ellauri028.html on line 849: Tapio Vinhaperä on yleisen kirjallisuustieteen yritysprofessori erityisalanaan grillituotteet. Viran lahjoitti Yrjön Grilli Taavetista. - Kyllä minä en näe tässä mitään eturistiriitaa. Yritys ja tiedemaailmalla on paljon yhteisiä intressejä, kuten saunaillat, pitkät kokousmatkat ulkomaille ja nuoret opiskelijatytöt. Joko muuten mainizin, että Ykän grillissä saa takaa maistuvaisia ja sinne kannattaa tulla kauempaakin?
ellauri055.html on line 1330: Rolland mainizi kynttilänpäivän Breugnonissa. Sillinpää mainizee sen esikoisromaanissaan. Se on 40pv joulusta, kun jee suxet vietiin synagoogaan näytille ja Simeoni pääsi huutamaan nunc dimitri. Hiihtolomaviikolla. Jee suxet mukaan auton katolle! Olis vaan lunta.
ellauri062.html on line 540: Guasimodo ja Montale oli hermeetikkoja, eli peukuttivat hermetismiä. Hermetismi tarkoitti alunperin Hermes Trismegistoxen oppeja, jotka Timon Airaxinen mainizi muistaaxeni Vanhuudesta-kirjassa, jonkinlaista kabbalaa. Hermes Trismegistos kexi säilykkeen. Muistan kun mehuja ja hilloja rexattiin mehumaijalla, suljettiin purkit hermeettisesti sellasella rautapannalla ja pantiin atamonia. Meillä on mehumaija Rauhixen vintissä. Rexauspurkkeja taitaa olla kellarissa.
ellauri069.html on line 348: Roger Mexiko, Aliluti Morituri (Te Salutant, LOL), Carroll Eventyr, and Thomas Gwenhidwy (sori näitä ei kai ole mainittu) laskeskelevat et Blicero (onko tätäkään häiskää mainittu?) laukaisi 00000 rokettinsa todellista pohjoista kohti (siis Joulupukin maata). Loppupeleissä loput Bliceron juonesta paljastuu. Gottfried (mainizinko jo?) oli roketin 00000 lastina. Das Schwarzgerät eliskä "musta laatikko" oli erikoinen kehto ImupeukkuG-muovista, missä oli Gottfried. Se 00000 vaati ohjausmuuunnoxia ja muita asetuxia koska se kantoi Gottfriediä. Radiozydeemi mahdollisti Bliceron puhua Gottfriedille roketissa, mutta mikään lähetin ei kantanut Gottfriedin ääntä takaisin Blicerolle. Roketti laukastiin, tappaen Gottfriedin.
ellauri077.html on line 82: Wallace oli vanhempi vanhempiensa 2 lapsesta. Sen sisko Amy Wallace-Havens on 2v sitä nuorempi. Wallu mielipuuhia oli Amyn kiusaaminen, ja se tiesi miten tehdä Amyn hysteerisexi. Paljon myöhemmin Amy mainizi rakastavasti että Wallu oli "hyväntahtoinen sadisti, jos sellainen voi olla".
