Lauri poika metsäss häärii
ellauri002.html on line 1703: Joitakin hyviä muistojakin liittyy Suopeltoon, häät tietysti (siitä kertoo seuraava tuotantokausi), mutta myös jotkut talviretket dona Caritan seurassa, rättipokka jonka hävisin, siis voitin, ja metsästystorven soitto molemmista päistä; kesähetket Suopellon laiturilla.
ellauri002.html on line 2112: on siis metsän huhtikuu.
ellauri002.html on line 2167: Mieluummin metsän ja meren elukoiden lailla
ellauri003.html on line 41: kuljeskelin synkkää metsämaata
ellauri004.html on line 241: on ikivanha karkotus metsästäjä-kerääjän
ellauri004.html on line 296: kaiken omistaa, loput metsästää
ellauri005.html on line 501: Sun metsäosakkeiden annit selviävät finaalissa.
ellauri005.html on line 536: synkän puuasuntonsa sekametsän,
ellauri005.html on line 766: niitä katsella huomaamatta metsää.
ellauri006.html on line 1277: Solifer tulee naemasta ja surkuttelee jopia: Mutta mies tyhjäpäinen, on tyhmä: metsä-aasin varsana syntyy tänne ihminen. Jopi, olet aasi.
ellauri007.html on line 678: Emo-jänis tuli pyrynä metsän rajaa,
ellauri007.html on line 829: metsään taas kipittää,
ellauri008.html on line 908: LUKEn metsätuhoja, ympäristömyrkkyjä, turpeennostoa.
ellauri008.html on line 910: Maksaakohan metsäherrat sille siitä jotain bonusta.
ellauri008.html on line 1015: Mä vien metsän kaupunkiin, se sanoo, kauppa somistetaan kaadetuilla puilla
ellauri009.html on line 79: Sit on hengissäpysyminen vastaan lisääntyminen. Pois tieltä kävyt. Kumpi pysyy hengissä, itiö vai emä? Kilpailu sekin, voittona Darwin-palkinto. Tätä en ollut tullut ajatelleexi. Monet elukat syö hätätilassa omat poikasensa. Vaikka onhan se selvää kun katsoo vanhustenhoitoa. Ihmiset jättää vanhat metsään, jäälautalle tai hoivakotiin. Heittää tyttövauvat rotkoon tai abortoi.
ellauri009.html on line 288: Savannimetsästäjäkeräilijät liiskaxi, viidakkohemmot orjixi. Yhtyvät astiat.
ellauri009.html on line 1278: muistuttaa notmiiden trofeemetsästystä
ellauri009.html on line 1307: Jäi muumipeikko synkkään metsään
ellauri009.html on line 1435: No tää vois olla ihan tärkeintä. Miesmalli josta ottaa mallia. Kilttejä miehiä voisi pitää vitriinissä, niinkuin norssissa oli nukkavieru täytetty metso metsälinnun mallina.
ellauri009.html on line 1533: kuivaa sademetsää sytyttää tulitikulla.
ellauri011.html on line 151: Vanhan sivistyksen hillittyjä somisteita metsämiesten
ellauri011.html on line 385: Et kiltisti tuokkosen kanssa sä lähtisit metsään,
ellauri011.html on line 420: Miks haluais lähteä hörhöjen käskystä metsään?
ellauri011.html on line 448: Mystikkametsällä
ellauri011.html on line 450: Mistä merkeistä tunnistaa metsästä mystikot?
ellauri011.html on line 1033: Piru ja neiti Prym nokittelee sateessa haulikon kanssa metsästäjien pienessä ovelassa muoviteltassa, osoittelee sillä toisiaan pupu housuissa, on pelkureita. Mitähän tää kaikki kanin mukaan osoittaa? Mystistä.
ellauri011.html on line 1188: Kaatakaa metsät, kasketkaa viidakot, kitkekää
ellauri011.html on line 1243: Leijonaa mä metsästän tahdon saada suuren, laulattaa krunikassa äiti lasta ökyrattaissa. Lapsi ei laula mukana.
ellauri012.html on line 426: Yritä siis edes katkoa noi häpeän kettingit jotka pitää sut kiinni lihassa, ja jos insh´allah sulle käy niin hyvin että pystyt siihen, pyydän sua muistamaan mua rukouksissa. Koita kaikin voimin olla taivaan mallikansalainen; se on vaikeaa, sen myönnän, muttei mahdotonta, ja mä uskon sun voittoon koska sä oot niin oppivainen. Jos ekat yritykset lässähtää, elä hellitä, se olisi pelkuruutta; sitä paitsi muista että sun pitää tosissaan pinnistää, sillä sulla on vastassa tosi paha vihollinen, koitat sammuttaa metsäpaloa, kesyttää sun rakkaimmat tunteet. Sun pitää taistella sun omia haluja vastaan, ettei sun mätä luonne paina sua alaspäin. Sulla on ovela vastustaja, joka käyttää kaikki keinot sun viettelyyn; ole aina valppaana. Niin kauan kuin me eletään, meitä kiusataan; siks yks Jansson niminen iso pyhimys kai sanoikin: ihmisen elämä on yhtä kiusausta: piru, joka hain lailla ei nuku koskaan, vaan ui koko ajan meidän keskessä yllättääkseen meidät joltain suunnalta, päästäkseen meidän sisään ja tuhotakseen meidät sisältäkäsin. (Siis vähän niinkuin mä tein sulle.)
ellauri014.html on line 207: Paitsi siinä se menee metsään et tää apina ois jotenkin luonnostaan hyvä. Se on luonnostaan vaan apina. Mut ehkä se tarkotti just sitä. Ei et apina on kiltimpi, vaan et sillon hyvä olla puussa. Se on sopeutunut puuhun. On sopivan kiltti apinaksi. Ei vieraannu tehtaassa.
ellauri015.html on line 739: Harppisakut palasivat Suomeen vuosikymmenien tauon jälkeen, Berliinin muurin kaaduttua. Harvennettu metsä täyttyi sakemanneista, pyylevöityneistä herrakansan sekundaoutletin tarjoustuotteista. Geh man, lähdetäämpä Kameraden Lappia taas polttamaan, tuliks stidit mukaan, säilyketölkit ja omat vessapaperit?
ellauri015.html on line 816: Kun avaan taas silmät, edessäni on mökkimetsän kartta. "Sormus", mummi osoittaa kartan oikeaan yläkulmaan vetäistyä punaista ruksia. Mitä? "Sormus", hän toistaaa. "Sormus, ymmärrätkö, Rami?" Minä en ymmärrä enää yhtään mitään. "SORMUS, SORMUS, SORMUS", mummi karjuu täyttä kurkkua ja antaa minulle luunapin. Se sattuu.
ellauri015.html on line 819: "Good luck!" huutaa ukki matalikon toisesta päästä ja työntää veneen kalliolta alas. Metsä herää ja sen myötä hyttyset. Minä hytisen kauttaaltani, lähden kiipeämään kalliorinnettä ja kompuroin mustikkamättäiden ja sananjalkojen poikki ensimmäiselle kumpareelle. Jostain kaukaa kuuluu metsästystorven töräys, sitten pian miesääniä ja koiran haukuntaa. "Snabbt, Joel, där springer han", huutaa joku. Ja: "Jävla sackeman!"
ellauri017.html on line 100: Viron matka oli ensimmäinen perheen matka ulkomaille omalla autolla, ja hauska niin, vaikkei otettukaan mukaan yhtään lisäelefanttia. Helmi oli kolmen, se halus pitää ikkunoita auki, vaikka Seijaa vilutti, ja sanoi: Tossssi kuuma, roikkui takaikkunan ruuvausveivissä kuin iiliäinen. Tää oli eka vuosi kun vapaassa Virossa pääsi matkustelemaan. Mentiin yhdellä bensatankillisella koko matka: Tallinnasta Pärnuun, missä oltiin yötä suomalaisten pykäämässä Ranna hotellissa, ja sieltä Riikaan, jossa yövyttiin Jurmalassa rannalla. Riianlahti oli silloin vielä täynnä öljysaastetta, ja Pauli ja mä mentiin aikaisin aamulla salaa sinne uimaan, koska Seija oli kieltänyt. Latvian rantamezät oli punaisenaan ahomansikoita. Ikinä en ole nähnyt niin paljon metsämansikoita kerralla. Saarenmaalla oli hyvin kaunista. Oltiin päivä hiekkarannalla. Asuttiin jonkun perheen pitämässä majapaikassa, jossa saatiin niin paljon ruokaa vielä myöhään illalla, että (Paulin koulussa kirjoittaman aineen sanoin) Don Läskit lyllersivät vaivoin yläkertaan ruokapöydästä. Tältä matkalta tuotiin postilaatikon avaimenperä, jossa on Eesti Vabariikin viisisentinen. Nyt ei ole Viru enää vaba, niilläkin on euroja ja senttejä.
ellauri017.html on line 677: Lopulta hän kääntyi ympäri, katsoi heitä ja kirosi heidät Jehovan nimessä. Silloin metsästä tuli kaksi naaraskarhua, jotka raatelivat lapsista 42.
ellauri019.html on line 54: Nykyaikainen metsäsavotta on koneurakointia. Sitä se on sotakin. Ja metsää lakoaa ihan hehtaaripyssyllä. Kaatuis apinoitakin.
ellauri019.html on line 565: Minun lempivärini on vihreä, vaikka siskoni halusi muuttaa minun mielipidettäni ja hän jo lapsena kun kysyttäessä sanoin lempivärini olevan vihreä, niin Anne heti korjasi että eikä ole kun ruskea. Minä kun olin aina kiltti, enkä halunnut koskaan riidellä turhaan, hyväksyin Annen oman päätöksen, vaikkei se ollutkaan totuus. Lempivärini on siis edelleen vihreä, sellainen lehden vihreä, eikä niinkään tumma metsän vihreä, vaan kevään vihreä.
ellauri023.html on line 584: Kaunis taivaanranta. Kaunis esine. Kaunis metsänraja. Kauniit kukat pientarella. Kauniita pilviä. Alzheimerin viimeiset havainnot. Häviävän sielun kauneusarvoja.
ellauri024.html on line 802: Jussi Tenkulla oli huone jossain metsätalolla. Se tuli Jaakon apulaisten huoneeseen, jossa ei sattunut olemaan muita, ja kysyi järkyttyneenä: Oletko muuten kuullut, että Peep Koort on kuollut? En ollut kuullut. En koko Peep Koortista. En edes tiennyt että kysyjä oli Jussi Tenkku. Jussi Tenkku neuvoi Arskalle, mitä on henki: se on der Geist. Tenkku ei pitänyt Timo Airaxisesta (sehän onkin täys paska), eikä Jaakko Hintikasta. Arskan hyvä ystävä Juha Mannerkorpi on mulle taas yx mystinen Peep Koort. Ei mitään hajua. Se varman ihaili Arskaa kunnolla, saa niin paljon kiitoxia.
ellauri028.html on line 868: Loput viestistäni, kopsasin tän vauvalle täältä, "Allah loi metsät ja järvet jne"-ketjusta.
ellauri030.html on line 1037: Soi sademetsän syvyyksissä huuto tauoton
ellauri036.html on line 151: Kalpeat kasvoni, jotka näin peilissä, katsoivat minuun ihmeissään. Kuka oli tuo olento, jolla oli minun piirteeni? Kuka oli tuo säälimätön mies, joka sadatteli minun suullani ja rääkkäsi minun käsilläni? Häntäkö äitini kutsui Octaveksi? Hänetkö olin nähnyt entisaikaan, viisitoistavuotiaana, metsälähteissä, joiden yli kumarruin sydän yhtä puhtaana kuin niiden kristallikirkas vesi?
ellauri045.html on line 720: Kun Musta-asuinen mies on metsästämässä Jacobin kanssa, he huomaavat saarella elävät alkuperäisasukkaat. Kertoessaan tästä äidilleen, hän vie lapset siteet silmillä Lähteelle. Nainen kertoo, että jomman kumman veljeksistä on otettava vastaan tehtävä saaren ja Lähteen suojelijana. Musta-asuinen mies kohtaa Claudian ”haamun”, joka kertoo hänelle totuuden hänen äitipuolestaan ja neuvoo häntä liittymään saaren väen joukkoon. Musta-asuinen mies pyytää mukanaansa Jacobia, joka kuitenkin päättää jäädä äitipuolensa luo.
ellauri051.html on line 817: 237 My tread scares the wood-drake and wood-duck on my distant and day-long ramble, 237 Askelmani pelottaa hirven ja metsäankkaa kaukaisella ja päivän mittaisella vaelluksellani,
ellauri051.html on line 823: 243 And the jay in the woods never studied the gamut, yet trills pretty well to me, 243 Ja jay metsässä ei koskaan tutkinut kirjoa, mutta silti trillailee minulle melko hyvin,
ellauri051.html on line 905: 323 In walls of adobie, in canvas tents, rest hunters and trappers after their day's sport, 323 Adobien seinissä, kangasteltoissa, metsästäjiä ja ansoja lepäävät päivän urheilun jälkeen,
ellauri051.html on line 971: 385 Does the daylight astonish? does the early redstart twittering through the woods? 385 Hämmästyttääkö päivänvalo? alkaako varhainen punaaloitus Twitterissä metsässä?
ellauri051.html on line 1279: 681 In vain the elk takes to the inner passes of the woods, 681 Turhaan hirvi vie metsän sisäosiin,
ellauri051.html on line 1319: 719 Weeding my onion-patch or hoeing rows of carrots and parsnips, crossing savannas, trailing in forests, 719 Sipulilaastarin kitkeminen tai porkkana- ja palsternakkarivien kuokkaminen, savannien ylittäminen, metsässä kulkeminen,
ellauri051.html on line 1322: 722 Where the panther walks to and fro on a limb overhead, where the buck turns furiously at the hunter, 722 Missä pantteri kävelee raajan päällä edestakaisin, missä takki kääntyy kiivaasti metsästäjää kohti,
ellauri051.html on line 1406: 806 I go hunting polar furs and the seal, leaping chasms with a pike-pointed staff, clinging to topples of brittle and blue. 806 Menen metsästämään napaturkiksia ja hylkeitä, hyppien kuiluja hauenkärkisellä sauvalla, takertuen hauraisiin ja sinisiin latvoihin.
ellauri051.html on line 1484: 883 Bearded, sunburnt, drest in the free costume of hunters, 883 Parrakas, auringonpolttama, pukeudu metsästäjien vapaaan asuun,
ellauri051.html on line 1713: 1103 Dancing yet through the streets in a phallic procession, rapt and austere in the woods a gymnosophist, 1103 Tanssii silti katujen halki fallisessa kulkueessa, raivoissaan ja ankarasti metsässä voimistelija,
ellauri051.html on line 1816: 1203 My signs are a rain-proof coat, good shoes, and a staff cut from the woods, 1203 Merkkejäni ovat sateenkestävä takki, hyvät kengät ja metsästä leikattu sauva,
ellauri051.html on line 1878: 1264 My face rubs to the hunter's face when he lies down alone in his blanket, 1264 Kasvoni hierovat metsästäjän kasvoihin, kun hän makaa yksin peitossa,
ellauri051.html on line 1918: 1302 Of the turbid pool that lies in the autumn forest, 1302 Syksyisessä metsässä olevasta sameasta altaasta,
ellauri055.html on line 1001: Forsmanien suvusta puheen ollen voinen tässä kertoa muistojani myös Juho Rudolfista, filosofianmaisterista, ja Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen veljestä, joka piti sitä Laitilan virkataloa Hämeenkyrössä. Hän oli, niin kuin sen ajan herrat, semmoiset maalaisjunkkarit yleensä, melkolailla alkoholipitoisiin juomiin kiintynyt. Kerran isävainajani hoivaili äijää sieltä lauttarannasta ylös Laitilan taloon. Kun perille päästiin, niin sanoi äijä, että en minä sinulle tästä mitään rupea maksamaan, sinä olet kyllä sieltä Laitilan metsästä jotakin puunpuolta sen verran kähveltänyt, että kyllä sinä saat minua kerran auttaa tällä lailla. Isäni kertoi tätä erikoisen kuvaavana juttuna sen ajan herrojen realistisesta taloudellisesta elämänasenteesta.
ellauri055.html on line 1022: Emo-jänis tuli pyrynä metsän rajaa
ellauri060.html on line 304: Elämän oljenkorret ovat vähissä. Yksi niistä on hänen poikansa Aleksi, toinen inttikaveri Eljas Hokkala, joka perustaa metsästysseuran johon Sauli liittyy sekä kolmas on viehättävä hongankolistaja Maisa Patén, johon hän tutustui tämän isän hautajaisissa. Ja sit on ne kaikki onnellisissa avioliitoissa elävät "ihanat ihmiset" jotka marssitetaann esille ihan lopussa. Ravihevoskouluttajat, feikkitaiteilija, kyläkauppias, mitä niitä olikaan.
ellauri060.html on line 456: Kyllä. Jänis Vemmelsäären seikkailut oli eka lainaamani kirja #Keitele'en #kunnankirjasto'sta, jonne luvatta hilppasin kirkkometsän poikki. Kotona ei moitittu. Ennen oli kunnollista näiltäkin osin.
ellauri061.html on line 54: CALIBAN, hulvaton metsäläis-orja.
ellauri061.html on line 158: Tapahtumapaikka: Ateenan kaupunki ja sen läheisyydessä oleva metsä.
ellauri061.html on line 1397: Suurpedot tapetaan pohjoisesta poronhoidon vuoksi. Siitä seuraa pienpedottomista, minkä seurauksena mm. naali ja kiljuhanhi kärsivät. Poroaitoihin lentää kymmeniätuhansia metsäkanalintuja vuodessa. Minäkin olin kuin Jari Tervo ennen. Sitten jätin lihan pois lautaselta.
ellauri062.html on line 348: Tahdon murskatappiossa kaksitoistavuotias Anu käy Konemetsän talleilla hoitamassa poneja ja ratsastamassa. Sitten hän kuulee hevoshulluuden olevan tiettyyn ikäkauteen kuuluva vaihe nuoren tytön elämässä. Vapaan tahdon ongelma alkaa kiusata Anua päivä päivältä ankarammin kunnes käsillä on täysimittainen eksistentialistinen kriisi.
ellauri064.html on line 264: Gustaf Wrede af Elimä eli Parkanon parooni (13. huhtikuuta 1853 Vaasa – 23. lokakuuta 1939 Tenhola) oli Parkanossa asunut kansanomainen aatelismies ja originelli, joka toimi Parkanon hoitoalueen metsänhoitajana 1893–1918 ja asui eläkkeellä ollessaankin Parkanossa. Hänet tunnettiin 1920–1930-luvuilla suojeluskunta-aktiivina.
ellauri064.html on line 411: Unto Johannes Vartiovaara (24. kesäkuuta 1904 Salla – 4. tammikuuta 1999 Helsinki) oli Kerttu Huttusen mies, suomalainen mikrobiologi. Niillä oli mökki mantereella Kehvolla Pikkoa vastapäätä. Alle saan tuhannen ei myyvä. Hän oli Helsingin yliopiston ylimääräinen professori 1940–1948, professori vuodesta 1948 sekä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani 1957–1963. Hän oli Suomen ensimmäisen ei-lääketieteellisen mikrobiologian oppituolin haltija, mikrobiologian laitoksen ja opetuksen perustaja. Hän työskenteli Viikin kampuksen syntymisen puolesta ja toimi sen rakennustoimikunnan puheenjohtajana.
ellauri064.html on line 415: Eino Rafael (17. huhtikuuta 1885 Anjala – 14. joulukuuta 1967) oli suomalainen metsänhoitaja ja kirjailija. Wartiovaara toimi myös saarnamiehenä Maria Åkerblomin johtamassa herätysliikkeessä ja hän oli liikkeen toinen johtaja Åkerblomin rinnalla.
ellauri064.html on line 427: Nimismies Weneliuksen murhayritysjutun tutkinta eteni niin, että Wartiovaara vangittiin tammikuussa 1927 ja hänet tuotiin Kokkolaan kuulusteltavaksi. Kun toista jutun syytettyä Åkerblomia oltiin tuomassa Kokkolaan, tämä hyppäsi liikkuvasta pikajunasta Kruunupyyn kohdalla ja piiloutui metsään, josta etsijät hänet kuitenkin löysivät. Jutun käsittelyn aikana Åkerblom karkasi uudelleen kesäkuun alussa 1927 Kokkolan poliisiputkasta. Hänet kuljetettiin Essex-merkkisellä henkilöautolla Tampereelle ja sitten kertoman mukaan pyykkikorissa Helsinkiin Toivolan huvilaan, josta poliisit pidättivät hänet kymmenen päivän kuluttua. Heinäkuussa 1927 Maria Åkerblom ja metsänhoitaja Wartiovaara tuomittiin Kokkolan raastuvanoikeudessa 15 vuoden kuritushuonerangaistukseen yllytyksestä murhaan ja väärään valaan. Vaasan hovioikeus alensi myöhemmin Wartiovaaran tuomion 12 vuoteen ja Åkerblomin tuomion 13 vuoteen. Korkein oikeus alensi Åkerblomia tuomiota vielä kahdeksaan vuoteen. Åkerblom yritti tuomiota kärsiessään paeta Hämeenlinnan naisvankilasta, mutta pako päättyi jo Hämeen läänin Koskella, kun pakoauto törmäsi sillankaiteen kivipilariin. Vankilasta vapauduttuaan Wartiovaara asettui Helsinkiin ja jatkoi edelleen mukana Åkerblomin liikkeessä.
ellauri065.html on line 44: Nimi Evitskog on muodostettu miehennimestä Ö(dh)vidher ja ruotsinkielisestä metsää tarkoittavasta skog-sanasta. Sama miehennimi esiintyy myös kylännimessä Övitsby Siuntiossa. Evitskogille on ehdotettu suomenkielistä nimeä Hievala, mutta asiasta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä.
ellauri066.html on line 264: Suomen vanhoja metsiä käsiteltiin vuosikymmeniä rankasti ilman, että toimintaa erityisesti edes arvosteltiin, ohjelma kertoi. Valtaosa suomalaisista vanhoista metsistä ehdittiin hakata aukoiksi ennen niiden arvon huomaamista, miesääni sanoi dramaattisen musiikin säestyksellä. Kuvissa näytettiin aurattua metsäalaa.
ellauri066.html on line 272: – Enpä ole sitten 70- ja 80-luvun Ylen Moskovan kirjeenvaihtajien nähnyt asenteellisempaa juttua kuin juuri päättynyt Suomalaiset ikimetsät -ohjelma. Perkele! Todellinen rimanalitus, rähähti karkeasti Esa Härmälä ja osoitti fäkkiä Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilalle. Vatkaa tätä munaa horo!
ellauri066.html on line 273: Pitkän linjan metsätalousvaikuttaja Härmälä on keskustalainen entinen Metsähallituksen pääjohtaja ja MTK:n puheenjohtaja.
ellauri066.html on line 275: Toistaiseksi metsätalousväki ei näytä löytäneen ohjelman sisällöstä mitään faktavirheitä, mutta näkökulma ei miellyttänyt. Härmälän viestistä tykkäsivät monet sadat ja sitä komppasi muun muassa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Dokumentin lyttäsi myös Metsäteollisuuden puolikarkea viestintäjohtaja Mika Mäkinen: Niin saakeli!
ellauri067.html on line 558: Sir Galahad eksyy luostariin, jota asuttaa suuri joukko nuoria ja miehenkipeitä neitoja, mutta joutuu suureksi harmikseen sir Lancelotin "pelastamaksi" ennen kuin "mitään" ehtii tapahtua. Arthur ja sir Bedevere kohtaavat kammottavat Ritarit jotka sanovat "Ni" ja joutuvat tekemään heille palveluksia (kuten tuomaan heille pusikon ja kaatamaan metsän suurimman puun sillillä), mutta sir Robinin väliintulo pelastaa heidät.
ellauri069.html on line 622: Ritari ja minnelaulaja Tannhäuser on ollut pitkään Venusbergissä (Hörselberg Eisenachin lähellä) jumalatar Venuksen rakastajana. Hän on kuitenkin kyllästynyt ja pyytää Venusta päästämään hänet pois, mutta Venus kieltäytyy ja yrittää suostutella häntä jäämään. Lopulta Tannhäuser julistaa pelastuksensa olevan Mariassa, jolloin Venus katoaa ja Tannhäuser huomaa olevansa laaksossa lähellä Wartburgin linnaa. Hänen ohitseen kulkee joukko pyhiinvaeltajia matkalla Roomaan. Paikalle saapuu metsästysseurue, jota johtaa maakreivi Hermann mukanaan joukko minnelaulajia. Nämä tunnistavat Tannhäuserin ja pyytävät häntä tulemaan Wartburgin linnassa pidettävään laulukilpailuun. Tannhäuser ei aluksi halua tulla heidän mukaansa, mutta muuttaa mielensä, kun ritari Wolfram von Eschenbach, yksi minnelaulajista, kertoo maakreivin veljentytär Elisabethin ikävöineen Tannhäuseria siitä asti, kun tämä lähti. Tannhäuser suostuu lähtemään seurueen mukaan.
ellauri070.html on line 68: Kerrotaan, että veli nähtiin viimeisen kerran lokakuun 14. päivän aamuna vuonna 2006. Se oli lauantai. Silminnäkijä on väittänyt, että tuona aamuna Antti Hanhivaara käveli metsään kohti Inarin erämaata.
ellauri080.html on line 75: Chymos Oy oli vuonna 1906 perustettu suomalainen yritys, joka valmisti mehuja, hilloja, viinejä, liköörejä ja makeisia. Vuorineuvos Wäinö Tammenoksa perusti vuonna 1906 Ruokolahden kunnan Tainionkoskelle (nyk. osa Imatraa) ’’Alkoholittomien Juomien Tehdas Chymoksen’’. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen metsämarjoja alettiin jalostaa teollisesti. Nimi muutettiin vuonna 1918 muotoon ’’Tehdas Chymos’’. Vuonna 1922 yhtiö muutti Lappeenrantaan. Vuonna 1993 yrityksen makeistuotanto siirtyi Fazerin omistukseen, ja vuonna 2006 Chymos sulautettiin kokonaan Cloetta Fazeriin. Nimi Chymos tulee kreikan kielen sanasta ''khymos'', joka tarkoittaa mehua. Yhtiön henkilöstölehden mukaan nimen oikea lausumistapa oli "kyymos", mutta kansan suussa nimi muuttui muotoon "hyymos", "syymos" tai "tsyymos".
ellauri082.html on line 527: Kotimainen huumausaineiden käyttäjien vuotuinen kisatapahtuma on nimeltään Konemetsä. Vaikka itseopiskelu luotettavaksi narkkariksi on mahdollista, nistioppilaitos tarjoaa akateemiset eväät kuosien tutkimukseen. Huumeolympialaiset on antiikin sloveeneilta saakka periytyvä, kunnioitettu atleettinen tapahtuma, jota tosin varjostavat ammattitrippaajien doping-, MAOI- ja neuroleptiepäilyt. Huumeolympialaiskomitea on aina ollut avoimesti täydellisen sekaantunut prostituutioon ja ihmiskauppaan, mutta niin on Kansainvälinen olympiakomitea IOC:kin.
ellauri088.html on line 304: Kettunen vieraili matkoillaan virolaisten, vatjalaisten, vepsäläisten, liiviläisten, pikkupöxyläisten ja karjalaisten luona sekä myös Ruotsissa Vermlannin metsäsuomalaisten luona.
ellauri090.html on line 393: Shit Creekin kaltaisia tuppukyliä eli persläpiä on Suomessa joka perämetsässä.
ellauri094.html on line 54: ”Vaikuttaa jopa siltä, että liito-oravaa oltaisiin ajamassa maalta kaupunkiin”, viherpiipertäjä Jokinen toteaa kokoillen hajonneita eväitään. Hänen mukaansa liito-oravan suojeleminen maaseudun metsätalousalueilla tulisi varmaan halvemmaksi, koska kaupunkioravien virkistysmetsillä on arvoa myös gryndereille.
ellauri094.html on line 56: Liito-oravien lisääntymistä kaupunkimetsissä tukee puunhalaaja Jokisen mukaan se, että apinaympäristöjen rakentamiselle asetetut rajoitukset ovat huomattavasti tiukempia kuin pystymetsän raiskausta koskevat ohjeet.
ellauri096.html on line 471: Tahdon murskatappiossa kaksitoistavuotias Anu käy Konemetsän talleilla hoitamassa poneja ja ratsastamassa. Sitten hän kuulee hevoshulluuden olevan tiettyyn ikäkauteen kuuluva vaihe nuoren tytön elämässä. Vapaan tahdon ongelma alkaa kiusata Anua päivä päivältä ankarammin kunnes käsillä on täysimittainen eksistentialistinen kriisi.
ellauri097.html on line 182: ”Hirvet vaikuttavat etenkin puulajien monimuotoisuuteen. Nykyisellä hirvikannalla esimerkiksi rauduskoivun, haavan tai pihlajan uudistuminen on ongelmissa sekä metsätalousalueilla että luonnonsuojelualueilla”, Mato Matala huomauttaa. Mixi ne eivät voi tyytyä syömään sieniä. Tai hirvikärpäsiä, ne on ällöttäviä. Maan alta löytyy myös paljon hyvää syötävää, vinkkaa Mato. Mezään jätetystä kuorikkeesta saa pettua. Sillä Saarijärven Paavokin pärjäsi. Pani leipään puolet petäjäistä. Ja lunta kyytipojaxi.
ellauri097.html on line 184: Mittava vaikutus hiilinieluun. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava harhaanjohtaja Unto Remes puolestaan laskeskelee, että yksin kuusen viljelyllä liian karulle kasvupaikalle saadaan aikaan vuosittain vähintään 100 000–200 000 kuution runkopuun kasvutappiot. Helvetin hirvi pakottaa rasistisella ruokahalullaan meidät tekemään näitä monokulttuurisia puupeltoja. Ne eivät ajattele sitten yhtään, Unto valittaa. Ajattelisivät vähän meidänkin kannaltamme, ja omaltakin kannaltaan.
ellauri097.html on line 189: Vastikään metsätuhotieteen dosetti Heikki Smolander sekä emeritushuijari Pekka Liemelä huomauttivat Helsingin Sanomissa (4.3.2021) ylitiheiden hirvieläinkantojen uhkaavan biodiversiteettiä.
ellauri097.html on line 608: Silloin kun nykyromaanikirjailijaa sanotaan ”kertojaksi” tai runoilijaa ”laulajaksi” (ehkei tätä tosin ole tapahtunut sitten 1850-luvun!) – houraillaan: silloin kuvitellaan lukemattomat kuluneet vuosisadat pois. Nuotiopiiriä ei enää ole. Aukio metsänreunassa on autio, hiillos sammunut ja märkä. (Äänikirjasovellus ei ole nuotiopiiri; se on aineettomiksi ja sen vuoksi ehtymättömiksi tehtyjen kirjallisuusjalosteiden jakelupiste, itsekin aineeton.
ellauri110.html on line 621: on jokaisella se sielussaan, ja kuullehet kuisketta metsän puun, Voi, pian se riittyvi rinnan lies,
ellauri115.html on line 865: 8. Mutta metsät ja kaikki hyvin hajavaiset puut pitää Jumalan käskystä Israelia varjooman.
ellauri115.html on line 915: 62. Niin myös tuli ylhäältä polttaa ja kuluttaa vuoret ja metsät, ja tekee, mitä hänen on käsketty.
ellauri131.html on line 77: Sotilaspastori Tenkku kuvailee päiväkirjassaan, että saksalaisilla oli tavaton metsä- ja partisaanikammo. Se teki heidät äärimmäisen varovaisiksi – ja näin syntyi partisaaneille yllätysetu. Venäläiset partisaanit ja siviilit sen sijaan pelkäsivät inkerinsuomalaisia, kertoi pastori ylpeänä päiväkirjassaan. – Kun he (inkerinsuomalaiset) tulivat ensi kerran alueelle ja kävivät siviilien luona, nämä aivan vapisivat pelosta.
ellauri132.html on line 457: Myös Elmore Leonardin poika Peter Leonard on kirjailija ja entinen mainosmies. Häneltä on julkaistu suomeksi rikosromaanit Ihmismetsällä ja Luota minuun.
ellauri133.html on line 250: Myöhemmin Henry ja hänen jenginsä löytävät Benin ja kiduttavat tätä. Ben kuitenkin pakenee metsään ja juoksee sieltä pitkin puroa, jonka varrelta hän löytää Billin ja hänen kaverinsa. Yksi Henryn jengiläisistä Patrick Hockstetter eksyy viemäriin ja joutuu Sen tappamaksi. (Top tykkänään! tässä oli passiivi! p.o. Se tappaa sen.) Kaverukset yrittävät parantaa Benin haavan, mutta eivät saa ostettua siihen tarvikkeita. He kohtaavat Beverlyn. Eddien palatessa kotiin hänen kimppuunsa hyökkää Neibolt Streetin autiotalon kohdalla sairastunut spitaalinen, jonka jälkeen hän kohtaa Pennywisen. Beverly taas kuulee Derryssä kadonneiden lasten huutoja kylpyhuoneen lavuaarista. Hänen aiemmin leikatut hiuksensa sitovat hänet lavuaariin kiinni, joka peittää hänet yltä päältä vereen. Hänen isänsä ei taas näe verta, joten hän luulee Beverlyn seonneen. Bill kohtaa Georgien kellarissa, jossa Pennywise yrittää tappaa hänet.
