä.
ellauri278.html on line 384: Gorbazovin porukat myönsivät viime tingassa ennen Neuvostolan purkua että "paljastuneiden arkistomateriaalien kokonaisuutena voidaan päätellä, että Beria, Merkulov ja heidän kätyrinsä olivat henk.koht. vastuussa Katynin metsän julmuuksista. Neuvostopuoli, joka ilmaisee syvän pahoittelunsa Katynin tragediasta, julistaa, että se edustaa yhtä stalinismin vakavista rikoksista."
ellauri281.html on line 56: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon.
ellauri281.html on line 58: Huovinen työskenteli metsänhoitajana vuosina 1953–1956, ja näihin aikoihin hän tapasi tulevan puolisonsa, hammaslääkäri Hilkka Hemmingin. Pari avioitui vuonna 1958. Tämän jälkeen Huovinen jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi ilman sarvia ja hampaita. Kirjoittamisen ohella hän toimi myös kirjojen toimittajana ja kuvateosten tekstittäjänä.
ellauri281.html on line 383: Gorbazovin porukat myönsivät viime tingassa ennen Neuvostolan purkua että "paljastuneiden arkistomateriaalien kokonaisuutena voidaan päätellä, että Beria, Merkulov ja heidän kätyrinsä olivat henk.koht. vastuussa Katynin metsän julmuuksista. Neuvostopuoli, joka ilmaisee syvän pahoittelunsa Katynin tragediasta, julistaa, että se edustaa yhtä stalinismin vakavista rikoksista."
ellauri282.html on line 283: hämy verhoo metsän, maan.
ellauri286.html on line 462: Varttuneen naisen sukuelimen väki oli yksi voimakkaimmista, sillä kyseessä oli paitsi mystinen elämän portti myös väylä kuoleman valtakuntaan. Tätä voimaa saatettiin hyödyntää esimerkiksi karhun tai muiden metsänpetojen karkotukseen. Petojen uskottiin karttavan karjalaidunta, kun siellä pyllisti varttuneempi rouva hame korvissa. Vaikka karhun väki oli voimakas, ei siitä ollut vastusta naisväelle.
ellauri297.html on line 290: ja metsän eläimet syövät niitä.
ellauri297.html on line 321: metsän eläinten ja taivaan lintujen
ellauri297.html on line 364: 14 Ja minä hävitän hänen viinipuunsa ja viikunapuunsa, joista hän sanoi: "Ne ovat minun paikkani, jossa rakastajani ovat minulle antaneet", ja minä teen niistä metsän ja metsän eläimet syövät ne.
ellauri299.html on line 602: tai ihmislapsi, niin myös metsän eläimet,
ellauri315.html on line 428: Vaiheessa, jolloin kreikkalaiset tarvitsivat kipeästi ruokaa, he päättivät hyökätä puulinnaan, jossa tiedettiin olevan elintarvikkeita. Linna kuitenkin sijaitsi kukkulalla metsän ympäröimänä. Xenophon käski pieniä joukkoja miehiään ilmestymään kukkulalle; ja kun puolustajat heittivät lohkareita ja linkosivat lypsämättömiä lehmiä, sotilas hyppäsi puihin, ja hän "teki tätä niin usein, että vihdoinkin hänen edessään makasi melkoinen kivi- ja nautakasa, mutta hän itse oli koskematon". Sitten "toiset miehet seurasivat hänen esimerkkiään ja tekivät siitä eräänlaisen pelin, nauttien sen tunteesta, joka oli miellyttävä sekä vanhoille että nuorille, seurustelu hetken vaaraa ja sitten nopeasti paeta sitä."
ellauri332.html on line 251:
  • Yksinäinen metsänvartija [n.h.]

