Viiskyt- ja kuuskytluvun vaihteessa

ellauri001.html on line 1326: kuuskytluvun rynttehissä

ellauri001.html on line 2330:

Hui, iik, apua, pelästyn! En ole valmis! Mutta 50-luvun slangisana ei tarkoita sitä mitä luulen. Olisinpa tiennyt sen silloin, tai olisipa hän ryhtynyt vaan tuumasta toimeen. Mutta yhtä ujona jätti asian sikseen, ja kädestäpitely sai luvan jatkua ad nauseam.

Koitan tässä kertoa mitä Julie-kirjassa oikeen tapahtuu. Tai ei oikeestaan kiinnosta sen juoni, eikä siinä olekaan kummoistakaan juonta sen enempää kuin uudemmissakaan saippuaopperoissa tai izehoitokirjoissa, samanlaista suoltoa tyyliin kuinkas sitten kävikään. Tales to thrill striped-ass baboons. (Sen nimistä lehteä luki Fabulous Freak Brothersin stetsonpäinen kaveri 70-luvun underground-sarjixessa.)
ellauri014.html on line 436: Ikävystyttävää pulinaa 1700-luvun musasta. Pröö haukkuu ranskixet ja kehuu italiaanoja. Paitti pahexuu et kastraatit pannaan laulaan rakkauslauluja. Mitähän munaton Abelard ois tästä mieltä. Pröö on mustasukkiainen loordista, ja ottaa kiukkupäissään liikaa kuppia. Se on yhtä juoppo kuin Juulia on syöppö.
ellauri014.html on line 714: Ted nojautuu nyt Ralphiin, tai toisin päin, jompsin kumpsin humpat jatkuu Lontoossa, junailun merkeissä. Nyt kun Julkku ei enää ole kuulolla, Pröö haaveilee harakirista uskolliselle Ralphille. Mainizee tässä yhteydessä seitsemäntoistasataaluvun Wertherin, nimittäin Johan Robeckin (se oli kyllä vanhempi kuin Werther, mutta aiheutti vähän samanlaisen izemurhatrendin.)
ellauri014.html on line 1085: Miehet on ihan ookoo, mut naiset on aika sip sip, söp söp. Claire karkottaa geneveläiset Celadonit pilapuheilla. Julle pitää yrkäilijät kullinvarren päässä yleensä vaan näyttämällä viatonta naamaa. (Katoin Wikipediasta: Celadon oli Astrean kosiskelija d'Urffin 1600-luvun pastoraalista. Tai sitse on vihreätä porsliinia Kiinasta.)
ellauri014.html on line 1123: Tästä etiäppäin loppun saakka Pröön kirje lähtee ihan longiksi, se on vaan Rusoon oman "filosofian" pyöritystä. 1700-luvun moralisointia, teollistuvan yhteiskunnan johtoportaan angstia, että mikä olis paras peitetarina. Mikä satu ize uskoa, mitä pajunköyttä uskotella alamaisille. Vähän sellasta Benthamin ja Millin tyylistä utilitarismia: mikähän vaihtoehtoinen totuus toimis parhaiten. Meemiteollisuuden höyrykoneet yskähtelee käyntiin. Nykyisin ne hyrrää ihan täysiä. Vaihtoehdot löytyy kaikki netistä. Siellä luuraa kaikki pilven päällä kyylääjät, ihmisten phishaajat.
ellauri016.html on line 674: Otkrytoje pis'mo, tsaarin leimoilla, elettiin 1900-luvun ensimmäistä vuosikymmentä.

ellauri016.html on line 937: Nää haastattelut on siitä kivoja, et turvapaikanhakijat saattaa kuulostaa ihmisiltä, hyvässä ja pahassa. Tosin Jaanan (avustaja) ja Juhan rankka editointi poliittisesti korrektiin muotoon haittaa tuntoherkkyyttä, kuin 60-luvun kondomi. Ei ne takuulla kuulostanu noin sliipatuilta, eikä kesyiltä.
ellauri017.html on line 92: '92 tai niillä main Seija ja minä lennettiin kahdestaan Barbadoxelle. Helmi pantin alulle tämän matkan jälkeen. Seija valmistui fil.kandiksi (tää on 70-luvun neukkusana, vanhemmalla ja uudemmalla kielellä maisteri). Ajatus oli sinä vuonna välttää jokatalvinen melankolia. Pojat oli puolet aikaa mummilla ja faffalla, puolet Rohteilla. Illalla hotellin bambumajassa sammakot lauloivat puissa. Silloin koko ajatus tuntui erehdyxeltä. Mut se meni ohize, ei tullutkaan kauppakirppua. Eikä depistä. Ruuaksi syötiin lentokaloja. Brittienglantia murtavat mustat möivät rannalla aloeta. Viidakossa säntäili jotain apinoita. Atlantin puoleiset hiekkarannat oli upeita mutta tuulisia. Rannalla lojui turkoosinsinisiä veneitä. Banaaniviljelmillä ajeltiin mönkijäntapaisella autolla. Vaikkei suomessa silloin vielä ollut koko sanaa mönkijä. Tuliaisixi ostettiin kivoja peltimukeja joita ei olla koskaan käytetty mihinkään. Tuolla ne ovat vieläkin keittiön avohyllyssä.
ellauri017.html on line 96: Vuonna '94 me muutettiin Käpylään vihreeseen 20-luvun puupytinkiin. Rahatilanne näytti valoisammalta, koska vuonna '93 heitin pyyhkeen kehään ja lähdin Kovvolaan sudeettiprofeetaksi kärsimään 15-vuotista kuritushuonerangaistusta. Vuonna '92 syntyi Helmi, joka valmistui justiinsa biologian kandixi. Niin ne vuodet vierivät. Vielä saattaa olla jokunen Sisyfoksen ajastaika jäljellä vierrettävänä, ellei sitä ennen satu jotain kivaa ylläriä.
ellauri017.html on line 1204: Kolkytluvun natsitouhun vastustusta.

ellauri018.html on line 709: Koraani oli kirjana julkaistu 800-luvun alussa, mutta se on vaan Muhammed-meemien jäävuoren huippu. Koraanin ohella sharian toisena lähteenä oleva hadith-kirjallisuus sisältää Muhammedin elämäntapaa koskevia lyhyitä lausumia. Esimerkiksi Sahih al-Bukharin 2. kirjan 5. hadith kuuluu: Anas kertoi: Profeetta sanoi 'Kenelläkään teistä ei ole uskoa ennen kuin hän toivoo muslimiveljelleen samaa kuin itselleen'. Sisarista ei ole mainintaa. Vääräuskoisista dhimwiteistä tosi vähän väliä.
ellauri018.html on line 830: Sharia tarkoittaa lähde. Muftit selaa kritiikittömästi lähteitä, eivät tee lähdekritiikkiä. Sharian keskeisin sisältö ilmaistaan sunni-islamin viitenä pilarina. Shiialaisuudessa niitä on enemmän. Oppi on peräisin 800-luvun hadith-kokoelmasta Sahih Muslim. Nää on vähän niinkuin kristittyjen sakramentit.
ellauri019.html on line 26: Korkeajännitys (”Korkkari”) (engl. Commando) on Egmontin kustantama ja julkaisema sarjakuvalehti, jossa aiheena on useimmiten sota. Korkeajännitys aloitti ilmestymisensä Suomessa vuonna 1953 nimellä Korkeajännityssarja. 1960-luvun alussa Korkeajännityksessä alettiin julkaista vain sotasarjakuvia, jotka useimmiten käsittelivät toista maailmansotaa brittiläisestä ja fiktiivisestä näkökulmasta. Suomessa Korkeajännityksen ”kulta-aikaa” oli määrällisesti 1970-luku.
ellauri019.html on line 163: Muiden elämä ei tullut töllöstä, vaan vakoillen ja juoruna. Yhtä mustavalkoisena kylläkin kuin 60-luvun Peyton Place. Kun ei ollut uutta juoruttavaa, kerrattiin vanhoja, seurattiin uusintoina entisiä satuja.
ellauri019.html on line 332: Myöhempi historia ja katoaminen. Jehovan profeetan Jeremian välityksellä Edomin kuningasta varoitettiin siitä, että Babylonin kuningas Nebukadnessar panisi ikeen hänen niskaansa (Jer 27:1–7). Sitä, mitä edomilaiset todellisuudessa tekivät tässä tilanteessa, ei kerrota. Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. jotkut maanpakoon joutuneet juutalaiset saivat kuitenkin tilapäisen turvapaikan Edomista. Kun babylonialaisarmeijat sitten olivat lähteneet, nämä pakolaiset palasivat omaan maahansa ja pakenivat lopulta Egyptiin. (Jer 40:11, 12; 43:5–7.) Pian koitti aika, jolloin Edomin oli siemaistava syvään Jehovan vihastuksen maljasta (Jer 25:15–17, 21). Tämä tapahtui suunnilleen 500-luvun eaa. puolivälissä Babylonian kuninkaan Nabunaidin hallitessa. Babylonian historian ja kirjallisuuden tutkijan C. J. Gaddin mukaan Nabunaidin joukoissa, jotka voittivat Edomin ja Teman, oli mukana juutalaissotilaita. Kommentoidessaan tätä John Lindsay kirjoitti: ”Täten profeetan sanat täyttyivät ainakin osittain, kun hän kirjoitti Jahvesta sanoen: ’Minä langetan kostoni Edomille kansani Israelin kädellä.’ (Hes. 25:14.) Osittain ovat täyttyneet myös Obadjan sanat, joiden mukaan Edomin ’liittolaiset’, ’luotetut ystävät’ ’pettäisivät’ sen, ’veisivät siitä voiton’ ja ’panisivat paulan sen eteen’. Tässä saatamme nähdä viittauksen babylonialaisiin, jotka Nebukadressarin päivinä olivat halukkaita antamaan sen saada osansa Juudan tappiosta, mutta Nabunaidin alaisuudessa tukahduttivat kaikiksi ajoiksi Edomin kaupalliset pyrkimykset. (Vrt. Ob. 1 ja 7.)” (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1976, s. 39.)
ellauri019.html on line 466: Assyria ja Babylonia, joista on raamatussa paljon puhetta, varsinkin Baabelista, ne pirulaiset näät jälleen kerran otti jutkut orjixi 500-luvun alussa eKr, oli rautakautisia kulttuureja. "Silmä silmästä" Hammurabi oli ekan dynastian kuudes kunkku, amoriitteja, noin 1500 eKr. Veti turpaan vanhalle itänaapurille Elamille, mistä rikastui. Se ilo oli lyhytaikainen, kassiittien aikana Elam iski takaisin. Uuden Assyrian laaja imperiumi hallizi Uriakin 10. vuosisadalta eKr 7.lle saakka. Sen jälkeen tuli kaldealaisten vuoro.
ellauri020.html on line 63: Kymmenluvun loppuun mennessä

ellauri020.html on line 167: Kirjan tapahtumat sijoittuu 90-luvun alun lamaan, niissä on siis vähän näyteikkunoiden kuolauksen makua. Silloin juuri epäonnexeen tuli somalien iso maahantunkeutuja-aalto Suomeen. Mut karkoitettiin Kouvolaan sillä toiveella, että ahtaalle joutunut verstas pian karsis rönsyjä. Fred Karlsson yrittikin sitä, mut sai turpiinsa. Hirtettiin in effigie. Minä myös. Sittemmin poispotkittu ylopistolehden päätoimittaja vittuili oikein nimellä. Sitä lähtien olen vihannut meedioita, julkisuutta ja toimittajia. Koko homma haisi taivaisiin. Minä myös. Meillä oli muuten siellä töissä yxi somali. En muista mitä se siellä teki. Ehkä vahtimestaroi.
ellauri020.html on line 412: Koko remontti ja kämppään valitut 70-luvun lapsenkakan sävyiset sisustuxet kuvataan Iivanan mikroskooppisella tarkkuudella. Siinä on ainesta kiinteistönvälittäjäxi. V 1979 keväällä on kaikki valmista. Silloin mä olin Dragsvikissä kirjurina ja haaveilin poispääsystä. Ajatella et mä ehkä näin Iivanan mittailemassa verhoja Matin ja Tinnan tornitalon ikkunasta tietämättäni. Ja Iivana ois nähnyt mut ilman housuja jos oisi kazonut. Mutta sillä oli varmaan liika kiirettä. No oli mullakin.
ellauri020.html on line 552: Kinasteltuaan anopin kaa Batwoman lähtee oopperaan ja jakaa päiväkäskyjä sivusta-adjutantilleen Robinille, joka vastaa Ugh! kuin Kit Willerin sidekick, natiivi amerikkalainen Yando. Robinilla on kirjoituspöytä, Rolodex, pöytäpuhelin ja FedEx kirjekuoria, 80-luvun nuotio ja huopia, joilla voi tehdä savumerkkejä. Katiska lähtee vaihtamaan vaatteita Martin Luther Kingin kanssa, Yando jää tupruttelemaan savupilviä Pariisiin Karl Zeissille. Hävyxissä olevan lapsen etsintää on jatkettava. Mirekin pyy pivossa on parempi kuin kymmenen Akun oxassa.
ellauri021.html on line 309: 50-luvun liedenuuni on jäänyt päälle.

ellauri021.html on line 756: 2000-luvun James Bond näyttää pätkätyöläiseltä.

ellauri022.html on line 255: Mut Polly on vanhanaikainen eli romanttinen, pitää geenejä tärkeempinä kuin meemejä. Uudenaikaiset tytöt 1800-luvun lopulla laskee rahoja. Siis just toisinpäin kuin sata vuotta aiemmin. Näin nää trendit trendailee. Kaikki riippuu suhdanteista. Äkkirikkaista on nyt tullut teollistuvan yhteiskunnan uusi aatelisto. Niillä on taas mitä laskea.
ellauri022.html on line 688: Rafun tädin mielestä sen kyhhääs nimeltä "Itseriittosuus" oli "outo sekoitus ateismia ja falskia izenäisyyttä". Siitä tuli varsinainen bestselleri. 2000-luvun suomalaisista nuorista kolmanneksen mielestä lahjonta on ok, jos se ajaa omaa etua. Tää on reportterin mielestä osoitusta uuden yksilöllisyyden noususta. Niin se lieneekin. Kyynärpäitä tarvitaan, täällä alkaa olla ahasta.
ellauri022.html on line 690: Sykseebaari on amerikkalaisen unelma. Valkoinen elefantti korkkareissa menestysjakku päällä ahmimassa jättimäistä korvapuustia useamman edestä. Kukat pöydällä on lunastettu köyhiltä veljiltä. Trustivapaata arabien bensiiniä gallonoittain auton tankissa. Kupissa kofeiinitonta esanssia ja lusikassa heroiinia. Kasvisravinnolla ei selviä elon taistelussa, pitää olla rustoa. (Huomaa salakirjoitettu muistelma 70-luvun Korkeavuorenkadulta.)
ellauri022.html on line 932: Nizami Ganjavi ( persia: نظامی گنجوی, latinoitu: Niẓāmī Ganjavī, l.  'Niẓāmī of Ganja ' ; n. 1141–1209), Nizami Ganje'i, muodollinen, Jami, jonka nimi oli Nezami, Nizami -Dīn Abū Muḥammad Ilyās ibn-Yūsuf ibn-Zakkī oli 1100-luvun muslimirunoilija. Nezāmia pidetään persialaisen kirjallisuuden suurimpana romanttisena eeppisenä runoilijana, joka toi persialaiseen eepoxeen puhekielen ja realistisen tyylin. Hänen perintöään arvostavat ja jakavat laajalti Afganistan, Azerbaidžanin tasavalta, Iran, Kurdistanin alue ja Tadzikistan.
ellauri023.html on line 293: Mäellä kasvaa niin paljon visakoivua, että se mainitaan 50-luvun mezäoppaissa.

ellauri023.html on line 484: Sillä oli vanha pikkiriikkinen aitta (se on siinä vieläkin, vuosiluku seinässä on 1700-luvun lopulta),

ellauri023.html on line 491: Mantat möi tontin seurakunnalta vähän salaa Wilholle 40-luvun vaihteessa. Ne sai asua mökissä elämänsä

ellauri023.html on line 588: Arska mystifioi estetiikkaa samoin kuin Eski Saarinen systeemiälliä. Ei se tee asioista irrationaalisia että ne eivät ole aivan yxinkertaisia. Kyllä niissäkin on vinha juoni takana, vaikkei niin simppeli kuin niiden olkiukoissa. Niitä pitäis vaan tutkia ilman ennakkoluuloja. Se että jostakusta esim 70-luvun talo on ruma laatikko, betonibrutalismia, toisesta taas hieno juttu, säilytettävä (esim makkaratalo, kaamee rumilus) osoittaa, ettei erimielisyydessä ole kyse vaan itse talosta, vaan monista muista asioista kuin jostain oudosta kauneudesta sinänsä, jostain ihme abstraktista muotokielestä. Ne on apinoista hyvän näköisiä.
ellauri023.html on line 803: 2020-luvun Suomi on saanut 1970-luvun jenkit lopultakin kiinni

ellauri023.html on line 1218: Vielä 1960-luvulla jokaisella pojalla piti ainakin Kuopiossa olla litteällä paristolla varustettu taskulamppu, jossa oli punainen, vihreä ja sininen suodatin. Näin monella asemalla junansuorittajienkin käyttävän samanlaisia. Sellainen itsellänikin oli 1970-luvun kaamosvaelluksilla. Sitten ne katosivat kaupoista. Kaarlo Syvännölläkin varmaan oli sellainen, kun oli junanlähettäjä. Mutta punaisen sijasta varmaan näytti muita sateenkaaren värejä. Sellainen oli mullakin.
ellauri023.html on line 1230: Pertti Rovamo muistelee 70-luvun aikoja Kulttuurivihkoissa 1/2017. Sen voi ostaa e-lehtenä hintaan 4.35e. Ostin sen. Juu, kyllä v. 1970 Dilemman puheenjohtaja ja filosofian laitoksen ASS-osaston vetäjä, minut pyhien yhteydestä erottanut papinpoika Rovamo on sama kuin Kuopiossa retkeillyt ja valokuvia näpsinyt pikkumies, josta sittemmin tuli pieni karkeakarvainen eräopas, ja joka asuu nyttemmin Tampereella. Se kertoo komministeriuransa alkumetreiltä mm. seuraavaa:
ellauri024.html on line 1350: Siis tää on vuodelta 1987. Siitä on yli 30 vuotta. 90-luvun pahat pojat ennustavat ekokatastrofia vuodelle 2030. Se alkaa näin 2020 vaikuttaa aika hyvältä arvauxelta.
ellauri024.html on line 1440: persereijästä. Ehkä eniten pänni toi 70-luvun klisheemäinen lavastus,

ellauri024.html on line 1446: koko 70-luvun ihan pikkukakara. Hyppi pogokepeillä ja leikki matchbox-autoilla.

ellauri025.html on line 51: (1400-luvun käsikirjoitus)
ellauri025.html on line 89: Tomismi tiivisti ennen kaikkea keskiaikaisen filosofian skolastisen perinteen 1200-luvun lopun siirtymisen Augustinuksen platonistisista tulkinnoista Aristoteleen suuntaan. Siirtymään vaikutti suuresti silloinen arabialainen filosofia, sen edustajista erityisesti Averroës eli Ibn Rušd. Tomisteille oli tärkeää tehdä tiukka ero luonnollisen ja yliluonnollisen todellisuuden välillä, koska platoninen ideaoppi johti heidän mielestään panteismiin tehden arkitodellisuudestakin jumalaisen, tai jumalaisuudesta arkisen. Eläköön se pieni ero!
ellauri025.html on line 208: sen mikä lukija huomaa luettuaan luvun ja toisen,

ellauri025.html on line 265: Islannin 70-luku oli tehty Suomen 40-luvun näköisexi.

ellauri025.html on line 266: Kuvattu seepialla kuin 70-luvun haalistuneet värikuvat.

ellauri025.html on line 277: suomalaisesta puskateatterista tai 40-luvun Suomi filmistä.

