Bellerophon oli Poseidonin and Eurynomen, Glaukoxen vaimon äpärä. Glaukos kasvatti Bellerofonin käenpoikana. Sama tauti vaivasi kuin Jeesusta, ja Kleistin mainizemaa Amfitryonia. Sitä on paljon liikkeellä, meidänkin esi-isällä se oli. B:n veli (ylläri). oli Pegasos, mulle tutuxi tullut razu, B. listi Kimaran razastaen velipojalla. Kuoli köyhänä ja sokeana pudottuaan taivaalta P:n selästä piikkipensaaseen, ei siis väkivaltaisesti, vammaisena muttei muuten sairaana. Eikä antiikissa ollut maissia, se tuli Amerikoista intiaanien mukana. Guffaw, hyvä Gustav!
ellauri043.html on line 5557: Crepitus on väitetty pierujen, suolikaasujen ja muiden tuhnujen jumala antiikin Roomassa. Monet tärkeät ranskalaiset kirjalliset lähteet mainizevat sen, mutta ainoa antiikkinen lähde on yx kristillinen satiiri. Nimi Crepitus ei kuulosta roomalaiselta.
ellauri045.html on line 832: Ylen aamu-tv:ssä pohdittiin tänään torstaina Toni Hinkan johdolla, minkälaisista ominaisuuksista karisma koostuu. Suomen karismaattisimmaksi naiseksi valittu taiteilija Aira Samulin sanoo ottaneensa jo lapsesta saakka muut ihmiset aina huomioon. Jag tar hommio pä det. Samulin on Suomen karismaattisin ämmistä ja Sale Niinistö on sitä äijistä. Tuhannen äänestäjän otoxella. Ehdokkaita oli nelisensataa. Melkoinen hajonta. Hinkka ei suostunut mainizemaan äänimääriä.
ellauri046.html on line 190: Ane-parka istui Pamelana ukon hännän alla, hemmotteli Peederiä ja Söören-pojua ja kuin kanaemo. Kuoli 66v ensimmäisenä. Söören ei mainize sitä ikinä. Iskää se pelkäsi ja palvoi. Ukko harrasteli filosofiaa rahanteon ohessa. Peeder on se Tentten. 7v Sööreniä vanhempi. Peederistä tuli piispa. Sörenistä tuli kyttyrä ja turha julkkis.
ellauri046.html on line 575: 107. Tai size oli Etixestä. Tästä on yhtä monta mieltä kun on miestäkin. Hipponax mainizee Mysonin.
ellauri046.html on line 580: Aristoxenos sanoo et Mysonista ei tullut julkkista koska se oli maajussi ja asui tuppukylässä. Plato lättänenä mainizee Mysonin Protagoraassa. Se kuoli 97 vuotiaana.
ellauri047.html on line 259: Gretcheniä surullisempi oli Cornelia Goethen kohtalo. Isän näköinen siis ei mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, masentuvainen ja luulotautinen, 15kk vanhempi isoveli oli sen ainoa rakastettu. Meni se naimisiin Goethen kaverin Schosserin kanssa, joka kohteli sitä niinkuin vaimoja kohdeltiin, eikä 2 tyttärestä huolimatta pitänyt Corneliaa paljon minään. Emmedingenin tuppukylässä Cornelia kuihtui ja kuoli pian 2. tyttären synnyttyä 26-vuotiaana. Hizi, me Seijan kanssa vasta tavattiin sen ikäisinä. Hans ei kirjottanut Corneliasta juuri mitään koko valtavassa tuotannossaan. Jossain sivumennen mainizee jälkeenpäin et se oli mitäänsanomaton. Cornelia oli sen uskottu ja apu, kun sillä oli vähän vaikeaa Gretchenin kaa ja myöhemminkin.
ellauri048.html on line 49: Ihmisessä on sisäpuoli kyllä, topologisesti ajatellen, siinä Goethe oli väärässä, niinkuin aina. Apina ei ole John Kennedyn mainizema berliininmunkki, ei Moebiuxen nauha eikä Kleinin pullo. Ei edes donizi, vaan topologisesti vielä monimutkaisempi otus: siinä on neljä toisiinsa yhdistyvää läpireikää. Voi vetää hammaslangan 6 eri tavalla lävize ja rassata. Korvien väliin sitä ei saa eikä voi rassata, vaikka tarvis olisi. On liian paljon kusta välissä.
ellauri052.html on line 421: Taas tota vitun 8 sekunnin kultakalan keskittymiskykyä. Sen on Amerikan mainosteevee saanut aikaan. Sale ansaizee Nobel-palkinnon varoittavana esimerkkinä, mitä Amerikka tekee ryssän mamu juutalaisista. Sale diggas just noita samoja narsisheja kuin kaikki muutkin narsishit, Nietscheä Schopenhaueria Kierkegaardia. Kaskun ei mainize nazi Heideggeriä.
ellauri052.html on line 517: Nicolas-Edme Restif de la Bretonne (1743-1806) kirjotteli puolivillaisia sexijuttuja (se kexi sanan pornografi). Toimi huuhkajana eli hyypiönä (hibou) Pariisin yöelämässä, poliisin vasikkana, sekoili vallankumouxessa, kirjotti kuusikymppisenä 16-osaisen omaelämäkerran Herra Niklas, kuoli kurjuudessa kuten Paisley. Sale mainizee tämänkin. Palkeenkielestä voi oppia paljonkin kun lukee tarkasti.
ellauri053.html on line 213: Kai sillä piti olla hyviäkin runoja, kerta ne oli tehneet kirjailija K. Carlsoniin niin syvän vaikutuxen. Kazotaampas siis, onko ensinnäkin Aarne Kinnusen valikoimissa näytteissä jotain mainizemisen arvoista. Tekniikka on tämä: otan jonkun Puovon runon, ja panen rinnalle jonkun toisen, joka siitä tuli mieleen.
ellauri053.html on line 509: Konkreettinen runous tarkottaa ascii grafiikkaa. Sattumalta olin nähnyt sen Aram Saroyanilla, siitä tiesin kun Uarne sattu mainizemaan. Nyze on pannut proffanhatun päähän ja luennoi. Haukotus. Kuvarunoxi ennen sanottiin näköjään. Mehän kaikki tiedämme, doppailee professori Kinnunen.
ellauri054.html on line 185: Riikonen has noticed that students' knowledge of classic literature is decreasing. Sitä varmaan nolottaa kun alma mater mainizee sen magnus (sic) opuxen, joka on sen kirjeenvaihto Eeron kaa.
