ellauri004.html on line 1206: Hassuinta näät on tässä, että sanan mukaisesti sama hemmo luo tilanteen, rankaisee, sovittaa sekä armahtaa. Miksi koko vaiva, miksi edes aloittaa? Sehän on yhtä hullua kuin itsellensä puhella. Jonkinlainen jakomieli temppuun tarvitaan. Sen tarjoo kristitylle kolmiyhteys, kiistelty mysteeri. Tarpeen, koska rooleja on enemmän kuin pelaajia. On hyvä sekä paha poliisi, Jessen Dr. Jekyll, Jahven Mr. Hyde. Kolmantena pyöränä koskematon henki, joka Jessen äidin siunattuun tilaan saa jotenkin partenogeneettisesti. (Miten, hyi älä kysy, se on myös mysteeri. Jonkinlaisesta kohdunvuokrauksesta oli kysymys. Onhan näitä konsteja nyt meilläkin, homodeuksilla.) Triumviraatti tarvitaan, koska Mooseksen pelikirjan sääntö yksi sallii vain yhden hyviksen. Pakko on siis jumalan kolmissa miehin yksissä nahoissa pelata pasianssia.
ellauri021.html on line 595: Makarooneja oli meilläkin:
ellauri022.html on line 713: Wiisaat matkustivat junalla, postivaunuilla, ja opastetuilla kanooteilla. Meillä oli presidentin kaima, jossa oli sähköisesti säädettävät istuimet. Niillä oli tosi kiva reissu. Niin meilläkin.
ellauri025.html on line 151: Calvinosta tykkäs Linkku eli laamanni Hannu-Pekka Lindgren kouluaikoina. Linkku tykkäs The Whosta ja Small Faceseista sun muista modseista. Modseilla oli Vespoja. Niin meilläkin. Ja Kinkseistä.
ellauri025.html on line 435: Loppuosa kirjasta on maamiehen kalenteri, samanlainen rautaisannos taikauskoa kuin kiinalaisilla on vielä tänä päivänä. Jaa onhan meilläkin vielä horoskooppeja. Sellasesta tykkää kaikki obsessiivisuuteen taipuvaiset, on ihqua kun on yxikäsitteisiä ohjesääntöjä, joista ei saa poiketa. Ei saa astua katukivetyksen rajoille. Niistä tykkäsi myös Kimmo Koskenniemi.
ellauri034.html on line 460: Hoblan tuon talousliberalismin lipun kolumnisti vaatii jo, että yhteiskunnan pitää valvoa ettei rivistä poikkeajat polta tupakkaa, liho liikaa tai muuten rasita yhteistä terveydenhuoltopottia. Se ei ole vaan niiden asia, kyllä meilläkin on siinä sanamme sanottavana, ja se sana on EI. EI tupakointia, EI ryyppäämistä, EI roskaruuan syömistä. Tarkkailkaa naapurianne ja raportoikaa poikkeavuuxista.
ellauri054.html on line 372: Mikäs mies tää oli tää Pekka Suhonen? Moukkamainen nimi. Olixese ressukka joka kävi Kristiinan laahaamana yhtenä vappuna meilläkin? Ei kai nyt sentään. Tää Pekka kuoli jo 2011.
ellauri112.html on line 166: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri112.html on line 751: Pääuutinen: Ruozi paikkaa kiireellä asevoimiensa puutteita. (Kyllä meilläkin olisi tarvetta samaan.)