ellauri141.html on line 159: Ottakaat aiheenne, kirjoittajat, voimienne mukaan ja punnitkaa kauan, mitä hartiat jaksavat kantaa, mitä eivät. Sitä, joka voimainsa takaa on aiheensa valinnut, ei petä esitystapa eikä selvä järjestys. Järjestyksen etu ja sulo on oleva se, joll'en erehdy, että runoilija juuri nyt sanoo, mitä hänen tällöin tulee sanoa, sekä lykkää ja jättää nykyhetkellä moniaat asiat. Sanojen yhdistämisessä valitkoon ilmoitetun runoteoksen tekijä myös hienosti ja arasti sanan ja hyljätköön toisen. Erinomaisesti olet lausunut, jos ovela yhdistys tekee tutun sanan ikäänkuin uudeksi. Jos ehkä on tarpeellista vereksillä nimityksillä osoittaa outoja käsitteitä, käypi laatuun tekaista vanhanaikuisille Cetheguksille kuulumattomia sanoja, ja ujosti käytetty vapaus kyllä myönnetään; vieläpä uudet ja äsken tehdyt sanat saavat hyväksymistä osakseen, jos ne valuvat esiin anglosax- korjaan kreikkalaisesta lähteestä säästäväisesti johdettuina. Mutta miksi Roomalainen antaisi Caeciliukselle ja Plautukselle sen oikeuden, mikä on riistetty Vergiliukselta ja Variukselta? Miksi minua kadehditaan, jos voin lisätä vain muutamia sanoja, kun Caton ja Enniuksen kieli on rikastuttanut isäimme puhetta ja tuottanut uusia nimiä esineille? On aina ollut luvallista ja on edelleen tuottaa julkisuuteen sana, jolla on nykyhetken leima. Kuten metsät muuttavat lehtensä nopeiden vuosien kuluessa ja edelliset varisevat, siten katoavat vanhat sanatkin ja nuorien tavoin kukoistavat ja varttuvat äsken syntyneet; kuulummehan kuololle kaikkineinme: joko nyt meri sisämaahan johdettuna suojelee laivastoja pohjantuulilta, kuninkaan arvoinen työ, tai kauan hyödytön ja vain airoille sovelias suo elähyttää läheisiä kaupunkeja ja kokee kovaa auraa, tai joki on muuttanut suuntansa, joka oli vainioille vahingollinen, sille kun on osoitettu parempi tie; kuolevaisten teot katoavat, ja vielä vähemmän kieliparsien arvo ja sulo pysyy elävänä. Monet sanat syntyvät uudestaan, jotka jo hävisivät (esim buli), ja monet häviävät, jotka nyt ovat arvossa (Danny: nuoret mimmit), jos käyttö niin tahtoo, millä puhumisen suhteen on mielivalta, oikeus ja ohjeet. (Horatius: Runoudesta. Suom. J.K. Hidén.)
ellauri147.html on line 83: Having completed her university studies, Tyynni took up the teaching of Finnish in evening classes, but the urge to write proved stronger than the duty to teach. Her first poetry collection, Kynttilänsydän (‘Candlewick’), was published in 1938. Two years later she published a second collection Vesilintu (‘waterfowl’). With the outbreak of war, her poetry changed: Lähde ja matkamies (’The spring and the traveller’), Lehtimaja (‘The arbour’) and Soiva metsä (‘The ringing forest’) all reflected the defensive spirit of the country. Tyynni also depicted womanhood, the experiences of women in childbirth and motherhood. Later feminist research in particular has praised Tyynni as a pioneer for her lyrics dealing with childbirth.
ellauri151.html on line 78: Beethovenin 6. sinfoniaa töräytellään pitkät pätkät attaccato eli tauotta. Siinä jäljitellään luonnonääniä, mm. nimeltä mainittuja lintuja. Beethoven itse kuvasi suhdettaan luontoon kertomalla rakastavansa enemmän metsän puita kuin ihmisiä. Tälläsiäkin tyyppejä on jo tullut vastaan useita. Eikä yhtään hämmästytä oikeastaan.
ellauri153.html on line 708: 9 Nabob asui Maonissa mutta työskenteli läheisessä Karmelissa, mistä hän todennäköisesti myös omisti maata. * Nabobilla oli 3 000 lammasta, ja nämä kaupungit sijaitsivat lampaiden kasvatukseen soveltuvalla vehreällä ylängöllä. Kaikkialla ympärillä seutu oli kuitenkin karua. Etelässä sijaitsi suuri Paranin erämaa. Idässä oli rotkoja ja luolia täynnä oleva erämaa-alue, joka ulottui Suolamereen. Tällaisessa ympäristössä Daavid ja hänen miehensä yrittivät selvitä hengissä. Epäilemättä he metsästivät toisten lampaita saadakseen ruokaa ja kohtasivat monia vaikeuksia. He tapasivat usein rikkaan Nabobin palveluksessa olevia nuoria taimenia.
ellauri156.html on line 370: 1. Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen: 2. "Puhukaa israelilaisille ja sanokaa heille: Jos jollakin, kenellä tahansa, on elimestään liman vuoto, on hänen vuotonsa saastainen. 3. Hänen vuotonsa saastaisuus on sellainen, että hän, niin hyvin silloin, kun hänen elimestään vuotaa, kuin silloin, kun hänen elimensä pidättää vuodon, on saastainen. 4. Jokainen vuode, jossa vuotoa sairastava lepää, tulee saastaiseksi, ja jokainen istuin, jolla hän istuu, tulee saastaiseksi. 5. Ja se, joka koskee hänen vuoteeseensa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 6. Ja se, joka istuu istuimelle, jolla vuotoa sairastava on istunut, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 7. Ja se, joka koskee vuotoa sairastavan ruumiiseen, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 8. Ja jos vuotoa sairastava sylkee puhtaan ihmisen päälle, niin tämä pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 9. Ja jokainen satula, jossa vuotoa sairastava ratsastaa, tulee saastaiseksi. 10. Ja jokainen, joka koskee mihin hyvänsä, mikä on ollut hänen allaan, olkoon saastainen iltaan asti; ja joka sellaista kantaa, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 11. Ja jokainen, johon vuotoa sairastava koskee, ennenkuin on huuhtonut kätensä vedessä, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 12. Ja saviastia, johon vuotoa sairastava koskee, rikottakoon; mutta jokainen puuastia huuhdottakoon vedessä. 13. Ja kun vuotoa sairastava tulee puhtaaksi vuodostansa, niin hän laskekoon puhtaaksi-tulemisestaan seitsemän päivää ja sitten pesköön vaatteensa ja pesköön ruumiinsa raikkaassa vedessä, niin hän on puhdas. 14. Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa ja tulkoon Herran eteen ilmestysmajan ovelle ja antakoon ne papille. 15. Ja pappi uhratkoon ne, toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi. Näin pappi toimittakoon Herran edessä hänelle sovituksen hänen vuodostansa. 16. Kun miehellä on ollut siemenvuoto, pesköön hän koko ruumiinsa vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 17. Ja jokainen vaatekappale ja jokainen nahka, johon siemenvuotoa on tullut, pestäköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 18. Ja kun mies on maannut naisen kanssa ja vuodattanut siemenensä, peseytykööt he vedessä ja olkoot saastaiset iltaan asti.
ellauri156.html on line 372: 19. Ja kun naisella on vuoto, niin että verta vuotaa hänen ruumiistansa, olkoon hän kuukautistilassaan seitsemän päivää, ja jokainen, joka häneen koskee, olkoon saastainen iltaan asti. 20. Ja kaikki, minkä päällä hän lepää kuukautistilansa aikana, tulee saastaiseksi, ja kaikki, minkä päällä hän istuu, tulee saastaiseksi. 21. Ja jokainen, joka hänen vuoteeseensa koskee, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 22. Ja jokainen, joka koskee istuimeen, mihin hyvänsä, jolla hän on istunut, pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 23. Ja jos joku koskee esineeseen, joka on hänen vuoteellaan tai istuimella, jolla hän on istunut, olkoon saastainen iltaan asti. 24. Ja jos mies makaa hänen kanssaan ja hänen kuukautistansa tulee hänen päällensä, olkoon hän saastainen seitsemän päivää, ja jokainen vuode, jossa hän lepää, tulee saastaiseksi. 25. Jos naisen verenvuoto kestää kauan aikaa, vaikka ei ole hänen kuukautisaikansa, tahi jos se jatkuu hänen kuukautisaikansa ohitse, pidettäköön hänet koko vuotonsa ajan saastaisena, niinkuin hänen kuukautisaikanaankin; hän on saastainen. 26. Jokaisesta vuoteesta, jossa hän lepää vuotonsa aikana, olkoon voimassa, mitä on säädetty hänen kuukautisaikana käyttämästään vuoteesta; ja jokainen istuin, jolla hän istuu, tulee saastaiseksi niinkuin hänen kuukautisaikanaankin. 27. Ja jokainen, joka niihin koskee, tulee saastaiseksi; hän pesköön vaatteensa ja peseytyköön vedessä ja olkoon saastainen iltaan asti. 28. Mutta kun hän tulee puhtaaksi vuodostansa, laskekoon seitsemän päivää, ja sitten hän on puhdas. 29. Ja kahdeksantena päivänä hän ottakoon kaksi metsäkyyhkystä tai kaksi kyyhkysenpoikaa ja tuokoon ne papille, ilmestysmajan ovelle. 30. Ja pappi uhratkoon toisen syntiuhriksi ja toisen polttouhriksi. Näin pappi toimittakoon Herran edessä hänelle sovituksen hänen saastaisesta vuodostaan. 31. Näin teidän on varoitettava israelilaisia saastaisuudesta, etteivät he saastaisuudessansa kuolisi, jos saastuttavat minun asumukseni, joka on heidän keskellänsä." 32. Tämä on laki miehestä, joka sairastaa vuotoa, ja miehestä, jolla on siemenvuoto ja joka tulee siitä saastaiseksi, 33. ja naisesta, jolla on kuukautisensa, ja miehestä ja naisesta, jotka sairastavat jotakin vuotoa, sekä miehestä, joka makaa saastaisen naisen kanssa.
ellauri160.html on line 609: 34:14 Silloin pitää metsän eläimet kohtaaman toinen toistansa, yhden liekkiön pitää toista huutaman; ja kauhiat yölinnut pitää myös siellä asumasiansa saaman ja siellä levon löytämän.
ellauri160.html on line 610: ELI: Siellä erämaan ulvojat ja ulisijat yhtyvät, metsänpeikot toisiansa tapaavat. Siellä yksin öinen syöjätär saa rauhan ja löytää lepopaikan.
ellauri161.html on line 1042: Myrskyklaanilaisia järkyttää Tiikeritähden päällikkyys Varjoklaanissa. Klaani korjaa leiriä metsäpalon jäljiltä.
ellauri163.html on line 791: Elokuva alkaa houkuttelevalla keski-ikäisellä naisella (Marie Cardinal), joka osoittautuu Mouchetten äidiksi kirkossa valittaen kohtaloaan, joka näyttää sisältävän hänen oman kuolemansa. Sitten lopputekstit rullaavat. Sitten näemme paikallisen riistanvartijan Mathieun (Jean Vimenet), joka seuraa salametsästäjää, kun hän torjuu paikallisia kanoja. Bresson kuvaa eläimen täydellistä kidutusta tavalla, jolla kukaan elokuvantekijä ei tänään pääse pälkähästä. Eläimiä ei rääkätty tätä kuvaa tehdessä. Kissoja ei tapettu eikä runkattu niiden päälle.
ellauri163.html on line 793: Kahden näkemämme miehen välillä näyttää olevan vihamielisyys, joka seuraa heitä paikalliseen baariin, jossa riistanvartija (huolimatta naimisissa) haluaa paikallisen baarimikon Louisan (Marine Trichet), joka ei välitä hänestä, vaan himoizee salametsästäjää Arsenia (Jean-Claude Guilbert). Tutustumme myös päähenkilöön, Mouchetteen, vakavasti köyhään tyttöön, joka on 13–16-vuotias (ilmeisesti lähderomaani asettaa hiänen ikänsä 14- vuotiaaksi, ja Nortier oli todella 18, mutta elokuva ei anna siitä aavistustakaan), joka käyttää puisia puulevyjä (jotka eivät vastaa hänen jalkojaan) ja on ulkopuolinen koulussa, julman musiikinopettajan uhri, joka väärinkäyttää häntä ja joka vihaa rikkaampia tyttöjä, jotka sulkevat hänet pois. Mouchette jopa heiluttaa likapalloja kilpailijoitaan vastaan.
ellauri163.html on line 799: Sitten elokuva tulee sen keskeiseen kohtaukseen, joka vie lähes kolmanneksen elokuvasta. Eräänä päivänä koulun jälkeen Mouchette päättää päästä kotiin metsän läpi, mutta sademyrsky pakottaa hänet piiloutumaan. Kun sade loppuu, ulkona on pimeää. Kohtauksen lavastuksen mukaan se, mitä sitten tapahtuu, voi olla todellista tai ei. Näemme kohtauksen, jossa Mathieu ja Arsene riitelevät ja tappelevat, sitten näyttävät sovittelevan. Tai sitten ei. Arsene kompastuu Mouchetteen ja vie hänet olkimajaan kuivumaan. Hän saattoi tappaa Mathieun. Hän ei ole varma. Eikä Mouchettekaan. He keksivät skenaarion siltä varalta, että Mathieu kuolee. Mouchette suostuu tähän syistä, jotka voivat olla houkuttaa vanhempaa miestä, mutta voi johtua myös siitä, että hiän näkee hänet kaltaisenaan ulkopuolisena, tai yksinkertaisesti siksi, että, kuten hiän sanoo, "Hiän vihaa heitä". "He" voivat olla koko maailma tai vain kylä, jossa he asuvat. Tämä on epäselvää.
ellauri163.html on line 805: Yön päätyttyä Mouchette palaa kotiin, hänen äitinsä kuolee, ja useat kaupunkilaiset yrittävät hyvittää ystävällisyyttä, mutta niitä täydennetään epäilyksillä ja tukahdutetulla raivolla, mistä syistä, ei koskaan paljasteta. Vanha nainen antaa Mouchettelle mekon äitinsä hautajaisiin, mutta kotimatkalla Mouchette repii sen pensaaseen nähtyään kanin metsästyksen, ja yksi onnettomista pedoista vanhenee hänen jalkojensa juuressa. Kuten elokuvan avajaisissa, oikeat eläimet loukkaantuivat elokuvassa, mutta aidosta syystä: hyvä - korkea taide, ja ne muistetaan kauan heidän kuolemansa jälkeen - pieni lohtu heille, myönnetään, mutta olisiko luonnollinen kuolema lohduttanut heitä enemmän? (Voi helvetti mikä nazi! Mixi jenkkimiehiä saa ylipäänsä olla?) Sitten kolme kertaa Mouchette käyttää rättejä vierittääkseen mäkeä alas kohti järveä. Kolmannella yrityksellään hän työntyi sisään (kuten Arsene), vaikka teknisesti – emme koskaan näe hänen ruumiinsa putoavan veteen ja vajoavan pohjaan. Emme myöskään koskaan näe kliseisiä kuplia, joita tapahtuisi, jos filmin henkilö putoaisi veteen ja hukkuisi. Se oli mielestäni huonoa hölynpölyä.
ellauri163.html on line 825: Rayns väittää, että tytön kuolema oli parempi kuin elämä ja että Mouchette oli täyttänyt elämänsä sukupuolen ja kuoleman kanssa elämänsä viimeisenä päivänä, ja kanin kuolema oli viimeinen oljenkorsi; Mutta tästä ei ole todisteita, ja Rayns itse epäilee Mouchetten reaktiota, koska hän on maaseutuelämän tyttö, jossa metsästys ja panokin on eläimille normaalia toimintaa. Ja vaikka Bresson saattoikin tarkoittaa sitä ja mitä hahmo on saattanut ajatella, kriitikon on mentävä pidemmälle kuin taiteilijan esittämät selitykset, erityisesti asioissa, jotka niin selvästi osoittavat taiteellisen epäonnistumisen ja jotka näyttävät hyväksyvän totossa tämän epäonnistumisen, vain siksi, että taiteilija on "hengellinen", eikä sen takia tarvi saada taiteensa toimimaan turveloiden kazojien kanssa yhdessä.
ellauri163.html on line 992: Voiko tästä päätellä, että toisten ihmisten olemassaolo, ja eläinten, konstituoi ilmoituksen, ja että ilmoitus sellaisena kuin se esiintyy Raamatun teksteissä on vain kehittynyt osa samaa, eräänlaisen eläintarhan käsikirja. (Durkheimilta tuli tähän peukkuja.) Aamu valkenee, peuroja ei ole tiellä, jossa toissailtana pimeässä, viikkoja ennen jäniksenmetsästystä, näin auton valossa kolme keväistä rusakonpoikasta, vaimoni on lähtenyt töihin junalla, jonne hänet vein autolla. Maailma ilmenee jotenkin hymyilevänä ja olen onnellinen.
ellauri171.html on line 478: Mutta Absalom saa lättyyn, kun hän kohtaa isänsä apumiehet taistelussa, joka tapahtuu Efraimin metsässä. Absalomin kouluttamattomat miliisit ovat epäedullisessa asemassa Daavidin korkeasti koulutettuihin palkkasoturiin verrattuna, ja heidät leikellään haarukkapaloixi. Metakassa Absalomin pitkät hiuspidennykset takertuvat puun alaoksiin, ja hän jää avuttomaksi heilumaan puusta.
ellauri183.html on line 372: Eesau julisti että jokainen simpanssi, jonka hän oli tuntenut vanhoina hyvinä aikoina vuoristossa, oli metsästänyt pieniä paviaaneja. Se oli täysin luonnollista, luonnonvalintaan kuuluvaa toimintaa. Metsästys oli virkistävää ja liha herkullista. Ja lisäksi mä saan sävärit siitä narskuvasta äänestä, kun kalloa hakataan jotakin kovaa vasten.
ellauri183.html on line 384: Cohn pyysi Eesauta ja hänen metsästäjäystäviään lupaamaan, että he eivät enää terrorisoisi muita paviaanilapsia, ja Eesau sanoi, että jos yhteisö vaati sitä, sen se saisi, vaikkakin se oli vastoin hänen henkilökohtaista vakaumustaan.
ellauri189.html on line 45: Volynia (ukr. Волинь, Volyn, puol. Wołyń) on historiallinen alue, joka sijaitsee Länsi-Ukrainassa ja Kaakkois-Puolassa Pripet- ja Bugjokien välissä Galitsian ja Podolian pohjoispuolella. Alue on Euroopan vanhimpia slaavien asuttamia seutuja. Volynia on metsäinen ja järvinen alue.lähde?
ellauri192.html on line 708: Chinese sleeper eli Amur sleeper eli rohmutokko (Perccottus glenii) on rohmutokkojen (Odontobutidae) heimoon kuuluva kalalaji. Se on sukunsa Perccottus ainoa laji. Rohmutokko on haitallinen vieraslaji koko Euroopan unionin alueella ja kuuluu Suomen maa- ja metsätalousministeriön kansalliseen vieraslajistrategiaan. Se on tehokas saalistaja ja vähentää lammikkojen alkuperäisiä sammakkoeläimiä ja muita pohjaeläimiä. Venäjällä se on suosittu saaliskala. Tokko siitä Euroopassa enää eroon päästään, vaikka Ukraina, Ruozi ja Suomi jäisivätkin puolueettomixi.
ellauri194.html on line 185: Luomi sanoo, että oli hienoa huomata pystyvänsä sellaiseen, mihin ei olisi kaupunkilaisena voinut kuvitellakaan kykenevänsä. Vuonna 1993 Vantaalla syntynyt ja Helsingin Pitäjänmäessä kasvanut Luomi kokee kyllä aina olleensa luontoihminen – hän mökkeili, sienesti ja marjasti hurjasti perheensä kanssa – mutta nuoruutensa hän vietti painimolskilla eikä esimerkiksi hirvimetsällä. Nyt kaduttaa.
ellauri194.html on line 187: Sekin puute on nyt korjattu. Viime viikolla hän pääsi paikallisen metsästysseuran kanssa hirvijahtiin, ja vaikkei se mikään suuri luontoelämys ollutkaan – lähinnä suhattiin autolla ympäriinsä ja odotettiin, että koira löytäisi hirven, mitä ei tapahtunut – oli ainakin seura mieluisaa. Monet metsästäjistä olivat töissä Terrafamen kaivoksella. Rehtejä työmiehiä ja kunnon kansanmiehiä, Luomi kuvailee. Ahkeroita kaatajia.
ellauri196.html on line 119: Pentti Irjalan esittämä postinkantaja Taneli Torvi astelee vahingossa turkismetsästäjä Eemelin ansaan. Eemeli ryhtyy hoitamaan kylän postinjakelua kunnes Torven jalka paranee. Elokuvassa on juonen lomassa hyvin paljon soittoa ja laulua. Mukana on myös paikkakunnan mahtimiehen tyttären ja paikallisen sepän rakkaustarina.
ellauri196.html on line 125: Eemeli … turkismetsästäjä Eemeli, v.t. posteljooni
ellauri196.html on line 193: - Niin se on! Kyllä joka ihminen kylpyveteensä kusee! Eipähän Auden liittynyt asiaan paitsi että sanoi Tolkienin kodista niin pahasti. Sen sijaan pistin kuvatekstiin (ja se oli kaunis kuva, kirkontorista otettu, iänaikaiset sakaraiset tomit, kellahtava hiekkakivi, pehmeät nurmet ja metsät) C.S. Lewisin runon:
ellauri204.html on line 88: Ennen muinoin, jolloinka vielä oli toivomisesta apua, eli eräs kuningas, jonka tyttäret kyllä kaikki olivat kaunihia, mutta nuorin niin ihana, että itse auringonkin, joka, toki on nähnyt jos jotakin, oikein kävi ihmeeksi, joka kerta kun sen loiste laskihe hänen kasvoillensa. Lähellä kuninkaan linnaa oli iso, synkkä metsä ja metsässä vanhan lehmuksen juurella kaivo; kun nyt päivä oli kuuman paahtava, meni kuninkaan-tytär tuonne metsähän sekä istahti vilvakan lähteen äärelle; ja kun hänen tuli ikävä, otti hän kulta-pallon, heitti sen korkealle ilmaan ja sieppasi sitten tämän rakkahimman leikki-kalunsa taas käsiinsä.
ellauri204.html on line 94: Seuraavana päivänä, kun tyttö kuninkaan ja kaiken hovi-väen seurassa istui pöydän ääressä, syöden kulta-taltrikiltaan, silloimpa joku tuli, "plitsis, platsis," portahia kömpien, ja ylös ehdittyään koputti se ovelle ja huusi: "kuninkaan-tytär nuorin, laske minut sisälle." Tämä juoksi katsomaan, ketä siellä, mutta kun hän oven aukaisi, istuipa tuossa sammakko. Silloin hän äkkiä oven sulki, meni taas istumaan pöydän äärehen ja oli aivan tuskissaan. Kuningas pian huomasi, mitenkä hänen tyttärensä sydäntä kovin tykytti, ja lausui: "lapsukaiseni, mitä pelkäät, onko oven takana ehkä joku jättiläinen, joka tahtoo sinut viedä mukahansa?" - "Eipä niinkään," tyttö vastasi, "ei siellä jättiläistä ole, vaan ompa sammakko ilkeä." - "Mitä sammakko sinusta tahtoo?" - "Voi rakas isäni, eilen, kun metsässä istuin kaivon vieressä leikittellen, putosi kulta-palloni vetehen. Koska tätä kovasti itkin, kävi sammakko palloa minulle noutamassa, ja lupasimpa sille, että se kumppanikseni pääsisi, koska se tuota kaikin mokomin vaati, mutta en hiukkaakaan aavistanut, että se saattaisi päästä pois vedestä. Nyt on se tuolla ulkona ja pyrkii tänne sisälle luokseni." Samassa ovea toistamiseen kolkutettiin ja ääni huusi:
ellauri204.html on line 588: Kuusela julkaisi yhdessä Anu Kantolan kanssa vertaisarvioidun teoksen Huipputuloiset (2019), joka käsittelee 2000-luvun vaurasta eliittiä Suomessa. Kirja oli vuoden 2019 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas. Voiton vei ajankohtainen, kiihkoton ja moninäkökulmainen metsä- ja ilmastopuheenvuoro, jossa ihmisten luontohavainnot, kokemukset ja tunteet sekä asiantuntijatieto lomittuvat antoisasti ja luontevasti kuin paljashakkuut ja karsikot. Se oli lukijoiden suosikki. Hannan uutta suuromistajia koskevaa tutkimusta rahoittaa Koneen säätiö.
ellauri213.html on line 118:
ellauri216.html on line 348: Feodorovskajan ikonin ihmeellinen ilmestyminen Kostromassa ruhtinas Vasili Jaroslavitšille, Pyhän Aleksanteri Nevskin nuoremmalle veljelle, tapahtui 1200-luvun 50-luvun lopulla ja 60-luvun alussa. Ilmestyksen aattona, kaikkein pyhimmän jumalanpalveluksen taivaaseenastumisen juhlapäivänä, monet Kostroman asukkaat näkivät kaupungin kaduilla soturin, jolla oli Jumalan Äidin kuvake tazkana käsivarsissaan. Kostroman asukkaat tunnistivat pyhän suurmarttyyri Theodore Stratilatesin soturissa hänen ikonimaalauksestaan Kostroman katedraalikirkossa. Seuraavana päivänä, 16. elokuuta, vanhan tyylin mukaan, prinssi Vasili Jaroslavitš näki metsästäessään tämän kuvakkeen puun oksilla lähellä Zaprudnya-jokea. Hankittu pyhäkkö tuotiin juhlallisesti kulkueessa Kostromaan ja sijoitettiin katedraalin kirkkoon Suuren marttyyri Theodore Stratilatesin nimeen, minkä jälkeen se tunnettiin nimellä Feodorovskaya.
ellauri216.html on line 382: Feodorovskajan kuvakkeen katoamisen jälkeen Aleksanteri Nevskin nuorempi veli Vasily löysi sen uudelleen. Kaupungin asukkaat näkivät, kuinka Pyhä Theodore Stratilat kantoi kuvaa ympäri kaupunkia (johon mennessä hän oli jo mennyt Jumalan luo). Pian tämän jälkeen ikoni ilmestyi metsään puuhun hämmästyneen prinssin eteen. Ja niin se sai nimensä - ihmeen ilmiön kunniaksi. Se oli mahdollista saada vasta paikallisen piispan johtaman rukouspalvelun jälkeen.
ellauri216.html on line 429: Nuorempi veli St. blgv. Prinssi Aleksanteri Nevski, Prinssi Vasili Kostroma eksyi metsästäessään metsään, se tapahtui 16. elokuuta 1239, yhdessä puusta hän näki upean Neitsyt-kuvakkeen, jonka hän halusi poistaa, mutta hän nousi yhtäkkiä ilmaan. Palattuaan kaupunkiin prinssi Vasily kertoi papistolle ja ihmisille ihmeestä, minkä jälkeen kaikki muuttivat prinssin osoittamaan paikkaan. Nähdessään kuvakkeen kaikki putosivat polvilleen ja tarjosivat erityisen rukouksen Jumalan äidille. Sitten papit, poistaneet ikonin, siirsivät sen Kostroman katedraalin kirkkoon. Prinssin poissa ollessa kaupungissa asukkaat näkivät, että tietty pyhä soturi, joka näytti suuren marttyyri Fedor Stratilatin kuvalta, käytti Neitsyt Marian pyhää kuvaa ympäri kaupunkia, joten ikoni siitä ajasta alkoi. kutsutaan nimellä "Fedorovskaya".
ellauri216.html on line 958: ui runsaasti kerjäläisiä, joita luostari auttoi parhaansa mukaan. 1900-luvun alussa luostariin perustettiin ensimmäinen koulu, jossa munkit toimivat opettajina. Luostariin perustettiin toinen poikakoulu vuonna 1931. Tyttökoulua ei sentään kehattu perustaa. Koulu oli kahdeksanvuotinen ja opetusohjelma sisälsi myös maa- ja metsätaloutta, mm. paljaaxihakkuuta.
ellauri216.html on line 1040: Keväällä 1940 järjestettiin presidentinlinnassa neuvottelutilaisuus Luovutetun Karjalan johtohenkilöille. Tuolloin presidentti Kyösti Kallio kehotti tilaisuudessa ollutta Valamon varajohtajaa Isaakia ostamaan luostarille Saastamoiselle kuuluneen kartanon Heinävedeltä. Kun luostarin edustajat menivät katsomaan tätä Papinniemen tilaa, he löysivät päärakennuksen eräästä huoneesta Sergei ja Herman Valamolaisia esittäneen ikonin, jota he pitivät erityisen suotuisana enteenä. (Hyvin kekattu Saastamoisen pojat!) Kaupat tilasta tehtiin 24.7.1940, ja paikkaa ryhdyttiin kutsumaan Uudeksi Valamoksi. Luostarille kuuluivat nyt Papinniemen rakennukset sekä noin 300 hehtaaria metsämaata ja 50 hehtaaria peltoa.
ellauri216.html on line 1119: 19.9.1944 suomalaisjoukot ja munkit poistuivat Valaamin saaristosta. Myöhemmin sinne sijoitettiin Pitkärannan sellutehtaan aputila. organisoitiin metsätalous ja kunnostettiin luostarin sääasema.
ellauri222.html on line 842: Ihmettelemme -- ja joku metsästäjä saattaa ilmaista
ellauri238.html on line 146: Lahnajärvellä hän oli mennyt metsään ampuakseen lippaan tyhjäksi, ampunut mättääseen eikä onneksi osunut kiveen, ja joku oli ottanut aseen matkan ajaksi pois häneltä.
ellauri241.html on line 66: Runo kertoo, kuinka jumala Hermes kuulee nymfistä, joka on kauniimpi kuin kaikki. Hermes, joka etsii nymfiä, törmää sen sijaan Leimiään, joka on loukussa käärmeen muodossa. Hiän paljastaa hänelle aiemmin näkymättömän nymfin ja vastineeksi hän palauttaa hiänen ihmismuotonsa. Hän lähtee etsimään Korintin nuorukaista, Lyciusta, kun taas Hermes ja hänen nymfinsä lähtevät yhdessä metsään tekemään arvaa mitä. Lyciuksen ja Leimiän suhde kuitenkin tuhoutuu, kun viisas Apollonius paljastaa Leimiän todellisen henkilöllisyyden heidän hääjuhlissaan, minkä jälkeen hiän näennäisesti katoaa ja Lycius kuolee suruun. Tää läppä taitaa olla sukua sille Starbucks jenkki kahvipaikan merenneidolle Melusinelle, sehän painui kanssa huizin nevadaan kun joku kertoi ezillä on kalanpyrstö, tai oli ollut ainakin. Huoh. No jo on leimiä.
ellauri241.html on line 90: Into a forest on the shores of Crete. Khersonin metsään Krimin rannoilla.
ellauri241.html on line 224: Into the green-recessed woods they flew; Vihreään upotettuun metsään he lensivät;
ellauri241.html on line 251: These words dissolved: Crete´s forests heard no more. Nämä sanat hajosivat: Kreetan metsät eivät enää kuulleet.
ellauri241.html on line 262: About a young bird's flutter from a wood, Reilun nuoren linnun kuseman päässä metsästä,
ellauri241.html on line 349: Stay! though the greenest woods be thy domain, Pysy, vaikka vihreimmät metsät ovatkin sinun alueesi,
ellauri241.html on line 712: From vales deflowered, or forest-trees branch rent, defloroiduista laaksoista tai metsäpuista revittyä,
ellauri241.html on line 849: And with thee fade away into the forest dim: Ja sinun kanssasi hämärtyä metsään:
ellauri242.html on line 80: Tea Ista harjoittelee parhaillaan (2009) uutta roolia näytelmään Puhdistus, jonka ensi-ilta on helmikuussa. Näyttelijä Tea Ista kuoli 20. helmikuuta 2014 Puolarmetsän sairaalassa Espoossa 81-vuotiaana.
ellauri246.html on line 855: Voitti nämä metsät, joissa mustikat ovat täynnä,
ellauri257.html on line 320: Ruskeiden silmien mukaan Mustien kulmakarvojen mukaan Sydämeni oli repeytynyt, nauroin, Kaatoi kielen, Se vuodatti, kuten taitavasti, Pimeänä yönä, Kirsikkatarhan vihreälle, Tytön hyväilyyn... Steppeille ja haudoille, Mitä Ukrainassa on, Sydämeni jyskytti, en halunnut. He laulavat vieraassa maassa... En halunnut olla lumessa, metsässä, Kasakka-yhteisö nuijilla, nagaikoilla kerää neuvoja. Anna kasakoiden sielut Ukrainassa huimaan nousuun - Se on leveä siellä, se on hauskaa siellä Reunasta reunaan... Kuten se tahto, joka on mennyt ohi, Dnepri on leveä - meri, Steppe ja steppi, myrskyävät kosket, Ja haudat ovat vuoria, -
ellauri258.html on line 85: Elokuvassa kaikkea pohjustetaan uuvuttavan tylsästi, pako-osio kestää noin 15 minuuttia, Charlie muuttuu pelokkaasta pikkutytöstä minikokoiseksi terminaattoriksi istuttuaan metsässä 5 minuuttia.