ellauri054.html on line 259: Jotenkin must tuntuu et mä oisin Arnoldin Masan Dover Beachin maininnut jossakin. Joo Goethe-paasauxissa mainizen että Masa tykkäs Jöötistä. Runo Dover Beach kuvailee Dover Beachia ja mukulakivien kolinaa rannalla, Matin mielestä se oli jotenkin masentavaa:
ellauri054.html on line 369: Vasemmistolaisista esseisteistä Hande mainizee hyvin nopeasti vain Rauli Palmunoxan ja Matti Rossin.
ellauri055.html on line 1330: Rolland mainizi kynttilänpäivän Breugnonissa. Sillinpää mainizee sen esikoisromaanissaan. Se on 40pv joulusta, kun jee suxet vietiin synagoogaan näytille ja Simeoni pääsi huutamaan nunc dimitri. Hiihtolomaviikolla. Jee suxet mukaan auton katolle! Olis vaan lunta.
ellauri055.html on line 1332: Sillinpään niinikään mainizema maarianpäivä on 25 maaliskuuta edellisvuonna kun Gabi tuli ilmoittamaan et jee suxet ois nyt tulossa. Tismalleen 9kk ennen synttäreitä. Oliko Marialla asia jo tiedossa eli pullat uunissa? Vai oliko Gabilla muumimuki messissä? Joulu on talvipäivän seisaus ja maarianpäivä kevätpäivän tasaus. Nehän ne on pääasioita, loppu pelkkää somistetta.
ellauri058.html on line 806: Aika setämiesmäistä historian yxinkertaistusta. Daryliltä jää jengimuodostelmista mainizematta juna. Ei sunkaan Heidelbergin Pfalzgraf-setäkin ollut melamiehiä? Onnekshi she ei ole perlbriytynyt, mulle siis. Entä Tatu, olixnää homoepigrammit sen lemppareita?
ellauri060.html on line 448: Ei sentään mainize äitiään Hellevi Arjavaa. Eläkkelle päästyään suunnittelee heti kirjaa Padasjoen linnustosta. Sieltä kai se prutkutti Rauharantaan äidin kaa 60-luvulla nyrpistämään nenäänsä Lealle ja pikku-Matille. Onpa pieni maja! Kun Antti lähtee eläkkeelle rahastosta Nilkki sanoo Perkele! jos on hengissä. Vaikka neuvoo jälkeläisiäänkin välttelemään voimasanoja.
ellauri060.html on line 1117: Tässäpä hauska idea: kerää paasauxissa mollattujen apinoiden foaf-graafi ja visualisoi se vaikka graphvizilla. Eli siis esim jos Kasa Veronen mainizee Vaakun suopeasti, siitä tulee linkki Kasan ja Vaakun välille. Pitäis ehkä lisätä punaiset foe of a foe viivat myös. Esim Kekkosen ja Yrjö Soinin välille.
ellauri065.html on line 625: Entäs sitten tää: En sanoisi että luonnon kohtaloa ratkaistaan vaaleissa. Kv rahoitusmarkkinat antaa ohjaussignaalin minkä mukaan poliitikot ja kaivospomot luovii. Kun talous syöxyy ja yrityxet kaatuu, vaikutus luontoon on vähintään 2-suuntainen. Liiketaloudellisen toimeliaisuuden hyytyessä (kuten koronan aikana) luonto saa huilia. Viimeistään silloin kun ihmislaji ryytyy kokonaan. Mutta sitä ennen matkassa on muutama proverbiaalinen mutka. Ennen lopullista pesäntekoa teollisuusjohtajat ehtivät tehdä monta tuhoisaa hätäratkaisua. Hiipuvien luonnonvarojen tilalle on pakko saada korvikesubuja. Laitoxista rakennetaan halpoja ja vaarallisia. Talvivaara ja Olkiluoto on esimerkkejä. Hyvinä aikoina narkkari pitää huolta neuloista. Kun ainetta ei saada valtaa paniikki, ryöstely, järjetön ja kohteeton väkivalta. Tästä on jo esimerkkejä vaikka millä mitalla. Eikä Juotikas edes vielä mainize ilmastokatastrofia.
ellauri067.html on line 463: tannäuserism: In a note to 3.2 of Gravity´s Rainbow, Heseburger explains Pynchon´s use of the word "Tannhäuserism" as follows: The tragic error of Tannhäuser — for example, in Richard Wagner´s operatic version of the myth — was to postpone his quest in order to linger for one year of sensual, "mindless pleasure" with the goddess Venus under her mountain called Venusberg. Vai onko se Brocken, Jaakon ja Jöötin mainizema Kyöpelinvuori Harzissa? On 11 April, American forces liberated the camps at Buchenwald, near Weimar, and the V2 rocket slave-labour camp at Nordhausen in the Harz Mountains. Ryssät eivät päässeet lähellekään. Jenkeillä oli vitun kiire kahmimaan izelleen ne raketit. Ja siitä vasta iso piru pääsi merrasta.
ellauri069.html on line 408: Kuka on puikoissa? Kertoja viittaa uhkaavasti kapitalisoituun "Niihin", jolla tarkoitetaan ylimalkaisesti liskovaltion pahaa liittoa bisneshaiden kanssa vastoin tavallisen persun etuja, ketään erityisesti mainizematta (ei edes Nazeja). Tän tautta novelli on, kuten kollegani Richard Poirier selitti vaikutusvaltaisessa aikaisemmassa arvostelussa, tahallaan kahareisin aidalla, toisaalta lukija voi vainoharhaisesti epäillä kaikkien salaliittoa kaikkia muita vastaan, tai sit vainoharhattomasti pitää tätä pelkkänä irrallisten pätkien vaihtorottapesänä, läpeensä älyttömänä nonsensenä. (Novellin työnimi oli Kutkuttakaamme raitaperse paviaania).
ellauri070.html on line 271: nennt sie sie, sagt; - Bei den Menschen se mainizee sen, sanoen; - Ihmisillä
ellauri071.html on line 550:

Netzach ja Hod on niinku jumalan fiilixiä. Netzach tarkoittaa 'ikuisuus', ja tässä Kabanossissa se tarkoittaa 'voitonriemua' tai 'sen kestävyyttä'. Paul Telttakin mainizee sen pariin otteeseen (Romans 5:3, Galatians 5:22). Hod vastaavasti on 'nöyristelyä', 'rukoilua', kykkimistä herran edessä polvikyykyssä. "Loistavaa! Hyvä Voitto! Mika Häkkinen on voittanut! Hyvä Mika! Lisää samaa!"
