Maito maalla säilytettiin kaivossa:
ellauri002.html on line 72: No ei Dowlandilla ole Wikipediassa paljon Heineä parempi kohtelu. Älä sekoita samannimiseen lentoupseeriin, äläkä Battler Brittoniin. Dowland oli paavin palvoja ja vakoili hoveissa. Sillä oli perhettä briteissä muze toimi enimmäxeen vierastyöläisenä mannermaalla. Se oli varmaan vähän niinkuin Bellman, hauska seuramies mutta yxixensä aika depis.
ellauri002.html on line 1242: maalla jänön omalla:
ellauri003.html on line 1302: Vanhuxet maalla haisee kuorossa
ellauri012.html on line 700: Nousi kuolleista, hallizee nyt pilven päällä suomea savoa ja sysmeä hilijoa ja kovoa. Piti loppumattomista kesälomista maalla niinkuin taivaassa. Puuhasteli mieluusti kotona ja pihalla, joskin tumpelosti.
ellauri014.html on line 566: Julle ei osta (lausumatonta) vastaväitettä et marssilaiset tarvii tyhjennystä enemmän kuin venuslaiset täyttöä. Jos mä kestän ilman, sunkin pitää kestää. Ja ainahan on nyrkkikyllikki. Ja mitä sä hengaat siellä meidän aatelisten kaa? Oot rotinkainen, etsi muita samanlaisia! Seuraa pientä yhteiskuntakritiikkiä omaisuuden kasautumisesta suurkaupungeissa (muttei täällä maalla, meillä on vain pikkuisia läjiä), mikä ei johda mihinkään.
ellauri016.html on line 116: tuhoo kaiken luonnontilaisen maalla, merellä ja ilmassa.
ellauri016.html on line 900: Hyvin toisteista on kopitettujen matulaisten kerturointi. Nukutaan puoleenpäivään (uni ei tahdo tulla) ja syödään varsin kehnosti, kinastellaan muiden matulaisten kanssa, pelataan taskubiljardia ja pyöritetään peukaloita. Tyyylsäää. Miten vois muuten ollakaan, eletäänhän paljasta elämää paljaalla maalla Suomessa.
ellauri017.html on line 61: Puovo Lipponen liittäessään Suomi-neidon Euroopan Liittoon '95 toteutti suomalaisten haaveen, mikä siihen asti oli jäänyt sen nimikaiman varaan: suomalainen paksulainen seikkailee maailmalla, sotii maalla, merellä ja ilmassa kuin Battler Britton korkkareissa, panee päihin Euroopan herroille, keekoilee vielä köyhemmissä maissa siirtomaaporhona. Me ei ollakkaan enää pahnanpohjimmaisia, nyt on maailman merillä paljon vielä meitäkin syvemmällä soutavia kirkkoveneitä, ja niissä jopa meitä alempana olevia värivammaisia apinoita. (Siis meidän mielestä. Noi apinat ajattelee just samaa meistä, vähintäänkin yhtä hyvästä syystä.)
ellauri017.html on line 100: Viron matka oli ensimmäinen perheen matka ulkomaille omalla autolla, ja hauska niin, vaikkei otettukaan mukaan yhtään lisäelefanttia. Helmi oli kolmen, se halus pitää ikkunoita auki, vaikka Seijaa vilutti, ja sanoi: Tossssi kuuma, roikkui takaikkunan ruuvausveivissä kuin iiliäinen. Tää oli eka vuosi kun vapaassa Virossa pääsi matkustelemaan. Mentiin yhdellä bensatankillisella koko matka: Tallinnasta Pärnuun, missä oltiin yötä suomalaisten pykäämässä Ranna hotellissa, ja sieltä Riikaan, jossa yövyttiin Jurmalassa rannalla. Riianlahti oli silloin vielä täynnä öljysaastetta, ja Pauli ja mä mentiin aikaisin aamulla salaa sinne uimaan, koska Seija oli kieltänyt. Latvian rantamezät oli punaisenaan ahomansikoita. Ikinä en ole nähnyt niin paljon metsämansikoita kerralla. Saarenmaalla oli hyvin kaunista. Oltiin päivä hiekkarannalla. Asuttiin jonkun perheen pitämässä majapaikassa, jossa saatiin niin paljon ruokaa vielä myöhään illalla, että (Paulin koulussa kirjoittaman aineen sanoin) Don Läskit lyllersivät vaivoin yläkertaan ruokapöydästä. Tältä matkalta tuotiin postilaatikon avaimenperä, jossa on Eesti Vabariikin viisisentinen. Nyt ei ole Viru enää vaba, niilläkin on euroja ja senttejä.
ellauri017.html on line 707: Parantaja paranna izesi, sanoi Nasaretin porukka oman kylän pojalle. Sananlasku ”Parantaja, paranna itsesi.” ei ole vanhasta testamentista, mutta vanhaa perua. Jo muinaiset kreikkalaiset käytti sitä, ja Genesis Rabba. Se johdattaa Jeesuksen seuraaviin sanoihin: Naama peruslukemilla sanon teille, ei kukaan ole profeetta omalla maallaan.
ellauri018.html on line 713: Islamilaisella lailla ei ole länsimaisen lainsäädännön mukaista kodifioitua muotoa. Jumalan lain sisällön määritteli papisto, jonka etuoikeudeksi tuli arvioida hadithien aitoutta ja isnadien luotettavuutta. Pukit kaalimaalla.
ellauri019.html on line 28: Täällä Marja Syrtti, Helsingin kasarmintori. Tänään on suuri päivä Suomen ja länsiliittoutuneiden maanpuolustushenkiselle väestölle, kun sarjakuvalehti Korkeajännitys on juhlnut 50-vuotisjuhlaansa näyttävin menoin ja ohimarssein puolustusvoimain komentajan, amiraali Kaskealan sinivalkoisten silmien alla. Paraatiin ovat osallistuneet kaikki Korkkarissa vuosien varrella maalla merellä ja ilmassa seikkailleet joukko-osastot. Paraatissa nähtiin divisioonittain urheita brittisotilaita Euroopan rintamilta, Sahaan taistelukentiltä ja Kauko-Idän kuolemanloukuista. Korkkarin 50-v päivän näyttävintä antia olivat brittien voittamattoman laivaston ja kuninkaallisten ilmavoimien ylilennot, puhumattakaan urheista norjalaisista vastarintamiehistä ja nazisioista kello kahdessa. Eli täällä kasarmitorilla on nautittu miehisen ystävyyden kukoistuxesta (c) E.Saarinen, ja mustavalkoisesta maailmankuvasta värikkäissä kansissa.
ellauri019.html on line 43: Korkkarit oli Eski Saarisen mielilukemistoa, etenkin Battler Britton, joka taisteli maalla, merellä ja ilmassa, ja aina voitti tunnottomat nazisakut ja julmat vinosilmä japsut. Toinen käsi selän takana listi niitä verisexi tohjox.
ellauri019.html on line 274: Mut kosto elää! ILoidze ja riemuidze sinä Edomin tytär, joca asut Uzin maalla: sillä sen calkin pitä myös sinulle tuleman, ja sinun pitä myös juopuman ja alasti tuleman.
ellauri019.html on line 356: että Tigriksen ja Eufrateen äyräillä kasvaa pahoja leviä, että kukaan ei lähde matkaan eikä starttaa tien päälle, että kaupunki ja sen lähiöt lanataan romuläjiksi; että sen lukuisat mustakalloiset asukkaat tapetaan; että pellolla ei heilu kuokka eikä Jussi, että siementä ei heitetä vakoon, että paimenten laulumelodiat ei enää kuulu avomaalla, että voita ja juustoa ei enää tehdä maitolassa, lantaa ei levitetä pellolle, paimen ei korjaa lammasaitausta eikä kirnun ääni kuulu navetasta.
ellauri019.html on line 512:
Hän ei kuitenkaan suorittanut loppututkintoa, vaan ryhtyi kirjailijaksi. Kotiseudullaan Kiikassa Sarkia kävi viimeisen kerran vuonna 1931. Kukaan ei ole runoilija omalla maallaan, ei varsinkaan homo Kiikassa. Kiikka on Satakunnassa, nyttemmin yhdistetty Äetsään.
