ellauri002.html on line 1585: Jää vielä! Kaada malja täyteen vihreää viiniä,

ellauri006.html on line 1001: Sillä HERran kädes on malja täynäns

ellauri008.html on line 1101: "Kaunis malja leikkeihisi, ole hyvä!"

ellauri008.html on line 1765: Istui yksinään maljakko sylissään

ellauri009.html on line 177: malja marttyyreille

ellauri009.html on line 1770: Pidä Graalin maljasi,

ellauri012.html on line 274: Meinasin lopettaa jo kirjeen tähän, mutta kun nyt kerran valitan susta niin mun pitää keventää sydäntä ja kertoa sen kaikki mustasukkaisuudet ja syytteet. Pidin tosiaan aika raukkiksena sitä että kun me molemmat oltiin päättäneet pyhittää itsemme taivaalle, niin sä panit mut kaikki tekee ensiksi. Epäileekö herra Abelard siis, sanoin, että kuin Lootin vaimo, mä katson selän taakse? Jos mun nuoruus ja sukupuoli antoi aiheen pelätä että palaisin maailmaan, eikö mun käytös, uskollisuus, ja tää sydän jonka tunnet, karkottanu sellaiset epäreilut epäilykset? Tää luottamuksen puute satutti; sanoin izelleni, Kerran oli aika jolloin se luotti mun pelkkään sanaan, haluuko se nyt multa nunnalupauksen suojellakseen oman selustansa? Mitä mä olen ikinä tehnyt ansaitakseni tällaisen epäluottamuksen? Mä tulin kaikkiin sen sopimiin salaisiin tapaamisiin, miks sitten kieltäytyisin seuraamasta sitä luostariin? Minä, joka en kieltäytynyt olemasta mielihyvän uhri ollakseni sille mieliksi, miten voisin kieltäytyä kunniasta sen hyväksi? Onko pahe niin koukuttavaa, että kun kerran on juotu siitä kupista niin ei voi ryypätä pyhimysten maljasta? Vai olitko pätevämpi opettamaan paheita kuin hyveitä, tai minä parempi oppimaan edellisiä kuin jälkimmäisiä?
ellauri015.html on line 344: Jos joisi siitä maljan, sammuisi kuin kuin kynttilä.

ellauri019.html on line 332: Myöhempi historia ja katoaminen. Jehovan profeetan Jeremian välityksellä Edomin kuningasta varoitettiin siitä, että Babylonin kuningas Nebukadnessar panisi ikeen hänen niskaansa (Jer 27:1–7). Sitä, mitä edomilaiset todellisuudessa tekivät tässä tilanteessa, ei kerrota. Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. jotkut maanpakoon joutuneet juutalaiset saivat kuitenkin tilapäisen turvapaikan Edomista. Kun babylonialaisarmeijat sitten olivat lähteneet, nämä pakolaiset palasivat omaan maahansa ja pakenivat lopulta Egyptiin. (Jer 40:11, 12; 43:5–7.) Pian koitti aika, jolloin Edomin oli siemaistava syvään Jehovan vihastuksen maljasta (Jer 25:15–17, 21). Tämä tapahtui suunnilleen 500-luvun eaa. puolivälissä Babylonian kuninkaan Nabunaidin hallitessa. Babylonian historian ja kirjallisuuden tutkijan C. J. Gaddin mukaan Nabunaidin joukoissa, jotka voittivat Edomin ja Teman, oli mukana juutalaissotilaita. Kommentoidessaan tätä John Lindsay kirjoitti: ”Täten profeetan sanat täyttyivät ainakin osittain, kun hän kirjoitti Jahvesta sanoen: ’Minä langetan kostoni Edomille kansani Israelin kädellä.’ (Hes. 25:14.) Osittain ovat täyttyneet myös Obadjan sanat, joiden mukaan Edomin ’liittolaiset’, ’luotetut ystävät’ ’pettäisivät’ sen, ’veisivät siitä voiton’ ja ’panisivat paulan sen eteen’. Tässä saatamme nähdä viittauksen babylonialaisiin, jotka Nebukadressarin päivinä olivat halukkaita antamaan sen saada osansa Juudan tappiosta, mutta Nabunaidin alaisuudessa tukahduttivat kaikiksi ajoiksi Edomin kaupalliset pyrkimykset. (Vrt. Ob. 1 ja 7.)” (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1976, s. 39.)
ellauri020.html on line 697: Katrinkalla on nyt uutisia kerrottavana kaveripiirille, ja millaisia! Ai-jai-jai! huutaa Katrinka tshekixi kuin intiaani. Yahii! Se on sillä tavaramerkkinä, ja väärät verbit kuten Wokulla. Se ärsytti Akua, ja Rikua. Wolmar ei välitä. - Markku ja mä mentiin just naimisiin, vauva on tulossa, ja tää komia poika on mun tshekkiäpärä! Nyt juodaan malja! To business! Yes, to business! For this moment at least, she had it all. Onnen pipanoita.
ellauri037.html on line 334: kärsimysten maljat lentää mereen,
ellauri043.html on line 2298: Areenan keskellä alttarilla savuaa suizukemaljakko.
ellauri048.html on line 1437: The chalice of the grapes of God; Dogin rypäleiden maljaa kitkerää;
ellauri050.html on line 246: From a chalice maljasta
ellauri061.html on line 901: maljas. Tuom 5:26 Hän otti naulan