ellauri025.html on line 463: Ensimmäinen Lauri Sivu eli Larry Page oli brittilaulaja 50-luvulla, oikealta nimeltään Leonard Davies. Page tried to magnify his fame through the wearing of unusually large spectacles, as "Larry Page the Teenage Rage". As of the 2000s, Page has been living in Avoca Beach, New South Wales, Australia. Onkohan siltäkin housut palaneet kuten kenguru- ja koalaväestöltä. Sen silmälasit saatto olla isot 50-luvulla, mut kyllä Larry Kakkosen 80-luvun TV-lasit lyö sen laudalta.
ellauri025.html on line 622: Nyt se on niin tavallinen, että Jane Austen filmatisaatiossakin joku 1700-luvun neito valittaa että joko 1700-luvun jäbä stalkkaa sitä. Mä en jaxa.
ellauri026.html on line 124: Viime kesänä ei ukkostanut ollenkaan, oli niin kylmä kesä. Nyt on lämpimin talvi sitten 70-luvun. Maa on vihreä ja sula helmikuussa. Bagdadissa sataa lunta. Australia tulvii. Navat sulavat. Etiopiassa on heinäsirkkalaumoja. Coronavirus leviää kuin espanjantauti. Raamatun vizat läiskivät. Maailmankirjat ovat sekaisin. Onkohan tää maailmanloppua. Viimenen hetki kirjottaa runoja. Kohta ketään ei enää ole lukemassa. No eihän kukaan lue enää muutenkaan, jengi kazoo vaan videoita. Näitä jorinoita ei kukaan lue kuitenkaan. (Paizi mä, narsistin yhden hengen yleisö.) Alkaisinko väsätä videoita emerituxena. Osaanhan mä niitä tehdä ennestään. Suunnilleen yhtä hyvin kuin näitä runoja.
ellauri026.html on line 165: Tapaamistani takinkääntäjistä on tässä puheena Anna Mauranen. Anna, oman edun ajaja ja viirusilmäinen kuten Anni Sinnemäki ja Monika Fagerlund, oli 70-luvulla kova kommari kielitieteen aineyhdistyxessä Aspektissa, kun tulin opiskelemaan. Se joutui maaseutukierroxelle kieli-instituuttiin Savonlinnaan, jossa se tutki mitäpäs muuta kuin käännöxiä. Hyvää harjoitusta takinkääntäjälle. Sittemmin se kipusi aina vararehtorixi asti, olihan se kehittänyt pelisilmää 70-luvun taistolaisten taistoissa. 2000-luvulla se siirtyi vähin elein valtaapitävien puolelle. Ei se niin suuri muutos ole, saman teki Björn Wahlroos ja monen moni muu. Diktatuuristahan kummallakin puolella on kysymys. Kasan päälle pääsystä, sama se minkä kasan.
ellauri028.html on line 844: Me ostettiin 2007 jenkeissä käydessä aito vaahtomuovinen söpö GW Bush-stressinukke muovisessa verkkokassissa, jota saattoi puristella lyttyyn ja mätkiä päähän nyrkillä. Bad bush, hyi helvetti. Älä muistele. Me tultiin kaikki kipeixi Matin ja Jillin vetoisessa veden vaivaamassa kellarissa, kukin vuorollaan. Mikään ei ollut juuri muuttunut 70-luvun ajoista. Muistan taas kerran ajatelleeni: mitäs läxit. No menihän se ohi sittemmin.
ellauri029.html on line 25: 1980-luvun alun kulttuuridebatin posketon pläjäys.
ellauri029.html on line 692: Vihaava rakkaus, rakastava viha. Luulisin, että mut voi aika helposti neutralisoida, tai sit voi sekä rakastaa että vihata yhtä aikaa, ainakin mä ize teen just niin. Uskoisin, että Frangenkin on narsisti. Se oli naimisissa Rosa Meriläisen (1975) kanssa vv. 2004-2017, eli 41-54-vuotiaana. Aika myöhään meni kihloihin (ei naimisiinko?) 12v nuoremman naisen kaa, jolla oli opiskelija-avioliitto takana. Frans-niminen poika, josta pidettiin paljon melua, syntyi 2006 kuin Rosa oli 31 ja Simo 43. Aika vanhat ensisynnyttäjät. Meriläinen ja Frangén valittiin Vuoden positiivisimmiksi tamperelaisiksi vuonna 2009. Pari ilmoitti eroavansa tammikuussa 2017. Koronan aikana maisteri Simo Frangen kykkii kotona Tampereella, kun ei pääse ravintoloihin mekastamaan. Se on viikonloppuisä nyt 14-vuotiaalle Fransille. Teettää aina uusia 80-luvun silmälasinpokia entisestä mallista. Istuu texti-tv:n ääressä ja kirjoittaa kuulakärkikynällä tv-guiden reunaan palindromeja. Tää vahvistaa mun näkemystä, että positiivisuus on iso peikko, jota pitää varoa. Ei pidä poistua mukavuusalueelta kun sen on kerran löytänyt.
ellauri029.html on line 697: Av-sihteerin ajankohtaiswizit on nyt 30v vanhoja. Oman wanhuutensa näkee siitä et ne tuntuu wielä aika tuoreilta. 90-luvulla ne olis ollu 60-luvun vizejä. Helmille ne on yhtä outoja kuin 40-luvun sotilashuumori 70-luvulla. Kenraali Kaluuna, kapteeni Kalpa, lommoposkinen kersantti Ärjylä ja alivaltiosihteerit Masi, Viki ja Hönö. Franzen olis varmaan Hönö.
ellauri029.html on line 726: jo 2000-luvun loppua, ja Simonkin tähti oli jo

ellauri030.html on line 270: Mulle on toi herkuttelu komentovallalla ja paistatelu ihailun valokiilassa ollu aina vierasta. Mua vaan ärsyttää jos muut pyörii hövelinä jaloissa. Ei ne kyllä ole haitax asti pyörineetkään. Heti kun huomaavat ettei tosta ole mihinkään, ne lähtee sykofantit tiehensä kuin zombit pettyneenä, kun ei Homerin päästä löydykään aivoja. Mut se on ilmeisesti hopeäselkä apinoilla tosiaan verissä. Ne tarvizee sitä kuin jotain huumetta, ja pahastuvat syvästi, jos sitä ei ole tulossa. Nilkki varmaan inhos mua yhtä paljon kuin mä sitä, jos jaksoi edes sen verran vaivautua näin huonon alamaisen kohdalla. Mä en vaan voi tajuta miten se, 70-luvun slavistiikan tutkijaopiskelija tms assarin ääliö, saattoi luulla muuttuneensa nyt niin suurexi Kyyroxexi, että sillä oli jotain särmää mua kyykyttää ja jaella komentoja. Kolleegaa vielä. Saablari. Kyllä menen paskantamaan sen haudalle Eipäjoelle.
ellauri030.html on line 991: Tää ilostelu tapahtuu 1800-luvun puolivälissä, 1855 to be exact. Nietsche luki Sopen naisjuttuja varmaan vasta sen kuoltua 1860. Nietsche syntyi 1844, oli 16-vuotias koulupoika Sopen kuollessa. Siitä tuli kielitieteen proffa 24-vuotiaana ja se kollapsoitui menettäen fakulteettinsa 44-vuotiaana 1889. Jumala on kuollut, allekirj. Nietsche. Nietsche on kollapsoitunut, allekirj. jumala. Kuoli vasta 11 vuoden kuluttua 1900. Sillä oli hemo isot wiixet. Niitä se varmaan ylpeänä kampaili, niinkuin Sope aikaisemmin koalankorviaan.
ellauri030.html on line 1009: Hobbes ym. 1600-luvun hemmot selittää kaiken mekaniikalla, koska se oli sen ajan uusi kova juttu. Sope on väliinputoaja, se selittelee kaiken tahdolla. Sopen Wille on jonkinlaista innere Drangia. Sille selvii vasta vanhana galvanismi ja sähkön osuus ruumiin liikuttajana. (Eikä sillonkaan kunnolla.) Ehkä se sen tahto oiskin ollut sähköä, jos se olis syntynyt sähkölamppuaikana.
ellauri031.html on line 37: Yrhättan Dikken oli poikatyttö eikä mennyt naimisiin. Lepakkoja vintillä. Eno ei ollut se kuuluisampi Ludvig Daae, vaan samanniminen upseerismies, wiixiwallu, eikä partapozo niinkuin ensinmainittu. Dikke väänteli sen wiixiä. Oslosta tai siis Kristianiasta molemmat 1800-luvun alusta. Dikken tuli Risöörista, nätistä vanhasta kaupungista lännempänä, Skagerrakin rannalla jossa sen isä oli pormestari. Dikkenistä tuli naisasianainen isona. Aika jyreä. Ois kiva käydä joskus Risöörissä.
ellauri031.html on line 277: Sama oli tilanne keskustajohtoisessa Suomessa 2000-luvun vaihteessa.

ellauri031.html on line 582: 90-luvun silloin sitä nuorempi ja sitä lyytä vihaisempi mies, rumakantisessa

ellauri031.html on line 585: Esa Sariolasta leivottiin 80-luvun kirjallisuuden uudistajaa ja kokeilijaa. On totta, että hänen teoxissaan rikotaan rajoja: ikävystyttäviin ja lukijaa aliarvioiviin viihdeklisheisiin yhdistetään kömpelöä esseetä ja psykologian alkeisoppikirjaa. Sariolan pääteoxet, Rakas ystävä ja Kuolemaani saakka ovat äärimmäisen yxinkertaisia ja selkokielisiä saippuaoopperoita. Niiden juonena on rikostarina, jossa menestyvä päähenkilö raivaa kilpailijansa tieltään. Päähenkilö ja hänen vastustajansa eivät kuitenkaan ole tasavahvoja, joten heidän välisissään konflikteissa ei juuri ole jännitettä. Kissa ja hiiri -leikin ainoaxi kysymyxexi jää, millä tavalla päähenkilö nujertaa uhkaajansa.
ellauri031.html on line 764: Israel on samassa asemassa kuin pohjois-Korea, ei ole rauhansopimusta edes rajanaapureiden kaa. Sentään onnex setä Samuli on ystävä eikä sielunvihollinen kuten Kimin tiimillä. Kun tantti pyytää ennustamaan, miltä näyttää Israelin geopoliittinen tilanne ja tulevaisuus, Olavi ottaa raamatun taas pöydältä - lähteekö se hakemaan peukalovärssyä? No ei, se alkaa taas puhua enteillä ja vertauskuvilla, hakee esiin Hesekiel 36 luvun, jossa sanotaan jotain kysymyxeen sopivaa. (Tää vastaus oli varmaan valmisteltu ennalta.)
ellauri031.html on line 825: Lotkuvakorvainen adoptionorjalainen Minotauri on hyvä esimerkki valikoivasta kuulosta. Mummun pyromantia sai jäädä takataskuun kunnes aika näytti kypsältä. Muistaaxeni syntiä osattiin tehdä 60-luvun loppupuolella jo vaikka kuinka. Samanlaista sutinaa on apinapiireissä ollut sitäpaizi maailman sivu, valkohöyheninen elinikäinen parisuhde on enempi jouzenien tyyliä.
ellauri032.html on line 101: Jansenistit ja jesuiitat taistelivat vilkkaasti toisiaan vastaan koko 1600-luvun. Heidän maailmankuvansa olivat täysin päinvastaiset: jesuiitat uskoivat ihmisen vapaaseen tahtoon, kun taas jansenistit olivat fatalisteja ja ajattelivat, että kaikki on ennalta määrättyä.
ellauri032.html on line 554: kazomaan miten on 60-luvun lapsuutemme kesämökin käynyt.

ellauri032.html on line 652: Tästä hemmosta oli puhe kirkkohissassa, ja herranhuutilaisuudesta kanssa. Mä en kyllä oppinut erottamaan sitä edes 1400-luvun huussilaisuudesta, puhumattakaan Franz Pieperistä, tiukkaluterilaisesta, joka sattui samaan googlehakuun Husin kaa. Mitenhän se Google oikeen näkee suoraan pieneen sydämmeen? No Zinzendorf ansaizee tässä sijansa sillä, että Goethen äiskä, Frau Rat, oli tähän kreiviin päin kallellaan, plus sen naisystävä, joka hellästi paranteli Häschel-Hansia tubikohtauxesta.
ellauri033.html on line 24: Bourget on fin de siecleä jollon ranskalaisnuoriso ol saxalaisten voiton jälkeen yhtä nuupallaan ja ärhäköitä kuin sakemannit sitten maailmansotain välillä. Barresilta tuli toi culte de moi, jota Bourges kyllä pahexui. Ei viälä modernismia, joka pääsi vauhtiin 1900-luvun puolella ennen sotia, kun vanha minä oli jo ihan särknyt ja säädyt hajalla. Vielä vähemmän postmodernia, semmosta vielä rikkinäisempää seuraavaa fin de siecleä. Mikäs maanjäristys sen sit selittää? Oiskohan se Gutenbergin romahdus? Mieti sitä. Sitä ei moni tiedä ja harva arvaa.
ellauri033.html on line 1154: Jönsyn mielestä Hopreenien suku on bashkiireja. Laukkuryssiä, radanrakentajia. Tukka musta ja silmät ruskeat kuin Pirkolla. Vähävenäläinen Maria Baškirtseva kuoli tuberkuloosiin 25-vuotiaana, mutta ehti elää sen verran pitkään, että hänestä tuli 1880-luvun Pariisin älyllinen voimatekijä. Hän oli feministi ja kirjoitti vuonna 1881 salanimellä "Pauline Orrel" useita artikkeleita Hubertine Auclertin feministiseen lehteen La Citoyenneen. Hänen tunnettuja lausumiaan on esimerkiksi: Rakastakaamme koiria, rakastakaamme vain koiria! Miehet ja kissat ovat mitättömiä olentoja. Yxinkertaisesti paskiaisia. Seku ihmettelee mikä kissoissa on vikana.
ellauri034.html on line 84: Nyt pitäisi olla alkuperäinen texti käsillä että voisi verrata. Uudessa käännöxessä ärsyttää 2000-luvun sanonnat ja slangi. (Mixhän, niitähän mäkin käytän koko ajan? No mä en edes yritäkkään säilyttää ajankuvaa. Ehkä 2000-luvun kääntäjäkään ei. Saxankielinen äänikirja löytyy ilmaisena netistä, mut se on aivan hirveä äänitehostettu kuunnelma.)
ellauri036.html on line 47: Amantine kuumui julkkixista, izekin kun oli sellainen. Se kuoli siis 71-vuotiaana 1876. Sen isoisoäiti Mme Dupin oli naisasianainen jo 1700-luvulla. Jori pukeutui maskuliinisesti kuin Elna-mummi 30-luvun potretissa. Nuorempana se bylsi kirjailijajulkkiksia, vanhempana jelppi niitä muutenkin, kuten Balzacia ja Flaubertia. Hugo oli vaan pen pal. No Viki joutui matkustelee paljon maanpakolaisena. Joria haukku setämiehet kuin kissaa koiratarhassa, etenkin Baudelairen taholta:
ellauri036.html on line 89: Hemmetti et vituttaa nää 1800-luvun herrat joilla on aamulla morkkis maxullisesta panosta niin että pussit tyhjennettyään ne lähettää ammattiauttajan inhoten matkoihinsa. Törkimyxiä! No tällä kertaa tyttö ei lähde tarpeex nopeeta ja Musse yllätetään niin sanoaxemme housut nilkoissa. Se sulkee tytön äkkiä vaatekomeroon, vai oisko vaatehuoneeseen. Kaverit tule sisään ja kertoo et George Sandilla ei ollut vaan 2 vaan 3 äijää yhtä aikaa, ja nyt ne 2 muuta on joutuneet riitoihin. Koko riitelevä porukka oli samalla naureskellut Musselle. LOL. Naura sinäkin, pitäisi sanoa Musselle, muttei se naura. Nauru ja romantiikka ei mahdu samojen seinien sisälle. Romantiikka on kuin uskontoa, se on harrasta, se hoidetaan vakavalla lärvällä. Pyhä kärsimyxeni just joo. Hemmetti nuoret miehet on torvia. Eihän tää ole muuta kuin vanhaa virnuilevaa ystäväämme narsismia. Musse läväyttää vaatehuoneen oven auki näyttääxeen ettei se ole mikään surkimus. Kaverit menee vaatehuoneeseen ja vetää oven kii.
ellauri036.html on line 105: Must vähän tuntuu et tää tämmönen 1800-luvun nausea on peräisin teollisuuskapitalismista. 1700-luvulla raha tuli siirtomaista ja pellosta, 1800-luvulla se tulee rautateista ja pörssistä. Osakkeenomistajien ei tarvi tehdä mitään, ne elää kuin pellossa, ja niillä on TYYYYLLSÄÄÄ kuin tervaperseisillä paratiisissa.
ellauri036.html on line 2101: Feelixin klupi on Tylypahkan velhokoulun rehtorin Gisela Mayn perustama järjestö, jonka tehtävänä on vastustaa lordi EU:ta ja peukuttaa kuolonsyöjiä. Feelixin klupin päämaja on 10 Downing Street, Lontoo. Giselan ja BoJon ohella klupin alkuperäisiin jäseniin kuuluivat muun muassa rautarouva, Harry Potterin kirjoittaja J.K.Rowling ja Alaston Vauhkomieli. Klupi hajosi 90-luvun alun lamassa, kun Voldemort katosi dumpattuaan Ivanka Trumpin tämän epäonnistuttua yrityksessä voittaa myyntiluvuissa Harry Potter. Hemmetti, olisi paperia säästynyt. Ivankan kirjanen on vaan 600 sivua. Voldemortin päästyä USA:n presidentixi kirjassa Riitta Uosukainen ja liehuva liekinvarsi Dumble-toffeet perustaa Feelixin klupin uudelleen ja mukaan tuli muun muassa Bolsonaro, Victor Orban, Teme Selänne, Anselmi Panda, Samuli Kukko ja Kelju K. Kojootti. Joo eihän tässä ole päätä eikä häntää, mut ei ole Potterissakaan.
ellauri036.html on line 2139: Paha Loke veisti nuolen mistelinoxasta, jolla näsät osui Väinämöiseen ihan zägällä. Mäinämöinen ja Zäinämöinen järkyttyi. Olli! Minä olen mistelin alla! Kirja ei saa joutua näsien käsiin. Olli, Orvokki eipäskun Kerttu ja heidän koiransa Vikkí ovat autuaan tietämättömiä kaikesta. Menestynyt Doris sisko asuu Lokusteritiellä melkein Kauniaisissa. Käpylän kuraveriset on kateita. 2000-luvun mikrotetut videoidut meemit on sitten ikäviä.
ellauri037.html on line 47: Mietin mix kaikk mun tuntemat julkkixet on joko kuolleita tai ihan kääkkiä (lukuunottamatta Nemiä, mut eihän sekään elä). Koska lakkasin joskus 2000-luvun alussa oppimasta uusia. No ei sentään kaikki: Sanna Marin mainitaan pienellä Voguen kannessa Rihannan isossa kuvassa. Kukas se Rihanna on? Mikon ikäinen iskelmälaulaja. Barbarisk låtskrivare, Barbadoxelta. Me oltiin siellä 1990, ennen Helmiä. Se oli jännä kokemus. Nähtiin aloeita, banaaneja, apinoita, pieniä brittienglantia puhuvia mustia koulutyttöjä koulupuvuissa. Ehkä me nähtiin Rihanna? Rihanna vaikuttaa mukavalta. Se on bi.
ellauri037.html on line 480: Ei saa sekottaa Toile de Jouyyn joka on painopuuvillakangas 1700-luvun piknikretkikuvilla. Sitä valmistettiin Pariisin esikaupungissa. Jouy oli nuorena ennen Napsua Etelä-amerikassa ja Intiassa siirtomaaupseerina. Se pysy suosiossa restauraation aikana 1830 kun se oli niin mukava. Ranskan akatemian klassikkona vastusti Hugon Vikiä.
ellauri038.html on line 184: 1882 Weber kirjoittautui Heidelbergin yliopistoon lakitieteen opiskelijaksi palvellen samalla "toisinaan" Saksan armeijassa. 1886 Weber läpäisi alemman oikeustutkinnon. 1880-luvun ajan Weber jatkoi historian opiskelua. Hän sai tohtorinarvon lakitieteessä 1889 kirjoittamalla keskiajan liikeorganisaatioita käsittelevän väikkärin. Kaksi vuotta myöhemmin Weber sai valmiiksi habilitaatioväitöskirjan Die Römische Agrargeschichte in ihrer Bedeutung für das Staats- und Privatrecht. Yhtään pannulappua?
ellauri039.html on line 26: Max ja Moritz edustaa eurooppalaista 1800-luvun kuvakertomusta, jota on pidetty modernin sarjakuvan eräänä edeltäjänä. Max ja Moritz itse oli vanhimman edelleen jatkuvan sarjakuvastripin, Rudolph Dirksin Kissalan poikien (Katzenjammer Kids), esikuva.
ellauri039.html on line 213: pyylevähkö Aenne ja viivasuinen Franz, 50-luvun

ellauri039.html on line 214: vaatteet ja miljööt, ja 50-luvun sodanjälkeinen

ellauri039.html on line 486: Taisivat olla 80- ja 90-luvun suosituimpia vauvanimiä.

ellauri039.html on line 787: Pitäs lukea Kermoden elämä ja teoxet opus, siinä on muutakin mukavaa juoruilua 1900-luvun alun brittikirjailijapiireistä, mm Garnett-Anhavasta ja ainaisesti rahapulaisesta Conradista.
ellauri040.html on line 68: Deleuze ja Guattari ei kysy mitä runoissa ja paasauxissa sanotaan, eivät ezi merkitystä kirjasta, vaan takakannesta. Mä teen tismalleen samalla tavalla, elämä ja teos tekniikalla luen kirjoja ihan Kai Laitisen opeilla 50-luvun malliin.
ellauri040.html on line 74: Felix Guattarilla (1930-1992) oli hyvä aikataulu 60-luvun ihmisille:
ellauri041.html on line 181: Ketä kiinnostaa? Eihän moderneja miehiä ole ollut sitten 60-luvun,

ellauri041.html on line 182: tai siis Suomessa sitten 80-luvun, kun täällä ollaan 20v muista myöhässä.

