ellauri073.html on line 323: Immonen opiskelee koko ajan englanninkielistä materiaalia ja ammentaa omiin motivaatiopuheisiinsa niistä. “En edes tiedä kaikesta siitä englanninkielisestä materiaalista, että mitä ne sanat tarkoittavat suomeksi.”
ellauri117.html on line 417: Kun Zelda kirjoitti Save Me the Waltzin (1932), oman fiktiivisen versionsa heidän yhteiselämästään Euroopassa, ja lähetti sen Scribner'sille, Fitzgerald oli hyvin vihainen ja onnistui vaikuttamaan kirjan julkaisuun. Hän myös sai Zeldan lääkärit vakuuttumaan, ettei tämän pidä kirjoittaa enempää "materiaalistaan", tarkoittaen heidän suhdettaan.
ellauri131.html on line 513: Minulle menestystä, kiitos. Haluan upean työpaikan, paljon rahaa ja kesämökin meren rannasta. Tällaisia lauseita toistellaan, kun ”manifestoidaan” itselle materiaalista hyvinvointia, ja juuri nyt se on kovin muodikasta. Miksi niin moni on valmis uskomaan, että pelkillä omilla ajatuksilla voi vetää puoleensa menestystä? Tilaajille Virpi Salmi:
ellauri164.html on line 170: Das Ding an sich oli sukkahousuisen Immanuel Cuntin kexasema sumutus kun tiede alkoi huohottaa pappispimityxen kovitettuun kauluxeen. Kun ei hengistä saatu mitään toistettavaa havaintoa oli paras päätellä ettei mistään muustakaan ollut varmaa tietoa kuin mitä etusivun ilmoituxessa on annettu. Sinne ajan ja paikan ulkopuolelle noumenaaliseen maailmaan oli hyvä kyyristyä jumalikävässä säätä pitämään. Ja tämän aivopierun jälkeen kokoontua kaverien kanssa seurustelemaan ja juomaan kupposia parhaassa peruukissa ja synteettisestä apriorimateriaalista kudotuissa uusissa legginseissä. All is well.
ellauri238.html on line 383: Sarahin ansiosta Pentti alkoi kirjoittaa taas päiväkirjaa nuoruutensa päiväkirjojen jälkeen. Muokatusta materiaalista syntyi 1967 aiivan loiistava teos Aika Prahassa. Vuonna 1998 ilmestyi Pekka Tarkan toimittamana laitoksena Saarikosken Prahan päiväkirjat sellaisenaan. Niissä ei juuri ole kehumista. Haukotuttavaa, yhtä ryyppäämistä.
ellauri294.html on line 560: Romaani voitti Dutton Animal Book Award -palkinnon vuonna 1967, minkä seurauksena EP Dutton julkaisi sen 11. syyskuuta samana vuonna. Se oli vuoden 1967 Reader´s Digest Book Club -valinta ja voitti Athenaeum-kirjallisuuspalkinnon. Se sai hyvän vastaanoton kriitikoilta, jotka ylistivät sen yksityiskohtia ja Mannixin kirjoitustyyliä. Walt Disney Productions osti romaanin elokuvaoikeudet, kun se voitti Dutton-palkinnon, mutta aloitti tuotannon mukautuksena vasta 1977. Lähdemateriaalista voimakkaasti muokattu Disneyn The Fox and the Hound julkaistiin teattereissa heinäkuussa 1981 ja siitä tuli taloudellinen menestys.
ellauri294.html on line 607: David Rookin vuoden 1970 romaanilla ja James Hillin vuoden 1973 elokuvalla on kuitenkin yhtäläisyyksiä 3v aikaisemmin julkitulleen Mannix-romaanin kanssa. Molemmissa on punainen kettu. Metsästäjä kasvattaa ketun perheensä surmattuaan. Kettu palaa myöhemmin luontoon ja pakenee metsästäjää ja hänen koiransa ajamalla kiskoja juuri ennen junan lähtöä. Tämä johtaa onnettomuuteen, joka saa metsästäjän jäljittämään kettua kostoa varten. On kuitenkin myös huomattavia eroja. Mannix-romaanissa metsästäjä, joka kasvattaa kettua, on eri mezästäjä kuin metsästäjä, joka vannoo kostoa hänelle. Rook-romaanissa metsästäjä, joka ottaa vastaan ketun, on sama kuin se, joka myöhemmin vannoo kostoa. Myös Rook-romaanissa useita koiria kuolee junaonnettomuudessa, kun taas Mannixin romaanissa vain metsästäjän suosikkikoira kuolee. Toinen merkittävä ero on, että Mannix-romaanissa pääkoiralla, jota metsästäjä käyttää loukkaavan ketun jäljittämiseen, ei ole aiempaa sexisuhdetta kyseiseen ketuun. Rookin romaanissa tämä kettu ja koira ovat lapsuuden ystäviä, mikä on sopusoinnussa Disneyn vuoden 1981 Kettu ja koira -sovituksen kanssa, mutta poikkeaa Mannixin lähdemateriaalista.
