ellauri028.html on line 815: Lauri H. Anterossonin ottamien ilmakuvien perusteella näyttää, että ihmismuurahaisyhdyskunnat koostuvat pienistä tulitikkulaatikkoja muistuttavista rakennelmista, joiden ympärillä ihmismuurahaiset autoilevat ja säntäilevät päättömästi sinne tänne. Niiden teknologinen taso on lähes yhtä korkealla kuin ihmisten, ja lisäxi ne puhuvat ilmeisesti suomea, tummakuorisemmat yxilöt tosin murtaen. Onko maapallolla sittenkin älyllistä elämää? No tämähän ei sitä vielä todista. Kun Anterosson laskeutui alas Espoon maaperälle, niin ihmismuurahaiset olivat salaperäisesti kadonneet! Niiden kohdalla oli vaan käsittämättömän syvä reikä, josta hämärästi tuttu ääni huhuili: Sori siitä! Mutta ei pidä hellittää, optimistisesti vaan eteenpäin E.J.O Saarisen viitoittamalla positiivisella tiellä!
ellauri031.html on line 327: Mussolinin ulkopolitiikan peruskäsite oli spazio vitale (vital space), se on Lebensraum italiaanoxi, tai päinvastoin oikeestaan, Benito kexi sen jo 1919. Se on sama käsite kuin ympyräsuisen amerikkalaisen ystäväni siteeraama "American vital interests" kaikkialla maapallolla. Elintärkeät edut indeed. Elin irti teiltä, tärkeät edut meille. Rasismikortti viuhui ahkerasti, musta tässä vaiheessa eikä punainen. On luonnonlaki että makaronit pistää päihin alemmalle sloveenirodulle. Uusia uhreja ei pidä pelätä. 500K barbaarislaavia voi kepoon uhrata 50K italiaanolle, sanoi Mussolini 1920. Imperialismi Afrikassa on oikeutettua, koska mehän ollaan uomo superioreja, valkoisia vaikka mustat kesäpaidat päällä, noi vaan mustanahkoja. Aika mustavalkoista. Tää on darwinismia. Kolonialismin seurauxia saadaan nyt koko Euroopassa nauttia, kun mutiaiset soutaa Välimeren yli kumiveneillä. Oikeassa oli Mussolini, tää ON darwinismia. Ovatko mustat ja keltaiset jo ovella? Si, ne on! taas huudetaan saapasmaan rannoilla kuten Beniton loistoaikoina.
ellauri041.html on line 1961: Marx huomas tämän epäkohdan, mutta sillä ollut mitään sanomista sinänsä siihen, että väkiluku ja tuottavuus kasvavat ja maapallo tyhjenee luonnonvaroista ja täyttyy sälällä. Tää oli sille ihan okei, kyse oli vaan siitä ketkä saa istua siinä lehdellä. Siinä mielessä mä en ole kommunistikaan, vaan ekofasisti. Musta on kyllä oikein ja kohtuullista, että ne tosi harvat ihmiset jota maapallolla yleensä kaivataan (tuhansia, ehkä max miljoona), jakais hyvän tasasesti, ei niiden tarvi sitä tehdä missään kommuunissa, pääasia etteivät ryöstele toisiltaan. Olkoot vaan erakkoja niinkuin Antonius, tai kimalaisia pörisemässä ontoissa puissa kuin Mandevillen kauhukuvassa. Ennen kaikkea just six kannustan tasajakoa, ettei taas tulis niitä samoja ryöstäjiä ja ryöstettyjä. En kyllä usko hetkeäkään, että näistä apinoista saa mitään muuta irti kuin just tota öykkäröintiä, kyynärpäilyä, ja kasan rakentamista. Ne on kuin murkkuja, jotka alkaa heti korjata pesää kun joku potkaisee sen hajalle.
ellauri049.html on line 1027: Ruozalaiset hyvinä kakkosina tappaa köyhäintaloihin vanhoja sairaita suomalaisia Volvo-tehtaan mamuja, tatuoivat käsiinsä kansanmurhaajien kuvia ja huovuttaa toteemixi kansanepidemiologia, leipoo terveille marsipaanimengelejä. Lauma niillä on jo, suoja puuttuu. MAGA-jumala ompi linnamme, vahva laumasuojamme. Kolm'on maapallolla pahoa, USA, britit ja ruohti. Quorassa kysytään: Lähen vetää Amerikasta, kumpi olis parempi, Saxa vaiko Suomi? Ruozia ei edes mainita.