ellauri258.html on line 325: Baba-Yaga ( venäläinen Yaga, Yaga-Baba, Egi-Baba, Yagaya, Yagishna, Yagabova, Egiboba ; Valkovenäjän Baba-Yaga, Baba-Yuga, Yaginya ; Bulgarian Baba Yaga ; Ukrainan Baba-Yazya, Iazya, Yazi -baba, Gadra ; puola jędza, babojędza ; tšekki jezinka , Ježibaba "noita", "metsänainen"; V.- serbialainen Baba Јaga ; slovenialainen jaga baba, ježi baba ) - slaavilaisen mytologian ja kansanperinteen hahmo (varsinkin sadut) slaavilaiset kansat.
ellauri258.html on line 335: ominaisuuksia : hän osaa loihtia, lentää kranaatissa , asuu metsän reunalla
ellauri258.html on line 355: kaksoisluonne kansanperinnössä liittyy ensinnäkin kuvaan metsän
ellauri258.html on line 404: ideoiden mukaan Baba Yaga on metsän emäntä, eläinten ja lintujen emäntä,
ellauri258.html on line 481: vastakkaiseen suuntaan, kohti metsää. Ihmiset uskoivat, että kuolleet
ellauri258.html on line 491: A. L. Barkovan (akka) mukaan kuva "kananjaloilla" olevasta kotasta metsässä symboloi
ellauri258.html on line 492: hänen olemistaan toisessa maailmassa (metsän tiheässä kuin
ellauri258.html on line 494: reuna, jossa oli sisäänkäynti metsän puolelta) ja "kanan jalat" olivat
ellauri258.html on line 526: Baba Jaga kuvataan usein metsässä eläväksi noidaksi tai syöjättäreksi, joka lentää huhmarella käyttäen survinta peräsimenä ja munat peräpainona. Hän asuu hirsimökissä, joka seisoo kanan jaloilla ja voi siten liikkua ympäriinsä. Puutarhaa ympäröivä aita on tehty ihmisen luista ja pääkalloista, ja ulko-oven avaimenreikä on terävähampainen suu. Joidenkin tarinoiden mukaan talo ei paljasta sisäänkäyntiään ennen kuin sille sanoo taikalauseen: käänny selkä metsään, kasvot minuun päin.
ellauri258.html on line 527: Baba Jaga auttaa kilttejä ja puhdassydämisiä mutta syö pahoja aikeita hautovat. Hänen sanotaan vartioivan elämän veden lähdettä. Tarinan kananjalkaisesta mökistä on ounasteltu saaneen alkunsa Siperian metsästäjien ja suomalais-ugrilaisten heimojen tolpan päähän rakennetuista riista-aitoista, jotka suojelivat ruokatarpeita ja vainajia villieläimiltä ("Samin myymälä").
ellauri258.html on line 531: Slaavilaisessa kansanperinnössä Baba Yaga, myös kirjoitettu Baba Jaga (puolasta), on yliluonnollinen olento (tai yksi samannimisestä sisarkolmikosta), joka esiintyy epämuodostuneina ja/tai hurjan näköisenä naisena. Saduissa Baba Yaga lentää huhmareessa, käyttää survinta ja asuu syvällä metsässä kotassa, jota yleensä kuvataan seisovaksi kanankoivalla. Baba Yaga voi auttaa tai estää niitä, jotka kohtaavat tai etsivät hänet, ja hällä voi olla äidin rooli; hänellä on assosiaatioita metsän villieläimiin. Vladimir Proppin kansansatujen morfologian mukaan Baba Yaga esiintyy yleensä joko luovuttajana tai konnana, tai se voi olla täysin epäselvä minä.
ellauri258.html on line 553: Keski- ja Itä-Euroopassa näihin lukuihin sisältyy bulgarialainen gorska maika (Горска майка', 'metsääiti', myös kukan nimi ) ja unkarilainen vasorrú bába ("rautanenäkätilö").
ellauri264.html on line 726: Juutalaisten autonominen alue (ven. Евре́йская автоно́мная о́бласть, Jevreiskaja avtonomnaja oblast; jidd. יידישע אויטאנאמע געגנט, jidiše avtonome gegnt) on Venäjän federaatioon kuuluva hallintoalue (federaatiosubjekti) Venäjän kaukoidän eteläosassa Aasiassa. Se rajoittuu etelässä Kiinaan, luoteessa Amurin alueeseen, pohjoisessa ja idässä Habarovskin aluepiiriin. Alueen pohjoisosa on vuoristoa, etelä- ja itäosat puolestaan alankoa. Suurin joki on Amur, joka muodostaa rajan Kiinaa vastaan. Alueen pinta-alasta yli kolmannes on metsää. Alueen pinta-ala on 36 000 km².
ellauri266.html on line 392: Kehystarinassa yksin avaruudessa purjehtiva rikas pariskunta Jinn ja Phyllis pelastavat ja kääntävät käsikirjoituksen kelluvasta pullosta. Käsikirjoituksen kirjoitti toimittaja Ulysse Mérou, jonka varakas professori Antelle kutsui vuonna 2500 seuraamaan häntä ja hänen opetuslapsiaan, lääkäri Arthur Levainia, Betelgeuseen. Koska ne kulkevat lähellä valonnopeutta, ajan laajeneminen saa aikaan vuosisatojen kulumisen maan päällä kahden vuoden aikana. He laskeutuvat sukkulaan lauhkealle, rehevälle metsäiselle planeetalle, jolle he antavat nimensä Soror ( latinaksi sisar). He voivat hengittää ilmaa, juoda vettä ja syödä hedelmiä. Naisen, jota he kutsuvat Novaksi, houkuttelemina he uivat luonnonkauniin vesiputouksen alapuolella. Hän pelästyy heidän lemmikkinsä simpanssista Hectorista ja kuristaa sen. Hänen heimonsa, joka osoittaa tyhmien eläinten käyttäytymistä, tuhoaa tulokkaiden vaatteet ja sukkulan.
ellauri266.html on line 394: Gorillat, jotka ovat täysin pukeutuneet metsästäjiksi, hyökkäävät heimoa vastaan tuliaseilla. Monet tapetaan, mukaan lukien Arthur. Ulysse vangitaan selviytyneiden kanssa ja tuodaan apinoiden asuttamaan kaupunkiin. Apinoiden vaatteet vastaavat 1960-luvun maanihmisten vaatteita, paitsi että apinat käyttävät hanskoja kenkien sijasta tarttuvissa jaloissaan. Apinat polttavat tupakkaa, valokuvaavat metsästyspalkintojaan, juovat olkien läpi ja näyttävät täysin sivistyneeltä. Heidän yhteiskuntansa jakautuu kolmeen kerrokseen: aggressiivinen gorillapoliisi ja armeija, konservatiiviset orangutangipoliitikot ja uskonnolliset auktoriteetit sekä liberaalit simpanssitutkijat.
ellauri266.html on line 427: Vuonna 2500 ryhmä astronauteja, mukaan lukien toimittaja Ulysse Mérou, matkasi Betelgeusen tähtijärjestelmän planeetalle. He laskeutuvat löytääkseen tosi omituisen maailman, jossa älykkäät apinat ovat Mestarirotu ja ihmiset muuttuvat villieläimiksi: eläintarhoissa häkissä, laboratoriokokeissa ja urheilun vuoksi metsästettyinä ja ruokakaupan hyllyllä. Tarina keskittyy Ulyssen vangitsemiseen, hänen taisteluun selviytyäkseen ja murskaavaan huippukohtaan hänen palattaessa maan päälle ja kauhistuttavaan viimeiseen löytöön. Romaani on myös huono vertaus tieteestä, evoluutiosta sekä ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta.
ellauri267.html on line 108: Oikeudenkäynnissä Murdaugh myönsi valehdelleensa olinpaikastaan murhailtana kesäkuussa 2021. Murdaugh oli sanonut tutkijoille ainakin kolmessa eri kuulustelussa, ettei hän ollut käynyt tuona iltana perheen metsästystilan piharakennuksessa, josta hänen vaimonsa ja poikansa löytyivät ammuttuina.
ellauri267.html on line 198: Alex Murdaugh sanoi, että hänen vaimonsa Maggie oli "erityinen henkilö" ja ettei hän koskaan tekisi mitään vahingoittaakseen häntä. "Hän oli yhtä kaunis sisältä kuin ulkoa", hän sanoi itkien torstaina. Maggie oli omistautunut kahdelle pojalleen, Busterille ja Paulille, hän sanoi. "Hän ei kasvanut suolla ja maalla, ratsastaen nelipyörällä, metsästäen ja kalastaen", Murdaugh sanoi, mutta kun hänellä oli kaksi poikaa, hänestä tuli "poikien äiti". "Hän heittäytyi poikiensa elämään", hän sanoi.
ellauri267.html on line 1335: Ensimmäinen luku kattaa muinaisen Portugalin, johon kuuluivat metsästäjät-keräilijät ja rautakauden maanviljelijät. Disney selittää Portugalin taloutta tänä aikana voimakkaalla luonnonvarojen louhinnalla. Tätä aikakautta seurasivat keltit ja sitten roomalaiset. Seuraavaksi barbaarit germaanit, mukaan lukien visigootit ja suevit, valtasivat Portugalin. Lopulta vielä barbaarimmat Afrikan muslimit valloittivat niemimaan.
ellauri269.html on line 163: Metsästäjä (engl. hunter) on puolestaan fyysistä vauriota etäisyydeltä aiheuttamaan painottunut hahmoluokka. Metsästäjä on erikoistunut mm. jousien ja tuliaseiden käyttöön. Metsästäjä pystyy kesyttämään itselleen lemmikin pelin pedoista ja käyttämään sitä esimerkiksi sitoakseen vastustajansa lähitaisteluun. Lemmikeillä itsellään on myös erilaisia taitoja. Lisäksi metsästäjät voivat ansoittaa maastoa.
ellauri269.html on line 183: Demoninmetsästäjä (engl. demon hunter) on Legion-lisäosassa ilmestynyt pelin toinen sankarihahmoluokka. Demoninmetsästäjään tarvittavan ennestään käytössä olevan hahmon kokemustason oli alun perin oltava vähintään 98 (kunnes Shadowlands-lisäosassa uudeksi aloitustasoksi tuli 8). Demoninmetsästäjä tehostaa itseään lähitaistelussa demonisella tulella sekä muilla surmatuilta demoneilta viedyillä voimilla.
ellauri269.html on line 199: Stormwind (suom. Myrskytuuli): Suurin ihmisten kaupungeista, joka sijaitsee Elwynnin metsässä. Se on myös worgenien väliaikainen koti.
ellauri269.html on line 489: Jonkin aikaa Palautusarmeijan tappion jälkeen Hylje-vuorella demoninmetsästäjä Maija Myrskyluoto käytti voimakasta loitsua hyökätäkseen Frozen Dessert -valtaistuimeen, jossa Luukurko oli vangittuna. Vaikka loitsu ei mennyt läpi, se laajensi halkeamaa, jonka läpi Kuuranuppi oli työnnetty, ja Luukurkon voima alkoi hiipua, joten hän kutsui Artturin Persaukolle auttamaan häntä. Arthas voitti Ellidan ja nousi tornin huipulle jäädykevaltaistuimelle. Sitten hän murskasi jään Kuuranupin avulla, puki prinssi Edwardin razastuskypärän, joka oli sinetöity, ja hänestä tuli uusi Luukurko. Täähän on tää Miltonin saatana ja Anakin Skywalker meemi uudelleenjäädytettynä. Jumalan poikia joit'ei saaty hyvix, on nyt jauhettuina jyvix. I'M YOUR FATHER. Pakasteita ei saisi jäädyttää uudelleen jos ne on päässeet sulamaan.
ellauri270.html on line 65: Andrić sai romaanin inspiraation omasta elämästään - hän vietti lapsuutensa Visegradissa häntä kasvattaneen tätinsä Ana Matkovšikin luona, kun hänen äitinsä jäi ilman tuloja miehensä kuoleman jälkeen. Hän suoritti peruskoulun Visegradissa ja, kuten kaikki Visegrad-pojat, metsästi haukea ja paistoi särkeä Drinan varrella ja katseli vaikuttavaa siltaa samalla.
ellauri274.html on line 259: 1:36:42 режиму и западным элитам которые занимаются И занимались раньше охотой на ведьм не будем сводить счета с 1:36:42 hallinto ja länsimaiset eliittit, jotka harjoittavat JA metsästivät tapana noitia, emme sovi
ellauri274.html on line 617: 2:16:21 леса мало кто задумывался может быть и возможности такой не было чтобы 2:16:21 harvat ihmiset ajattelivat metsää, ehkä sellaista mahdollisuutta ei ollut
ellauri275.html on line 216: Kako-runoelmassa vanhus, joka uskalsi vastustaa isäntää, ruoskittiin kuoliaaksi kepeillä. Isänsä kuolemasta järkyttynyt Zakro tappoi vihatun prinssin ja pakeni metsään liittyäkseen kuuluisaan Kakon koplaan. Runoilijan mielestä oikeutettu väkivalta, reviirin puolustaminen aseilla omien oikeuksiensa nimissä ja ihmisarvot verisissä käsissä on jokaisen velvollisuus.
ellauri275.html on line 218: Arboristi katsoo kateena Zakroa, joka menee metsään liittyäkseen "ryöstäjä" Kakon porukkaan. Kako ja Zakro oli urheita mutteivät valitettavasti järjestäytyneitä.
ellauri275.html on line 223: Vaikka töihin ja nykyään metsästykseen.
ellauri275.html on line 243: Kudin lähellä metsä on korkea ja tumma. Tehdään se. Tuemme taloutta
ellauri275.html on line 244: Siinä metsässä rosvo on yksinäinen. Emme ole syyllisiä sinun edessäsi,
ellauri275.html on line 247: siinä metsässä Kako Bgachiashvili Prinssi:
ellauri275.html on line 290: Tämä metsä on minun omaisuuteni; Muistutan kepillä kuka olet!
ellauri275.html on line 295: Tämä metsä tuotti minulle vähän onnea. Köyhyys piinaa vanhuuttani,
ellauri275.html on line 305: Uskollinen metsässä - kunnia ja veljeys, Miten! Uskallatko lyödä minua turhaan?
ellauri275.html on line 405: Mutta se toi hänelle pian kaunaa Ja Zakro putosi metsän ruohoon,
ellauri275.html on line 407: Maaorjan kohtalo on epäluotettava. Kuin metsästyneen eläimen kaipuu.
ellauri275.html on line 476: Tarinan lopussa Koba kostaa sekä Iagolle että Nunulle ampumalla Gringon ja hänen esimiehensä taksissa metsässä. Koba on tarinan sankari, joka kunnioittaa ystävyyttä, puolustaa totuutta, kunnioittaa naisia ja ajaa oikeutta.
ellauri276.html on line 176: Из большого леса Suuresta metsästä
ellauri276.html on line 253: Pidin myös henkilöhahmoista: "aurinko tulee suuresta metsästä", "kostea maa ruokkii sitä, äiti maa ruokkii", "korva kasvaa, alkaa laulaa, pukeudu kultaisiin kankaisiin". Ne kaikki osoittavat, että aurinko ja maa ja korva ovat elossa, personifikaatiot auttavat kuvittelemaan kauniin auringon ja kylmän maan ja pellolla kasvavan korvan, koska talonpoika on yhtä luonnon kanssa, lukija yrittää myös tuntea sen.
ellauri276.html on line 273: За кудрявый лес спускается; se laskeutuu käkkyräisen metsän taa;
ellauri276.html on line 330: Korppi ikään kuin jakaa yleisen epätoivonsa: hän istuu hiljaa. Kuitenkin, kuten hevonen, joka "laski päänsä". Teoksessa 5 runoilija puhuttelee suoraan maanviljelijää ja kutsuu häntä elättäjäksi. I. Nikitin näyttää puristavan päätään, näkemällä talonpojan oikeuksien puutteen ja tajuavan oman impotenssinsa. Ei pure Iivanan aura vakoa. Näiden katkerien linjojen joukossa on monia retorisia kysymyksiä ja huudahduksia. Maisemaa kuvataan personifikaatioiden avulla: aurinko kävelee ylös, kihara metsä on hatun alla, kylpee, ruoho nukkuu. Epiteetit: vaaleanpunainen pöly, lumottu aarre. Metafora: huono vuosi (eli sadon epäonnistuminen). Runoilija muistaa myös työntekijän lapset, joilla ei ole aikaa opiskella.
ellauri278.html on line 57: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon.
ellauri278.html on line 59: Huovinen työskenteli metsänhoitajana vuosina 1953–1956, ja näihin aikoihin hän tapasi tulevan puolisonsa, hammaslääkäri Hilkka Hemmingin. Pari avioitui vuonna 1958. Tämän jälkeen Huovinen jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi ilman sarvia ja hampaita. Kirjoittamisen ohella hän toimi myös kirjojen toimittajana ja kuvateosten tekstittäjänä.
ellauri278.html on line 123: Näin ruusun metsässä
ellauri278.html on line 136: Ja metsät herättävät hiljaisuuden,
ellauri278.html on line 329: Katynista kaakkoon on Katynin metsä, joka sijaitsee lähellä Gnezdovon kylää ja tunnetaan yhtenä Katynin joukkomurhan paikasta - vangittujen puolalaisten upseerien ja Neuvostoliiton kansalaisten joukkoteloitukset ja hautaukset.
ellauri278.html on line 348: 21. huhtikuuta. Vankila-autojen nousu ja valmistautuminen lähtöön. Meitä kuljetetaan jonnekin autoissa. Mitä seuraavaksi? Päivä alkaa oudosti aamunkoitteessa. Kuljetus laatikoissa "varis" (pelottava). Meidät tuotiin jonnekin metsään, se näyttää kesämökiltä. Perusteellinen haku. He olivat kiinnostuneita vihkisormuksestani, he ottivat pois ruplaa, vyön, kynäveitsen, kellon, joka näytti 6:30 ...
ellauri278.html on line 382: Harkovilainen nuorisolehti Novaja Smena julkaisi 3. maaliskuuta 1990 kirjeen mieheltä, joka välitti tutun, NKVD:n kuljettajan, sanat, että hän vei ruumiita ennen sotaa Pjatikhatkiin. Tämä oli vain muodollinen "paljastaminen" paikallisten asukkaiden hyvin tuntemasta "salaisuudesta", sillä jo vuonna 1969 Pyatikhatkin koululaiset löysivät metsästä puolalaisten upseerien haudat ja alkoivat metsästää niissä olevia "matkamuistoja" (sotilainappeja), arvomerkit jne.), mikä aiheutti viranomaisten yritykset luokitella ja tuhota haudat uudelleen; tästä jäi kuitenkin muisti, ja vuoden 1989 lopulla KGB:n sisäisessä kirjeenvaihdossa todettiin huolestuneena, että " epävirallisilla on luotettavaa tietoa tästä asiasta" ja he käyttävät sitä neuvostoviranomaisten "hyökkäämiseen".
ellauri278.html on line 384: Gorbazovin porukat myönsivät viime tingassa ennen Neuvostolan purkua että "paljastuneiden arkistomateriaalien kokonaisuutena voidaan päätellä, että Beria, Merkulov ja heidän kätyrinsä olivat henk.koht. vastuussa Katynin metsän julmuuksista. Neuvostopuoli, joka ilmaisee syvän pahoittelunsa Katynin tragediasta, julistaa, että se edustaa yhtä stalinismin vakavista rikoksista."
ellauri278.html on line 397: Stalinin viranomaiset vaikenivat pitkään joukkoteloituksista, joten kidutettujen naiset saivat tietää miestensä kuolemasta vasta vuosia myöhemmin. Jotkut Neuvostoliiton lähteet osoittavat, että Saksan natsit teloittivat täällä noin 500 bolshevikia vuonna 1943. Tutkinnan aikana täältä löydettiin myös neuvostoliiton rangaistusviranomaisten 1920-1930-luvuilla todennäköisesti teloimien ihmisten hautauspaikat. Katynin lähelle metsään rakennettiin muistomerkki kuolleiden kunniaksi. Ne 3 ristiä eivät ole siellä päinkään, vaan Puolassa.
ellauri278.html on line 477: Kun Antti Rokat sitten vielä varustettiin suksin, porkin, lumipuvuin ja useilla lippailla sekä koottiin iskuosastoiksi, niin saatiin hyvin pienellä miesmäärällä aikaan yhtäkkinen kova tulivoima hyökättäessä "mottien" kimppuun. Lähitaistelussa tämä riitti. Konepistoolin parhaat puolet tulivat näin esille rynnäkköaseena aggressiivisessa sodankäyntivaiheessa. Suomi-konepistooli oli tähän paras mahdollinen ase, varsinkin maamme oloissa, joissa metsä on rajoittava tekijä luodin kantamassa.
ellauri278.html on line 481: Raatteen tien motit muodostuivat ankarassa pakkasessa korkeiden lumipenkkojen reunustamille teille. Niiltä vihollinen ei juuri väistynyt. Vihollinen pelkäsi pimeää metsää kuin brittisarjojen sankarit ja siellä vaanivia mezäzuhnia. Se pysytteli ajoneuvoineen tiellä, johon muodostui ensin pitkä letka. Suomalaiset siinä hyökkäilivät öisin sivuilta, katkaisivat kolonnat ja tekivät niistä motteja kuin makkaroita.
ellauri279.html on line 138: Tatjana Morozova kuoli vuonna 1983 Alupkassa. Aleksei kuoli "siellä jossakin" 2000-luvun puolivälissä. Hänen setänsä mukaan nimetty poika Pavel kuoli vuonna 2006. Syyskuun 2. päivänä 1932 Pavel ja hänen nuorempi veljensä Fjodor menivät metsään marjoille, aikoen viettää siellä yön (äitinsä poissa ollessa, joka oli mennyt Tavdaan myymään vasikkaa ). Syyskuun 6. päivänä Dmitri Šatrakov löysi heidän ruumiinsa ja puukon haapametsästä.
ellauri279.html on line 149: Syyskuun toisena lähdin Tavdaan, ja 3. päivänä Pavel ja Fjodor menivät metsään marjoille. Palasin 5. päivänä ja huomasin, että Pasha ja Fedya eivät olleet palanneet metsästä. Aloin huolestua ja käännyin poliisin puoleen, joka kokosi ihmiset ja ihmiset menivät metsään etsimään lapsiani. Pian heidät löydettiin kuoliaaksi puukotettuina.
ellauri279.html on line 151: Keskimmäinen poikani Aleksey, hän on 11-vuotias, kertoi nähneensä Danilan kävelevän nopeasti metsästä 3. syyskuuta ja koiramme juoksi hänen perässään. Aleksei kysyi, oliko hän nähnyt Pavelin ja Fjodorin, johon Danila ei vastannut ja vain nauroi. Hän oli pukeutunut itsekudottuihin housuihin ja mustaan paitaan - Aleksei muisti tämän hyvin. Nämä housut ja paita löydettiin Sergei Sergeevich Morozovin luota etsinnässä.
ellauri279.html on line 153: En voi olla huomaamatta, että 6. syyskuuta, kun teurastetut lapseni tuotiin metsästä, isoäiti Aksinya tapasi minut kadulla ja sanoi virnistettynä: "Tatiana, teimme sinulle lihaa, ja nyt sinä syöt sen!". Hei täähän on kuin joku antiikin tarina! Syötetään vanhemmalle lapsesta tehty gulashi.
ellauri279.html on line 155: Morozov Pavel makasi tieltä 10 metrin etäisyydellä pää itään päin. Hänen päänsä päällä on punainen laukku. Paul sai kohtalokkaan iskun vatsaan. Toinen isku annettiin rintakehään lähellä sydäntä, jonka alla oli hajallaan karpaloita. Pavelin lähellä oli yksi kori, toinen heitettiin sivuun. Hänen paitansa oli repeytynyt kahdesta kohdasta, ja hänen selässään oli purppura veritahra. Hiusten väri - vaaleanruskea, valkoiset kasvot, siniset silmät, auki, suu kiinni. Jalkojen juuressa on kaksi koivua (...) Fjodor Morozovin ruumis oli viidentoista metrin päässä Pavelista suolla ja pienessä haapametsässä. Fedoria puukotettiin tikulla vasempaan temppeliin, hänen oikea poskensa oli tahrattu verellä. Kuolettava isku tehtiin veitsellä vatsaan navan yläpuolella, josta suolet tulivat ulos, ja myös käsi leikattiin veitsellä luuhun asti.
ellauri279.html on line 254: Mutta nämä ovat pieniä vähennyksiä, ja suosittelen jälleen tämän oikeistolaisen verkkosivuston huomaavaisia lukijoita metsästämään tätä aarretta ja lukemaan sen!
ellauri281.html on line 56: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon.
ellauri281.html on line 58: Huovinen työskenteli metsänhoitajana vuosina 1953–1956, ja näihin aikoihin hän tapasi tulevan puolisonsa, hammaslääkäri Hilkka Hemmingin. Pari avioitui vuonna 1958. Tämän jälkeen Huovinen jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi ilman sarvia ja hampaita. Kirjoittamisen ohella hän toimi myös kirjojen toimittajana ja kuvateosten tekstittäjänä.
ellauri281.html on line 122: Näin ruusun metsässä
ellauri281.html on line 135: Ja metsät herättävät hiljaisuuden,
ellauri281.html on line 328: Katynista kaakkoon on Katynin metsä, joka sijaitsee lähellä Gnezdovon kylää ja tunnetaan yhtenä Katynin joukkomurhan paikasta - vangittujen puolalaisten upseerien ja Neuvostoliiton kansalaisten joukkoteloitukset ja hautaukset.
ellauri281.html on line 347: 21. huhtikuuta. Vankila-autojen nousu ja valmistautuminen lähtöön. Meitä kuljetetaan jonnekin autoissa. Mitä seuraavaksi? Päivä alkaa oudosti aamunkoitteessa. Kuljetus laatikoissa "varis" (pelottava). Meidät tuotiin jonnekin metsään, se näyttää kesämökiltä. Perusteellinen haku. He olivat kiinnostuneita vihkisormuksestani, he ottivat pois ruplaa, vyön, kynäveitsen, kellon, joka näytti 6:30 ...
ellauri281.html on line 381: Harkovilainen nuorisolehti Novaja Smena julkaisi 3. maaliskuuta 1990 kirjeen mieheltä, joka välitti tutun, NKVD:n kuljettajan, sanat, että hän vei ruumiita ennen sotaa Pjatikhatkiin. Tämä oli vain muodollinen "paljastaminen" paikallisten asukkaiden hyvin tuntemasta "salaisuudesta", sillä jo vuonna 1969 Pyatikhatkin koululaiset löysivät metsästä puolalaisten upseerien haudat ja alkoivat metsästää niissä olevia "matkamuistoja" (sotilainappeja), arvomerkit jne.), mikä aiheutti viranomaisten yritykset luokitella ja tuhota haudat uudelleen; tästä jäi kuitenkin muisti, ja vuoden 1989 lopulla KGB:n sisäisessä kirjeenvaihdossa todettiin huolestuneena, että " epävirallisilla on luotettavaa tietoa tästä asiasta" ja he käyttävät sitä neuvostoviranomaisten "hyökkäämiseen".
ellauri281.html on line 383: Gorbazovin porukat myönsivät viime tingassa ennen Neuvostolan purkua että "paljastuneiden arkistomateriaalien kokonaisuutena voidaan päätellä, että Beria, Merkulov ja heidän kätyrinsä olivat henk.koht. vastuussa Katynin metsän julmuuksista. Neuvostopuoli, joka ilmaisee syvän pahoittelunsa Katynin tragediasta, julistaa, että se edustaa yhtä stalinismin vakavista rikoksista."
ellauri281.html on line 396: Stalinin viranomaiset vaikenivat pitkään joukkoteloituksista, joten kidutettujen naiset saivat tietää miestensä kuolemasta vasta vuosia myöhemmin. Jotkut Neuvostoliiton lähteet osoittavat, että Saksan natsit teloittivat täällä noin 500 bolshevikia vuonna 1943. Tutkinnan aikana täältä löydettiin myös neuvostoliiton rangaistusviranomaisten 1920-1930-luvuilla todennäköisesti teloimien ihmisten hautauspaikat. Katynin lähelle metsään rakennettiin muistomerkki kuolleiden kunniaksi. Ne 3 ristiä eivät ole siellä päinkään, vaan Puolassa.
ellauri281.html on line 476: Kun Antti Rokat sitten vielä varustettiin suksin, porkin, lumipuvuin ja useilla lippailla sekä koottiin iskuosastoiksi, niin saatiin hyvin pienellä miesmäärällä aikaan yhtäkkinen kova tulivoima hyökättäessä "mottien" kimppuun. Lähitaistelussa tämä riitti. Konepistoolin parhaat puolet tulivat näin esille rynnäkköaseena aggressiivisessa sodankäyntivaiheessa. Suomi-konepistooli oli tähän paras mahdollinen ase, varsinkin maamme oloissa, joissa metsä on rajoittava tekijä luodin kantamassa.
ellauri281.html on line 480: Raatteen tien motit muodostuivat ankarassa pakkasessa korkeiden lumipenkkojen reunustamille teille. Niiltä vihollinen ei juuri väistynyt. Vihollinen pelkäsi pimeää metsää kuin brittisarjojen sankarit ja siellä vaanivia mezäzuhnia. Se pysytteli ajoneuvoineen tiellä, johon muodostui ensin pitkä letka. Suomalaiset siinä hyökkäilivät öisin sivuilta, katkaisivat kolonnat ja tekivät niistä motteja kuin makkaroita.
ellauri282.html on line 274: Meill’ on metsässä nuotiopiiri,
ellauri282.html on line 283: hämy verhoo metsän, maan.
ellauri283.html on line 277: Kahdeksannelle vuosituhannelle eaa. neoliittisen kulttuurin ihmiset olivat asettuneet istuvaan elämäntapaan siellä linnoitettuihin savitiilikyliin joissa he täydensivät Niilin metsästystä ja kalastusta viljankeruulla ja karjanhoidolla. Viidennellä vuosituhannella eKr. muuttoliikkeet kuivuvasta Saharasta toivat Niilin laaksoon neoliittisia ihmisiä maatalouden ohella. Tästä kulttuurisesta ja geneettisestä sekoittumisesta syntyneestä väestöstä muodostui seuraavien vuosisatojen aikana sosiaalinen hierarkia, josta tuli Kushin kuningaskunta (pääkaupunki Kerma) 1700 eaa. Antropologiset ja arkeologiset tutkimukset osoittavat, että dynastista edeltävänä aikana Ala-Nubia ja Magadanin ylä-Egypti olivat etnisesti ja kulttuurisesti lähes identtisiä, ja näin ollen samalla kehittyivät faaraoiden kuninkuusjärjestelmät vuoteen 3300 eaa. mennessä. Yhdessä muiden Punaisenmeren maiden kanssa Sudania pidetään todennäköisimpänä sen maan sijaintipaikkana, jonka muinaiset egyptiläiset tunsivat Punt -nimellä (tai "Ta Netjeru ", joka tarkoittaa "Jumalan suunnitelmaa"), jonka ensimmäinen maininta on peräisin 1000-luvulta eaa.
ellauri283.html on line 279: Itä-Sudanissa Butana-ryhmä esiintyy kasvaville yleisöille noin 4000 eaa. Nämä ihmiset tuottivat yksinkertaista koristeltua keramiikkaa (ceramics), asuivat pyöreissä majoissa ja olivat todennäköisimmin paimenia, metsästäjiä, mutta myös söivät etanoita, ja maataloudesta on todisteita. [6] Gash Group sai alkunsa noin 3000 eKr. ja on toinen esihistoriallinen kulttuuri, joka tunnetaan useista paikoista. Nämä ihmiset valmistivat koristeltua keramiikkaa ja elivät maanviljelystä ja karjankasvatuksesta. Mahal Teglinos oli noin 10 hehtaarin kokoinen tärkeä paikka. Keskustassa kaivettiin savitiilistä rakennettuja taloja. Sinetit ja sinettijäljet osoittavat korkeamman hallinnon tason. Hautaukset eliittihautausmaalla oli merkitty tahallisen karkeilla hautakivillä. Toisella vuosituhannella seurasiJebel Mokram Group Inc. He valmistivat keramiikkaa, jossa oli tyylikkään yksinkertainen viiloitettu koristelu, ja asuivat yksinkertaisissa pyöreissä majoissa. Naudankasvatus oli mitä todennäköisimmin taloudellinen perusta.
ellauri283.html on line 477: Ylä-Voltan pinta-ala on 274 200 km2. Volta sivujokineen halkoo melko tasaista maata. Pohjoisosa on savannia, Sahel ulottuu pohjoisimpaan osaan. Eteläosissa kasvaa metsää. Burkina Faso tarkoittaa vapaiden ihmisten maa. 86% elää pirttiviljelyxellä. loput puuvillasta ja kullasta. Se on ranskalaisten siirtomaa Länsi-Afrikassa Sahelin etelärajalla. Seija teki koulussa esitelmän Togosta ja Airi Dahomesta.
ellauri284.html on line 147: "Champaranin ihmissyöjäksi" kutsuttu peto tappoi metsästyksen jälkeen noin 200 poliisin ja piirin virkamiehen toimesta. Jotkut poliisit partioivat norsuilla löytääkseen sen!
