ellauri002.html on line 127: yhtä ja toista nähnyt matkallaan
ellauri061.html on line 1315: Laskeuduttuaan uutisvuodon ankkurintuolilta saikin huomata että täällä ns. tavallisen kansan parissa hänellä ei olekaan stania tai babaa mukana nauramassa hänen vitseiksi naamioituja vihapuheita raamatun heittelyineen. Arvatenkin joku "persu" on jo antanut hälle palautetta eikä se ole ollut myötänauramista. Nyt suututtaa ja populistimainetta "nauttiva" persu on kelpo kohde purkaa vitutusta ja sitä henkistä heinäkuormaa jota nuorgamilainen Tervo on kantanut matkallaan heltsinkin akatemian ovia kolkuttelemaan.
ellauri066.html on line 155: Hellakoski oli lakannut kirjoittamasta runoutta Jääpeilin jälkeen vuonna 1928. Hellaakoski toimi tämän jälkeen maantiedon ja luonnonhistorian opettajana Tyttönormaalilyseossa. Oppilailtaan hän sai liikanimen Koukku. Nenästä se kai tuli. Hän oli myös Helsingin yliopiston dosentti. Hän harrasti maalausta ja oli erittäin tarkasti perehtynyt taidehistoriaan. Ensimmäisellä Italian-matkallaan hän hämmästytti Italian ja taidehistorian tuntemuksellaan lankonsa Wäinö Aaltosen, joka oli käynyt lukuisia kertoja Italiassa. Yli kymmenen vuotta hän puursi maantiedon ja luonnonhistorian opettajana.
ellauri112.html on line 156: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri143.html on line 1694: Siddhartha jatkaa vaellustaan, kohdaten matkallaan mm. lautturi Vasuridevan, joka kuljettaa hänet yllättäen ilman korvausta joen toiselle puolelle. Matkan päätteeksi Siddharta ihastuu kamalaan kurtisaaniin. Kamala kurtisaani lupaa opastaa nuorta miestä ruuminnautintojen maailmaan (maksua vastaan). Ansaitakseen Kamalaa varten tarvitsemaansa rahaa Siddharta aloittaa työskentelynsä liikemiehenä, aluksi apulaisena mutta pian menestyen uudessa ammatissaan - oppien myös nauttimaan tästä uudesta elämäntavastaan. Hänellä ja Kamalalla on tiivis rakkaussuhde, josta Siddharta kuitenkin lopuksi luopuu masentuessaan ja päättäessään että tällainen normaali elämä ei kuitenkaan ole hänen oikea kohtalonsa. Liian keskiluokkaista. Se loikkaa Jamiensa selkään ja jättää Villanuevan haciendan ja dona Caritan kyynelehtimään.
ellauri196.html on line 306: Vuonna 1817 hän aloitti teologiset opinnot Bernissä, missä hän valmistui 1820. Oltuaan viransijaisena isänsä kanssa työssä Utzenstorfissa hän jatkoi opintojaan 1821 Göttingenissä vuoden. Me oltiin yötä Göttingenissä Johnin Susannan ja Charlotten kanssa matkalla Dresdeniin. Olipa vaisu tuppukylä. Olis kannattanut mennä Erfurtiin Göttingenin sijasta. Myöhemmin opintomatkallaan hän vieraili Rügenin saarella, Berliinissä, Weimarissa, Leipzigissa, Dresdenissä ja Münchenissä. (Rügen kz Nipi ja Kurki-Suoniot)
ellauri310.html on line 618: Valmistuttuaan Harvardista hän aloitti työskentelyn englannin opettajana New Yorkin yliopistossa vuonna 1924. Hän opetti siellä aina vuoteen 1930 saakka. Alun perin hän lähti koulusta ensimmäisen vuoden jälkeen työstämään henkilökohtaista kirjoittamistaan ulkomailla Euroopassa. Paluumatkallaan vuonna 1925 hän tapasi naimisissa olevan Aline Bernsteinin, New Yorkin teatterissa menestyneen lavastus- ja pukusuunnittelijan, joka oli häntä kaksikymmentä vuotta vanhempi. Näin alkoi heidän myrskyisä tapaus, joka kesti seuraavat viisi vuotta. Tiesitkö?
ellauri321.html on line 611: Kaikki nämä olivat jokapäiväisiä juttuja, jotka eivät kiinnostaneet Juania, joten hän luki vain otsakkeet. Mutta sitten hän näki sivun yläkulmassa otsakkeen: Ajatuksen kieltäjien koulu saanut mielenkiintoisen oppilaan. Hämmästyen ja sekavin tuntein hän luki sen alla olevan uutisen. Kaunishipiäinen Kuo Kuo, jonka kulmakarvat olivat ohuet kuin mäkäräisen jalka, oli liittynyt Arroyo Beachin nudistilahkoon löytääxeen yli-ihmisen. Olivathan kiinalaiset matkailijat, kuten se Matka länteen kirjan apina, muinaisinakin aikoina menneet länteen viisautta hakemaan ja vaeltaneet sitä varten Keski-Aasian suurien autiomaiden halki, missä heitä kiusasi kylmät ja kuumat paholaiset ja hiekasta nousevat, tuulen kuljettamat aaveet, kunnes he lopulta löysivät viisauden lähteen Benareksessa, pyhän Ganges virran rannalla. Mutta matkallaan he tutkivat suurella mielenkiinnolla paholaisia, paimentolaisheimoja, yksinkertaisten vuoristoasukkaitten ja säikähtyneitten talonpoikien tapoja...