ellauri041.html on line 317: Jälkikäteen on myönnettävä, toteaa hartioita kohauttaen ruozalaisten vinosuinen Mengele ruumisluvun noustua 3. tuhannelle, että emme oikein onnistuneet vanhusten ja vähämerkityxisten suojelussa. Sori siitä vainajat, parempi onni ensi kerralla. Mutta kazotaan 20v kuluttua kun talous pyörii ja kuolleet mamut ja vanhuxet on unohtuneet, kuka oli oikeassa. Kolleegan kaasu-uunitkin on enää myyttisiä. Tästä ette selviä. Nähdään!
ellauri041.html on line 352: Tästä voi päätellä, että Petäjä on niistä seniorein, koska kynäili Hesassa jo 80-luvun lopulla.
ellauri041.html on line 1821: Flaubert on aina vaikuttanut musta jotenkin säälittävältä. Se yritti liian kovasti, stilisoi ihan vimpan päälle, eikä siitä kuitenkaan tullut yhtään parempaa. Pölhö-kustaa oli oikeasti vähän tyhmä, minkä se tiesi izekin. Se sanoi ize izeään vanhaxi romanttisexi liberaalixi pönttöpääxi, vieille ganache romantique et libérale. Sen kuuluisin kirja on se Emma Bovary, jonka ansiosta sitä sanotaan kirjallisuuden suurimmaxi realistixi. Oikeasti se tykkäs romanttisista jutuista, ja sellaisia se koitti kovasti kirjoittaakkin, niistä vaan tuli floppeja toinen toisensa perästä. Käytyään Ebyktissä ja Turkissa ym. levantin maissa (missä se muuten sai nipun sukupuolitauteja, mm. kupan ja sankkerin), se kirjoitti Salammbön. Koitin lukea sen portugalixi, kun satuin löytämään sen Lissabonista 50-luvun pokkarina el Zorromainen kuva kannessa. Se oli vitun tylsä jopa portugalixi, en jaxanut. Sen toinen parempi kirja taitaa olla se postuumi keskenjäänyt teos Kaxi ludetta, joka kertoo kahdesta torakkamaisesta kaveruxesta, Bouvard & Pécuchet. Sekin mulla on, mutten ole saanut luetuxi loppuun. Se nuoruudenmuistelu, Education sentimentale, oli kyllä kiva, jos oikein muistan.
ellauri041.html on line 1926: Hyvää filmatisoinnissa: epätavallisesti katkeileva tarinankuljetus ja toisensa suuhun puhuvat keskustelut. 1900-luvun alun tunnelma. Eri kuin 19. vuosisadan epookissa.
ellauri042.html on line 367: oli 30-luvun limskapulloja, joissa on posliininen korkki.

ellauri043.html on line 5921: Samaa voi sanoa 10 käskystä: ne on liian simppeleitä toimiaxeen tositilanteissa. Niiden vahvuus on just se, sama kuin liikennesäännöissä: älä optimoi liikaa, ole mieluummin ennustettava. Jumala tajus ajoissa, että apinat on liian tyhmiä, ne on kuin 80-luvun tietokonepelin lemmingsejä, jotka marssii johkin suuntaan vaikka jyrkänteeltä alas kuin sopulit, kunnes toisin käsketään. Eli parempi jättää ne suoritusportaaseen yxinkertaisixi rattaixi, shakkinappuloixi jolla on ne omat 10 käskyn pyhittämät siirtonsa, 2 eteen 1 sivulle, jotta jumala voi helpommin suunnitella niistä koko pelin kulun.
ellauri045.html on line 449: Hanska mulshero on pikku-uskonnollinen ja oikeistolainen kuten 70-luvun kaverinsa sikaniska insinööri Antti Tuuri. Antti Hyrystä puhumattakaan. Psska ploki on täynnä suoltoa:
ellauri046.html on line 47: On säälittävä epähistoriallinen pukudraama alaikäsille millenniaaleille, Game of Thrones siikveli. Ällöjä 2000-luvun juippeja pukukohtauxissa ällöillä 2000-luvun elkeillä. Ihan epäaitoja puhekuplia ja sentimenttejä. Historiaa on muutettu niin että juoneen mahtuu kaikkia rotuja ja pystypanoa. Naiset on miesmäisempiä kuin miehet. Epsanjan kuningatar lähtee noin puolijoukkueen etunenässä käsikähmään hepan selässä Sierra Madren vuorilla kuin joku el Zorron Dona Carita. Muovisia digitoituja Westminstereitä. Halvan näköisiä kulisseja. Kummallista persu-mamu-brexitpelleilyä ylhäisaatelisten kesken. Pah koko Euroopan kuninkaalliset oli oikeesti kaikki vanhoja tuttuja ja lähisukulaisia. Neekereitä b-pääosissa ja mumslimeita et riittää jokaiselle jotakin. Oikeasti pikkupoika Harrystä oli tehty ello isoveljeä röyhkeämpi juippi joka leikkii miehekkäästi pyssyillä.
ellauri046.html on line 329: Pitkää ihannoivaa pöpötystä Homerista ja varsinkin Mozartin don Juanista, josta se jaxaa jauhaa kuin Jammu-setä vapaussodasta. Sörenistä kristillisyys on synnyttänyt aistillisuuden. Pöh. Säädyllisyys on synnyttänyt säädyttömyyden, pikemminkin. Taisin jo mainitakin, että esteettisen vs. eettisen samastus 1 pelaajan vs. tiimipeleihin on tyypillistä Sööreniä ja laiskan vetelyxen 1800-luvun alun säätyläisyyttä. Ei se niin mee. Estetiikkakin on sosiaalista (kts. A. Kinnunen), ja on muutakin aistinvaraista moraalitonta kivaa kuin kyldyyri. Esim. mässäys, pano ja tappelu.
ellauri046.html on line 331: Seuraa ikävystyttävähkö seikkaperäinen vaihekuvaus rakastumisesta 1800-luvun herrasväen piirissä. Vaiheet otetaan Mozartin tuotannosta. Huohheli huoh. Päästään lopulta sentään veenuskukkulalle don Juanin johdolla. Mut voi ei! Siellä tulee vastaan Syntiä! Anders And ei tahdo sen kanssa mitään tekemistä!
ellauri046.html on line 690: Ihme sönkötystä tule Söören-setänaamaristakin Tenttenissä. Se koittaa totistaa, että eka rakkaus on ainoa ja oikea, jotta Lähi-Idän telttaäijiltä omaxutut säännöt pitäis kutinsa 1800-luvun Tanskassa. Tai ei edes nekään, niillähän oli polygamia.
ellauri046.html on line 857: Freelingillä rivoiluista huolimatta on pientä taikauskoista pyllyilyä joidenkin hiidenkivien keskellä, sevverran siihen on jäänyt 60-luvun patinaa. Puhuu magneettirannekkeista, voimavirroista: yxinäisyys ja hiljaisuus auttoivat tavoittamaan jalouden läsnäolon: mieleen kuvastui majesteettinen uudistumis- ja pyhitysrituaali, puhdistautuminen ja katharsis, jokin suuri lupaus ihmiskunnalle. Niinkuin Adolf Hitlerin lupauxet. Älä usko. Ne on pelkkää potaskaa, termiittiapinan feromonia. Onko mitään surullisempaa ja turhempaa kuin entinen menestyskirjailija, jota kaikki pitävät vizinä? Sas se. Ketkä "kaikki" enivei?
ellauri048.html on line 68: sarvikuonojen levyraadissa Sommarhemissä 60-luvun alkupuolella, kun

ellauri048.html on line 151: Koskenniemi teki voimakkaan läpimurron runoilijana kexeliäästi nimetyllä esikoiskokoelmallaan Runoja (1906). Kaikkiaan hänen tuotantonsa käsittää kymmenen runokokoelmaa, mm. Lisää runoja, Vielä lisää runoja, ja Runoja piisaa. Hänen runouttaan leimaavat toisaalta eurooppalainen kulttuuriperintö, etenkin 1800-luvun romanttinen lyriikka ja antiikin mytologia, toisaalta kansalliset ja isänmaalliset aiheet. Koskenniemen runous oli perinteistä, mittaan ja loppusointuun nojaavaa, eikä hän koskaan täysin hyväksynyt modernia, vapaamittaista ja loppusoinnutonta lyriikkaa. Runotuotantonsa ohessa hän loi uraa johtavana kulttuurikriitikkona useissa lehdissä, pisimpään sanomalehti Uudessa Suomessa ja päätoimittamissaan aikakauslehdissä Valvojassa ja Ajassa. Koskenniemi kutsuttiin 1921 vastaperustetun Turun yliopiston kirjallisuustieteen professoriksi, ja hän vaikutti pitkään myös saman yliopiston rehtorina. Kirjallisuustieteilijänä hän keskittyi suurena esikuvanaan pitämänsä Goethen tuotannon tutkimiseen ja suomentamiseen.
ellauri048.html on line 446: Wexi piti 50-luvun alussa lupaavina loppusointurunoilijoina hullua Lauri Viitaa Tampereelta (joka neuvoi Arska Kinnusta) ja Hilja Hiiskua, joka oli 1/3 turkulaisesta Hiiskun sisaruxesta. Kaikki 3 teki Wexin kanssa maisterin (varmaan myös spagaatin) ja kuului sen kirjallisuuspiiriin. Niistä ei ole sen koommin hiiskuttu. Hilja julkaisi 3 kokoelmaa riimejä ja käänti sitten isä Camillo-kirjoja. Pysyi taantumuxen riveissä.
ellauri048.html on line 569: 1800- ja 1900-luvun vaihteessa naiset alkoivat vaikuttaa entistä aktiivisemmin yhteiskunnan eri aloilla. Etenkin kulttuuritoiminta antoi naisille mahdollisuuden tehdä siihen asti yksityisestä kodista ja kasvatuksesta julkisia. Kansakoulunopettajista tuli kansanvalistajia ja koulutyön ideologiaksi "jalon kansan" kasvattaminen. Naimattomien naisten asemaan haettiin parannusta koulutuksella ja ammateilla. Fredrika Bremerin tapaan alettiin puhua yhteiskunnallisesta äitiydestä. Opettajan ammatti katsottiin naisen kutsumukseksi, sillä opettajana yksinäinen nainen saattoi muodostaa oppilaiden kanssa perheen kaltaisen yhteisön. Koska suomenkielistä lastenkirjallisuutta oli tarjolla niukasti, monet opettajat ryhtyivät kirjoittamaan lapsille. Etenkin runot olivat suosittuja. Myös Immi Hellén toteutti kirjailijana paitsi omaa luovuuttaan myös aatteellista tehtäväänsä.
ellauri049.html on line 146: Vuosina 1923–1925 Kailas palveli armeijassa. 1920-luvun lopulla hän työskenteli Suomen ilmoituskeskuksessa ja Kuluttajain lehdessä. Näihin aikoihin hän nousi suosituksi nuorten runoilijoiden keskuudessa ja onnistui herättämään konservatiivisissa piireissä paheksuntaa teoksensa Silmästä silmään (1926) eroottisilla teemoilla.Hienoa että onnistuu herättämään edes jotain pahexuntaa konservatiivipiireissä. Edes kusemalla silmään. Siihen on pyrittävä.
ellauri049.html on line 180: Viimeisen kahden lukiovuotensa aikana Uunon suomen kielen opettajana toimi lehtori Juho Kinnunen. Hän kirjoitutti oppilaillaan lukuisia ainekirjoituksia. Uuno Saloselle aineiden kirjoittaminen oli pitkällisen hiomisen ja muokkailun työtä, sillä itsekritiikki painosti kirjoittamaan vain täydellisiä tekstejä, joista hän saikin ylistävää kiitosta. Suomen kieli onkin lukion päättötodistuksessa 10.29 Kuitenkin opetuksesta saatu kannustus oli vähäpätöinen verrattuna siihen julkiseen arvostukseen ja toverien kannustukseen, joita Uuno saavutti 1910-luvun loppua kohden kirjallisille töilleen.
ellauri049.html on line 209: Liitto oli varsin merkittävä tekijä 1920-luvun nuorten kirjailijoiden ja runoilijoiden yhdistäjänä. Uuno Salosen jäsennumero oli 34. Nuoressa Voimassa julkaistiin Uunon ensimmäisiä painettuja runoja. Hän osallistui lehden kautta valtakunnallisiin runokilpailuihin ja pääsi kontaktiin kirjallisuutta ja lyriikkaa kirjoittavien ja analysoivien huorien kanssa. Hän sai lehden palstoilla kiitosta ja kehuja, mutta myös analyyttisiä mielipideitä omista runoistaan.
ellauri049.html on line 233: Monet sairastivat 1900-luvun alkupuolella Suomessa erilaisia tuberkuloosin muotoja, eräs heistä oli Sarkian runoilijatoveri Uuno Kailas. Myös Sarkia sairastui keuhkotuberkuloosiin. Jo nuorena tauti oli oireillut lievänä kaularauhastuberkuloosina, mutta iän myötä tauti eteni keuhkoihin ja muualle ruumiiseen. Nuoren miehen mieleen vaikuttivat myös kokemukset oman fyysisen minän heikkoudesta ja ruumiista kasvavasta sairaudesta (lähde?). Tästä olivat seurauksena ajoittaiset masennukset. Sarkia käsittelikin runoissaan elämän peruskysymyksiä, kuten kuolemaa ja ihmisen kärsimystä.Niin aina. Mikä runoilija se on joka ei niitä käsittele. Ai niin Immi Helleen, tietysti.
ellauri049.html on line 237: 1900-luvun alkupuolella homoseksuaalisuus oli vahva tabu. Se oli myös vankeudella rangaistava rikos. Asiasta joko vaiettiin tai siitä puhuttiin kiertoilmaisuin. Aikalaiset ja myöhemminkin kirjoittaneet ovat olleet hienotunteisia Sarkialle ja käsitelleet hänen homoseksuaalisuuttaan kierrellen. Tietenkään Sarkia itse ei juuri missään vaiheessa ilmaissut viehtymyksiään. Paizi Uuno Kailasille, joka ymmärsi ilman sanoja.
ellauri049.html on line 255: »Sarkia matkaili Berliinissä ja Sveitsissä kohta ylioppilaaksi tultuaan, ja kypsän mestaruutensa aikoihin 1930-luvun lopulla hän oleskeli pitkään Italiassa kustantajansa WSOY:n stipendin turvin. Hän seurasi heikosti poliittisia tapahtumia, viittasi kintaalla talonpoikaismarssille kotimaassa, mutta haltioitui Rooman espanjalaisilla portailla pitämään improvisoidun palopuheen Mussolinia ja Italian fascisteja vastaan. Puhe johti pidätykseen ja kuulusteluun, mutta "syyntakeeton ja haihatteleva" suomalainen vapautettiin jatkoseuraamuksista.»
ellauri049.html on line 279: Huolimatta suppeasta tuotannostaan Juhani Siljo on V. A. Koskenniemeä ja O. Mannista seuraavan polven yksi huomattavimmista runoilijoista, joka vaikutti Aaro Hellaakosken, 1920-luvun Tulenkantajien ja vielä sodanjälkeiseenkin lyriikkaan. Juhani Siljon, voimakastahtoisen etsijän, ja "puhtaan minuuden rakentajan" kuva sai myytinomaista hohdetta runoilijan kuoltua kansalaissodassa valkoisten puolella. Runsaasti toistettuja ovat useat aforismit tai runonsäkeet kuten kutsumusruno Excelsiorin avaussäe "Kuin jännitetty jousi on tahtoni mun" tai runon Vastavirtaan alku: "Vastavirtaan nousee lohen suku". Esikoiskokoelmassa Runoja (1910) lyriikka on jo moneen suuntaan aukeavaa. Keskeisiä ovat nuoren ihmisen elämänpelon ja elämänjanon tunteet. Maan puoleen (1914) sisältää aikansa rohkeimpia rytmillisiä kokeiluja. Esikoiskokoelman suoralinjainen pyrkimys on vaihtunut Kuolinripin pakottavaksi valinnan ongelmaksi. Siljo tekee valintaa yksinäisyyden ja toisten, rakkauden ja vapauden, unelman ja todellisuuden välillä. Kelpo narsistina valizi oman jalkansa.
ellauri049.html on line 301: Baudelaire lähti 1840-luvun lopulla barrikaadeille. Ei kovin edistyxellinen naisten suhteen kuitenkaan, haukkui Mussetin misun ihan pataluhaxi. Varmaan kohteli kaltoin myös mulatitarta ja muita panopuita. Bourget ei pitänyt Baudelairesta.
ellauri049.html on line 792: Modernismi on ilmeisintä lyriikassa, jossa se esiintyi ensimmäisenä Ranskassa jo pian 1800-luvun puolivälin jälkeen. Sen keskeisiä edustajia olivat Baudelairen lisäksi Paul Verlaine, Arthur Rimbaud, Guillaume Apollinaire, proosan edustajina Marcel Proust (Kadonnutta aikaa etsimässä), myöhemmin Albert Camus, Simone de Beauvoir ja Alain Robbe-Grillet. Saksankielisiä modernisteja ovat Franz Kafka, Thomas Mann, Bertolt Brecht ja toisen maailmansodan jälkeen esimerkiksi Heinrich Böll ja Günter Grass. Keskeisiä englanninkielisiä modernisteja ovat James Joyce (Odysseus), Virginia Woolf, Samuel Beckett ja yhdysvaltalainen esimodernisti Walt Whitman sekä F. Scott Fitzgerald, Tennessee Williams, Eugene O'Neill ja myöhemmin muun muassa Philip Roth.
ellauri049.html on line 794: Suomalainen modernismi jakautuu kahtia: toisaalta 1920-luvulla esiin nousivat suomenruotsalainen runous ja tulenkantajat, toisaalta 1950-luvun modernismi, joka hylkäsi kansallisen perinteen. Ensimmäistä kautta edustavat muun muassa Elmer Diktonius, Edith Södergran, Olavi Paavolainen ja Mika Waltari, Uuno Kailas, jälkimmäistä Tuomas Anhava ja hänen ympärillään esimerkiksi Otavan piiriin kuuluneet Paavo Haavikko, Marja-Liisa Vartio ja Veijo Meri.

Lahtarisika Hannu tajusi että sotilaspalvelija oli kuin nuorennettu uusintapainos Antero Rokasta, rammasta kulkurista joka 1940-luvun alussa kylvi kauhua itärajalla. Rintamalla oli tapahtunut 2 hyvin raakaa sexuaalirikosta. Miesten antamat tuntomerkit sopivat täydellisesti Rokkaan. Ylen sankea priha. Juanikas virtaheponen ei pidä Väpistä, se on huomattu jo ennenkin. No aika paskahan se olikin miehexeen. Sekin oli.