ellauri067.html on line 554: Lopulta hän on koonnut pyöreän pöydän ritarinsa, joihin kuuluvat sir Bedevere Viisas, sir Lancelot Rohkea, sir Galahad Siveä ja sir Robin Ei-Ihan-Niin-Rohkea-Kuin-Sir-Lancelot. Matkallaan Camelotiin he kuitenkin näkevät näyn, jossa Jumala käskee heitä etsimään pyhän Graalin maljan.
ellauri093.html on line 606: Kävelimme kirkolle ja sieltä haudalle. Se oli valkoisexi kalkittu, ulkoa aika koruton, paizi koristuxet ulkokultaiset. Kirkko oli somistettu vesiastioissa seisovilla katkaistuilla koivuilla ja narsistien paljoudella. Vaskinen kastemalja oli Grundtvigin lahjoittama ja Alvar Aallon suunnittelema. Alttarille valittiin alttariliina, reunusaiheinansa risti ja rypäleet, huomiotaherättävä kauniilla taiteellisuudellansa. Hiljaisina poikina siirryimme kirkon kupeella makaaville haudoille. Toiseen oli "kätketty" Birkedal vaimoineen, toiseen Povisen Kari. Tilaa oli vielä Povisen leskelle ja tyttärelle. Povisen kivessä oli nimekkään taiteilija Skovgaardin muovaama kaunis korkokuva, joka esittää Jeesusta kättelemässä Pietaria. Kiveen oli piirretty graffiteja ja kirkkoveneitä. Valokuvasin sen. Nyt oli Ryslingen-matkani päätarkoitus täytetty.
ellauri097.html on line 226: Näin unta jossa olin ilkeä ja epis. Jostain syystä Seku ja mä oltiin Turussa puutalossa pidetyllä kirpparilla. Kuistilla oli syrjäytyneen näkösiä tyyppejä myymässä vanhoja öljypurkkeja ja lasiastioita yms. vanhaa roinaa. Täältä voisi löytyä peltinen shampoopullo. Siinä oli erilaisia öljyjä. Puristelasisessa maljakossa tai kannussa oli vanha etiketti Myrttiöljyä. Joku oli laittanut siihen hentoja niittykukkia. Öljy tuoxui hyvältä ja maljakko oli jollain lailla kaunis Sanoin lurjuxille että kysyn vaimolta. Ne eivät edes tienneet mikä myrtti on. Rupusakkia.
ellauri099.html on line 242: J: Ne eivät vain toimi. Jeesus on jumalan poika mutta tekee sen puolesta kaikki työt. Tekee turhanpäiväisiä ihmeitä, antaa hullujen roomalaisten huijata izeään ja päätyy ristille. Kaiken lisäxi hän pyytää sieltä käsin isäänsä säästämään jotain sillekin mutta isä ei lotkauta korvaansakaan vaan hörppii maljan tyhjäxi ja antaa pojan kokea kaikki piinat. Miksei Jumala tullut itse tänne kärsimään?
ellauri099.html on line 243: Miksi hän kaatoi luomistyönsä epåonnistuneen tuloksen poikansa niskaan? Mitä isän tahdon tekeminen on, sitäkó että se juo kärsimyksen maljan pohjasakkaan saakka? Ei jätä muille mitään?

ellauri105.html on line 318: 31. Sinä vaelsit sisaresi tietä, ja minä annan hänen maljansa sinun käteesi.

ellauri105.html on line 319: Ps 75:9. Sillä Herran kädessä on malja täynnä, väkevällä viinalla* täytetty, ja siitä hän panee sisälle; vaan sen rahkan täytyy kaikkein jumalattomain maan päällä juoda, ja ryypätä ulos.

ellauri105.html on line 321: Jer 25:15. Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala, minulle: ota tämä viinamalja minun kädestäni täynnänsä vihaa, ja kaada sitä kaikille kansoille, joiden tykö minä sinun lähetän.

ellauri105.html on line 322: 32. Näin sanoo Herra, Herra: sinun pitää juoman sisares maljan, syvän ja leviän; sinun pitää niin suureksi nauruksi ja pilkaksi tuleman, että se on ylönpalttinen.