    ellauri343.html on line 73: Paikallisista työnantajista tärkeimpiä ovat julkiset palvelut, varuskunta ja tielaitos. Kunnassa toimii metsänhoitoalue. Maataloutta edustaa yksi yksityistila ja 26 asukkaiden palstaviljelmää, jotka tuottavat maitoa, lihaa, munia, perunaa ja vihanneksia. 48 % työikäisistä on työttöminä luovan tuhon ansiosta ja 13 % työvoimasta työskentelee kunnan ulkopuolella. Keskuskylän palveluihin kuuluvat keskikoulu, lasten harrastuskeskus, kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, kirjasto, pieni poliklinikka, hoitokoti, posti ja joukko kauppoja.
    ellauri347.html on line 563: Villefranche, joka sijaitsee metsän sydämessä, näyttää olevan eristetty maailmasta. Tämä syrjäinen kylä, joka sijaitsee keskellä valkoista vyöhykettä (aallot eivät kulje läpi), kohtaa ankaran ilmaston, jota hallitsevat erämaa ja lakkaamaton variksen kauhu.
    ellauri347.html on line 567: Laurène Weissin, majurin supistetun santarmiryhmän (vain kolme), on ratkaistava useat tutkimukset, mutta myös pääasukkaiden on ylläpidettävä järjestystä ja rauhoittaa jännitteitä majurittaren nussiessa sahanomistaja pormestaria ja riidellessä kaupunkiin saapuvan Huonojen tilanteiden miestä muistuttavan uuden syyttäjän kanssa yrittäen samalla selvittää metsän mysteeriä, sitä röllipeikkoa.
    ellauri362.html on line 309: Jöns ei nähtävästi pidä liioin Joel Haahtelasta. Joel Haahtela on "Kristina Carlson -schabloonalla jokavuotismalliin julkaistu Martti Anhavan kristillismyönteinen sarjaromaanikonsepti joka 'uudistuu' ja samalla 'ironisoi' uudistumistaan, eräänlainen luterilaiseen juoksi jänö metsänrajaan versio Italo Calvinosta. Ehkä jopa norssi." Vankan uskonnollisen vakaumuksen omaava lääkäri Haahtela tutustui ortodoksisuuteen aluksi vaimonsa mukana ja mieltyi kokemaansa. Elämys syveni, kun häntä pyydettiin jumalanpalvelustekstien lukijaksi. Hänet vihittiin ensin lukijaksi ja 2021 diakoniksi, joka on varsinaisen ortodoksisen pappeuden ensimmäinen porras. Haahtela käsittelee tuotannossaan kristinuskoa ja sen selittämättömiä asioita, mutta romaaneita voi lukea niin hengellisin kuin humanistisin silmin. Haahtela itse kertoo uskovansa ”selittämättömään, siihen että asioiden takana on jotain monimutkaista ja kaunista, toisin sanoen mystistä".
    ellauri362.html on line 459: ulvovat metsän läpi ja tunkeutuvat alla oleviin laaksoihin;
    ellauri364.html on line 336: Puissa on usein kyrvän korkeudella koloja, joihin siittimen voi tuikata hätätilassa paremman panopuun puutteessa. Norjalaisessa kansanperinteessä huldralla on lehmän häntä, mutta ruotsalaisessa kansanperinteessä huldralla voi olla myös ketunhäntä. Pohjoisruotsalaisella huldralla ei välttämättä ole häntää lainkaan, vaan sen paikalla on pelkkä ontto tai kaarnan peittämä reikä. Suomalaisessa kansanperinteessä on myös kerrottu metsänneidosta, joka muistuttaa paljon pohjoisruotsalaista huldraa.