25.10.2015 Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli suomalainen maanviljelijä, joka oli Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas esiintyvän sotilassankari Antero Rokan esikuva. Tämä käy ilmi Väinö Linnan Pylkkäälle lähettämästä kirjeestä. (Ote Väinö Linnan kirjeestä Viljam Pylkkäälle, päivätty Tampereella 23. toukokuuta 1955)

Viljam Pylkäs sai elää pitkän elämän. Hänet siunattiin haudan lepoon helmikuussa 1999 kunnioitettuna sotaveteraanina. Siitä tilanteesta ei Valkjärveltä kotoisin oleva suppliikkimies enää osannut luistella ulos. Juanikas virtaheponen ei pidä itäsuomalaisista. Väpi oli kyllä hämäläinen, Urjalan poikia, sankarien syntysijoilta. Jostain syystä Pylkästä ei mainita Quoran suurten suomalaisten badassien listalla. Siellä on Lauri Törni, se yx leukapuoli tarkkampuja, Mannerheim ja Lalli. Lälli kooros puuttuu myös. Er. epm.
ellauri065.html on line 595: Uusien konservatiivien ajattelu lähtee uhrikokemuksesta ja heikkouden asemasta. He ovat kaukana entisaikojen sivistyskonservatiiveista, jotka jylisivät vallan huipulta ja sanoivat puhuvansa enemmistön suulla. Nykykonservatiivit kokevat olevansa uhattu ja marginalisoitu vähemmistö. He ovat omaksuneet taktiikoita 1900-luvun lopun vähemmistöliikkeiltä, kuten feministeiltä. Marginaaliasemasta puhuminen on yksi tällainen, kapinallisena esiintyminen toinen.
ellauri066.html on line 204: Poljento on metrisen laskuaseman tavuluvun vaihtelua.
ellauri066.html on line 272: – Enpä ole sitten 70- ja 80-luvun Ylen Moskovan kirjeenvaihtajien nähnyt asenteellisempaa juttua kuin juuri päättynyt Suomalaiset ikimetsät -ohjelma. Perkele! Todellinen rimanalitus, rähähti karkeasti Esa Härmälä ja osoitti fäkkiä Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilalle. Vatkaa tätä munaa horo!
ellauri066.html on line 304: Pynchon tunkee kirjoihinsa koko populääri"kulttuurin", kaikkiin kirjoihin. Kaikista kivintä on kun se tunkee niitä historiallisiin romaaneihinsa. Hauskoja anakronismeja esim. 20-luvun itäeurooppalaisen kemistin nimi on Jamf. Sehän on 60-luvun nekruslangia: “Jamf” equals J-ive A-ss M-other F-ucker. Tai fin de siecle arabi joka ei osaa sanoa ärrää (haha me amerikkalaiset nauretaan noille terroristeille! Je suis Charlie!).
ellauri066.html on line 376: Gorodki (ven. Городки) on venäläinen kyykkää muistuttava peli. Nimi tarkoittaa ”linnapeliä”. Gorodkin pelaajia 1800-luvun alussa. Saksalaisen Christian Gottfried Heinrich Geißlerin kuvitusta teokseen Spiele und Blustigungen der Russen aus den niederen Volksschichten (1805). Gorodkin pelaajia Neuvostoliitossa vuonna 1935. Gorodki on vanha venäläinen peli, jota ovat pelanneet tiettävästi muun muassa Pietari I, Aleksandr Suvorov, Vladimir Lenin, Josif Stalin, Mihail Kalinin ja Kliment Vorošilov, tiedemies Ivan Pavlov, oopperalaulaja Fjodor Šaljapin sekä kirjailijat Leo Tolstoi ja Maksim Gorki kenen mukaan?.
ellauri067.html on line 394: Friedrich Anton Christian ”Fritz” Lang (5. joulukuuta 1890 Wien, Itävalta-Unkari – 2. elokuuta 1976 Beverly Hills, Kalifornia), oli itävaltalaissyntyinen saksalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja. Lang oli huomattavimpia saksalaisen ekspressionismin edustajia ja yksi 1900-luvun arvostetuimpia elokuvaohjaajia. Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen noustua valtaan Lang muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkoi uraansa vaihtelevalla menestyksellä. Yhdysvaltojen tuotannon huippuhetkiä olivat Kiihko, Nainen ikkunassa, Punainen katu ja Gangsterikuningas.
ellauri067.html on line 542: Guardianin Pynchon-bändäriltä (joku dekkaristi): Pynchon didn´t garner mere admirers or allow anything like fence-sitting: you either hated him or you were a zealot. Or you got just plain bored. Pynchon on yhtä syvää kasaria kuin C-kasetti. Tai no, ize se on aikasempaa vuosikertaa, joku 50-60-luvun beatnikki, muzen suomifanit on takatukkia. Tai oli.
ellauri069.html on line 214: Tohtori Fu Manchu on englantilaisen kirjailijan Sax Rohmerin 1900-luvun alkupuolella romaaneissaan käyttämä julma kiinalainen rikollisnero. Hahmo on esiintynyt myös elokuvissa, televisiossa ja sarjakuvissa. Fu Manchu on muodostunut erääksi rikollisen neron ja kiinalaisiin kohdistettujen rasististen stereotypioiden arkkityypiksi.
ellauri069.html on line 430: 90-luvun lopulla feministipiireissä alettiin huolestua siitä innosta, millä Saska Saarikoski -kaliiperin miehet lähti naisten asialle. Enste yleistettiin naisasia sukupuoliasiaxi ylipäänsä (sehän on miehiä aina kiinnostanut muutenkin). Sanottiin ettei ole tärkeetä mitä kullakin on jalkovälissä, kyllä miekkoset saa ja osaa olla naismaisia siinä missä naikkoset. Parhaat kokitkin on miehiä.
ellauri069.html on line 509: Meidän huonekasvit on melkein yhtä vanhoja kuin lapset, muttei ihan. Vanhin oli traakkipuu, jonka Antti ja Auli Niemi lahjoitti uuteen kotiin, mutta se pääsi kuolemaan. Niiden koti hajosi myös sittemmin. Nyt vanhimpia on Matin ja Minnan lahjoittama vehka siltä ajalta, kun ne muutti Amerikkaan. Okki-vainajan antaman kiinanruusun sain ennenkuin täytin viisikymmentä. Nukkumatin ostin Kouvolasta sikäläiseen kämppään, joka mulla oli vaan jonkun vuoden ajan, se on lähes yhtä vanha. Iso viinikastanja salissa lie parikymppinen. Viuhkapalmu makuuhuoneen ikkunalla lähti jostain kirpputoritaimesta 2000-luvun taitteessa. Alakerran jukkapalmu on lastentarha Pellavasta ihan pikkuisena ostettu jo Pellervontien aikana. Se saattaa olla nyt vanhin kaikista. Anopinkieli Seijan huoneessa on sekin luultavasti kolmikymppinen.
ellauri070.html on line 365: Hän oli yksi Brasilian ensimmäisistä samban supertähdistä ja näytteli Brasiliassa myös kuudessa elokuvassa. Kymmenen vuoden kuluttua hänet kutsuttiin esiintymään Broadwaylle New Yorkiin. Miranda saapui yhtyeensä (Bando da Lua) kanssa Yhdysvaltoihin 1939, ja hänestä tuli tähti 1940-luvun alussa. Nyttemmin Lua tunnetaan tekoälyn ohjelmointikielenä. Yhdysvaltojen hallitus vetisti hänen uraansa osana presidentti Franklin Rooseveltin ”Hyvä naapuri” -politiikkaa. Hän oli maan parhaiten ansaitseva taiteilija usean vuoden ajan 1940-luvulla, ja vuonna 1945 hän oli parhaiten ansaitseva nainen Yhdysvalloissa.
ellauri070.html on line 376: Miranda ei ennen 1930-luvun loppua käyttänyt alkoholia eikä tupakoinut. Tuolloin alkaneen alkoholismin lisäksi hän käytti säännöllisesti amfetamiinia, ja samalla hänen sydämensä heikkeni. Foi Americanizada, na verdade. Hän kuoli sydänkohtaukseen The Jimmy Durante Show’ssa esiintymisen jälkeen. A&E Networkin biografiajaksossa on surullista filmimateriaalia Mirandan esiintymisestä 4. elokuuta. Tanssiohjelman jälkeen Miranda sai tietämättään pienen sydänkohtauksen ja oli kaatumaisillaan. Durante oli hänen vieressään ja auttoi häntä pysymään jaloillaan. Miranda hymyili, heilutti kättään yleisölle ja käveli viimeisen kerran lavan taakse. Hän menehtyi seuraavaan aamuun mennessä 46-vuotiaana. Hänen ruumiinsa lennätettiin pian Brasiliaan, jossa julistettiin maansuru. Hänet haudattiin São João Batistan hautausmaalle Rio de Janeiroon. Siellä hän lepää vieläkin, ellei ole kuollut.
ellauri070.html on line 394: Se on anaalista. Menkää viiden metrin päähän tai ruuvaan teiltä irti viiden sentin kikkelit! Mullakin on ollut joskus peräaukkovaivoja. Varsinkin Fred Karlssonin sijaisena 90-luvun alussa.
ellauri071.html on line 206: Ingrid Bergman laulamassa ruozalaisen näköisenä jotain 1800-luvun Gilbert Sullilvan ajan polkkaviisua juottolassa jossa ei todellakaan noudateta turvavälejä. Sellaisia ne ruozalaiset ovat. Tässä yhteydessä Pynchon pääsee vittuilemaan jälleen äidistään Nallinesta. Tompasta on tullut kynitty albatrossi.
ellauri071.html on line 281: . Kvaternionit voidaan myös ymmärtää reaaliluvun ja kolmiulotteisen vektorin yhdistelmäksi. Kvaternio on muotoa $$
ellauri072.html on line 185: On ilmennyt että QAnon toimii Galzusta käsin Suomesta ja sitä vetää valekuollut Frank Pappa. Viestimenä Bolzonarolle juuri myyty sademeziä ezivä ja tuhoava sputnikki. Suomen Hallitus on sulkenut 70K vauva.fi käyttötiliä. Ennen presidentinvaaleja Donald Trump ylisti salaliittoteorian seuraajia sanomalla, että he ovat "ihmisiä, jotka rakastavat maatamme." Saksalaisen kannattajakunnan yleinen uskomus on, että Angela Merkel olisi aiemmin toiminut Stasin agenttina. Kuten Angela huomauttaa asiallisesti, paras argumentti salaliittoteorioiden puolesta on että Silverfishin laiset kuikelot lukee lakia ja päättää kenen ääni pääsee kuuluviin. Britanniassa aktivisti ja sairaanhoitaja Kate Shemirani on ilmaissut kannatuksensa groomingille. Merkittävä osuus brittiläisistä QAnonin kannattajista on entisiä 1960- ja 1970-luvun uusien uskonnollisten yhteisöjen seuraajia ja ehkä kiinnostunut myös ufoista. Suomessa joogasivuilla levitettiin trollien tekemiä videoita ja tutkimuksia, jotka osoittavat, että koronaa ei ole, Bill Gates ja WHO:n pääjohtaja ovat suuria huijareita ja että koronan uutisointi hyödyttää mediaa ja rokoteyhtiöitä. Vähintään 3 oikein 5:stä.
ellauri072.html on line 316: Käsite syntyi 1800-luvun lopulla. Sitä on käsitellyt kirjoituksissaan muun muassa André Antoine (1858-1943). Höpsis, sitä oli jo muinaisilla kreikkalaisilla esim Aristofaneella. Ehkä just tämmöisestä pelleilysyistä mä inhoon teatteria ja elokuvia. Kaikkea missä pitää olla "yleisö" jotta rahallista tulosta tulisi. Yleisö on peräaukosta.
ellauri072.html on line 384: Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että lapsettomat ovat onnellisempia kuin ne, joilla on lapsia. Onnellisuus näyttäisi karkaavan yhä kauemmaksi lapsiluvun kasvaessa. Kahden lapsen vanhemmat ovat onnettomampia kuin yhden, ja kolmen lapsen vanhemmat onnettomampia kuin kahden. Tämä negatiivinen yhteys lasten määrän ja onnellisuuden välillä pätee maasta toiseen.
ellauri072.html on line 588: Wallu ei ollut kummonenkaan skifisti. 90-luvun alussa oli CD-levy, Betamax ja digivideo. Netti oli alkamassa. Se ei mahtunut Wallun päähän ollenkaan.
ellauri073.html on line 212: Politiikka ei ole viileää. Tai pikemminkin politiikot ei. Ajattele vaikka koulukavereita jotka pyrki teinikuntaan tai kouluneuvostoon: nyyniä, nypittyjä, nöyristeleviä, kunnianhimoisia ikävällä tavalla (onko muka muita tapoja?). Innokkaita pelureita. Sellasia joille loput haluis panna turpaan paizi se ei hyödyttäisi mitään. Ja nyt kato 2000-luvun aikuisversioita samoista kakruista: Al Gore, jota yx CNN:n kaveri kuvasi "hämmästyttävän eläväxi näköispazaaxi", Steve Forbes jolla oli märkä oza ja hullu hihitys; G. W. Bush patriisivirnuiluineen ja sekavine puheineen; Clinton izekin, iso punainen tekoystävällinen lätty ja "mustakin tuntuu pahalta". Kai tuntuu pahalta ylimitoitettu sigge kurkussa. Miehiä jotka eivät ole tarpeexi ihmisentapaisia edes vihattavixi — kun ne ryömii esille tuntee voimakasta välinpitämättömyyttä, samanlaista joka usein toimii kivun ja surun puskurina. Ize asiassa luultavasti monet välittää vitut politiikasta just six että poliitikot masentaa, ja sattuu "sieltä" tavalla jota ei osaa edes sanoa. On helpompi pyöritellä silmiä ja antaa pitkät paskat. Tääkin mun paasaus tuntuu varmaan ihan turhalta.
ellauri073.html on line 290: Ei helvatti! Joko (siis joskus 00-luvun lopulla, Nyt-liitteen turina on vlta 2019) tää monkey business on levinnyt Perä-Varkauteen saakka!? Perhanan punapyllypaviaani loikkii Ahlströmin savupiipun alla, aivan erehdyttävästi Korkeasaaren apinalinnan takavuosien asukkien näköinenkin. Ja poinzit on ne samat talousliberaalipupinat kuin sen apinoimilla matkasaarnaajilla.
ellauri073.html on line 410: Sarjaa esitettiin Suomessa alun perin jo 1960-luvun lopulla. Mutta ei Wallu silloin vielä runkannut. Se oli alle 10-vuotias. Multa se jo hyvin onnistui. Noita oli 1968 jo aikalailla Pirkon näköinen. Aikaisemmin se oli mustakin hirmu sexikäs minimekossa.
ellauri073.html on line 496: Romantiikka oli 1700-luvun lopun snobismia. Rikastuneet porvarispojat bylsimässä säätyaitojen ylize, reittä myöten ylöspäin kuten Rousseau ja sen Pröö, alaspäin kuten Goethe Strassburgissa, tai aviosäädyn aisan yli kuten nuori Werther.
ellauri074.html on line 41: Wallun tiili on olevinaan jonkinlainen 80-luvun lähitulevaisuuden dystopia. MIT:n insinöörilehtikin on lämmennyt apokalypsin ajatuksille ja on nyt epäilevinään syyllisexi jopa kapitalismia. Tarkemmin lukien se pohtii vain miten kapitalismista saisi ihmiskasvoisempaa. Paskat sehän sen ongelma just on.
ellauri074.html on line 284: Eugène Ionescon tietoiset ja tiedottomat muistot Romaniasta 1930-luvulta ja 1940-luvun alkupuolelta seurasivat häntä koko hänen elämänsä ja inspiroivat suoraan yhtä hänen vuonna 1958 kirjoitettua päänäytelmäänsä, Sarri Kua. Äärioikeistolaisen rautakaartin eli legionaariliikkeen nousu Romaniassa. ja Ionescon tuskallinen kokemus kasvavasta fanaattisuudesta romanialaisten älymystöjen keskuudessa ja jopa lähimpien kirjallisten ystäviensä Cioranin ja Eliaden märinästä, minkä hän tunnusti yhdeksi näytelmän lähteistä. Toinen oli Denis de Rougemontin päiväkirja, joka oli kauhuissaan nähnyt valtavan natsien joukkomielenosoituksen, joka tervehtii führeriään uskonnollisessa kiihkossa; kolmas kirjallinen Kafkan kuuluisa tarina "Metamorfoosi", jonka päähenkilö Gregor Samsa herää eräänä aamuna selittämättömästi muuttuneena colportixi. Denis de Rougemont oleskeli Saksassa Nürnbergissä natsien mielenosoituksen aikana. Denis de Rougemont kertoo meille, kuinka hänen hiuksensa nousivat pystyyn, hän sanoo kirjaimellisesti, kun hän ymmärsi, mitä pyhällä terrorilla tarkoitetaan. Eivätkö juurikin intellektuellit ole nazismin keksijät? Komeljanttarit ja standup koomikot? Entä antibolshevismin? Samat pellehermannit. "Nykyään, jos joku lausuu sanan 'porvari'... kaikki syyttävät yhtä typerästi, yhtä sokeasti tappamaan porvarit tai kapitalistit tietämättä pienintäkään käsitystä, mikä loukkauksen takana on tai miksi sitä on käytetty, tietämättä edes mitä porvarismi on. Sellainen ihminen yrittää yllyttää muita tekemään omaa likaista työtä tai mitkä yksityiset motiivit aiheuttavat tällaista hirvittävää väkivaltaa." Setelit ja vastasetelit, 210.
ellauri074.html on line 334: Cioranin ja Mircea Eliaden yhteydet Romanian 1930- ja 1940-luvun äärioikeistolaisiin liikkeisiin ovat herättäneet paljon keskustelua, ja niistä kerrotaan seikkaperäisesti esimerkiksi Marta Petreun teoksessa An Infamous Past: E. M. Cioran and the Rise of Fascism in Romania.
ellauri074.html on line 441: Saku ja Mirkku tapaili useinkin sitku Sakun nai se romanialainen matemaatikko 1974, vaimo nro 4, Alexandra Bagdasar. Puhuttiin romaniaa ja kokattiin romanialaisia kotiruokia. Ero tuli vaimosta 1985 ja 1986 kuoli Eliade. Mirkun nazitouhut tuli ilmi vasta 1988. Mirkun 30-luvun kirjoituxet oli aika pahaa fasismia indeed. Sen kannattaman rautakaartin miehet listi silmittömästi jutkuja sakujen rinnalla. Sakua vähän hävetti eze oli kaveerannut tälläsen paskiaisen kaa. Se kirjotti sit Mirkun comic sidekickixi Bloomista kertovaan rompskuunsa Ravelstein: kohteliaasti pokkuroiva pikku romanialainen Radu Grielescu, sliipattu intellektuelli jolla oli antisemiitin rikosrekisteri. Aika noloa. Pääsipä kusettamaan Sakua oikein kunnolla.
ellauri074.html on line 447: Vasili Belov syntyi talonpoikaisperheeseen ja työskenteli kolhoosissa kirvesmiehenä. Hän alkoi kirjoittaa 1950-luvun lopulla ja opiskeli 1959–1964 Maksim Gorkille nimetyssä kirjallisuusinstituutissa Moskovassa vuosina 1959–1964. Vuonna 1963 hänet hyväksyttiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäseneksi.
ellauri074.html on line 453: Nykyään Kazanin Jumalanäiti on Venäjällä suosittu häälahja. Ikoni yhdistetään usein venäläiseen nationalismiin . Tradition mukaan ikoni saapui Venäjälle Konstantinopolista 1400-luvun alussa. Tataarien piiritettyä ja poltettua Kazanin kaupungin vuonna 1438 se joutui kadoksiin, kunnes ikoni jälleen löytyi 1500-luvun jälkipuoliskolla. Matrona Onutshina -nimisen kymmenvuotiaan tytön kerrotaan löytäneen ikonin tulipalossa tuhoutuneen Kazanin kaupungin raunioista 8. heinäkuuta 1579. Ikonin olinpaikan oli hänelle kertonut Neitsyt Maria ilmestyksessä. Ikonia säilytettiin sen löytöpaikan päälle myöhemmin rakennetussa luostarissa. Kazanin Jumalanäidistä tehtiin useita kopioita, joita oli nähtävissä muun muassa Moskovan, Pietarin sekä Jaroslavin kaupungeissa.
ellauri074.html on line 636: Vaimoni oli kommentoinut viime kuukausien aikana, että olen alkanut kumartaa hartiat kuin vanha mies. Vaikka olen 60-luvun puolivälissä, en todellakaan ole sitä, mitä halusin. Yritin korjata ryhtiä ajattelemalla "sitä" , mutta sanoin, vähemmän kuin onnistunut. Kun näin asennekorjaimesi, se vaikutti minusta juuri sellaiseksi muistutukseksi, jota tarvitsin. Olen alkanut käyttää sitä housujen alla ja juoksumatolla ja olen alkanut saada kiitoksia parannuksesta. Tosiasia on, että vaikka en käytä korjainta, huomaan, että minulla on tapana itsekorjautua ja tuntuu hyvältä "siitä"!
ellauri077.html on line 60: Sana Telemachria on Wallun oma keximä, väännös Odysseian 3 ekan luvun nimestä Telemakhia, ja selvä vinkki että tää kirja on Wallun omaa meriseikkailua huumeiden ulapalla mahdollisesti poissaolevaa tai moraalisesti suspektia isää ezimässä (Äiskän istuessa kotona kuin tatti). Tommosta sanaa *makhria ei kreikassa olekaan. Makria tarkoittaisi pituutta. Wallu ei ollut mikään gresisiti. Telemetria (jota sanaa Orin luulee Halin tarkoittavan) on etämittausta.