ellauri077.html on line 447: Sevverran munista. Mut Riston mainizema Allardt den Dulk puhuu lisää Wallusta ja Kierkegaardista.
ellauri079.html on line 201: Dionysios näyttää ikävästi plagioineen filosofeja mainizematta lähteitä. Se on rumaa, ja epistä. Mut mitä väliä: Kaikista tähänastisista ja tulevista kirjoittajista, jotka väittävät tuntevansa ne asiat joita minä vakavassa mielessä tutkin ja esittävät ne joko minulta tai muilta kuulevinaan tai ize löytäminään, voin sanoa tämän verran: minun mielestäni he eivät voi ymmärtää asiasta yhtään mitään. Tää juttu on näät mystistä, sitä ei voikaan kirjoittaa, se täytyy vaan ize tajuta niinkuin mä. Ei riitä nimi, määritelmä, kuva eikä sanallinen tieto, pitää vaan välähdyxenomaisesti tajuta. Ja se ei onnistukaan joka iikalle, pitää olla lahjoja. Ja niitä pitää tuoda mulle tunnin alussa. Mun luennot on aika kalliita.
ellauri082.html on line 713: Wallun jutut sen äidistä alav. 234 on takuulla tosipohjaisia. Se mainizee mm aivan oikein eze oli perunafarmarin tytär Mainesta ja anaalis-obsessiivinen äiskänkielen pilkunnussija. Iskä lähti sitä pakoon Lylen luo. Eli oli kai sit kaappihinuri. Bylsiköhän äiskäpäiskä jotain Wallun kamua kuin April Waynea.
ellauri092.html on line 507: Leilan mukautumiskyky oli ilmiömäinen. Esimerkkinä Leilan mukautumiskyvystä mainizen 24 vuorokautta kestäneen matkan Durbanista etelä-Afrikasta Buenos-Aireslin. Laiva oli pienehkö ja puutteellisesti varustettu. Niinpä ei ollut lääkäriäkään mukana. Leila rouva hankki kaiken varalta runsaat säilyke-eväät. Tuli sitten niin ankaria myrskyjä, että suorastaan hengenvaara oli kysymyksessä. Mottin täytyi tilata laivan puusepältä erityinen suojus, jotta Leila ei putoaisi vuoteesta. Itse hän asettui lattialle makaamaan. Reippaalla mielellä he silti pysyivät, ja hytissä Leila hoiteli eväs-emännyyttänsä, milloin syöminen kävi päinsä ja palveluskuntakin oli avuton. Toisen kerran heidän oli pakko Japanin merellä matkustaa hytittömässä laivassa ja kaiken yötä maata pitkällään, pidellen kiinni kanteen ruuvatun pöydän jalasta, jotta eivät sinkoaisi yli laidan. Olipa Mottilla uskollisia ja sieviä palkallisia sihteereitäkin. Eräs, jota ei merikipu vaivannut, kiinnitti kirjoituskoneensa laivapöytään ja izensä samoin sängynpäätyyn, voidaksensa hoitaa välttämättömiä tehtäviä. Tietysti heillä oli ihaniakin matkoja, jolloin koko seurue nautti meri-ilmasta ja näköaloista, jopa kansipeleilläkin hankki terveellistä
ellauri096.html on line 695: Hauska huomata että Yli-Juotikas soveltaa Sainte-Beuven peukuttamaa ja mun systemaattisesti soveltamaa elämä ja teoxet menetelmää maalieläimeensä Ansa Ikoseen. Se kaivelee Ansan taustoja ja koittaa selvittää sen kanadalaista sukua löytääxeen ainexia johkin Frantz Fanon-tyyppiseen freudilaiseen selityxeen mixi Ansa ei pidä maahanmuuttajista. Fanonista ei näytä olevan paasausta, pitäisikö olla? No teen tietolaatikoon. Se oli joku sivistynyt siirtomaalainen, jos värin saa mainita niin kakan. Antikolonialismia freudilaisella kuorrutuxella. Tunnettu kirjoista Peau noire, masques blancs ja Les damnés de la terre. Amerikkalaiset mainizevat miinuxena sen marxilaisuuden, ranskixet että se sähläs Algerian puolesta.
ellauri110.html on line 664: Eikä se mainize palkinnon sille myöntäneen santarmin nimeä. Se oli Maria Liisa Nevala, ent teatteritieteen prof joka lähti viran saatuaan kansallistiiatteriin. Kai Hande pahastui koska ämmä sanoi vaihtaneensa voittajaa ihan viime tingassa. Se oli loukkoovoo. Ärsyttävä ämmä se kyllä oli. Oliko sen mies se kesy Olli Saukkonen Oulusta jonka väärinpäinen sanakirja on mulla hyllyssä? Oli se. Ämmä on Hansun ikätveri Kauhavalta, isä Toivo oli srk-neuvos, mitä sekin on. Toivo sai tytön sota-aikaan 19-vuotiaana. Eikai ne sunkaan ole lessuja? Ei ainaskaan se 100-vuotias nimiserkku autokuski Teuvalta josta oli maakuntalehdissä paljon juttuja. Hande oli ajaa lysyyn yhden sellaisen kortin saatuaan. Eikä liioin keihäänheittäjä Pauli Nevala. Nevaloita on Pohjanmaalla kuin itikoita. "Nyt eläkkeellä on aikaa ja vapautta muihinkin harrastuksiin", sanoi 70-vuotta juuri täyttänyt Maria-Liisa Nevala omaperäisesti radiossa v 2013. Se on kuunneltu 280 kertaa, valtaosa kuulijoista takuulla Nevaloita.
ellauri115.html on line 724: Heitä kaze kaikkiin maailman osakuntiin; lue jokainen historianide; keskeltä näitä omituisia ja julmia palvonnan muotoja, näiden hämmästyttävän moninaisten tapojen ja tottumusten joukosta löydät aina samat oikean ja oikeuden ideat; kaikkialla samat moraliteetit, samat hyvän ja pahan ideat. Vanah pakanismi synnytti kauheita jumalia jotka alennettiin sittemmin perkunoixi, jumalat jotka vaan tarjosivat ylimmän onnen kuvana rikoxia tehtävixi ja himoja tyydytettävixi. Mutta turhaan pahe lähti jumalten kämpästä niiden henkkarit mukana; moraalivaisto ei hyväxynyt niitä miehen sydämmeen. Kun Juppiterin rivoiluja juhlittin, Xenokrateen pidätyskykyä kunnioitettiin; siivo Lukretius ihaili häpeämätöntä Venusta; julkea roomalainen uhrasi Pelolle; se kuzui jumalaa joka leikkas isältänsä kikkelin, ja kuoli mukinoitta oman isänsä käsissä. Mitä arvottomimpia jumalia palvoi jaloimmatkin heppulit. [En nyt viizi tässä mennä Barukin mainizemiin puupääjumaliin.] Pyhä luonnonääni oli kuuluvampi kuin jumalien ääni, se voitti kunniasijan maalla ja kaupungissa; se näytti lähettävän syyt ja syylliset yhtä lailla taivaaseen. [Häh?]