ellauri284.html on line 327: Valuuttaryöstöjutussa liikemieheltä ryöstettiin 2,2 miljoonan markan arvosta kruunuja ja markkoja pimeällä metsätiellä Hattulassa.
ellauri284.html on line 350: Erkkilä sanoo tekevänsä töitä täyttä päätä. - Ajan polttopuita, ja lisäksi minulla on pieni mattokutomo. Hirvimetsällä käyn edelleen, koiriakin siinä hommassa minulla on neljä.
ellauri284.html on line 408: Eastwoodilla oli useita työpaikkoja, mukaan lukien hengenpelastaja, paperinkuljettaja, päivittäistavarakauppias, metsäpalomies ja golfkärry.
ellauri285.html on line 191: Linkolan vieras saa tulla töihin mukaan, ellei halua hölmöttää pirtissä yksinään. Tehdään kerran naapurin metsässä harvennushakkuuta, paperipuuta, kaarisahalla. Linkola onnistuu kaatamaan joka toisen puun konkeloksi. Niitä kiskotaan köydellä alas ja kirotaan. Ohjakset ovat lyhyet, eivät yllä kuorman taakse. Linkola kävelee sen vieressä ja yrittää joka kerta tunkeutua niin ahtaasta puiden raosta ettei mahdu itse mukaan vaan joutuu päästämään ohjat irti. Hevonen hätääntyy ja tempaisee. Kuorma, jonka sivupuiden Linkola kuvittelee kestävän alapään naulojen varassa, hajoaa. Voi ristuksen perkele tätä elämää! kaikuu metsässä Linkolan vilpittömän hämmästynyt karjaisu.
ellauri285.html on line 492: "Lapissa katastrofit seuraavat toisiaan jättiläismäisin mitoin. Ne ovat niin suuria ettei kukaan niihin usko. Ensin saksalaiset polttivat koko alueen maan tasalle. Mekin jouduttiin Norjaan evakkoon. Sitten voimalaitosyhtiöt valjastivat joet ja tappoivat kalakannan. Sen jälkeen metsät hakattiin maahan ja laskettiin tekojärvet. Nyt turistit valloittavat maan ja keinottelijat kahmivat käsiinsä autiotilat. Mitä muuta sieltä enää saa irti?"
ellauri285.html on line 558: " - Yhteiskunta on kuin metsä, vieras sanoi, se on turvallinen vain osaavalle; eksyneet kiertävät kehää."
ellauri286.html on line 150: Kun minä olin nuori (lapsi siis), kyydityksistä ei voinut puhua kyydityksinä eikä miehityksistä miehityksinä. Niinpä virolaiset oppivat puhumaan menneisyydestä eufemismein. Metsäveljiin viitattiin “metsässä olemisena” tai “metsään menemisenä” tai “metsästä tulemisena”. Kyydityksiin viitattiin sellaisin lausein kuin “vietiin Siperiaan”, tai vain “vietiin”. Oli luonnollista, että sukuun ja tuttavapiiriin kuuluu tuntemattomiin paikkoihin kadonneita ihmisiä, metsään menneitä, siellä kuolleita, Siperiaan vietyjä ja niitä jotka myötäilivät neuvostojärjestelmää ollakseen joutumatta kylmälle maalle.
ellauri286.html on line 462: Varttuneen naisen sukuelimen väki oli yksi voimakkaimmista, sillä kyseessä oli paitsi mystinen elämän portti myös väylä kuoleman valtakuntaan. Tätä voimaa saatettiin hyödyntää esimerkiksi karhun tai muiden metsänpetojen karkotukseen. Petojen uskottiin karttavan karjalaidunta, kun siellä pyllisti varttuneempi rouva hame korvissa. Vaikka karhun väki oli voimakas, ei siitä ollut vastusta naisväelle.
ellauri288.html on line 134: Isoisä oli kokenut elämässään Viron historian mullistukset, sillä hän kuului sodan aikana metsäveljiin, nazivaltaa kannattaviin joukkoihin. Isoäidin komeroon kerrastojen alle piilotettiin nazisotilas.
ellauri288.html on line 136: "Tila ei ollut suuri, mutta tila kuitenkin. Skafferikin oli. Ei oltu rotinkaisia." Viron metsäveljet armahdettiin Josif Stalinin kuoleman jälkeen 1952. Itsepäisestä maanviljelijästä tuli kolhoosilainen. ”Oli varmasti raskasta palata, kun omaisuus oli menetetty. Elämä alkoi ikään kuin nollasta.” "Virolaisen sukuni tragediaan kuuluu se, että isoisäni vanhempi veli värvättiin puna-armeijaan ja hänestä tuli neuvostosotilas, suuren isänmaallisen sodan sankari." Sofi Oksanen vierasti isosetäänsä lapsena.”Hän ei ollut mikään miellyttävä tyyppi. Hän oli juoppo. Ja punikki. Lapset vierastavat niitä."
ellauri288.html on line 395: 1930-luvun lopulla Aliide elää villiä kateutta sisartaan Ingeä kohtaan, joka on valloittanut ihanan Hansin. Aliiden pakkomielle johtaa hänet hurjille urille miehitetyssä Virossa. NKVD etsii metsäveljeksi ruvennutta Hansia. Aliidea ja Ingeä kuulustellaan kunnantalon kellarissa. Ja siellä tapahtuu hirveitä.
ellauri288.html on line 423: pajut nukkuvat ja metsä nukkuu
ellauri290.html on line 256: (b) Kielletyt metsäalueet ja niille varatut alueet;
ellauri290.html on line 264: Julkisiin tarkoituksiin käytettävät maat, esim. metsät, rautatiet, tiet jne. 54,924 154,964
ellauri294.html on line 517: The Fox and the Hound on vuoden 1981 yhdysvaltalainen animoitu kaveridraamaelokuva, jonka on tuottanut Walt Disney Productions ja joka perustuu löyhästi Daniel P. Mannixin vuoden 1967 samannimiseen romaaniin. Disneyn 24. animaatioelokuva kertoo tarinan Tod-nimisen bisexuaalin punaketun ja Copper-nimisen valtalinjan koiraskoiran luonnottomasta ystävyydestä. He kamppailevat säilyttääkseen ystävyytensä huolimatta ilmaantuvista vaistoistaan ja ympäröivistä sosiaalisista paineista, jotka vaativat heitä olemaan vastustajia, koska he ovat luonnostaan vihollisia. Kun päällikkö, Copperin mentori ja huoltaja, jonka omistaa sama metsästäjä kuin hän, joutuu junan alle ajaessaan Todia ja melkein kuolee, Copper ottaa roolinsa metsästyskoirina ja vannoo kostoa Todille. Lopulta he taistelevat keskenään, mutta lopulta Copper pelastaa Todin sen jälkeen, kun Tod pelastaa hänet ja hänen omistajansa karhulta. Hädässä ystävä tutaan, a friend in need is a friend indeed, sanoi Zhelensky, jolla myös on ongelmia karhusta.
ellauri294.html on line 527: Kun nuori punakettu on jäänyt orvoksi, Big Mama pöllö (Thornton) ja hänen ystävänsä, Dinky peippo ja Boomer (sic) tikka, järjestävät hänet adoptoitavaksi ystävälliselle maanviljelijälle nimeltä leski Tweed, joka antaa hänelle nimen Tod. Sillä välin hänen naapurinsa, metsästäjä Amos Slade, tuo kotiin nuoren koiranpennun nimeltä Copper ja esittelee tämän metsästyskoirallensa Chiefille, joka ensin ärsyttää häntä, mutta oppii sitten rakastamaan häntä. Eräänä päivänä Tod ja Copper tapaavat ja heistä tulee parhaita ystäviä, jotka lupaavat ikuisen ystävyyden. Amos turhautuu Copperiin, koska se vaeltelee jatkuvasti leikkimään, ja laittaa hänet hihnaan. Leikkiessään Kuparin kanssa pipu ulkona, Tod herättää vahingossa päällikön. Amos ja päällikkö jahtaavat häntä, kunnes Tweed pysäyttää heidät. Riidan jälkeen Amos uhkaa tappaa Todin, jos tämä loukkaa jälleen hänen omaisuuttaan. Metsästyskausi tulee ja Amos vie Chiefin ja Copperin erämaahan väliaikaisesti. Sillä välin Big Mama, Dinky ja Boomer yrittävät selittää Todille, että Copperista tulee pian hänen vihollisensa. Hän kuitenkin naiivisti vaatii, että he pysyvät ystävinä ikuisesti. Seuraavana keväänä Tod ja Copper saavuttavat aikuisuuden ja keskinäisen sukupuolionnen.
ellauri294.html on line 529: Kupari palaa ketun hännän alta asiantuntijana metsästyskoiraxi, jonka odotetaan jäljittävän kettuja. Myöhään yöllä Tod livahtaa kuksiin hänen luokseen. Heidän "keskustelunsa" herättää päällikön, joka varoittaa Amosta. Siitä seuraa takaa-ajo ja Copper saa Todin kiinni, mutta päästää tämän menemään samalla kun hän ohjaa Amosin pois. Päällikkö saa Todin kiinni, kun tämä yrittää paeta rautatiekyydllä, mutta vastaantuleva juna iskee häneen, minkä seurauksena hän putoaa alla olevaan jokeen ja murtaa jalkansa. Tästä raivoissaan Copper ja Amos syyttävät Todia onnettomuudesta ja vannovat kostoa. Ymmärtääkseen, ettei Tod ole enää turvassa hänen kanssaan, Tweed jättää hänet riista-alueelle. Oman metsässä vietetyn tuhoisan yön jälkeen Big Mama esittelee hänelle Vixeyn, naarasketun, joka auttaa häntä sopeutumaan elämään "siellä."
ellauri294.html on line 531: Amos ja Copper tunkeutuvat suojelualueelle ja metsästävät Todia ja Vixeya. Takaa-ajo huipentuu, kun ne vahingossa provosoivat jättimäisen karhun hyökkäyksen. Amos kompastuu ja putoaa yhteen omista ansoistaan ja pudottaa kiväärinsä hieman ulottumattomiin. Kupari taistelee kiivaasti karhua vastaan, mutta se melkein tappaa hänet. Tod tulee pelastamaan häntä ja taistelee sitä vastaan, kunnes molemmat putoavat vesiputouksesta. Kun Copper lähestyy Todia, kun tämä makaa haavoittuneena alla olevassa järvessä, Amos ilmestyy valmiina ampumaan hänet. Kupari asettuu hänen eteensä estääkseen Amosta tekemästä niin, kieltäytyen siirtymästä pois. Amos ymmärtää, että Tod oli pelastanut heidän henkensä, laskee kiväärinsä ja lähtee Copperin kanssa. Tod ja Copper sovittavat ystävyytensä ja jakavat viimeisen hymyn kristillisesti puokkiin kuin Rasilaiset perunan ennen eroa. Kotona Tweed hoitaa Amosia takaisin terveeksi, suurella nöyryytyksellä. Kun hän makuulle ottaa päiväunet, Copper hymyilee muistaessaan päivän, jolloin hän tapasi Todin ensimmäisen kerran. Samalla hetkellä Vixey yhtyy Todin kanssa kukkulan laella, kun he molemmat katsovat alas Amosin ja Tweedin koteihin. Sielläkin näkyy jo liha liikkuvan...
ellauri294.html on line 556: The Fox and the Hound (romaani) on vuonna 1967 ilmestynyt romaani, jonka on kirjoittanut amerikkalainen kirjailija Daniel P. Mannix ja kuvittanut John Schoenherr. Se seuraa Todin, punaketun, jota ihminen kasvatti ensimmäisen elinvuotensa, ja Copperin, paikallisen metsästäjän omistaman puoliverisen koiran, jota kutsutaan Mestariksi, elämää. Kun Tod on aiheuttanut miehen suosikkikoiran kuoleman, mies ja koira metsästävät säälimättömästi kettua, muuttuvassa ihmismaailmassa ja Todin normaalissa elämässä ruoan metsästämisessä, kumppanin etsimisessä ja alueensa puolustamisessa.
ellauri294.html on line 558: Valmistautuessaan romaanin kirjoittamiseen Mannix opiskeli kettuja, sekä kesyjä että villiä, monenlaisia metsästystekniikoita ja tapoja, joilla koirat näyttävät jäljittävän kettuja pyrkiessään varmistamaan, että hänen hahmonsa toimivat realistisesti. Kirjan kuvituxen koira on lyhytkorvaisempi kuin Waltin Pluto-imitaatio.
ellauri294.html on line 564: Kupari, risteytetty verikoira, oli kerran suosikki isäntänsä metsästyskoiralaumasta maaseudulla. Hän tuntee kuitenkin nyt olevansa uhattuna Päällikön, nuoremman, nopeamman musta- ja tan-coonhoundin takia. Copper vihaa Päällikköä, joka ottaa Copperin paikan lauman johtajana. Karhunmetsästyksen aikana päällikkö suojelee Mestaria, kun karhu kääntyy häntä vastaan, kun taas Copper pelkää karhua liian kohdatakseen hänet. Mestari jättää Copperin huomioimatta ylistääkseen päällikköä, ja Copperin viha ja mustasukkaisuus kasvavat.
ellauri294.html on line 566: Tod on punainen (kommunisti)kettu, jonka yksi hänen äitinsä ja pentuekaverinsa tappaneista ihmismetsästäjistä kasvatti lemmikiksi. Tod nauttii aluksi elämästään, mutta saavuttaessaan sukukypsyyden hän palaa luontoon. Ensimmäisen vuoden aikana hän alkaa rakentaa aluettaan ja oppii kiertotekniikoita paikallisten maatilan koirien metsästyksestä. Eräänä päivänä hän törmää Mestarin taloon ja huomaa, että hänen läsnäolonsa saa ketjutetun koiralauman turhautuneeseen kiihkoon. Hän alkaa iloitsemaan heidän pilkkaamisestaan, kunnes eräänä päivänä päällikkö katkaisee ketjunsa ja jahtaa häntä. Mestari näkee koiran pakenevan ja seuraa kuparia. Päällikön jäljittäessä taitavasti kettua, Tod pakenee rautatietä pitkin junan lähestyessä odottaen hyppäämistä turvaan viime hetkeen asti. Päällikkö kuolee junassa.
ellauri294.html on line 568: Päällikkö on haudattu ja isäntä itkenyt kuolleen koiran takia, hän kouluttaa Copperin jättämään huomiotta kaikki ketut paitsi Tod. Kahden eläimen elämän aikana ihminen ja koira metsästävät kettua, ja Mestari käyttää yli tusinaa metsästystekniikkaa kostossaan. Jokaisella metsästyksellä sekä koira että kettu oppivat uusia temppuja ja menetelmiä jekuttaaxeen toisiaan, ja Tod pakenee aina lopulta. Tod parittelee vanhemman, kokeneen vixen kanssa, joka synnyttää pentueen pentuja. Ennen kuin ne kasvavat, mestari löytää luolan ja kaasuttaa sanikat kuoliaaksi. Sinä talvena mestari asettaa jalkaanpidon ansoja, joista Tod oppii huolellisesti ponnahtamaan, mutta vixen jää kiinni ja tapetaan. Sori naiset, tää on miesten tarina. No hätä, tammikuussa Tod ottaa uuden kumppanin, jonka kanssa hänellä on toinen pentue pentuja. Mestari käyttää "vielä metsästys" -tekniikkaa, jossa hän istuu hyvin hiljaa metsässä ja soittaa kanin kutsua vetääkseen esiin kettuja. Tällä menetelmällä hän tappaa taas sanikat; sitten käyttämällä haavoittuneen kettumuoskan ääntä hän pystyy myös vetämään ulos ja tappamaan Todin kumppanin. Sori taas tytöt, tää ei tosiaankaan ole halkiohaaroille.
ellauri294.html on line 570: Vuosien kuluessa maaseutu väistyy kaupungistuneemmalle ympäristölle. Uusia rakennuksia ja valtateitä syntyy, lisää asuntoja rakennetaan ja maanviljelijät syrjäytyvät. Vaikka suuri osa villieläimistä on lähtenyt ja metsästys muuttuu yhä vaikeammaksi, Tod jää, koska se on hänen kotialueensa. Muista ketuista, jotka jäävät, tulee epäterveitä raadonsyöjiä, ja niiden luonne muuttuu – elämän siteet puolisoihinsa korvataan siveettömyydellä, ja parit menevät erilleen parittelun päätyttyä, eivät pysy naalimaisesti virnistellen nalkissa kuin Tod ja Kupari. Mestari on menettänyt suurimman osan omasta maastaan, ja ainoa koira, jonka hän nyt omistaa, on Copper. Joka talvi he edelleen metsästävät Todia, ja omituisella tavalla hän odottaa sitä ainoana osana vanhasta elämästään, joka on jäljellä.
ellauri294.html on line 572: Mestari viettää suurimman osan ajastaan alkoholin juomiseen, ja ihmiset alkavat saada hänet muuttamaan vanhainkotiin, jossa koirat eivät ole sallittuja. Eräänä kesänä raivotautiepidemia leviää kettukantaan. Kun yksi tartunnan saanut kettu hyökkää ihmislapsia vastaan, samat ihmiset lähestyvät Mestaria ja pyytävät hänen apuaan kettujen tappamisessa. Hän käyttää ansoja ja myrkkyä yrittääkseen tappaa niin monta kettua kuin mahdollista; myrkky tappaa kuitenkin myös kotieläimiä. Kun ihmislapsia kuolee syödessään sitä, ihmiset poistavat kaiken myrkyn, sitten mestari järjestää metsästyksen, jossa suuri joukko ihmisiä joutuu jonoon ja kävelee suoraan metsään huuhtoen kettuja ammuttavaksi. Ikääntyvä Tod pakenee kaikkia kolmea tapahtumaa sekä yritystä pakottaa häntä sexuaaliaktiin vinttikoirien kanssa.
ellauri294.html on line 574: Eräänä aamuna Todin paettua kiihottuneiden vinttikoirien luota mestari lähettää Copperin metsästämään. Kun hän poimii ketun jäljet, Copper jahtaa häntä hellittämättä koko päivän ja seuraavaan aamuun asti. Tod putoaa lopulta uupumuksesta, ja Copper kaatuu hänen päälleen lähellä kuolemaa. Mestari hoitaa Copperin takaisin terveeksi, ja molemmat nauttivat uudesta suosiostaan, mutta muutaman kuukauden kuluttua innostus Copperin saavutuksesta laantuu. Mestari jätetään jälleen yksin ja palaa juomaan. Häntä pyydetään jälleen kerran harkitsemaan asumista vanhainkodissa, ja tällä kertaa hän suostuu. Itkien hän ottaa haulikkonsa seinästä, johtaa Copperin ulos ja silittää häntä hellästi ennen kuin käskee hänet makuulle. Hän peittää koiran silmät, kun Copper nuolee hänen kättään luottavaisesti. BANG! (Todista ei enää mainita, mutta ilmeisesti se joutui ravunsyötixi. Katkeransuloista.)
ellauri294.html on line 576: Mannix halusi realistisen kuvan vulpiinikäyttäytymisestä ja -tavoista, ja hän vietti yli vuoden tutkiessaan kotonaan pitämänsä pariutuneen ketun käyttäytymistä. Hän totesi, että he olivat "niin kesyjä [että hän] saattoi päästää heidät irti ja katsoa heidän metsästämään, taistelemaan, rakastelemaan ja elämään melkein normaalia elämää". Lisäksi hän opiskeli luonnonvaraisia kettuja ja haastatteli ansoja, metsästäjiä, riistavartijoita ja "koirien mestareita" saadakseen selville, mitä ketut heidän mielestään tekisivät ja mitä eivät. Ansat muikenivat kuin vaari paizi Ansa Ikonen, joka vuosi kaiken.
ellauri294.html on line 578: Mannix käsittelee tätä tutkimusta romaanin jälkikirjoituksessa. Puolustaakseen romaaniaan epätodennäköisyyssyytöksiltä hän kertoo havaintojaan villiketuista ja keskustelee muiden ihmisten tarinoista ketun käyttäytymisestä. Mitä tulee toimiin, joita Tod tekee pakottaessaan aktiin metsästyskoiria, hän kertoo sekä näkemästä villikettuja suorittamassa tällaisia tekoja, että muiden hänelle kertomia tarinoita, joita hän käytti joidenkin tarinan tapahtumien perustana. Hän esimerkiksi huomauttaa, että vaikka ihmiset ovat kertoneet hänelle, että ketut eivät todellakaan juokse lammas- tai karjalaumojen seassa jahtaamassa koirakoiria, hän itse katsoi heidän tekevän sitä makuuhuoneensa ikkunasta. Jos kettu juoksi junan raiteita pitkin junan lähestyessä, Mannix käytti tarinaa, jonka eräs metsästysmestari kertoi hänelle Whitford Salesin alueella – lähellä Thorndalea, Pennsylvaniassa.-jonka joutui lopettamaan metsästyksen alueella ketun takia, joka jatkuvasti tappoi takaa-ajokoiria Trentonin rajalla tällä menetelmällä.
ellauri294.html on line 580: Mannix katsoi, että kenenkään kirjoittajan oli lähes mahdotonta paeta antropomorfismia tällaisessa romaanissa, koska ihmisen on arvattava, miten eläimen mieli voi toimia ja mitä motiiveja sillä voi olla. Hänen mielestään eläimet ajattelevat eri tavalla kuin ihmiset, vaikka ne kykenevätkin järkeilemään "alkeellisella tasolla ihmisiin verrattuna". Niiden motiivit ovat samat kuin apinoilla (EAT! FUCK! KILL!), mutta ne eivät esimerkixi laskeskele etukäteen tuotto-kustannussuhteita. Selittäessään kuvauksiaan metsästyksestä, hän sanoi, että oli vaikea päättää, kuinka koira, jolla on ei-ihmishajuinen kyky, tulkitsee ja reagoi hajuihin jäljittäessään toista eläintä. Haiseeko esim. siitä apinat tosi pahalta. Todennäköisesti haisevat.
ellauri294.html on line 582: Romaanin viimeinen luku, joka käsittelee Copperin viimeistä Todin metsästystä, perustui tarinaan Bostonista, 14 kuukauden ikäisestä verikoiran ja kettukoiran sekoituksesta, ja Old Baldysta, punaketusta, joka tunnetaan siitä, että se ohitti lukuisia koiralaumoja, jotka metsästäjät laitti hänen jälkensä. Mannix luki tarinan alun perin Virkistys -lehden artikkelista, jossa todettiin, että joulukuussa 1887, lähellä James-jokea Virginiassa, Boston metsästi kettua, jota kutsutaan nimellä Baldy puolentoista päivän ajan, matkalla 50 mailia (80 km). maastossa. Mannixin mukaan Boston ja Baldy kuolivat yhdessä mykkyrässä, ja heidät haudattiin yhdessä löydettyään.
ellauri294.html on line 584: Alunperin julkaistussa Virkistys-lehden novellissa, vaikka Boston selvisi, hän ei koskaan toipunut täysin ja kuoli ollessaan vain kolmevuotias. Sen sydän särkyi kai. Copper itse perustui Bee Dee Adkinsin, kansallisesti tunnetun metsästyskoirien kouluttajan, suosikkimetsästyskoiraan, jonka kanssa Mannix metsästi. Jotkut romaanin ihmishahmoista perustuivat Arizonan Tucsonin esikaupunkialueella Oro Valleyssa asuvien paikallisten elämään ja tapoihin. Romaani on julkaistu kahdessatoista muussa maassa, mukaan lukien Suomessa vuonna 1968 Otava ja Saksassa Hoffmann und Campe.
ellauri294.html on line 601: Belstone Fox on lempinimi, joka on annettu Tagille, metsästä pelastamalle ketunpennulle, jonka metsästäjä Asher adoptoi. Nuorta kettua kasvatetaan vankeudessa koiranpentujen kanssa, mukaan lukien Merlin, jonka kanssa Tag tulee "erityisen ystävälliseksi". Asher ja Tod ovat kiehtoneet Tagista, joka yhdistää viileän oveluuden ja tietämyksen ihmisasumisesta johtaakseen laumaa ja metsästäjiä moniin "hyviin jahtiin". Tämä antaa ketulle paikallisen julkkiksen aseman, joka riittää julkaistavaksi aikakauslehdissä. Merlin, joka ei aluksi ollut kiinnostunut metsästyksistä, tulee sexuaalisesti aktiiviseksi koiraksi, mutta suojelee Tagia. Asher, nyt metsästysseuran ikääntyvä metsästäjä, suojeli kevyesti kettua, kunnes Tag johdattaa koiralauman junan polulle tappaen monia ja seura päättää ampua ketun. Asher näkee tämän häiritsevänä ja elämän luonnollisen järjestyksen vastaisena, ja päättää kaataa ketun hyväksytyllä tavalla myrkyllä ja ansioilla, eikä ampuma-aseella, mutta hän kuitenkin kuolee äkilliseen sydänkohtaukseen yrittäessään tehdä tekoa. Hänen kerran rakas kettu ja sen ystävä Merlin istuvat lämmittelemään isäntänsä viereen, kunnes pelastusseurue saapuu hilpeästi hälisten.
ellauri294.html on line 607: David Rookin vuoden 1970 romaanilla ja James Hillin vuoden 1973 elokuvalla on kuitenkin yhtäläisyyksiä 3v aikaisemmin julkitulleen Mannix-romaanin kanssa. Molemmissa on punainen kettu. Metsästäjä kasvattaa ketun perheensä surmattuaan. Kettu palaa myöhemmin luontoon ja pakenee metsästäjää ja hänen koiransa ajamalla kiskoja juuri ennen junan lähtöä. Tämä johtaa onnettomuuteen, joka saa metsästäjän jäljittämään kettua kostoa varten. On kuitenkin myös huomattavia eroja. Mannix-romaanissa metsästäjä, joka kasvattaa kettua, on eri mezästäjä kuin metsästäjä, joka vannoo kostoa hänelle. Rook-romaanissa metsästäjä, joka ottaa vastaan ketun, on sama kuin se, joka myöhemmin vannoo kostoa. Myös Rook-romaanissa useita koiria kuolee junaonnettomuudessa, kun taas Mannixin romaanissa vain metsästäjän suosikkikoira kuolee. Toinen merkittävä ero on, että Mannix-romaanissa pääkoiralla, jota metsästäjä käyttää loukkaavan ketun jäljittämiseen, ei ole aiempaa sexisuhdetta kyseiseen ketuun. Rookin romaanissa tämä kettu ja koira ovat lapsuuden ystäviä, mikä on sopusoinnussa Disneyn vuoden 1981 Kettu ja koira -sovituksen kanssa, mutta poikkeaa Mannixin lähdemateriaalista.
ellauri294.html on line 609: Mannixin romaanin loppu ja Belstone Fox -elokuva ovat samankaltaisia, vaikkakin käänteisiä. Mannix-romaanissa nyt iäkäs kettu putoaa kuolleena, kun koira jahtaa häntä uupumiseen asti. Kun koira aluksi elää, metsästäjän on myöhemmin lopetettava hänet (koira, ei apina), kun hänet (apina, ei koira) pakotetaan hoitokotiin. Gotta let you go. James Hillin elokuvassa kettu ja koira tekevät sovinnon keskenään ja selviävät, mutta metsästäjä itse kuolee äkilliseen sydänkohtaukseen jahtaaessaan kettua. Samaan aikaan toisaalla Disney-versio The Fox and the Houndista päättyy siihen, että metsästäjä luopuu kostosta, kun kettu ja koira tekevät sovinnon, kun kettu pelastaa metsästäjän hengen. Loppu vaihtelee Rookin romaanin eri versioissa, ja jotkut versiot ovat lähempänä Disney-elokuvaa. The Belstone Fox -nimisen romaanin brittiläinen painos, joka liittyy elokuvaan, päättyy suurelta osin kuten Rookin kuva. Pieni ero on siinä, että metsästäjä kuolee keuhkokuumeeseen uupumukseen romahdettuaan mieluummin kuin sydänkohtaukseen (jos saa valita), vaikka sekä kettu että koira ovat yrittäneet pysytellä lämpimänä ruumiinlämpöään käyttämällä. Yhdysvaltalainen painos sidosromaanista kantaa vaihtoehtoista nimeä Free Spirit ja on lähempänä Disneyn versiota The Fox and the Houndista. Free Spiritissä, metsästäjä luopuu kostohakemuxesta, kun kettu ja koira pelastivat metsästäjän hengen eristämällä hänet onnistuneesti muista apinoista.
ellauri297.html on line 289: Minä teen ne metsäksi,
ellauri297.html on line 290: ja metsän eläimet syövät niitä.
ellauri297.html on line 321: metsän eläinten ja taivaan lintujen
ellauri297.html on line 364: 14 Ja minä hävitän hänen viinipuunsa ja viikunapuunsa, joista hän sanoi: "Ne ovat minun paikkani, jossa rakastajani ovat minulle antaneet", ja minä teen niistä metsän ja metsän eläimet syövät ne.
ellauri299.html on line 602: tai ihmislapsi, niin myös metsän eläimet,
ellauri300.html on line 839: 23 Sitten hän meni sieltä ylös Beeteliin; ja kun hän oli matkalla ylös, nuoret pojat tulivat kaupungista ja pilkkasivat häntä ja sanoivat hänelle: "Mene ylös, sinä kaljupää; nouse ylös, kaljupää!" 24 Kun hän katsoi taakseen ja näki heidät, hän kirosi heidät Herran nimeen. Sitten kaksi naaraskarhua tuli ulos metsästä ja repivät 42 poikasta. 25 Ja hän meni sieltä Karmelin vuorelle, ja sieltä hän palasi Samariaan.
ellauri301.html on line 377: Muukalaisvastaiset fundamentalistit tappavat Algeriassa neljä nunnaa sekä viidennen naisen, nunnien luona sattumalta yöpyneen ruotsalaisen. Skånesta löydetään mies seivästettynä. Seuraavaksi metsästä löytyy kuristettu mies puuhun sidottuna, seitten säkissä hukutettu mies. Kurt Wallender ja muut Ystadin poliisit ovat ihmeissään. Mitä kertovat kummalliset murhatavat? Jotain ne Henningistä kertovat, mutta mitä? Miten murhaaja saadaan pysäytettyä? Sas se. Juhannus 1996. Kolme elämäniloista nuorta lahkolaista sekä onnellinen
ellauri313.html on line 45: Tässä vaiheessa kannattaa pysähtyä katsomaan runoteoksen kantta, joka Marjaana Virran käsialaa. Ensivilkaisulla kuvassa on maisema: tuuhea metsä ja sumuisella taivaalla lentäviä lintuja. Sitten oivaltaa, että maisema onkin ylösalaisin ja kokee lievän huimauksen tunteen. Mitä tarkoittavat Aristoteleeltä päässeet 2 pierua?
ellauri313.html on line 532: Trooppisen maatalouden ja metsätalouden laaja ja/tai intensiivinen laajentuminen
ellauri315.html on line 428: Vaiheessa, jolloin kreikkalaiset tarvitsivat kipeästi ruokaa, he päättivät hyökätä puulinnaan, jossa tiedettiin olevan elintarvikkeita. Linna kuitenkin sijaitsi kukkulalla metsän ympäröimänä. Xenophon käski pieniä joukkoja miehiään ilmestymään kukkulalle; ja kun puolustajat heittivät lohkareita ja linkosivat lypsämättömiä lehmiä, sotilas hyppäsi puihin, ja hän "teki tätä niin usein, että vihdoinkin hänen edessään makasi melkoinen kivi- ja nautakasa, mutta hän itse oli koskematon". Sitten "toiset miehet seurasivat hänen esimerkkiään ja tekivät siitä eräänlaisen pelin, nauttien sen tunteesta, joka oli miellyttävä sekä vanhoille että nuorille, seurustelu hetken vaaraa ja sitten nopeasti paeta sitä."
ellauri316.html on line 860: Pysyin sotilaiden ja armeijan komentajien luona viime hetkeen asti. Esikunnassa oli vielä keksejä. Meitä oli vain kourallinen jäljellä, söimme puolikkaita kexejä ja täytimme näin velvollisuutemme sotilaina loppuun asti, kunnes kexit loppuivat. Kävelin ympyröitä metsässä ja piileskelin metsässä ja soissa noin kuukauden. Siellä heräsi koko kysymys:
ellauri317.html on line 139: Ukrainalainen kulttuuri on nostettu keskeiseen asemaan jopa narratiivisesti, kun kreikkalais-roomalainen mytologia väistyy ukrainalaiselle kansanperinteelle: Juturna ei ole nymfi vaan mavka, yksi niistä kieroisista ukrainalaisista metsä- tai vuoristohaamuhengistä, jotka houkuttelevat pahaa-aavistamattomat miehet kuolemaansa. Sibylistä tulee Baba Yaga. Kaikki venäläiset ja ukrainalaiset lapset tuntevat tähän päivään asti kauhistuttavan itäslaavilaisen slaavin, joka asuu pyörivässä mökissään kananjaloilla. Aeneas-kilpi kuvaa Augustuksen propagandan sijaan ukrainalaisten satujen sankareita (5.44–5), samoin kuin Latinuksen palatsin muurit (4.40–1). Koko runon ajan Kotliarevski ei siis ainoastaan puolusta omaa auktoriteettiaan arvokkaana runoilijana irtautumalla selkeästi Vergiliusista ja hänen museostaan, vaan myös legitimoi ja suojelee ukrainalaista kulttuuriperintöä.