ellauri322.html on line 314: Joseph Wrightin muotokuvat maisema-asetelmissa ovat meille tuttuja, hänen istujansa huokuvat terveyttä ja hehkua, pukeutuvat hienoihin ja täyteläisiin väreihin liittyviin vaatteisiin – materiaalit, jotka ovat hänen tyylinsä tunnusmerkki ja jotka viittaavat hänen istujiensa mukavuuteen ja vaurauteen. Tämä maalaus, ei kuitenkaan ole suoraviivainen muotokuva, vaan kohtaus kirjallisuudesta. Maria on surullinen hahmo Laurence Sternen teoksesta A Sentimental Journey (julkaistu 1768). Hän on menettänyt järkensä rakastajansa hylkäämisen jälkeen, ja maaseudulla vaeltaessaan Parson Yorick tapaa hänen matkallaan Ranskan halki. Akuutteja tunteita täynnä olevat romaanit ja runous olivat suosittuja 1700-luvun lopulla. Maalaessaan traagista sankaritarta Wright seurasi tätä nykyajan suuntausta, jossa melankoliset hahmot löytävät lohtua luonnosta.
ellauri328.html on line 417: Dallasista kotoisin oleva amerikkalainen taloustieteen professori Ken Howard järkyttyi Moskovan-matkallaan vuonna 1972 huomatessaan, että useimmat neuvostoliittolaiset eivät olleet koskaan nähneet – saati lukeneet tai ymmärtäneet oikein – Jumalan sanaa. Tässä on ilmeisesti yksi niistä:
ellauri338.html on line 65: Genesiksen patriarkaalisessa kertomuksessa Jaakob vietti yön yksin joen rannalla matkallaan takaisin Kanaaniin . Hän kohtaa "miehen", joka kamppailee hänen kanssaan aamuun asti. Lopulta Jaakobille annetaan nimi Israel ja hänet siunataan , kun taas "mies" kieltäytyy antamasta omaa nimeään. Jaakob sitten nimeää paikan, jossa he painivat Penuelin ( פְּנוּאֵל : "Jumalan kasvot" tai "Jumalan kasvot"). Masoreettinen teksti kuuluu seuraavasti:
ellauri342.html on line 162: Tistetin lähdön jälkeen paavin muuli palasi rauhalliseen elämäntapaansa ja entiseen ulkomuotoonsa. Ei enää Quiquetiä, ei enää Béluguetia tallissa. Ranskalaisen viinin kukoistus oli palannut ja heidän mukanaan hyvä huumori, pitkät päiväunet ja pieni gavotte-askel, kun hän kulki Avignonin sillan yli. Seikkailunsa jälkeen häntä on kuitenkin aina kohdeltu hieman kylmästi kaupungissa. Hänen matkallaan kuului kuiskauksia; vanhat ihmiset nyökkäsivät päätään, lapset nauroivat osoittaen kellotornia. Hyvä paavi itse ei enää luottanut yhtä paljoa ystäväänsä kohtaan, ja kun hän viinitarhasta palatessaan antautui pienille päiväunille tämän selässä sunnuntaisinpiti aina tätä taka-ajatusta: "Jos heräisin siellä, laiturilla!" Muuli näki tämän ja kärsi siitä sanomatta mitään, kun Tistet Védènen nimi mainittiin hänen edessään, hänen pitkät korvansa värisivät ja nauraen hän teroitti kavioidensa rautaa jalkakäytävällä.
ellauri362.html on line 114: Darcy ja hänen serkkunsa Richard Fitzwilliam matkustavat joka kevät Kentiin auttamaan tätiään Lady Catherinea tämän Rosings Parkin kartanon kevätsiivouxessa. Lady Catherine Bourgh inhoaa kevätsiivousta yhtä paljon kuin Kaislikossa suhiseen myyrä. Heidän linja-automatkallaan Lontoosta Fitzwilliam huomaa Darcyn surkeasti sormeilevan Elizabethin kirjontalangan kirjanmerkkiä, ja hän haluaa kuulla siihen liittyvän romanttisen tarinan. Välttääkseen kertomasta Fitzwilliamille totuutta Darcy päättää nopeasti tarjota hänelle vaihtoehtoisen tarinan siitä, kuinka hän pelasti yhden parhaista ystävistään harkitsemattomasta avioliitosta. Tarina tyydyttää Fitzwilliamin uteliaisuuden ja lisää hänen arviotaan Darcysta.