ellauri117.html on line 47: Eemelii! huutaa isä ja lukizee Eemelin taas snickeboaan. Eemelin isä olisi ollut parempi asiantuntija lastenkasvatuxessa kuin JJ Rousseau, tuo ex-isäpappa joka kirjoitti kokonaisen kirjan asiasta josta sillä ei ollut ensikäden tietoa. Sen äiti kuoli lapsivuoteeseen, sen henkipatto isä jätti sen heitteille "kiltin pastorin" ja tuplalangon vaivoixi, se joutui puuman kynsiin 15-vuotiaana ja teki 5 lasta laundromaatille jotka se kaikki jätti kirkon portaille. Voltaire teki JJ:n Eemeli-kirjasta karkeahkoa pilaa. Mutta kerta Shirley Hubara mainizee sen lähteenä, pitää siihenkin näemmä tutstua lähemmin.
ellauri117.html on line 653: Locken miälestä P. Peeveli oli nopeaälyinen heppu, kuumaverinen. Sillä oli niin paljon sanomista että sanat tungexivat ovissa kuin keltakassisia kundeja kellon alla Stockan alessa (silloin kun vielä oli Stockmanni, nythän se on enää vain varjo izestään). Se sekoilee niin paljon että tarvitaan joku Locke parsimaan sen lauseet kokoon. Kukas siihen parempi kuin John, himself a man of parts. Liimataan pätkät yhteen eikä välitettä sanoista niin paljon kuin ajatuxesta, joka Peevelin tasoisella kaverilla on aina sama, sanoi se mitä tahansa. Room. 1 jossa gender challenged saavat kyytiä, vähän näyttää hirvittävän Jussia: onko Peeveli nyt sanomassa että pakanoiden olis pitänyt tietää paremmin, vaikkei niillä ollut yöpöydän laatikoissa Gideonin Bibleä? Jussi koittaa selittää kaiken parhain päin: että Peeveli vaan tässä suomii heimoveljiä eikä mainize pakanoita muuten kuin vertailumielessä. Hmmnojaa, uskokoon ken haluaa. Will to believe, sitä tässä kysytään.
ellauri118.html on line 1066: Näin veisasi paha ryppyinen läskinaama Danny kohdellessaan kaltoin juoppoa Armi Aavikkoa n. 20 vuoden ajan kunnes Armi kuoli keuhkokuumeeseen. Peggy ei mainize Nickin alla sanaa rakkaus, se toisi huonoa onnea. Se sanoo vaan: työnnä, maxoin runsaasti. Pentti pentti, työnnä vielä sentti.
ellauri144.html on line 210:

Phillu mainizee (175) Mandelin tykänneen Tito Puentesista ja Pupi Camposta niin paljon että muutti nimensä Babaluuxi. (Kolmas nimi on pianisti Joe Loco.) "Babalú" is a Cuban popular afro song written by Margarita Lecuona, the cousin of composers Ernestina and Ernesto Lecuona. The song title is a reference to the Santería deity Babalú Ayé. "Babalú" was the signature song of the fictional television character Ricky Ricardo, played by Desi Arnaz in the television comedy series I Love Lucy, though it was already an established musical number for Arnaz in the 1940s as evidenced in the 1946 film short Desi Arnaz and His Orchestra. By the time Arnaz had adopted the song, it had become a Latin American music standard, associated mainly with Cuban singer Miguelito Valdés, who recorded one of its many versions with Xavier Cugat and his Waldorf-Astoria Orchestra. Arnaz made the song a rather popular cultural reference in the United States.
ellauri144.html on line 314: Phil Roth mainizee roolimalleinaan Norman Mailerin ja Michael Toddin, mustanpuhuvia jutkuäijiä jotka onnistui nappaamaan ihan eturivin shixoja. Philkin piti shixoista, vaixen eka vaimo oli sille elämänikäinen pettymys ja trauma. Philin mielestä shixa huijasi sen naimisiin, käyttäen samaa veruketta kuin ukko Schäfer joka haulikolla pakotti tiineen tyttärensä kanssa vihille opettaja Zimmerin. Kaikkein traagisinta oli että Philin kohdalla se ei ollut edes totta! Ei lasta eikä paskaakaan, mitä vittua.
ellauri151.html on line 734: 7:4 Niin, veljeni, just niinkuin nää ämmät, teidätkin on tavallaan tapettu laillisesti kuin kilohailit Kristuksen astalolla, tullaksenne toisen omiksi, eliskä tän mainizemani jäbän, joka on kuolleista herätetty, että me poikisimme Jumalalle.

ellauri159.html on line 424: Eli nää pitäs nyt sortteerata tähän EAT! FUCK! KILL! lokerikkoon. EAT! pykälää (siis reviiriasioita eli nokintajärjestystä ruokalaarilla) koskevat selkeästi 20:2, 3-5, 7, 8-11, 12. Mutta samaan palataan sitten taas kuin koira oxennuxelle pykälissä 15, 16 ja paranoidissa luettelomaisessa tarkennuxessa 17. Noihin kahteen muuhun pääasiaan, FUCK!(14) ja KILL! (13) riittää 1 pykälä kuhunkin, paizi että pykälä 17 mainizee erixeen emännät omaisuusluettelossa. Pykälä 20:16 puhuu vaan väärästä todistuxesta eikä muusta valehtelusta.
ellauri184.html on line 101: Vähän hirvittää että tämmönen ilmeinen ihmishirviö pukeutuu kiltin Jee-suxen naamariin. Tuleekohan siitä yhtään mitään, edes Oiva Ketosen mainizemaa pannukakkua?
ellauri184.html on line 657: Pilatus remontoi jotkut loistotornit jonkun satamakaupungin (Tiberias?) möljässä. Onkne samat mitkä Huismanni mainizee kirjansa lopussa? Pilatus oli razumies ilman lakitutkintoa. Varmaan reilua tykkikenraali Xavieria otti päähän liuhupartojen jesuiittojen häsläys.