ellauri115.html on line 711: Kun nyt on päätelty aistiesineiden havainnosta ja mun sisäisestä tietoisuudedsta, joka johtaa mut päätellä syistä ja synnyistä syvistä diginatiivijärjellä päätotuudet jotka on mulle ihan need to know tietoa, mun täytyy nyt eziä sellasia käyttäytymisperiaatteita kuin niistä voi vetää, ja sellissiä sääntöjä jotka mun täytyy asettaa oppaaxeni tämän maailman kohtaloni täyttämisexi, mitkä oli mun money makerin meisinki. Käytän yhä samaa mefodia, en johda näitä sääntöjä korkekoulufilosofiasta, vaan löydän ne mun syömmin syvyyxistä, mihin ne on kirjoitettu tulipunaisilla kirjaimilla mitä mikään ei voi kumittaa. Mun tarvii vaan konsultoida izeäni sen suhteen mitä mä haluun tehä; se mikä musta tuntuu oikealta on oikein, mikä mun mielestä on väärin on väärin; omatunto on paras kasvomuisti; ja se on vaan kun tinkaamme omastatunnosta kun meillä on tarve sofistikoituihin argumentteihin. Meidän eka velvollisuus on mua izeäni kohtaan; kuitenkin miten usein toisen äänet kertoo että kun me haetaan omaa hyvää toisten kustannuxella me tehdään pahaa? Me luullaan seuraavamme luonnon opasteita, ja me vastustetaan sitä; me kuunnellaan mitä se sanoo meidän aisteille, ja me haistatetaan huilu sillä mitä se sanoo meidän sydämmelle; aktiiviolento tottelee, passiivi komentaa. Omatunto on sielun puheääni, passiohedelmät on ruumiin ääntelyä. Onko kumma että nää äänet usein kiistelevät kuin Aku Ankan korviin kuiskuttelevat kaxi pikku avataria? Ja kumpaahan meidän olis kuultava? Saat 2 arvausta. Liian usein järki pettää meitä; meillä on erinomainen syy epäillä sitä [jos se nimittäin sattuu olemaan aika heikko]; mutta superego ei koskaan petä meitä; se on miehen ainut tosi opaste; se on sielulle mitä vaisto on ruumiille, [Alahuomio: Moderni filosofia, joka myöntää vaan mitä se voi ymmärtää, varoo myöntämästä tätä hämärää kykyä jota sanotaan vaistoxi joka näyttää opastavan muita elukoita kuin tikanpoikaa puuhun ilman hankittua kokemusta. [No on se meilläkin, lue vaikka Paul et Virginie, tai jos et jaxa kazo sitten leffa Blue Lagoon.] Vaisto, joittenkin meidän viisaiden viisaustieteilijöiden mielestä, on vaan salainen ajattelutottumus, joka on hankittu ajattelemalla; ja siitä miten ne tän kehityxen selittää voisi päätellä että lapset miettii enemmän kuin isot ihmiset: tää on outo paradoxi jota pitäis tutkia. Mut ei mennä tähän nyt, vaikka mun pitää kysyä mikä nimii pitää antaa sille innolle jolla mun koira jahtaa myyriä jota se ei edes syö, tai kärsivällisyydelle jolla se joskus kazoo niitä tuntikausia ja taitoa millä se nappaa ne, heittää ne jonkun matkan päähän kolosta kun ne tulee esille, ja sit tappaa ne ja jättää ne lojumaan. Kuitenkaan kukaan ei opettanut sille tätä urheilulajia, eikä kukaan edes kertonut sille että on sellaisia otuxia kuin myyriä. Taas kysyn, ja tää on tärkeämpi kysymys, mix kun mä uhkailin tätä koiraa ekan kerran, mixe heittäytyi maahan tassut ristissä kuin armonanoja .....ihankuin laskelmoidusti muhun vedoten, asento jonka se olis ottanut, jos mä olisin pitänyt pintani ja jatkanut sen mätkimistä siinä asennossa? Mitä hä! Oliko mun koira, tuskin pentu, omaxunut moraali-ideoita? Tiesikö jo armon ja avokämmenen merkityxen? Millä hankitulla tiedolla se yritti hillitä mun vihaa heittäytymällä mun armoille? [Nojaa, tää vaan osottaa että sellainen käytös on luontaisesti koiramaista.] Jokainen koira maailmassa menettelee melkein samalla tavall samoissa olosuhteissa, enkä mä väitä mitään mitä jokainen ei voi ize kokeilla, hankkia vaan koiran ja jonkun astalon. Voisko filosooferit, jotka niin ivallisestri hylkää vaiston, ystävällisesti selittää tän vaan aistimusten leikkinä ja kokemuxen jonka ne olettaa että me ollaan hankittu? Antaa niiden antaa selitys joka kelpaa joka tolkun äijälle; siinä tapauxessa mulla ei ole enempää sanottavaa, enkä sanokaan enempää vaistosta.] Se joka tottelee omaatuntoa noudattaa luontoa eikä sen tarvi pelätä menevänsä harhaan. Tää on hyvinkin tärkeä asia, jatkoi mun hyväntekijä, nähdessään että mä meinasin keskeyttää sen; anna mun pysähtyä hetkexi selittämään tää paremmin, se sanoi kovempaa ja kiireemmin.