Chichén Itzá on kuuluisin ja parhaiten kunnostettu esikolumbiaaninen arkeologinen alue ja historiallinen kaupunki Jukatanin niemimaalla Meksikossa Yucatánin osavaltiossa. Sen rakentamisen aloittivat mayat. Chichén Itzá kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon Verlan paperitehtaan ohella.
ellauri339.html on line 178: Seijan lukemassa, Sally Salmisen väsäämässä kirjassa piti laulettaman tämä virsi jäihin pudonneelle lapselle. Mutta mikä sen nimi on ruåzixi? Nyt kun olis Olavin toimittama ekumeeninen laulukirja käsillä, siellä se olisi numerolla 555. Mutta kun se taitaa olla maalla. Laulun on jokatapapaukauxessa sepittänyt Lina Sandell, joka oli Pohjoismaiden tuotteliain virsinikkari. Lina oli erehdyttävästi Hessu Hopon näköinen. Vain tötteröhattu puuttuu.
ellauri341.html on line 536: Kirjassaan "A Reevaluation of the Neolithic Revolution" Frank Asshole laajensi edelleen kasvien ja kotieläinten välistä suhdetta. Hän ehdotti, että tapahtumat olisivat voineet tapahtua itsenäisesti eri ajanjaksoina, paikoissa, joita ei ole vielä tutkittu. Hän mainitsi, ettei hän kyllä löytänyt tällaista arkeologista aluetta osoittamaan siirtymistä. Myös kaikki kesyeläimet (vuohet, lampaat, naudat ja siat) löydettiin yhdestä paikasta vasta kuudennella vuosituhannella. Hyläten erityiset ja vakaat perustelut, kuten Maria Hopfin väitteet, jotka koskivat viljan, kuten ohran, viljelyä Jerikossa, hän päätteli, että "tulevissa tutkimuksissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota Eufratin altaan länsireunaan , ehkä yhtä paljon etelään Arabian niemimaalla, varsinkin jos täällä pleistoseenissa sademäärä oli paljon runsaampaa."
ellauri343.html on line 112: Kylässä on arvokkaita nähtävyyxiä sotilashautausmaalla:
ellauri343.html on line 301: Sivénin hautajaisista Hietaniemen hautausmaalla perjantaina 21. tammikuuta 1921 muodostui suuri isänmaallinen suomalais-karjalainen surujuhla!
ellauri345.html on line 240: Teidän tyttöjen maalla pitäisi
ellauri345.html on line 424: Roomalaiset voivat kumota tämän kysymyksen suunnitellun lain. Jos ei tunnista sen pakottavaa luonnetta, romaanin ydin jää epäselväksi. Sillä tätä moraalisen äänen hiljaisuutta ei voida ymmärtää yksilöllisyyden piirteenä, kuten tunteiden mykistettyä kieltä. Se ei ole ihmisen rajoissa oleva kohtalo. Tämän hiljaisuuden myötä illuusio on asettunut kuluttavalla tavalla jaloimman olennon sydämeen. Ja tämä muistuttaa oudolla ikääntyessään mielisairaaseen menehtyneen Minna Herzliebin vaikenemista. Kaikki sanaton toiminnan selkeys on ilmeistä ja todellisuudessa itsensä säilyttävien sisäinen minä ei ole yhtä hämärtynyt kuin muiden. Pelkästään päiväkirjassaan Ottilien ihmiselämä näyttää vihdoinkin sekoittuvan. Kaikki heidän kielellisesti lahjakas olemassaolonsa löytyy yhä enemmän näistä hiljaisista kirjoituksista. Mutta he myös rakentavat vain muistomerkkiä jollekulle, joka kuoli. Hänen paljastavansa salaisuudet, jotka kuoleman yksin pitäisi paljastaa, tottunut ajatukseensa poismenosta; ja osoittamalla elävien hiljaisuutta he ennakoivat myös heidän täydellisen hiljaisuutensa. Illuusio, joka hallitsee kirjailijan elämää, tunkeutuu jopa hänen henkiseen, etäiseen tunnelmaan. Sillä jos päiväkirjan vaarana on, että se paljastaa liian aikaisin muistin idut sielusta ja estää sen hedelmien kypsymisen, silloin sen täytyy välttämättä tulla tuhoisaksi siellä, missä vain henkinen elämä ilmaistaan siinä. Ja kuitenkin lopulta kaikki sisäisen olemassaolon voima tulee muistista. Vain hän takaa sielunsa rakkauden. Tämä henkii Goethen muistoa: ”Oi, sinä olit menneitä aikoja Siskoni tai vaimoni." Ja niin kuin sellaisessa liitossa kauneus itse säilyy muistona, niin se on kukkiessaankin merkityksetön ilman sitä. Tästä todistavat Platonin Phaidroksen sanat: "Joka on tuore vihkimisestä ja on yksi niistä joka näki siellä paljon tuonpuoleisessa elämässä, joka nähdessään jumalalliset kasvot, jotka jäljittelevät hyvin kauneutta tai fyysistä muotoa, hämmästyy aluksi, muistaa tuolloin kokemansa ahdistuksen, mutta sitten kun hän lähestyy sitä, hän tunnistaa sen luonteen ja palvo häntä kuin jumalaa, koska muisti on nostettu kauneusajatukseen ja näkee sen seisovan varovaisuuden vieressä pyhällä maalla." Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaista muistoa, hänessä kauneus todella jää ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä.
ellauri347.html on line 96: Laulun mielenkiintoinen teksti liittyy 1845 syntyneen Martti Rautasen elämäntyöhön. Hän oli ensimmäisiä lähetystyöntekijöitä Ambomaalla. Kahden maan kansalaisuus liittyy paitsi hengellisen ja maallisen kodin tematiikkaan myös aivan maalliseen useassa kulttuurissa elämiseen. Rautanen oli taustaltaan inkeriläinen. Lähtiessään 1800-luvulla Namibiaan hän oli Venäjän kansalainen ja saksalaisen kanssa naimisissa. Rakkaudentunnustukset hän kirjoitti päiväkirjaansa venäjäksi, Löytty kertoo. Löyttykin on 2 maan kansalainen, Suomen ja Ambomaan. Sen molemmat tyttäret on naineet neekerit.
ellauri353.html on line 518: Cedric Fauntleroy lepää Pine Ridge Presbyterian Churchin hautausmaalla Mississippissä, Yhdysvalloissa. Sori Babel, ei se ollut Reginald vaan Cedric Errol. Också Sniff älskar saker. Han älskar sin slitna plysch-hund Cedric med topasögonen.
ellauri368.html on line 176: Aavikkoplaneetan Arrakisin ympäristö on samanlainen kuin Lähi-idässä, erityisesti Arabian niemimaalla ja Persianlahdella sekä Meksikossa. Romaani sisältää myös viittauksia öljyteollisuuteen Persianlahden arabivaltioissa sekä Meksikossa. Arrakisin fremeneihin vaikuttivat Arabian beduiiniheimot, ja Mahdi-profetia on peräisin islamilaisesta eskatologiasta. Ruipelosta Paulista tulee pyhä Paavali, tai enemmänkin, Muad'dib eli Messias ja sillä se pääsee keon huipulle. Inspiraatiota on otettu myös keskiaikaisen historioitsija ibn Khaldunin syklisestä historiasta ja hänen dynastiasta Pohjois-Afrikassa, mistä vihjasi Herbertin viittaus ibn Khaldunin kirjaan Kitāb al-ʿIbar "Oppituntien kirja", joka tunnetaan fremenien keskuudessa.
