ellauri012.html on line 397: Sun kirjeen lopussa on yleistä marinaa sun onnettomuudesta ja et toivot et kuolema lopettais sun munattoman elämän. Miten noin suuri nero kuin sä ei voi nousta onnettomuuden yläpuolelle? Mitä maailma sanoisi jos ne lukis sun mulle lähettämät kirjeet? Uskoiskohan ne sun luostarielämän jaloihin tarkoitusperiin, vai ajattelisko vain että sä vetäydyit sinne nuolemaan kelliesi arpia? Mitä sun oppilaatkin sanoisi, jotka on tullut niin pitkän matkan takaa, ja pitää sun ankaria luentoja parempina kuin maallista elämää, jos ne huomais että sä ot salaa sun ex-kassiesi orja, ja samojen heikkouksien uhri joista sun säännnöt suojaa niitä? Tää Abelard, jota ne niin paljon ihailee, tää suuri johtaja, menettäisi maineensa ja siitä tulis sen oppilaiden pelle. Jos nää syyt ei riitä sua rauhoittamaan, vilkaise vähän tänne päin ja ihaile päättäväisyyttä jolla mä suljin itteni tänne ihan vaan sun pyynnöstä. Mä olin nuori kun me erottiin ja (jos mä kehtaan uskoa mitä sä aina vakuutit) oisin kelvannut kenelle tahansa. Jos mä olisin halunnut melaa keneltäkään muulta kuin just sulta, muut miehet olis mielellään lohduttaneet mua sun puutteessa. Tiedät mitä mä oon tehnyt, anteeksi että hieron tätä, mä muistelen mielelläni vieläkin sun rakkaudenvakuutuksia. Mä kuivasin sun kyynelet pusuilla, ja kun sä olit kyvytön, mä uskalsin enemmän. Voi voi, jos sä olisit rakastanut herkemmin, mun valat, mun huippuhetket, mun hyväilyt olis kyllä vakuuttaneet sut. Jos sä oisit nähnyt mun vähitellen viilenevän sulle, sulla ois ollut syytä huoleen, mut sä et koskaan saanut multa enemmän rakkautta kun sen jälkeen kun sulta meni kassit.
ellauri014.html on line 38: Richardsonilla oli jo kuudes vuosikymmen alulla, kun se alko kirjoittaa Pamelaa. Sen onnellinen aatos oli antaa joillekin kirjeille syvempää inhimillistä mielenkiintoa lisäämällä juoni ja opettavainen moraali. Koko rupeama otti kolme kuukautta. Aika rivakkaa. Nimeltänsä Samuli, maalaispuusepän poika kyläkoulun tiedoilla, vähän niinkuin kaimansa nilkki. Sävyisä ja hempeä, poikasena leikki tytöillä. Porvaristui kirjanpainajana ja rikastui omakustanteisilla bestsellereillä keski-iässä. Ei tullut hylkyjä, kustantaja tykkäsi.
ellauri014.html on line 87:

Tässä kommentoin Richardsonin Pamelaa (in progress).


ellauri014.html on line 350: 2kk on nyt vierähtänyt tässä touhussa. (Lukeminenkin kulkee aika tahmeesti.) Juliesta tää on ihanaa, se ei kaipaa munaa vielä ainakaan, mut Pröön melaa pakottaa ankarasti, se ei meinaa pysyä kaprihousuissa. Pröö jatkaa vonkaamista tietysti. Luonnonääni huutaa kovaa, tikanpoika haluu puuhun. Tätähän tää on, ei apina lisäänny ennenkö kamat on pussin perällä. Muu on hämäystä, esivalmistelua, loiskiehuntaa.
ellauri018.html on line 613: Charlotte oli et TLDR. Piti Pamelaa omahyväisenä. Arveli et isät osti kirjaa tyttärilleen. Tuskinpa. Kyl tää oli nimenomaan naisten suosikki. Säädyttömänä pidettiin herrasväissä. Lynn 4 on selkeästi Charlottea fixumpi. Huomaa Richardsonin huumorin, ja vetää hyvän paralleelin Games of Thronesiin. Tää oli myös jatkis, valistusajan saippuaa. Games on ihan samaa tuubaa tänä päivänä, ehkäisyn ajan moraalilla.