    ellauri364.html on line 359: suon ja metsän yli, över myr och skog,
    ellauri364.html on line 370: mutta metsän kääpiöt tummissa versoissa, men skogens dvärgar i kolsvart skrud,
    ellauri365.html on line 71: metsän ja tasanteen virrat Les émanations des bois et de la plaine
    ellauri365.html on line 92: Sillä mustan metsän takana, terävällä rinteellä, Car derrière un bois noir, sur un coteau pointu,
    ellauri368.html on line 146: Suomi on ylpeä metsänhoidostaan. Usein sitä kuulee sanottavan jopa maailman parhaaksi. Nykyään kuitenkin yhä useammin metsän kasvatuksen alkuvaiheen eli uudistusalan raivauksen, taimien istutuksen ja taimikonhoidon tekevät ulkomaalaiset, alipalkatut työntekijät –  usein ilman alan koulutusta. Ilmiö on yleistynyt viime vuosina. Ulkomaisen työvoiman riisto on levinnyt rakennuksilta ja ravintoloista Suomen metsiin.
    ellauri369.html on line 193: Luontoarvot saivat väistyä isänmaan edun tieltä. Ajattelutavan muutoksessa olennainen vaikutus oli Helsingin yliopiston metsänhoidon professorilla A. K. Cajanderilla, joka toimi pääministerinä ennen talvisotaa.
    ellauri369.html on line 198: Paska Cajander oli metsänhoidon ylin auktoriteetti, joka ajoi metsätalouden etua Metsähallituksen pääjohtajana ja valtion metsäyhtiöiden hallinto­neuvostojen puheenjohtajana. Cajanderilaisten metsänhoitajien keskuudessa ”vallitsi vahva yhteisöllinen metsämies­henki”, jota sotavuodet vain vahvistivat.
    ellauri369.html on line 209: Vuonna 2014, yli 40 vuoden vääntämisen jälkeen, lopulta tulkittiin, että metsälaki sallii myös jatkuvan kasvatuksen metsänhoitomenetelmänä. Samana vuonna alkoi kolmas Krimin sota.
    ellauri378.html on line 245: Antiikin ajan kirjallisten lähteiden mukaan taistelu kesti yhteensä kolme päivää, jolla kuitenkin tarkoitettiin koko marssia metsän läpi. Arkeologi Peter S. Wells on kyseenalaistanut näiden kuvausten luotettavuuden ja arvellut varsinaisen taistelun kestäneen vain joitakin kymmeniä minuutteja. Yllätetyt roomalaiskohortit eivät kyenneet järjestäytymään totuttuihin taistelumuodostelmiinsa, eivätkä metsässä hajallaan olevat roomalaisten joukot pystyneet yhdistymään lujaksi rintamaksi. Varus haavoittui ja teki lopulta ilmeisesti itsemurhan. Germaanit tuhosivat koko roomalaisten saattueen, ja Arminius sai kertomusten mukaan haltuunsa kahden legioonan kotkat (aquila), kolmas sen sijaan joutui hävyxiin kantajansa ruumiin mukana. Germanicus kävi myöhemmin ne 2 noutamassa pois.
    xxx/ellauri013.html on line 588: Kaunis metsänreuna, kauniita pilviä.

    xxx/ellauri057.html on line 1340: Katri Valan vanhemmat ovat Porvoossa syntynyt metsänhoitaja Robert Waldemar Wadenström ja Alexandra Fredrika Mäki. Heidän esikoisensa Katri syntyi äidin kotipaikkakunnalla Muoniossa. Vuoden kuluttua perhe muutti Porvooseen, jossa syntyi veli Erkki, ja edelleen 1905 Ilomantsiin, jossa syntyi toinen veli Niilo. Robert kuoli jumalten keinussa nälkään pimpolassa vuonna 1911 ollessaan 37 ja Katri 10 (surullista), jonka jälkeen äiti ja lapset muuttivat takaisin Porvooseen. Vala kirjoitti ylioppilaaksi 1919 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista 1922. Vuosina 1922–1928 hän työskenteli kansakoulunopettajana Kuopion maalaiskunnassa, Valkealassa ja Askolassa sekä Ilomantsissa vuosina 1925–1929. Kaikenlaisia paikkoja. Heitettiinköhän se aina ulos punikkina? Aika ankaran kansakoulunopettajan näköinen.
    xxx/ellauri113.html on line 414: ja oletko nähnyt rakeiden varastot, ja metsän eläimet polkea ne rikki.