ellauri112.html on line 155: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri118.html on line 290: Miten perustelet elämän esiintymisen maapallolla miljoonien vuosien ajan?
ellauri133.html on line 299: Toisen luvun kohtalaisen menestyxen jälkeen on idea kolmannestakin elokuvasta ollut puheenaiheena. Tuottaja Barbara Muschietti ilmoitti io9:n haastattelussa Kingin tarinan tulleen kokonaan käsitellyksi jo kahdessa elokuvassa, mutta hänen veljensä ohjaaja Andy Muschietti on kuvaillut kirjan taustalla vellovaa mytologiaa sanoin: “Mytologiassa on aina jotain, mikä tarjoaa mahdollisuuksia tutkimukseen. Se [eli Pennywise] on ollut maapallolla miljoonia vuosia. Hän on ollut kontaktissa ihmisiin satojen vuosien ajan joka 27. vuosi. Joten voit vaan kuvitella sitä ahmittujen lasten määrää.” Myöhemmin Pennywisea näytellyt Bill Skarsgård on ilmoittanut kolmannen elokuvan olevan suunnitteilla, ilmaisemalla sen olevan "jotain ihan muuta". Now for something entirely different! Oiskohan jatko-osassa enemmän kinky lapsisexiä? Minkä verran Tepolla ylipäänsä on sexikohtauxia? Onxe asexuaalinen? Ei toki!
ellauri182.html on line 407: Kun rotat joutuvat ahdistuxiin rotanpesässä, ne ärtyvät ja alkavat pureskella toisiaan, lopulta tulee kahakoita ja niiden seurauxena ahtauskin vähän hellittää. Nyt ollaan maapallolla apinoiden kanssa samassa pisteessä. Idän paviaanit kirkuvat ja alkavat hyökkäillä Ukrainan termiittilinnaan itäpuolelta, lännen simpanssit aukovat torahampaista kitaansa ja äyskivät takaisin sen länsipuolelta. Siinä hötäkässä ihanasti unohtuvat niin pandemia kuin ilmastonmuutoskin. Eiköhän kaverit aleta kaivaa taas esiin tota turvetta, kun ei veli venäläiseen kaasuun enää tohdi turvata?
ellauri185.html on line 438: 43. Mixemme ole saaneet vihiä avaruuden älystä? Mixemme saa vihiä älystä edes maapallolla? Hiljaisuuteen on monta hyvää syytä. Abigail hoxaa epäillä, että ehkä ufot ovat fiktiota. Olisivatpa legal alienitkin! Toinen selitys voisi olla että täällä on käyty toteamassa tilanne ja lähdetty vähin äänin pois. 3. on, että samaa tietä kulkeneet sivilisaatiot ovat muutkin räjäyttäneet izensä tähtitaivaan tuuliin heti kun ovat kyenneet. Tai sitten alienit ovat olleet täällä valloitusretkellä mutta ne ovat pienempiä kuin kärpäset, ja joku nauta on huiskaissut niiden armadan hännällä lehmänläjään. Muumissa marsilaiset arvelivat Vilijonkan lehmän perusteeella että muumilaaxo on vähän jäljessä kehityxestä. Samahan voisi päteä tyhmistä alieneista, tai sitten meistä. Nojoo, ei tästä tämän enempää. Tää on selvästi jonkinlaista modernia taivastoivoa.
ellauri263.html on line 362: Jos maailmassa on 8G giga-apinaa, kohiseeko maapallolla koko ajan lakkaamaton vuolas siemennesteen koski? Kazo populaatiokelloa. Jokainen siinä tikittävä syntymä todistaa onnistunutta ruiskausta ja varmaan tuhansia samanaikaisia suutareita. Yxi ruiskaus on keskim. 3.7 ml, joka tuhannella kerrottuna on 4 litraa. No ei se vielä hirmu koski ole. Koirasapinoita on 4G, mälli saattaa lentää siis noin 1G kertaa päivässä (jos kaikki runkkaavat joka 4. päivä), sekunnissa siis noin 10K ruiskausta. Arvataan siis yhtä mittaa ruiskaistun runkun määräxi varovaisesti 50 l/s. Ei sillä kuuhun mennä. The Amazon River has an average discharge of about 215,000 m³/s. Kymijoen virtaama on 283 m³/s. 1m halkaisijainen putki jonka virtausnopeus on 10 cm/s vetää suunnilleen 50 litraa sekunnissa. On se silti tuhti määrä tahmeasti liikkuvaa runkkua. Kuulkaa kyrpäimme kuiskintaa, jylhien jormien ruiskintaa.