ellauri317.html on line 471: Maria Aleksandrovna Spiridonova (16. lokakuuta 1884, Tambov - 11. syyskuuta 1941, Medvedevskin metsä lähellä Orelia) - Venäjän vallankumouksellinen, yksi vasemmistososialistisen vallankumouspuolueen johtajista.
ellauri317.html on line 515: 11. syyskuuta 1941 NKVD:n upseerit ampuivat hänet Medvedevskin metsässä lähellä Orelia yhdessä muun 153 Orjolin vankilan poliittisen vangin kanssa (joissa oli hänen miehensä Ilja Mayorov, ystävä Aleksandra Izmailovitš). Teloitus selittyy sillä, että tuomittujen siirtäminen tästä vankilasta ei ollut mahdollista. Suurin osa tällaisissa tapauksissa tuomiota suorittavista vapautettiin tai määrättiin vetäytyviin sotilasyksiköihin. Joissakin tapauksissa vaarallisimmat vangit tapettiin. Marja kunnostettiin osittain 1988 ja kokonaan 1991. Hän oli venäläis-rsnskalais-englantilaisen imperialismin agentti.
ellauri322.html on line 213: Köyhä norjalainen kapteeni oli varastanut arvokasta hopealastia yhdeltä Imlayn laivoista. Niinpä Imlay pyysi suurella röyhkeydellä Wollstonecraftia matkustamaan vaikka Skandinaviaan selvittämään, mitä aarteelle oli tapahtunut, ja hakemaan korvausta. Hän suostui – ei tiedetä, kuinka paljon rakkautta ja kuinka paljon seikkailua – ja lähti matkaan tyttärensä ja piikansa kanssa. Seuraavat neljä kuukautta hän neuvotteli virkamiesten kanssa, teki riskialttiita merimatkoja, imeytyi upeisiin maisemiin, ruokkii metsämansikoita tyttärelleen ja seurasi hyvinvointiyhteiskuntaa kriittisellä silmällä:
ellauri325.html on line 478: "Toinen, ehkä vieläkin ärsyttävämpi yksipuolisuus, on norsunluutornissa elävien huippukulttuurin harjoittajien koomillinen kauhu, kun he havaitsevat että on olemassa Tappelevia metsäkukkoja, Rovaniemen markkinafilmejä ja muuta yhtä hirvittävää – siis se että massat, nämä kansan syvät rivit, kulttuurin kannattajat, että ne hankkivat itselleen oman tasonsa mukaista taidetta, miksei myös tiedettä Konsta Pylkkäsen tyyliin."
ellauri325.html on line 563: Tammikuussa 1946 Airoa, jalkaväenkenraali Erik Heinrichsiä, kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuota ja jalkaväenkenraali Kustaa Tapolaa kuultiin syyttäjän − oikeuskansleri Toivo Tarjanteen − haastamina todistajina sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, kun pyrittiin selvittämään, mitä Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto tiesivät etukäteen Adolf Hitlerin ns. operaatio Barbarossasta eli Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon koskevista suunnitelmista. Airo saapui istuntoon vartijoiden saattamana ja ruudulliseen metsätyöläisen sarkapuseroon, pussihousuihin ja lapikkaisiin pukeutuneena, mikä aiheutti oikeussalissa ahdistavan tunnelman. Onpa noloa. Läsnä olleet venäläiset sotilashenkilöt yrittivät katsella kiusaantuneina muualle. Airo ja muut kuulustellut todistajat kiistivät Suomessa tiedetyn operaatio Barbarossasta etukäteen mitään. Varsin valehtelivat.
ellauri327.html on line 504: »Eikö olisi oikeata tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta – siten siveellisesti vaikuttaakseen näiden kurjiin ammattisisariin? Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä ennemmin kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan – susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat? Pyövelin kirves on nyt kerta kaikkiaan pantu Suomen kansan käteen. Suomen kansan yhteiskuntaruumiissa on tehtävä ”keisarileikkaus” – kirurgimme olkoon kansan tuomio»
ellauri330.html on line 189: Eikä nuo työkavereiden uinti, zumba, tanssireissut tai saunaillat kiinosta, koska en pidä kyseisistä harrastuksista. Nuotioretkelle lähtisin lähimetsään, mutta se ei naisia kiinnosta edes metsälenkki porukalla. En mene sellaiseen harrastukseen jossa tuntisin itseni vain kiusaantuneeksi ja ulkopuoliseksi. Jotakin mukavaakin nykytysharjatoimintaa on joskus ollut työnantajan puolesta. Työkaverit mukavia mutta kiinnostuksen kohteet tyystin erilaisia kuin minulla.
ellauri330.html on line 316: Kirja loppuu kohtaukseen, jossa Ippolit törmää metsässä uimassa olevaan Varjenkaan. Seuraa Gallen-Kallelan Aino maalauksen omainen kohtaus, jossa Ippolit koittaa suudella Varjenkaa, mutta saa vaivanpalkakseen läimäyksen märästä rätistä.
ellauri332.html on line 251: Yksinäinen metsänvartija [n.h.]
ellauri332.html on line 259: Lumikki ja metsästäjä [n.h.]
ellauri332.html on line 262: Ohjaaja Rupert Sanders onnistui kokoamaan kaikkien tähtien näyttelijät elokuvaan "Lumikki ja metsästäjä", mutta oli yksi näyttelijä, josta hän ei voinut pitää silmiään (tai käsiään) pois. Stewartilla ja Sandersilla oli suhde, joka johti Pattinsonin ja Stewartin eroon huhujen keskellä.
ellauri332.html on line 354: Puhu pelottavista työehdoista! Koko "The Blair Witch Project" -elokuvan näyttelijät kärsivät suuresta traumasta kauhuelokuvaa kuvattaessa. Kun ohjaaja lähetti nämä lapset metsään, köyhät näyttelijät eivät oikein tienneet, mitä he olivat tekemässä. Heitä pilkkattiin ja kauhistuttiin koko ampumisen ajan. Heather Donahuella [n.h.] oli erityisen vaikeaa, koska hänen täytyi teeskennellä, että koko kokemus oli todellinen, mikä jopa sisälsi oman kuolemansa teeskentelyn. Vaikka nämä kulissien takana olevat tiedot tekivät elokuvasta kiistanalaisen, se vain lisäsi sen kauhuhypeä.
ellauri334.html on line 108: Nathan Drakena nähtävä Tom Holland esittää ikänsä puolesta nuorempaa versiota ikonisesta aarteenmetsästäjästä tai näkökulmasta riippuen varkaasta. Jenkkilänkkärit mielipuuhassa approprioimassa kamaa mutakuonoilta. Heidän onnekseen Sophia Alin esittämä Chloe Frazer on pippurinen ja viihdyttävä kolmas pyörä näiden keskuudessa, vaikka onkin tyttö. Tyttö on kuin paprikaa se polttaa kiihdyttää.
ellauri335.html on line 153: Tienvarret alkavat täyttyä mätänevistä eläinraadoista – metsästäjät lopettivat jälkien siivoamisen, koska siitä pitäisi heille maksaa tuhansia euroja. Tekevät raatoja ilmaisexi kyllä mutteivät siivoa teurasjätteitä. Sama ilmiö kaikkialla urbanisoituvassa maailmassa: urbaanit säälisivät muita elukoita, turbaanit vainoavat niitä kuin maahanmuuttajia. Käske koiraa koira käskee häntäänsä.
ellauri335.html on line 184: ”Päivittäisillä asioinneilla pystyy tarkkailemaan tuotteiden lähestyvää parasta ennen -päiväystä, ja sen mukaan suunnitella punalapputuotteiden metsästystä”, nainen, 49. Tämä on kauppiaiden mielen mukaista, kun pilaantuvistakin tuotteista saavat pois omansa.
ellauri335.html on line 330: Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä. Kuin Aku Ankka ei Vares vanhene ja miljöönä on enimmäkseen Turku ja hyvin usein Turun saaristo. Monessa teoksessa läsnä on villin länsilounaan kuvasto ja saaristointiaanit eli romanit. Vareksen hahmoon on otettu vaikutteita Morgan Kanesta. Morgan Kane on norjalaisen kirjailijan Louis Mastersonin (oik. Kjell Hallbing) luoma kuvitteellinen western-kirjallisuuden antisankarihahmo. Kaiken kaikkiaan 83 Morgan Kane -teosta julkaistiin vuosien 1966 ja 1985 välisenä aikana. Kirjoissa Morgan Kane itse on entinen palkkionmetsästäjä ja lainsuojaton, josta myöhemmin tulee Texas Ranger, ja sen jälkeen liittovaltion šeriffi.
ellauri335.html on line 439: Metsän kaatamista vastustaville aktivisteille töiden keskeytyminen on torjuntavoitto. Heidän toiveissaan on, että samalla kun alueen katusuunnitelmia laitetaan uusiksi, selvitettäisiin vielä kerran myös tapoja säästää mahdollisimman paljon metsää puilta.
ellauri339.html on line 64: Muualla Amerikan mantereilla eli samaan aikaan ihan vaiheessa olevia ihmisiä, jotka kalastivat, keräilivät, metsästivät tai viljelivät maata sivilisoitumattomissa pienissä leirikunnissa. Pystyttivät tiipiitä, hoisivat papooseja tissit paljaina lannevaatteissa ja saunoivat telttasaunoissa. Niiden vuoro tuli vasta 300v myöhemmin.
ellauri340.html on line 506: Monet itävaltalaisen kirjailijan päähenkilöistä ovat vaeltajia, ja kirjailijalle havaitsemistyö on yksinäistä kamppailua eristäytyneen itsensä ja hämärän ulkomaailman välillä. Kieli on silta: välttämätön havaitsemamme ja tuntemamme artikulaatiossa, mutta myös pohjimmiltaan haavoittuvainen romahdukselle. Handke kohdistaa käyttämänsä sanat mikroskooppiseen tarkasteluun: Usein on hämmästyttävä kyky siirtyä abstraktien (esimerkiksi miltä tuntuu olla "onnistunut päivä") ja täsmälleen aistinvaraisten (esimerkiksi askeleiden äänen meditaatio) välillä kaivon kannessa). Vaikka ne ovat usein irrallisia sävyltään, tämä tasainen vaikutelmien kertyminen saa lukijat kyseenalaistamaan, kuinka sopusoinnussa he ovat ympäristöönsä ja lauseisiinsa. Yksityiskohtaisuus, jonka Hedelmävarkaan kertoja yrittää pukea ympärillään oleva maailma sanoiksi, luo ristiriidan: yksittäiset hetket vaativat yksityiskohtiaan, mutta maailma itsessään on epämääräinen, ikään kuin kamppailee oman painonsa alla. [tarkenna] Se voi saada skeptisen lukijan pohtimaan, puuttuuko kertojalta – ja laajemmin myös Handkelta – joskus metsää kaikille huolellisesti kuvatuille puille.
ellauri340.html on line 549: Hedelmävaras on sadun linssin läpi katsotun henkilökohtaisen kokemuksen tulos, ja tuloksena on utelias yhdistelmä autofiktiota ja unelmatyötä. Ajoittain kävelynsä aikana kertoja kertoo meille tarinan nimellisvarkaasta, naisesta nimeltä Alexia (pyhän Aleksiukselle, kerjäläisten ja pyhiinvaeltajien suojeluspyhimyksestä), joka on hänelle kuin tytär. Vietettyään ulkomailla Siperiassa Alexia vaeltelee ranskalaisen "sisätilojen" pikkukaupungeissa ja metsissä, etsii äitiään ja kohtaa niin juoksevia hahmoja, että ne sulavat silmiemme edessä: pizzanjakelijapojan, joka pitää puheen tarkoittaa itsemurhaa, nimetön mies baarissa, joka pitää laajennetun luennon villin hasselpähkinän kasvitiikasta, ja mies, joka vaeltelee metsässä etsimässä kadonnutta kotikissaansa mm. Se on taatusti laissez-faire lähestymistapa tarinankerrontaan, jossa päättäväisesti "vältetään ruttoa ja koleraa kaltaisia vanhojen tarinoiden aiheuttamia tartuntoja, joiden sanotaan olevan "vielä ajankohtainen". Mutta pyrkimällä olemaan kertomatta mitään ilmeisen "olennaista" tarinaa, The Fruit Thief ehdottaa jotain alkuperäisempää: romaanin kirjoittamista ikään kuin se olisi iltasatu.
ellauri341.html on line 102: Markus Leikola heitti arpansa Ukrainan uurnaan 2022 kirjallaan Sodan ja rauhan kronikka. Teidän edestänne oli annettu koronatauolla 2020, Krimin sotien välissä. Markus Leikolan isä on professori Anto Leikola. Hänen setänsä on metsätieteilijä Matti Leikola ja hänen isoisänsä oli lääkäri ja poliitikko Erkki Leikola sekä isotätinsä gynekologi ja Suomen ensimmäinen naisprofessori Laiminlyöty Leidenius. Hänen isoäitinsä isä oli lääkintäkenraalimajuri Eino Suolahti.
ellauri341.html on line 491: Elokuvassa Star Wars: The Rise of Skywalker, noin vuosi Craitin taistelun jälkeen, Poe, Finn, Chewbacca ja trodatome-rotuun kuuluva mekaanikko Klaud käyvät Sintan jäätiköllä tapaamassa yhteyshenkilöään Booliota, jolla on viesti Ensimmäisen ritarikunnan vakoojalta. Pakomatkan aikana Poe tekee monta hyperajohyppyä karistaakseen TIE-hävittäjät kannoiltaan, muun muassa Cardovyten kristallikaaoksen, Ivezian peilitornien ja Tyfonisen tähtisumun läpi. Vakoojan viestin kautta Vastarinta saa vahvistuksen siitä, että Galaktisen Imperiumin keisari Palpatinen oli palannut kuolleista. Kun Rey löytää jedien pyhistä kirjoista Luken muistiinpanoja tiennäyttäjästä, joka johdattaisi sithien kätketylle planeetalle, Exegolille, Poe, Finn, Chewbacca, BB-8 ja C-3PO lähtevät hänen kanssaan aavikkoplaneetta Pasaanalle tapaamaan Lando Calrissiania, joka kertoi, että tiennäyttäjän sijainnin paljastava tikari oli nähty viimeksi reliikinmetsästäjä ja salamurhaaja Ochin hallussa. He löytävät Ochin jäänteet, hänen aluksensa sekä tikarin, mutta Kylo Ren, Renin rtarit ja iskusotilaat kaappaavat Falconin ja vangitsevat Chewbaccan. Kun Rey vahingossa tuhoaa yhden kuljetusaluksista ja he luulevat Chewbaccan kuolleen, he lähtevät Kijimille tapaamaan Poen vanhoja tuttavia, Zorii Blissiä ja Babu Frikiä, jotta C-3PO voisi paljastaa tikarin kirjoituksen käännöksen.
ellauri341.html on line 516: Missä ja milloin ihmiskunta alkoi laskea sivilisaation perustaa? Milloin siirryimme vaeltavien metsästäjä-keräilijöiden vaiheesta, hei istuvat maanviljelijät? Milloin aloimme rakentaa ja kesyttää kasveja ja eläimiä? Milloin aloimme tappaa toisiamme ihan sikana? Ihanko heti alusta? Niinpä! Ihmissivilisaatiolla oli varmasti alku. Ja tämä kipinä tuli luonnollisesta impulssista EAT! FUCK! KILL!. Täällä yritämme selvittää, mikä sai primitiivisen aikakauden ihmiset, esi-isämme, ottamaan tämän askeleen. Käsittelemme siis joitain haastavia teorioita, jotka liittyvät ihmiskunnan alkuun.
ellauri342.html on line 93: Tämä Tistet Védène oli periaatteessa röyhkeä roisto, jonka hänen isänsä, kultaveistäjä Guy Védène, oli pakotettu heittämään pois kotoaan, koska hän ei halunnut tehdä mitään ja salametsästi oppipojat. Kuuden kuukauden ajan hänen nähtiin raahaavan takkiaan kaikkien Avignonin virtojen läpi, mutta pääasiassa kohti paavin taloa; koska kaverilla oli ollut ajatuksensa paavin muulista jo pitkään, ja tulet huomaamaan, että se oli jotain näppärää... Eräänä päivänä, kun Hänen pyhyytensä käveli yksin vallien alla pedon kanssa, tässä on Tistet, jota lähestyin. , ja sanoi hänelle, ristien kätensä ihailun ilmassa:
ellauri343.html on line 61: Varhaisimmat kuvaukset Novgorodin Lappiin kuuluneesta Rukajärvestä ovat 1500-luvulta. Vuonna 1578 tsaarin voivodi rakensi sinne linnoituksen, joka samana vuonna torjui ruotsalaisten hyökkäyksen. Vuonna 1597 Rukajärvelle pystytettiin kirkko ja perustettiin ortodoksinen seurakunta. Saman vuoden tarkastuskirjan mukaan Rukajärven pogostassa oli 44 asuttua taloa. Vuonna 1707 taloluku oli noussut 75:een. Seudulla asuneet karjalaiset harjoittivat kaskiviljelyä, kalastusta ja turkismetsästystä sekä toimittivat rautamalmia Petroskoin ja Kentjärven tehtaille. Ruotsalaiset hävittivät Rukajärven kyliä vuonna 1718. Lieksan ja Ilomantsin suomalaiset kävivät hävitysretkellä vuonna 1742.
ellauri343.html on line 67: Sodan jälkeen asukkaat palasivat Rukajärvelle. Kylän harvoja säilyneitä rakennuksia oli suomalaisten esikuntana toiminut Pronjajevien talo. Rukajärven metsäteollisuuspiiri aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1946. Rukajärven ja Ontajärven kolhoosit yhdistettiin 1950-luvun alussa ja myöhemmin niistä muodostettiin metsäteollisuuspiirin aputalous. Vuonna 1969 sen pohjalta perustettiin Rukajärven turkissovhoosi.
ellauri343.html on line 73: Paikallisista työnantajista tärkeimpiä ovat julkiset palvelut, varuskunta ja tielaitos. Kunnassa toimii metsänhoitoalue. Maataloutta edustaa yksi yksityistila ja 26 asukkaiden palstaviljelmää, jotka tuottavat maitoa, lihaa, munia, perunaa ja vihanneksia. 48 % työikäisistä on työttöminä luovan tuhon ansiosta ja 13 % työvoimasta työskentelee kunnan ulkopuolella. Keskuskylän palveluihin kuuluvat keskikoulu, lasten harrastuskeskus, kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, kirjasto, pieni poliklinikka, hoitokoti, posti ja joukko kauppoja.
ellauri343.html on line 104: Reballsin kylä sijaitsee Leksozeron luoteisrannalla, 79 km länteen valtatietä pitkin Muezerskyn kylästä. Siellä on hakkuuasema, piirimetsätalo, lukio ja monitoinitalo.
ellauri343.html on line 288: Suunnitelma kuitenkin kehittyi hyvin. E. E. Kailan Jääkäritoimisto lähetti Repolaan 500 kivääriä ja 100 000 patruunaa. Lieksan ja Joensuun alueen sotilasviranomaiset saatiin ummistamaan silmät asekuljetuksilta. 16. joulukuuta Bobi Sivénin Paavo-veljelleen kirjoittamassa kirjeessä Sivén kertoi, että metsää oli saatu myytyä kahden miljoonan markan arvosta. Joulukuussa 1920 Sivén vietti Eemil Huhtalan kanssa Porajärvellä viikon ja muodosti alueella 60-miehisen joukon, joka vetäytyisi merkin saatuaan karhunpesään, Repolaan. Muuten Sivén ja Huhtala päättivät jättää Porajärven suosiolla bolševikeille. Porajärvellä käynti kuitenkin masensi Sivéniä ja matkan jälkeen hän sanoi epätoivoisena Huhtalalle: "Olisi parasta laskea kuula kalloonsa, eihän sitä ilkiä palata Suomeen. Uskotko Huhtala sitä?". Huhtala vastasi, ettei Sivén ajatellut asiaa noin, mutta Sivén vain valitti väsymystään.
ellauri345.html on line 149: Muutama vuosi sitten hän käveli Heerstraßea pitkin puistonsa muurien ohi ja hän halusi levätä pienessä huvimetsässä, jossa matkailijat viipyvät mielellään. Korkeat puut kohoavat nuorten, tiheiden pensaiden yllä; olet suojattu tuulelta ja auringolta; Hyvin valutettu kaivo lähettää vettä juurien, kivien ja ruohon yli. Kuten tavallista, kävelevällä miehellä oli kirja ja ase mukanaan. Nyt hän yritti lukea, usein miellyttävän hajamielisenä ja lintujen laulun, toisinaan kävelemisen, häiritsemänä.
ellauri345.html on line 175: Kuinka hän pääsi metsään,
ellauri345.html on line 357: Blumen, [Augen]2, Wald und Hügel kukat, vainiot, metsä ja kukkulat Kukkia, silmiä, meziä ja kumpuja
ellauri345.html on line 657: Hän inhosi ranskalaisia ja vihasi englantilaisia. Hänestä Saxa oli jumalan valittu kansa. "Me menemme siis Hermannin taisteluun / ja haluamme kostaa." Hän varoitti myös liian läheisestä kosketuksesta juutalaisuuteen: Vaikka "Aabrahamin siementä" voidaan tuskin tunnistaa kristinuskoon kääntymisen vuoksi toisessa sukupolvessa, haitallisia ovat "tuhannet, joita Venäjän tyrannia nyt lähettää meille Puolasta joka päivä, joka vuosi ne vielä enemmän metsästää kaulaasi", "idästä tuleva epäpuhdas tulva". Hän varoitti väitetystä juutalais-intellektuelli-salaliitosta: "juutalaiset tai kastetut ja ... voideltu juutalaiset toverit" olivat "luultavasti ottaneet haltuunsa reilun puolet kirjallisuudesta" ja levittäneet "rohkeaa ja villiä meluaan, jonka avulla he ... jokaisen pyhän ja inhimillinen valtiojärjestys valheena ja " Pitkä, "epävakaa olemassaolo" oli "venyttänyt heistä ilkeitä, vähäpätöisiä, pelkurimaisia ja nihkeitä"; he olivat "kärsimättömiä jokaisessa vaikeassa yrityksessä ja jokaisessa kovassa työssä" ja olivat siksi "kärsimätön" jokaisen " "pyrkimys helppoon ja hetkelliseen voittoon". Arndt kuvaili vaatimuksia vuoropuhelusta, ihmisyydestä ja suvaitsevaisuudesta juutalaisia kohtaan "universaalina filosofiana ja yleismaailmallisena rakkautena", jotka olivat "heikkouden ja säälittävyyden" merkkejä. Jo vanhana ikänään Arndt kääntyi ”levottomaisia, uteliaita ja hapuilevia ja huolestuttavia heprealaisia” vastaan.
ellauri347.html on line 563: Villefranche, joka sijaitsee metsän sydämessä, näyttää olevan eristetty maailmasta. Tämä syrjäinen kylä, joka sijaitsee keskellä valkoista vyöhykettä (aallot eivät kulje läpi), kohtaa ankaran ilmaston, jota hallitsevat erämaa ja lakkaamaton variksen kauhu.
ellauri347.html on line 565: Sen lisäksi, että murhien määrä on kuusi kertaa korkeampi kuin keskimääräinen ja siksi (?) sitä vaivaavat toistuvat murhat, tämä paikka on myös kilpailun kohtauspaikka, erityisesti pormestarin perhettä vastaan, jonka tytär on ollut kateissa 6 kuukautta ja näyttää olevan bylsimässä jotain olentoa syvällä metsässä.
ellauri347.html on line 567: Laurène Weissin, majurin supistetun santarmiryhmän (vain kolme), on ratkaistava useat tutkimukset, mutta myös pääasukkaiden on ylläpidettävä järjestystä ja rauhoittaa jännitteitä majurittaren nussiessa sahanomistaja pormestaria ja riidellessä kaupunkiin saapuvan Huonojen tilanteiden miestä muistuttavan uuden syyttäjän kanssa yrittäen samalla selvittää metsän mysteeriä, sitä röllipeikkoa.
ellauri348.html on line 363: Paavin runossa Eloisa tunnustaa tukahdutetun rakkauden, että hänen kirjeensä on herännyt uudelleen. Hän muistelee heidän entistä yhteistä elämäänsä ja sen väkivaltaisia seurauksia vertaamalla "nuhteeton Vestalin" onnellista tilaa omaan menneisyyden intohimon ja surun uudelleenelämiseen. Sen muisto muuttaa maiseman synkäksi "ja hengittää ruskeampaa kauhua metsään" (rivi 170). Sen mezän uumeniin. Se häiritsee hänen uskonnollisten virkojensa suorittamista, missä Abelardin kuva "varastaa Jumalani jalkoväliin" (rivi 267). Mutta koska heidän väliset suhteet ovat hänelle nyt munattomana mahdottomia, hän neuvoo hiäntä pyyhkimään hänet muististaan ja odottaa kuoleman vapautumista, kun "yksi ystävällinen hauta" yhdistää heidät (rivi 343).
ellauri348.html on line 824: Englannin sademetsät hengittävät helpommin.
ellauri349.html on line 865: terävänä kohden metsäämme,
ellauri351.html on line 221: tähän traumaattiseen ajanjaksoon hahmotellen voimia – katolisesta byrokratiasta kognitiivista käyttäytymisterapiaa suojelevaan institutionaaliseen ryhmäajatteluun – joiden hän näkee vainonneen hänet pois Harvardista. Nykyään 80-vuotiaana hän asuu suuressa talossa, josta on näköala peltoalueelle ja Berkshiresin metsään. Keskustelussa hän säteilee toisinaan kärsimättömyyttä ja on taipuvainen keskeyttämään muut puhujat. Kun mainitsin, että en ollut vakuuttunut hänen luennolla esittämästä väitteestä, jonka mukaan valtakunnallinen varhaislapsuuden kiintymysinterventioohjelma voisi lopettaa joukkovangittamisen, hän sanoi minulle asiallisesti, ettei minulla ollut pätevyyttä ottaa kantaa. Hän osaa vaihdella mielialan ärtymyksen ja voiton viehätyksen välillä. Retriitin ensimmäisenä päivänä hän haki minut Teslaansa ostaakseen viiniä herkkupalaksi henkilökunnalleen. Kun saavuimme myymälään muutama minuutti sen sulkemisen jälkeen, van der Kolk loisti minua niin synkästi, että lupasin löytää toisen. Myöhemmin varovasti esitin pullot. "Tule huoneeseemme muun joukkueen kanssa", hän sanoi lämpimästi.
ellauri352.html on line 692: Sisällissotaan (kahdeksan sivua), osterien ruoppausliiketoimintaan ja 1900-luvulle – joka on pelkistetty kolmeen omituisen valikoivaan vinjettiin: Paxmore, joka pelasti 40 000 juutalaista Hitleriltä, erottelutaistelu ja. . . Watergate, jossa toinen Paxmore teki itsemurhan Valkoisessa talossa. Siis fiktiona – kauttaaltaan pinnallinen ja luonnosmainen, ilman teemaa (paitsi "Se on mennyt. Kaikki on mennyt"), joka yhdistää tai rikastaa melodramaattisia jaksoja. Myöskään kaikki Michenerin sulatettu tutkimus ei tuota kivuttomia faktajuhlia: paljon lukee kuin yläkoulun tekstiä ("Kolme syytä tähän"); muun muassa Henry Clayn ja Geon vierailevat esiintymiset. Washington ("Sinun sopimus, kenraali") vaikuttaa typerältä; ja dialektiset keskustelut uskonnosta ja orjuudesta ovat tylsiä. Mutta sellaisissa asioissa kuin laivanrakennus, osterointi, ankanmetsästys, Jimmy-sininen rapu ("se herkullinen äyriäinen") ja Onk-tai hanhi, Michener on suuri käsityön ja tieteen popularisoija. Tämä merkittävä lahja yhdessä valtavan Michener-vaikutuksen kanssa lähettää varmasti miljoonat lukijat sukeltamaan miljoonan lempeästi luettavalle sivulle tylsää historiaa ja kaavafiktiota.
ellauri362.html on line 309: Jöns ei nähtävästi pidä liioin Joel Haahtelasta. Joel Haahtela on "Kristina Carlson -schabloonalla jokavuotismalliin julkaistu Martti Anhavan kristillismyönteinen sarjaromaanikonsepti joka 'uudistuu' ja samalla 'ironisoi' uudistumistaan, eräänlainen luterilaiseen juoksi jänö metsänrajaan versio Italo Calvinosta. Ehkä jopa norssi." Vankan uskonnollisen vakaumuksen omaava lääkäri Haahtela tutustui ortodoksisuuteen aluksi vaimonsa mukana ja mieltyi kokemaansa. Elämys syveni, kun häntä pyydettiin jumalanpalvelustekstien lukijaksi. Hänet vihittiin ensin lukijaksi ja 2021 diakoniksi, joka on varsinaisen ortodoksisen pappeuden ensimmäinen porras. Haahtela käsittelee tuotannossaan kristinuskoa ja sen selittämättömiä asioita, mutta romaaneita voi lukea niin hengellisin kuin humanistisin silmin. Haahtela itse kertoo uskovansa ”selittämättömään, siihen että asioiden takana on jotain monimutkaista ja kaunista, toisin sanoen mystistä".
ellauri362.html on line 459: ulvovat metsän läpi ja tunkeutuvat alla oleviin laaksoihin;
ellauri364.html on line 336: Puissa on usein kyrvän korkeudella koloja, joihin siittimen voi tuikata hätätilassa paremman panopuun puutteessa. Norjalaisessa kansanperinteessä huldralla on lehmän häntä, mutta ruotsalaisessa kansanperinteessä huldralla voi olla myös ketunhäntä. Pohjoisruotsalaisella huldralla ei välttämättä ole häntää lainkaan, vaan sen paikalla on pelkkä ontto tai kaarnan peittämä reikä. Suomalaisessa kansanperinteessä on myös kerrottu metsänneidosta, joka muistuttaa paljon pohjoisruotsalaista huldraa.
ellauri364.html on line 359: suon ja metsän yli, över myr och skog,
ellauri364.html on line 362: hän katsoo metsään, eikä hänellä ole rauhaa, han ser åt skogen och har ej ro,
ellauri364.html on line 370: mutta metsän kääpiöt tummissa versoissa, men skogens dvärgar i kolsvart skrud,
ellauri364.html on line 402: Mutta hän, jonka sydämen raaka metsä varastaa, Men den, vars hjärta ett skogsrå stjäl,
ellauri364.html on line 406: Silmät siniset yömetsässä De ögon så blå i nattlig skog
ellauri364.html on line 422: Puunymfi ( ruotsi : Skogsrået ; tekstitetty ballade pour l'orchestre ), op. 15, on suomalaisen säveltäjän Jean Sibeliuksen vuosina 1894 ja 1895 säveltämä ohjelmallinen sävelruno orkesterille. Sibeliuksen johdolla Helsingissä 17. huhtikuuta 1895 ensi-iltansa saanut balladi seuraa ruotsalaisen kirjailijan Viktor Rydbergin samannimistä runoa vuodelta 1882, jossa nuori mies, Björn, vaeltelee metsään ja sen on vietellyt ja ajanut epätoivoon skogsrå eli puunymfi.ä Organisatorisesti sävelruno koostuu neljästä epävirallisesta osasta, joista jokainen vastaa yhtä runon neljästä säkeestä ja herättää tietyn jakson tunnelman: ensinnäkin sankarillinen voima; toiseksi kiihkeä toiminta; kolmanneksi aistillinen rakkaus; ja neljänneksi lohduton suru.
ellauri365.html on line 71: metsän ja tasanteen virrat Les émanations des bois et de la plaine
ellauri365.html on line 92: Sillä mustan metsän takana, terävällä rinteellä, Car derrière un bois noir, sur un coteau pointu,
ellauri365.html on line 140: hän kertoi minulle. Yöllä metsät ovat liian pimeitä. Me dit-elle. Les bois sont trop sombres, la nuit.
ellauri365.html on line 151: ja anna minun tulla kuin metsästäjä, joka väijyy. Et me laissa venir comme un chasseur qui guette.
ellauri367.html on line 189: Christian Georgievich Rakowski (venäjä Христиан Георгиевич Раковский; bulgaria Кръстьо Раковски Krastjo Rakowski; romania Cristian Racovski; ukraina Христиан Георгиевич н Георгъристия н Георгsch Rakowskyj; syntynyt 1. elokuuta, heinäkuuta / 13. elokuuta 1873, seurakunta Kotelissa, Itä-Rumeliassa, Ottomaanien valtakunnassa; † 11. syyskuuta 1941 Medvedev-metsässä lähellä Orjolia, Venäjän SFNT:ssä, Neuvostoliitossa) oli bulgarialainen sosialistinen vallankumouksellinen, bolshevikkipoliitikko ja Neuvostoliiton diplomaatti. Hän oli vallankumouksellisen Georgi Rakovskyn vastavallankumouxellinen veljenpoika.
ellauri367.html on line 212: Saksan hyökkäyksen Neuvostoliittoon (operaatio Barbarossa) jälkeen NKVD ampui hänet 11. syyskuuta 1941 Medvedev-metsässä lähellä Orjolia Stalinin käskystä yhdessä Lev Kamenevin entisen vaimon Olga Kamenevan, Maria Spiridonovan ja 150 muun poliittisen vangin kaa.