ellauri105.html on line 323: 33. Sinun pitää siitä väkevästä juomasta ja vaivasta itses juovuksiin juoman; sillä sinun sisares Samarian malja on vaivan ja hävityksen malja.

ellauri152.html on line 736: Spinozalla on isot älykkäät mustat silmät. Mendelssohnilla myös, vaikka ne ovat erinäköisiä. Einstein ja Herzl kuuluvat samaan parhaaseen A-ryhmään. Hiekalla täytetty metallimalja sisälsi esinahkoja.
ellauri159.html on line 820: Hero kuulee isosta MacGuffinin maljasta joka sen on ihan pakko löytää, ja lähtee hakemaan sitä, yleensä jonkun tiimin kaa.
ellauri160.html on line 375: Viimeiseksi jääneessä kokoelmassa Maisema on mielialan musiikkia (1989) Parkkinen pohtii ikääntymistä. Kokoelman surumielisessä herkkyydessä ajatus rajallisuudesta ja kuolemasta on läsnä. Parkkisen surullinen loppu saa väkisinkin tarkastelemaan hänen teoksiaan uudella tavalla. Ehkei tekijä sittenkään ole kyynikko, ei tosikko, vain vakava ja ajoittain ahdistunut. Pekka dokasi ihan liian kanssa. Ei Raamattu turhaan varoita (Sananlaskut 23): "Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas. Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko." Ja lisää samaa sorttia: "Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät? - Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan." Plus niillä jotka käyvät lutkissa: "Sillä portto on syvä kuoppa,
ellauri238.html on line 727: ja minun maljani on ylitsevuotavainen.