ellauri369.html on line 285: Jansenin mukaan ensimmäinen jumala al-Lat tarkoittaa "jumalatarta". Toinen jumaluus, Manat, tarkoittaa kohtalotarta ja löytyy myös Raamatusta muodossa Meni jo (Jesaja 65:11). Kolmas nimi Al-Uzza tarkoittaa "mahtavin" ja on nähtävästi myös Venus-planeetan nimitys. Islamilainen kirjallisuus ei valitettavasti kerro enempää näistä jumalista ja siitä, miten heitä palvottiin, kun Mekassa vielä vallitsi jahiliyyah. Jahiliyyah (Arab. جَاهِلِيَّة dzāhilīyyah, "tietämättömyys", "barbaria") eli tietämättömyyden aika on islamilainen käsite, joka tarkoittaa oloja, jotka vallitsivat Arabian niemimaalla ennen kuin Koraani alkoi laskeutua profeetta Muhammedille vuodesta 610 lähtien, ja ennen kuin hän aloitti julkisen valistustyönsä kolme vuotta myöhemmin. "Jahiliyyah" esiintyy Koraanissa muutaman kerran, ja tällöin se on suomennettu "pakanuudeksi" (33:33 5:50; 48:26). Sanaa käytetään nykyisin myös tarkoittamaan modernia tietämättömyyttä tai luopumista Allahista (esim. Salman Rushdie)..
ellauri370.html on line 344: Ensimmäinen ristiretki aloitettiin virallisesti 15. elokuuta 1096 (juutalaisen kalenterin mukaan 24. av-kuuta). Ristiretken ensimmäisen kuukauden aikana surmattiin noin 10 000 juutalaista, ja varsinkin Ranskassa ja Reininmaalla monet juutalaisyhteisöt tuhottiin kokonaan.
ellauri381.html on line 217: Ainoa rintama, jonka yhdellä osuudella (Murmanskin alueella) saksalaiset joukot eivät kyenneet rikkomaan Neuvostoliiton valtionrajaa. (Itse asiassa puhumme sotaa edeltävästä rajasta Suomen kanssa, joka kulki Musta-Tunturin harjanteen keskustaa pitkin Srednyn niemimaalla. Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan päätyttyä Moskovan sopimus 13.3.1940, raja siirrettiin 9 km länteen, ja koko alue Srednyn niemimaa tuli osaksi Neuvostoliittoa, mutta heillä ei ollut aikaa rajata rajaa, ja vanha rajamerkki jäi Neuvostoliittoon.)
ellauri384.html on line 278: Solonin ensimmäinen uudistus kielsi asuntolainat. Velallisen suostumuksellakaan velkoja ei voinut enää laillisesti orjuuttaa häntä ja hänen perhettään. Jo orjiksi tulleet vapautettiin, ja ulkomaalaisille myydyt palasivat Ateenaan vapaina miehinä. Solon määräsi myös, että kaikki maksamattomat velat annettiin anteeksi, joten kaikki maalla olevat kiinnitykset katosivat.
ellauri384.html on line 309: Myöhemmin Persian kuningas Kyyros voitti kuningas Kroisoksen. Kroisos menetti valtakuntansa ja joutui vangiksi. Hänet oli sidottu paaluun ja poltettaisiin elävältä Kyyroksen huviksi, kun Kroesus huusi Solonin nimeä kolme kertaa. Kyros lopetti menettelyn ja kysyi Kroisukselta, oliko tämä Solon mies vai joku jumalista. Kroesos vastasi: "Hän oli yksi Kreikan viisaista, jonka kutsuin palatsiini. Ei siksi, että oppisin mitään, vaan jotta hän voisi todistaa onneani tuolloin. Sen menettäminen on nyt tuskallisempaa kuin sen nautinto oli todellisuudessa vain sanoja ja mielipiteitä, ja nyt Solon näki minut typerässä vaurautessani ja varoitti minua, että minun pitäisi harkita sen loppua elämääni, äläkä kersku liukkaalla maalla, sillä kukaan ei ole onnellinen ennenkuin on kuollut hyvin." Kyyros näki Solonin opetuksen vahvistavan tällaisen merkittävän esimerkin. Hän vapautti Kroisoksen ja piti häntä hovissaan yhtenä arvostetuimmista neuvonantajistaan. Eli hyvin kävi Kroisoxelle loppupeleissä.
ellauri386.html on line 528: Solovyovista kirjoitti Jewish Encyclopediaan Herman Rosenthal (1843 – 1917), amerikkalainen kirjailija, toimittaja ja kirjastonhoitaja. Rosenthal syntyi Friedrichstadtissa (Jaunjelgavassa) , Kurinmaalla. Hän sai koulutuksensa Bauskessa (Bauska) ja Pietarsaaressa (Jēkabpils), valmistuen vuonna 1859. Samana vuonna hän käänsi saksaksi useita Nekrasovin runoja. Vuonna 1869 hän harjoitti kirjapainoa Krementchugissa, ja vuonna 1870 hän julkaisi runokokoelman Gedichte. Venäjän ja Turkin sodassa hän palveli Venäjän Punaisen Ristin seurassa ja sai seuran mitalin ansioista veripalvelussa (1877–78). Palattuaan ammattiinsa kirjapainomestarina, hän harjoitti sitä Smyelassa, Kiovan hallituksessa ja Kiovan kaupungissa vuoteen 1881 asti. Hän tuotti humoristisen tarinan "Die Wunderliche Kur" vuonna 1872 ja auttoi myöhemmin Zarya (Dawn), päivälehteä jonka ensimmäinen numero ilmestyi Kiovassa vuonna 1878. Tuolloin Rosenthal valittiin Pietarin Venäjän juutalaisten kulttuurin edistämisyhdistyksen vastaavaksi jäseneksi.
ellauri389.html on line 157: Kuin vaeltavat virvatulet, jotka maalla Or where afar, the ship-lights faintly shine
ellauri390.html on line 148: Antti Tuuri on 1 sellainen, ja sen kirja Ameriikan raitti kertomus korruptiosta ja kusetuxesta izekkyyden nimissä oikeistohenkisellä Pohjanmaalla. Juipit peukuttaa Isaiah Berlinin negatiivista vapautta olla maxamatta veroja. Muilutettuja rahoja eri pankeissa ja tiine vaimo mattokäärössä. Taistoa ei voi jättää kaxistaan rahakapsekin kanssa, saattaa vetää välistä. Jo on urheita suomalaisia sotureita omaa puolta pitämässä. Amerikan puolella olis kaikki hauskempaa ja vapaampaa, saa ajaa kuuden kupin kumarassa koska norminpurku on siellä paljon pitemmällä. Taistolla oli sitäpaizi kahvikupillinen bashkiirin spermaa suonissa eli se on osa-aikamustalainen.
ellauri390.html on line 375: Suomalaisia siviilejä kuoli viime sodissa vaivaiset 2000. Sehän on vähemmän kuin Gazassa. Näin vähällä pääsi vain Australia. Mitä yhteistä? Molemmat kävi vieraalla maalla hyökkäyssotia. No ei jenkkejäkään kuollut kuin 12K, kolmannes Gazan tapetuista, ja prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin Suomessa. Ja syy ihan sama.