ellauri077.html on line 563: Six Wallun siirto on sama kuin Lordi Greystoken: paluu viidakkoon, housut pois ja takas liaanista heilumaan. Jane ota kiinni mistä saat. (Siitä tuli Tarzan huuto, vanha läppä joo.) Eli anti-ironiaa kehiin, vilpittömyyttä, aka gooey sentiment. Oireellista että Kierkegaard, toi 1800-luvun alun Nygaard, kuzuu sitä valizemisex. Se on markkinatalouden ja sitä kuvailevan peliteorian avaintermi: hmm, minkähän mä nyt näistä ottasin. Nygaardkin valikoi mitä pyllyä se nipistelisi. Todellisuus on "lahja" ja "tehtävä". Näissä sanoissa on takana toisaalta hurahtaneille rakas ilmaisexi eli anteexi saaminen ja toisaalta ilmaisesta näytteestä seuraava ylhäältäpäin käskytys, sisäistetyn herruuden velkakirja.
ellauri077.html on line 754: Karl Paul Reinhold Niebuhr (21. kesäkuuta 1892 – 1. kesäkuuta 1971) oli amerikkalainen reformoitu teologi, eettikko, politiikan ja julkisten asioiden kommentaattori ja professori Unionin teologisessa seminaarissa yli 30 vuoden ajan. Niebuhr oli yksi Amerikan johtavista julkisista intellektuelleista useiden vuosikymmenien ajan 1900-luvulla, ja hän sai Presidential Medal of Freedom -mitalin vuonna 1964. Julkinen teologi, hän kirjoitti ja puhui usein uskonnon, politiikan ja julkisen politiikan risteyksestä vaikutusvaltaisimpiensa kanssa. Kirjat, mukaan lukien Moral Man and Immoral Society ja The Nature and Destiny of Man olivat hipi hienoja. Niebuhr nimesi vuosien 1938–40 Gifford Lectures (maailman maineikkain teologian luentosarja) "Ihmisen luonto ja kohtalo". Julkaistun osan 1 sivulla 1 hän kirjoitti: "Ihminen on aina ollut hänen oma vaikein ongelmansa. Mixi hän ajattelee aina vain izeään?" Sivulle 2 mennessä hän pohti "ihmishistorian tunnustettuja pahoja", "kysymystä ihmiselämän arvosta" ja "onko elämä elämisen arvoista". Positiivisesti Niebuhrin työn suuri mittakaava tarkoitti, että hän saattoi temmata mukaan melkein kenetkä tahansa. Kukapa ei olisi ihmetellyt pahuuden ongelmaa tai ihmiselämän arvoa? (Scribner's oli riittävän vakuuttunut The Nature and Destiny of Manin vetoomuksesta julkaista kaksiosainen, massamarkkinoille tarkoitettu pokkaripainos vuonna 1963. Modern Library luokitteli sen 1900-luvun 20 parhaan tietokirjan joukkoon.) Niebuhrin realismi syveni vuoden 1945 jälkeen ja sai hänet tukemaan amerikkalaisia ​​pyrkimyksiä kohdata neuvostokommunismi kaikkialla maailmassa. Voimakas puhuja, hän oli yksi 1940- ja 1950-lukujen vaikutusvaltaisimmista ajattelijoista julkisissa asioissa. Akateemikoiden lisäksi aktivistit, kuten Myles Horton ja Martin Luther King Jr, sekä lukuisat poliitikot ovat myös maininneet hänen vaikutuksensa heidän ajatteluunsa, mukaan lukien Hillary Clinton, Hubert Humphrey ja Dean Acheson. sekä presidentit Barack Obama ja Jimmy Carter. Niebuhr on vaikuttanut myös kristilliseen oikeistoon Yhdysvalloissa. Institute on Religion and Democracy, konservatiivinen ajatushautomo, joka perustettiin vuonna 1981, on omaksunut Niebuhrin kristillisen realismin käsitteen sosiaalisissa ja poliittisissa lähestymistavoissaan.
ellauri077.html on line 756: Hän oli myös toisen huomattavan teologin, H. Richard Niebuhrin veli. Helmut Richard Niebuhria (3. syyskuuta 1894 – 5. heinäkuuta 1962) pidetään yhtenä 1900-luvun Amerikan tärkeimmistä kristillisistä teologisista etitikoista, joka tunnetaan parhaiten vuoden 1951 kirjastaan ​​Christ and Culture ja hänen postuumisti kirjoitetusta kirjastaan ​​The Responsible Self. Teologi Reinhold Niebuhrin nuorempi veli Richard Niebuhr opetti useita vuosikymmeniä Yale Divinity Schoolissa.
ellauri078.html on line 239: Mitä pitemmälle luen sitä vakuuttuneempi alan olla että Wallu on kans vaan yx amer. persepää. Sen kerran kun Wallu puhuu naisasialiikkeestä se on pelkkää vittuilua, mm. dworkinismista. Andrea Dworkin (1946-2005) oli yhdysvaltalainen feministinen kirjailija ja pornografian vastustaja. Hän osallistui äänekkäästi 1980-luvun keskusteluun pornosta ja sensuurista Yhdysvalloissa.
ellauri080.html on line 573: Wallun kamulla "matikkanero" Pemulixella oli päässä Mr. Howell merimieslakki. Kuka vitun Mr. Howell? No duckduckaamalla selvisi että se on 60-luvun TV-saippuassa Gilligan's Island esiintynyt miljoonamies. Wallu varmaan kazo tätä pienenä. Gilligan muistuttaa tosi paljon Thomas Pynchonia laivastoajoilta.
ellauri080.html on line 626: 2000-luvulla on 1900-luvun pienen notkahduxen jälkeen palattu 2 kerroxen väen järjestelmään. Notkahdus johtui vaan siitä, että teollisuustalous vaati paljon urbaanisti koulutettuja työläisiä, jotka vielä ymmärsivät järjestäytyä. Kaikki tää on nyt mennyttä. Työläisiä ei enää tarvita, kun tehtaat toimii roboteilla, keskikoulutettuja ei tarvita koska tekoäly hoitaa paperi- ja kynäntyöntöhommat. Ize asiassa rikkaat ei tarvi köyhiä enää paljon mihinkään, mitä nyt partureixi tarjoilijoixi sisäköixi vessanpesijöixi ja polkupyöräläheteixi. Ja ne hölmöt ei järjestäydy, tai ei saa. Ne on yrittäjiä. Turha yrittääkään muuta.
ellauri082.html on line 290: Size että Dickinson on 1800-luvun nainen ja Frost 1900-luvun mies on syytä pitää mielessä. Em ei tykännyt jumalisesta tylystä äidistä eikä pölyjen pyyhkimisestä. Se oli öykkärimäisen poliitikkoisän ja väpelön veljen suosikki ja bylsi jälkimmäisen vaimoa. Bob oli isätön ja kiinni swedenborgilaisesti darraavassa äidissä joka oli isän kopean itärannikon maajussisuvun armoilla. Kumpikin suhtautui yläkerran porukoihin ymmärrettävästi epäillen mutta ehkä toiveikkaasti. Sixkai ne jatkuvasti niitä mätystää. Lea kävi kirkon tilaisuuxissa kalkkiviivoilla, sanoi että siitä voi olla jotain hyötyä.
ellauri082.html on line 720: Tää naisvihateema jatkuu s. 583. Jännää miten samanlaista se on Wallulla kuin suomalaisilla 2000-luvun setämiehillä, esim Hotakaisella. Ollaan olevinaan hirmu empaattisia ja herkkätunteisia, kokataan ja hierotaan partnerien selkää, mutta sen hierottavan selän takana kiristellään hampaita ja halvexitaan naisia ja izeä, kun ei olla riittävästi machoja.
ellauri088.html on line 306: Lauri Kettunen kiersi ympäri Suomea 1920-luvun lopulla sekä 1930-luvulla tutkien suomen kielen murre-eroja ja siten kartoittaen murrealueita. Urakka oli valtava, sillä hänen tavoitteenaan oli vierailla lähes jokaisessa pitäjässä. Kettunen haisteli ihmisiä paitsi heidän kotonaan, myös esimerkiksi hotelleissa, ilotaloissa, kunnalliskodeissa ja vankiloissa. Matkoillaan Kettunen liikkui polkupyörällä, suksilla, moottoripyörällä ja myöhemmin myös autolla. Hyvin luisti kytkin. Tutkimustyön tuloksena oli Murrekartasto, joka sisältää 213 pikkukettujen ja murrejen levinneisyyttä osoittavaa karttaa. Myöhemmät supistetut painokset sisältävät 64 karttaa.
ellauri090.html on line 391: Vizi hei mä vedin ton ihan hatusta! Mut JUST SIITÄ siinä onkin kysymys! Arvasin ihan oikein! Lusmuista pohatoista tosiaan tulee tosi yritteliäitä ja eipä aikaakaan kun ne on taas vaurastumispolulla. Alexis (joka on kyllä homo, mutta sekin on nyt jo ookoo prime time teeveessä) oppii rehellisen (tai no, tuottoisan) työn arvon jne. jne. Tää kaikki selvisi vaan treilereitä kazomalla. Tää sarja on sellasta riches to rags and back to riches tarinaa jota jauhettiin jo 1900-luvun lopulla kun pikku Wallu kazoi televisiota puristellen tennispalloa. Se kyllä tykkäisi. Pilkkanauru pois, kääritäänpä hihat ja ansaizemaan ensimmäistä miljoonaa kengänkiillottajana kuten nuori Roope, tai sooda jerkkinä kuten Bob Heinleinin Kip.
ellauri092.html on line 165: Metodismi on 1700-luvun lopulla Englannissa syntynyt kristillinen kirkkokunta, johon kuuluu yli 80 miljoonaa jäsentä eri puolilla maailmaa (2018).
ellauri092.html on line 174: Jo hyvin varhaisessa vaiheessa metodismi alkoi pirstoutua eri kirkoiksi. 1900-luvun aikana monet näistä kirkoista yhdistyivät kuitenkin uudelleen, mutta silti on nähtävissä kaksi eri suuntaa perusmetodismin sisällä: amerikkalainen piispajohtoinen metodismi ja brittiläinen metodismi. Australian, Kanadan, Sambian ja osittain Intian metodistikirkot taas yhdistyivät muiden kirkkokuntien kanssa ekumeenisiksi Yhdistyneiksi kirkoiksi. Eri metodistikirkkoja ja yhdistyneitä kirkkoja yhdistää Metodistien maailmanneuvosto, johon kuuluu 80 kirkkokuntaa 133 maassa ja yhteensä yli 80 miljoonaa jäsentä.
ellauri092.html on line 377: Suku on lähtöisin entisen Oulujoen kunnan Oulunsuun kylän Heikkilän talosta, jossa se eli talonpokaissukuna ainakin 1500-luvun lopulta alkaen. Varmaan Oulun Houruloiden naapurissa.
ellauri092.html on line 458: Krohn on alun perin pohjoissaksalainen suku, jonka yksi pietarilainen sukuhaara otti Suomen kansalaisuuden 1800-luvun alussa. Monet Suomen Krohnit polveutuvat Pietarista Suomeen muuttaneesta panimonomistajasta Leopold Wilhelm Krohnista (1806–1890), jonka isä oli suvun kantaisä, Saksasta Rügenin saarelta lähtöisin ollut köyhä leipurinkisälli Abraham Krohn. Osa suvun jäsenistä on suomentanut sukunimen muotoon Kurki-Suonio.
ellauri093.html on line 398: Helsingissä joitakin vuosia toiminta oli pysähdyksissä, mutta alkoi uudelleen ainakin joksikin aikaa 2000-luvulle tultaessa. Helsingissä kokouksia on ollut 2000-luvun alkupuolella mm Säästöpankinranta 4:ssä, Kampin palvelukeskuksessa ja Malmin Työväentalolla.
ellauri093.html on line 408: Erottuaan Lahden Metodistikirkon palveluksesta Armas I. Halonen lähti helluntaiystävien kannattamana Intiaan 30-luvun lopussa ja perusti sittemmin orpokodin, joka toimii edelleen ja on laajentunut. Hän on kirjoittanut kokemuksensa mm. sodanaikaisilta intialaisilta keskitysleireiltä kirjaksi: Armas I. Halonen 1968: Intia kutsuu. Voitto-Sanoma.
ellauri093.html on line 687: Iloisena yllätyxenä laulettiin aamumuonan yhteydessä taas virsiä ja luettiin luku tai useampia vanhasta ja uudesta testamentista, samalla tavalla kuin illallakin lyhyine :) selityxineen. Sen jälkeen pastori luki seinäkalenterista päivän salasanan, johon jokaisen läsnäolijan tuli ulkomuistista liittää joku tunnari, mainiten samalla kyseessä olevan raamatunkirjan luvun ja jakeen. Lopuxi siirryttiin armoistuimen eteen, josta siunaus seurasi suojaavien siipien lailla päivän askareisiin.
ellauri094.html on line 186: Juudan kuningaskunta, joka oli Israelia pienempi, vastusti Israelia pitempään valloittajia ja jopa laajeni vuosina 930–730 eaa. Raamatussa kerrotaan isien jumalalle kuuliaista kuninkaista profeetoista sekä huonoista hallitsijoista kuten Israelin kuninkaan Ahabin tyttärestä Ataljasta, joka hallitsi Juudaa 850-luvun eaa. jälkeen ja Baal-uskonsa takia surmattiin. Juudan kuningaskunta joutui Egyptin vasalliksi ennen kuin Babylonian kuningas Nebukadnessar II vuonna 587 eaa. hävitti Jerusalemin temppelin ja vei suuren osan kansasta vankeuteen Babyloniaan.
ellauri095.html on line 264: Dante Gabriel Rossettinkin elämän loppupuoli oli alamäkeä, jota varjostivat mielenterveyshäiriöt, alkoholi ja huumeidenkäyttö. 1870-luvun lopulla hän lakkasi kirjoittamasta ja maalaamasta. Hän kuoli halvaantuneena ja puolikuurona, vain 54 vuoden ikäisenä.
ellauri095.html on line 402: 1840-luvun lopulla Rossetti alkoi näyttää maalauksiaan ja tapasi vuonna 1850 Elizabeth Eleanor Siddalin, "Lizzien", joka oli silloin 16- tai 17-vuotias. Lizziestä tuli Rossettin malli ja lopulta hänen vaimonsa. Menetettyään lapsen hän teki itsemurhan vuonna 1862; jo masentunut, hänen kuolemansa työnsi Rossettin syvempään melankoliaan. Viimeisenä kunnianosoituksena Rossetti asetti runojensa käsikirjoituksen vaimonsa hautaan, päätöstä hän myöhemmin katui. Rossetti päätti vuonna 1869 julkaista runokokoelman, ja lokakuussa hän palkkasi Charles Augustus Howellin ja muut kaivamaan käsikirjoituksen vaimonsa haudasta. Rossettin tuotantovuosi ei ollut ilman varjojaan: hänen vuoden 1892 omaelämäkerraisissa muistiinpanoissaanWilliam Bell Scott kertoi, että vierailunsa aikana Skotlannissa Rossetti osoitti pelkoa pepussa, jonka hän tunsi sisältävän kuolleen vaimonsa hengen.
ellauri095.html on line 408: Jane Morris kärsi kuitenkin huonosta terveydestä, ja 1860-luvun lopulla Rossetilla oli myös alkanut ilmetä fyysisiä ja henkisiä vaivoja, jotka rasittivat häntä koko loppuelämänsä: epävarma näkö, päänsärky, unettomuus, vesikives (hydrocele), joka teki istumisesta vaikeaa ja vaati säännöllistä tyhjennystä, sekä kasvava pelko ja vastenmielisyys ulkomaailmaa kohtaan.
ellauri095.html on line 431: Rossettin, Jane Burdenin ja Morrisin välinen kolmio oli monimutkainen. Rossetti perusti Morrisin ja muiden suunnittelijoiden yrityksen, joka teki koristeellisia töitä kirkkoihin ja yksityisiin taloihin. Morris näyttää olleen tietoinen sarvetuxesta, ja hän jopa hyväksyi sen jossain määrin. Rossettin ensimmäisiä muotokuvia Jane Burdenista, värikynällä, kynällä ja öljyllä, pidetään yleensä hänen silmiinpistävimpinä taiteellisena työssään. Rossettin Morrisille lähettämät kirjeet paljastavat, että vuoteen 1869 mennessä hiänestä oli tullut hänen tunne-elämänsä keskipiste: "Kaikki, mikä koskee sinua, on minua vaivaava kysymys... mikään poissaolo ei voi koskaan viedä minua enää niin kauas sinusta kuin läsnäolosi teki vuosiin. Tästä pitkästä käsittämättömästä muutoksesta tiedät nyt, mitä kiitokseni täytyy olla." Jane Morris kärsi kuitenkin huonosta terveydestä, ja 1860-luvun lopulla Rossetilla oli myös alkanut ilmetä fyysisiä ja henkisiä vaivoja, jotka rasittivat häntä koko loppuelämänsä: epävarma näkö, päänsärky, unettomuus, ylipaino, mahtava vesikives, joka teki istumisesta vaikeaa ja vaati säännöllistä tyhjennystä, sekä kasvava pelko ja vastenmielisyys ulkomaailmaa kohtaan. Rossettin ja Jane Morrisin suhteen tahmaisimmat vuodet osuivat kuitenkin yhteen hänen voimakkaimman runollisen toimintansa kanssa.
ellauri095.html on line 442: Janen kirjeet 1870-luvun puolivälistä osoittavat hänen oman terveytensä heikkenemisen; hänenkin oli vaikea istua ja hän pyörtyili. Rossettin fobiat ja yhä vainoharhaisemmat epäilyt ovat saattaneet myös olla yhä epäedullisemmin vastakkain William Morrisin energian, vaurauden, hellä hyvän tahdon ja tarkkaavaisen huolen kanssa Morrisin lapsista.
ellauri095.html on line 492: Homoaktivistit syyttävät nyt Vatikaania siitä, että se yrittää peitellä Newmanin homoseksuaalisuutta. Newman oli yksi 1800-luvun merkittävimmistä teologeista ja nyt on menossa suunnitelma hänen autuaaksijulistamisestaan.
ellauri096.html on line 621: Uuskeynesiläinen taloustiede on makrotaloudellisen ajattelun koulu, joka kehitettiin sodanjälkeisenä aikana John Maynard Keynesin kirjoituksista . Ryhmä taloustieteilijöitä (erityisesti John Hicks , Amedeo Modigliani ja Paul Samuelson ) yritti tulkita ja virallistaa Keynesin kirjoituksia ja syntetisoida neoklassisten taloustieteen mallien kanssa . Heidän työstään on tullut tunnetuksi uusklassinen synteesi ja luotu mallit, jotka muodostivat uuskeynesiläisen taloustieteen perusajatukset. Nämä ideat hallitsivat valtavirran taloutta sodanjälkeisenä aikana ja muodostivat makrotaloudellisen ajattelun valtavirran 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla. Tapahtui joukko tapahtumia, jotka ravistelivat uuskeynesiläistä teoriaa 1970-luvulla, kun stagflaatio ja Milton Friedmanin kaltaisten monetaristien työ kyseenalaistivat uuskeynesiläisiä teorioita. Tuloksena olisi joukko uusia ideoita tuomaan keynesiläiseen analyysiin työkaluja, jotka kykenevät selittämään 1970-luvun taloudelliset tapahtumat. Seuraava suuri keynesiläisen ajattelun aalto alkoi yrittämällä antaa keynesiläiselle makrotaloudelliselle päättelylle mikrotaloudellinen perusta. (Objektivirhe) Nämä uudet keynesiläiset auttoivat luomaan " uuden uusklassisen synteesin ", joka muodostaa tällä hetkellä makrotaloudellisen teorian valtavirran. Uuden keynesiläisen koulun syntymisen jälkeen uuskeynesiläisiä on joskus kutsuttu "vanhoihin keynesiläisiin". Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics
ellauri096.html on line 625: Keynesiläisen päättäjän teoreettisen laitteen toinen pääosa oli Phillips-käyrä . Tämä käyrä, joka oli pikemminkin empiirinen havainto kuin teoria, osoitti, että työttömyyden lisääntynyt työllisyys merkitsi inflaation nousua. Keynes oli vain ennustanut, että työllisyyden kasvu aiheuttaisi korkeamman hinnan, ei korkeamman inflaation . Tällöin ekonomisti voisi käyttää IS–LM-mallia ennustamaan esimerkiksi, että rahan tarjonnan kasvu nostaisi tuotantoa ja työllisyyttä - ja sitten Phillips-käyrän avulla ennustaa inflaation kasvua. Keynesianismin vaikutuksen vahvuuden voi nähdä ekonomistien aalto, joka alkoi 1940-luvun lopulla Milton Friedmanin kanssa . Sen sijaan, että he hylkäsivät makrotalouden mittaukset ja makrotalouden mallit, he omaksuivat tekniikat, joissa koko taloutta pidetään kysynnän ja tarjonnan tasapainossa, mutta toisin kuin keynesiläiset - he väittivät, että "syrjäyttämisen" vaikutukset saisivat aikaan tai riistäisivät finanssipolitiikan sen positiivisesta vaikutuksesta. Sen sijaan on keskityttävä rahapolitiikkaan, jonka varhaiset keynesiläiset jättivät suurelta osin huomiotta. Monetaristinen kritiikki työnsi keynesiläisiä kohti tasapainoisempaa näkemystä rahapolitiikasta ja innoitti Keynesian teorian tarkistusaallon. 1950-luvulla julkisen vallan kohtalainen kysyntä johti teollisuuden kehitystä ja finanssi- ja rahapolitiikan suhdannepolitiikan käyttöä ja saavutti huippunsa 1960-luvulla, jolloin monille keynesiläisille tuntui, että vauraus oli nyt pysyvää. Vuoden 1973 öljyshokin ja 1970-luvun taloudellisten ongelmien myötä moderni liberaali taloustiede alkoi kuitenkin suosiota. Tänä aikana monet taloudet kokivat "stagflaatiota ": korkea ja kasvava työttömyys yhdistettynä korkeaan ja nousevaan inflaatioon, mikä on ristiriidassa Phillips-käyrän ennusteen kanssa. Stagflaatio tarkoitti, että sekä ekspansiivista (taantuman vastaista) että supistavaa (inflaation vastaista) politiikkaa oli sovellettava samanaikaisesti, mikä oli selvää mahdotonta. Tämä ongelma johti klassisempaan analyysiin perustuvien ideoiden nousuun, mukaan lukien monetarismi, tarjontapuolen taloustiede ja uusi klassinen taloustiede. Tämä tuotti "poliittisen sidoksen" ja keynesiläisen talouden konsensuksen romahtamisen, mikä johti uuden klassisen makrotalouden ja uuden keynesianismin kehitykseen. Seuraavien vuosikymmenien aikana nämä kaksi koulua kokoontuisivat luomaan uuden uusklassisen synteesin, joka muodostaa nykypäivän valtavirran perustan. Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics
ellauri097.html on line 245: Greenin teosten keskeisiä aiheita ovat itsetuho, uskonto ja seksuaalisuus, ja niiden tapahtumaympäristö on ranskalainen maaseutukaupunki, jossa asuvan neuroottisen hahmon elämää hän kuvaa. Hän kirjoitti myös näytelmiä, joista useimmat hän kirjoitti 1950-luvun ensi puoliskolla. Ne käsittelivät itsensä löytämistä.
ellauri097.html on line 394: Kant oli pikkumies, jolla oli laihat pohkeet, mistä se oli onneton. 1700-luvulla pohkeet oli miehen ylpeys, ja lihaxikas perse tiukoissa elastaanihousuissa. Seija suri nuorena sen hoikkia reisiä, joista mä just niin tykkäsin. Osat ovat vaihtuneet. Mulla on nyt hoikat reidet ja ihrratynnyrrri. Eipä ollut ihrraa 70-luvun polkupyöräkuvassa. Ei kyllä tosin liioin sixpäkkiä. Nyt on sekä sixpäkkejä (jääkaapissa) ja ihrratynnyrrrri.
ellauri097.html on line 545: Antti Mikael Nyölén (s. 2. heinäkuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kirjailija ja suomentaja. Hän on suomentajana erikoistunut 1800-luvun ranskalaiseen kirjallisuuteen.
ellauri097.html on line 579: (Sitä kiinnostaa internet ja älypuhelin – ja siksi avoimen koodin ohjelmistot ja ymmärrys tietokone-ohjelmien toimintatavoista olisivat tärkeämpiä demokratian edistäjiä kuin kirjapainot. Kirjapaino oli 1500-luvun internet. Tai internet on 2000-luvun kirjapaino. Whichever way.)
ellauri097.html on line 585: Me kirjailijat olemme väsyneitä jäämiä siitä vanhasta maailmasta. Mutta vasta painettu kirja on yhä kuin uusi! Sitä on ihana haistella, varsinkin kun se on oma! Kunhan muistamme, mikä se on! Kaiken 1900-luvun teollisen pölyn alla kirja odottaa. Muistia pitää vain vähän pinnistää!
ellauri097.html on line 608: Silloin kun nykyromaanikirjailijaa sanotaan ”kertojaksi” tai runoilijaa ”laulajaksi” (ehkei tätä tosin ole tapahtunut sitten 1850-luvun!) – houraillaan: silloin kuvitellaan lukemattomat kuluneet vuosisadat pois. Nuotiopiiriä ei enää ole. Aukio metsänreunassa on autio, hiillos sammunut ja märkä. (Äänikirjasovellus ei ole nuotiopiiri; se on aineettomiksi ja sen vuoksi ehtymättömiksi tehtyjen kirjallisuusjalosteiden jakelupiste, itsekin aineeton.
ellauri097.html on line 655: On myös kauneutta käyttää sitä kartonkia, jota sattuu löytymään hyllystä. Se on päätynyt hyllyyn tätä varten. Moukkamaista olisi tilata Italiasta viidentoista kartongin näytteet ja valita. (Siihen meillä ei ole rahaa, ja sitähän tässä yritetään tehdä. Mme otamme tästä tosiasiasta kaiken taiteellisen ja käytännöllisen ilon irti kuin 70-luvun betonibrutaalit arkkitehdit, teemme välttämättömyydestä hyveen. Keep it cheap.)
ellauri098.html on line 751: Briggs syntyi yhteen tai useampaan akateemiseen perheeseen, jotka uskoivat koulutuksen yhtäläiseen arvoon sekä miesten että naisten kohdalla, ja hän valmistui maatalouden alalta Michiganin valtionyliopistosta, mikä ei 1800-luvun lopulla ollut naisille yleistä. Maatalousopintojen jälkeen hän työskenteli opettajana, ja meni sitten naimisiin fyysikko Lyman Briggsin kanssa.
ellauri100.html on line 63: Niinpä mielen sairauksia ovat olleet esim. 1940-luvun sotilaskarkuruus (sotahulluus ei tietenkään ikinä), tanssimania, moraalittomuus (esim. esiaviolliset suhteet tai veto sellaisen perään), vaeltelevasta kohdusta johtuva haureus ja hysteria, saatanan vallassa oleminen, peiton alaiset hanskahommat, kiinnostus samaa sukupuolta olevaan, erimielisyys hallintojärjestelmän kanssa (takavuosinahan neuvostojärjestelmän vastustajat pantiin mielisairaalaan ja pakkohoitoon);
ellauri100.html on line 65: Niinkin myöhään kuin 1960-luvun lopulla Lastenklinikan psykiatrisen osaston sympaattinen ja humaani Vappu Taipale opetti sen aikaisen tiedon mukaan hoitohenkilökunnalle, että vastasyntyneenä täysin normaalin lapsen autismi johtui kylmäkatseisista vanhemmista (lue siis ”äideistä”) eikä suinkaan ollut neurologinen sairaus.
ellauri100.html on line 1354: 60-luvun loppuun mennessä Barthes oli kulttihahmo. Se matkusti USAan ja Jaappaniin, pitäen esitelmiä (varmaan ranskaxi, joku tulkkasi?) Kirjailijan kuolema - niminen essee 1967 hätkäytti monia, vaikka Derridakin oli jo tällöin vauhdissa. (Derrida inhottaa mua sevverran ihan nimenä etten jaxa siihen vielä tutustua.)
ellauri100.html on line 1390: 70-luvun lopulla Barthes erotti pöpylääritextit jotka ajaa Doxaa korkeakyldyyrisistä, jotka luo Para-Doxaa. Tähän saakka Barthes oli sympannut marxilaisia, mut nyze näki tota Doxa-vikaa myös marxilaisissa. Vanhat koirat palaa tällä lailla aina loppupeleissä vanhoille oxennus- ja kieriskelypaikoille. Kiva texti (1975) on sellainen jonka aikana saa ajatella mitä lystää, uppoutua kirjaan kerrassaan, jäädä sinne exyxiin. Jouissance, hedonismia. Nojoo, onhan sellainenkin mukavaa, mut musta on kyllä kiva lueskella kaikenlaisia juttuja, jopa aivan paskoja.
ellauri101.html on line 122: Tomppa kirjoitti psykopaateille kirjan "Idiootit ympärilläni" ja sitten idiooteille toisen "Psykopaatit ympärilläni". Niissä tämä autodidakti ruotsalainen guru väitti, että ihmisten luonteet voi jakaa neljään väriin - nyt paljastui yllättävästi, että kyseessä on huijaus. Thomas Eriksonin persoonallisuuksien värianalyysi on kriitikoiden mukaan suurta huijausta. No sehän on vaan kopsannut Marstonin 50-luvun DISC scheissea, kz. albumia 181. Tiivistettynä 3 pointtia:
ellauri101.html on line 181: Vanhaa turvallista kristillistä perinnettä ja tietoyhteiskunnan kaupallisia tuulia. 90-luvun tärkein sinituote oli brändi.
ellauri101.html on line 435: Nyt kun luen pikku Naimin 20 vuoden takasta No Logoa huomaan miten katveessa olen selvinnyt kaikesta tosta mainosbrändipaskasta 90-luvun lopusta tänne 20-luvun alkuun saakka vaan sillä että oon pysytellyt 5 metrin päässä viihteestä.
ellauri101.html on line 576: X-sukupolveen kuuluvat vuosina 1964–1979 syntyneet ikäluokat. Sukupolven yhteisiä suuria kokemuksia olivat Neuvostoliiton romahtaminen, Berliinin muurin murtuminen, Yhdysvaltojen jääminen maailman ainoaksi supervallaksi, 1990-luvun lama ja massatyöttömyys sekä globalisaatio. Monia X-sukupolven edustajia yhdistää lapsuudessa tai nuoruudessa koettu vanhempien avioero.
ellauri101.html on line 587: Y-sukupolvi tarkoittaa Yhdysvalloissa ja Euroopassa 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välillä syntynyttä sukupolvea. Nimitys on johdettu edellistä sukupolvea kuvaavasta X-sukupolvi-nimityksestä.
ellauri101.html on line 590: Y-sukupolvi on syntynyt vuosien 1980–1995 välillä. Y-sukupolvi ei kasvaessaan kokenut sotia niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakaan, mutta Suomessa he kokivat nuorina 1990-luvun alun laman. Siinä joidenkin heistä vanhemmat syrjäytyivät, mikä saattoi periytyä lapsillekin. Y-sukupolvi on kasvanut tietoteknisen kehityksen kanssa, ja heille internet on tärkeä osa viestintää.
ellauri101.html on line 592: Yhdysvaltain Y-sukupolvi varttui 1990-luvun vakaan taloustilanteen aikana, kun maan talous nousi huikeasti ja kulutus lähti nousuun. Suuren työn tehnyt vanhempi sukupolvi pystyi tarjoamaan lapsilleen vakaan, turvallisen lapsuuden sekä korkeakoulutuksen. Demokratian tuulet sekä vapaa kasvatus toivat lisää vapautta lapsille, ja perhemalli uudistui auktoriteettisuhteiden vapauduttua. Teknologia mahdollisti lisääntyvän mainonnan, jonka luomiin arvoihin uusi sukupolvi kasvoi kiinni. Vanhemmat sukupolvet säästivät rahaa, mutta Y-sukupolvi kuluttaa. Halukkuus hyväntekeväisyyteen sekä auttamiseen ovat tyypillisiä, silloin kun oma elämän koetaan olevan taloudellisesti kunnossa. Varakkuus on mahdollistanut suvaitsevuuden, yhdessä internetin kehittymisen, matkustamisen lisääntymisen sekä maapalloistumisen kanssa.
ellauri101.html on line 606: Z-sukupolveksi kutsutaan joko 1990-luvun puolivälin jälkeen tai 2000-vuosikymmenen alussa syntynyttä sukupolvea. Sukupolven arvioidaan eroavan merkittävästi aikaisemmista ikäluokista (X ja Y) etenkin suhtautumisessa elektroniikkaan. Z-sukupolveen kuuluvat ovat syntyneet maailmaan, jossa elektroniikka on kaikkialla ja he käyttävät sitä rutiininomaisesti. Z-sukupolvi on kansainvälisen tietoverkon kautta yhteyksissä ihmisiin ympäri maailmaa nuorempina kuin aikaisemmat sukupolvet.lähde?
ellauri101.html on line 608: 2010-luvulla Suomen nuorista entistä harvempi tupakoi, käyttää alkoholia ja harrastaa humalajuomista. Tupakka ei ole 2010-luvun nuorille enää samalla tavalla aikuisuuden tunnus kuin vielä 1990-luvun nuorille, sillä esimerkiksi lukiolaisista tupakoi enää 3 prosenttia. Poikkeuksena suuntauksesta ovat olleet lähinnä ammattikoululaiset, joista tupakoi vielä lähes neljännes.
ellauri101.html on line 670: 1900-luvun alussa camp liitettiin lähinnä seksuaalivähemmistöjen erikoiseen pukeutumiseen. Myöhemmin käsite on laajentunut kuvaamaan myös muita tarkoituksella mauttomia, usein yliampuvia kulttuurin ilmioitä. Camp on monesti keskinkertaista, mautonta, ironista ja liioittelevaa. Kun korkeakulttuurinen taide on kaunista, tyydyttävää ja arvokasta, camp on elävää, nokkavaa, pinnallista, huomiotaherättävää, röyhkeää ja haastavaa. Camp elää ylevän ja tavallisen välimaastossa. Camp palauttaa monesti vanhaa, muodista jäänyttä kulttuuria uudessa merkityksessä. Campista on sanottu, että ”se on niin hyvää, koska se on niin huonoa”.
ellauri101.html on line 680: Grungemusiikki toi muotiin myös uudenlaisen pukeutumistyylin, johon kuuluivat varsinkin flanellipaitojen, villapaitojen ja pipojen kaltaiset arkiset kolean sään vaatteet. Tämä tyyli sai vaikutteita Neil Youngin nuoruudessaan vaalimasta imagosta, mutta se viittasi myös Seattlen ilmastoon. Yleisesti käytettiin myös kirpputoreilta hankittuja, kuosiltaan vanhahtavia vaatteita kuten 1970-luvun nahkatakkeja. Grungetyylissä miehet suosivat pitkiä ja hieman takkuisia hiuksia sekä lyhyttä partaa. Naisille tyypillisiä ovat tupeeratut ja takkuiset hiukset, vahva ja suttuinen silmämeikki, kirkkaan punaiset tai tummahkot huulipunat, repeilleet verkkosukkahousut sekä kuluneet, hiukan vanhanaikaiset mekot. Myös revityt farkut kuuluvat grungetyyliin. Kenkinä käytettiin yleensä joko kuluneita maihinnousukenkiä tai Conversen All Star -tennareita.
ellauri102.html on line 124: MTV eikös se ole se 🦉 visio? tump-tump-tump-tump-klikink! Teija Sopanen istuu mustavalkoisena tupeeratussa tukassa korkokengissä polvet näkyvissä nailoniset sääret supussa ja kuuluttaa seuraavan ohjelmanummeron. Se on Niilo Tarvajärven Palapeli. Ei hizi mä en koskaan graduoitunut 70-luvulta 90-luvulle. Nyttemmin mä olen taantunut takas 50-luvun lopulle.
ellauri102.html on line 558: vanhemmat feministit reagoivat vaatimalla sensuuria ja uudelleenkoulutusta, mutta Staskoon tarttul 1990-luvun puolivälin omajulkaisuinto. Hän alkoi jo teini-iässä julkaista valokopioitua Uncool-lehteä, jossa oli kollaaseja naistenlehtien pikatesteistä, tamponien antimainoksia ja kulttuurinhäirintää koskevia julistuksia. Yhdessä numerossa oli kokosivun mainos filosofi Klaus Barbiesta. Staskon Barbie mietti: "Kumpi oli ensin, kauneus vai myytti. Ja jos kynsi kylmenee, kun olen unessa, onko se silti kuolema?" Stasko sanoo, etta oman median tekeminen, mainostajan tyylin omaksuminen ja mainostarjonnan pöyhiminen alkoivat heikentää mainosten vaikutusta häneen. Tajusin, ettei ollut pakko käyttää siteitä eikä tamponeja, jättää vaan alushousut pois. Niin meidän esiäitimmekin tekivät. Omien ajatusteni aamiaisella syön samoja hiutaleita, joita mediakin käyttää. Se vei medialta mädän maun, koska näin, miten
ellauri105.html on line 490: Tšekkoslovakian Pyhän Jovin luostarikoulun jälkeen hän palasi Laatokan Valamoon, missä hänet vihittiin ensin munkiksi juuri ennen sodan alkamista vuonna 1938. Seuraavana vuonna hänet siirrettiin Petsamoon, mistä hän sotavuosien aikana siirtyi sitten Ruotsiin ortodoksisen seurakunnan palvelukseen ja jossain vaiheessa, jatkosodan aikana myös Itä-Karjalaan. Itä-Karjalaa seurasi jossain vaiheessa Konevitsan luostari 40-luvun loppupuoliskolla. Luostari oli tuolloin siirtynyt Keiteleen Hiekkaan, missä Mefodi teki ahkerasti käännöstöitä. Keitelettä seurasi jälleen Valamo-jakso, nyt tosin Heinäveden Papinniemessä, minne luostari oli siirtynyt sotaa pakoon evakkoon. Tämä jakso kestikin sitten parikymmentä vuotta ja piti sisällään lähinnä luostarin sihteerinä toimimista ja luostarin kirjeenvaihdosta ja käännöstöistä huolehtimisen. Suurin osa tuolloisista munkeista ei osannut suomea, koska he olivat venäläisiä ja siirtyneet luostarin mukana evakkoon.
ellauri105.html on line 494: "Tuli vähän tonttuiltua" tunnusti Mefodi äidille. "Pantiin kuivatelakalle". Niinpä Mefodista tuli 60-luvun lopulla Karpaateilla sijainneen Pyhän Jobin luostarin perinteen jatkajan, Yhdysvaltoihin siirtyneen Pyhän Kolminaisuuden nimeä kantaneen luostarin alaisuudessa toimivan alkuperäisen luostarin nimisen, Pyhän Jobin luostarin pappi ja rippi-isä. Pappismunkki Mefodi (Matti Lehmonen) (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari)
ellauri105.html on line 499: Saksassa menikin sitten seitsemisen vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen, tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä, jatkui - ainakin hänen omasta mielestään ja kun hän ei suostunut siirtymään hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei jäänytkään pysyvästi Heinäveden Valamoon, vaan siirtyi asumaan "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistaman leirikeskuksen tiloihin, mistä hän sitten siirtyi asumaan Rautalammille. Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa saattoi osaltaan johtua myös hänen omista henkilökohtaisista teoistaan lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti jossain määrin myös ennen sotaa tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittyvien järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun lopulla. Tämäkin ajanjakso oli mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia pettymyksiä, jotka omalta osaltaan johtivat myöhempiin Mefodin elämän radikaaleihinkin ratkaisuihin. Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui kuin munkki ensin velipuolensa kanssa hänen kotonaan ja välien viilennettyä elämänsä viimeisinä vuosina kunnan vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita hän aina nimitti keljoiksi, kuten luostarissa oli tapana sanoa munkin asunnosta. Rautalammilta käsin hän matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi käymään vielä myös Laatokan Valamossa, oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne hän myös jossain vaiheessa mietti paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä toteuttanut. Näitä muita ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja monesta muusta retkestä olisi vielä paljonkin kerrottavaa. Hän kävi tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa, Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka oli joutunut myös hankauksiin luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi myös lukuisia tuttujaan ulkomailla.
ellauri106.html on line 379: Marcusen pääteokset ilmestyivät hänen Yhdysvalloissa viettämänään aikana. Teoksessaan Eros and Civilization (1955) hän pyrki yhdistämään Karl Marxin ja Sigmund Freudin ajattelun. Marcusen Yksiulotteinen ihminen puolestaan sai kaikupohjaa 1960-luvun lopun opiskelijaliikkeestä. Marcuse puhui usein opiskelijoiden mielenosoituksissa ja siten häntä – vastoin omaa näkemystään – alettiin pitää "uusvasemmiston isänä". Ich bin nicht der Vater! Marcusen tärkeimpiä oppilaita on Jürgen Habermas.
ellauri106.html on line 481: Johnny Appleseed (suom. "Omenansiemen-Johnny", oikealta nimeltään John Chapman, 26. syyskuuta 1774 Leominster, Massachusetts – maaliskuussa 1845 Fort Wayne, Indiana) oli yhdysvaltalainen omenatarhuri. Hän viljeli 1800-luvun alkupuolella valtavia määriä omenapuita Pennsylvaniaan, Ohioon ja Indianaan perustamillaan taimitarhoilla uudisraivaajien ostettavaksi. Johnny Appleseedin elämästä on tullut osa Yhdysvaltain kansanperinnettä ja häntä muistetaan yhä niin tekojensa kuin luonnonläheisen elämäntapansakin vuoksi.
ellauri107.html on line 310: Rapunzel on vuonankaali. Peltokaali on broccoli. Kääntäjä on tunaroinut. Kirjan puolivälissä Peppu käy täysrintamahyökkäyxeen naissukupuolta vastaan. Maureen ja Susan ja Peppu ei ehkä ole tyypillisiä, mutta saaneet tartunnan erityispahanlaatuisista muunnoxista virusta, joka vaivaa lähes kaikkia, ainakin 1900-luvun lopun jenkeissä. Ja se on kaiken mittaaminen rahassa. Kaikista karmeinta Pepun mielestä koko jutussa on se että se joutuu maxamaan elatusapuja. Puo on pahempi kuin Roope Ankka, se itkee kuin vesiputous menetetyn taalan perässä, se on pahempi kuin Kroisos Pennonen, se on Kulta-Into Pii. Se väittää ettei sen jumala ollut mammona, mutta kyllä se vaan oli, se vaan valitettavasti oli jumalansa veli Kain, jonka uhrisavu matoi pitkin mantuja. Riittävästi ei koskaan tullut manta.