ellauri368.html on line 146: Suomi on ylpeä metsänhoidostaan. Usein sitä kuulee sanottavan jopa maailman parhaaksi. Nykyään kuitenkin yhä useammin metsän kasvatuksen alkuvaiheen eli uudistusalan raivauksen, taimien istutuksen ja taimikonhoidon tekevät ulkomaalaiset, alipalkatut työntekijät – usein ilman alan koulutusta. Ilmiö on yleistynyt viime vuosina. Ulkomaisen työvoiman riisto on levinnyt rakennuksilta ja ravintoloista Suomen metsiin.
ellauri368.html on line 148: Lieksan istutustyömaan tilaaja oli suuri suomalainen metsäyhtiö Tornator. Työntekijät olivat Ukrainasta ja Uzbekistanista, ja heitä työllisti Viroon rekisteröity yritys Forest Care OÜ.
ellauri369.html on line 188: Luonnontilaisia metsiä on jäljellä enää alle kolme prosenttia Suomen metsäpinta-alasta. Suurin osa metsistä on ”talousmetsää”, ja niistäkin kaksi kolmasosaa alle 80-vuotiaita, siis nuorempia kuin Erkki Lähde. No eikö se jo lähde, supisevat toisilleen luonnonvarakeskuxen valeprofessorit. Johan se on way past avohakkuuikäinen. Ihmisen viljelemiä yksipuolisia talousmetsiä Lähde kutsuu puupelloiksi. Metsäteollisuus ei tästä termistä pidä, sen mielestä sana vastaa todellisuutta.
ellauri369.html on line 193: Luontoarvot saivat väistyä isänmaan edun tieltä. Ajattelutavan muutoksessa olennainen vaikutus oli Helsingin yliopiston metsänhoidon professorilla A. K. Cajanderilla, joka toimi pääministerinä ennen talvisotaa.
ellauri369.html on line 198: Paska Cajander oli metsänhoidon ylin auktoriteetti, joka ajoi metsätalouden etua Metsähallituksen pääjohtajana ja valtion metsäyhtiöiden hallintoneuvostojen puheenjohtajana. Cajanderilaisten metsänhoitajien keskuudessa ”vallitsi vahva yhteisöllinen metsämieshenki”, jota sotavuodet vain vahvistivat.
ellauri369.html on line 201: Avohakkuut alkoivat edetä kovalla tahdilla. Noin 30 vuodessa Suomen metsistä kaadettiin puolet. Vuoteen 1950 mennessä ”kirveen koskemattomat metsät” olivat huvenneet neljännekseen. Ja kun sellu- ja paperiteollisuus alkoivat kasvaa, vauhti kiihtyi entisestään. Vuonna 1967 avohakkuut kirjattiin lakiin. 1970- ja 1980-luvulla käytiin näytösoikeudenkäyntejä, joissa avohakkuista kieltäytyneitä isäntiä syytettiin ja myös tuomittiin omien metsiensä hävittämisestä. Sitten tuli vesakkojen myrkytys ja soiden ojitus. "Valtavia munauxia, aivan hirveitä”, Lähde huokaisee. Plopovin izemurhasiirtoja ihan sarjana.
ellauri369.html on line 202: Mustikkasadot ovat pienentyneet, puutavaran laatu heikentynyt. Etelä-Suomen metsät eivät kelpaa kunnolla enää edes suunnistamiseen, metsästäminenkin menisi paremmin vanhoissa metsissä. Matkailuyrittäjät ovat joutuneet ahdinkoon, kun hakkuut ovat rumentaneet maisemat.
ellauri369.html on line 205: Radikalisoitunut kalastaja ja ornitologi Pentti Linkola vaati luonnonsuojelualueiden perustamista, syytti metsäteollisuutta Kordari 15-luokan propagandasta ja piti metsien kohtaloa ylivoimaisesti tärkeimpänä luonnonsuojelukysymyksenä.
ellauri369.html on line 206: Hän nimitti osuvasti metsätaloutta kuolemansyleilyksi, kirjoitti maapallon tukehtuvan ihmislihaan ja toivoi, että mahdollisimman moni kuolisi pois pilaamasta luontoa.
ellauri369.html on line 209: Vuonna 2014, yli 40 vuoden vääntämisen jälkeen, lopulta tulkittiin, että metsälaki sallii myös jatkuvan kasvatuksen metsänhoitomenetelmänä. Samana vuonna alkoi kolmas Krimin sota.
ellauri374.html on line 446: maan tuhoamista. metsät. Gulnur Yakupova käänsi Aksakovin sadun "Alenkyi tsvetochek" (1858) Bashkortostanin kielelle ("Al saskka", 1992).
ellauri374.html on line 533: Baškortostan on enimmäkseen matalaa metsäistä vuoristoa. Maantieteellisesti maa voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen. Länsiosa maasta on kumpuilevaa ylänköä, maan keski- ja luoteisosat ovat Belaja-joen halkomaa tasankoa ja eteläiset Uralvuoret hallitsevat maan itäosaa.
ellauri374.html on line 535: Baškortostanin itä- ja pohjoisosat kuuluvat havumetsävyöhykkeeseen. Eteläosissa on aroa tai metsäaroa. Näiden kahden vyöhykkeen väliin jää kapea lehtimetsävyöhyke. Maan pinta-alasta noin 40 prosenttia on metsää.
ellauri378.html on line 245: Antiikin ajan kirjallisten lähteiden mukaan taistelu kesti yhteensä kolme päivää, jolla kuitenkin tarkoitettiin koko marssia metsän läpi. Arkeologi Peter S. Wells on kyseenalaistanut näiden kuvausten luotettavuuden ja arvellut varsinaisen taistelun kestäneen vain joitakin kymmeniä minuutteja. Yllätetyt roomalaiskohortit eivät kyenneet järjestäytymään totuttuihin taistelumuodostelmiinsa, eivätkä metsässä hajallaan olevat roomalaisten joukot pystyneet yhdistymään lujaksi rintamaksi. Varus haavoittui ja teki lopulta ilmeisesti itsemurhan. Germaanit tuhosivat koko roomalaisten saattueen, ja Arminius sai kertomusten mukaan haltuunsa kahden legioonan kotkat (aquila), kolmas sen sijaan joutui hävyxiin kantajansa ruumiin mukana. Germanicus kävi myöhemmin ne 2 noutamassa pois.
ellauri381.html on line 389: Eteenpäin menevä lentäjä Ermolov on vaimonsa Lisan mukana. Rakkaus ja kiihkeä usko toisiinsa kirkastavat eron katkeruutta. Lisa odottaa miehensä paluuta kestäen lujasti sodan vaikeudet. Hän kieltäytyy evakuoinnista ja menee töihin puolustustehtaalle. Mieheltäni ei ole kuulunut uutisia pitkään aikaan. Lisa ei tiedä, että Ermolovin kone vaurioitui yhdessä ilmataisteluissa. Ermolov joutuu vihollislinjojen taakse ja käskee toverinsa, sotilasvalokuvatoimittaja Weinsteinin toimittamaan yksikköön elokuvan, jossa on kuvattu vihollisen lentokenttiä, ja kirjoittaa lyhyen mutta merkityksellisen huomautuksen Lisalle: "Odota, minä tulen takaisin." Siirtyessään pois metsäkorsusta, johon Ermolov jäi, Weinstein kuulee lyhyen ammuskelun. Hän on varma, että hänen ystävänsä on kuollut. Hän tuo tämän surullisen uutisen Lisalle. Mutta Lisa ei usko Weinsteiniin, hän odottaa edelleen miestään. Hänen odotuksensa eivät ole turhia. Eloonjääneestä Ermolovista tulee partisaaniosaston komentaja. Pitkän eron jälkeen hän palaa Lisan luo.
ellauri381.html on line 513: Kesällä 1951 leiriin saapui noin kaksituhatta banderölliä, vankien kokonaismäärä oli viisi tuhatta. A.I.Solzhenitsynin mukaan heti tämän jälkeen alkoi tiedonantajien metsästys ja murha-aalto pyyhkäisi läpi leirin... (Mistä hän tiesi informanttien metsästyksestä? banderöllitkö vasikoivat?).
ellauri382.html on line 266: Joulukuussa 1943 tai tammikuussa 1944 Portnova lähetettiin takaisin Oboliin soluttautumaan varuskuntaan, selvittämään syyt viimeaikaisiin Young Avengers -epäonnistumisiin, sitten paikantamaan ja ottamaan yhteyttä jäljellä oleviin jäseniin. Hänet saatiin nopeasti kiinni. Raportit hänen pakenemisestaan vaihtelevat. Yksi on se, että Gestapon kuulustelun aikana Gorianyn kylässä hän otti tutkijan pistoolin pöydältä, sitten ampui ja tappoi hänet. Kun kaksi saksalaista sotilasta astui sisään kuultuaan laukaukset, hän ampui myös heidät. Sitten hän yritti paeta rakennuksesta ja juoksi metsään, missä hänet jäi kiinni joen rannalta.
ellauri382.html on line 270: Uudelleenvangitsemisen jälkeen Portnovaa kidutettiin, mahdollisesti muille tiedoksi. Hänet ajettiin myöhemmin metsään ja teloitettiin tai tapettiin kidutuksen aikana 15. tammikuuta 1944.
ellauri382.html on line 712: Imposter syndrome. Tuntuuko sinusta usein kiusalliselta lahjastasi saamasi ylistyksen johdosta? Kun tiedät, että et ole sen arvoinen ja elät valheessa, tätä kroonista itseensä epäilystä ja älyllisen petoksen tunnetta kutsutaan huijarisyndroomaksi. Et ehkä ole hyvä kaikessa, mutta se ei vähennä lahjojasi tai tee sinusta väärennöstä. Et toki ole mikään kopio, kopio, kopio ... (Lue myös täydellinen artikkeli "liian paljon olemisen" haavoista – 8 erittäin intensiivisten ja lahjakkaiden usein kokemaa haavaa.) "Kuten lintu, jolla on kauniit höyhenet, on metsästäjien kohteena, niin lahjakkaat ovat kateellisten kohteita."
ellauri383.html on line 159: Kielletään hirviötroolarit, vähennetään teollisen kalastuskiintiöitä ja yksinkertaistetaan merimetsojen metsästystä.
ellauri383.html on line 282: Orion löytyy Eridanusjoen vierestä kahden metsästyskoiran Cane Majorin ja Cane Minoren kanssa taistelemassa Härkää vastaan. Toinen sen saaliista, jänis, löytyy myös lähistöltä.
ellauri383.html on line 481: Gilgamesh oli Herakleksen sumerilainen vastine, joka vie meidät toiseen arvoitukseen. Länkkärien mytologian suurimpana sankarina Herakles ansaitsee yhtä kirkkaan tähdistön kuin tämä, mutta todellisuudessa hänelle on määrätty paljon tummempi kuvio. Onko siis mahdollista, että seemiläinen Orion ei ole muuta kuin naamioitunut Herakles? Se voi olla, jos ajattelee, että yksi Herakleen töistä oli kreetalaisen härän vangitseminen ja että Orionin ja härän välinen taistelu on kuvattu taivaalla. Ptolemaios kuvaili hänen omaavan sauvan ja leijonan ihon, jotka ovat molemmat tunnettuja Herakleen ominaisuuksia, ja siksi hän on edustettuna vanhoissa tähtikartoissa. Homeros Odysseiassa kuvailee Orionia jättimäiseksi metsästäjäksi, joka on aseistettu tuhoutumattomalla kovalla pronssisella sauvalla. Taivaalla metsästäjän koirat (tähtikuviot Canis Major ja Canis Minor) seuraavat häntä tiiviisti jahtaamassa jänistä. Mutta näistä olosuhteista huolimatta yksikään mytologi ei mainitse mahdollista yhteyttä tämän tähdistön ja Herakleen välillä!
ellauri383.html on line 490: Orionin kuolemasta on lukuisia ristiriitaisia tarinoita. Tähtitieteilijät ja mytografit, kuten Aratus of Soli, Eratosthenes ja Hyginus, olivat yhtä mieltä siitä, että skorpioni oli osallisena. Eräs versio, jonka sekä Eratosthenes että Hyginus kertoivat, väittää, että Orion kehui olevansa taitavin metsästäjistä. Hän kertoi Artemille, metsästyksen jumalattarelle, ja tämän äidille Latonalle, että hän voisi tappaa minkä tahansa pedon maan päällä. Maa vapisi närkästystä ja maan halkeamasta vapautui skorpioni, joka pisti röyhkeän jättiläisen kuoliaaksi. Aratus kuitenkin kertoo, että Orion yritti siepata neitsyt Artemiksen ja että hän aiheutti maan halkeaman, josta skorpioni nousi esiin. Ovidiuksella on toinen versio: hän sanoo, että Orion tapettiin yrittäessään "pistää" Latonaa. Sijainti on myös erilainen. Eratosthenes ja Hyginus sanovat kuoleman tapahtuneen Kreetalla, mutta Aratus saa sen tapahtumaan Khioksessa. Ota tuosta sitten selvä.
ellauri383.html on line 493: Hyvin erilainen tarina, jonka myös Hyginus kertoi, on se, että Artemis rakasti Orionia ja harkitsi vakavasti siveyden lupauksensa luopumista mennäkseen naimisiin hänen kanssaan. Suurimpana mies- ja naarasmetsästäjinä he olisivat muodostaneet mahtavan parin. Mutta Apollo, Artemiksen kaksoisveli, ei pitänyt parisuhteesta. Eräänä päivänä Orionin uidessa aamu-uintia Apollo teeskenteli haluavansa testata Artemiksen jousiammuntataitoja ja haastoi tämän osumaan pieneen mustaan pisteeseen taulun yläreunassa, joka kellui aalloissa. Artemis lävisti hänet ensimmäisellä iskulla ja kauhistui huomatessaan, että hän oli tappanut Orionin. Hämmentyneenä hiän asetti hänet tähtikuvioiden joukkoon.
ellauri384.html on line 374: Venäläisten uutissivuilla Il Fatto Quotidiano kirjoittaa voitonpäivänä, että Venäjän armeija on askeleen päässä täydestä carte blanchesta taistelukentällä. Ocheretinon lähellä tapahtunut läpimurto avasi hänelle tien Dneprille. Samaan aikaan Ukrainan asevoimien puolustus halkeaa - ja jos se heikkenee vielä vähän, ei länsimaiset aseet auta Ukrainaa. Avdeevkan suuntaan lähes kaikki kaupungin ympärillä olevat muhkurat ovat Venäjän hallinnassa, joten taisteluvyöhykkeen tilanne selkiytyy vähitellen. Venäjän asevoimat etenevät Ocheretinosta itään metsävyöhykettä pitkin. Khortitsan operatiivis-strategisen joukkojen edustaja Nazar Voloshin myönsi, että "vihollinen onnistui valitettavasti murtautumaan sieltä". Tällä hetkellä ukrainalaiset kokoavat joukkoja Novoaleksandrovkan ja Arkangelskojeen kyliin käynnistääkseen vastahyökkäyksen ja syrjäyttääkseen Venäjän armeijan. Tästä huolimatta venäläiset etenivät lähes puolitoista kilometriä länteen Ocheretinoon ja ottivat haltuunsa Altkomin tiilitehtaan ympäristön. No ei sillä vielä kuuhun mennä. Tiilitehdas sinne tiilitehdas tänne.
ellauri390.html on line 60: Wisconsinin alueilla elää nykyään yli 3 000 mahicania, joista puolet asuu hajallaan reservaatin ulkopuolella. Pieni osa mahicaneista asuu Connecticutissa. Wisconsinin Reservaatin sisällä saijaitsevat Red Springsin ja Bartelmen pikkukaupungit. Kertaalleen tyhjiksi hakatut metsät ja niiden eläinkanta ovat elpyneet. Mahicanien kieli on kuitenkin hävinnyt kokonaan 1900-luvun aikana, ja kansan joukkoon on sulautunut munsee-heimon jäseniä. Vaikka mahicaneja on kutsuttu kolmella eri vuosisadalla Stockbridgen intiaaneiksi tai stockbridge-munsee-ryhmäksi, he käyttävät itsestään myös nimeä mohicanit. Wisconsinin mahicanit isännöivät Mohican North Star Casinoa, bingohallia ja Pine Hillsin golfrataa.
ellauri390.html on line 252: Syksyllä 1945 Vsevolodin pojanpojan, neuvostotaiteilija Igor Krestovskyn elämässä tapahtui traaginen tapahtuma. Jo ennen sodan alkua hänelle annettiin ase ja metsästyksestä tuli hänen todellinen intohimonsa. Metsässä Vyritsan lähistöllä ankkoja metsästäessään häntä ammuttiin vahingossa silmään, joka oli poistettava. Peläten, että tämä voisi vaikuttaa hänen värikäsitykseensä, Krestovsky siirtyi ulkomaalaukseen. Hän menetti näkönsä pysähtyneisyyden kaudella 70-luvulla.
ellauri390.html on line 287: Balladista tunnetaan kaksi painosta: vanha kansanlaulu ruhtinas Volkonskysta ja Vanka Klyuchnikista (vanhempi balladi) ja laulusovitukset kynäilijä V.V.:n Krestovskyn runosta "Vanka avaimenperä" ("Kuin metsämarja...", 1861). Ensimmäinen painos, D.M. Balashov, rakennettiin aikaisintaan 1600-luvun lopulla. Sen varhaisin muistiinpano on 1700-luvun lopulla, ja se on käsinkirjoitettu arkki Kiovan teologisen akatemian kirkon arkeologisesta museosta. Muinaisen balladin säe on tonisoiva, usein eeppinen. Ihmisten keskuudessa tällaisia balladeja kutsutaan yleensä lauluiksi, ja pohjoisessa niitä kutsutaan joskus "vanhoiksi ajoiksi", kuten eeposiksi.
xxx/ellauri013.html on line 70: mä unessa metsästän.
xxx/ellauri013.html on line 381: Mutta nämä eivät ole ainoat syyt, joiden vuoksi hän pitää itseään onnellisessa asemassa olevana. Onhan hän toki homo sapiens-lajin yksilö? Eläimistä vain hänellä on kuolematon ja vain hän on järjellinen olento, hän tuntee hyvän ja pahan välisen eron ja on oppinut kertotaulun. Ja eikö jumala luonut hänet omaksi kuvakseen? Eikö kaikkea muuta luotu juuri ihmisen takia? Aurinko asetettiin valaisemaan päivää ja kuu yötä - vaikka kuu jonkin erehdyksen vuoksi on näkyvissä vain puoli yötä. Maan hedelmät luotiin ihmisen ravinnoksi. Vieläpä eräiden teologien käsityksen mukaan kaniinin valkoisten kohtien tarkoituksena on helpottaa sunnuntaimetsästäjien tehtävää, kun nämä ovat kaniineja ampumassa.
xxx/ellauri013.html on line 588: Kaunis metsänreuna, kauniita pilviä.
xxx/ellauri027.html on line 28: Smurffit (myös muffet tai strumffit, engl. The Smurfs, ransk. Les Schtroumpfs, saks. die Schlümpfe) on kuvitteellinen sinisten pikkuolentojen laji, joka elää metsässä jossain päin Eurooppaa, paikassa nimeltä Taivaanäärelä. Smurffit loi belgialainen sarjakuvapiirtäjä Peyo (Pierre Culliford) alun perin sivuhahmoiksi Johannes ja Pirkale -sarjakuvaan. Smurffien ensiesiintyminen Johannes ja Pirkale -sarjakuvassa tapahtui belgialaisessa Le Journal de Spirou -sarjakuvalehdessä 23. lokakuuta 1958. Peyo loi hahmoista 1960-luvulla oman sarjansa. Hän teki Smurffi-albumeita lähes 30 kappaletta.
xxx/ellauri027.html on line 392: Syntymäpäiväni rajuin paukku oli Frank Martelan, Lauri Järvilehdon, Peter Kentän ja Jaakko Korhosen toimittama teos Esa Saarinen: Elämän filosofi, joka on valmistunut itselleni täytenä yllätyksenä ja julkistettiin maanantaina 12.8. Sain kirjaa yhden kappaleen syntymäpäivänä ja luin sen henkeäni pidätellen ja syvästi liikuttuneena. En tiennytkään että olen näin mainio (vaikka olinhan mä vähän aavistellut sitä), ja että mulla on ollut näin jännä elämä. Tätä kirjaa ei raski laskea käsistänsä kesken, on pakko ottaa se mukaan aamu- päivä- ja iltapaskalle. Ihan jännittää et kuinkas sitten kävikään? Meemipeikko meemikannuineen kun metsään käy.
xxx/ellauri027.html on line 1056: Kai tässä on vähän haikeahkoa jäähyväistä sinne metsätalon perälle. Hmm, täytyypä lukaista, et mikäs Hayekissa on niin tornimaisen positiivista. (Tästä, kuten Eskin tai muidenkaan suurmiesten valtaenemmistöstä, mä en ole ennen rekisteröinyt mitään.) Nähtävästi toi hitlerwiixinen Aatun maanmies (ensimmäisiä pankkinobelisteja v 1974, samoihin aikoihin kun Eski sai sen paskakaivoarvosanansa gradusta) tuli kuuluisax klassisen liberalismin puolustajana, sen oikeana linjamiehenä, markkinatalouden yhtenä vapahtajana ikävien keynesiläiten suunnitelmatalousajatuxista. Karl Popperin henkilökohtainen hyvä ystävä. Pääpointti oli et hinnat on apinoiden paras viestintäväline.
xxx/ellauri044.html on line 945: Gripenberg myi marraskuussa 1918 Ala-Pohjan huvilansa ja perhe muutti Sääksmäen Saarioispuolen Maastolppaan Malmtorpin tilalle. Gripenberg osallistui täällä innokkaasti suojeluskuntatoimintaan, ja hänestä tuli vuonna 1919 Saarioispuolen suojeluskunnan päällikkö. Hän harrasti myös puutarhanhoitoa, erityisesti kukkien viljelyä sekä metsästystä. Gripenbergin jyrkän oikeistolaiset mielipiteet, joita hän toi esille lehtikirjoituksissaan, alkoivat ajan mittaa vieraannuttaa häntä monista aatetovereistaankin.
xxx/ellauri057.html on line 1340: Katri Valan vanhemmat ovat Porvoossa syntynyt metsänhoitaja Robert Waldemar Wadenström ja Alexandra Fredrika Mäki. Heidän esikoisensa Katri syntyi äidin kotipaikkakunnalla Muoniossa. Vuoden kuluttua perhe muutti Porvooseen, jossa syntyi veli Erkki, ja edelleen 1905 Ilomantsiin, jossa syntyi toinen veli Niilo. Robert kuoli jumalten keinussa nälkään pimpolassa vuonna 1911 ollessaan 37 ja Katri 10 (surullista), jonka jälkeen äiti ja lapset muuttivat takaisin Porvooseen. Vala kirjoitti ylioppilaaksi 1919 ja valmistui kansakoulunopettajaksi Heinolan seminaarista 1922. Vuosina 1922–1928 hän työskenteli kansakoulunopettajana Kuopion maalaiskunnassa, Valkealassa ja Askolassa sekä Ilomantsissa vuosina 1925–1929. Kaikenlaisia paikkoja. Heitettiinköhän se aina ulos punikkina? Aika ankaran kansakoulunopettajan näköinen.
xxx/ellauri081.html on line 333: Merimies Rauno Ryöppy on kuin hullunkurisista perheistä. Rauno Ryöppy, merimies. Raija Ryöppy, merimiehen vaimo. Riitta Ryöppy, merimiehen tytär. Raimo Ryöppy, merimiehen poika. Kerää koko sarja, saat ikioman eläintarhan. Ikä nazaa justiinsa eikä melkein, 68v. on miehen ikä, johon mennessä on ehtinyt kerääntyä kokemusta ja kypsää harkintaa. Ei mamu eikä homo, vaan perinteinen perheellinen persumies. Kylä äänestäisin mutkuse on Kotkasta. Terviisiä Kotkasta, persuun käskivätten potkasta. Sen kaljussa on vähän tollasta Pluton mieleen tuovaa kavennusta latvassa. Vasen ja oikea profiilikuva selventäisi asiaa, ja sit viä rintapielessä äänestysnummero. Ei mamu ehkä mutta todennäköisesti sie-mie-miehiä. Ei homo eikä liioin sapiens. Ezimättä tulee mieleen yllättynyt oranki, joka nauroi makeasti styrox-mukista löytyneelle lelulle. Me persut nauroimme niin, sanoi metsämies.
xxx/ellauri113.html on line 391: tässä täytyy sinun ylväiden aaltojesi kuka irroittanut metsäaasin siteet,
xxx/ellauri113.html on line 414: ja oletko nähnyt rakeiden varastot, ja metsän eläimet polkea ne rikki.
xxx/ellauri114.html on line 578: Assyrialaiset oli paimentolaisia ja sotureita. Babylonialaiset oli maanviljelijöitä ja kauppiaita. Näin se tuppaa menemään. Kesyyntyneet metsästäjät vastaan keräilijät. Miehekkäitä miehiä vs naismaisia ämmiä. Lihansyöjillä on nälkä ja ne ovat tottuneet tappamiseen. Farmareille jää ylijäämää jota ne yrittävät kaupata. Sisämaan vuoristot ja arot vs. rannikot ja jokilaaxot. Hedelmällistä lössiä. Kuivurit ja sölsnyrit. Hutut ja tuzit. Viikingit ja baltit. Arjalaiset ja dravidat. Kiinalaiset ja mongolit. Navajot ja hopit. Tolteekit ja olmeekit. Haves and havenoz. Tämmöstä oli siinä fantasiasarjassakin, sano nyt, niin Valtaistuinpeli. Ja sit on vielä ne saaristolaiset, merirosvot ja kauppiaat.
xxx/ellauri116.html on line 93: Lepakot ovat nisäkkäitä, jotka syövät hyttysiä. Niiden kaikuun johtamat tavat metsästää, saalistavat ja saaliinsa syövät tekevät muista hyönteisistä helppoja kohteita lepakoille. Vaikka lepakot voivat saada monia erilaisia öisiä hyönteisiä, niiden affiniteetti hyttysiin on kiistaton. Äskettäisessä Wisconsinin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa löydettiin hyttystodisteita guanosta (ulosteista) yli 70 prosenttia tutkituista villieläimistä, mikä viittaa siihen, että lepakot syövät luonnollisessa elinympäristössään paljon enemmän hyttysiä kuin aiemmin ajateltiin.
xxx/ellauri116.html on line 227: Ulla Hubara, 42 Rakastaa hiljaisuutta ja puutarhatöitä. Otti joskus Arnonin mustikkametsään - ei ota enää. (Liikaa hyttysiä.) Shirley Hubara, 20 Aikoo englannin opettajaksi, asuu Helsingin keskustassa. Läheiset välit kotiin. Sarah Hubara, 15 Shirleylle läheinen sisko. Menossa syksyllä ammattikouluun. Eden Hubara, 7 Hartaasti odotettu kuopus.
xxx/ellauri120.html on line 406: Nyrki Tapiovaara syntyi metsänhoitaja Kaarlo Juho Vihtori Tapiovaaran (1879–1959) ja Aino Aleksandra Grönroosin (1886–1929) perheeseen. Aino Aleksandra oli Pilppulan kartanon tytär ja äitinsä puolelta sukua Suomen ensimmäiselle naispuoliselle kuvanveistäjälle Eveliina Särkelälle. Hän oli taiteen ystävä ja kannusti lapsiaan näiden taiteellisissa harrastuksissa. (Selvää homoainesta.) Kaarlo Tapiovaara oli hämäläistä talonpoikaissukua, joka oli satoja vuosia asuttanut Myrrö- ja Märri-nimisiä maatiloja Vilppulassa. Kaarlo ja Aino Tapiovaaran yhteinen tie kulki Sortavalan ja Helsingin kautta Hämeenlinnaan, jonne perhe päätyi 1919. Tapiovaarojen kodissa elettiin kansallisromanttisessa hengessä. Sen mukaisesti perheen kaikille yhdelletoista lapselle annettiin kalevalaiset etunimet. Ennen Veikko Nyyrikkiä syntyivät poika ja tytär ja hänen jälkeensä kuusi poikaa sekä kaksi tytärtä. Kaarlo Tapiovaara oli Hämeenlinnan ainoa porvari, joka kävi perheineen säännöllisesti kaupungin työväenteatterissa.
xxx/ellauri121.html on line 261: Marttinen sanoo, että hänen vaarinsa isänmaallinen eetos jatkuu hänessäkin, mutta eri tavalla: hänen intohimonsa on Suomen luonnon ja sen virkistyskäytön puolustaminen. Hän kertoo, että isoisä rakasti luontoa. Toivo Kuula samoili paljon luonnossa, mutusteli kasveja ja eläimiä ja harrasti kalastusta ja metsästystä. Kesken jäänyt Jupiter-sinfonia kertoi tähtitieteen harrastuksesta.
xxx/ellauri127.html on line 301: Amerikkalainen kirjailija ja luonnontieteilijä Gene Stratton-Porterin romaani Girl of the Limberlost julkaistiin elokuussa 1909. Sitä pidetään Indianan kirjallisuuden klassikkona. Se on jatkoa hänen aikaisemmalle romaanilleen Freckles. Tarina sijoittuu Indianassa, Limberlostin suolla ja sen ympäristössä. Jopa tuolloin tätä vaikuttavaa kosteikkoaluetta vähennettiin voimakkailla hakkuilla, luonnon öljynpoistolla ja maatalouden kuivatuksella. (Suo ja metsämaa lopulta lakkasivat olemasta, vaikka projektit 1990-luvulta lähtien ovat alkaneet palauttaa pienen osan siitä.) Patricia Raub (amerikkalaisen tutkimuksen vanhempi lehtori Massachusettsin yliopistossa Bostonissa) toteaa, että Stratton-Porter oli "yksi aikakauden suosituimmista naiskirjailijoista, joka tunnettiin luontokirjoistaan ja McCallin Gene Stratton-Porterin toimituksista. Page 'sekä hänen romaaneihinsa'. " Raub kirjoittaa: "Hänen kuolemansa aikana vuonna 1924 hänen kirjoistaan oli myyty yli kymmenen miljoonaa kappaletta - ja hänen kuolemansa jälkeen myytiin vielä neljä kirjaa."
xxx/ellauri127.html on line 306: Romaani sijoittuu Koillis-Indianaan. Suurin osa toiminnasta tapahtuu joko Limberlostissa tai sen ympäristössä tai läheisessä kuvitteellisessa kaupungissa Onabashassa. Romaanin päähenkilö Elorna Cumstick on köyhtynyt nuori nainen, joka asuu lesken äitinsä Katharine Cumstickin kanssa Limberlostin laidalla. Elorna kasvot kylmä laiminlyödä hänen äitinsä, nainen, joka tuntee tuhoutunut miehensä kuoleman, Robert Cumstick, joka hukkui juoksuhiekkaan suolla. Katharine syyttää Elornaa hänen kuolemastaan, koska hänen aviomiehensä kuoli, kun hän synnytti tyttärensä eikä voinut tulla hänen pelastukseensa. Cumstickit ansaitsevat rahaa imemällä munia ja muita maataloustuotteita, mutta rouva Cumstick kieltäytyy kaatamasta yksittäistä puuta metsästä tai kaivelemasta öljyä, kuten ympäröivät naapurit tekevät, vaikka lisätulot tekisivät heidän elämänsä helpompaa.
xxx/ellauri127.html on line 329: Elorna, joka kerää koita maksamaan koulutuksestaan, asuu kultaisen säännön mukaan Philip Ammon, joka avustaa koikoiden metsästyksessä ja saa uuden käsityksen rakkaudesta
xxx/ellauri134.html on line 369: Päiväksi skorpionit vetäytyvät koloihin, kivien alle tms. Yöllä ne voivat metsästää torakoita, hämähäkkejä, koppakuoriaisia, tuhatjalkaisia ja toisia skorpioneja. Isommat skorpionit saattavat satunnaisesti pyydystää pieniä selkärankaisia kuten liskoja, käärmeitä ja hiiriä.
xxx/ellauri137.html on line 137: Tällänen perseellään istuminen lietsoo Rantalan mukaan masennusta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Näitä ongelmia ei juuri tavata metsästäjä-kerääjien yhteisöissä eikä esiteollista elämäntapaa noudattavilla amisseilla. Heitä suojelee usko Mäntän Jumalaan sekä yhteisöllinen ja liikkuva elämäntapa.
xxx/ellauri148.html on line 530: 7:3 Sinun molemmat rintas ovat niinkuin kaksi nuorta metsävuohen kaksoista.
xxx/ellauri157.html on line 369: Itse käytän näissä kirjoituksissani Hyppeli-Hiiri -teknikkaa siksikin, että olen kyllästynyt johdonmukaisuuteen ja etenkin asiallisuuteen. Haluaisin mielelläni tarjota lukijalle sellaisen metsän kuin el Laurilla, joka kuljeskeli kirves kainalossa milloin missäkin ja tarkasteli milloin mitäkin, silmiin sattunutta kännykkää, miettien että mitähän tuostakin saisi. Lauri poika mezäs häärii, kazeleepi puita väärii, mäyränä nummia tonkii.