ellauri390.html on line 389: Meille jäivät kaikki izepäisyytemme symbolit, ei tarvinnut pitää 2x kotkaa eikä sirppiä ja vasaraa. Jäi hakaristilippumme ja Ihanaa leijonat ihanaa. Huono-onnisempien veteraaniemme työstä jäivät puhuttelevat sankarihaudat ja uurnalehdot. Traagista miten paljon on vainajia Sysmänkin kirkkomaalla. 100G luukasaa, joista 10% enää elossa. Amputoidun Suomen väkiluku kasvoi 0.5M Kurjalan itämatuilla. Suhteellisesti uskomattoman suuria sotakorvausjunia puxutti itään leveillä ryssän raiteilla. Tätä häpeää ei saa päästää toistumaan, puretaan siis radat ja käytetään ruåzalaisia Brio-junia! Maanteitäkään ei tarvita enää Kouvolasta itään.
ellauri391.html on line 368: Jo antiikista alkaen ihmisen päämääräksi käsitettiin onnellisuus. Ihminen haluaa olla onnellinen, mutta tämän onnellisuuden keinoa, hyvää elämää, hän ei voi valita. Augustinuksella ja Tuomaalla ihmisen päämäärä oli iankaikkinen onnellisuus eli Jumala korkeimpana hyvänä (Summum bonum). Ihminen ei voi valita jumalaa Augustinuksen eikä Tuomaankaan mukaan.
xxx/ellauri013.html on line 525: Omalla pienellä tonttimaallani
xxx/ellauri013.html on line 1085: > No olen nyt käynyt psychiatric scrutinyn läpi täällä pohjanmaalla kotona.
xxx/ellauri027.html on line 744: Outotecistä kuulen eka kerran tällä nimellä, se on puolet entisestä Outokummusta, josta Calle teki dippatyönsä, Otamäen ilmeniitin vaahdotuxesta. Eski Saarinen vaahtos puoli vuosisataa myöhemmin Otaniemessä, Callen kotilaitoxella teollisuustaloudessa, matkusti Outotecin lähettiläänä ympäri palloa, maalla, ilmassa ja merellä kuin Battler Britton.
xxx/ellauri044.html on line 385: Mutta joskin Jutte Caireniuxen metafysilliselle mietteille on ominainen suuri lyyrillisys, niin on hänen etiikkansa sensijaan varsin rationalistinen. Sääli on sille tuntematon. Sääli on "jumalan töiden paikkaamista ja parsimista" ja sixi tuomittavaa. Hän sallii puutarhansa portilla kahden tappelupukarin vuotaa verensä kuviin menemättä lääkärinä niitä auttamaan, sillä hänen moraalinsa mukaan ei ole mitään syytä pelastaa heitä. Hän vittuilee muille vähääkään välittämättä siitä haavoittaako niitä jotka joutuu hänen kylmäverisen ivailunsa kohteexi. (No mä sentään panen nää pahimmat vittuilut piiloon loukattujen silmiltä.) Hän ei tunnusta mitään sukulaissiteiden velvoitusta. Hän torjuu päättävästi sisarensa Sidonian, kirkkoherranrouvan, yrityxen päästä asumaan heidän yhteiseen lapsuudenkotiinsa Kairalaan. "Ei sisar Sidonia, vasta hautuumaalla voimme asua saman katon peitossa, sinä ja minä."
xxx/ellauri057.html on line 39: Braxingen pikkukaupungissa Länsi-Götanmaalla ollaan käynnistämässä uutta perinnettä, suurta makkarajuhlaa, jonka avulla Braxinge aiotaan viedä maailmankartalle. Samaan aikaan 15-vuotias Lena (Elina Sätterman) ja hänen äitinsä Åsa (Emma Broomé) kaipaavat Braxingen pienistä ympyröistä maailmalle. Åsa ei kestä makkarajuhlaa järjestävää hyväntahtoista mutta tukahduttavaa äitiään Barbroa (Lotta Tejle). Hän unelmoi matkasta Korfuun ja hillittömästä seksistä kuumien kreikkalaismiesten kanssa. Lena puolestaan päättää pian peruskoulun. Hän odottaa kesälomaa ja hänelle luvattua kielimatkaa Hastingsiin. Englannissa hän saisi lopulta jättää taakseen pikkukaupungin ahdasmielisyyden ja tylsät sählypojat. Kesästä -85 tulee kuitenkin aivan muuta kuin yksikään kolmen sukupolven naisista etukäteen ajatteli tai unelmoi. Sen jälkeen ei kukaan heistä ei ole ennallaan. Ruotsalainen draamakomedia kolmen sukupolven naisista.
xxx/ellauri068.html on line 263: Ambomaalla Rautanen toimi yli viisikymmentä vuotta, 1880 Olukondaan perustamansa lähetysaseman johtajana, raamatunkääntäjänä sekä pitkäjännitteisessä opetus- ja kasvatustyössä: ensimmäiset ambomaalaiset papit vihittiin 1925. Rautasen käännöstyö käsitti erityisesti vuonna 1892 ilmestyneen ndongan-kielisen virsikirjan. Rautanen oli myös tunnustettu virsirunoilija ja kansatieteilijä, joka antoi arvoa ambomaalaisten omalle kulttuurille. Hän keräsi kasveja, teki säähavaintoja ja toimitti esineistöä mm. Kansallismuseoon.
xxx/ellauri075.html on line 64: Sestofiltin pääteoksena voidaan pitää teosta Афины и Иерусалим (”Ateena ja Jerusalem”, 1938), joka käsittelee tieteen ja filosofian suhdetta. Sestofilt eli Pariisissa kuolemaansa saakka. Varmaan talutti Cioranin kanssa hautausmaalla koiria. Atmania ja Fifiä. Loppuaikoinaan hän tutki Husserlin ajattelua ja intialaista filosofiaa.
xxx/ellauri086.html on line 222: Kukat ovat kasvien genitaaleja ja hedelmät niiden sikiöitä. Haista kukkanen. Näytä tädillesi tulppaani. Sinunko tulppaasi? Muutamia viikunoita ohdakkeista. Terho Pursiainen. Kuuden jalan terttu banaaneja. Luumuja. Kupeitteni hedelmä, kohtusi. Kuuensaan kurkku. Harmaalla alueella kaikki.
xxx/ellauri091.html on line 255: Sysäyxen oli antanut puhujan lause "huonosta kirjasta". Olin lapsuudessani ja esimurkkuna säilynyt kaikelta "rumalta" niin tyyten, että mua oli tuskin kiinnostanut muu kuin joku maalla kuultu rivo laulunsäe. -- äh Hilja on niin monisanainen, kerron lyhyemmin. Se oli ruozintanut jonkun tyttökirjan joka sen mielestä oli tuntunut harmittomalta. Päähenkilö oli uhmapäinen izekeskeinen rasavilli tyttönen joka kehittyi herttaisen opettajattaren ja hiovan toveripiirin avulla suloisexi pikku naisexi, joka paluumatkalla opistosta löysi vielä oman "prinssinnakkinsa". Mutta mikä olikaan "Otava" kustannusyhtiön setämiesten vastaus? "Teosta ei ole voitu hyväxyä. Se saisi varmasti ankaran arvostelun sisällyxensä laadun tähden. "Otavan" pöytäkirjoissa sanotaan lyhyesti, että sitä pidettiin sopimattomana.
xxx/ellauri091.html on line 877: Jönsy sanoi et osallistut sen 70v päiviin. Mekin. Meillä vaan ei ole autoa kun se on Helmillä Ahvenanmaalla. Mentäskö samalla junalla ja Jönsyläiset hakisivat Mänzälän assalta? 😃
xxx/ellauri103.html on line 647: Uusliberalismi vitut välittää valtavista ihmismääristä, jotka ovat jääneet vaurauden jalkoihin, vaikka vauraus on hankittu heidän maallaan ja työllään. Alkuperäisväestöt, nuoret, naiset, homot, lesbot, värilliset ihmiset, maahanmuuttajat,
xxx/ellauri104.html on line 797: Pulkun Puavo kostaa pahan pahalla koko kylälle kierona riidankylväjänä. Sanoo yhdelle mitä ilkeää muka toinen on siitä veistellyt. Että mestari olis sanonut että Onnin rahan kansa on tarkkoo kuin tiaisen nainti. Ja että Maija on hurskaan näkönen kuin kyrpä häissä. Heikki Seppänen olis sanonut mestarista että se ahkeroizee Katrin kansa öisin niin että on työmaalla vetämättömissä päivällä. Katri olisi sanonut Heikistä ettei se niin kiero ole kuin sen käynti. Jne, jne.