    xxx/ellauri120.html on line 406: Nyrki Tapiovaara syntyi metsänhoitaja Kaarlo Juho Vihtori Tapiovaaran (1879–1959) ja Aino Aleksandra Grönroosin (1886–1929) perheeseen. Aino Aleksandra oli Pilppulan kartanon tytär ja äitinsä puolelta sukua Suomen ensimmäiselle naispuoliselle kuvanveistäjälle Eveliina Särkelälle. Hän oli taiteen ystävä ja kannusti lapsiaan näiden taiteellisissa harrastuksissa. (Selvää homoainesta.) Kaarlo Tapiovaara oli hämäläistä talonpoikaissukua, joka oli satoja vuosia asuttanut Myrrö- ja Märri-nimisiä maatiloja Vilppulassa. Kaarlo ja Aino Tapiovaaran yhteinen tie kulki Sortavalan ja Helsingin kautta Hämeenlinnaan, jonne perhe päätyi 1919. Tapiovaarojen kodissa elettiin kansallisromanttisessa hengessä. Sen mukaisesti perheen kaikille yhdelletoista lapselle annettiin kalevalaiset etunimet. Ennen Veikko Nyyrikkiä syntyivät poika ja tytär ja hänen jälkeensä kuusi poikaa sekä kaksi tytärtä. Kaarlo Tapiovaara oli Hämeenlinnan ainoa porvari, joka kävi perheineen säännöllisesti kaupungin työväenteatterissa.
    xxx/ellauri157.html on line 369: Itse käytän näissä kirjoituksissani Hyppeli-Hiiri -teknikkaa siksikin, että olen kyllästynyt johdonmukaisuuteen ja etenkin asiallisuuteen. Haluaisin mielelläni tarjota lukijalle sellaisen metsän kuin el Laurilla, joka kuljeskeli kirves kainalossa milloin missäkin ja tarkasteli milloin mitäkin, silmiin sattunutta kännykkää, miettien että mitähän tuostakin saisi. Lauri poika mezäs häärii, kazeleepi puita väärii, mäyränä nummia tonkii.
    xxx/ellauri173.html on line 314: "Max" haluaa päästä ruhtinaan metsänvartijaksi, ei vähiten siksi että viran kylkiäisenä saa vaimokseen kauniin Agathen, eläkkeelle jäävän metsänvartijan tyttären. (Agathe tulee saamaan kyllä vaan kansaneläkkeen perusosan.) Ensin pitäisi kuitenkin voittaa ampumakilpailu, sillä metsänvartijan virka on avoinna vain voittajille. Max on hyvä ampuja mutta ei tarpeeksi hyvä voittaakseen.
    xxx/ellauri177.html on line 283: Se oli kiellettyä, mitä he siellä aikoivat tehdä, se ei tuo heille onnea (tai max puolen tunnin onnen vain); ja hän tunsi liikuttunutta, kuten hiän, herkullista kauhua, joka ravisteli häntä vauhdilla jokaisessa metsän kaukaisessa huokauksessa. Puiden tuoksu, korkeilta oksilta putoava vihertävä valo, pensaspuun kuiskaava hiljaisuus täyttivät heidät tuskilla, ikään kuin he olisivat menossa ensimmäisen polun mutkassa päästäkseen valtavaan onneen (1/2 h kokoiseen).
