ellauri115.html on line 726: Siis meidän sydänten pohjakerroxdessa on synnynnäinen oikean ja hyveellisen käsite, jolla meidän maximeista riippumatta me arvioidaan omia ja toisten tekoja hyvixi tai pahoixi; ja tää periaate on toi omatunto. [Aika usein omat on kyllä hyviä ja toisten pahoja, vaikkei välttämättä aina.]
ellauri158.html on line 1049: -- P. 4. prop. 35. coroll. 2. Cum maxime unusquisque homo suum sibi utile quaerit, tum maxime homines sunt sibi invicem utiles.
ellauri158.html on line 1089: -- P. 4. prop. 56. coroll. Hinc clare sequitur, superbos et abiectos maxime affectibus esse obnoxios.
ellauri158.html on line 1173: P. 5. prop. 16. Hic erga Deum amor mentem maxime occupare debet. [in: P. 5. prop. 20. schol., prop. 39.]
ellauri270.html on line 539: Leechin vanhuusiän artikkelissa kohteliaisuusmaximeista esitetään seuraava hypoteesi, antaen tukevat todisteet neljästä kielestä: että GSP tarjoaa hyvin yleisen selityksen kommunikatiivisille kohteliaisuusilmiöille itämaisilla kielillä, kuten kiinan, japanin ja korean, sekä länsimaisilla kielillä, kuten esim. englanti. Koska kohteliaisuus käsittelee skalaari-ilmiöitä, tämä ei kiellä määrällisten ja laadullisten erojen merkitystä sosiaalisten parametrien ja kohteliaisuuden kielellisten parametrien asetuksissa tällaisissa kielissä. GSP:n kaltainen kehys tarjoaa vaihteluparametrit, joiden sisällä tällaisia ​​eroja voidaan tutkia. Tästä syystä tämä artikkeli puoltaa johtopäätöstä, että ilmeisistä eroista huolimatta kohteliaisuudessa ei ole itä-länsi-jakoa, on vaan enemp vähemp eroja. Toisin kuin maantieteessä, roduissa ja politiikassa, jossa erot ovat laadullisia. Anglot esittävät tasa-arvoista mutta se on pelkkää feikkiä. Sama rahan pakkovalta vallizee sielläkin. Mitä vetoa että Jeff oli born-again Christian kuten Tony DeLorenzo.
xxx/ellauri128.html on line 121: Chamfort palveli ensin innokkaasti Ranskan vallankumousta, työskenteli Emmanuel-Joseph Sieyès’n ja Mirabeaun kanssa, joutui sittemmin vankeuteen ja kuoli itsemurhayrityksen seurauksista. Chamfort oli kuuluisa henkevästä ja sukkelasta puhetavastaan, hän oli muuten sairaalloisen tunteikas, ylpeä ja kyyninen ihmisvihaaja. Ylen eroottisella elämällään − hän rakasti samalla kertaa neljää ylhäistä naista − hän tärveli terveytensä ja oli jo 40-vuotiaana ruumiillisesti ja henkisesti elähtänyt. Vuonna 1781 hän tuli Ranskan akatemian jäseneksi. Chamfortin teoksista murhenäytelmä Mustapha et Zéangir (1777) on täynnä liikuttavia kohtia, mutta muuten keskinkertainen. Hänen muista teoksistaan on mainittava hänen kuolemansa jälkeen ilmestynyt Pensées, maximes, anecdotes, dialogues (1803). Hänen teoksensa julkaisi Pierre-Louis Ginguené (1795, 4 nidettä) ja Pierre René Auguis (1824−1825, 5 nidettä).
xxx/ellauri128.html on line 215: Joku Joseph Müller kirjoittaa kuulemma Nordisk familjebokissa, jonka Jönsy sai Tutun kirjastosta, kun en ize viizinyt: "Mutta se ansio hänellä on, että hän aikana, jolloin pilkka ja iva, itsekkyys ja epäusko olivat vallalla kaikkialla, rohkeni muistuttaa ihmisiä heidän moraalisista velvollisuuksistaan ja vaatia heitä kunnioittamaan kaikkia uskonnollisia vakaumuksia." Kuulostaa posetiivarilta. Ainoa häneltä painettuna ilmestynyt teos (1746) sisältää laajahkon kirjoitelman Introduction à la connaissance de l'esprit humain sekä pienempiä, kuten Réflexions sur divers sujets, Conseils à un jeune homme, Méditation sur la foi ja Paradoxes mêlés de réflexions et de maximes.
xxx/ellauri250.html on line 243: Idén om effektiv altruism kom den bredare allmänheten för kännedom i mars 2013, då den äcklige filosofiprofessorn Peter Singer gav ett TED-talk. Singer är hårdnackad utilitarist, och argumenterar slagordsmässigt för att eftersträva största möjliga lycka för största möjliga antal. Hans lärjungar, som den brittiske filosofen William MacAskill, tycks förespråka en närmast mekaniskt kalkylerande maximering av "lycka" och minimering av "lidande". Juutalainen Kroisos Pennonen ja skotti Roope Ankka näyttävät efektiivistä altruismin mallia.
xxx/ellauri250.html on line 259: Den vanliga invändningen mot effektiv altruism är att resultaten blir överrationella. Det går att destillera, dividera och kalkylera in absurdum, för att slutligen snärja in sig själv i själviskhetens evangelium, à la Ayn Rand. Effektivt kan altruism utnyttjas som alibi för ohämmad kapitalism, som fikonlöv för självgodhet. Handen på hjärtat: en karriär inom finansvärlden går nog delvis ut på att maximera den egna bekvämligheten.
9