ellauri326.html on line 333: Talvisodan ulkomainen apu koostui sotamateriaalista, vapaaehtoisista ja moraalisesta tuesta Suomelle taistelussa Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa. Suomi sai paljon myötätuntoa ympäri maailman jo lokakuussa ennen talvisotaa, ja sodan alku synnytti suurta neuvostovastaisuutta. Kansainvälinen lehdistö seurasi sotaa tarkasti ja asettui kommunistisia lehtiä lukuun ottamatta Suomen puolelle. Mutta Stalin ja Hitler oli jo sopineet Ribbentropp-sopimuxen lisälehdillä että Suomi joutaa takaisin osaxi äiti Venäjää. Eikä länkkäreillä ollut siihen juuri huomautettavaa.
ellauri326.html on line 360: Ranskan luovuttamasta materiaalista merkittävä osa oli ilmaista, joskin suurelta osin mm. vanhanaikaista tykistöä (mukana saapuneet ampumatarvikkeet olivat kuitenkin erittäin tarpeellisia). Materiaalin rahallinen arvo perustuu arvioon.
ellauri336.html on line 77: Yleisin tapa, jolla naiset peittävät hiuksensa, on peruukki tai huivi ja joskus hattu. Heidän käyttämänsä peruukki kutsutaan jiddishin kielellä "sheiteliksi" eli kalloxi. Se voi olla valmistettu synteettisestä materiaalista tai aidosta hiuksista. Nämä peruukit ovat melko kalliita, maksavat jopa 500-1500 dollaria. Peruukit ostetaan usein kauppiaalta nimeltä "Sheitel macher", joka ihan pohjimmiltaan tarkoittaa "kallontekijää" jiddishiksi. Jotkut näistä peruukkisalongeista ovat vähittäiskaupan liikkeessä, kun taas toiset ovat omistajan kotona. Peruukin haltija on yleensä nainen, koska kalloa pidetään intiimialueena ja sen vuoksi olisi sopimatonta käyttäytyä sopimattomasti miehen kanssa. On yleistä, että hasidinaiset omistavat 2 tai useampia peruukkeja: yksi jokapäiväiseen käyttöön ja toinen sapattina, juhlapäivinä ja virallisissa tilaisuuksissa, kuten häissä.
ellauri336.html on line 545: Käsiteltäessä kaikenlaista kapinaa on tärkeää, että vanhemmat siirtävät välittömästi syyllisyyden lastensa päälle eikä itselleen. Lapsemme ovat hyvin vaikuttavia, eikä heidän asiaansa auta länsimaisen kulttuurin vetovoima, joka tunkeutuu voimakkaasti juutalaisten kodin (bajs) pyhyyteen. Tämä saa erilaisia muotoja sopimattomasta lukumateriaalista (The Orthodox) televisioon ja Internetiin. Lapsemme ovat niin haavoittuvia vieläzer-haran verkoille ja tuhon polulle. Opettajat voivat välittömästi havaita, ketkä lapset ovat altistuneet television, väkivaltaisten tietokonepelien, CD- ja DVD-levyjen, Internetin ja matkapuhelimien haitallisille ja syövyttävälle vaikutukselle . Entä Internetin vaarat? Tiedän nuoren, joka samaan aikaan kuin hän daf yomi shiur leikki, joutui yhdellä hiiren napsautuksella alttiina myrkylliselle moraalittomalle materiaalille. Shiur oli tietysti vain peittely, jonka alla oli kovaa pornoa. Juutalaiset pornokuvat tuppaavat olemaan huonoja.
ellauri348.html on line 731: Ossian ( / ˈ ɒ ʃ ən , ˈ ɒ s i ən / ; irlantilainen gaeli / skotlantilainen gaeli : Oisean ) on kertoja ja väitetty kirjoittaja skotlantilaisen runoilijan James Macphersonin julkaisemassa eeppisessä runosarjassa , alun perin Fingal ja (1761) Temora (1763), ja yhdistettiin myöhemmin nimellä The Poems of Ossian. Macpherson väitti keränneensä skotlannin gaelinkielistä suullista materiaalia, jonka sanottiin olevan muinaisista lähteistä, ja että teos oli hänen käännöksensä tästä materiaalista. Ossian perustuu Oisíniin, Fionn mac Cumhaillin pojaan (englanninkielinen Finn McCool), legendaariseen irlantilaisen mytologian bardiin. Nykyaikaiset kriitikot olivat jakautuneet näkemyksensä teoksen aitoudesta, mutta nykyinen yksimielisyys on, että Macpherson sävelsi runot suurelta osin itse, hyödyntäen osittain keräämänsä perinteistä gaelilaista runoutta.