    xxx/ellauri177.html on line 298: Hän pysyi hiljaa, hyvin onnetonna kun ei löytänyt enää mitään uutta sanottavaa sanoaxeen hänelle rakastavansa häntä. Hän katseli hitaasti hänen ruusuisia kasvojaan, jotka antoivat itsensä mennä kuin unessa; silmäluomissa oli herkku elävää silkkiä; suu teki suloisen rypyn, märkä hymystä; otsa oli suht puhdas, hukkui kultaiseen viivaan hiusrajassa. Ja hän olisi halunnut antaa koko olemuksensa sanalle, jonka hän tunsi huulillaan, ilman, että olisi voinut lausua sitä. Sitten hän kumartui jälleen, hän näytti etsivän hienoa paikkaa niille kasvoille, jonka hän asettaisi ylimmän sanan. Sitten hän ei sanonut mitään, hänellä oli vain lyhyt hengitys. Hän suuteli Albinen huulia. - Albina, rakastan sinua! - Rakastan sinua Serge! Ja he pysähtyivät vapisten tästä ensimmäisestä suudelmasta. Hiän oli avannut silmänsä hyvin leveäksi. Hän pystyi työntämään suullaan hieman eteenpäin. Molemmat katsoivat toisiaan punastumatta. Jotain voimakasta, suvereenia hyökkäsi heihin; se oli kuin kauan odotettu tapaaminen, jossa he näkivät toisensa jälleen aikuisina, toisilleen tehtyinä, ikuisesti sidoksissa. He hämmästyivät hetken, nostivat katseensa lehtien uskonnolliseen holviin, näyttivät kyseenalaistavan puiden rauhallisia ihmisiä löytääkseen suudelmansa kaiun. Mutta metsän seesteisen omahyväisyyden edessä heillä oli rankaisemattomien rakastajien iloisuus, pitkäkestoinen, kaikuva iloisuus, joka oli täynnä heidän hellyytensä vuolaspuheista kutinaa.
    xxx/ellauri177.html on line 344: Se oli keskellä puu, joka hukkui niin paksuun varjoon, että sen olemusta ei voinut erottaa. Sillä oli jättimäinen koko, runko, joka hengitti kuin rintakehä, oksat, jotka se ulottui kauas, kuin suojaavat raajat. Hän vaikutti hyvältä, vahvalta, voimakkaalta, hedelmälliseltä; hän oli puutarhan dekaani, metsän isä, yrttien ylpeys, puskan vararehtori, joka päivä huipulla nousevan ja laskevan auringon ystävä. Sen vihreästä holvista putosi kaikki luomisen ilo: kukkien tuoksut, lintujen laulut, valopisarat, aamunkoiton raikas herääminen, hämärän unen lämpö. Sen mehu oli niin vahvaa, että se virtasi sen kuoresta; hän kylpee hänet hedelmöityssumussa; se teki hänestä maan miehisyyden. Ja se riitti raivauksen lumoukseen. Muut puut hänen ympärillään rakensivat läpäisemättömän muurin, joka eristi hänet hiljaisuuden ja puolivalon tabernaakkelin syvyyteen; siellä oli vain vehreyttä, ilman pilkkua taivasta, ilman pilkahdusta horisontista, vain rotunda, joka peittyi kaikkialle lehtien pehmennettyyn silkkiin, joka oli venytetty maahan sammaleen satiinisella sametilla. Se oli sanalla sanoen kuin vanhan Goethen kyrpä.