xxx/ellauri113.html on line 137: Korean orpolapset hyvittävät hoitonsa hiilikaivoxilla. Kanadan papooset Hiawatha ja Auringonkukka sovittavat erilaisuuttaan muuttumalla kirkon pihamaalla ruokamullaxi. Että sellasta. Tiede ja uskonto on järjestelmiä joidenka puitteissa on hyvä olla hirviöitä. Usko vaan se helpottaa, tai luule tietäväsi. Luulo on tiedon väärtti älä muuta vikise.
xxx/ellauri121.html on line 159: TOIVO Kuula syntyi vuonna 1883 Alavudella, Etelä-Pohjanmaalla. Pojan musiikilliset lahjat havaittiin jo pienenä, ja Toivo halusi säveltäjäksi. 1900-luvun alussa, vain 25-vuotiaana, hänestä oli tullut nousevan suomalaiskansallisen kulttuurin suuri nimi. Hän ammensi musiikkiinsa voimaa kansanlauluista ja suomalaisesta luonnosta. Sävellystyyli oli kansallisromanttinen. Kuula oli vahvasti suomenmielinen ja kiivasluontoinen. Venäläistä sortovaltaa hän vihasi, samoin ruotsin kieltä.
xxx/ellauri121.html on line 452: Kuvassa joku pitää kättä rukoilijan päällä siunausasennossa kuin Seija Maxin päällä Vivamossa rippikoulun päättäjäisissä. Se on Lohjalla, josta ostimme eilen Annabella-perunoita ja hyvin happamia karviaisia. Happamia, sanoi Kimmo karviaisista Lohjan torilla. Oli sekin kanssa pelleilyä. Ja paljonpa hyötyä oli siitä Maxille, joka ei osaa nimien pudottelun taitoa. Ei Mikollakaan ole vakinaista paikkaa Nokialla, vaan se on vuokratyöläinen, niinkuin oli John Ruozissa traktorifirmassa. Hemmetin Mrs. Bucket. Jöns kävi Simo Juvan maalla Vivamossa Miniaatossa. Kristinalla ja Petterillä oli valkoiset piziessut Bishops Innissä Tyrvännössä. Tyrvännössä oli paksut lyijykynät kiinni seinässä ketjulla etteivät ne lasten kajotessa joutuisi hävyxiin. Jokaisella oli oma tunnusväri: Kristinalla keltainen, Jönsillä sininen, mulla punainen ja Petterillä vihreä. Saarennon kerrossängyn pohjaan oli lyijykynällä kirjoitettu jotakin, en muista enää mitä. Sen näki kun nukkui alasängyssä. Äidin mielestä mulle ei sovi vihreä, tekee musta kalpean. En saanut koskaan vihreitä vaatteita. Bugger it.
xxx/ellauri126.html on line 359: Ei tässä paljon ole kinnovaatiota verrattuna vanhoihin elämänkaaripiirustuxiin. Sellainen oli Pirkolla ja Callella maalla seinällä. Mut Erkki olikin taidemaalari manqué. Paulan kuvailema vanhuusiän elämättömän elämän epätoivo oli nähtävästi kopsittu Erik Erixonilta. Jonka laulussa hukkuvat elämän valttikortit ja kiinni pysyvät taivaan portit. Einarin epätoivosta ne kertovat. Toivottomia yllättävän paljon, raportoi TIEDE 2005. Joka kymmenes suomalainen tuntee, ettei elämällä ole tarjottavana oikeastaan mitään. Määrä on odottamattoman suuri. Useampi kuin joka kymmenes suomalainen aikuinen suhtautuu tulevaisuuteensa toivottomasti, ja valtaosan toivottomuus on pitkäaikaista, sanoo Kuopion yliopistossa väitellyt filosofian tohtori Kaisa Haatainen. Hän on yllättynyt tuloksesta, sillä hän asetti toivottomuudelle tiukat kriteerit. Naiset osaavat käsitellä miehiä paremmin kuin miehet, mutta - monissa tapauksissa on kuitenkin hyvin vaikea selvittää, kumpi löi ensin, muna vai kana. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa toivottomien osuus väestössä vaihtelee 5-13 prosentin välillä Pohjoissavolaiset ovat ihan kärkijoukkoa, eikä oikeastaan ihmekään.
xxx/ellauri129.html on line 300: Riku Korhosen (s. 1972) romaanissa Emme enää usko paraan, uskomme rahaan on päähenkilöinä kaksi pariskuntaa: Eero ja Aino tyttärineen, Lari ja Eeva. Kirjan ensimmäiset pari sataa sivua kuvataan pariskuntien elämää Turun seudulla, Ispoisten omakotitaloalueella. Matti Samuel Mäkelä, suomalainen esseisti ja kirjailija arvosteli Rikun Finlandiaehdokkaan Hesariin. Kirjailija Matti Mäkelä kuoli 2019 – ”Hän painoi päänsä tyynyyn ja veti vii-mei-set hen-gen-ve-ton-sa”. – Hän oli sanonut, että pyörryttää, sisar kertoo Ilkalle ja Pohjalaiselle. Matti sairasti maxasyöpää. Mäkelä oli syntynyt vuonna 1951 Etelä-Pohjanmaalla. Mäkelä kasvoi lestadiolaisessa perheessä, jossa oli kova kuri mutta salliva ilmapiiri, kunhan tytöt tuli tehdyiksi. Para on suomalaisessa ja ruotsalaisessa kansanperinteessä tunnettu talon haltija, jonka tehtävä oli talon ja omistajansa auttaminen ja varallisuuden kasvattaminen.
xxx/ellauri149.html on line 557: Tällaisia ovat Kirsti Paakkasen uskomattomat luksuskodit – Nizzan helmi sijaitsee miljardöörien niemimaalla.
xxx/ellauri154.html on line 43: Sen ylevän moraalisen opetuxen ohessa, jonka tämän tarinan ozikko sisältää, eli että koska onnetar on nainen, se aina asettuu naisten puolelle ja edellyttää siten miehiltä kelvollista käytöstä, meille on käynyt selväxi, että viisauden sisällöstä 9/10 on vaiteliaisuutta. Lisäxi se räkämunkki, joka kirjoitti tämän kertomuxen, haluaa vaivihkaa antaa toisen yhtä mainion opetuxen, niittäin sen että sama izekkyys, joka solmii niin monia ystävyyssuhteita, parhaiten myös auttaa tärvelemään ne. Tästä saatte kauniimpia opetuxia ja järeämpää moraalia kuin mistään muusta kertomuxesta elämänne varrella. Nukkukaa kovalla maalla kuin ritari Hyvä Halu, ja kävelkää paljon kuin Tienkulkija-Ukko, jos haluatte vauhtia Jussi Kellonläppäänne, niin että paitanne kertoo kainostelematta mitä voimallisimmasta kohoheilahduxesta.
xxx/ellauri166.html on line 454:
Deut 11:21 11:21 Syystä että päiväsi ja lastesi päivät moninkertaistuvat maalla, jonka Herra vannoi isienne antavan teille, taivaiden päivinä maan päällä.
