ellauri025.html on line 517: alkaa jo mustua ja homehtua, matojen saaliina.

ellauri097.html on line 620: On syytä todeta ja toistaa, että ”kirja-alan kriisiin” ei ole ratkaisua. Internetin ja sosiaalisen median kieltäminen ei ole ratkaisu, mutta vasta silloin kirjan lukeminen alkaisi taas houkuttaa demosta kutomisen vaihtoehtona (joo youtube demosta voi hyvinkin ottaa kutomisen mallia, mut tää oli kyllä taas se p.c. laahus-sana), ja otavalainen runokokoelma ja kertomakirjallisuuden helmi pääsisivät takaisin ekosysteemiin, jossa ne hengittäisivät eivätkä makaisi matojen syötävänä, makulointia odottamassa. Eli mä Nyölénin poka tässä ihan reilusti myönnän, että kirjat on vitun paljon ikävämpiä kuin sähköiset meediat, eikä jengi palais niihen edes väkipakolla.
ellauri348.html on line 104: Toiveikkuus syntyy kyvystä kuvitella ja nähdä tulevaisuudessa sellaista, jota ei voi nähdä juuri nyt. Tästä syntyy automaattisesti näkymä, jonka mukaan kaikki tulee muuttumaan paremmaksi, vaikka eläisi keskellä tosi paskamaista arkea. Inhimillisenä vahvuutena toivo lukeutuu transsendenttisten hyveiden luokkaan, joka sisältää käsityksen, että elämällä on jokin suurempi tai korkeampi tarkoitus tai merkitys kuin tää paskamainen arkielämä. Siis hetkinen, mixi kyvystä nähdä tulevaisuuteen seuraisi tollasta? Todennäköisemmin sieltä näkyisi pikemminkin pyöreä ja soikea. Esim termiittiapinoista on prosentti ökyrikkaita ja valtaosa vitun köyhiä. Kumpi siis on todennäköisempi tulevaisuuden näkymä? Tai jos olet vanha, millä todennäköisyydellä tulet terveemmäxi loppupeleissä? Millä todennäköisyydellä tulet vanhaxi? Millä todennäköisyydellä päädyt matojen ruuaxi?
ellauri368.html on line 166: Elämän pidentämisen lisäksi seosmelassi parantaa ihmisten henkistä kapasiteettia: se mahdollistaa mutatoituneiden Spacing Guild -lentäjien navigoida pakaxi taitetussa tilassa ja matkustaa planeettojen välisiä matkoja; ja laukaisee joitain Bene Gesseritin voimia, (bene gesserit = tulee toimineexi hyvin) uskonnollista naisryhmää, joka yrittää salaa hallita ihmiskunnan suuntaa. Melassia on vaikea hankkia, ei vain Arrakisin ankaran ympäristön vuoksi, vaan myös jättimäisten ihomatojen vuoksi, joita houkuttelee kaikki rytmilliset äänet aavikon hiekoilla. (Ei auta Paavalinkaan nussia nenärenkaalla varustettua Filistean tyttöä 4/4 tahdissa!) Arrakin hallinnasta, sen maustetuotannosta ja vaikutuksista ihmiskunnan kehitykseen tulee vuosituhansia jatkuneen sarjan myötä kehittyvän konfliktin keskipisteitä.
xxx/ellauri044.html on line 753: Voltaire (1694-1778) eli vanhaxi, 83v, mikäs kiire ateistilla oli matojen ruuaxi. Jumaliset vihas sitä niin lujasti että kexi siitä kummitusjuttuja vielä sen kuoltua, kts. Musset.
xxx/ellauri121.html on line 436: Hannu Tarmio on siis ollut matojen seurassa jo 6 vuotta. Hannu Karpo on ilmeisesti vielä elossa. Se on 10v nuorempi kuin Hannu. Hannulla ei ole mitään tutkintoa. Maaliskuussa 1972 Mika Waltari ja Väinö Linna osallistuivat näkyvästi WSOY:n yhtiökokoukseen, jota edelsi kuohunta kustantamon johdossa: hallintoneuvosto päätti tammikuussa erottaa pääjohtaja Hannu Tarmion äänin 5–3, minkä seurauksena kustannusliikkeen kirjailijat kärkiniminään juuri Waltari ja Linna asettuivat puolustamaan Tarmiota. Lopulta yhtiökokous kumosi erottamispäätöksen. Hannu oli silloin 40-vuotias. Eläkkeelle hän jäi työsopimuxen mukaisesti 55-vuotiaana. Miehessä on ainesta lentäjäxi, kenraali tokaisi.
xxx/ellauri130.html on line 532: Kaikki on hyvin kun päädyn matojen ruuaxi.VoltaireMKILL!
xxx/ellauri237.html on line 256: Waseniuksen liiketoimissa alkoi 1840-luvulla uusi vaihe. Hän myi kirjapainonsa ja uskoi kirjakaupan hoidon apulaisilleen J. F. Granbergille ja B. A. Thunbergille, joille hän ennen kuolemaansa myös myi koko kaupan. Tilalle hän hankki pienen tupakkatehtaan ja lähinnä pelikortteja valmistaneen paperitehtaan. Wasenius oli hankkinut ajan tavan mukaan myös kesähuvilan kaupungin ulkolaidoilta. Tämän Annebergin eli Annalan huvilan ympärillä hän harjoitti jo varhain maanviljelystä, mutta 1840-luvulla viljelytoiminta laajeni entisestään, ja hän vuokrasi itselleen Viikin latokartanon sekä Koskelan tilan. Kaupungin varakkaimpiin kuuluvasta kauppiaasta tuli myös seudun huomattavimpia maanviljelijöitä. Wasenius kokeili jatkuvasti uusia ja eksoottisia lajikkeita, ja tilalle hankittiin kasvatettavaksi niin persialaisia meloneja kuin arabialaisia täysverihevosiakin. Hänellä oli myös Uudenmaan läänissä yksinoikeus apteekeissa myytävien iilimatojen kasvattamiseen. Varsinainen iiliäinen miehexeen!
8