ellauri107.html on line 351: Vaughn Monroe on ikävän näköinen hörökorvainen paleface joka vetää kyllä hyvin bassona Ghostriders in The sky. Pres. Reagan esittelee Vaughnin ex trumpetistina. Pili työnteli sen tahdissa 40-luvun tyttöjä housuerektio edellä pitkin talkitettua tanssilattiaa. Se oli kesä jolloin kaikkien ajatuxet täytti presidentin penis. Phillu Roth on penisten presidentti. Riittää. Tämä on aivan kuvottavaa.
ellauri108.html on line 44: Juu esses aar romahti globaalin kapitalismin taloudellisessa painostuxessa 80-luvun lopussa. Onkohan juu es of ei menossa samaa tietä vastaavista syistä? Siellä alkaa olla aivan vitusti mamuporukoita jotka on aika tyytymättömiä, kun Amerikan unelmahissi ei enää nouse kerroxiin. Ne rabotajet, lukee hissin päälle liimatussa lapussa.
ellauri112.html on line 41: Eno Kala oli kova sepustaja nuorena, senttasi aikakauslehti Aikaan ajankohtaisia ajatuxia ja Uuteen Suomettareen perinteisempiä taantumuxellisia. Niitä on tänäpänä hauska tavata. Vuonna 1913 suursota oli tulossa, vaikkei sitä varmaxi vielä arvattu, ja Pauli Pylkkänen vasta syntynyt. Ajatteleekohan harvat jälkeenjääneet joskus myöhemmin, ettei noikaan 2020-luvun heput arvanneet mitä oli luvassa... Sitä ei moni tiedä, ja harva arvaa.
ellauri112.html on line 275: Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341-270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.
ellauri112.html on line 360: ''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä, karkeasti 500-luvun alusta 1400-luvulle.
ellauri112.html on line 430: Caspar David Friedrich, ''Vaeltaja sumumeren yllä'', 1818. Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa.
ellauri115.html on line 966: Ilmeisesti tällasta harhauskoa oli paljon liikkellä varsinkin Genevessä. Ei Rusakko sitä ollut ize kexinyt. Geneve oli puollollaan hugenotteja ja muita hihhuleita. Se oli joku 1700-luvun Ankh-Morpork. Voltairekin oli sosinianistiepäilty, sillä oli joku sellainen ame atroce affair. Voltaire had described Calvin in a letter to Thiriot as having 'uneame atroce aussi bien qu'un esprit eclaire'. Sit oli joku affaire Calas, jossa 1 geneveläinen rotestanttikauppias tuomittiin poikansa kunniamurhasta kun poika halus väkkäröityä takas katolisex. Iskä oikeasti pantiin sileäxi telalla Toulousessa ja poltettiin varmemmaxi vakuudexi vielä kokossa. Voltairen piti puuttua tähänkin cause celebreen.
ellauri117.html on line 78: Naiset eivät tyydy yksistään siihen, että ovat hylänneet lasten imettämisen, he lisäksi menettävät halun synnyttää lapsia; onhan tämä seuraus vallan luonnollinen. Niin pian kuin äiteys käy rasittavaksi, keksitään kyllä keino vapautua siitä kokonaan: aviollista yhteyttä tahdotaan harjottaa niin, ettei kartu lapsia, jotta voitaisiin antautua nautintoon niin usein kuin suinkin, ja näin käytetään suvun vahingoksi se viehätys, joka on annettu sen kartuttamista varten. Tämä tapa ynnä muut väkiluvun vähenemisen syyt osottaa meille mikä kohtalo läheltä uhkaa Europpaa. Tämän maanosan synnyttämät tieteet, taiteet, filosofia ja tavat muuttavat sen ennen pitkää erämaaksi. Siinä tulee asumaan villipetoja; eipä se silloin ole suuresti muuttanut asujamia.
ellauri117.html on line 400: Francis Scott Key Fitzgerald (24. syyskuuta 1896 St. Paul, Minnesota, Yhdysvallat – 21. joulukuuta 1940 Hollywood, Kalifornia, Yhdysvallat) kuuluu Yhdysvaltojen 1900-luvun merkittävimpiin kirjailijoihin. Häntä pidettiin omana aikanaan ”kadotetun sukupolven äänenä”, niiden nuorten jotka aikuistuivat ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän kirjoitti viisi romaania ja kymmeniä novelleja, jotka kertovat nuoruudesta ja epätoivosta ja kuvasivat aikaansa osuvasti ja elävästi. Hänen kirjoissaan ihaillaan erityisesti narsististen tunteiden rehellistä kuvausta.
ellauri117.html on line 418: Vaikka Fitzgerald itse piti elokuvatyötä alentavana, hän oli jälleen kerran rahavaikeuksissa ja kirjoitti 1930-luvun jälkipuolen Hollywoodissa kaupallisia novelleja, käsikirjoituksia Metro-Goldwyn-Mayerille (niihin kuului sanoin kuvaamatonta materiaalia Tuulen viemään).
ellauri117.html on line 422: Fitzgerald oli ollut alkoholisti yliopistopäivistä saakka. 1920-luvulla hän sai mainetta raskaan juopottelunsa vuoksi, ja 1930-luvun loppupuolella hänen terveytensä heikentyi tuntuvasti. Scottylla oli feikki tuberkuloosi ja masu kipeä. Fitzgerald selvisi kahdesta 1930-luvun loppupuolella saamastaan sydänkohtauksesta, muttei kolmannesta.
ellauri118.html on line 609: Useimmat Behnin näytelmistä kantaesitettiin Lontoon Dorset Gardenissa, ja siellä myös Veijari sai ensi-iltansa vuonna 1677. Ensi-illassa oli läsnä teatteria harrastava kuningas Kaarle II. Näytelmän suosiota kuvaa myös se, että vuosisadan loppuun mennessä Veijari palasi näyttämölle muutaman vuoden välein. 1700-luvun ensimmäisellä puoliskolla Veijarin suosio vain kasvoi, mutta sitten näytelmä unohdettiin yli kahdeksisadaksi vuodeksi. Veijarin esitykset alkoivat uudestaan, kun Royal Shakespeare Company löysi sen vuonna 1986. Suomen lisäksi Veijaria on esitetty useissa muissa maissa.
ellauri118.html on line 882: Haista kuule iso paska sanoi Pirkko, samaa sanoi pirkonnäköinen Petteri, ja vielä pirkonnäköisempi Anna. Peggy pohtii 60-luvun nuoruutta. Kaikki oli silloin mahdollista ja luvallista. Luke ei ollut sen eka mies, ei ainoa eikä viimenenkään ellei Gileadin setämiehet olis puuttuneet asiaan. Graeme oli varmasti vanha kunnon Pat. Peggy on narsisti, siitä ei ole pienintäkään epäilystä. Ei se halua että sen tyttärellä menee hyvin ilman sitä. Se ei pyyhi kasvojaan ettei meikit tuhriudu, se järjestelee ilmeensä oven takana. Liz Moss on toinen samanmoinen. Tunnen itseni typeräxi, haluisin kazoa peilistä miltä näytän. Näyttääx mun perse tässä isolta? Kyllä se näyttää.
ellauri131.html on line 248: Tutustuin Jussi ja Liisa Tenkkuun Järvenpään seurakuntaopistolla, ja yhteydenpito oli varsinkin 50-luvun puolella varsin tiivistä. Liisa (s. 1919 Simelius-Simojoen pappissukuun) oli musiikinopettaja, ja samalla uralla olin jo itsekin. Koulujen musiikinopetusta oli uudistettava ankarasti, joten aiheesta riitti keskusteltavaa. Jussi (1917-2005) oli pappi, mutta myös filosofian tutkija ja myöhemmin varsinkin etiikkaan perehtynyt filosofian professori. Hän oli erityisen joviaali mies ja loistava jutunkertoja. Eräs viimeisistä pappistehtävistä oli, että hän vihki minut ja ensimmäisen vaimoni Paulan. Siitä tosin pahoitti mielensä piispa Elis Gulin, johon olin tutustunut Ylioppilaslehden ympärillä käytyjen paneelikeskustelujen aikana. Piispa Gulinin mielestä suudelma oli kihlauxen merkki. 60-lukulaisten Rydbergien eiku manien mielestä sitä ei ollut edes rotkautus. Rydmanit asuvat ja toimivat Valkeakoskella. Sixköhän siellä on niin paha haju? Onkohan se valkovuotoa? Lähettänyt Kari Rydman klo 4.56 Ei kommentteja.
ellauri131.html on line 586: ”Siellä on nähtävissä, että 1990-luvun aikana vaurastumisesta tulee hyvän elämän mittari. Rikkaista yksilöistä tehdään henkilöjuttuja ja omistamisesta on tullut ihannoitu taito, joka on hyvä oppia.”
ellauri132.html on line 186: Mä aloin kirjoittaa niitä ylös. Yeah, mä istuin alas, ja kirjoitin JOKAISEN säännön (koska mä tykkään vanhanaikaisesta tavasta) ja kehitin avaimen jolla merkizin textiin kun mä löysin yhdenkaltaisia kohtia (mähän oon opettaja). Mä löysin sääntöjä jotka oli ihan vastakkaisia. Mut mä löysin myöskin sääntöjä jotka oli ihan samoja. Nää oli musta niitä jotka oli totta kynäilystä. Ihan 60-luvun kirjailijoista nykyaikaisiin, ei nää jutut yhtään ole muuttuneet.
ellauri133.html on line 299: Toisen luvun kohtalaisen menestyxen jälkeen on idea kolmannestakin elokuvasta ollut puheenaiheena. Tuottaja Barbara Muschietti ilmoitti io9:n haastattelussa Kingin tarinan tulleen kokonaan käsitellyksi jo kahdessa elokuvassa, mutta hänen veljensä ohjaaja Andy Muschietti on kuvaillut kirjan taustalla vellovaa mytologiaa sanoin: “Mytologiassa on aina jotain, mikä tarjoaa mahdollisuuksia tutkimukseen. Se [eli Pennywise] on ollut maapallolla miljoonia vuosia. Hän on ollut kontaktissa ihmisiin satojen vuosien ajan joka 27. vuosi. Joten voit vaan kuvitella sitä ahmittujen lasten määrää.” Myöhemmin Pennywisea näytellyt Bill Skarsgård on ilmoittanut kolmannen elokuvan olevan suunnitteilla, ilmaisemalla sen olevan "jotain ihan muuta". Now for something entirely different! Oiskohan jatko-osassa enemmän kinky lapsisexiä? Minkä verran Tepolla ylipäänsä on sexikohtauxia? Onxe asexuaalinen? Ei toki!
ellauri133.html on line 553: Joo, se on määrätty, se lukee Tepon muistikirjassa tämän luvun kohalla.
ellauri135.html on line 360: Неизвестный поэт XIX в. Xix-luvun tuntematon runoilija.
ellauri135.html on line 657: Vuonna 1828 runoilija saa koulutusta gumanitaarisen profiilin Nobel Boarding Schoolissa ja viestii Lopukhinsin perheen kanssa. Yksi neljästä pojasta tuli myöhemmin runoilijan ystäväksi ja Varvara-tytär musexi. Runoilijan aktiivinen luova toiminta avautuu ja ensimmäiset runot tulevat näkyviin: "Kaukasianpaimenkoira", "Sirkasialaiset", demonin ääriviivat. Lermontovin lyhyt elämäkerta lapsille osoittaa, että runojen aktiivinen kirjoittaminen alkoi 1900-luvun 30-luvuilla. Samana vuonna hän menestyi menestyksekkäästi Moskovan yliopistossa moraalisessa ja poliittisessa tiedekunnassa, mutta myöhemmin hän ymmärtää virheensä. Vuonna 1832 Mikhail meni Pietariin ja siirtyi koulujen vartijoiden alihankkijoille. Näinä vuosina hänestä tulee yrityksen sielu ja naisen mies. Ensimmäiset julkaisut olivat jo vuonna 1835, ja vuonna 1837 Pushkinin runoilijan kuolemasta tuli perusta saman nimen runolle.
ellauri135.html on line 791: Kuka oli runon sankari, ei näytä analyysia. "Testament" Lermontovin avulla voit tarkastella 1800-luvun yksinkertaisen venäläisen sotilaan elämää. Näinä päivinä armeija oli kutsuttu 25 vuotta, tänä aikana monet kuolivat sodissa ja ne, jotka olivat elossa, kukaan ei odottanut kotia. Runo kertoo tavallisesta talonpoikaispojasta, jonka kohtalo oli ristissä. Kun hänellä oli perhe, rakastaja, mutta armeija otti kaiken häneltä. Naapurityttö jo unohti olemassaolonsa, vanhemmat kuolivat. Sankaria ei edes horjuttaa hänen nopean kuolemansa, mikään ei pidä tässä maassa - tämä on analyysi.
ellauri141.html on line 164: 1. Veeti on uuden sukupolven Jonne. Veetit edustavat sukupolvensa stereotypioita ja ovat tyypillisesti 2000-luvun alun jälkeen syntyneitä ja noin 10–16 vuotiaita poikia.
ellauri141.html on line 495: Kiplingin suosio oli huipussaan 1900–luvun alussa. Vuonna 1907 Rudyard Kipling sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon.
ellauri141.html on line 648: Lälli Kooroxen pojat, historiallinen kertomus 1100-luvun loppupuoliskolta. WSOY 1926.
ellauri141.html on line 666: Suomen varhaiskeskiaikaa 900-luvulta vuoteen 1337 ja muodostavat kahdeksanosaisen Kultaranta-sarjan. Ensimmäinen kirja julkaistiin vuonna 1920 ja viimeinen 1945.^ Teokset sisältävät monien muiden Suomen historian tapahtumien lisäksi kirjailijan tulkinnan varhaisesta Turusta ja sen perustamisesta. Nykylukijalle silmiinpistävää on, että kirjoissa kuvataan Turkua 1100 - 1200-luvuilla, eh, kauan ennen kuin kaupunki viime vuosina vakiintuneen tulkinnan mukaan on perustettu. 1990- ja 2000-luvun kaivausten perusteella Turkuun on syntynyt kaupunkimainen asutus 1300-luvun alussa, ja sitä on edeltänyt 1200-luvun maaseutuasutus.
ellauri141.html on line 668: Huntuvuoren kirjoittaessa myös akateemisen tutkimuksen käsitys tosin oli, että paavi Gregorius IX:n vuoden 1229 kirje piispanistuimen siirtämisestä tarkoitti siirtoa Koroisista Unikankareelle eli Turun perustamista tai jo olemassa olevan kaupungin vakiintumista. Artikkelini aiheena on siis kuvitelma Turusta ennen kaupungin olemassaoloa, ja ajalta ennen mitään Turun kaupungista tai edes piispanistuimesta kertovia lähteitä. Otan tarkasteluuni ennen kaikkea 1100-luvun loppua ja 1200-luvun alkua kuvaavat romaanit Lälli Kooroxen pojat (1926), Kokemäenmaan kuningas (1930) ja Piispa Tuomas (1933). Tarkastelen jonkin verran myös näitä edeltänyttä romaania Suomen Apostoli (1923).
ellauri141.html on line 671: Käsitykseni Huntuvuoren Turku-kuvan merkityksestä ja siten kiinnostavuudesta perustuu historioitsija Derek Fewsterin unohdetussa väitöskirjassaan esittämiin tulkintoihin siitä, kuinka historian käyttö kansallisen identiteetin muodostuksessa 1900-luvun alun Suomessa nojasi vahvasti arkipäiväiseen toistoon ja ’’alemman tason mielikuvanluojien” (lesser image-makers) kuten toimittajien, opettajien, kuvittajien ja nuortenkirjailijoiden työhön. Tämä ruohonjuuritason työ vaikutti
ellauri141.html on line 683: Historiallinen fiktio oli jo 1800-luvulla asettunut palvelemaan kansallista proggista ja edustamaan kirjallisuudessa isänmaallista ja uskonnollis-moraalisesti konservatiivista linjaa, ja 1930-luvun nationalistisessa ilmapiirissä nämä piirteet vielä korostuivat Hildan toimesta.
ellauri141.html on line 690: Elämyksellinen uskonnollisuus, mystiikka ja okkultismi olivat 1900-luvun alussa suosittuja Euroopan sivistyneistöpiireissä, myös Suomessa. Monissa liikkeissä naiset olivat merkittäviä vaikuttajia ja johtajia. Hilda Huntuvuoren ajattelun ja kirjoittamisen taustalla on vaikuttanut kristillispohjainen spiritualismi. Hän toimi aktiivise￾na jäsenenä Suomen Spiritualistisessa seurassa, kävi kirjeenvaihtoa seuran kantavan voiman Helmi Krohnin kanssa ja kirjoitti käsikirjoituksen spiritualismin historiasta Krohnin tekstin pohjalta.
ellauri141.html on line 701: ---- Iltaisin TPS:n nuoret kokoontuivat Kupittaan kisakentälle pelaamaan pesäpalloa, heittämään kuraa, lyömään heilaa ja juoksemaan hevosenleikkiä." Horseplay on the float. Kupittaan urheilupuisto oli Huntuvuoren elinaikana kukoistuksessaan 1890-luvun parannustöiden ansioista. Lukijat kyllä nauroivat mutta silti pitivät.
ellauri142.html on line 162: 1600-luvun huuhailijat Ruusuristiläiset käytti tämmöstä porsaskirjoitusta myäs. Niillä oli myös tällänen hiano mobiili temppeli:
ellauri142.html on line 605: Mitä pannahista tää Herpertti tässä oikein höläjää? Onxtää edes sukua sille runoniekka Spencerille? Ja sitäpaizi kekä on tää toisen salaopin tuhertanut Blavazky? Molemmat näyttää edustavan 1800-luvun lopun uskonnollis-aatteellista oikeistohätää, jonka aikaansai Darwinin ja Marxin liian hyvät selityxet apinoiden puuhille.
ellauri144.html on line 52: Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjanhoitaja, cunnofiili ja Suomen 1700-luvun humoristisen kulttuurin merkittävin pelihahmo. Eine-täti oli kotoisin Viitasaarelta ja kirjastonhoitaja! Ehkä tässä on joku juttu takana!
ellauri144.html on line 566: Iowassa kustantajaa vaihtanut ja muutenkin pullistunut Phillu alkaa tylsistyä Maggiin, toiset naiset on alkaneet kiinnostaa enemmän. Dylan Thomas oli distinguished guest Iowassa 60-luvun alussa. Phillu shtuppii nyt oppilastaan Karen Oakesia, Maggie järkyttyy, ottaa nappeja ja viskiä ja kertoo vessanpytyn ääressä neekerinpissajäynästä. Kurt Vonnegut, Norman Mailer ja Saul Bellow otti Phillun tapaan uudet hanit alle joka lukuvuosi. Se pitää kirjailijan pirteänä. Phillu groomas samaan aikaan ahkerasti Maggien 10-vuotiasta Holly-tyttöä. Maggie oli niin mustasukkainen että Phillu piilotti keittiöveizet auton vararenkaaseen.
ellauri145.html on line 94: Swift on Anteron käsityxen mukaan eka jonka kokonainen vizikirja säilyi jälkimaailmalle. Rabelaisia ei lasketa, koska se nauroi mukana. Swift vihas apinakööriä, mutta pysytteli piispana ja shtuppi mielellään Varinaa, Stellaa ja Vanessaa. Se lahos latva edellä ja testamenttasi mielisairaalallensa miljoonan. Instructions aux domestiques vaikuttaa yhtä hauskalta kuin Osmo Soininvaaran 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka, ja on yhtä oikealla. Ratkaisuxi köyhien sikiämiselle Swift ehdottaa lasten syöntiä. Vanha vizi, ei naurata. Mixei mieluummin lyödä lihoixi vanhoja lihavia piispoja sekä leukavia subrealisteja. Alaston apina on kuin luuta, paizi päällään seisova, se oivaltaa vielä lopuxi, mutta kuluu kuin se naisten kädessä. Haha. Vitun misogyynejä. Swiftin yhden rivin turauxet on käyt.kaz 1-1 samoja kuin happovaivaisella Ambrose Biercellä.
ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5.
ellauri145.html on line 632: 7 Le Figaro (1826–) nousi 1800-luvun jälkipuoliskolla Ranskan suurimmaksi sanomalehdeksi. Nietzsche ei avustanut, luki kylläkin.
ellauri145.html on line 650: 15 Yleensä lasiin sylkenyt Nietzsche mainitsee 1870-luvun kirjeissään juoneensa grüner Veltliner -rypäleistä tehtyä viiniä. Negligé tarkoittanee tässä epämuodollista asua eikä naisten hepeniä.
ellauri145.html on line 662: 20 Wilhelm von Bismarck (1852–1901) oli Otto von Bismarckin (1815–1898), Preussin pääministerin (1862–1870) ja yhdistyneen Saksan valtakunnankanslerin (1871–1890), nuorin poika ja saksalainen lakimies ja poliitikko. Pilkun lisäten lauseen alun merkitys muuttuisi muotoon: ”Wilhelm, Bismarck ja”, jossa Bismarck olisi isä - Bismarck ja Wilhelm ilmeisimmin Saksan keisari Vilhelm II (1859–1941; vallassa 1888–1918). Hulluuspapereissa toistuu ajatus Vilhelmin edustaman Hohenzoller-hallitsijasuvun jäsenten ansaitsemasta kuolemasta. Kansleri Bismarckia kuvaillaan Nietzschen teksteissä toisinaan ihailevaan sävyyn, mutta asennoituminen käy vähitellen yhä kielteisemmäksi. Antisemitismi ja antisemitistit ovat Nietzschen 1880-luvun kriittisten kirjoitusten päämaaleja.