xxx/ellauri166.html on line 461:
Oltua 32:45 Ja kun Mooses lopetti kaikkien näiden sanojen puhumisen koko Israelille, 32:46 hän sanoi heille: "Aseta sydämesi kaikkiin niihin sanoihin, joilla todistan teille tänä päivänä; että voitte syyttää lapsianne heidän kanssaan siitä, että he noudattavat tämän lain kaikkien sanojen noudattamista. 32:47 Sillä se ei ole turha asia sinulle; koska se on sinun elämäsi, ja sitä kautta tämän asian, että pidennät päiviäsi maalla, johka olet menossa Jordanian yli omistamaan sitä.
xxx/ellauri173.html on line 607: "harmaalla kullalla, jotka omisti köynnöxensä lähteille
xxx/ellauri176.html on line 655: 36. Ruumishuoneella haisi varmaalla tosi pahalta? Ei, haju oli siedettävä. He käyttävät monia kemikaaleja.
xxx/ellauri177.html on line 409: Hän työnsi hänet hitaasti pois. Sitten, kun hän suuteli hänen polviaan, hän laittoi kätensä hänen kasvoilleen, ikään kuin karkottaakseen unen jäännöksen silmistään ja otsastaan. Tämä oli sitten tuntematon maailma, vieras maa, josta hän ei ollut koskaan haaveillut ilman tylsää pelkoa. Missä hän oli nähnyt tämän maan? Mistä unesta hän oli herännyt tunteakseen niin koskettavan tuskan nousevan lanteestaan, joka kasvoi vähitellen hänen rinnassaan, kunnes se tukehtui? Kylä heräsi eloon palattuaan pellolta. Miehet palasivat takkinsa olkapäillään uupuneiden eläinten tahdissa; naiset talojen kynnyksellä tekivät vetoavia eleitä; kun lapset ryhmissä ajoivat kanoja takaa kivillä. Hautausmaalla liukastui kaksi siiliä, poika ja tyttö, jotka kävelivät nelinjalkain matalaa seinää pitkin, jottei heitä näkyisi. Varpusparvet nukkuivat kirkon laattojen alla. Sininen puuvillahame oli juuri ilmestynyt paplin portaille, niin leveä, että se peitti oven.
xxx/ellauri177.html on line 413: Mutta Serge järkyttyi. Hän muisti. Menneisyys heräsi henkiin. Kaukaa hän kuuli selvästi kylän elävän. Nämä talonpojat, nämä naiset, nämä lapset, pormestari Bambousse, joka palasi Olivettes-peltostaan laskemassa seuraavaa satoa; se oli Brichets, mies raahaa jalkojaan, nainen voihki kurjuudesta; se oli Rosalie seinän takana, jota pitkä onnekas suuteli. Hän tunnisti myös hautausmaalla olevat kaksi roistoa, tuon roisto Vincentin ja tuon röyhkeän Katariinan, jotka katselivat suuria lentäviä heinäsirkoja haudojen keskellä; Heillä oli jopa mukanaan musta koira Voriau, joka auttoi heitä, kerjäämässä kuivan ruohon keskellä, puhaltaen vanhojen paasikivien jokaisesta halkeamasta. Kirkon laattojen alla varpuset taistelivat ennen nukkumaanmenoa; rohkein laskeutui jälleen alas, lensi sisään rikkoutuneiden ruutujen läpi, niin että hän, seuratessaan niitä silmillään, muisti heidän hienon metelinsä saarnatuolin alaosassa, tasanteen portaalla, missä heille oli aina leipää. Ja pastorin kynnyksellä La Teuse sinisessä puuvillamekossa näytti lihoneen enemmän; hän käänsi päätään hymyillen Desireelle, joka oli palaamassa navettapihasta, suurella naurulla, koko lauman seurassa. Sitten he molemmat katosivat. Sitten Serge ymmällään ojensi kätensä.
xxx/ellauri179.html on line 598: Legendan taustalla on todellinen taistelu, joka käytiin vuonna 778 Roncesvallesissa baskiaisten maalla. Siinä baskiaiset tuhosivat Espanjan sotaretkeltä vetäytyvän Kaarle Suuren armeijan jälkijoukon. Grimbergin Kansojen historian mukaan Rolandin laulun taustalla ollut taistelu oli suhteellisen vähäpätöinen kahakka, jossa baskiaiset, eikä suinkaan maurit, hyökkäsivät Espanjasta vetäytyneen Kaarle Suuren armeijan jälkijoukkoon tuhoten sen. Rolandin esikuva oli suhteellisen vähämerkityksinen ruhtinas, joten laulu suuresti liioittelee sekä henkilön että tapahtuman merkitystä.
xxx/ellauri199.html on line 1112: maalla merellä ja ilmassa.
xxx/ellauri200.html on line 537: Hirvikosken hotelli on Loimaalla. Loimaalla on hiihtomäet loivia. Mixi loimaalainen sburgu käyttää mie-muotoja? Mixi turkulainen kynäilijä haastaa riitaa kauppajonossa? Kekähän on Tom Selleck ja millaiset wiixet sillä oli? No se on yllättävän paljon Esa Sariolan näköinen.
xxx/ellauri208.html on line 628: Johan Jonatan "Jussi" Björling ( kuuntele ääntämys? 5. helmikuuta 1911 Stora Tuna Fish, Borlänge – 9. syyskuuta 1960 Tukholma) eli Jussi Björling oli ruozinsuomalainen Taalainmaalta. Se oli tenori muttei siltikään tiettävästi homo. Se jopa teki lapsuuden ystävänsä kanssa vielä toisaalla naimisissa ollessaan au-Kickenin. Sillä oli 1901 syntynyt veli Gunnar joka ei ollut poikatriossa. Triopojat vierailivat kiertueella jopa Taalain maalla 1919. Gunnar lie ollut silloin jo miesten töissä, varmaan kiertämässä tahkoa.
xxx/ellauri218.html on line 275: Tää on kyllä paikoitellen hyvää ajankuvaa, suht tuoreita klisheitä. Kun Matty oli hyvin pieni, hänen veljellään oli tapana istua pytyllä ja lukea sarjakuvia tenavayleisölleen, naapurin neljä ja viisivuotiaille lapsille, joita jonkun lähistöllä olevan aikuisen olisi kuulunut pitää silmällä, ja Matty seisoi ovensuussa valmiina huutamaan varoitussanan tulee, ja Nick istuu pytyllä ja lukee Captain Marvelia tai Targeteersia housut polvien varassa roikkuen, ja hän esitti vuoropuhelun elävästi, paasaten ja elehtien, matkien uskottavasti rosvojen ja naisten ääntä ja päästäen lyhyen vihlovan kiljaisun kuvatessaan, miten gangsteriautot vetivät kaarteet tiukasti öisillä ajomatkoillaan, säikäytti joskus lapset eläytyvällä tyylillään, vaikeni päästääkseen paskapökäleen joka putosi loiskahtaen, molskahti veteen, se oli maailman hulluin ääni ja nostatti hänen kuulijoidensa kasvoille onnellisen kunnioittavan ilmeen - se oli kaikkein värisyttävin ilonaihe, parempi kuin mikään mitä hän sai sarjakuvasivuilta irti. Jepjep italialaiskortteleita Bronxissa 50-luvulla. Tiina ja Jössi kasteli maalla pakettinappuloita posliiniseen pissapottaan ja käskivät mun maistella ja imuskella, tämo hyvvee!
xxx/ellauri225.html on line 78: Akidan lupaa kohta viedä Smuttyn Paalujuuren luo. Smutty on kuin koira hautuumaalla, kaivaa luita ja kusee hautakiville. Neareaali on Netflix steroideilla.