ellauri244.html on line 261: Jotain kokousrutiinia please, sanoi E. Saarinen perunaleivoxen takaa. Eski kirjoittaa de Sadesta ja punkista. Hyi hittolainen, sado-masosarjakuvia. Yököttäviä retapeppuja. Punapää oli vanha Nudika. Harrin kultakalat kultakalamaljassa olivat Usko ja Toivo. Niinpä tietysti. Kolmas olisi sitten luottamus, mutta naaraita ei ollut. Harrilla on kirjoitusjumi, sen äiti hymyilee kuin Taisto Tammen mummi, vanha rouva Hagert. Ajatella, mitään hampuuseja ja rahvasta ei enää ole olemassakaan, ihasteli mummi. Luulet vaan. Niitä on vaan entistä enemmän. Annoit minulle tärisevän dildon jossa luki: Nöyryys & intohimo. Sen nimi oli Pukari. Vittu mitä tuubaa. Sori siitä, paljas sori.
ellauri257.html on line 650: ja kultamalja särkyy
ellauri336.html on line 176: Kun lapsi syntyy, häntä verrataan villiaasiin. Rav Chaim Friedlander kirjoittaa8, että vanhempien velvollisuus ja velvollisuus on kouluttaa ja kasvattaa tämä "kesyttämätön aasi" menksiksi ja shomeriksi Torah u´mitzvos (hyvin- hyvätapainen ja Tooraa noudattava juutalainen). Siksi meidän on katsottava lasta koulutuksessa olevana aikuisena. Lapset eivät ole kypsiä, järkeviä, vastuullisia, rauhallisia tai täydellisiä. Päinvastoin, he kasvavat kokemalla, kokeilemalla, analysoimalla ja tarkkailemalla. Kun pidät tämän mielessä ennen kuin lapsi käyttäytyy huonosti, ymmärrät häntä paremmin ja hallitset vihaasi. Siksi sellaisen lapsen rankaiseminen, joka vahingossa kaataa juomansa tai muromaljansa juuri pestylle matolle, on täysin sopimatonta. Lapsi tietää ja tajuaa, kun häntä syytetään jostain muusta kuin hänestä. Oikea chinuch näihin sattumanvaraisiin tilanteisiin on harjoittelu eli jatkuva toistaminen ja opettaminen lapselle, kuinka käsitellä ja kantaa nesteitä läikyttämättä niitä. Lisäksi lapsen velvoittaminen auttamaan sotkujen siivoamisessa tekisi paljon kestävämmän vaikutelman kuin innostuminen.
ellauri336.html on line 606: Of course, it’s entirely understandable that Thunberg would sympathize with the plight of the people of Gaza. No one denies that the conditions they are facing are horrendous. (Yawn.) The real debate is whether that’s truly Israeli’s fault who chase them out of their homes into Egypt and bomb them like crazy, causing 1000% overkill, or whether the blame lies with Hamas, which controls the Gaza Strip? Tulta ja tulikiveä! Polttava tuuli olkoon malja, joka heidän on juotava! 7. 11:7 . Ps. 17:15,27:4,63:3 Matt.
ellauri340.html on line 554: Tämä unenomainen suvaitsevaisuus poikkeamista kohtaan pyrkii tarjoamaan lukijoille puhdasta tarinankerrontaa, muodollisen yllätysvirran, joka ajaa tarinan, Alice-kaltaisen, aina uudelle alueelle, ja näiden kaninreikien ylellisyydessä on jotain melkein pelottavaa, ikään kuin Handke nauttii siitä, ettei hän vastaa kysymyksiin, joita saatat esittää hänelle. Silti hän ei voi olla vetäytymättä takaisin puolustelemaan itseään, vaikkakin kiertävällä tavalla. The Fruit Thief -elokuvan lopussa ilmestyy Alexian isä, näennäisesti maljaakseen pitkään eronneen perheen kokoontumista yhteen: "Me kansalaisuudettomat ihmiset olemme tässä ja tänään erossa valtiosta, valtion ulottumattomissa. Kaikki muut muuttuivat lahkoiksi – valtioiksi ja kirkoiksi – ja…ja… Ja me? Aikapakolaisia, pakosankareita."
ellauri362.html on line 555: Kiinalaisissa maljakoissa, katso! kuohuviini sairaat,