ellauri020.html on line 243: Sanokaa mitä sanotte näistä elämän trumppikorttien pitelijöistä, ne osaa laskea. Vaikka vaan neljää laskutapaa ja koron korkoa, niiltä ei jää sormi suuhun siitä mikä kannattaa. Kaikella on hintansa. Ne ei ehkä lue romaaneja, mutta lukee kyllä pörssikursseja. Ja ännän ilmaisen panon plus yhden paxuxi paukautuxen jälkeen Katrinkan osakkeet on pohjassa. Tuli pörssiromahdus. Ois kannattanut Katrinkan lukee Pamelaa. Sillä oli kysynnän ja tarjonnan laki hanskassa.
ellauri024.html on line 1110: Herra B saattelee: olen varma että nuo antimet kasvattavat hyvän koron. Kun pojat vaan kunnioitatte Pamelaa vastaavassa määrässä, hän tuottaa suhteellisesti yhtä suurta siunausta teille kaikille kuin minulle izellenikin.
ellauri032.html on line 290: Leviathan ilmestyi lopulta vuoden 1651 puolessa välissä. Teoksen kannessa oli tunnettu kaiverrus kruunatusta hirviöstä, jonka ruumis koostui pienistä ihmishahmoista, ja jolla oli toisessa kädessään miekka ja toisessa piispansauva. Siinä oli siis vittuilua myös kirkosta. Lassin ja Leevin keskinäiset rökityxet alkaa selittyä. Tätä pitää selittää vielä tarkemmin, mutta Hobbes oli niin epäuskonnollinen kuin tona huippuunsa trimmattujen hihhulien aikana oli ylipäänsä mahdollista. Ei tässä ollut kysymys uskonnosta, tää oli luokkataistelua uskonnon nimellä. Kauppiasluokka nosti rumaa melaansa kuin Leviathan merestä. Hobbes näytti valaan melan paljaana, mistä suivaantuneina kaikki osapuolet hyökkäs Hobben kimppuun kuin parvi herhiläisiä.
ellauri055.html on line 576: Setämiehen tien Almakin on paxuna. Puovo on käynyt Alman pukilla lukemattomia kertoja huomaamatta mitään. Paavo ei mitenkään tehnyt huomioita Alman suhteen, sellainen oli hänelle vierasta muutenkin. Paavo oli normaali mies, hän ei osannut lemmensuhteissaan ajatella sellaisia asioita, ja jos hänet niitä ajattelemaan pakotettiin, ne vaikuttivat vieroittavasti. Pahinta oli että hän omilla silmillään vihdoin oli pakoitettu näkemään tämän asian: Alma oli silminnähden punkeroitunut. Alma oli kyllä jotenkin niinkuin entistä nöyrempi, sitä enemmän mitä pitemmälle raskaus edistyi (siitä plussaa). Mutta samalla hän tuli kasvoiltaan huonomman näköisexi (pitkä miinus). Ja kun Puovo viimeisen kerran sinä suvena oli häntä tapaamassa, niin tapaaminen ei enää päättynyt samoin kuin lukemattomat edelliset tapaamiset eli melaa mekkoon ja kamat pussiin. Paavo palasi kotiin laimeana ja ikäänkuin nolattuna. Reput tukalasti pullollaan.
ellauri055.html on line 625: Shakki ei mennyt enää yhtä hyvin. Oisko mitään leikkiä 2 hengen piilosta, eli melaa mekkoon? Hande on jo ronttaamassa lakanoita takan eteen kieli pitkällä kun Mirkku saa sanotuxi eze odottaa. Hannes menee paniikkiin. Pian sille selviää et I'm not the father, kuin ammoin Ferenc Kieferille. Hannes saa vedetyxi henkeä. Ei tarvittu hyperventilointipussia. Mirkku haluis perustaa suurperheen Jussista, Handesta, pikku-Jussista, mummosta, Eelis-sedästä ja Jenni-tädistä. Oikee kolhoosi. Fanzu idis.
ellauri151.html on line 148: Takuulla pastorin teki heti mieli lotkauttaa melaa sokean sakkolihan hameeseen, olihan sen piirteet reguliers et assez beaux. (Vaik varmasti se olisi oikeasti ollut poika jos Androidi ois ize ollut asialla.)
