ellauri014.html on line 1988: Ei ihme että hullu Graham ja vielä sekopäämpi Kride viihty siellä. Pikku japsulaisia ne on kallon sisäpuolella. Ilkeitä kiipijöitä, mustamaalareita, selkään puukottaja ninjoja. Tunnevammasia ropotteja, jäykkäjalkaisia apulaisprosessoreita karkuteillä lasiovisesta kaapista.
ellauri035.html on line 853: on paree olla kuzumatta maalareita kaikkialta maailmasta,
ellauri043.html on line 888: Mulla on kaivertajia jatkuvasti istumasa työssä kaivertamassa mun potretteja koviin kiviin, läähättäviä valajia jotka valaa mun pazaita, parfymistejä jotka sekottaa kasvimehuja etikoihin ja taputtelee pastoja. Mulla on muodinluojia ketkä leikkaa mulle kankaita, kultaseppiä jotka työstää koruja, kampaajia jotka ezii mulle kampauxia, ja huomaavaisia maalareita, jotka vetää mun paneleihin kiehuvia vernissoja, mitä ne jäähdyttelee viuhkoilla. Mulla on eskortteja haaremixi asti ja armeija eunukkeja. Mulla on armeijoja, mulla on kansoja! Mulla on kippari kalle taskussa, ja purkki pinaattia! Mulla on eteisessa kaarti kääpiöitä jotka kantaa selässä norsunluisia torvia!
ellauri205.html on line 81: Rembrandtin Euroopan ryöstö -maalauksessa, häräksi muuntautunut Putin ryntää veteen ja selässä istuva Eurooppa katselee rannalle hädissään jääneitä ystäviään. Putin menee valkeana härkänä, selässään Eurooppa, foinikialainen prinsessa peloissaan tai ylimaallisen tyynenä, usein sarvesta pidellen, ja härän munaa pakottaa synkkien tai pastellinpehmeiden vetten yli, dramaattisia taivaita, ympärillä lenteleviä amoriineja, illanruskoa ja myrskyn enteitä. Aiheesta oli innoittunut stadionillinen miesmaalareita, Marten de Vos, Paolo Veronese, Tizian, Rubens, François Boucher, Juan Sán chez-Cotan, Juan Bautista Martínez del Mazo ja kasa muita juaneja, Jean-Baptiste Marie Pierre, Jean-François de Troy ja kasa muita jeaneja, Gauguin, Matisse, Picasso, Dali ja vähäisempiä nimiä, renessanssia, mannerismia, barokkia, rokokoota, romantiikkaa ja modernismin villejä muunnelmia ja nimettömiä julistemaalareita ja pornografisia kansitaiteilijoita.
ellauri466.html on line 149: The Lady of Shalott on Alfred Tennysonin (1809–1892) tunnetuimpia runoja, lyyrinen balladi. Balladi kertoo ylhäisen nuoren ja kauniin neidon arthuriaanisen tarinan. Neito on teljetty torniin, joka sijaitsee Shalottin saarella lähellä Camelotin linnaa. Neitoa piinaa kirous, jonka taustaa ei ole tarkemmin määritelty: ladylla on lupa tarkastella ulkopuolista maailmaa ainoastaan peilin kautta; peilistä näkemänsä ladyn on kudottava kankaaseen. Jos lady katsoisi suoraan ikkunasta ulos, hän langettaisi kirouksen ylleen kuin Lootin vaimo. Hers not to reason why, hers but to do and die. Kun neito näkee peilistä Sir Lancelotin ratsastavan ohi, hänen tunteensa kuohahtavat – hän ei saata olla katsomatta ritaria ikkunasta ja peili halkeaa. Runo on innoittanut useita taidemaalareita, etenkin prerafaeliitteja. Runosta on 2 versiota joiden välillä on vierähtänyt moniaita vuosia. Ensimmäinen on aika ontuva, ja Lancelotilla ei ole puheroolia. Toisessa joitain "kömmähdyxistä" on korjattu. Muutoksella runoilija pyrki vastaamaan paremmin viktoriaanisen ajan sukupuoleen liittyviin moraalikäsityksiin sekä käsitteli itsemurhaa enemmän ajan ajatusmaailman mukaisesti. He is the ninth most frequently quoted writer in The Oxford Dictionary of Quotations.
xxx/ellauri125.html on line 74: Vuonna 1765 Boucherista tuli ensimmäinen kuninkaallinen taidemaalari, kuninkaallisen akatemian johtaja ja kuninkaallisen posliinitehtaan suunnittelija. Hän oli aikansa kuuluisimpia maalareita, ja hänen työnsä ilmentävät hyvin rokokoo-tyylin keveyttä. Boucherin tunnusmerkkejä ovat mystiset ja sentimentaaliset teokset sekä herkät luonto- ja paimenkuvaukset, mutta myös sensuellit muka mytologiset maalaukset. Hänen helppoa tyyliään imitoitiin paljon. Malleinaan hän käytti usein vaimoaan ja muita perheensä jäseniä. Boucherin vaimo oli quite a dish.
xxx/ellauri173.html on line 792:
7