ellauri118.html on line 801: Lauantaiseura on ollut meilläkin. Runebergin ympärille muodostui 1830-luvulla Helsingissä niin sanottu Lauantaiseura. Tähän piiriin kuuluivat muun muassa runoilijat J. J. Nervander ja Fredrik Cygnaeus. Muita ajan runoilijoita olivat Lars Stenbäck, Zacharias Topelius ja E. A. Ingman. Huomattavampia omaperäisiä teoksia alkoi ilmestyä suomeksi 1860-luvulla. Kaikilla noilla on katu stadissa, paizi Ingman, jolla on katu Kuopion Niiralassa sekä jäätelö. Savukkeet ovat saavuttaneet tupakoizijain suosion. Polttajien joukko kasvaa jatkuvasti. Liittykää Tekin Kerhon polttajiin. Tuskinpa tupakoivat setämiehet tieten apinoivat sinisukkia.
ellauri135.html on line 171: Hän (Fjodor siis) oli yksi niistä balttilaisista paroneista, joilla Venäjää oli Pietari Suuresta lähtien niin runsaasti siunattu. Häntä voidaan verrata toimitusjohtajaan, joka on palkattu johtamaan kansainvälistä yhtiötä. Tällaisia imperialismin palvelijoitahan nähtiin meilläkin, hamaan Frans Albert Seyniin saakka. Fjodor sitten palkkasi Puolan sählinkiin Nikolain hovirunoilijaxi.
ellauri153.html on line 83: Saadi Shirazi oli top influensseri farssipoeetta ja kynäilijä joka eli 13. vuosissadalla. Se tunnetaan paraiten tänään töistään ‘Gulistan’, ‘Bustan’, 'Uzbekistan', 'Kazakhstan' ja laajoista rakastelurunoistaan (ghazal). Ghazal tarkottaa takuulla gasellia, meilläkin on Ghazal Chai nimistä teetä, jossa on gasellin kuva kyljessä. Kamujensa Rumin ja Hafezin kanssa se on 1/3 isoimmista ghazal-kynäilijöistä Persian poetiikassa.
ellauri189.html on line 344: Koska epäluuloisuus naapurimaan kansaan, tai ainakin heidän johtajiinsa, tuntuu olevan meilläkin jälleen voimissaan. (Jota se on ollut kovin usein) pitää ihmetellä miten se voi olla niin.
ellauri196.html on line 488: Pieni kouluutus öiseen aikaan isännän taholta odottaa Ulia. Tiine lehmä kömpelehtii levottomana. Talonpojat ovat kylmäverisiä koska ne ovat niin pihejä. Tyttöjen pelissä on nuori mies kovan onnensa seppä. Joku siinä kiikkiin jää siitä saa olla patentti. Älä bylsi Anna-Liisaa niin et jää ansaan ja sinulla on yhtä pelotonta ja hyvää kuin meilläkin. Pelkosi vuoxi olet antanut meidän ja elukkaimme kärsiä, mikä pahinta. Sellaiset ilot ovat paholaisen houkutuxia. Kolikko livahtaa kourasta jos sen antaa livahtaa. Tee kuin Roope Ankka niin kuolet rikkaana. Kaikki riippuu sittenkin vaan uskosta. Joo ollaan selvästi kalvinisteja. Köyhän 2 suurta pääomaa on voimat ja aika. Ne on pantava korkoa kasvamaan isännälle jolla on paljon työtä ja rahaa. Se on palvelemista se. Palvelijan nimi on aarre jolla hankitaan kolmas aarre, varallisuus ja sillä neljäs, taivaspaikka. Jo on paxua! Tiukkaa pierua talollisen kannikoiden välistä. Hyvä palvelija ansaizee iloa, nimittäin työn iloa. He iloizevat isäntänsä asioista kuten omistaan.
ellauri266.html on line 238: Ahdistusta lisäsi isä, joka dominoi perhettä saatuaan tietää, ettei hänen isänsä olekaan hänen oikea isänsä.  Se oli jatkuvaa huutoa ja karjumista (niinkuin muuten meilläkin kotona), mutta ei isäni hullu ollut, hän oli vain traumatisoitunut.  En pelkää putoamista kun kiipeilen seinille, mutta hulluksi tulemista ensin pelkäsin, Virpi sanoo. Masennuksesta ja bulimiasta toivuttuaan Virpi kohtasi tulevan puolisonsa Jaakko Hämeen-Anttilan, joka on tällä hetkellä Edinburghissa professorina. He saivat kaksi lasta. Siitoxet olivat Virpille juhlaa: kas, keho toimiikin moitteettomasti. Jaakolta olen saanut vain ehdotonta hyväksyntää. Hänelle olen sama ihminen kaikissa painoissa, Virpi tietää. Ei hänkään hyljexi sylttyä eikä lasiin sylje. Ei hän näe minussa ennen kaikkea paksut pohkeet, leveän lantion, litteän takapuolen ja epätasaisen ihon. (Varhaisempaa paasausta tästä mieltäkääntävästä aiheesta mm. albumissa 27.)