ellauri156.html on line 297: And so David sends messengers to her, who take her and bring her to him. When she arrives, David sleeps with her, and when she is purified from her uncleanness,38 she returns to her house. That is that. (Mikä uncleanliness? Meneekö Bathsheba Joen Bideniin ja pesee Taavin runkut pois?) If she had not become pregnant, I have little doubt she would never have darkened the door of David's house again. David does not seek a wife in Bathsheba. He does not even seek an affair. He wants one night of sex with this woman, and then he will let Uriah have her. (Häh? Oliko Bathsheba niin huono hoito vai? Eikös sitä olis voinut toistamiseenkin rotkauttaa? Bathshebalta ei nähtävästi mitään kysytty missään vaiheessa. Eikun x-asentoon Taavin sängylle ja melaa mekkoon.)
ellauri160.html on line 399: Then sat we amidships, wind jamming the tiller, Siinä meitä istui poikia tuhdolla, tuuli painoi perämelaa,
ellauri198.html on line 129: Events convince Jack that dialectical materialism is an insufficient paradigm to explain history. "Though doomed, they had nothing to do with any doom under the godhead of the Great Twitch. They were doomed, but they lived in the agony of will." Huoh. Samanlainen tahtoihminen kuin Belovin Sale. "Minä tahdon!" huusi Riitta ja takoi päätään lattiaan. Lukisivat Rami Tuomelaa.
ellauri221.html on line 212: - En osaisi, tunnusti Pilleri. - Siinä sen näette, mutta me osaamme kaikki mitä vain oravia taikka pupuja, jos halutaan. No, hyvä on, Pilleri heilautti kättään ja ryhtyi pujottamaan melaa mekkoon. Pukeuduttuaan hän ojenteli käsiään ja koukisteli tarkastellen itseään joka puolelta. Tietämätön alkoi heti tirskua nähtyään Pillerin tällaisessa eriskummallisessa asussa. Nauruun yhtyivät toisetkin pojat. Eikö teitä hävetä! suuttui Tipu. Ei siinä ole nauramista.
ellauri244.html on line 361: Tina kuljetti sormia valokuvaaja-Törnin iholla. Häntä inhotti että joku toinen nainen voisi tehdä samoin. Törniä inhotti että joku toinen Markkula oli kuljettanut melaa Tinan mekossa. Rahmanista Tina ei kertonut, Nicosta kyllä ja pillun myynnistä Rooman pusikoissa. Hän luotti Toniin. (Vitun Harari.) Minä haluan sinut. Lyön poikki suhteeni Markkulaan. Mies kovettui hänen reisillään ja hän tunsi kostuvansa. Toni riisui cardiganin. Tina avasi hänen liekehtivän kimononsa. Sinullapa on kaunis penis, hiän kehaisi, vaikka esinahka puuttuu. Niin sanoen hiän virkkoi ja otti sen suuhunsa. Sitten hän siemaisi miehen sisäänsä yhdellä hotaisulla ja istui tämän lanteille. Juutalaisena Tonilla oli toki iso kasa lantteja. Hiän pyöritti häpyään kuin väkkärää ja kiristyi nahattoman kikulin ympärille kumirenkaana. He laukesivat yhdexi lihamurekkeexi. Tina suuteli Törnin rintakarvoja (yäk pthui) ja kuiskasi: rakastan sinua (luullaxeni), enkä goi-Markkulaa. Samaan aikaan toisaalla palestiinalainen nilkutti sementtitönönsä oviaukolle ja hörppi kuumaa teetä Starbucks-pahvimukista. Onni yxillä, kesä kaikilla.
ellauri267.html on line 1256: Liukuttaa melaa mielihyvään,

ellauri359.html on line 94: Carpenter oli Rabindranath Tagoren ja Walt Whitmanin hyvä henk.koht. ystävä. Jeesuskin oli timpuri, ei sitä kiinostanut Elli Tompuri, uusi nainen ja sen punainen viiva. Eikä Karmela Belinki, vaikka olikin heimoveli. Karmelaa on mätkitty rumasti jo albumissa 305, muttei lisä pahaa tee. Toisto tyylikeinona.
ellauri402.html on line 474: Vesa Karonen ei jaxanut. Oliko Vesa Merikadulla juomassa rommiteetä 1969? Syntynyt kyllä 1945, vähän vanhanpuoleinen. Vesasta ei löydy kuvia, löytyipä sentään Heikki Turusesta vetämässä melaa kahdella kädellä.
xxx/ellauri013.html on line 329: Russell oli aatelinen kermaperse joka peukutti Amerikan hegemoniaa, britit siinä pyllynnuolijoina. Se olis varmaan kannattanut brexittiä. Pääasia sille oli et se saa ite vapaasti filosofoida, sama se jos laahusta vähän kyykytetään. Aatelisnaista mekkoon, joskus sen mieheltäkin melaa, tää pitää Bertin tyytyväisenä. Muummuassa Wittgenstein ja Conrad olivat sen flammoja.