ellauri080.html on line 1054: Artikkeli osoittaa myös pari Bylsimän päätöxentekokämmiä. Aikaisin pronssiottelussa Suomen kanssa (jonka Suomi siis voitti, hyvä Suomi! Kuinka noloa, U.S. joukkue lähti jäältä ihan häntä koipien välissä), Bylsimä valizi epähuomiossa Suomen joukkueen Saku Koivun lämäämään rangaistuslätkäyxen, joka olisi lisännyt paljon pelin liikevoimaa jos se olis tehnyt oman maalin. Ei vaitiskaan, se valizi Patrick Kanen joka oli ihan hasbeen tämmöisissä lätkäyxissä. Se ois voinut valita tämän artikkelin kirjoittajan langon Zach Parisen, tiimikapteenin jolla on takanaan pelkkiä menestyxiä. Bylsmää hämäsi ilmeisesti saatavuusheuristiikka (? eli Kane oli siinä lähinnä, tai se oli ainoa jonka nimen se sattui muistamaan). Sitä vaivas myös selektiivinen kylmyys: sillä ei ollut tilastoja sylissä, eikä se koskaan oikein ollut tykännyt röyhkeästä Zachista, eikä sen pahasuisesta langosta. Jos Bylsimä olis ollut rationaalinen eikä noin helkkarin dundeellinen, se olisi voinut erittelevästi valita joukkueen parhaan "ampujan". Se ei siis ollut tarpeexi laskelmoiva. Sen lisäxi, toisin kuin menestyneempi Kanadan sohva, se ei koskaan muuttanut joukkueen viivoja tai pelitapoja. Röyhkeä Zach mainizikin tän syyxi tiimin tappioihin, varmaan pahasuisen langon neuvosta. Bylsimä oli siis liian laskelmoiva. Bylsimä lankesi myös pariin vanhanaikaiseen päätöxentekovinoumaan, ihan alkeisjuttuja. Se oli menestynyt heikompia vastustajia vastaan ja oli kuin ylpistynyt sirkka, luuli izestään ihan liikoja. Siitä se otti konfirmaatiovinoumaa loppupeleissä. Se ei tajunnut mikä nytte meni pieleen, jos se olis sen tajunnut, lopputulos oisi voinut olla toinen. Jos ne ei ois hävinneet Suomi-ottelua, ne olis voineet voittaa ehkä pronssin. Mutta Bylsimä ei ottanut opixeen, ei nöyristynyt Zachille ja sen langolle ja kazo miten kävi. Olis pitänyt noudattaa parempaa strategiaa, mennä ize mailan kanssa jäälle pelaamaan ja taklaamaan Saku Koivua. Zachista ja Kanesta ei ollut mihinkään.
ellauri095.html on line 205: Gerard oli huonompi piirtämään kuin Arthur-veli ja tyytyi lopulta vaan pöpöttämään skezeistä kuten lempparinsa Ruskin. Tästä Ruskinista on jo niin monta mainintaa, että kohta täytyy sekin ottaa tikun päähän. Muistaaxeni Janet Breckenridge mulle ekan kerran mainizi koko tyypistä. Se oli kai joku viktoriaanien "Tuus" Pekka Tarkka. Onnen pekka. I´m so happy oli Mänlin kuuluisat viimeiset sanat.
ellauri096.html on line 771: Vähän samanlainen mutta eri kohtaan sattuva von Wrightin praktisen syllogismin yskähdys on kyvyttömyys eli impotenssi. Henki on altis mutta liha heikko. Kolmas jonka punaposki erixeen mainizi oli että unohtaa kellonajan. Se tuntui musta lähinnä läpältä.
ellauri100.html on line 1298: Kun ryssät tulivat, Greimiemen poika oli alux symppari. Se kannusti Liettuan liittymistä neukkuihin, ja läpytti aina kun se mainizi nimeltä Stalinin. Jossain vaiheessa se ihastui sosialisti Haniaan, josta tuli takinkääntäjä. Greimas luki ahnaasti Marxia muttei ymmärtänyt siitä hevon paskaa. Joku sen parzikakaveri ilmoitti sen nazimieliseen juutalaisvihamieliseen järjestöön, mistä hyvästä sen vanhemmat kuskattiin leirille. Näiden traumaattisten deportaatioiden ansiosta Greimasista tuli antikommunisti vaikka vassari, siis eräänlainen revari.