ellauri282.html on line 619: Vai onko se, kuten meilläkin, levoton riita,
ellauri331.html on line 576: Syyskuussa 2017 RT America määrättiin rekisteröitymään ulkomaan agentiksi Yhdysvaltain oikeusministeriössä Foreign Agents Registration Actin mukaisesti. RT kiellettiin Ukrainassa vuonna 2014, kun Venäjä annexoi Krimin; Latvia ja Liettua panivat samanlaiset kiellot käyttöön vuonna 2020. Saksa kielsi RT DE:n helmikuussa 2022. Venäjän Ukrainaan miehityksen aikana Euroopan unioni ja Kanada kielsivät virallisesti RT:n ja riippumattomat palveluntarjoajat. 10 maata keskeytti RT-lähetykset. Sosiaalisen median verkkosivustot, joita seuraa ulkoisten linkkien estäminen RT:n verkkosivustolle ja pääsyn rajoittaminen RT:n sisältöön. Microsoft poisti RT:n sovelluskaupastaan ​​ja poisti heidän hakutuloksistaan ​​Bingissä, kun taas Apple poisti RT-sovelluksen kaikista maista Venäjää lukuun ottamatta. Hehe. Osataan sitä sensuroida meilläkin dämitall, muttei sentään omaan jalkaan ammuta.
ellauri343.html on line 417: Historian lehti on kääntynyt. Valarien voitokas sota pimeyden valtaa vastaan on käynnissä ja lähenee päätöstään. Valon sädekehässä meilläkin on nyt mahdollisuus poistaa Mordorin varjo yltämme ja karkoittaa asuinsijoiltamme örkki joka tähän saakka on tehnyt kaikkensa sortaakseen meitä ja tuhotakseen meidät.
xxx/ellauri075.html on line 553: "Kukaan ei jeesannut se oli keissi sanoo Faruk paxuhuulisena. Jos kukaan ei jeesaa vaikeiden koulutehtävien kanssa mitä vittua kandee käydä koulua." Nyt alkaa tätä syrjäytettyä slummiporukkaa olla meilläkin. Koronassa huonoiten pärjäävät rikkaat epätasa-arvoiset talousliberaalit maat jotka pursuavat mamuja, ja parhaiten pienet isoloituneet saarekkeet.
xxx/ellauri091.html on line 95: Nää tuloxet ei hämmästytä. Nuorten tulot ei voi enää mennä huonompaankaan suuntaan. Muutenkin nuoret on toiveikkaampia kuin vanhemmat, jotka näkevät lopun jo häämöttävän ja suunnilleen tietävät mihin asti pääsivät. Niinkauan kuin on elämää on toivoa. Yxi asia mikä on yhteistä nuorille ja vanhuxille on aikapula. Toisille on kiire päästä aloittamaan elämä, toisilla on loppu käsillä. Timo Airaxinen laskee huolissaan että korona-aika on ollut jo 20% sen vapaista päivistä. Nuorille tää on kuin joku sotakokemus. Oli meilläkin aika rankkaa, sanoi Seija, esim. se Vietnamin sota, sitä oli mustavalkoisesta telkasta raskasta seurata. Lapset nauroivat ja pilkkasivat. Ette tiedäkään kuinka tämä kuoleminen on vaikeaa, sanoi Lea Kivelän sängystä.
xxx/ellauri179.html on line 945:    Where the silence ’ung that ’eavy you was ’arf afraid to speak! Kärsät ummessa vaitonaisina -- meilläkin oli turvat tukossa!
xxx/ellauri233.html on line 173: Rahavalta Amerikassa on tosi irvokasta, kuten Harry kuvailee. Nk "demokraattiset" vaalit ovat ostettuja: rahakkain voi ostaa mainoxia eniten ja tyhmät kumikaulat äänestää sitten sitä vaan koska se on niin rahakas, senhän täytyy olla oikeassa koska se on niin menestynyt. No se on konnin kaikista, kai se sitten kelpaa johtamaan muita konnia. Ja tämä konna sitten tukkii seriffien suut, koska se pystyy potkimaan ne ulos virasta. Tästäkö meilläkin pitäis ottaa oppia?
23