xxx/ellauri227.html on line 346: Miten tavattoman kaavamaista, Annika huomasi ajattelevansa jo Studio Sexin sivulla 21. Taas joku murhattu tyttö hautuumaalla jonka genitaalit näyttää vihreiltä ja haisee pahalta. Tukholmassa on tosi kuuma jo 1994. Esso tiesi ilmastokatastrofin laajuuden jo 1974, vaan eivät kertoneet. Eipä hätäillä, niin vielä ehtii 50v myydä ja poltella fossiileja. Tissit sojottavat ilmaan makuulta, niissä on keittosuolaa tai silikonia. Luomutissit sojottaisivas sivulle. Annika käyttää Libresse siteitä. Mahtaakohan olla pahimmoillaan maalarit talossa? Perkeleen helle!
xxx/ellauri228.html on line 267: Stanislaw Lem näki Solariksen ongelman "mielenkiintoisena haasteena, joka kohtaa ihmisen", lähinnä teknologisena haasteena, vaikkakin filosofisilla mausteilla; kun taas Tarkovsky näki Lemin mukaan avaruuden "kauheana" ja ajassa isän luona maalla "jotain vaalittavaa". Elokuva tekee tämän asenteen selväksi; esimerkiksi Kelvinin matka maaseudulta kaupunkiin vaihtuu väristä mustavalkoiseen elokuvaan ja hämärään, varjoisaan valaistukseen; kun taas hänen matkansa Solarikseen näyttää Kelvinin ruumiittomassa muodossa, avaruuspuvussa, joka on lukittu liikkumattomaksi kapselin sisään, jyrkässä ristiriidassa "todellisemman" Kelvinin kanssa, jonka olemme juuri nähneet maan päällä. Kaikkia mahdollisia elokuvatekniikoita käytetään siihen, että maanpäällisen luonnon otokset erottuvat elokuvan ainoina todella kauniina ja viattomina kuvina. Se on hyvin epäamerikkalaista! Me amerikkalaiset viihdymme epäviihtyisässä: asfalttiviidakoissa, kivierämaissa ja muovisissa kulisseissa McDonaldsissa. Ja vitut filosofiasta, meitä kiinnostaa vaan EFK!
xxx/ellauri229.html on line 730: Suomalaiseen politiikkaan onnettomuudella oli merkittävät ja pitkäkestoiset vaikutukset. Mezäsuomalaisia kehotettiin olemaan syömättä ylen määrin sieniä, marjoja ja muita luonnontuotteita. Suomalaisia oli Kiovassa Lemminkäisen työmaalla, opiskelemassa ja turisteina noin 130. Heitä evakuoimaan lähetettiin Kar-Airin DC-8-matkustajakone OH-LFZ vapaaehtoismiehistöllä. Koneen päällikkönä toimi vapaaehtoinen lentokapteeni (kai) Björkman. Suomalaisten evakuointilentoa viivytti saastuneen presidentti Mauno Koiviston väliintulo. Myöhemmin ydinvoiman kannatus palasi onnettomuutta edeltäneelle tasolle. IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi ilmoitti 26. lokakuuta, että ydinvoiman kannatustaso kriisialueella on normaalia suurempi.
xxx/ellauri235.html on line 128: Horatio Hornblower: Sarja kertoo tämän laivaston johtajan tarinan siitä, kun hän astui palvelukseen 17-vuotiaana poikana ensimmäisen vaimonsa kuolemaan ja toisen melkein kuolemaan. Hän saattoi aloittaa elämänsä köyhänä poikana, jolla ei ole vaikutusvaltaisia ystäviä, mutta taistelurohkeus ja -taito vahvistavat hänen luonnettaan ja johtajuuskykyään, ja lopulta hän nousi kontraamiraaliksi. Hän ymmärtää miesten johtajuuden ja sotilaallisen komentoketjun, mutta ei pärjää niin hyvin, kun hänen täytyy olla suhteessa naisiin tai toimia maalla, kuten Odysseus tai merilehmä.
xxx/ellauri239.html on line 344: Henkilöitä, joiden läheisellä oli ongelmallista rahapelaamista, oli eniten Pirkanmaalla. Vuonna 2019 vastaajista 36 prosenttia oli pelannut netissä viimeisen 12 kuukauden aikana. Merkittävä osa pelaamisesta tapahtuu kuitenkin edelleen netin ulkopuolella, huolzikoilla ja kivijalkakauppojen eteisissä talvihatut päässä.
xxx/ellauri253.html on line 177: Ervastien määrä on noussut takavuosista. Suomen sodissa 1939–1945 kaatui tai muuten menehtyi kuusi Ervastia. Ervastien yleisimpiä asuinpaikkoja olivat Kuusamo (14 vainajaa), Oulu (6), Oulunsalo (6) sekä Pudasjärvi (6). Lähes kaikki asuivat kuollessaan Uudellamaalla ja Pohjois-Suomessa.
xxx/ellauri259.html on line 172: Leinon lapsuuden henkiseen ympäristöön Hömelössä kuului vanha kainuulainen tarinaperinne Baba Yaga-loitsuineen ja runoineen sekä värikkäät kertomukset isonvihan ja Kajaanin linnan aikoihin liittyneistä tapahtumista Pohjois-Pohjanmaalla. Elämän karuista tosiasioista muistuttivat Hömelön rantaan pysähtyneet nälkämailta Ouluun matkaavat kyrvännuolijat.
xxx/ellauri273.html on line 502: Pohoismaisetsa jokamiehenoikeudesta kalifornialainen on äimänä. Sellaisesta se ei ole koskaan kuullutkaan, vaikka on mezäalalla. "Täällä ajatellaan, ette sellainen sovi, kaikki ammuttaisiin on sight. Aina on oltava varovainen, kun tekee mittauxia tai menee mezään tutkimaan. Pitää olla varma tieto siitä kenen maalla on että osaa laulaa oikeita lauluja." Eniten harmittaa, että oman pihan poikki menee nyt tulvajoki, kun siinä oli ennen rakennuskelpoinen arroyo.
xxx/ellauri280.html on line 259: Vuonna 1939 Ekibastuzin siirtokunta luokiteltiin työväensiirtokunnaksi ja sai nimen Ekibastuzugol (E:n nurkkakunta). Vuonna 1948 saapuva 50 rakentajan joukko vasaroi ensimmäisen tapin uuden kaupungin rakennustyömaalla, ja tulevien hiilikaivosten rajat merkittiin.
xxx/ellauri281.html on line 484: Arthur Miller syntyi lokakuussa 1915 Harlemissa . Hän oli toinen poika puolalais-juutalaisten maahanmuuttajien perheessä - Isidore (Izzy) ja Augusta (Gassi) Miller (myöhemmin, vuonna 1922, heillä oli tyttö Joan, vielä myöhemmin kuuluisa näyttelijä). Arthurin isä, Kemal Lavropada, tukkukaupan omistaja, siis noin 400 työntekijän naisten vaateliikkeen omistaja, oli menestyvä ja arvostettu yhteisön jäsen, minkä ansiosta perhe sai asua 110th Streetillä . Manhattanilla ja omistaa bungalowin Rockawayn niemimaalla ( Long Island ) ja kuljettajan. Sijoittaessaan suurimman osan omaisuudestaan osakkeisiin hän kuitenkin menetti kaiken vuoden 1929 talouskriisin aikana ja perheen oli pakko muuttaa Harlemiin. Perheen auttamiseksi nuori Arthur joutui ansaitsemaan ylimääräistä rahaa toimittamalla leipää talosta taloon aamuisin ennen koulua.