ellauri185.html on line 50: Sale Bellow mainizee Horatio Alger-kirjansa "Augie Marchin seikkailut"¹ alussa onnettomat äidit Eevan ja Hannan. Eevan onnettomuudet tiedetään (ne ize ansaitut), mut kuka hiivatti oli Hanna? Mulla on iso aukko raamattutiedossa deuteronomisten kirjojen kohdalla. Vaikka niissä on kosolti mehukkaita juttuja. (¹"Kiemurat", kuinka typerää.)
ellauri196.html on line 505: Sale Belov mainizee Hesekielin laaxon Augie Marchissa. Salen isoveli haluaa pelastaa jotain Hesekielin laaxon vainajia. Mikähän sekin alluusio tarkottaa?
ellauri203.html on line 202: Kekä oli Fedja-epigrammin mainizema Leuchtenberg? Se oli venäläistynyt ranskalais-baijerilainen ruhtinas, B-sarjaa, ei Wittelsbacheja (kuten me), vaan jotain Napsun ottopoikia. Siitä liikkuu seuraavia juoruja:
ellauri203.html on line 513: Taganrog (ven. Таганрог) on satamakaupunki Asovanmeren rannalla Rostovin alueella Etelä-Venäjällä. Siellä on noin 257 681 asukasta (2010 väestönlaskenta). Vuonna 1698 perustettu Taganrog on Venäjän ensimmäisiä ja edelleen tärkeimpiä satamia. Se tunnetaan parhaiten kirjailija Anton Tšehovin syntymäpaikkana. Herodotos mainizee sen nimellä Emporion Kremnoi. Nikkalassa on tällä haavaa 451 asukasta.
ellauri207.html on line 275: Pepin ei kyllä kanzi luottaa Kalleen eikä kääntäen. Samaan aikaan kuin Peppi lipsuttelee hikisenä Mimmi Musia, Musse Pigg höylää yli viisikymppistä Harriettia. Neljäntenä miehenä isän, veljen ja jonkun nimeltä mainizemattoman aussivainaan jälkeen. Hizi miten tällänen lakkaa kiinostamasta seizenkymppistä. Sitä vähän ihmettelen mixi sukuruzasta tehdään tässä niteessä niin iso numero. Eihän tällä kihnutuxella ole lisääntymisen kanssa mitään tekemistä, kunhan koirastelevat. Ei koiratkaan sellaisesta ota paiseita.
ellauri210.html on line 276: Picabiakin ymmärsi että kaikki sanakombinaatiot on käypiä ja niiden runollinen teho on sitä suurempi mitä mielivaltaisemmilta ja ärsyttävämmiltä ne vaikuttavat ensi näkemältä. Limainen Salman Rushdie mainizee Picabian fatwakirjansa s. 323 missä kerrotaan Salmanin sivistymättömistä sikailuista Allelujan kaa Gibreelin hahmossa. Futuristi Marinetti julkaisi jonkun Adbrisin kaa fasismin manifestin joka oli pääpiirteissään ihan oikeilla linjoilla, lukuunottamatta korporativismia, mikä oli ainut osa mikä siitä toteutui. Salman Rushdie on epäkypsä kaveri. Marinettikin oli, futurismin manifestissa se ylisti sotaa – maailman ainoaa hygieniaa – militarismia, isänmaallisuutta, vapaudentuottajien tuhoisaa elettä, kauniita ideoita, joiden puolesta kannattaa kuolla, ja naisten halveksuntaa". Joyce altistui futurismille asuessaan Triestessä ja mutustaessaan pökäleitä. Futurismi vaikutti merkittävästi Lewisin ja Poundin vortistiseen filosofiaan. Marinettilta on kuultavissa äänitteitä lukemassa joitakin hänen äänirunoistaan. Hän tuomitsi pastan syyttäen sitä voimattomuudesta, pessimismistä ja miehekkyyden puutteesta. Hän ennusti, että jonain päivänä pillerit korvaisivat ruoan energianlähteenä, ja vaati "muovikompleksien" luomista luonnollisten ruokien korvaamiseksi.
ellauri210.html on line 1214:

Muita Piha-Anteron mainizemia nuaria tyyppejä

Linklater mainizee Tuomas Paineen Juanin alkusivuilla. Tästähän prototalouslipilaariuden pilarista on aikaisempi paasaus albumissa 146. Paine oli Peppu Rothin idoli pikkupeppuna.
ellauri322.html on line 282: Palvelijat tietty varastelevat. Maantierosvoja ei ole kun ei maanteitäkään. Mary sentään honaa että sota rikastuttaa naapurimaita, mikä jää Painelta mainizematta. Hyvä sentään että Kaarle XII delppasi.
ellauri338.html on line 87: Martinin kartat senenempää kuin Wikipedian virallinen juutalaisten historia eivät mainize Abrahamin maahanmuuttoa Irakista eikä Ebyktista palanneen Moosexen ynnä Joosuan demilitarisaatiota Mooabin, Ammonin ja Filistean mailla. Cetera iam fabulosa ilmeisesti.
ellauri341.html on line 135: Kriitikot täysin muikenevat tästä aiheesta - se on liian kuuma peruna, ettei vaan leimattaisi sen enempää semitisteixi kuin hamitisteixi. No ei kai sitten jää juuri arvosteltavaa. Mikä niitä vaivaa, aivanko ne on pösilöitä kun eivät edes mainize mistä kirjassa on puhe?
ellauri348.html on line 134: 17. vuosisadalla, kertooo Pirjon lähde, jota se ei mainize (veikkaan Wikipediaa), toivo kazottiin tunteexi pikemmin kuin ajatuxexi. Mutta Reikärauta Renen määritelmä toivolle oli lähes moderni. Toivo on luottamuxen vähyyttä, että jotain haluttua toteutuu, se ei ole mahdotonta muttei liioin varmaa. Sixi toivo välttämättä myös ahistaa, koska pelko vaanii aina sen kaxosena.
ellauri349.html on line 716: Eski ei mainize puolella sanalla apulaisen viran hakua eikä iltalehtien pahanilkisiä lööppejä. Voisi luulla että se kieltäytyi tarjotusta virasta kuin Pierre Hadot, tai Sartre noopelista. 21 tuotantokautta myöhemmin Otaniemen Sokrates hiljeni muttei sentään vaiennut. Lauri Törhösen vastaväitöxessä se vielä tumppasi kätensä varsinaiseen lehmänläjään.