xxx/ellauri075.html on line 295: matkallaan mukanaan Ludwig Klagesin muhkeaa teosta Der Geist als Wiedersacher der
xxx/ellauri087.html on line 126: Sitten Saarinen kertoo esimerkin. Kun pariskunta oli ensimmäisellä yhteisellä ulkomaanmatkallaan Lissabonissa, Pipsa ei ollut suostunut lähtemään ulos hotellista ennen kuin oli siivonnut huoneen siivoojia varten. Sehän onkin lentoemäntä, päntry pitää pitää siistinä seuraavaa miehistöä varten. Rent och fint.
xxx/ellauri123.html on line 439: surmauttaa Mooseksen, mutta Mooses lähti lipettiin. Pakomatkallaan hän Midianin
xxx/ellauri137.html on line 82: Kymmenisen vuotta sitten matkallaan Lesothossa hän kuuli, että maaseudulla niukoissa oloissa asuvilla lesotholaisilla ei ole masennusta lainkaan. Ne vaan ryntäilevät kylillä, juoxevat amokkia viidakkoveizi kädessä ja ahtautuvat sitten pohjoiseen vievään kumiveneeseen. Kyllä niitä pitäs hoitaa siellä kotona.
xxx/ellauri259.html on line 659: Alkemisti, kirjoittanut Paulo Coelho. Kirja, jota on myyty peräti 150 maassa. Hahmo, joka matkustaa kauas kotoaan kokien matkallaan mitä moninaisimpia seikkailuja ja toisinaan myös vastoinkäymisiä etsiessään aarretta ymmärtääkseen lopulta, että hänen etsimänsä aarre olikin kotona kaiken aikaa. Kyseessä on novelli, joka todella antaa ajateltavaa.
xxx/ellauri261.html on line 63: Liisa Mäntymies Soromnoo - korjaan Aramnaas romaani sijoittuu girlagomien maailmaan: yksinäinen morsian Ilona lähtee maailmalle ja kasvaa matkallaan naiseksi oman seksuaalisuutensa kohdaten, kiukun, kiihkeän ikävän, vihlovan kivun ja auvoisan oivaltamisen kautta.
xxx/ellauri287.html on line 76: Yhdeksän päivää et koskaan unohda, kun seuraat apostoli Paavalin polkua hänen toisella ja kolmannella lähetysmatkallaan. Täynnä upeita maisemia ja seikkailunhaluisia tutkimusmatkoja, seisot juuri niissä paikoissa, joissa Uuden testamentin kirkko sai alkunsa.
xxx/ellauri287.html on line 395: mukana muissa kuin näissä me-kappaleissa kuvatuissa tapahtumissa, niin ainakin saamme olla varmoja, että hän oli läsnä Paavalin käydessä ensimmäisen kerran Euroopassa, hänen palatessaan Palestiinaan kolmannelta matkaltaan, hänen matkallaan Jerusalemiin, hänen matkallaan Kesareasta jonnekin, hänen bachelor-opinnoistaan Maltassa ja hänen ollessaan kaksi vuotta vankilassa Roomassa.
xxx/ellauri295.html on line 164: Vuonna 1923 Kreikan ja Turkin välinen väestövaihto pakotti sen kreikkalaiset asukkaat poistumaan, jolloin sen kirkko lopulta hylättiin. Apostolien tekojen kirjoittaja (luultavasti evankelista Luukas) ja pseudoapostoli Paavali vaihtoivat laivaa täällä matkallaan Kesareasta Roomaan Paavalin oikeudenkäyntiä varten, saapuessaan rannikkokauppa-aluksella ja vaihtamalla meri-Paavalin kuljetuksesta Roomaan vastuussa olevan roomalaisen sadanpäällikön vartioimaan kippoon.
xxx/ellauri358.html on line 104: Erään heidän nussiretkensä tuloksena Catherine tutustuu läheisen Rastaantien moision väkeen, herra ja rouva Lintoniin ja heidän lapsunsa Isabellaan ja Edgariin. Heidän vaikutuxesta hankin alkaa pitää huolta ulkonäöstään ja kuinkas ollakaan Catherine suostuu hienostuneeseen ja hillittyyn Edgariin,otta sen varattomana aviomiehekseen. Kuultuaan tästa Heathcliff katma koimekse vuodeksi, kunnes palaa ja tapaa Catherinen Rasta-mansion emäntänä. Han houkuttelee Edgarin sisaren parittelemaan ja avioitumaan kanssaan päästäkseen kasikst omaisuuteen ja kostaakseen Catherinelle ja Edgarille. Cather sarastuu vakavasti, synnyttää kuitenkin Edgarille tyttären, Cathyn, mutta menehtyy pian synnytyksen jälkeen. Isabella tulee tuntemaan Heathcliffin paholaismaisen luonteen. Han karkaa saman luota ja synnyttaa pakomatkallaan pojan, Lintonin. Heathcliff ottaa Isabellan kuoltua haltuunsa Humisevan harjun halot huolimatta oppimattomista käytöstavoistaan.
23