ellauri100.html on line 1305: Greimaxen eka julkaisu Cervantes ir jo don Kichotas ilmestyi kaikkien tuntemassa Varpai-lehdessä, jonka se ize perusti. Sen poinzi oli: "Let's not be afraid to be Don Quixotes" (tai sama liettuaxi). Sit tuli se thesis "La Mode en 1830. Essai de description du vocabulaire vestimentaire d' après les journaux de modes [sic] de l'époque". Greimiemen ämmän poka jätti sanakirjahommat siihen, mutta jäi loppuiäxi suffixi- ja puffiximiehexi. Ennen Marxia se luki Ferdinand de Saussurea ja Louis Hjelmsleviä jotka oli saaneet vaikutteita Marxin arvoteoriasta. Muita vaikutteita oli Georges Dumézil (who dat) ja rakenneantropologi Claude Lévi-Strauss, satusetä Vladimir Propp, joku Étienne Souriau, ja (voi ei) fenomenaalinen Edmund Husserl, turhanpäiväinen Maurice Merleau-Ponty, kallonkutistaja Gaston Bachelard (jonka Jöpi eilen mainizi), sekä Touretten syndroomainen superman André Malraux. Kaikesta tästä voi päätellä, että Greimas käänsi Marxin päälaelleen ja Hegelin taas oikeinpäin.
ellauri110.html on line 971: Kylvyssä istuessaan Hemingwau luki lehestä että se oli kuollut. Säikähti niin että paransi tapansa. Tai no joitakuita niistä. Vanhus ja meri-vanhus vei Heminwauta merelle. Kysyi mitä tulee evääxi. Hei juu ja rommia pullo, oli vakiovastaus. Vessanseinään Pappa merkizi tukkimiehen kirjanpidolla montako rommia oli kulauttanut. Tästä taisinkin jo mainita, vai mainizinko jo? Loppu oli traaginen, vaiko koominen? mies ampui izensä. Elukat nauroivat ja taputtivat karvaisia eturaajojaan. Rahalla ei ole sielua, muttei ole apinallakaan.
ellauri115.html on line 555: Muista että mä en saarnaa mun mielipiteitä vaan selitän ne vaan. Onko aine juosten kustua vaiko lapioitua, oliko sen tekijä passiivis-aggressiivinen vai ei, on silti varmaa että kokonaisuus on 1, ja että sen takana on 1 superäly; sillä mä en näe mitään mikä ei olis osa samaa järjestettyä systeemiä, mitään mikä ei pelaa yhteen samassa tiimissä, nimittäin, olemassaolevan järjestyxen säilyttämisexi. [Hemmetti mikä konservi!] Tää olento joka tahtoo ja tekee mitä tahtoo, tää olento joka on aktiivinen omalla höyryllä, tää olento, kuka se sitten onkaan [mies se on joka tapauxessa, ei mikään hiän], joka liikuttaa universumia ja käskee kaikki asiat, on se mitä mä sanon Jumalaxi [ja kirjoitan isolla alkukirjaimella]. Tähän nimeen mä liitän ideat: äly, valta, tahto, jotka jo mainizin, ja siihen vielä kiltteyden, joka seuraa niistä välttämättä [miten niin? selittäkääpä tarkemmin?]; mutta tästä eteenpäin en tiedä mitään enempää olennosta jonka just oletin. Se piileskelee mun aisteilta ja ymmmärryxeltä; mitä enemmän mä mietin sitä, sitä sekasemmax tulen; mä tiedän mainiosti eze on olemassa, ja että se on olemassa ihan omia aikojaan; mä tiedän että mun olemassaolo riippuu siitä, ja että kaikki muukin minkä mä tiedän riippuu siitä. Mä nään Jumalan kaikkialla sen duuneissa; mä tunnen sen täällä sisällä, [ja täällä! ja erityisesti täällä alhaalla!] mä nään sen kaikkialla ympärilläni ja enkä nää; mutta kun mä koitan miettiä sitä izeään, jos yritän eziä missä se luuraa, mitä se on, onko sillä parta, mistä se on tehty, se aina karkaa ja mä jään tyhjin käsin kuin perhosen nappaaja.