ellauri349.html on line 885: Olisiko mahdollista pitää E.Saarisen luento kirkossa mainizematta isäntää, eli Jeesusta ja Jumalaa? No ei. Sokrates on enempi hengissä kuin myytti väittää. En nyt sano kenen hahmossa. Vaatimattomuuteni estää sanomasta. Sen voin sanoa, että Tiina Alahuhta-Kasko on moninkertainen Pafos-alumni. Länsimaisen filosofian historia on ilmestynyt äänikirjana. From strength to strength tässä jatketaan jos aikaa annetaano. Kirurgi Hernesniemikin on kuollut. Sen leikkaama Timo Honkela on vainaja.
ellauri353.html on line 547: Lisäksi eri syistä vastapuolten ratsuväki ei käytännössä koskaan taistellut toisiaan vastaan. Aluksi Budënniy tuhosi puolalaisen ratsuväen läpimurtonsa jälkeen Kiovan lähellä, ja sen jälkeen he tapasivat vain 31. elokuuta 1920. Epäilen, että tällä viimeisellä Puolan taistelulla on yhtä paljon tekemistä sen "todisteena", että puolalainen ratsuväki oli parempi kuin Neuvostoliiton ratsuväki (Ukrainan turpasaunan mainizemista välteltiin huolella), kuin sillä on tekemistä kampanjan todellisen merkityksen kanssa. Varmasti siitä esitetään kaikenlaisia naurettavia väitteitä.
ellauri381.html on line 621: Pääsyyte häntä vastaan ​​on salaliiton järjestäminen "demokraattisen valtiojärjestelmän" kaatamiseksi, joka toteutettiin yhteistyössä Ison-Britannian ja Jugoslavian kanssa. Tätä tarkoitusta varten hän värväsi lukuisia rikoskumppaneita hallinnossa, hyväksyi Bulgarian liittymisen Jugoslaviaan, sabotoi taloutta hallitustehtäviensä kautta, järjesti diktaattori Georgi Dimitrovin pidätyksen ja salamurhan, välitti luottamuksellisia tietoja Britannian tiedustelupalveluille ja auttoi Jugoslavian vakoojia. Syyte mainizee myös Yhdysvaltain täysivaltaisen ministerin Donald Reed Heathin, johon Kostov syytteen mukaan piti yhteyttä maanpetoksellisessa toiminnassaan.
ellauri406.html on line 284: Dragan-nimisen serbialaisen palkkasoturin mukaan Venäjän sota Ukrainassa on rakennettu valheille ja kuolemalle. No niinhän ne kaikki sodat on, mainize edes 1 poikkeus. Dragassa marssittiin niin pitkin askelin että kellit raahasivat maata. Israel on tehnyt satoja "iskuja" Etelä-Libanoniin. Israel "iskenyt" Etelä- ja Itä-Libanoniin. Ne ei ole enää hyökkäyxiä kun hemmot istuu kotona ja lennättää lennokkeja. Kun Ukrainan hyökkäysoperaatio Kurskin suunnalla on jatkunut noin puolitoista kuukautta, yhdysvaltalainen everstiluutnantti Doug Livermore näkee viitteitä sen menestyksellisyydestä. Kuka vittu Dougiakin uskoisi, ei liene sillä puhtaat jauhot pussissa. Quoth the Raven "Nevermore." Tästä syystä Ukraina tarvitsee pitkän kantaman ohjuksia – vain sillä saadaan kolmas maailmansota kunnolla syttymään. Dröönit on kuin raapis märkiä tulitikkuja. Hevon vitun rämeet tätä sotapropagandaa. Näiden kiekaisujen lähde on Google "uutiset", pahin jenkkipropagandan hrahahlaari kaikista. Kyllä hävettää olla homo sapiens.
ellauri428.html on line 423: Mulla on kai joku Pirandellon kirja Sysmässä. Se oli kyllä tunnetumpi teatterista. Outo Perec mainizee sen olemattoman novellin Dans le gouffre, jossa Romeo Daddi tulee hulluxi. Pirandellon vaimo tulikin. Pirandello oli Palermosta, missä uimarannalla voi saada lasinsirun jalkapohjaan, jos on yhtä pihi kuin Marjukan isä eikä mene maxurannalle.
ellauri434.html on line 351: Irwin Goffman mainizee sivumennen "soviet self-criticism" läpällä, se on ilmeisesti jotain erittäin epäjudeotalousliberaalia, jolle luonteenomaisempaa on kiittää Jahvea ettei ole kuin tuo publikaani synagoogan perällä. Mistä oikein oli kysymys?
ellauri434.html on line 452: Kuka oli peltiin ikuistettu munamies, lantioon ammuttu neuvostorunoilija jonka Bulgakov kateellisena mainizee? Tushkin Kataev Valentin. Valja oli kotoisin Khersonista, odessalainen kermaperse. Sillä oli kyllä myrskyaiheisia runoja, mutta se eli pitkälle 60-luvulle. A White Sail Gleams (Beleyet parus odinoky, 1936) treats the Russian Revolution of 1905 and the Potemkin uprising from the viewpoint of two Odessa schoolboys. In 1937, Vladimir Legoshin directed a film version, which became a classic children's adventure. Kataev wrote its screenplay and took an active part in the filming process, finding locations and acting as a historical advisor. Many of his contemporaries considered the novel to be a prose poem. Mullonse jonain lastenpainoxena.
ellauri443.html on line 85: Pasilasta ei muuta löytynyt Cunkilta hyllystä kuin esseekokoelma Coventry. Selektiivinen kylmyys (bring sent to Coventry) saa aikaan kohteessa ylimitoitetun käsityxen omasta merkittävyydestä. You can say that again. Kirjasta käy ilmi minkäläinen tory Philomena on. Sietämätön besserwisseri, truth friikki. Se on izetietoinen ja hapan ämmä, kuten jotkut ikääntyvät naiskynäilijät on. Lisäxi se mainizee hälyttävän usein Jeesuxen. Cunkin isä sanoi lähtiäisixi että Rachel oli paskakasa. Sen luulisi tietävän. Paha merkki sekin että Rachel kaivaa esiin Philokteteen, pahanhajuisen jousimiehen, josta sirkkismäinen Simonekin meuhkasi. Rachelista Neoptolemos oli sankari kun se oli good mannered. Rachel on ilmeisesti tosikkomainen puhtausintoilija, kuten JK Rowling. Cunk ylikäyttää sanoja truth and honesty. Aika usein rudeness olisi sattuvampi. Cuskin honesty on samaa sorttia kuin Merrill B. Hintikan, virtahepoilua vitriinissä. Ezistentialistitäiden termi joka näyttää soveltuvan tähän uiveloon on bad faith, ou mauvaise foi. Sana onkin 17. vuosisadan brittimerkanttien kekkaama. Rachel on vähän pakko-oireinen. Suunnilleen kaikki mitä se kertoo izestään (mikä ei olekaan ihan vähän) saa sen kuulostamaan ikävältä ihmiseltä. Selvästikin iso narsistinen perse.