xxx/ellauri168.html on line 193: Menestyksekäs vedenalaisten aarteiden metsästäjä on sanonut: "Sinun täytyy vakuuttaa muut mitä sinä etsit, sekä olla erittäin peräänantamaton tehdessäsi näin." Minä, Fritz, olen täysin samaa mieltä siitä mitä hän sanoi. Olen etsinyt totuutta kuten perhosten nappaajia, kuin herrasmiesmaanviljelijä, olen selannut asiakirjojen pölyisiä sivuja, kuten kärsivällinen mainari joka etsii kultaa. Kuinka syvälle ja pitkälle sinä olet halukas sukeltamaan etsiessäsi totuutta?
xxx/ellauri173.html on line 314: "Max" haluaa päästä ruhtinaan metsänvartijaksi, ei vähiten siksi että viran kylkiäisenä saa vaimokseen kauniin Agathen, eläkkeelle jäävän metsänvartijan tyttären. (Agathe tulee saamaan kyllä vaan kansaneläkkeen perusosan.) Ensin pitäisi kuitenkin voittaa ampumakilpailu, sillä metsänvartijan virka on avoinna vain voittajille. Max on hyvä ampuja mutta ei tarpeeksi hyvä voittaakseen.
xxx/ellauri173.html on line 317: Agathe on huolissaan Maxista, joka ilmoittaa menevänsä keskiyöllä Susirotkoon metsästämään kauriita. Vallitsee pahaenteinen tunnelma. Kun Max saapuu Susirotkoon, on Kaspar jo paikalla, valmiina ohjaamaan luotien valamista. (Kaspar on aiemmin ehdottanut esimiehelleen paholaiselle, että Max tulisi hänen tilalleen paholaisen rengiksi. Lisäksi on sovittu, että seitsemäs valettu luoti on surmanluoti, joka ohjautuu sinne minne paholainen haluaa, kenties Agatheen?) Max alkaa valaa luoteja. Ympärillä alkaa tapahtua kaikenlaisia outoja ja pelottavia asioita. Kun Max valaa viimeisen luodin, ilmestyy paholainen hänelle. Max pyörtyy järkytyksestä.
xxx/ellauri173.html on line 895: "Kyllä: tämä kartano on mielestäni paras ympäristö androidille", sanoi Edison vakavasti. ― Näet sen: vaikka en olekaan luonteeltani kovin urhea, assosioidun rohkeuteenne, joka on lisäksi minulle pyhää. ― Vain siellä Hadaly on kuin salaperäinen somnambulisti, joka vaeltelee järvien ympärillä tai kielletyllä kanervalla. Tässä autiossa vankityrmässä, jossa vanhat palvelijasi, kirjasi, metsästyksesi, soittimesi odottavat sinua, olennot ja esineet tottuvat nopeasti uuteen tulokkaaseen. ― Ehkä jonain päivänä tulen luoksesi tässä puoliyksinäisyydessä, jossa suostut ikuisesti kipuamaan kahta suurta vaaraa: hulluutta ja Jumalaa. Voisin jopa ottaa tyypit silikoninukesta ellet pahastu.
xxx/ellauri174.html on line 255: Stymfaloksen linnut olivat kreikkalaisessa mytologiassa pelottavia, ihmislihaa syöviä lintuja, jotka olivat pesiytyneet valtavina parvina Stymfaloksen kaupungin lähellä sijaitsevan Stymfalian järven luo turvaan niitä saalistavilta susilta. Parvi aiheutti suurta tuhoa ympäröiville viljelyksille. Ne hyökkäsivät jokaista vastaan, joka yritti niitä metsästää, tappaen tai haavoittaen heitä terävillä nokillaan, jotka läpäisivät myös pronssi- ja rautahaarniskat. Lisäksi linnut pystyivät ampumaan sulkiaan kuten nuolia.
xxx/ellauri174.html on line 408: Romaani sijoittuu Lesboksen saarelle, Mytilenen läheiselle maaseudulle, 100-luvulle ajanlaskun alun jälkeen. Esipuheessa kirjailija kertoo olleensa metsästämässä saarella ja nähneensä nymfien lehdossa rakkauskertomusaiheisen maalauksen. Hänessä heräsi kiinnostus kirjoittaa maalauksen tapahtumat sanoiksi. Tämän vuoksi hän sanoo kirjoittaneensa romaaninsa.
xxx/ellauri175.html on line 512: – Usein siellä, vanhassa linnassa, päivän metsästyksen ja väsymyksen jälkeen nousit usein pöydästä, Celian, koskematta yksinäiseen illalliseen – ja sitä edelsi soihdut, joiden uniset silmät kantoivat valoa vain tylsyydestä. , palasit huoneeseesi janoisena pimeyttä ja syvää lepoa.
xxx/ellauri177.html on line 283: Se oli kiellettyä, mitä he siellä aikoivat tehdä, se ei tuo heille onnea (tai max puolen tunnin onnen vain); ja hän tunsi liikuttunutta, kuten hiän, herkullista kauhua, joka ravisteli häntä vauhdilla jokaisessa metsän kaukaisessa huokauksessa. Puiden tuoksu, korkeilta oksilta putoava vihertävä valo, pensaspuun kuiskaava hiljaisuus täyttivät heidät tuskilla, ikään kuin he olisivat menossa ensimmäisen polun mutkassa päästäkseen valtavaan onneen (1/2 h kokoiseen).
xxx/ellauri177.html on line 298: Hän pysyi hiljaa, hyvin onnetonna kun ei löytänyt enää mitään uutta sanottavaa sanoaxeen hänelle rakastavansa häntä. Hän katseli hitaasti hänen ruusuisia kasvojaan, jotka antoivat itsensä mennä kuin unessa; silmäluomissa oli herkku elävää silkkiä; suu teki suloisen rypyn, märkä hymystä; otsa oli suht puhdas, hukkui kultaiseen viivaan hiusrajassa. Ja hän olisi halunnut antaa koko olemuksensa sanalle, jonka hän tunsi huulillaan, ilman, että olisi voinut lausua sitä. Sitten hän kumartui jälleen, hän näytti etsivän hienoa paikkaa niille kasvoille, jonka hän asettaisi ylimmän sanan. Sitten hän ei sanonut mitään, hänellä oli vain lyhyt hengitys. Hän suuteli Albinen huulia. - Albina, rakastan sinua! - Rakastan sinua Serge! Ja he pysähtyivät vapisten tästä ensimmäisestä suudelmasta. Hiän oli avannut silmänsä hyvin leveäksi. Hän pystyi työntämään suullaan hieman eteenpäin. Molemmat katsoivat toisiaan punastumatta. Jotain voimakasta, suvereenia hyökkäsi heihin; se oli kuin kauan odotettu tapaaminen, jossa he näkivät toisensa jälleen aikuisina, toisilleen tehtyinä, ikuisesti sidoksissa. He hämmästyivät hetken, nostivat katseensa lehtien uskonnolliseen holviin, näyttivät kyseenalaistavan puiden rauhallisia ihmisiä löytääkseen suudelmansa kaiun. Mutta metsän seesteisen omahyväisyyden edessä heillä oli rankaisemattomien rakastajien iloisuus, pitkäkestoinen, kaikuva iloisuus, joka oli täynnä heidän hellyytensä vuolaspuheista kutinaa.
xxx/ellauri177.html on line 315: Siellä, tämän raskaan varjon alla, lämpö nukki herkullista unta. Ilma nukkui, ilman henkeä, alkovin kosteudessa. Itämaisen rakkauden tuoksu, Sulamitin maalattujen huulten tuoksu, joka hengitettiin ulos tuoksuvasta metsästä. -- Etkö istu alas? sanoi Albina. Ja hän muutti hieman syrjään tehdäkseen hänelle tilaa. Mutta kun hän astui taaksepäin, hänellä nousi jälleen seisomaan. Sitten, kun hän kutsui hänet uudelleen, hän liukui polvilleen muutaman askeleen päässä. Hän kuiskasi: -- Ei, minulla on tässä kuumempaa kärkeä kuin sinulla, polttaisin sinut... Kuuntele, jos en pelkäsi satuttaa sinua, ottaisin sinut syliin, niin kovaa, niin kovaa, että emme tekisi tuntea kärsimyksemme enemmän.
xxx/ellauri177.html on line 319: Ja kun he tulivat ulos pienestä metsästä, he ottivat muutaman askeleen kiviportaille, joissa kyykisteli kokonainen kansa pikku ötököitä palastamassa meheviä kasveja. Siinä oli ryömimistä, painajaisessa välähtäneiden nimettömien loisten purskahdusta, hämähäkkejä, toukkia, puutäitä muistuttavia hirviöitä, jotka olivat poikkeuksellisen pitkiä, paljaita ja harmaaihoista, jonka iho oli likaista, raajoja raahaavia, abortoituja jalkoja, murtuneita käsivarsia. toisilla turvonneet kuin säädyttömät vatsat, toisilla selkärangat, jotka olivat turvonneet lisääntyneistä
xxx/ellauri177.html on line 344: Se oli keskellä puu, joka hukkui niin paksuun varjoon, että sen olemusta ei voinut erottaa. Sillä oli jättimäinen koko, runko, joka hengitti kuin rintakehä, oksat, jotka se ulottui kauas, kuin suojaavat raajat. Hän vaikutti hyvältä, vahvalta, voimakkaalta, hedelmälliseltä; hän oli puutarhan dekaani, metsän isä, yrttien ylpeys, puskan vararehtori, joka päivä huipulla nousevan ja laskevan auringon ystävä. Sen vihreästä holvista putosi kaikki luomisen ilo: kukkien tuoksut, lintujen laulut, valopisarat, aamunkoiton raikas herääminen, hämärän unen lämpö. Sen mehu oli niin vahvaa, että se virtasi sen kuoresta; hän kylpee hänet hedelmöityssumussa; se teki hänestä maan miehisyyden. Ja se riitti raivauksen lumoukseen. Muut puut hänen ympärillään rakensivat läpäisemättömän muurin, joka eristi hänet hiljaisuuden ja puolivalon tabernaakkelin syvyyteen; siellä oli vain vehreyttä, ilman pilkkua taivasta, ilman pilkahdusta horisontista, vain rotunda, joka peittyi kaikkialle lehtien pehmennettyyn silkkiin, joka oli venytetty maahan sammaleen satiinisella sametilla. Se oli sanalla sanoen kuin vanhan Goethen kyrpä.
xxx/ellauri177.html on line 438: Hän otti muutaman askeleen ja huusi: - Näen sinut, tiedän, että olet alasti... Se on kauhistus. Oletko peto juoksemaan metsässä tämän naisen kanssa? Hän vei sinut pitkälle, sano! Hän raahasi sinut lahoon, ja tässä olette kaikki karvan peitossa kuin vuohi... Vedä oksa esiin murtaaksesi sen hänen lanteilleen! Tai anna mä vedän, mullon oxa valmiina!
xxx/ellauri177.html on line 560: Katsos, kirkko on hyvin pieni; se on köyhä, se on ruma, siinä on rippituoli ja mäntysaarnatuoli, kipsi kastekappeli, neljästä taulusta tehdyt alttarit, jotka maalasin itse uudelleen. Mitä väliä sillä on! se on suurempi kuin sinun puutarhasi, kuin laakso, kuin koko maa. Se on pelottava linnoitus, joss mikään ei heilu. Tuulet ja aurinko ja metsät ja meret, kaikki elävä, hyökkäävät sen kimppuun turhaan, se jää seisomaan, horjumattakaan. Kyllä, anna pensaiden kasvaa, ravistakoot seiniä oikeiden käsivarsillaan ja päästäkö hyönteisparvet maan halkeamista, jotta ne tulisivat puremaan seiniä, kirkkoa, olipa se pilalla, ei koskaan viedä pois tässä elämän ylivuoto! Hän on voittamaton kuolema... Ja haluatko tietää mitä tapahtuu jonain päivänä. Pienestä kirkosta tulee niin jättiläismäinen, se heittää sellaisen varjon, että koko luontosi repeää. Ah! kuolema, kaiken kuolema, taivas aukeaa vastaanottamaan sielumme, maailman iljettävien roskien yläpuolella! Siellä meidän ijien kelpaa sitten kulkea perseet tervassa! Lällällää, ja te ämmät palatte alakerrassa jossain pirun tulessa!
xxx/ellauri177.html on line 605: Eikä hän sanonut enempää sanoja, hengittäen raskaasti, kuin metsästetty eläin, liikkumattomana puremisen pelossa. Syyllisyydestään lähtien hän oli siten ollut armon oikkujen leikkikalu. Hän (Jeesus siis) kieltäytyi kiihkeimmistä vetoomuksista; hän saapuisi odottamattomana, viehättävänä, kun hän ei enää toivonut saavansa hänet haltuunsa tuleviin vuosiin. Ensimmäistä kertaa hän oli kapinoinut, puhuen kuin petetylle rakastajalle, vaatien tämän lohduttajan välitöntä paluuta, jonka suudelma teki hänestä niin vahvan. Sitten, steriilien vihanpurkauksien jälkeen, hän ymmärsi, että nöyryys satutti häntä vähemmän ja voisi yksin auttaa häntä kestämään hylkäämisen.
xxx/ellauri177.html on line 767: Ja hän vei hänet jättimäisen puun alle, samaan paikkaan, jossa hän oli antanut itsensä ja missä hän oli vallannut hänet. Se oli sama autuuden varjo, sama runko, joka hengitti kuin rintakehä, samat oksat, jotka ulottuivat kauas kuin suojaavat raajat. Puu pysyi hyvänä, vankkana, voimakkaana, hedelmällisenä. Kuten heidän hääpäivänään, alkovin levottomuus, kesäyön pilkahdus, joka kuolee rakastajan paljaalla olkapäällä, tuskin selkeä rakkauden änkytys, joka yhtäkkiä putosi suureen hiljaiseen kouristukseen, viipyi aukiolla, kylpeen vihertävän kirkkauden alla. Ja kaukaisuudessa Paradou löysi myös kiihkeät kuiskauksensa syksyn ensimmäisistä väreistä huolimatta. Hänestä tuli jälleen rikoskumppani. Kukkapenkistä, hedelmätarhasta, niityiltä, metsästä, suurilta kiviltä, laajalta taivaalta kuului jälleen nautinnon nauru, tuuli, joka kylvi tielleen lannoituspölyä. Puutarha ei ole koskaan ollut lämpiminä kevätiltoina niin syvää hellyyttä kuin viimeisinä kauniina päivinä, kun kasvit nukahtivat jättäen hyvästit toisilleen. Kypsän itujen tuoksu kantoi halun päihtymyksen harvinaisempien lehtien läpi.
xxx/ellauri187.html on line 632: yleisesti: vahtimetallimies metallityöntekijä. Huom, erikoistumisen mukaan myös esimerkiksi: kokoonpanija, hitsaaja, levyseppä, seppä. metsänhoitoesimies metsänhoitopäällikkö, metsänhoitojohtaja, työnjohtaja mittamies mittaaja mittakirvesmies mittaaja. Huom, kirvesmiehen ammatista voi erikoistua mittaajan tehtäviin muottikirvesmies muotittaja, muotintekijä murskamies murskaimenhoitaja, murskaaja muuttomies muuttotyöntekijä, muuttaja ovimies, ovimikko ovivahti, ovenvartija, (portieeri, portsari). palveluesimies palveluvastaava pankkilakimies, talouslakimies pankkijuristi, talousjuristi patenttilakimies patenttijuristi palomies pelastaja, palopelastaja palomies-sairaankuljettaja pelastaja-sairaankuljettaja pesulaesimies pesulapäällikkö, pesulanpäällikkö, pesulavastaava postimies postinjakaja, postinkantaja sylinterimies prosessinhoitaja puhtaanapitomies puhtaanapitäjä puistoesimies puistovastaava, palvelupäällikkö. Huom, palvelupäällikkö soveltuu korvaavaksi silloin, kun kontekstista käy ilmi, että kyse on puistotyöstä. pullopoika pullokoneenhoitaja, pullokoneen hoitaja purkumies purkaja, purkutyöntekijä putkimies putkiasentaja rakennusapumies rakennusapulainen saneerauskirvesmies rakennussaneeraaja, rakennuskorjaaja rakennuskonemies rakennustyöntekijä rakennusmies, rakennusammattimies rakentaja, talonrakentaja, rakennustyöntekijä junamies ratatyöntekijä, ratapihatyöntekijä, asentaja ravintolaesimies ravintolapäällikkö, ravintolavastaava;
xxx/ellauri200.html on line 539: Thomas William Selleck on yhdysvaltalainen näyttelijä, joka tunnetaan parhaiten pääroolistaan pitkään esitetyssä Magnum -televisiosarjassa. Selleckille tarjottiin Magnum-sarjan pääosaa vuonna 1981. Hän otti roolin vastaan, vaikka oli jo sitoutunut esittämään Indiana Jonesia Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuvassa. Roolin sai sitten joku tuntematon tunari. Wikipedia.
xxx/ellauri201.html on line 56: Hyvin muistan senkin illan, kun Isokukko-Uljas meidän pirtin ovesta sisään astui. Oli sillä kokoa kerrakseen, semmoinen jyhkeä uros se oli, melkein kaksimetrinen. Jäi se Einokin sitä pienemmäksi, se metsätyömies, joka minua siihen aikaan omanaan piti ja minun kamarissani öisin kävi hoitamassa isännän hommia, kun ei siitä ukonturakkeesta, vanhasta aviollisesta miehenpuolestani Kustista, siihen hommaan ollut. Kun se Isokukko-Uljas talvitamineitaan siinä alkoi riisua ja tummapartaisen naamansa kaulahuivien alta näkyville toi, niin kyllä siinä semmoinen kunnioitus huokaisi läpi tuvan. Kyllä ne nuoremmat tukkisavotan miehet sitä heti ylöspäin katsoivat, oli se vaan semmoinen karju että. Eino niistä vaan uskalsi kyselemään, olikos tulija se uusi työmies, jonka oli kerrottu tulevan. Se ilmoitti Isokukko-Uljas olevansa, matala oli sillä ääni ja vakaat liikkeet. Veti sentään suutaan hymyyn ja jokaista se kädenpuristuksella tervehti. Minuakin puristi isolla kourallaan ja hymysi leveästi. Oli siinä vasta mies! Ai ai ai, en minä siihen ikään mennessä semmoista miestä ollut vielä nähnytkään. Ei ollut Einokaan sen veroinen kuin tämä uusi tulija. Sanoi nimekseen Uljas ja haukkumanimekseen vielä Isokukko-Uljas. Siitä se riemu repesi, kun muut työmiehet nauruun rähähtivät. Vanha ukkoni Kusti, se uivelo, kompuroi siihen kamaristaan ja alkoi marista, että enää ei meille yhtään savotan jätkää oteta kortteeriin. Vaan kun se Uljas ukonrutjakkeen eteen astui ja jyrähti, että hänelle oli paikka jo tästä talosta etukäteen luvattu, niin meni hiljaiseksi se minun eunukkini. Semmoinen kyvytön köntys kun olikin. Minuakin pienempi.
xxx/ellauri201.html on line 60: Huomasinhan minä, että ei se Eino tästä Isokukko-Uljaksesta pitänyt. Kilpamiehekseen heti arvasi. Syytä olikin! Kyllä se tuommoinen mies pistää naisen kuin naisen lemmenvakosen kostumaan jo pelkällä olemuksellaan. Verevä nainen sen kyllä tuntee, kenestä on niihin hommiin! Eino hiippaili öisin minun sänkyyn entiseen tapaan, koetti kulkea hiljaa, mutta narisihan se lattia. Ja sänky aina rysähteli ja valitti, kun se minua hässi. Kyllä ne muut metsätyömiehet sen tupaan varmasti kuulivat. Vaan onneksi ei kuullut Kustin-ruoja sinne omaan peräkamariinsa. Koko ajan murentui siltä valta ja voima vanhuuden mukana. En minä sitä enää pelännytkään, semmoista käppänää. Eino se vaan minua polki voimissaan, oli sillä iso mollukka se terska! Kuin tatti. Ai ai ai, miten se teki hyvää ja minut sai aaltoilemaan ja sisukseni pirskahtelemaan. Monta kertaa se pyysi saada loppuun asti nussia, että olisi sisään siemenensä sylkäissyt, mutta en antanut. Totteli sentään. Kerran olin sen virheen tehnyt, ensimmäisellä kerrallani, ja nyt oli minulla sen seuraamuksena pieni poika äitini hoivissa kasvamassa.
xxx/ellauri201.html on line 62: Hyväkäytöksinen ja rauhallisen varma oli tämä Isokukko-Uljas kaikissa otteissaan. Kyllä se monta kertaa kantoi minulle painavan ves’ämpärin tai työnsi isomman vesisaavin kelkalla kaivolta ovelle, kantoi vielä sisäänkin. Eino ei niitä asioita huomannut, sitä sai aina käskeä ja muitakin miehiä. Kyselivät sitten iltasilla tuvassa, mistä Uljas oli kotoisin. Hämeestähän se kuulemma oli. Kysyivät, oliko sillä heila tai peräti eukko jossakin, ehkä aviolapsiakin, aviottomista lehtolapsista puhumattakaan. Siihen Uljas myhäili, että eukko on ja hyvä onkin. Lapsiakin oli siunaantunut jo seitsemän, nuorimmainen syntyi menneenä kesänä, poikalapsi oikein. Nuoret naimahaluiset miehet vaan lisää kyselivät, että mitenkäs sitten ne lehtolapset. Kai niitäkin oli maalimalla olemassa, niin kuin jokaisella kunnon metsätyömiehellä ja tukkipojalla tiedettiin olevan. Nosti se sellainen miehen arvoa kummasti. Isokukko-Uljas hyvillään naureskeli, että onhan sitä niitäkin tullut alulle pantua, kun oli niin mieluisaa puuhaa se lapsenteko. Miehet nauraa hekottelivat omaan tapaansa, minullakin veti suu hymyyn, mutta käännyin hellan puoleen, etteivät nähneet.
xxx/ellauri201.html on line 64: Kolmannen yönsä oli Isokukko-Uljas meidän talon tuvassa nukkunut muiden kortteerimiesten kanssa, ennen kuin rupesi naimisenasioista minulle haastamaan. Jättäytyi tupaan, kun muut miehet saunaan läksivät. Minä en sinä iltana välittänyt mennäkään, ja Kustin-tursake taas omiaan kamarissaan hääräsi, rahojaanko lie laskeskellut. Isokukko-Uljas kysäisi omaan reiluun tapaansa, että onkos tässä talossa tapana, että metsätyömiehet emännän sänkyä käyvät lämmittämässä, eikös isännästä enää ole siihen. Minä sitä vähän hämmästyin, ilokin pyrki pintaan, mutta koetin suutani vetää viivalle vaan. Sanoin siihen, että ei sitä kaikki sinne päässeet, emännän kamariin. Isokukko-Uljas kyseli, että Einokos se ainoastaan semmoista erityiskohtelua saapi. Minä siihen, että saa kuka saa. Oli se siinä vaiheessa jo päättänyt minua naida, kyllä sen näki silmistä. Ai ai ai, miten se katsoi raukeasti isoilla silmillään kuin viekas sonnimullikka! Kysyi se sitten, että jos hänellekin ensi yönä sitä herkkua riittäisi, kun oli jo viidettä päivää ilman joutunut olemaan. Kyllä minä jo siinä kohtaa semmoista himoa tunsin, että naurun päästin vastaukseksi, se riitti Isokukko-Uljakselle. Se sanoi yöllä saapuvansa ja käski sanoa entiselle sängynlämmittäjälle, että jättäisi se tulematta.
xxx/ellauri215.html on line 245: Narsismi on persoonallisuushäiriö silloin kun se on häiriöxi muille. Anna Gullichsen, erikoissairaiden hoitaja, varmaan varakasta norjalaista metsänraiskaaja- ja mesenaattisukua, nainen gullichsen ja gulli naisexeen, listaa narsistin käytösoireita. Miten narsisti käyttäytyy?
xxx/ellauri230.html on line 711: Jotkut asiantuntijat ehdottavat, että tilanne on syntynyt Japanin pitkäaikaisesta patriarkaalisesta yhteiskunnasta. Olipa syy mikä tahansa, kovana seisovan kukkometsän kesyttäminen voi osoittautua paljon vaikeammaksi kuin lain muuttaminen.
xxx/ellauri234.html on line 136: Rauhallisesti tiedustelin, mitä olin tehnyt ansaitakseni kyseisen nopean toimituksen autuaille metsästysmaille. Ylimielisesti ja pilkallisesti hymyilevän »siviilin» sekä muiden vihamieliset katseet riittivät sillä kertaa vastaukseksi. Kehotuksesta riisuin eräitä vaatekappaleita, ja minulle tarjottiin, ei kovin ystävällisesti mutta sitäkin päättäväisemmin, yösijaa poliisin pikemminkin käytännöllisestä kuin mukavasta »huoneesta matkustavaisille». Sellin ovi paiskattiin kiinni, lukko rasahti, pari hakasta laitettiin sijoilleen, ja niin minä olin varmassa säilössä. Pääsin jatkamaan keskeytynyttä untani - kivilattialla, ilman tyynyä ja peittoa. Lienee turhaa todeta, että jo ensimmäisenä vankeudessa vietettynä yönä unen ja levon suhteen oli vähän niin ja näin. Asian laita oli sama myös kaikkina niinä 1238 yönä, jotka vietin vankeudessa siitä lähin.
xxx/ellauri234.html on line 159: Koko aamupäivä käytiin kovaa tulitaistelua pienen puna-armeijan joukon ja suomalaisten rintaman taakse sijoitettujen varmistusjoukkojen välillä. Aibeutettuaan sekamelskan yhteyksissä ja tuntuvia tappioita varmistusjoukoille puna-armeijan joukko-osasto perääntyi metsään ja taisteli samalla lukumääräisesti ylivoimaisen vastustajan kanssa. Kun perääntyessämme ohitimme taistelualueen, tien kupeessa montussa makasi haavoittunut puna-armeijan sotilas. Hän oli ottanut paitansa pois ja sitonut sillä haavansa. Koska hänen toverinsa pakotettiin perääntymään, he joutuivat jättämään haavoittuneen jälkeensä. Silloin yksi varmistusjoukkojen rohkea sankari juoksi haavoittuneen luo ja ampui puolustuskyvytöntä venäläissotilasta päähän niin, että aivot valuivat maahan. Tämä oli karmea näky ja yksi esimerkki tuhansista vastaavanlaisista tapauksista, joissa ilmeni suursuomalaisten sotilaiden hillitsemätön verenhimo haavoittuneita vastustajia kohtaan. Iso-Paulikin kertoi kuinka sotakaverit veivät sotavangit saunan taaxe ja lasauttivat ilmat pois.
xxx/ellauri234.html on line 253: Jos me pudotamme aseemme, ei kartalla ole Suomenmaata. Luuletteko tosiaankin, että karhu tulee heittämään kättä aseettomalle metsämiehelle? No ei, se säntää mezän suojaan kiireen kaupalla.
xxx/ellauri235.html on line 210: How bow'd the woods beneath their sturdy stroke! Kuinka metsät kumartuivat niiden tukevan iskunsa alla!
xxx/ellauri235.html on line 315: Nor up the lawn, nor at the wood was he; Hän ei ollut nurmikolla eikä metsässä;
xxx/ellauri237.html on line 258: Wasenius edusti niitä helsinkiläisiä suurkauppiaita, jotka avioliittojen, liikesuhteiden ja yhteisten kulttuuririentojen myötä sulautuivat kaupungin säätyläispiireihin. Wasenius rohkaisi poikiaan yliopisto-opintoihin ja ahtaiden ammattikunta- ja säätyrajojen ylittämiseen sekä tyttäriään luomaan seurustelusuhteita kaupungin aatelisperheisiin. Pyrkimystä säätyrajojen ylittämiseen konkretisoi huomattava stipendi, jonka hän lahjoitti 1840 yliopistolle kauppiaaksi aikovien opiskelijoiden opintoihin. Symbolisempi ilmaus samasta pyrkimyksestä oli Waseniuksen lasten vahva panos ensimmäisessä kotimaisin voimin tehdyssä oopperassa. Harrastajavoimin 1852 esitetyssä Fredrik Paciuksen Kaarle-kuninkaan metsästyksessä kaksi Waseniuksen lapsista lauloi pääosissa ja kolmas kuorossa. Ooppera käsitteli vertauskuvallisessa mielessä Topeliuksen (ja Waseniuksen) mieliteemaa: vanhan hierarkioihin kiinnittyneen aristokratian sekä uuden dynaamisen porvariston vastakkainasettelua. Wasenius ehti nähdä uuden oopperan ensiesitykset juuri ennen kuolemaansa. Viimeiseksi lahjoitukseksi jäi ensi-illan jälkeen perustettu rahasto uuden teatteritalon pystyttämistä varten.
xxx/ellauri237.html on line 378: Äitini (s 1902) lauloi minulle pienelle koululaiselle 1930-luvun lopulla laulua josta muistan vain tämän: Talvella läksyt osasin kiel´opin kertotaulunkin Sen kaikki kuuli näki! Vaan silloin pääni tyhmistyi kun koivut lepät lehdittyi ja kukkui metsän käki! - löytyykö jostain painettuna koko pitkä laulu! Kiiiiitos! Tai no sama se, kyllähän Sakarin pointti selviää jo tostakin.
xxx/ellauri251.html on line 93: Atalante (m.kreik. Ἀταλάντη, Atalantē) oli kreikkalaisen mytologian sankaritar. Hän oli taitava metsästäjä ja erittäin nopea juoksija. Hän ui hyvin nopeasti. Atalante oli Meleagroksen rakastettu sekä jumalatar Artemiin suosikki. Hän halusi säilyä neitsyenä, mutta päätyi kuitenkin lopulta pukille ja siitä salonkileijonaksi.
xxx/ellauri251.html on line 98: Atalanten isä halusi poikalapsen, mutta pettyi suuresti kun saikin tyttären. Taas tuli halkiohaara! Isä antoi viedä "vääränlaisen" lapsen metsään, jonne hänet jätettiin kuolemaan. Artemis lähetti koiraskarhun imettämään tätä, ja lopulta joukko metsästäjiä kasvatti lapsen imutuxella. Atalante varttui nuoreksi naiseksi ja taitavaksi metsästäjäksi. Joo kyltää meemi tosiaankin tuli varmaan Algernonille ihan iholle.
xxx/ellauri251.html on line 100: Sitä mukaa kun Atalante varttui, kasvoi myös hänen kauneutensa. Atalante rakasti metsästämistä ja ulkoilmaelämää, eikä hänellä ollut tarvetta saada miestä itselleen. 28 sutta on tarve poistaa luonnosta jouluun mennessä. Muutan menee maaseudun asukkailta luottamus mezästysviranomaisiin. Hei nyt mä tajuan mixi Jönsy tahtoo suomentaa Atalantan: sehän on Tiina Salmi in effigie! Hän myös sai oraakkelilta ennustuksen, jonka mukaan hänen avioliittonsa tulisi päättymään tuhoisasti. Nuoren naisen kaunis ulkomuoto kiinnosti kaikenlaisia miehiä siitä huolimatta, että hän ei itse välittänyt kosijoista ja varjeli neitsyyttään yhtään epäröimättä. Kun kentaurit Rhoikos ja Hylaios yrittivät maata hänet väkisin, Atalante surmasi heidät nopeasti nuolillaan. Hän ampui hyvin nopeasti myös makuulta.
xxx/ellauri251.html on line 108: Oineus pyysi hätiin rohkeimmat ja hurjimmat metsästäjät, kun Kalydonin metsäkarju aiheutti suurta tuhoa. Osa sankareista sai kutsun kesken Astron paluun juhlinnan, kuningas Oineuksen poika Meleagros ja Atalante heidän joukossaan. Moni mies, etenkin Meleagroksen enot, vastustivat sitä että nainen lähtee mukaan metsälle. Se tietää huonoa onnea (niinkuin tiesikin). Kuningas Oineuksen poika Meleagros vaati ehdottomasti, että myös Atalante saa osallistua. Komea Meleagros oli yksi astronauteista, joten hän tunsi Atalanten entuudestaan. Meleagroksella oli jo vaimo, mutta hän oli rakastunut Atalanteen. Kannattaisi varoa, iranilaisen Muhammedin asiat heitti sezuuria jo neljännen vaimon kohdalla, ja viidennen kohdalla ne olivat jo umpisolmussa.
xxx/ellauri251.html on line 110: Atalante haavoitti karjua ensimmäisenä, mutta valtavankokoista eläintä ei saatu hengiltä vielä yhdellä naisten nuolella. Lopulta juurikin Meleagros keihästi metsäkarjun ja sai sen tappamisesta palkkioksi karjun pään ja taljan. Meleagros halusi antaa palkintonsa ensimmäisenä petoa haavoittaneelle urhealle Atalantelle. Meleagroksen enot Tokseus ja Pleksippos vihastuivat. He haastoivat riitaa ja totesivat, että jos Meleagros ei palkintoaan tahdo, niin heillä olisi siihen sukulaisina suurin oikeus. Vuodan päätyminen naiselle suututti heitä, ja he yrittivät ottaa vuodan Atalantelta. Enojen toiminta sai Meleagroksen raivostumaan, ja hän kiihtyi niin, että surmasi enonsa. (Enojen määrä ja nimet vaihtelevat eri kertomuksissa).