xxx/ellauri295.html on line 262: Savonlinnalaisen pienpanimon Nato-olut maistuu käsidesiltä. Kaikenlainen marssiminen on syvältä Hitlerin ja Stalinin perseestä. Parempi kun kävellään kukin omaan suuntaan ja ilman tahtia kuin huojuvalla sillalla. Sopulit marssii mereen jonossa edeltäjän perässä ja muurahaiset massana korren päähän joka taipuu jorpakkoon niiden yhteenlasketusta painosta. Helskuttiin totalitarismi, tulee se oikealta tai vasemmalta kädeltä. Kädelliset on eläimistä kädettömimpiä. Asikkalalle, VAPAUS JA RAUHA. Mikä rauha, hiljaistahan siellä on kuin hautuumaalla. Vihollisen elävä voima tarkoittaa tykinruokaa. Patti asui lapsena Nurmexessa, missä Keijo Turunen päästi paskahuussin niin täydexi että läjä pyyhki pakaroita. Pöljä Patti törmää miekkarissa karvakolmioon. Tää on teille merkixi. Merkkimies. Panen merkille: tarjotaan apurahaa. Verkkokauppa tarjoo köyhille kynäilijöille korotonta maxuaikaa. Taas inhottavaa "kansa" magiaa. En pelännyt lasteni puolesta, ne eivät ole minun lapsiani. Ein Volk, ein Reich, ein Führer. Jätä vanhempasi ja soiraa minua. Mitä vittua.
xxx/ellauri305.html on line 143: Kun lupiinia viljellään siemeniä varten, se kylvetään talven tai muokatun sadon jälkeen. Hiekkaisella maalla sitä yleensä pyöritetään rukiin ja perunoiden kanssa. Rehussa vihermassa niitetään kiiltävän pavun vaiheessa ja säilötään pääasiassa maissilla.
xxx/ellauri306.html on line 427: Kun Cassiodorus kirjoitti goottien historian noin vuonna 550, hän antoi niiden nimille uuden ulottuvuuden, jota niillä ei ennen ollut. Ostrogootit hän tulkitsi itägooteiksi ja vesi-nimestä tuli visigootit eli länsigootit. Koska ostrogootit asustivat tuolloin Italiassa ja visigootit lännempänä Iberian niemimaalla, nimet jäivät käyttöön. Nykyisin yritetään kuitenkin välttää vääriksi tulkittuja nimiä länsigootit ja itägootit. Syy on takuulla geopoliittinen: länsiliitto pyrki poistamaan sanan "länsi" assosiaation pahoixi leimattuihin gootteihin. Parempi puhua vain "hyvis" gooteista. Vuonna 375 hunnit hyökkäsivät greuthungien kuningaskuntaan ja valloittivat sen. Kuningas Ermanarik teki epätoivoissaan itsemurhan, kun ei pystynyt vastustamaan valloittajia. Hunnit pakottivat myös tervingit pakenemaan asuinalueiltaan ja etsimään turvaa Tonavan eteläpuolelta, Rooman valtakunnan rajojen sisältä. Antiikin kirjoittajat mainitsevat juuri hunnivalloituksen syynä siihen, että gootit 370-luvulla alkoivat pyrkiä Rooman alueelle, mutta eräiden nykytutkijoiden mukaan se ei välttämättä ollut ainoa tai edes tärkein syy. Vaihtoehtoisina selityksinä on mainittu väestönkasvu, ilmastonmuutoxesta alkanut elinolojen heikentyminen goottien asuinalueilla ja siitä seurannut eri maturyhmien keskinäinen valtataistelu.
xxx/ellauri307.html on line 471: Suomen Vapaakirkon juuret ovat angloamerikkalaisperäisissä vapaakirkollisissa herätysliikkeissä, jotka alkoivat vaikuttaa Suomessa 1870-luvulla etenkin Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Aluksi pyrkimyksenä oli uudistaa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, mutta kirkon piirissä näihin niin sanottuihin allianssipyrkimyksiin suhtauduttiin kielteisesti, ja vapaakirkollisissa piireissä luovuttiin allianssiaatteesta 1900-luvun alussa. Liikkeen ruotsinkielinen enemmistö vaihtui suomenkieliseen 1910-luvulla, ja vuonna 1923 uskonnonvapauslain siivellä suomenkieliset vapaakirkolliset järjestäytyivät Suomen Vapaakirkoksi.
xxx/ellauri312.html on line 831: Auf grüner Erde, was ist dies? vihreällä maalla, mitäs tämä on?
xxx/ellauri314.html on line 110: Nuoruusvuosinaan hän teki satunnaisia töitä maalla, merellä ja ilmassa.
xxx/ellauri357.html on line 699: Erämaalla on salaperäinen kieli
xxx/ellauri363.html on line 143: Lähetysseuran työn alkuaikoina Ambomaalla oli liikaa työmiehiä ja liian vähän eloa, kustannus/pelastussuhde huono, joten kazeet kääntyivät Kiinan suuntaan. Mantshuria oli ryssillä, mutta boksarit kukistettua päästiin muukalaisvihamieliseen Hunaniin. Ensimmäinen Kiinan-lähetystyöntekijä oli Hannes Sjöblom, joka valmistui papiksi vuonna 1900. Vaimo Ellen seurasi miestään työalueelle. 100v myöh. Sjöblomin jälkeläinen kiltti Matti Keijola kuoli virzarakon syöpään vähän äkkiä. Pani miettimään näenköhän enää ensi kesää ja Rauhista.
xxx/ellauri376.html on line 170: Tunteita kasvimaalla
xxx/ellauri385.html on line 421: On yleisesti hyväksyttyä, että Apostolien teot ovat fiktiota, mutta nämä kolme kenties olivat todellisia marttyyreja, varsinkin kun heidän haudansa Praetextatuksen hautausmaalla olivat erittäin suosittuja keskiajalla. Apostolien tekojen mukaan Valerian oli Cecilian aviomies, Tiburtius hänen veljensä ja Maximus roomalainen sotilas tai virkamies, joka kuoli heidän kanssaan. Kolmea marttyyria kunnioitettiin perinteisesti yhteisellä juhlapäivällä 14. huhtikuuta, kuten trendikalentereista näkyy.
xxx/ellauri387.html on line 179: Bernard siirtyi sitten Saksaan, ja raportoidut ihmeet, jotka lisääntyivät melkein jokaisella askeleella, vaikuttivat epäilemättä hänen tehtävänsä onnistumiseen. Saksalainen Konrad III ja hänen veljenpoikansa Frederick Barbarossa saivat ristin Bernardin kädestä. Paavi Eugenius tuli henkilökohtaisesti Ranskaan kannustamaan yritystä. Kuten ensimmäisessä ristiretkessä, saarnaaminen johti hyökkäyksiin juutalaisia vastaan; fanaattinen ranskalainen munkki nimeltä Radulphe inspiroi ilmeisesti juutalaisten joukkomurhia Reininmaalla, Kölnissä, Mainzissa, Wormsissa ja Speyerissä Radulphen väittäessä, että juutalaiset eivät osallistuneet taloudellisesti Pyhän maan pelastamiseen. Kölnin arkkipiispa ja Mainzin arkkipiispa vastustivat jyrkästi näitä hyökkäyksiä ja pyysivät Bernardia tuomitsemaan ne. Näin hän teki, mutta kampanjan jatkuessa Bernard matkusti Flanderista Saksaan käsittelemään ongelmia henkilökohtaisesti. Sitten hän löysi Radulphen Mainzista ja pystyi hiljentämään hänet palauttaen hänet luostariinsa.
xxx/ellauri387.html on line 452: To live beneath your more habitual sway. mulla ei ole maalla kesämökkiä.
xxx/ellauri394.html on line 339: Mökit ovat vuokramaalla kuten Käpylässä. Kamalaa. Nolo hikinen Edwin serkku on lolo. Hiroshi setä on shovinistinen. Amerikanjapsut eivät tahdo olla silmiinpistävän muukalaistaustaisia tapettuaan niin paljon oikeita amerikkalaisia. Isotäti tuli Havaijille sata vuotta sitten. Tietysti hän on amerikkalaistunut. (Mit vit!?) Japsut pitävät enemmän amerikkalaisista lempinimistään.
209