xxx/ellauri013.html on line 323: Aika tuntemattomuuksia tänään on monet Bertin mainitsemat tärkiöt. Julkisuus on päivittäistavaraa. Yllättävän harvoja se mainizee, esim Wittgenstein ja Conrad puuttuu listalta. Joku vähäpätöinen runoilija oli Bertistä byronmaisen vilpillinen. Eiköhän lie ollut Bert itse samanlainen. William James oli laahusta halveksiva aristokraatti, vaikka jenkkirotinkainen. Se oli Bertistä hienoa.
xxx/ellauri027.html on line 321: Linkomiehen tyttärenpoika Eero Karhuvaara oli meidän luokalla. Se ampui muiden päähän kuminauhoja viivottimella. Siitä tuli merivoimiin kapteeni ja puolustusvoimain tiedottaja, sen isoveli Lauri on jotain tv:stä tuttua. Edwin ize oli kovan linjan sodanliezoja, oikeistofalangin sinkomies, joka sai rauhan tullen kommareilta linnatuomion, josta heideggermäisesti kohosi vielä yliopiston rexixi 50-luvulla. 70-luvulla sitä vielä vähän häpeiltiin, ei ollut Eski vielä rehabilitoinut Edwin Johan Hildegardia. Aarne Kinnunen siteeraa keltaisessa kirjassa jotain vääräleukaa joka kommentoi Edwinin mahtipontista saapumista yokunnan vuojuun: puuttuu van Te Deum. Aarne mainizee ohimennen Edwinin vänrikki Stoolin aikaisen sotilasnimen Flink - vikkelä. Sotamies Viki. Hidassoutuinen omena oli linkoutunut puusta ainaskin viiden metrin päähän. Sotaministeri rannalla.
xxx/ellauri027.html on line 351: Eski oli yliopiston älykkäimpiä miehiä oman ilmoituxensa mukaan, joten sen oli helppo olla yliopistolla älykkäästi hullu. Paizi paha empire iski takaisin ja piti sitä epäpätevänä oman alma materin filosofian professuuriin. Kateet puukottivat selkään ainoalla käsiin sattuneella tylsällä astalolla. (Niini on sevverran laupias ettei mainize koko jupakkaa Eski-historiikissaan.) Iltalehdissä juoxi siitä lööpit kissankokoisina. Omat lehmät purivat. Myöhemmin nuori polvi löysi terävämpää kättä pitempää ja iski etupuolelta. Nahkatakkiin tuli etuviilloke. Hyvä että jalommat ruumiinosat säilyivät.
xxx/ellauri027.html on line 505: Jos Eski ize käskettäs tiivistämään muutamaan iskusanaan, niin niitä saattas olla: hymypoika, Hyvinkään kultahattu, kuningattaren lemmikki, oman onnen seppo. Hullua et tätä viimestä ei näy kukaan mainizevan. Hyvinkään Sveizin kelloseppä on vuollut keskinkertaisuudesta kultaa. Ei lähtenyt kurkottamaan Matti Kuuseen vaan on pysytellyt Enbusken korkeudella. Sieltä voi pudota vaan ylöspäin. Totuutta on kazottava silmiin vaikka se ois myönteinen. Hyvin menee, mutta menköön. Rahantuloaa ei voii eeestäää, voi laulaa kuin Ismo Laitela salattujen eläimien soundboardissa.
xxx/ellauri027.html on line 591: Saarisen pitkiin seminaareihin osallistuneet ovat nähneet, miten hyvin tämä menetelmä toimii, mutta harva osaa selittää miksi. Opiskelijat tuntevat oppineensa paljon luennolla, mutta harva osaa selittää mitä. Tää on jeesusmainen ihme, näkyleipä, sana muuttuu lihaxi. Tai size on vaan kimppakivaa kivassa seurassa. Valize ize, mäkään en halua tuputtaa ajatuxiani sen enempää kuin Eski edes silloin kun koen olevani oikeassa. Kokekaa tekin mitä lystäätte, kokeminen on hienoa, aina hienompaa kuin soutaminen. Kokija huutaa AINA soutajalle, vaikkei haluiskaan. Sen on moni soutaja (mm. Aarne Kinnunen ja mä) saanut kokea. Hyvä soutaja on se joka ei suutu vaan tottelee. ”Meissä on enemmän hyvää kuin päälle näkyy”. Se ei ole paljon sanottu. Näkymätöntä hyvää hän rohkaisee ihmisiä ja ihmisistä etsimään. Läpi näkyy, lämpimän pitää kuin se Lean mainizema "yx paikka". Ezivä sen löytää, ja pyytävälle annetaan.
xxx/ellauri027.html on line 1364: Väitöskirjan motto on Russellin raamatullinen elämänohje “Älä seuraa joukkoa pahuuteen”. Halusiko Russell sitten johtaa joukkoja, vai pysyä niistä erossa? Mistä joukosta tarkkaan ottaen oli kyse? Russellin elämän aikana käytiin kaksi maailmansotaa, natsismi ja fasismi nousivat ja tuhoutuivat, Britannian maailmanvalta romahti, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kohosivat suurvalloiksi, asevarustelu sai globaalit mittasuhteet, yhteiskuntaluokkien suhteet muuttuivat, ‘viktoriaaninen’ arvomaailma rapautui, uusia yhteiskunnallisia voimia ja liikkeitä syntyi jne. Himanen ei tällaisia tapahtumia edes ohimennen mainize, ei edes Bertin pasifismia ja vankilareissua.
xxx/ellauri044.html on line 383: Maila Talvio, Suomen fasisti-intelligenzian korkea maila, kirjoittaa tästä ajattelutavasta kirjassaan Silmä yössä, jota sen nazikaveri Vaakku siteeraa ihailevasti pitkälti kokoelmassa Runousoppia ja runoilijoita. Siinä on pieni ikävännäköinen knääpiö, Jutte Cairenius, joka pitää toista silmää puolixi kiinni kuin Roman Yangarber ja vittuilee muille koko ajan rumasti kuin eräs nimeltä mainizematon paasaavaa runoilija. Se on Vaakun mielestä eräs kirjallisuutemme harvoja yrityxiä metafyysilliseen maailmankuvaan.