ellauri374.html on line 712: Japanin pääministeri lainaa Star Trekiä, kun hän maljaa Bideniä osavaltion illallisella.
ellauri377.html on line 550: Sitten he johdattavat sen Valon Neitsyen luo, joka tuomitsee vanhurskaat ja syntiset, jotta hän voisi tuomita sen. Ja kun pallo kääntyy, se luovuttaa sen vastaanottajilleen, jotta he voivat heittää sen Ja he johtavat sen veteen, joka on pallon alapuolella; ja siitä tulee kiehuva tuli ja se syö sitä, kunnes se puhdistaa sen kokonaan. "Ja Yaluham, tuo Sabaōthin sieppari, Adamas, tuo unohduksen maljan ja ojentaa sen sielulle, ja se juo sen ja unohtaa kaikki alueet ja kaikki asiat ja kaikki alueet, joiden läpi se on käynyt. Ja he luovuttavat sen ruumiin, joka viettää aikansa vaivautuneena. "Tämä on panettelijan rangaistus."
ellauri377.html on line 558: "Sitten he johdattavat sen Valon Neitsyen luo, joka tuomitsee vanhurskaat ja syntiset, jotta hän voisi tuomita sen. Ja kun pallo kääntyy, se luovuttaa sen vastaanottajilleen, jotta he voivat heittää sen. Ja he johtavat sen veteen, joka on pallon alapuolella; ja siitä tulee kiehuva tuli ja se syö sitä, kunnes se puhdistaa sen kokonaan. "Sen jälkeen tulee Yaluham, Sabaōthin saaja, Adamas, tuo unohduksen maljan ja ojentaa sen sielulle; ja se juo sen ja unohtaa kaiken ja kaikki alueet, joihin se oli mennyt. Ja he heittivät sen ontuva, pysähtynyt ja sokea ruumis. "Tämä on varkaan rangaistus."
ellauri377.html on line 560: "Ja Yaluham, Sabaōthin saaja, Adamas, tulee ja tuo maljan, jossa oli unohduksen vettä, ja ojentaa sen sielulle; ja se joi ja unohtaa kaikki ja kaikki alueet, joihin se oli mennyt. Ja he heittivät sen ontuvaksi ja epämuodostuneeksi ruumiiksi, niin että kaikki halveksivat sitä sinnikkäästi. "Tämä on ylimielisen ja nenäkkään miehen rangaistus." Andreas vastasi ja sanoi: "Entä ylimielinen mies, mitä hänelle tapahtuu, kun hän tulee ulos ruumiista?"
ellauri377.html on line 566: "Ja sen jälkeen he johdattavat sen Valon Neitsyen luo, jotta tämä tuomitsee sen. Ja kun pallo kääntyy, se luovuttaa sen vastaanottajilleen, jotta he voivat heittää sen pallon aioneihin. Ja pallon palvelijoille pallo johda se veteen, joka on pallon alapuolella; ja siitä tulee kiehuva tuli ja se syö sitä, kunnes se puhdistaa sen. "Ja Yaluham, Sabaōthin saaja, Adamas, tulee ja tuo maljan, jossa oli unohduksen vettä, ja ojentaa sen sielulle; ja se joi ja unohtaa kaikki ja kaikki alueet, joihin se oli mennyt. Ja he heittivät sen ontuvaksi ja epämuodostuneeksi ruumiiksi, niin että kaikki halveksivat sitä sinnikkäästi. "Tämä on ylimielisen ja nenäkkään miehen rangaistus."
ellauri377.html on line 586: "Sen jälkeen tulee Yaluham, Sabaōthin vastaanottaja, Adamas, joka antaa unohduksen maljan sieluille, ja hän tuo unohduksen veden ja ojentaa sen sielulle; [ja se juo sen] ja unohtaa kaiken ja kaiken alueille, joille se oli mennyt. Viisauden maljasta sen jälkeen tulee pienen Sabaothin sisäänheittäjä, Hyvä, hän Keskimmäisestä. Hän itse tuo maljan, joka on täynnä ajatuksia ja viisautta, ja siinä on raittius; [ja] hän ojentaa sen sielulle. Ja he heittivät sen. ruumiiseen, joka ei voi nukkua eikä unohtaa sille annetun raittiuden maljan tähden, mutta se lyö sydämensä sinnikkäästi kyseenalaistaakseen Valon mysteereitä, kunnes se löytää ne Valon Neitsyen päätöksen kautta ja perii Valon
xxx/ellauri010.html on line 1213: Toisesta puodista tingittiin maljakot