ellauri384.html on line 477: Joo, kuolemaa ei ole, tuon ilmoittaa jo Raamattu 2000v. jokaa takaa sen, kun uskoo Jeesukseen Kristukseen. Missä ovat ne ufot ja pikkumiehet jotka kävivät maapallollamme muutama vuosikymmen takaisin ottaen maan asukkaista verikokeita omiin labroihinsa? Gone to flowers everyone. Oh when will they ever learn, when will they ever learn?
xxx/ellauri086.html on line 416: Tästä ei pidä tehdä mitään päätelmiä "näiden rivien kirjoittajan" säkityxestä. Se on aivan eri asia, kuten sanoin tuomittuani lasten kalliit välineurheilut ja Seijan sitten muistuttaessa Helmin razastuxesta. Kaxinaismoraali ei ole vielä mitään, oikeampi kanta on 7G-moraali. Jokaisella apinalla on oma lehmä ojassa. Monilla useampia, lehmiähän on maapallolla jopa enemmän kuin niiden apinaomistajia.
xxx/ellauri113.html on line 134: K. Selviydymmekö hengissä maapallolla?

xxx/ellauri113.html on line 172: Perustin yrittäjän kanssa firman, tervetuloa Läpimurto Tähdenlento Oy:n neizytlennolle! Seuraava lähtö on 14.03.2018! Ai se meni jo. Onko Mikkeliin mänijöitä juna män justiisa. "Matkustajien vieminen avaruteen tuo uutta merkitystä asemallemme maapallolla ja vastuullemme sen kaizijoina" - voi vittu! Häiskä on jo painamassa kaasua lähteäxeen nostelemaan ja jättääxeen elukoiden jämät saastuneeseen arkkiin ajelehtimaan.
xxx/ellauri113.html on line 205: Seisomme kaikilla tieteenaloilla merkittävien uusien kexintöjen kynnyxellä. Useitakin tärkeitä mahdollisuuxia! Ymmärrämme mistä reiästä elämä syntyi maapallolla ja mihinkä reikään se katosi. Saatamme jopa selvittää, onko munalla maailmankaikkeudessa mahixia! Viestimme älykkäiden maahanmuuttajien kaa! Emme voi enää kazoa izeämme silmiin yhä saastuneemmalla ja ylikansoitetulla planeetalla. Emme voi seisoa jalkaterät sisäänpäin. Olen optimisti jolla on uskoa vaikka siirtää planeettoja radaltaaN ja panna niiden sijaan tekokuita! Tarina ei pääty täh--- Täh? Kuka, minäkö? Hei tää hissi lähti nyt alaspäin! Kuka painoi väärää nappulaa? Mähän suuntasin kazeeni ylös tähtiin enkä alas jalkoihini! Anna anteexi eno että katosin, sanomatta sanaakaan. Otin viestejä vastaan kaukaa, vieraita planeetoilta. Nojoo. Hei Tapsa, vielä yxi asia, kuuntele nyt hyvin tarkasti: HAISTA KUULE PSSKA!
xxx/ellauri136.html on line 632: Korni pianisti Greg "Vladi" Garrard on eritellyt erilaisia suhtautumistapoja ympäristöön, joista teoksessa ilmentyvät kornukopianismi, syväekologia ja heideggerilainen ekofilosofia. Kornukopianistit vähättelevät ympäristöongelmia eivätkä tunnusta luonnon itseisarvoa, vaan näkevät sen ainoastaan ihmiselle mahdollisesti tuottaman hyödyn kautta. Syväekologiassa luonto ei ole ihmisen resurssi vaan arvokas sellaisenaan, eikä ihmisellä ole erityisasemaa maapallolla. Heideggerilaisen ekofilosofian mukaan ihmisellä on velvollisuus antaa maailman olla ja paljastua sellaisenaan pakottamatta sitä omaa etuaan ajaviin merkityksiin. Molemmissa on kaikuja buddhalaisesta filosofiasta, joka korostaa olemisen itseisarvoa ja painottaa asioiden hyväksymistä sellaisena kuin ne ovat.