xxx/ellauri056.html on line 49: Vergiliuxen Arkadian eklogi 4 loppuu pätkään jossa sanotaan että lapsi joka et ole nauranut vanhemmalle (qui non risere parenti) tai jolle vanhemmat ei ole nauraneet (cui non risere parentes), tästä on 2 koulukuntaa, kuten Richelet mainizee oivallisessa sanakirjassaan, ei kelpaa jumalien pöytään eikä jumalattarien sänkyyn.
xxx/ellauri056.html on line 53: Tähän viittaa kai Oiva Paloheimon iskä hämärästi puhuessaan jostain nimeltä mainizemattomasta "ranskalaisesta runoilijasta". Höh. Ei löydy mitään sellaista ranskalaista runoilijaa. Tämmöistä löytyi:
xxx/ellauri059.html on line 289: Oma hedelmällisyyslukumme ei riitä pitämään yllä väestöä. Vittu mixi pitäisi? Perhe: puoliso käytännön filosofian yliopistonlehtori Heta Häyry. Kaksi aikuista lasta ja neljä lastenlasta. Tehty jonkun nimeltä mainizemattoman kanssa eikä Hetan. Timppa dumppas Hetan väpelöltä Häyryltä. Tai kääntäen. Kuinka saada vilppi kuriin?
xxx/ellauri068.html on line 235: Jollain Gunnar Haslamilla on teknokappale nimeltä Käytävämetafysiikkaa. (Sukuako Jorgen famulle?) Sen sanan mainizee myös Tomppeli. Kuka tässä kopioi kenenkä meemejä? Oivoi. Ei jaxa. Nää on näitä pilvikukkuumaan vainoharhaisia labertinttoja.
xxx/ellauri068.html on line 354: Mutta hulluxi se menee, kun nähdään näitä merkkejä ja tarkoituxia ihan joka paikassa. Niinkuin symbolistit sun muut mystikot, joista Pynchon mainizee tässä yhteydessä kolme saxalaista hörhöä: Herman Hesse, Stefan George, ja joku Richard Wilhelm. Kaxi ensin mainittua on tullut vastaan aiemmissa paasauxissa, mutta kekäs se on tää Richard Wilhelm? Nimi ei soita kelloa.
xxx/ellauri085.html on line 98: Wallu mainizee että hullu haikarakin oli liian nuori muistaaxeen näitä merkkejä. Se vahvistaa, että hullu Jim on oikeasti Wallun ensimmäinen avatar. Wallun oikea isäpappa on se isoiskä josta jossain kirjan alkupuolella oli puhetta. Paizi että kyllä kirjan kaikki henkilöt silti ovat vaan saman Wallun eri inkarnaatioita. Lukuunottamatta äitiä ja muita Wallun vihaamia naisia.
xxx/ellauri086.html on line 124: Suomalainen meedia ei keskity turhiin julkkixiin vaan ääneen pääsevät vaan ne, joilla on tutkimustaustaa ja/ja hallintonazoja (mainizematta nimiä)
xxx/ellauri116.html on line 446: Eemelii! huutaa isä ja lukizee Eemelin taas snickeboaan. Eemelin isä olisi ollut parempi asiantuntija lastenkasvatuxessa kuin JJ Rousseau, tuo ex-isäpappa joka kirjoitti kokonaisen kirjan asiasta josta sillä ei ollut ensikäden tietoa. Sen äiti kuoli lapsivuoteeseen, sen henkipatto isä jätti sen heitteille "kiltin pastorin" ja tuplalangon vaivoixi, se joutui puuman kynsiin 15-vuotiaana ja teki 5 lasta laundromaatille jotka se kaikki jätti kirkon portaille. Voltaire teki JJ:n Eemeli-kirjasta karkeahkoa pilaa. Mutta kerta Shirley Hubara mainizee sen lähteenä, pitää siihenkin näemmä tutstua lähemmin.
xxx/ellauri123.html on line 364: Sysmän kirjaston uutuushyllystä löytyi jonkun pelle-Hermannin, kiteeläisen sakumamun, omaa pikku wellness-kirkkoa ylläpitävän puolisekopään kyhäilemä kabbalistinen omakustanne, jonka esikuvana on ollut reb Freek Weinrebin, valkovenäläisen jutkumytomaanin ja huijarin joku 900-sivunen pläjäys. Rebin molemman isoisät oli hasidioppineita, Reb ize sotarikollinen ja parantumaton satusetä. Ei helkatti, kyllä totuus on paljon uskomattomampaa tarinaa. Hermanni kyllä mainizee että Rebillä oli vähän vaikeuxia sodanaikaisten jutkuvedätysten kaa ja niistä se joutui lukemaan tiilenpäitäkin, mutta se olikin sen ihan parasta aikaa, pääsi rauhassa planeeraamaan uusia jäyniä. Niinkuin laittomia lääkärileikkejä ja tätä kabbalistipaskaa.
xxx/ellauri127.html on line 293: Vladi mainizee Lolitalle suosittelemastaan lukemistosta 1001 yön tarinat, Alcottin Pikku naisia sekä kirjan Tyttö Limberlostista. Lolita ei välittänyt lukea kuin sarjakuvia ja naistenlehtiä. Tyttö Limberlostista? Mitä vittua, en ole kuullutkaan?
xxx/ellauri129.html on line 471: Mixi naisten vessat ovat viihtyisämpiä kuin miesten kusilaarit? Se todistaa, että mies ja nainen ovat yhteensopimattomat, paizi mitä tulee vyönalapuoliseen vyöhykkeeseen. Sieltähän ne kyä yhteen soppii kuin ne Platonin mainizemat palapelinpalat. Ei kun housut pois ja pussauskoppiin.
xxx/ellauri178.html on line 366: Noniin, aloittaisinko lukemisen Pilin mainizemasta Ariadnasta? Se haiskahtaa hiukan misogyyniseltä. Ariadnahan on kuin Ernesto "Che" Guevaran "Brett"! Zwei Linsen auf einem Brett! Tai size on Claire Bloom. Kepeshin Clairella on kyllä isot kannut ja se on blondi shixa.
xxx/ellauri179.html on line 49: Ensin muutamia joita Hemingway ei mainize:
xxx/ellauri179.html on line 147:

Erneston mainizemia henkilöitä