ellauri392.html on line 960: Alasarja Juutalainen teologia, kirjallisuus ja filosofia on laaja-alainen ja sisältää ajankohtaista tutkimusta juutalaisuudesta ja Raamatusta kirjallisuutena; Juutalaiset filosofit, kuten Ernst Cassirer, Emmanuel Levinas ja Franz Rosenzweig; ja merkittävä kokoelma tutkimus- ja kirjoitusaineistoa Martin Heideggeristä, Dekonstruktiosta ja siihen liittyvästä kirjallisuuden teoriasta, jossa suuri osa materiaalista koskee Heideggerin yhteyttä natsipuolueeseen ja hänen filosofisia panoksiaan siihen, mitä myöhemmin kutsutaan dekonstruktioteoriaksi. Hirschin kirjoituksia näistä aiheista löytyy laatikosta 20, kansioista 19-25. Hannah Arendtin (laatikko 21, kansio 1) ja Yale-kriitikon Paul De Manin (Box 21, kansiot 2-3) tutkimus liittyy Heideggerin aineistoon. (Katso myös Kirjallisuuskritiikki (laatikko 11, kansiot 16-28; laatikot 12 ja 13; laatikko 22, kansio 10).)
xxx/ellauri114.html on line 488: Eihän tuo 70 vuotta sitten ilmestynyt Kaksoisvirran maa enää ajan tasalla ole, etenkään kun se kuvaa enemmänkin tuon ajan materiaalista kulttuuria ja Lähi-idässä on menty sitten sotien huimia askelia eteenpäin, varsinkin öljymaissa.
xxx/ellauri157.html on line 360: Oikeudenkäynnissä vuonna 2015 kävi ilmi, että henkilökohtaisia tallenteita ei ollut, vaan kaikesta materiaalista oli yksi kopio, jota näytettiin kaikille. Hehe. Mitäs jos ei olisi koko Yleä? Hietasen lakifirma Turre Legal tarjoilee nyttemmin juustoa työelämään.
xxx/ellauri268.html on line 481: Rahan palvonta, rahan ja vallan tarpeen asettamat laatikot eivät synnytä vapautta. Vain sotalaivoja. Vapaudelle, vapaus, oi vapaus lauloivat mustat orjat, bluesin airorytmi kohotti ihmisten henkiä, joiden ruumiit olivat kuluneet tai tuhottu miehen vinoviivalla, ahneuden isku. Tämä on myös meidän muistomme, turpa kiinni inkkarit, sanoi valkoinen Amerikka. Perinnöllisyys on veren, juhlan ja unohtamisen kenttä. Älä ota enempää kuin pystyt kantamaan, sanoi kotka kaksoispojilleen, jotka taistelevat keskenään taivaalla ketun ympärillä roikkuen. Niitä näitä, tuo on nyt tuota. On se aika vuodesta, jolloin syömme tamaleja ja laktoja. Sytytämme kynttilöitä, pikku tulipaloja luodaksemme tietä vastasyntyneelle lapselle, tuoreelle ymmärrykselle. Demonit yrittävät rakentaa taloja kateudesta, vihasta, ylpeydestä, ahneudesta tai tuhoisammasta materiaalista. He eivät tule onnistumaan! He asettavat ne, aa, kehon osat, kuka niistä pitää: maksa, sydän, polvi tai aivot.
xxx/ellauri303.html on line 297: Lehtimaja voidaan rakentaa mistä tahansa materiaalista, ja se voidaan pystyttää aivan talon viereen tai vaikka sen katolle. Majan katto tehdään kuitenkin aina jostakin eloperäisestä aineksesta, yleensä puun oksista, ja sen tulisi mielellään olla niin harva, että tähdet näkyvät sen läpi. Lopuksi maja koristellaan esimerkiksi hedelmillä, kukilla tai muilla koristeilla. Nykyään lehtimajan saattaa rakentaa esimerkiksi juutalainen seurakunta yhdessä, eikä siellä välttämättä nukuta öisin. Ortodoksijuutalaiset noudattavat Tooran käskyä kuitenkin kirjaimellisesti ja asuvat lehtimajoissa juhlan ajan niissä maissa, joissa ilmasto sen sallii.
17