ellauri119.html on line 212: He mainizivat ennenkaikkea seuravat 4:
ellauri163.html on line 835: Pohjimmiltaan Mouchette-niminen elokuva tiivistää hahmonsa Mouchetten näkökulman, jonka avulla katsoja voi sekä "tuntea" hieman hahmon loimia, samalla kun se pystyy istumaan taaksepäin ja älyllisesti etääntymään itsestään ja "ymmärtämään" hahmon loimia. Riippumatta siitä, tarkoittiko Bresson tätä kaksinkertaista näkökulmaa elämään, se ja monet muut elokuvan vahvuudet enemmän kuin korvaavat sen heikon lopun ja nostavat sen suuruuteen, joka, vaikka se ei ole äärimmäinen suuren elokuvan kaanonissa, tekee Mouchettesta kuitenkin elokuvan, johon termiä "suuri" sovelletaan takuulla. On varmasti pahempiakin tapoja epäonnistua, hieman tai muuten. Kuin toi nolo loppu siis, joko mainizin?
ellauri184.html on line 478: Lesken ropo on prosentuaalisesti enemmän kuin äveriään kymmenys. Tästähän Clare Carlisle jo mainizi: absoluuttisen moraalin kannalta se on yhdentekevää. Eikai Jeesus ole utilitaristi? No on sillä siellä täällä tämmösiä vertailuja tyyliin "parempi pyy pivossa kuin 10 oxalla", jotka on tyypillisiä utiliteettilaskelmia. Arvodimensiot ovat vinossa. Isoäidillä on hintansa. Muutenhan ei saa lasketuxi pelin arvoa.
ellauri269.html on line 722: Jos Supermanin vertaamisen Jeesukseen oli tarkoitus "kristillistää" sankari, ehdokas oli hyvin valittu, sillä Jeesuskin oli juutalainen, viimeinen illallinen oli pääsiäisateria, ja jokaisella pienellä profeetalla on ihme tai kaksi hihassaan. Joona asui valaassa. (No se nyt ei liity tähän mitenkään, kunhan mainizin.) Teräsmiestä, joka jäi syntymästään orvoksi suojellakseen häntä maailmaa tuhoavalta katastrofilta, verrataan jutkupiireissä useimmiten Moosekseen, koska heidät molemmat kasvattivat ei-juutalaiset perheet ja he saivat jumalalta taikavoimia pelastaakseen heimonsa. Todisteena esitetään myös samankaltaisuudet Supermanin rinnassa olevan S-symbolin ja heprealaisen Lamediin tai Shiniin kuten kuvassa.
xxx/ellauri085.html on line 626: Minua pieretti, mutta en ollut vielä pieraissut. Tästä ja ziljoonasta muusta yhtä säteilevän nerokkaasta Wallun mietteestä maxoin yli 40 euroa. Joko mainizin että homodonttinen Mario on tod.näk. äiskän velipuolen tilillepano? Kai se on tullut jossain esille. Wallulla on selkeesti ollut paniikkikohtauxia. Niitä oli mullakin pienenä Merikadulla. Muistan yhdetkin reikäiset pienet skottiruutuiset jamihousut lastenhuoneen ulko-oven kohdalle tehdyssä kaapissa...
xxx/ellauri252.html on line 168: Handen haastattelu 2010 kuulostaa erittäinkin nasevalta. Paras keino maapallon parannuxeen olisi apuharvennus. Kestävä kehitys on pelkkää huuhaata. Kapitalistinen järjestelmä jää ennalleen. Ketähän nää Handea härkkineet typerät talouslipilaaritoimittajat oikein olivat? Ikuinen kapinallinen kuten mainizit.
xxx/ellauri280.html on line 435: Abdulrazak Gurnaun romaani Paratiisi vaikuttaa aika hupaisalta. Mukavimpia oli elämäkerjuri Muhammedin kuvauxet Witun eteläpuolelta. Walla walla, tämä ei ole valhetta, minua pidettiin hulluna kuin Carmen Sylvaa. Suuhuni tungettiin suolakiteitä. Mohammed mainizi kerran Witussa tuntemansa naisen. Vai oliko se kääntäen? Hopearupia oli suuri raha. Jusuf varasti sen isän haisevasta taskusta. Hyvänhajuinen Aziz-setä antoi aina lähtiessä 10 annaa.
19