    xxx/ellauri187.html on line 632: yleisesti: vahtimetallimiesmetallityöntekijä. Huom, erikoistumisen mukaan myös esimerkiksi: kokoonpanija, hitsaaja, levyseppä, seppä.metsänhoitoesimiesmetsänhoitopäällikkö, metsänhoitojohtaja, työnjohtajamittamiesmittaajamittakirvesmiesmittaaja. Huom, kirvesmiehen ammatista voi erikoistua mittaajan tehtäviinmuottikirvesmiesmuotittaja, muotintekijämurskamiesmurskaimenhoitaja, murskaajamuuttomiesmuuttotyöntekijä, muuttajaovimies, ovimikkoovivahti, ovenvartija, (portieeri, portsari).palveluesimiespalveluvastaavapankkilakimies, talouslakimiespankkijuristi, talousjuristipatenttilakimiespatenttijuristipalomiespelastaja, palopelastajapalomies-sairaankuljettajapelastaja-sairaankuljettajapesulaesimiespesulapäällikkö, pesulanpäällikkö, pesulavastaavapostimiespostinjakaja, postinkantajasylinterimiesprosessinhoitajapuhtaanapitomiespuhtaanapitäjäpuistoesimiespuistovastaava, palvelupäällikkö. Huom, palvelupäällikkö soveltuu korvaavaksi silloin, kun kontekstista käy ilmi, että kyse on puistotyöstä.pullopoikapullokoneenhoitaja, pullokoneen hoitajapurkumiespurkaja, purkutyöntekijäputkimiesputkiasentajarakennusapumiesrakennusapulainensaneerauskirvesmiesrakennussaneeraaja, rakennuskorjaajarakennuskonemiesrakennustyöntekijärakennusmies, rakennusammattimiesrakentaja, talonrakentaja, rakennustyöntekijäjunamiesratatyöntekijä, ratapihatyöntekijä, asentajaravintolaesimiesravintolapäällikkö, ravintolavastaava;
    xxx/ellauri215.html on line 245: Narsismi on persoonallisuushäiriö silloin kun se on häiriöxi muille. Anna Gullichsen, erikoissairaiden hoitaja, varmaan varakasta norjalaista metsänraiskaaja- ja mesenaattisukua, nainen gullichsen ja gulli naisexeen, listaa narsistin käytösoireita. Miten narsisti käyttäytyy?
    xxx/ellauri230.html on line 711: Jotkut asiantuntijat ehdottavat, että tilanne on syntynyt Japanin pitkäaikaisesta patriarkaalisesta yhteiskunnasta. Olipa syy mikä tahansa, kovana seisovan kukkometsän kesyttäminen voi osoittautua paljon vaikeammaksi kuin lain muuttaminen.
    xxx/ellauri237.html on line 378: Äitini (s 1902) lauloi minulle pienelle koululaiselle 1930-luvun lopulla laulua josta muistan vain tämän: Talvella läksyt osasin kiel´opin kertotaulunkin Sen kaikki kuuli näki! Vaan silloin pääni tyhmistyi kun koivut lepät lehdittyi ja kukkui metsän käki! - löytyykö jostain painettuna koko pitkä laulu! Kiiiiitos! Tai no sama se, kyllähän Sakarin pointti selviää jo tostakin.
    xxx/ellauri268.html on line 405: Ei, aloita tästä. Hirvi kurkistelee metsän reunalta. Meillä oli tapana nähdä tikkoja
    xxx/ellauri280.html on line 491: Missivuodet tai mikään julkisuus ei sekoittanut Ester Toivosen elämää, sillä hän oli tutustunut tulevaan aviomieheensä jo 1933 Miss Suomena, tosin vielä Göstan titteliin koskematta. Vaikka Helvi Hämäläinen suhtautui kriittisesti serkkuunsa, metsänhoitaja Siirala sai hänen varauksettoman tunnustuksensa: uskollinen ja jalo koiro. Siirala eli Esterin kuoltua vielä 10v iloisena leskenä.
    xxx/ellauri286.html on line 463: Varttuneen naisen sukuelimen väki oli yksi voimakkaimmista, sillä kyseessä oli paitsi mystinen elämän portti myös väylä kuoleman valtakuntaan. Tätä voimaa saatettiin hyödyntää esimerkiksi karhun tai muiden metsänpetojen karkotukseen. Petojen uskottiin karttavan karjalaidunta, kun siellä pyllisti varttuneempi rouva hame korvissa. Vaikka karhun väki oli voimakas, ei siitä ollut vastusta naisväelle.