xxx/ellauri177.html on line 519: -- Hei! okei, syyttäkää vaan minua, sanokaa, että minä se menin kiusaamaan teitä. Se on kyllä jo aika paxua... Mene, sallin sinun valehdella. Voit lyödä minua, vaikka mieluummin kyllä saisit lyödä tota jäykkää melaasi. Eikö sinulla ole enää verta siihen? Etkö kuule minun kutsuvan sinua pelkuriksi? Kyllä, olet pelkuri, sinun ei pitäisi rakastaa minua, koska et voi olla mies... Häiritseekö musta mekkosi sinua? Vedä se ulos. Kun olet alasti, ehkä heppisi vielä muistaa.
xxx/ellauri179.html on line 952: ‘If you’ve ’eard the East a-callin’, you won’t never ’eed naught else.’ Kun olet upottanut melaa Kauko-Idässä, et kuule juuri muuta halua.
xxx/ellauri212.html on line 393: Mutta en voinut murehtia kohtaloani, kun oli ollut onni matkassa: Olin selvinnyt ihmeen kaupalla taifuunista Hajamaan ja päässyt luontevasti Takeon taloon sisälle, missä olin turvassa ja tarjolla lämmin kyly, ravizevaa vegeruokaa ja sitten kohta takuulla Takeon tuttua hullaannuttavaa perämelaa. Eikä millään muulla ollut merkitystä.
xxx/ellauri233.html on line 169: Harry Kemelmannin Rabbi Small on alkupuolella kirjaa suht kiinnostava, ei siis läheskään niin ärsyttävä kuin valtaosa whoduniteista. Rabbi Small on kuivakka eikä hötkyile turhasta, ei edes kun nilkki Schwarz koittaa sitä höykyttää. Mutta on se aika izetyytyväinen mokkeri. "Muut kehuskelee kauniilla naisilla, me pojat vanhoilla miehillä". Hyi. Ja ezen tautta muka jutkut ei ole usein spugeja. Ja hah. Noohahan se retkotti munasilteen sikakännissä ja kosti vielä viattomille pojilleen. Sen mielestä jutkut eivät ryyppää koska niillä ei ole syyllisyydentunteita. Koska niillä ei ole turhanaikaista taivastoivoa. Tää on nyt tässä, ja sen jälkeen ollaan kiven alla luukasana. Fair enough. Mutta on niillä kaikenlaista ihan paskaa mukana, kuten että naisen joka joutuu raiskattavaxi pitää tehdä seppuku mieluummin kuin päästää mekkoon väärän miehen melaa. Mitä vittua, kyllä sinne mahtuu useampi keppi likoon (ainaskin vuoron perään) ilman että tulee tehdyxi suurta vahinkoa. Mieluummin sopii kyseiseltä ushshelilta vääntää irti shishsheli.
xxx/ellauri305.html on line 87: Chester Gilletten, tehtaan omistajan veljenpojan, lapsuus oli epävakaampi. Gillette syntyi Wickesissä, Jeffersonin piirikunnassa, Montanan alueella Franklin Gillettelle ja Louisa Maria Ricelle, jotka menivät naimisiin 21. lokakuuta 1883, kaksi kuukautta poikansa syntymän jälkeen, mutta vietti osan lapsuudestaan Spokanessa, Washingtonissa. Hänen vanhempansa olivat taloudellisesti mukavia, mutta syvästi uskonnollisia, ja lopulta luopuivat aineellisesta rikkaudesta liittyäkseen Pelastusarmeijaan. Perhe matkusti ympäri Yhdysvaltojen länsirannikkoa ja Havaijille hänen teini-iässään. Chester ei koskaan ottanut huomioon kasvatusnsa uskonnollisia puolia. Hän osallistui Oberlin Collegen valmistelevaan kouluun varakkaan sedän anteliaisuudesta, mutta lähti kahden vuoden jälkeen vuonna 1903. Koulunsa päätyttyä hän työskenteli satunnaisissa töissä vuoteen 1905 asti, jolloin hän otti paikan toisen sedän hametehtaassa Cortlandissa, New Yorkissa. Siellä Gillette paiski töitä angry dickillä tehtaan tyttöjen minihameissa, enteellisesti melaa mekkoon työnnellen.
25