xxx/ellauri044.html on line 635: metka malja, sorto uusi.
xxx/ellauri044.html on line 663: Tuo malja kusi, maestro.
xxx/ellauri057.html on line 238: Hilja ja Einar elivät ulkomailla yhdessä viisi kuukautta maljaillen eri puolilla Eurooppaa. Matkalla Hiljan ja Einarin elämistä rajoitti rahapula, eikä matka ollut kovin onnistunut. Hilja merkitsi Einarille paljon: hän oli tälle samalla rakastajatar, äiti ja kumppani.
xxx/ellauri122.html on line 40:
xxx/ellauri148.html on line 529: 7:2 Sinun napas niinkuin ympyriäinen malja, josta ei koskaan juoma puutu; sinun vatsas on niinkuin nisuläjä, istutettu ympäri ruusuilla.

xxx/ellauri170.html on line 1090: "Sen jälkeen tulee Yaluham, Sabaōthin vastaanottaja, Adamas, tuo unohduksen maljan ja antaa sen sielulle; ja se juo sitä ja unohtaa kaiken ja kaikki alueet, joille se oli mennyt. Ja he heittivät sen tylsään, pysähtymään ja sokeaan kehoon. Tämä on varkaan rankaiseminen."
xxx/ellauri170.html on line 1112: "Sen jälkeen tulee Yaluham, Sabaōthin sisäänheittäjä, Adamas, joka antaa sieluille unohduksen maljan, ja hän tuo unohduksen veden ja antaa sen sielulle; [ja se juo sitä] unohtaa kaiken ja kaikki alueet, joille se oli mennyt." Viisauden maljasta." Sen jälkeen tulee pienen Sabaōthin, Hyvän, ja Keskon vastaanottaja. Hän itse tuo kupin täynnä ajatuksia ja viisautta, ja siinä on raittiutta; [ja] hän antaa sen sielulle. Ja he heittävät sen ruumiiseen, joka ei voi nukkua eikä unohtaa sen raittiuden kupin takia, joka sille on annettu; mutta se piiskaa sinnikkäästi sydäntään kyseenalaistamaan Valon mysteereitä, kunnes se löytää ne Valon Neitsyen päätöksellä ja perii Valon ikuisesti." Niin ettei siinä kummemmin käy, ei satu sen vertaa kuin koronarokotus. Heippa, jatketaan tästä ensi kerralla. Jokos saadaan lounasta?
xxx/ellauri174.html on line 104: Täällä hän laulaa: voit koskettaa häntä. Sen varsi eristää sen; se on karkaistu lasiputki; malja, jossa näet tämän hehkun värisevän, muodostaa itse lauhduttimen; se on keinotekoinen orkidea, melko hyvin jäljitelty... loistavampi kuin kaikki ne, jotka tuoksuvat auringonnousun valohöyryihin Brasilian ja Ylä-Perun tasangoilla. Ize asiassa luonnon jutut ovat aivan perseestä, verrattuina näihin muovisiin. Kuten tulet kohta näkemään!
xxx/ellauri174.html on line 115: Lordi Ewaldin oli mahdotonta rypistää kulmiaan näille sanoille vaikka yritti, ja niin upea oli se vakava intonaatio, jolla tämä malja kohosi hiljaisuuden keskellä, se oli kaiken sopivuuden yläpuolella: herrasmies pysyi mykkänä ihailusta.
xxx/ellauri174.html on line 391: Android-ruusu tarttui voimakkaasti tuoksuvaan taskulamppuun, sytytti sen jonkun kukan maljassa; sitten tarttui lordi Ewaldia kädestä ja veti häntä varovasti Edisonia kohti.
xxx/ellauri176.html on line 252: Armes, vases, depuis ma solitaire enfance. Aseita, maljakoita mun yksinäiselta lapsuusajalta.
xxx/ellauri176.html on line 336: De mes robes, arôme aux farouches délices, mun maljamaisista mekoista lähtisi
xxx/ellauri177.html on line 82: Vähän apupapin taustoja, Zola naturistina tietää kuinka tärkeitä ne on elämä-ja-teos näkökulmasta. Syyläisenä nuorukaisena pappiparka veti käteen salaa Neizyt Maarialla. Ei sitä napanneet homomiehen veripipit eikä partapozo pilven reunalla. Fair enough. Sitten tuli vaikeampaa teologista stalkkausta: taivaallisen sulhasen avoliitto, missä Pyhä Henki "sinetöi valinnan maljakon", mystisesti tulppasi Neitsytäidin sisääntuloaukon, antautumaan loukkaamattoman puhtoisena ihmisten palveluxeen; selvitäxeen neizytvoittajana kaikista vastaisista harhalaukauxista, kuvanpalvojien kumiluodeista ja runkkutahroista. Aivan saatanan leppymätön vihollinen, uusi Eeva joka oli murskaava käärmeen pään, ahdas armon portti, josta vapauttajan genomi oli ensimmäisen kerran mennyt sisään, josta hän putkahti, ja josta hän epäilemättä astuisi jälleen viimeisenä päivänä!
xxx/ellauri177.html on line 84: Apupapin valtavassa kammarissa oli tahraantunut tahrattoman siitoxen pazas ja 2 maljakollista liljoja. P. Bonaventura ja P. Aku sanoi että portaat pitää nousta 1 kerrallaan vanhusmaisesti. Pojat heitti läppää tunnilla latinan ja ranskan sekoituxella. Pappioppilas nyökkii kirjassa oleville erisnimille kuin Zvi Ari Schnizelissä. Syntejä: unohti pussata essua, nukahti väärällä kyljellä.