    xxx/ellauri295.html on line 335: Pyökkimetsän keskellä sijaitseva tammi on saanut nimensä, koska sen oletetaan olevan puu, jonka alle Goethe ruiskautti "Vaeltajan yölaulun", tai vaihtoehtoisesti paikka, jossa hän sävelsi Faustin Walpurgisnachtin mehukkaimmat kohdat. Goethe hehkutti:
    xxx/ellauri306.html on line 225: hänen tutkimusmatkansa, alkuperäiskansojen keskuudessa kokemastaan ​​sosiaalisesta noususta amerikkalaisena varhaisen nykyajan ihmisenä, jolle henkilökohtainen kunnia oli tärkeä arvo, että työelämän tekijänä, kauppiaana, joka osallistuu aikakauden kaupallisiin projekteihin. Radissonin elämää ja kirjoituksia on tulkittu monista eri näkökulmista. Monet ranskalaiset kanadalaiset 1900-luvulle asti hyväksyivät hänen ranskalaisten aikalaistensa tuomion, että hän oli Ranskan petturi. Coureur des bois ( ranska: [kuʁœʁ de bwɑ] ; l.  '"metsän juoksija"') tai coureur de bois ( ranska: [kuʁœʁ də bwɑ] ; monikko: coureurs de(s) bois ) oli itsenäinen yrittäjä Kanadalainen ranskalainen kauppias, joka matkusti Uudessa Ranskassa ja Pohjois-Amerikan sisäosissa, yleensä käydäkseen kauppaa ensimmäisen kansakunnan kansojen kanssa vaihtamalla erilaisia ​​eurooppalaisia ​​esineitä kuten lasihelmiä turkixiin ja turkista tappiin.
    xxx/ellauri312.html on line 157: kirjoittanut Jukka Itkonen ehti ennen kuolemaansa syöpään 70-vuotiaana todeta kommentoiden Hugo Simbergin pilakuvaa KUOLEMAN PUUTARHA: Nurmikkoinen metsänreuna,
    xxx/ellauri358.html on line 115: Nahdessään Cliffordin metsänvartijan Mellerin hinkkaamassa kikkeliä puhtaaxi mökkinsä takapihalla Connie sävähtää halusta. Illalla hän tutkii vartaloaan peilistä ja toteaa sen mauttomaksi. Hän tuntee näivettyvänsä. Kävellessään metsässä han stalkkaa pientä majaa, jossa well-hung Jorma Melleri syö kanoja. Connie vettyy miettiessään ylpeää, kikkeliään puzailevaa miestä. Melleri taas tuntee harmia ja kiukkua aistillista vaikka mautonta, häntä punkkaa kohti vetävää naista kohtaan. He alkaa seukata, rakastella, jopa puhella, ensin kanakopissa ja sitten Mellerin mökissä. Vähitellen Connie onnistuu heittäytymään selälleen seksualiseen nautintoon miehen kanssa. Samalla hän oppi matkimaan miehen aistivoimaista murretta.
    xxx/ellauri388.html on line 322: Kun ihminen vapautuu aineellisen, aistillisen maailman painosta, kaikki elämän ilmiöt saavat hänen silmissään aivan toisen värityksen. Ympäristön viehätysvoima ei vähene. Päinvastoin, kaikessa näkyy uusi merkitys, luonnon eri tapahtumissa avautuu paljon suurempi voima ja tarkoitus, kuin mitä aavistaa ihminen silloin kuin hän ei vielä ole vapaa aistillisuudesta. Kaikkein vähin kasvi ja metsän jättiläinen, linnut ja mehiläiset ja teidän untuvaiset häpykukkulanne, ovat saman yleismaailmallisen lain alaisia ja opettavat sitä, joka lukee luonnon kirjaa. Ymmärrettyämme tämän asian, me näemme, että jokainen elää omaa elämäänsä ja on onnellinen siinä, olipa hänen elämänsä vaikka kuinka erilainen kuin joku toinen elämä. Niinkuin kahdella henkilöllä on erilainen ulkomuoto, niin erottaa jokaisen ihmisen sisällinenkin kokemus hänet toisesta; vapaa kehitys, jokaisen oman luonteen mukaan, antaa ihmiselle suurimman tyydytyksen. Eli älkää tytöt olko hyväosaisille kateita, teillä on jo paras teille mahdollinen elämä!
    86