xxx/ellauri251.html on line 112: Veljien kuolema sai Meleagroksen äidin Althaian pois tolaltaan. Kohtalottaret olivat määränneet Meleagroksen syntyessä, että poika elää vain niin kauan kuin erityinen puupala. Heti kun silmä vältti, pojan äiti sieppasi puun tulesta, kastoi sen veteen ja kätki vuosikausiksi. Karjunmetsästyksen päätteeksi poikaansa vihastunut Althaia aiheutti Meleagroksen kuoleman: hän haki taikahalon kätköstään ja heitti sen hellanpesään. Puu paloi loppuun ja kulutti samalla miehen elinvoiman. Myös Althaian elämä päättyi pian tämän jälkeen. Yhden version mukaan jostain ilmestyi toinen suuri metsäsika, joka talloi naisen kuoliaaksi. Mitä vittua, mezäsika? Mäyriäkö tässä oltiinkin mezällä? Oliko Atalante joku mäyräkoira vai?
xxx/ellauri253.html on line 150: Maustetyttöjen tänä keväänä ilmestyvän albumin nimi on Maailman onnellisin kansa. Se kuulostaa olevan heidän poliittisin levynsä. Albumilla käsitellään suomalaisesta näkökulmasta esimerkiksi ilmastonmuutosta, metsäpolitiikkaa ja maahanmuuttoa. Kaikki Herlinin Sanomille hiukka kiusallisia aiheita. Paizi Ukrainan demilitarisaatio, josta nää kaveruxet ovat ihan samoilla linjoilla kuin valtameedia.
xxx/ellauri253.html on line 162: Aki: ”Kaikkien aikojen ilmastohallitus, jossa on keskusta päsmäröimässä. Nykyinen hallitus on hoitanut koronan ja tämän nykyisenkin sotatilan ihan kohtuullisella tavalla, jopa hyvin. Mutta mitä luontoon tulee, niin ne ei ole saaneet aikaiseksi mitään muuta kuin taputtaneet käsiä, kun tehdään taas miljardin maksava sellutehdas ja hakataan viimeisetkin metsät. Eihän tuolla ole enää kuin avohakkuuta, jos menet kehäkolmosen ulkopuolelle. Ennen Kainuuta et löydä metsää enää mistään.”
xxx/ellauri253.html on line 431: ja metsässä huokaa tuuli.
xxx/ellauri265.html on line 162: Erkki Anto Markus Leikola (s. 17. maaliskuuta 1960 Helsinki) on Anto Leikolan törkeen läski poika, suomalainen toimittaja, kirjailija, konsultti ja kommentaattori, oikea ihrratynnörri. Erkin yxityiselämä koostuu kuuluista sukulaisista. Markus Leikolan isä on professori Anto Leikola. Hänen setänsä on metsätieteilijä Matti Leikola ja hänen tätinsä on/oli lääkäri ja poliitikko Erkki Leikola sekä isotätinsä gynekologi ja Suomen ensimmäinen naisprofessori Laimi Leidenius.
xxx/ellauri268.html on line 405: Ei, aloita tästä. Hirvi kurkistelee metsän reunalta. Meillä oli tapana nähdä tikkoja
xxx/ellauri280.html on line 491: Missivuodet tai mikään julkisuus ei sekoittanut Ester Toivosen elämää, sillä hän oli tutustunut tulevaan aviomieheensä jo 1933 Miss Suomena, tosin vielä Göstan titteliin koskematta. Vaikka Helvi Hämäläinen suhtautui kriittisesti serkkuunsa, metsänhoitaja Siirala sai hänen varauksettoman tunnustuksensa: uskollinen ja jalo koiro. Siirala eli Esterin kuoltua vielä 10v iloisena leskenä.
xxx/ellauri281.html on line 448: Frederik oli Vapauden liiton ehdokkaana vaaleissa, sai 41 ääntä, ei päässyt läpi. Frederik sai turpaan myös Ploirilta takavuosina jossain baarissa. Frederik (oikealta nimeltään Ilkka Juhani Sysimetsä, s. 2. helmikuuta 1945 Helsinki) on suomalainen iskelmä - ja poplaulaja. Hänet tunnetaan myös lempinimellä Reetu, ja toisinaan Frederik kutsuu itseään "Junttidiskon kuninkaaksi". Sysimetsä perusti vuonna 1966 yhdessä Seppo Bruunin kanssa Stump (suom. Tynkä) -nuorisolehden. Frederik avautuu yhdeksästä lapsestaan: kolme teki ”tilaustyönä”, kaksi kasvatti itse – ”Loput ovat vahinkoja”.
xxx/ellauri286.html on line 150: Kun minä olin nuori (lapsi siis), kyydityksistä ei voinut puhua kyydityksinä eikä miehityksistä miehityksinä. Niinpä virolaiset oppivat puhumaan menneisyydestä eufemismein. Metsäveljiin viitattiin “metsässä olemisena” tai “metsään menemisenä” tai “metsästä tulemisena”. Kyydityksiin viitattiin sellaisin lausein kuin “vietiin Siperiaan”, tai vain “vietiin”. Oli luonnollista, että sukuun ja tuttavapiiriin kuuluu tuntemattomiin paikkoihin kadonneita ihmisiä, metsään menneitä, siellä kuolleita, Siperiaan vietyjä ja niitä jotka myötäilivät neuvostojärjestelmää ollakseen joutumatta kylmälle maalle.
xxx/ellauri286.html on line 463: Varttuneen naisen sukuelimen väki oli yksi voimakkaimmista, sillä kyseessä oli paitsi mystinen elämän portti myös väylä kuoleman valtakuntaan. Tätä voimaa saatettiin hyödyntää esimerkiksi karhun tai muiden metsänpetojen karkotukseen. Petojen uskottiin karttavan karjalaidunta, kun siellä pyllisti varttuneempi rouva hame korvissa. Vaikka karhun väki oli voimakas, ei siitä ollut vastusta naisväelle.
xxx/ellauri287.html on line 413: Tiukka aikataulu ei jättänyt Luukasalle muuta vaihtoehtoa kuin kirjoittaa itse toinen luonnos. Vaikka Sulkeisten luonnos seurasi Luukassin hahmotelmaa, hän huomasi, että hiän oli esittänyt hahmot eri tavalla kuin hän aikoi, liian tätimäisesti. Luukasa viimeisteli käsinkirjoitetun, 121-sivuisen luonnoksensa 1. huhtikuuta. Hän piti prosessia nautinnollisempana kuin Star Warsissa, koska hän tunsi nyt maailmankaikkeuden, mutta hänen oli vaikea kirjoittaa tyydyttävää johtopäätöstä, jolloin se jäi avoimeksi kolmatta elokuvaa varten (Jee-suxen 2. tuleminen, coming soon). Tämä luonnos vahvisti Jee-suxen sisaren Teklan uudeksi hahmoksi, joka osallistui apostolien matkalle, Putinin linna (Kreml) ja hänen tunteensa tsaaria kohtaan, erilaiset voimatasot Naton voimien hallinnassa, Yodan sanajärjestys epätavallinen ja palkkionmetsästäjät, mukaan lukien Ullanlinnan Bob. Luukasas kirjoitti Bobista kuin Miehestä nimettömissä, yhdistäen hänet hylättyyn ideaan Super Rynkystä. Lucasin käsinkirjoitettu luonnos sisälsi maininnan Jahvesta Jee-suxen isänä, mutta koneella kirjoitettu kirjoitus jätti tämän paljastuksen pois. Huolimatta ristiriitaisista tiedoista luonnoksissa, joissa oli mukana Hamletin isän haamu, Luukasa sanoi, että hän oli aina halunnut Jahven olevan Jee-suxen isä ja jättänyt sen pois käsikirjoituksista vuotojen välttämiseksi. Lucas sisälsi elementtejä, kuten Jee-suxen hanin velan Jabballe, ja uudelleenkontekstualisoi Jee-suxen lähtevän Kapernaumista pelastaakseen 12 ystäväänsä. Sulkeisluonnoksessa isäpuoli Joosef käskee Jee-suxen lähtee menee; Luukasa pisti Jee-suxen valizemaan niin. Hän poisti myös kohtauksen, jossa Jeesus tappoi Kaifaan iskusotilaita ilmaistakseen hänen pudonneen pimeälle puolelle. Hän halusi sen sijaan tutkia tätä vasta seuraavassa elokuvassa. Lucas uskoi, että oli tärkeää, että hahmot ovat inspiroivia ja sopivia lapsille. Hänen kirjoittamansa luonnos on nimeltään Apostolien teot: Rooma iskee takaisin.
xxx/ellauri291.html on line 581: Huonommin kävi ik-kansalle, keräilijöille ja metsästäjille joiden perinteinen elintapa tuhoutui, kun brittialusmaiden löysät rajat jyrkkenivat itsenäisten valtioiden rajoiksi ja Ugandan hallitus rauhoitti heidän metsästysmaansa kansallispuistoksi turisteille
xxx/ellauri291.html on line 582: Colin Turnbull (Man in Africa) arvelee ikien olleen yhtä ystävällisiä ja yhteistyökykyisiä kuin muutkin keräilijät ja metsästäjät, suoraa tietoa ikeistä ei ollut ennen kuin Turnbull saapui heitä tutkimaan, ja silloin yhteisö oli hajoamisen tilassa.
xxx/ellauri292.html on line 461: Damis, joka vietti -niin suuren osan ajastaan Apolloniuksen kanssa, oli kotoisin Assyriasta, missä hän ensimmäistä kertaa omalla maaperällään joutui kosketuksiin hänen kanssaan; ja hän kirjoitti selonteon peräyhdynnästä kyseisen henkilön kanssa siitä lähtien. Jos näin pääsi käymään, siinä tapauksessa hänen maineensa filosofina katoaa, ja meillä on sen sijaan aasi kätkettynä leijonannahkaan; Ja me havaitsemme hänessä sofistin sanan sanan varsinaisessa merkityksessä, joka metsästää almuja kaupunkien keskeltä, ja velhon, jos sellaista koskaan oli, filosofin sijasta.
xxx/ellauri292.html on line 490: Siten saamme tietää, että Apollonius kysyi, oliko heillä kultaista vettä [teetä]. Mikä fiksu ja ihmeellinen kysymys! Ja hän kysyi myös miehistä, jotka asuvat maan alla, ja muista, joita kutsutaan possuiksi ja varjojalkaiksi miehiksi, ja hän kysyi, oliko heidän joukossaan martichora-niminen nelijalkainen eläin, jolla on pää kuin miehellä, mutta joka kilpailee kooltaan leijonan kanssa, kun taas sen pyrstöstä tulee kyynärän pituisia karvoja kuin piikkejä, mitä se on tottunut ampua kuin nuolet niitä metsästäjiä kohti. [Piikkisika]
xxx/ellauri293.html on line 60: Parthenioksen teoksessa Erotika pathemata Oinomaoksen poika Leukippos rakastui Dafneen ja pukeutui neidoksi voidakseen "mätästellä" tämän kanssa. Mustasukkainen Apollon sai kuitenkin metsästäjättäret pysähtymään kylpemään alasti Ladon-joella. Kun Leukippos epäröi riisua vaatteensa, nymfit repivät vaatteet hänen päältään ja Leukippoksen pikkukeihään paljastuttua väsyttivät sen istumalla päälle. Apollonin "lähestyttyä" vielä tämän jälkeen Dafnea hiän muuttui laakerixi Zeuxen hypnoottisesta eleestä.
xxx/ellauri293.html on line 259: Totuus: Hyeenat ovat opportunistisia syöjiä, mutta myös taitavia metsästäjiä yksin ja ryhmissä, Benson-Amram sanoo.
xxx/ellauri293.html on line 435: Lionit ovat aamumetsästäjiä, ja leijonan kronotyypin ihmiset ovat maailman varhain nousevia. Lionit ovat optimistisia, luontaisesti kurinalaisia (mukaan lukien unirutiinit), käytännöllisiä ja tavoitteellisia. Lionit ovat yleensä hyviä nukkujia ja nukahtavat keskinkertaisesti. On harvinaista löytää lion, joka kamppailee kovasti pitääkseen kiinni säännöllisestä aikaisesta nukkumaanmenoajasta.
xxx/ellauri293.html on line 440: Karhut ovat koko päivän metsästäjiä, ja karhukronotyypit ovat virtauksen mukana kulkevia tyyppejä, joiden mieltymykset ovat keskitietä nukkua ja herätä. Neljästä kronotyypistä karhut noudattavat eniten aurinkoaikataulua. Karhut ovat valppaimpia ja tuottavimpia keskellä päivää, myöhään aamusta varhaiseen iltapäivään.
xxx/ellauri293.html on line 449: Sudet ovat yömetsästäjiä, ja susien kronotyyppi suosii vahvasti iltoja. (To be more precise, wolves are crepuscular rather than purely nocturnal. It is hard to run fast in complete darkness.) Sudet ovat ihmisiä, jotka nousevat ylös sängystä ennen yhdeksää ja alkavat tuntea olonsa todella väsyneeksi vasta keskiyöllä. Sudet ovat luovia, impulsiivisia ja emotionaalisesti intensiivisiä. He rakastavat uusien kokemusten etsimistä ja ovat luonnollisia riskinottajia. Susilla on keskinkertainen unikyky, ja tuottavuuden huiput ovat myöhään aamulla ja jälleen myöhään illalla.
xxx/ellauri295.html on line 127: Monta kertaa menin synagogasta toiseen rankaisemaan heitä ja yritin pakottaa heidät pilkkaamaan. Olin niin pakkomielle heidän vainoamiseen, että jopa metsästin heitä vieraissa kaupungeissa. Damaskoxen tiellä niissä asioissa näin vastaantulevan ajoneuvon valon ja kuulin äänen sanovan minulle arameaksi: "Saul, Saul, miksi vainoat minua? Sinun on vaikea potkia päitä vastaan. kun et näe mitään."
xxx/ellauri295.html on line 335: Pyökkimetsän keskellä sijaitseva tammi on saanut nimensä, koska sen oletetaan olevan puu, jonka alle Goethe ruiskautti "Vaeltajan yölaulun", tai vaihtoehtoisesti paikka, jossa hän sävelsi Faustin Walpurgisnachtin mehukkaimmat kohdat. Goethe hehkutti:
xxx/ellauri298.html on line 694: A. Eläinvoimien tie, eli metsästys- ja keräilyseurat. Tässä evoluution vaiheessa uskonto oli animistinen , koska koko luonto nähtiin olevan täynnä henkeä tai jumalallista läsnäoloa. Keskeisessä
xxx/ellauri298.html on line 695: vaiheessa oli tuon kulttuurin tärkein metsästyseläin, olipa kyseessä puhveli
xxx/ellauri298.html on line 704: ihmiset, ovat tasavertaisia osalstujia (LOL, haha), toiset tapettavina ja syötävänä, toiset tappajina ja syöjinä. Kirjassa Mythos and The Power of Myth, Campbell kertoo tarinan, jota hän kutsuu "Buffalon Carol-vaimoksi" Pohjois-Amerikan Blackfoot-heimon kertomana. Tarina kertoo ajasta, jolloin puhvelit lakkasivat tulemasta metsästystasangoille ja jättivät heimon nälkään. Päällikön tytär lupaa mennä naimisiin puhvelien päällikön kanssa vastineeksi niiden ilmestymisestä, mutta
xxx/ellauri305.html on line 131: Tällä hetkellä lupiinia kasvatetaan Länsi-Euroopassa, suurimmat viljelyalueet Saksassa ja Puolassa. Venäjällä lupiinin tärkeimmät viljelyalueet ovat Ei-tšernozem-vyöhykkeen länsi- ja keskialueet. Lisäksi sen viljelykasvit ovat yleisiä Valko-Venäjällä, Polissyassa ja Ukrainan metsästepeillä, Baltian maissa.
xxx/ellauri306.html on line 225: hänen tutkimusmatkansa, alkuperäiskansojen keskuudessa kokemastaan sosiaalisesta noususta amerikkalaisena varhaisen nykyajan ihmisenä, jolle henkilökohtainen kunnia oli tärkeä arvo, että työelämän tekijänä, kauppiaana, joka osallistuu aikakauden kaupallisiin projekteihin. Radissonin elämää ja kirjoituksia on tulkittu monista eri näkökulmista. Monet ranskalaiset kanadalaiset 1900-luvulle asti hyväksyivät hänen ranskalaisten aikalaistensa tuomion, että hän oli Ranskan petturi. Coureur des bois ( ranska: [kuʁœʁ de bwɑ] ; l. '"metsän juoksija"') tai coureur de bois ( ranska: [kuʁœʁ də bwɑ] ; monikko: coureurs de(s) bois ) oli itsenäinen yrittäjä Kanadalainen ranskalainen kauppias, joka matkusti Uudessa Ranskassa ja Pohjois-Amerikan sisäosissa, yleensä käydäkseen kauppaa ensimmäisen kansakunnan kansojen kanssa vaihtamalla erilaisia eurooppalaisia esineitä kuten lasihelmiä turkixiin ja turkista tappiin.
xxx/ellauri306.html on line 490: Hunien kuningas Magyar Feher Bor, jonka laumat eri heimoista ja liittolaisista ovat lakaiseneet pontisilla (ei Aasian) aroilla ja molemmissa Rooman valtakunnissa, kuolee jättäen valtaistuimen kahdelle pojalle. Sotaan ja nälkäisiin verisiin kampanjoihin kyllästynyt Bleda haluaa asettua rauhassa Rooman liittolaiseksi, hänen veljensä Attila uskoo vain miekan voimaan. (Puppua.) Roomalainen kenraali Aethius, joka tuntee hunnit hyvin entisten panttivankien vaihdon seurauksena, ei onnistu saamaan todellista rauhaa, mutta ostaa horjuvan, lupaamalla kaksinkertaisen kunnianosoituksen. Heikon keisari Valentinianuksen hovi, joka muutti Roomasta pohjoiseen Ravennaan, jossa todellinen hallitsija on keisarinna-äiti Galla Placidia, barbaarikuninkaan leski, kieltäytyy ehdoista ja vangitsee Aethiuksen, joka edelleen kieltäytyy ottamasta vällyerää Valentinianuksen pyllynruman sisaren Honorian kanssa. Kunnianhimoinen prinsessa tarjoaa nyt kätensä ja valtakunnan myötäjäiset Attilalle, juuri sitä mitä Bleda toivoi. Rauhaa halveksien Attila murhaa suositun Bledan metsästyksen aikana (palturia) ja taivuttelee laumoja marssimaan hänen kanssaan valtakuntaan. Vaikka tietämätön, peloissaan Valentinian voi vain surra lemmikkigepardiaan, Galla Placidia kuntouttaa Aethiuksen johtamaan epätoivoista puolustusta, mutta hyvinsyöneet kuntonsa laiminlyöneet legioonat ilman vakavia linnoituksia eivät ole vertaa hunnilaumoille, jotka eivät pelkää mitään, paitsi ehkä että taivas putoaa heidän päällensä, mukanaan salaperäinen kristittyjen jumala, hänen poikansa sekä hänen maallinen edustajansa, paavi Leo, adjutantteinaan P. Pietari ja P. Paavali....— KGF Vissers
xxx/ellauri306.html on line 524: Luulen löytäneeni suomalaisuuden syvän ytimen. Ei sinnikkyys, ei metsät, ei järvet, ei jämäkkä insinöörimäisyys eikä edes puhumattomuus (bzw puheripuli) erota suomalaisia muista kansoista. Suomalaisuuden muista erottava tekijä löytyy jokaisen jalkojen alta keskikesällä. Koko kansallisuutemme ydin, pohja ja perustus ovat terassit – todella isot terassit.
xxx/ellauri306.html on line 546: Jos luonto tarkoittaa suomalaiselle istutettua ja ihmisen luomaa talousmetsää sekä tehotuotettuja peltoja, niin luonnollinen pihapiiri on kyllästettyä tai lämpökäsiteltyä puuta. Komposiittilauta menee myös.
xxx/ellauri307.html on line 636: Hänen uudentyyppisten kirjoitusten tulisi sisältää sankareita ja sankarittaria sekä "perheen ja yhteisön tunnetta". Evanovich päätti, että hänen sankaritarstaan tulisi palkkionmetsästäjä jäätyään työttömäxi alusvaatteisen ostajanta. ammatti tarjosi Evanovichille enemmän vapautta kirjailijana, koska palkkionmetsästäjillä ei ole määrättyä työaikataulua, eikä heitä pakoteta käyttämään univormua. Evanovichilla on monia yhteisiä piirteitä hahmonsa Stephanie Plumin kanssa. Molemmat ovat kotoisin New Jerseystä, molemmat syövät Cheetosta, molemmilla oli hamsteri, ja molemmilla on jaettuna "samankaltaisia kiusallisia kokemuksia".
xxx/ellauri307.html on line 646: Stephanie Plum on kuvitteellinen hahmo ja päähenkilö Janet Evanovichin kirjoittamassa romaanisarjassa. Hän on Nancy Drew'n ja Dirty Harryn pirteä yhdistelmä, ja – vaikka hän onkin naispuolinen palkkionmetsästäjä – on Domino Harveyn vastakohta . Kirjoittaja kuvailee häntä "uskomattoman keskimääräiseksi ja silti sankarilliseksi tarvittaessa".
xxx/ellauri307.html on line 651: Sarjan edetessä Stephaniesta on tullut vakaampi ja vastuullisempi sekä parempi palkkionmetsästäjä. "Mutta totta puhuen", Evanovich sanoo, "Stephanie on pysynyt enemmän samana kuin muuttunut."
xxx/ellauri307.html on line 652: Palkkionmetsästäjä on yksityinen agentti, joka työskentelee takuita vastaan, ja hän vangitsee pakolaisia tai rikollisia provisiota tai palkkiota vastaan . Ammatti, joka tunnetaan virallisesti takuita valvovana agenttina tai pakolaisena takaisinperinnän agenttina, on perinteisesti toiminut poliiseja ja muita valtion edustajia koskevien lakisääteisten rajoitusten ulkopuolella. Tämä johtuu siitä, että vastaajan ja takausasiamiehen välinen takuita koskeva sopimus on pohjimmiltaan siviilisopimus , joka on lainanantajan velvollinen panemaan täytäntöön. Tämän seurauksena takuitalokasmiehen palkkaamilla palkkionmetsästäjillä on merkittäviä laillisia etuoikeuksia, kuten väkisin meneminen vastaajan kotiin ilman todennäköistä syytä tai etsintälupa; Koska he eivät kuitenkaan ole poliiseja, palkkionmetsästäjät ovat alttiina oikeudellisille vastuille, joilta valtion edustajia suojellaan, koska nämä immuniteetit antavat poliisille mahdollisuuden suorittaa tehtävänsä, esim ampua notmiitä, tehokkaasti ilman oikeudenkäyntien pelkoa. Palkkionmetsästäjän luona jokapäiväisiä kansalaisia ei vaadita vastaamaan kysymyksiinsä eikä heitä saa pidättää. Palkkionmetsästäjät ovat tyypillisesti riippumattomia urakoitsijoita, joille on maksettu palkkion pakolaisen takuumaksun kokonaismäärästä. he tarjoavat oman ammatillisen vastuuvakuutuksen ja saavat palkkaa vain, jos he löytävät "pakolaisen" ja tuovat ne sisään.
xxx/ellauri307.html on line 654: Pakolaisenjäljitys on prosessi henkilön olinpaikan paikantamiseksi. Jäljitystaktiikoita voivat käyttää oharinjäljittäjä, kontaktien jäljittäjä (kansanterveysympäristössä), velkojen perijä, prosessipalvelin, takuitavastaava tai takuita hoitava toimeenpanija (palkkionmetsästäjä), haltuunottoagentti, takuiden täytäntöönpanoagentti, yksityisetsivä, lakimies, poliisietsivä, toimittaja, stalkkeri tai kuka tahansa henkilö, joka yrittää paikantaa kohteen, jonka yhteystietoja ei heti tiedetä. Myös tutkijat ovat käyttäneet samanlaisia tekniikoita todistajien paikallistamiseksi rikosoikeudenkäynneissä.
xxx/ellauri312.html on line 157: kirjoittanut Jukka Itkonen ehti ennen kuolemaansa syöpään 70-vuotiaana todeta kommentoiden Hugo Simbergin pilakuvaa KUOLEMAN PUUTARHA: Nurmikkoinen metsänreuna,
xxx/ellauri312.html on line 331: River Tam oli tohtori Simon Tamin teini-ikäinen sisar. Molemmat turvautuivat Malcolm Reynoldsin Firefly - luokan kuljetusalukseen, joka tunnetaan nimellä Serenity. Häntä pidetään ihmelapsena, älykkäänä yli 10-vuotiaana ja urheilullisesti lahjakkaana. Tohtori Mathiasin intensiivisen kokeilun jälkeen parlamentin – Alliancen hallitsevan elimen – toimesta River muutettiin osittain henkisesti epävakaaksi psyykkiseksi aseeksi, joka oli tarkoitettu salaiseen valtion käyttöön. Hänen veljensä Simon pelasti hänet kalliilla kustannuksilla, mutta useat Alliancen agentit, pääasiassa Lawrence Dobson, kaksi sinikäsineistä miestä, seurasivat häntä hellittämättä. McGinnis, palkkionmetsästäjä Jubal Early ja lopuksi Operative. Lähes kaikki juoksuaikansa hän vietti Serenityn miehistön kanssa, josta tuli hänen suurperheensä.
xxx/ellauri312.html on line 595: Ihmisen ei pitäisi kiistää tai väittää, vaan kuiskata tuloksia naapurilleen, ja siten jokaisen hengen idulla, joka imee mehua eteerisestä homeesta, jokaisesta ihmisestä voi tulla suuri, ja ihmiskunta sen sijaan että olisi laaja piikkiherne- ja orjantappuranummi, jossa on siellä täällä syrjäistä tammea tai mäntyä, siitä tulisi suuri metsäpuiden demokratia!
xxx/ellauri320.html on line 355: Ihminen, joka ei näe metsää puilta, sortuu tyhmyyteen riippumatta mensan kuviotestien ratkaisunopeudesta. Yksi esimerkki tällaisesta on käsitteiden ja kontekstien puutteellinen taju: kun ihmiset rinnastavat oikeiston äärioikeistoon tai sosialismin tyranniaan, ihmiset eivät enää erota varpusia varpushaukoista. He näkevät vain lintuja.
xxx/ellauri357.html on line 445: Percyn isä oli kansanedustaja ja äiti menestyneen teurastajan tytär. Hänellä oli neljä nuorempaa sisarta ja yksi paljon nuorempi veli. Shelleyn varhaislapsuus oli suojaisa ja enimmäkseen onnellinen. Hän oli erityisen lähellä sisariaan ja äitiään, jotka rohkaisivat häntä metsästämään, kalastamaan ja ratsastamaan. Muttei veneilemään nähtävästi. Shelleyä kiusattiin koulussa ja hän oli onneton, ja joskus hän vastasi väkivaltaisella raivolla. Koulussa hän räjäytti kalpeana aidan ruudilla. Etonissa hän joutui erityisen ankaran joukkokiusaamisen kohteeksi. Hänen erikoisuutensa ja väkivaltainen raivonsa saivat hänelle lempinimen "Mad Shelley". Jos sillä olisi ollut pyssy siitä olisi tullut kouluampuja. Shelley politisoitui yhä enemmän opiskelukaverinsa Hoggin vaikutuksen alaisena ja kehitti vahvoja radikaaleja ja antikristillisiä näkemyksiä.
xxx/ellauri357.html on line 590: Te mäntymetsät, pehmeillä ja sielullisilla äänillänne!
xxx/ellauri357.html on line 627: Villissä metsässä, vuorten keskellä yksinäinen,
xxx/ellauri357.html on line 629: Siellä missä metsät ja tuulet taistelevat, ja valtava joki
xxx/ellauri357.html on line 691: Pelasta, kun kotka tuo metsästäjän luun,
xxx/ellauri357.html on line 709: Pellot, järvet, metsät ja purot,
xxx/ellauri358.html on line 115: Nahdessään Cliffordin metsänvartijan Mellerin hinkkaamassa kikkeliä puhtaaxi mökkinsä takapihalla Connie sävähtää halusta. Illalla hän tutkii vartaloaan peilistä ja toteaa sen mauttomaksi. Hän tuntee näivettyvänsä. Kävellessään metsässä han stalkkaa pientä majaa, jossa well-hung Jorma Melleri syö kanoja. Connie vettyy miettiessään ylpeää, kikkeliään puzailevaa miestä. Melleri taas tuntee harmia ja kiukkua aistillista vaikka mautonta, häntä punkkaa kohti vetävää naista kohtaan. He alkaa seukata, rakastella, jopa puhella, ensin kanakopissa ja sitten Mellerin mökissä. Vähitellen Connie onnistuu heittäytymään selälleen seksualiseen nautintoon miehen kanssa. Samalla hän oppi matkimaan miehen aistivoimaista murretta.
xxx/ellauri376.html on line 240: Sillä välin Anton, etsittyään hevosta kolme päivää ja uuvuttuaan kaatosateessa, palaa yöllä kylään. Ennen kuin hän saapuu taloon, hän näkee vanhan kerjäläisen, jonka hän tuntee, Arkharovnan ja pyytää häntä auttamaan. Hän johdattaa hänet metsään rosvojen luo, joista toinen on hänen poikansa Peter ja toinen Antonin veli Ermolai. Ermolai suostuu auttamaan, koska edellisenä päivänä he ryöstivät kauppiaan. Ensin he menevät tavernaan, jossa heidät kuitenkin huomaa kauppiaan veli, joka pitää rahakolmikkoa epäilyttävänä. Anton, Peter ja Ermolai pidätetään ja heitä syytetään varkaudesta. Viikkoa myöhemmin, oikeudenkäynnin jälkeen, rosvot ja Anton lähetetään kahleissa kovaan työhön. Tässä on paljon samaa kuin Astrid Lindgrenin Ronja Rövardotterissa, jonka suorasoittoversio on varsin huumoriton. Ryövärit on kuin herhiläisiä tai susia, vain kunkku ja kuningatar lisääntyvät.
xxx/ellauri380.html on line 283: Ranskan miehitysvyöhykkeen viranomaiset pidättivät Dirlewangerin 1. kesäkuuta 1945 lähellä Altshausenin kaupunkia Ylä-Swabenissa, kun hänellä oli yllään siviilivaatteet, hauska Loden-hattu, väärä nimi ja piiloutui syrjäiseen metsästysmajaan. Juutalainen entinen keskitysleirin vanki tunnisti hänet ja vietiin pidätyskeskukseen.
xxx/ellauri388.html on line 103: Sangattomalla lennättimellä on onnistuttu sähköttämään Englannin kanaalin ylitse, Konradin isä alkoi puhua ajan mullistavista keksinnöistä, puheenaihe, jonka hän arvasi kiinnostavan jokahista noorta ihmistä. Muutamin piirtein hän loihti Toivon silmien eteen oudon, koneiden hallitseman ja mellastaman yhteiskunnan. Enteellinen oli tämä aika, joka valloitti setterin aallot Dumbledoren sanaa kantamaan, ja mahdotonta oli nähdä tämän mollistavan kehityksen lopullista tulosta. Saksassa aina valmistettiin esimerkiksi jo sokeria puusta kemian avulla ja kukapa saattoi arvata, vaikka jo muutaman vuoden kuluttua jättiläistehtaat jauhaisivat Suomen "loppumattomat" metsät sokerixi. Tiesivätkö nuoret herrat filosofit - sen hän sanoi niin "leikillisesti", ettei se voinut loukata Toivoa, että yksinomaan tämän vuoden kuluessa oli Suomeen perustettu noin neljäkymmentä uutta tehdaslaitosta! Ja että Amerikassa viljeltiin maata sadan hevosen vetämillä koneilla ja että uudet moottorivaunut saattoivat jo saavuttaa saman nopeuden kuin nopea hevonen. Ja että Wienissä suunniteltiin konetta, jolla ihmisen ajatukset voitaisiin valokuvata, ja että elektrofonin avulla saattoi pian tulevaisuudessa jokainen puhelimenomistaja kuunnella musiikkia tai esitelmiä määrätunteina päivästä!
xxx/ellauri388.html on line 322: Kun ihminen vapautuu aineellisen, aistillisen maailman painosta, kaikki elämän ilmiöt saavat hänen silmissään aivan toisen värityksen. Ympäristön viehätysvoima ei vähene. Päinvastoin, kaikessa näkyy uusi merkitys, luonnon eri tapahtumissa avautuu paljon suurempi voima ja tarkoitus, kuin mitä aavistaa ihminen silloin kuin hän ei vielä ole vapaa aistillisuudesta. Kaikkein vähin kasvi ja metsän jättiläinen, linnut ja mehiläiset ja teidän untuvaiset häpykukkulanne, ovat saman yleismaailmallisen lain alaisia ja opettavat sitä, joka lukee luonnon kirjaa. Ymmärrettyämme tämän asian, me näemme, että jokainen elää omaa elämäänsä ja on onnellinen siinä, olipa hänen elämänsä vaikka kuinka erilainen kuin joku toinen elämä. Niinkuin kahdella henkilöllä on erilainen ulkomuoto, niin erottaa jokaisen ihmisen sisällinenkin kokemus hänet toisesta; vapaa kehitys, jokaisen oman luonteen mukaan, antaa ihmiselle suurimman tyydytyksen. Eli älkää tytöt olko hyväosaisille kateita, teillä on jo paras teille mahdollinen elämä!
462