xxx/ellauri167.html on line 648: Principia Discordian mukaan kirkon paavi on "jokaikinen mies, nainen ja lapsi tällä maapallolla." Kirjan mukana on virallinen paavikortti, jota voi kopioida ja levittää vapaasti kenelle tahansa. Paavius ei kuitenkaan riipu tämän kortin haltijuudesta, kortti vain ilmoittaa että kyseinen henkilö on "aito ja valtuutettu Discordianistipaavi."
xxx/ellauri170.html on line 45: Wattsin Toivo on yksi allegoristen aiheiden sarjasta, jonka Watts tarkoitti "elämän taloksi" tunnetulle koristeelliselle suunnitelmalle. Perinteisesti Hopen hahmo on tunnistettu ankkurilla, mutta Watts etsi tuoreempaa, omaperäisempää lähestymistapaa. Hän maalasi sokean Hopen, joka istuu maapallolla ja soittaa lyyralla, jonka kaikki kielet ovat katkenneet yhtä lukuun ottamatta. Hän taivuttaa päänsä kuunnellakseen vaimeaa musiikkia, mutta hänen ponnistelunsa näyttävät surkealta; yleinen ilmapiiri on enemmän surua ja autioitumista kuin toivoa. Kuvan melankolian tunnetta korostavat pehmeä sivellintyö ja läpikuultavat sumut, jotka ympäröivät tyhjyydessä kelluvaa elotonta palloa. Tää assistentin tekemä v2 oli Wattista parempi. Hope v1 sai yhden tähden tää ei yhtään. Mun talvinen kuva mustarastaasta on toiveikkaampi.
xxx/ellauri175.html on line 632: "Yö", hän sanoi melkein tutulla yksinkertaisella aksentilla, "se olen minä, elävien ylevä tytär, Tieteen ja Nerouden kukka, joka on seurausta kuuden tuhannen vuoden kärsimyksestä. Tunnista verhotuissa silmissäni tuntematon valosi, tähdet, jotka katoavat huomenna; - ja te, neitsyiden sielut, jotka kuolitte ennen hääsuudelmaa, te, jotka kelluvat hämmentyneenä läsnäoloni ympärillä, olkaa rauhallisia! Olen se hämärä olento, jonka katoaminen ei ole surun muiston arvoinen. Minun onneton rintani ei ole edes sen arvoinen, että sitä kutsutaan hedelmättömäksi! Tyhjyyteen jää yksinäisten suudelmieni viehätys; tuulelle, ihanteelliset sanani; katkerat hyväilyni, varjot ja salama ottavat ne vastaan, ja salama yksin uskaltaa poimia turhan neitsyyteni väärän kukan. Ajettuina minä menen erämaahan ilman Ismaelia; ja tulen olemaan kuin nuo surulliset linnut, jotka ovat lasten valloittamia ja jotka kuluttavat melankolisen äitiytensä maapallolla. Oi lumottu puisto! suuria puita, jotka pyhittävät nöyrän otsani varjosi heijastuksilla! Viehättäviä yrttejä, joissa kasteen kipinät syttyvät ja jotka ovat enemmän kuin minä! Elävät vedet, joiden kyyneleet virtaavat tämän lumivaahdon yli, selkeästi puhtaammin kuin kyyneleeni kiilteet kasvoillani! Ja te, toivon taivaat, - valitettavasti! jos vain saisin elää! Jos minulla olisi elämä! Vai niin ! kuinka kaunista onkaan elää! Autuaita ne, jotka vapisevat! Oi Valo, nähdään! Ekstaasin kuiskauksia, kuulet! Rakkaus, uppoa iloihisi! Vai niin ! hengitä vain kerran, nukkuessaan, nämä nuoret ruusut niin kauniita! Vain tuntea tämän yön tuulen kulkevan hiusteni läpi!... Voin vain kuolla!
19