xxx/ellauri177.html on line 109: Sitten hänen mieleensä palasi muisto seuraavasta vihkimisestä, juhlallisempana, pelottavampana, keskellä samaa urkujen laulua, jonka keinuminen näytti olevan Jumalan bravuuri; sinä päivänä hänen harteillaan oli alidiakonin dalmaatikko, hän vannoi tervaavansa perseensä ikuisiksi ajoiksi siveyden lupauksella, hän vapisi koko lihastaan uskostaan huolimatta kauheasti: piispan "Munat tähän koriin" laittoi kaksi hänen tovereistaan pakenemaan kalpeina hänen vierestään; hänen uusina tehtäviään oli palvella pappia alttarilla, valmistaa pylväitä, laulaa kirje, pyyhkiä malja ja kantaa ristiä kulkueessa. Ja lopuksi hän parahti viimeisen kerran kappelissa kesäkuun auringon säteilyn alla; mutta tällä kertaa hän käveli kulkueen kärjessä, hänellä oli unlucky Alf sidottu vyöhönsä, tähti ristissä rinnassa, keula putosi hänen kaulastaan; Hän pyörtyi korkeimmasta tunteesta ja näki hänelle pappeuden antaneen piispan kalpeat kasvot, pappeuden täyteyden kolminkertaisella kätten päällepanemisella. Kirkollisen kuuliaisuuden valan jälkeen hänestä tuntui kuin hänet olisi nostettu paasikiviltä, kun prelaatin täysi ääni puhui latinalaisen lauseen: "Accipe Spiritum sanctum: quorum miseris peccata, remittuntur eis, et quorum retineris, retenta sunt." Eli saat täten täydet supervoimat, vallan sitoa ja päästää. Paizi tietenkin ize izesi. Siihen tarviit kolleegan apua.
xxx/ellauri177.html on line 661: Kulta nousi jälleen ja virtasi hänen sormiensa läpi. Hän oli astumassa kultakylpyyn. Hän kantoi pois pyhät astiat kotikuntansa tarpeisiin, johtaen tietä, maksaen kansalleen maljan palasilla, joita hän väänsi sormiensa välissä pienellä vaivalla. Hän levitti alttarin verhot kultakankaasta hääsänkynsä päälle. Jalokiviksi hän antoi vaimolleen kultaiset sydämet, kultaiset rukoukset, kultaiset ristit, jotka ripustettiin Neitsyen ja pyhien kaulaan. Itse kirkko, jos hän nostaisi sen yhden tarinan, voisi toimia heidän palatsinaan. Jumalalla ei olisi mitään sanottavaa, koska hän salli rakastaa. Sitä paitsi, mitä väliä Jumalalla oli hänelle! Eikö väkijoukko suuteli, sillä hetkellä hän, joka oli Jumala kultaisilla jaloillaan ja joka teki ihmeitä. Isä Mouret nousi seisomaan. Hän teki tuon Jeanbernatin laajan eleen, tuon kieltämisen eleen, joka kattaa koko horisontin. "Ei ole mitään, ei mitään, ei mitään", hän sanoi. Jumalaa ei ole olemassa. Albine viehättävine pilluineen sensijaan on, ainaskin vielä toistaisexi.
xxx/ellauri186.html on line 680: Mihin se tuomitsee, Vankeuteen, maanpakoon, roviolle, Sanoitko sinä roviolle, Niin, tulevaisuudessa tapetaan polttoroviolla tuhansia ja tuhansia ja taas tuhansia miehiä ja naisia. Muutamista sinä minulle jo puhuitkin, He joutuivat roviolle sen vuoksi että uskoivat sinuun, nämä muut taas sen takia että epäilevät, Eikö minuun saa suhtautua epäilevästi, Ei, Mutta me saamme kyllä epäillä ettei roomalaisten Jupiter ole ollenkaan jumala, Ainoa Jumala olen mină, minä olen Herra, ja sinä olet minun Poikani, Tuhansia kuolee, Satoja tuhansia, Satoja tuhansia miehiä ja naisia kuolee, maailma täyttyy tuskanhuudoista ja kuolevien valituksista ja korahteluista, roviolla poltetuista nouseva savu pimentää auringon, ja heidän rasvansa sihisee hiilillä, sen haju saa pahoinvoivaksi, ja kaikki tämä on minun syytäni, Ei se ole sinun syytäsi, vaan se tapahtuu sinun tähtesi, Isä, ota tämä malja minulta pois, On minun valtani ja sinun kunniasi edellytys että sinä juot sen, Minä en halua sitä kunniaa, Mutta minä haluan sen vallan.
xxx/ellauri199.html on line 400: Muista Luojaasi, ennen kuin hopealanka katkeaa ja kultamalja särkyy, ennen kuin vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä putoaa särkyneenä kaivoon.
xxx/ellauri200.html on line 556: Onneaan tavoittelevien toimeliaiden atomien kiihtyviä pyörteitä maailmanlopun viemärin imussa. Tämä oli vakavaa. Väärin, tää on toivotonta muttei vakavaa. Onko Riku humoristinen? Se on sarkastinen mutta huumoriin ei sen eväät ihan riitä. Mitä pahaa eloonjäämistaistelussa on? Nopeat syövät hitaat eivät. Joka toiselle kuoppaa kaivaa joka toiselle ei. Vika ei ole geeneissä vaan meemeissä. Apinoiden meemit saa maapallon kupin kumoon, sen maljan vuotamaan ylize vaikkei pallossa edes ole reunoja. Zahavin haittaperiaate selittää lukiopoikienkin kukkoilun. Mixei siis myös neljääkymppiä lähestyvien kynäntyöntäjien skizoilun.
xxx/ellauri218.html on line 94: Turun paljonpuhutut kukkaniityt puskee amerikkalaisia kesäkukkia. Kotimaiset pörriäiset ovat ihmeissään, monet jäävät nuolemaan pikku näppejään. Mutta mixi pörriäisiä pitäisi ylipäätään ajatella? Eikös turkkulaisse ole senttäs etusijalla? Ihmiset on tosi paljon tykänneet. Ne on maljakossa nättejä.
xxx/ellauri224.html on line 470: Jo pitkään Saarinen on toistanut samoja asioita, sanoja ja anekdootteja, koska lopulta hänellä on vain yksi viesti. Toisto tyylikeinona. ”Tavallaan se… mun äidin suuruus”, Esa Saarisen ääni murtuu. Yhteisenä elämämme Pipsan kanssa jatkuu. Keppihyypiöt ryömivät rehvakkaasti. Iloizemme totuuden kanssa. Nostamme maasta elämän maljan ja urheuden taljan, me pojat jumalan. On uoma ahdas syömäkita. Kiitos kiitos siitä sulle rakas, sinussa jotmuilen ja sinne vedän.
xxx/ellauri225.html on line 556: Malja sulle, malja mulle,
xxx/ellauri229.html on line 62: Tässä numerossa Stänli miettii miten käy sieluun perustuvien uskontojen jos ja kun homo sapiensin duaaliset eri ainexet pystytään teknis-manuaalisesti irrottamaan toisistaan. Jos elukoita voidaan konstruoida bioteknisesti kangaspakasta ja tehdä tietotekniikalla niille mieliä mielin määrin mielivaltaisista aineista ja mulkata niitä vielä matkan päällä miten kukin lystää. Ja sitten ottaa koko heppulista varmuuskopio. Huonostihan siinä käy. Se Platon kumppani (Simmias, episodissa Faido) jonka mielestä sielu on vaan urkuharmonin hyvin temperoitu viritys näyttää olleen oikeassa 6-0, ja myrkkykeisomaljan hulauttanut Sokrates (oikeammin koleerinen Jan von Plaatto ize vanhan opettajansa housuissa) oli hölmö huijari joka huijasi izeäänkin muiden lisäxi. Jenkkivideolla paasaava pikkukaveri jaxaa yhä vaan hutkia samaa kaakkivainajaa. Sokrates on kuvassa kuin salilla käynyt kyyppari sormi ojossa.
xxx/ellauri230.html on line 572: Japsuilla on kotona tyhjän näköistä, ei ole huonekaluja eikä muuta kodikasta sälää, onpahan vain tokonoman mokoma ja siinä Kaken mono. Isäntä vaihtaa monoa heijastamaan perheen tunnelmaa. Tokonoman pöydällä on maljakossa ikebana. Tatamilla on kiva hyöriä särmin eli byobyn takana. Tatami on 6 japanilaista jalkaa pitkä ja 3 leveä. Mutta pitkäkö on japsuilla jalka jäykkänä? Ei hevin selviä, löytyy tällästä:
xxx/ellauri259.html on line 266: On miehiä, jotka estettyinä, estettyinä, pettyneinä, pettyneinä murtuneiden tarkoitusperiensä ja murskattujen toiveidensa keskellä huutavat: "Niinkin, Isä, kaippa niin se näytti hyvältä sinun silmissäsi." Kun se hetki koittaa, sielu lepää. "Abraham piti suuret pidot samana päivänä, kun Iisak poistui tissiltä vieroitettuna." Vieroitetuille sieluille järjestetään runsaat juhlat. Valloituksen ilo on köyhää luopumisen hurmion rinnalla. Saavuttamisen omahyväisyys, ylpeys saavutuksista, menestyksen punoitus kalpenee pettymyksen rauhan edessä. Jos on olemassa yksi tapa, enemmän kuin missään muussa, Jumala ylistetään tämän maan päällä, kun ihminen ottaa pettymyksen katkeran maljan ja sanoo: "Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä." Sellaiset miehet voittaa tappion hyväksymällä sen. Antautuminen on kristityn sielun korkein armo. Kun ihminen kumartuu nöyrästi Jumalan tahdon edessä, hän on saavuttanut korkeimman hyvän.
xxx/ellauri261.html on line 95: Jossain vaiheessa seurueeseemme liittyy myös Isä Ambrosius, ortodoksisen kirkon väsymätön etsijä, joka viimeistelyä vailla olevasta romaanistani kuultuaan ehdottaa, että pitäisin romaanin teemojen pohjalta eteerisen luentosarjan Valamon kesävieraille, jotka ovat matkanneet luonnon helmaan etsimään toisenlaista tietoisuutta ja sitä kautta henkisen elämän eväitä. Lupaan harkita asiaa, mutta painotan etten mielelläni tee sitovia päätöksiä koomamaisen ryyppäyksen keskellä. Isä ymmärtää ja ehdottaa maljaa romaneille, joille kaikki pöydässä istujat ennustavat suurta menestystä.
xxx/ellauri268.html on line 473: Ystävysty heidän kanssaan, kuu sanoi kuin rapu, joka hyppäsi hiänen minihameensa alle, hänen tyttärensä sisälle, syöttötuoli, odottaa muroja ja paahtoleipää. Millainen tyttö hänestä tulikin, pajupuu, siunaus tuulelle, hänen perheelleen. Siellä hän on nyt naimisissa, hiän on paxuna, ja aloitamme tarinan alusta, sanoi hiänen isänsä maljan onnelle siitä, keitä olemme ja keitä meistä tulee, kun muutos uudessa malli sedanissa ruoskii sen moottoritiellä kohti seuraavia sukupolvia, yksi toisensa jälkeen alkuperäisilä Mvskokeen mailla, jotka ovat edelleen täällä vaikka ei enää juuri myskokeja. Kukaan ei mene minnekään, vaikka me aina lähdemme ja palaamme. Se on seremonia. Emme mene kauas, vain pihan perälle.
xxx/ellauri298.html on line 434: Si supieras. Jos tietäisit. Sun lempes maljan kerran join
xxx/ellauri354.html on line 300: Kas, miten nauraakaan kristallimaljassaan Bacchus, nuori ja kuihtumaton! Silmäisi kalvossa, loistava Lydia, viettää rakkaus voittojaan!
xxx/ellauri354.html on line 302: Lomasta lehvien aurinko pilkistää tarttuen maljaani ruusuiseen. Kultana kiiltäen sen säde läikehtii hiustesi yllä, oi Lydia.
72