ellauri145.html on line 690: Huysmans irtautui 1880-luvun aikana naturalisteista, sillä hänen seuraavat teoksensa olivat naturalistisiksi liian dekadentteja ja tyypillisesti väkivaltaisia. Dekadentit oli poliittisesti lähempänä jotain oikeistoanarkisteja vaikka jotkut olivatkin olevinaan punikkeja. Huysmansin uuden tyylin ensimmäinen romaani oli tragikoominen À vau-l’eau (1882). Hänen tunnetuin romaaninsa on vuonna 1884 ilmestynyt A rebours (1884, suom. Vastahankaan), joka kertoo päähahmonsa, tylsistyneen aatelisukuisen henkilön esteettisen dekadenssin kokeiluista. Että ne jaxavatkin olla ikävystyttäviä. Ikävystyneiden joutomiesten hätkäytysyrityxiä. Là-bas (1981) puolestaan kertoo 1880-luvun okkultismin uudelleenheräämisestä. Siinä 1800-luvun satanistien tarina lomittuu keskiajalla eläneen Gilles de Rais’n elämään. Kirjassa on mukana ensimmäistä kertaa omaelämäkerrallinen protagonisti Durtal, joka esiintyy myös Huysmansin kolmessa viimeisessä romaanissa, teoksissa En route (1895), La Cathédrale (1898) ja L´Oblat (1903).
ellauri146.html on line 414: Vigny oli lyriikassaan romantiikan läpimurron edeltäjiä, samoin hän on ensimmäisiä, jotka hylkäsivät pseudoklassismin säännöt ja kulkee William Shakespearen jalanjälkiä. 1829 esitettiin Théâtre français’ssa Vignyn käännös Shakespearen Othellosta, joka aikanaan oli merkittävä rohkean, realistisen tyylinsä vuoksi. Odéonissa 1831 esitetty La maréchale d’Ancre käsittelee historiallista aihetta 1600-luvulta ja on Vignylle tyypillisesti fatalistinen. Pariisin oopperassa 1833 esitetty näytelmä Quitte pour la peur edustaa 1700-luvun tyyliä.
ellauri147.html on line 96: The union of these two lyrical writers is generally seen as a happy and creative time. The partners inspired each other as a couple and as writers. Martti Haavio died in 1973 following a heart attack, and Ale Tyynni-Haavio completed her husband’s unfinished memoirs and it was published as Olen typerä kana: Martti Haavio - P. Mustapää 20-luvun maisemassa (‘I am still distant: Martti Haavio – P. Mustapää in the 1920s countryside’, 1978).
ellauri147.html on line 835: Sielulla on istuimensa kehossa – tämä ajatus ei ole muuttunut, vaikka olemme kutsuneet sitä "psyykeksi" 1800-luvun lopusta lähtien ja todistaneet sielun elämän häiriöt ulkomaisilta kuulostavilla nimillä, kuten "neurasthenia", "neuroosi" tai "psykoosi". Toissa vuosisadan vaihteessa hermojen ärtyvää heikkoutta pidettiin johtavana oireena mielialahäiriötä levittävästä epidemiasta, jonka avulla voimme tänään puhua tästä aikakaudesta "hermostuneisuuden aikakaudena".
ellauri150.html on line 422: Les heros de la guerre mondiale. Ja turpaan tuli taas sankolakeille. Seuraavat vänisijät suuren isänmaallisen sodan jälkeen oli sitten Celine Sartre ym. kumppanit. Sit 60-luvun sexikokeilut. Jne. jne. Kyltää on sitten niin ennustettavaa.
ellauri150.html on line 442: John Anthony Burgess Wilson (25. helmikuuta 1917 Manchester - 22. marraskuuta 1993 Lontoo), kirjailijanimi Joseph Kell, oli englantilainen kirjailija, kriitikko, säveltäjä, esseisti ja toimittaja. Hän kirjoitti urallaan yli 50 teosta. Boris Johnsonin näköinen takkutukka. Burgessin kuuluisin teos on vuonna 1962 ilmestynyt romaani Kellopeliappelsiini (A Clockwork Orange), joka tunnetaan myös Stanley Kubrickin ohjaamana vuoden 1971 samannimisenä elokuvana. Hesburgessin elämäkerta on hurjaa luettavaa. Se oli vääpeli evp vastoin tahtoaan, alempaa keskiluokkaa. Heilui kolonialistina vähän kaikkialla, maalla merellä ja ilmassa. Appelisiinikellon koneisto sai vaikutteita Hesburgerin sota-ajan heilan kommunistisesta vakaumuxesta. Vitun Kubrick leikkas pois vikan luvun kirjasta. Se leffa oli muutenkin aivan paska.
ellauri151.html on line 181: Sensualismin tunnuslauseena voi pitää Tuomas Akvinolaisen peripateettista aksioomaa Nihil est in intellectu quod non prius in sensu ("mielessä ei ole mitään mikä ei ensin olisi ollut aisteissa"), joka näkyy muun muassa Locken ajatuksessa tabula rasasta. Jyrkän sensualismin kannatus väheni ratkaisevasti 1700-luvun loppupuolella Immanuel Kantin filosofian vaikutuksesta.
ellauri151.html on line 1053: Sontimaton tutilas oli 2010-luvun tärkein kotimainen elokuva. Vasta viisikymppisenä olin valmis huomaamaan tarinan 2 ratkaisevaa teemaa.
ellauri151.html on line 1054: Haljun mulkeron Aku Louhimiehen ja hänen työryhmänsä valmistama Tuntematon sotilas on 2010-luvun tärkein kotimainen elokuva, kirjoittaa elokuvatoimittaja Veli-Pekka Lehtonen.
ellauri153.html on line 479: The problem of evil has been shown to be a deep problem in Wittgenstein’s sense. Vittu näitä kielimiehiä. Tulee mieleen 60-luvun hammastahnamainos, jossa ehdotettiin kielikoetta, että onko etuhampaat Hamannin harjan ja lipeäsaippuan (Malakia 3:2) jälkeen enää tahmaiset. Syvältä, indeed. Syvällisyys on suunnilleen yhtä ällösana kuin humanismi (alla). The existence of
ellauri153.html on line 840: Bob Cohen tais olla joku lingvisti. Se on ainoa mitä siitä enää muistan. Se on kolmas kirjoittaja 200-luvun alun Berkeley paperissa The Meanings of Consonants.
ellauri155.html on line 103: Ratkaisevassa roolissa tässä oli YLE. Nykyisen tilanteen VALMISTELU siis kesti 15 VUOTTA! Mutta olen näitä TODISTEITA kerännyt juurikin sen saman ajan eli 15 vuotta! Todelliset valtiopetokset aloitettiin kuitenkin 90-luvulla; Jorma Jaakkola Kokemäeltä … tarkat dokumentit 90-luvun valtiopetoksista! Saa ja pitää jakaa kaikelle kansalle Suomen pelastamiseksi !
ellauri155.html on line 194: Ruotsin 1600- ja 1700-lukujen asiakirjoissa mainitaan kaupungin- ja kihlakunnanprofosseja, joiden tehtävänä oli käräjillä tuomittujen lievempien ruumiillisten rangaistusten kuten piiskausten toimeenpano. Kuolemanrangaistukset annettiin maakuntahallinnon tasolla. Suomessa esimerkiksi Ilomantsin, Pälkjärven ja Suojärven yhteisesti palkkaaman profossin tehtävänä oli 1600-luvun lopulla kuljettaa jalkapuuhun tuomitut määrättynä sunnuntaina kirkkoon rangaistustaan kärsimään.
ellauri155.html on line 563: Kristityt ja juutalaiset tulkitsevat esimerkiksi Jesajan 53. luvun merkittävästi eri lailla. Kristityistä siinä profetoidaan Messiaan kärsiminen ja kuolema, mikä todistaa juurikin Jeesuksen Messiaaksi, mutta juutalainen ajattelee siinä mainitun kärsivän palvelijan olevan juutalainen kansa.
ellauri156.html on line 137: Gideon (hepr. ‏גִּדְעוֹן‎, Gid'on, suom. "Tuhoaja," "Soturi" tai "Sotaurho"), myös Jerubbaal, oli Raamatun Vanhan testamentin mukaan israelilaisten tuomari. Hänen arvellaan eläneen 1300-luvun eaa. ja 1200-luvun eaa. välisenä aikana. Gideonin aikana maailmaa hallitsivat heettiläiset. [Tämä artikkeli tai sen osio on liian pitkä.
ellauri156.html on line 279: Uriah Heep on brittiläinen progressiivinen hard rock -yhtye, joka perustettiin Lontoossa vuonna 1970 ja on edelleen aktiivinen. Nimensä yhtye otti Charles Dickensin romaanissa David Copperfield esiintyvästä samannimisestä viekkaasta ja vastenmielisestä kirjanpitäjästä. Yhtyeen tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluvat muun muassa "Easy Livin'", "Lady in Black", "Gypsy", "July Morning" ja "Look at Yourself". Suurinta suosiota se nautti 1970-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
ellauri161.html on line 160: Antti Nyölö oli 1990-luvun jälkipuoliskolla mukana kristillisessä kulttuuri- ja mielipidelehdessä Etsijässä, päätoimittajanakin. Hän kirjoitti jo tuolloin vakavia ja intohimoisia esseitä.
ellauri161.html on line 179: Psykoanalyyttisestä aivojumpasta voimmekin hypätä takaisin ensimmäiseen kysymyksistä, siihen kaikkein kiistellyimpään: mikä on mies, mikä nainen? Nyölen haluaa aloittaa viittaamalla Valerie Solanasin, tunnetun sekopään, teoriaan, jonka mukaan mies on viallinen, geenitasolla abortoitu nainen! Siinäpä uskottava "fakta". No, oletettavasti siis miehen elämäntehtävä on murtaa tämä biologinen vankila. Nyölénin ratkaisu ongelmaan on dandyismi, 1800-luvun Oscar Wilde-tyylinen hienostelu. Dandyismi on "miehen pelastussuunitelma", jossa tarkoitus on tehdä kaikkensa, jottei olisi mies! Mutta hän ei oikeasti edes usko geeneihin, ei edes atomeihin! Hän päätyy siis hylkäämään koko sukupuolieron, koska se on vain suuri valhe. Hän ihmettelee, miten kukaan suostuu uskomaan, että on välttämättömyys olla mies tai nainen! Sukupuoliero on siis uskonto! USKONTO! Pakko myöntää, että Antin logiikka katosi tässä kohdin. Andy koittaa näyttääkin dandyltä tyhmine golfinpelaajan lippalakkeineen. Mutta se on selvästikin snobi, Vantaan Mikkolasta Maunulan rivitaloon oravana kivunnut nousukas.
ellauri161.html on line 213: Christa Päffgen eli Nico (16. lokakuuta 1938 Köln, Saksa – 10. heinäkuuta 1988 Ibiza, Espanja) oli saksalais-yhdysvaltalainen rocklaulaja ja -säveltäjä. Uransa alussa hän toimi myös mallina ja näyttelijänä. Hän oli ennen omaa uraa yksi taiteilija Andy Warholin "supertähtiä" ja teki yhteistyötä 1960-luvun rock-yhtye Velvet Undergroundin kanssa. Tunnetuimpia hänen esittämiään kappaleita ovat ”I’ll Be Your Mirror”, ”Femme Fatale”, ”All Tomorrow’s Parties”, ”Chelsea Girls” ja ”Frozen Warnings”.
ellauri161.html on line 359: "Jos e-pillerit keksittäisiin nyt, suostuisivatko naiset syömään niitä? Suostuisivatko he käyttämään lääkkeitä sen takia, että ovat terveitä? En pidä e-pillereistä, sen sanon epäröimättä. Tapa, jolla ne modifioivat käyttäjänsä elinjärjestelmää, on minusta kauhistuttava. Vastenmielisyyteni on täysin ideologista, en ole ize kokeillut. Inhoan e-pillereitä feministinä ja kristittynä. Suostuisivatko miehet vastaavaan lääkitykseen, vastaavaan elintoimintojensa virittelyyn? En usko. Onko väärin sanoa, että e-pilleri oli 1960-luvun muotihuume, johon maailma jäi koukkuun? Sanon joka tapauksessa." (s. 196)
ellauri162.html on line 78: Se tuottaa bibliofiilille pahaa mieltä. Bibliofiilien seuran varapuheenjohtaja Anna Perälä ilahtuu siitäkin, miltä kirjat tuoksuvat ja tuntuvat. Perälän isoisän isoisän isä oli Turussa 1800-luvun alkupuoliskolla vaikuttanut kustantaja, kirjanpainaja ja kirjakauppias. Hän on perimmäinen syy nyt jo eläköityneen tutkijan ja keräilijän hiljalleen syttyneeseen bibliofiliaan. Esi-isän kirjat suorastaan jo haisevat. Tuntuu kuin kirjailijakin, jo vuosikymmeniä tai vuosisatoja sitten kuollut, olisi hetken täällä. Käytävää oli ihan pakko väljentää ja lisätä tuuletusaukkoja.
ellauri164.html on line 64: Mamertiinien vankila lat. Carcer Mamertinus on Rooman vanhin vankila, joka sijaitsi Capitoliumin itärinteellä. Monet tunnetut valtiolliset vangit, kuten Jugurtha ja Vercingetorix, odottivat siellä kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa. Legendojen mukaan myös Pietari ja Paavali olisivat olleet siellä vangittuina. Nykyisin vankilasta on jäljellä kaksi päällekkäistä selliä, joista alempaan eli Tullianumiin päästiin vain katosta olevasta aukosta. Vankila rakennettiin noin vuonna 386 eaa. Paikalle rakennettiin 1300-luvun lopussa San Pietro in Carcere -kirkko.
ellauri164.html on line 218: Tämä tutkimus tutkii yhden runosarjan poikkeuksellista puoliintumisaikaa: "Westward the Course of Empire vie tiensä...". Alkaen irlantilais-anglikaanisen piispan George Berkeleyn vuonna 1726 tekemästä sävellyksestä, nämä sanat kolonisoivat valtavan osan kulttuurimaisemaa lähes kahden vuosisadan ajan. Sanomalehtipaperiin, laitureihin, valtiomiesten puheisiin, lukuaiheisiin, maantieteellisiin tietoihin, Yhdysvaltojen ensimmäiseen tieteelliseen historiaan sekä runouteen, maalauksiin, litografioihin ja valokuviin ikuistetut sanat kehittyivät vanhan maailman visiosta profeetallisista valtakunnista ilmeisen kohtalon nationalistinen iskulause. Seuraten runoa sen kiertyessä kirjallisen ja visuaalisen kulttuurin läpi, tämä projekti osoittaa, kuinka yksinkertainen lause totutti amerikkalaiset laajaan käsitykseen Yhdysvaltojen valtakunnasta siirtomaa-ajalta jälleenrakennukseen. Jatkuva varmuus valtakunnan etenemisestä länteen, itse asiassa itse imperiumin väistämättömyydestä, osoittaa kolonistien brittiläisen kulttuuriperinnön kestävän elinvoiman Amerikan vallankumouksen aattona. Yhtä tärkeitä ovat tavat, joilla amerikkalaiset muokkasivat runon ideologiaa sopimaan heidän kehittyvään kansallismielisyyteensä varhaisen tasavallan ja antebellum-aikakauden aikana. Berkeleyn sanat tarjosivat kriittisen paikan kansallismielisille tutkimuksille uuden tasavallan alkuvuosikymmeninä, mikä helpotti kansakunnan muuttumista kapitalistiseksi, hankkivaksi yhteiskunnaksi; 1800-luvun puolivälin konflikteissa he oikeuttivat amerikkalaisen sotavoimaisen imperialismin Meksikon ja Yhdysvaltojen välisessä sodassa, samalla kun he antoivat syvällistä tietoa sisällissodan alkamisesta ja sen välittömistä seurauksista, kun kansa paini Amerikan tulevaisuuden ääriviivoja vastaan. Tämä ideologia on kahden vuosisadan ajan mahdollistanut amerikkalaisten olevan sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera omahyväisiä keisarillisen etuoikeutensa puolustajia ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alueella. alkuperäiskansojen ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. ensin Pohjois-Amerikan mantereen ja sen alkuperäiskansojen yli ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli.
ellauri164.html on line 336: Kaarle VII:n sotilaallisesti merkittävin uudistus oli vuoden 1445 asetus, jolla Ranskan armeija muuttui täysin kuninkaan johtamaksi ammattipohjaiseksi armeijaksi. Feodaalivelvollisuuden sijaan ritareille maksettiin nyt palkkaa, ja upseerien nimityksissä kiinnitettiin huomiota kyvykkyyteen enemmän kuin syntyperään. Sotilaskuria parannettiin ja taktiikoita uudistettiin niin, että Ranskan armeija oli 1440-luvun lopulle tultaessa joka suhteessa ylivoimainen verrattuna Englannin armeijaan. Hinoa Kaarle!
ellauri180.html on line 83: Vuonna 1985 ilmestynyt Oman elämänsä sankari oli jo varsinkin kahdella aiemmalla teoksellaan maailmanmaineeseen ja menestykseen kivunneen John Irvingin kuudes romaani, teos jonka kohdalla kriitikot ylistivät kirjailijan lopullisesti luoneen nahkansa. Koska kyseessä on oma Irving-esikoiseni, olen kykenemätön ottamaan kantaa painin, matkailun tai karhujahtien kuvaukseen, mutta siitä olen vakuuttunut, että iskiessään tämänkertaiseen aiheeseensa naisiin ja heidän oikeuksiinsa, aborttiin ja kysymykseen sen moraalista tai moraalittomuudesta, Irving onnistuu tavalla, jota voi vain ihailla — varsinkin kun otetaan huomioon kirjan ilmestymisajankohta, 1980-luvun alkupuoli, jolloin aborttilaki taisteli jälleen Amerikassa eloonjäämisestään. Mainittakoon tässä yhteydessä, että teoksen abortteja tehtaileva tohtori on myös eetterin väärinkäyttäjä, imppaaja, rohkea valinta kirjailijalta sekin.
ellauri180.html on line 382: ‘Porphyria’s Lover’ is one of Browning’s first great poems, written when he was in his early twenties. It is also one of the first great dramatic monologues in English verse, the 1830s being the decade in which Browning and Tennyson developed the genre, penning a series of classic poems which see the poet adopting a persona and ‘staging’ a soliloquy given by an (often unreliable) speaker. Here, the speaker is the titular lover of the girl, Porphyria. Before we proceed to an analysis of ‘Porphyria’s Lover’, here’s a reminder of Browning’s poem. (Se mainittiin Gently-poliisisarjassa yhden koulun pulpettia vasten naidun tupeeratun 60-luvun teinin mielirunona.)
ellauri183.html on line 596: Luostari Charroux väitti, että Kaarle Suuri esitteli pyhän esinahkan rengasmunkeille. Tiukalta vaikutti. 1200-luvun alussa se vietiin kulkueella Roomaan, missä se esiteltiin aiemmin Paavi Innocentius III, jota pyydettiin ratkaisemaan sen aitous. Paavi kieltäytyi mahdollisuudesta. Jossakin vaiheessa pyhäinjäännös katosi ja jäi kadonneeksi vuoteen 1856, jolloin luostaria korjaava työmies väitti löytäneensä pyhäinjäännöslipas piilotettu seinän sisään, jossa on puuttuva esinahka.
ellauri188.html on line 475: Täytyy kuunnella ja kopioida siitä. Muistan kuinka hoilasin sitä izexeni kymmenluvun alussa Barcelonan projektin loppukokouxessa vessassa. Sekään ei ollut ihan huippuhetkiä. Isä älä laula.
ellauri189.html on line 51: Kiovan Venäjä eli Kiovan Rusj oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta. Valtakunta oli pääasiassa itäslaavilainen. 800- ja 900-luvuilla skandinaavisilla ruseilla oli kuitenkin Kiovan Venäjän kehittymisessä huomattava, joskin kiistelty, rooli. Valtakuntaan kuului merkittäviä suomalais-ugrilaisia ja turkinsukuisia kansoja. Valtiota voidaan historiallisesti pitää Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan edeltäjänä, joskaan suoraa yhteyttä ei ole. (Arvasit oikein - tämä on reviiripoliittinen kuuma peruna!)
ellauri190.html on line 86: Kasaarien yläluokan on katsottu kääntyneen juutalaisuuteen mahdollisesti 800-luvun alkupuolella, vaikka tarkasta ajankohdasta ei ole varmuutta. Tieto kääntymisestä perustuu pääosin niin kutsuttuun juutalaiskasaarien kirjeenvaihtoon, joka koostuu kolmesta legendanomaisesta kuvauksesta. Myös joissakin arabilähteissä mainitaan kasaarien eliitin olleen juutalaisia, kun taas suurin osa valtakunnan asukkaista oli kristittyjä ja muslimeja. Huolimatta läheisistä väleistä kasaareihin bysanttilaislähteissä ei kuitenkaan mainita kasaarien juutalaisuutta. Liioin Palestiinan, Irakin tai Konstantinopolin juutalaiset lähteet eivät sisällä mainintoja kasaarijuutalaisista.
ellauri190.html on line 88: Pieni osa tutkijoista, kuten Moshe Gil ja Shaul Stampfer, katsovat, että kasaarien kääntymistä juutalaisuuteen ei todellisuudessa tapahtunut. Stampferin mukaan lähteet ovat ristiriitaisia ja epäluotettavia, ja luotettavat aikalaistahot jättävät kasaarien juutalaisuuden mainitsematta. Euroopassa on 1800-luvun lopulta lähtien esitetty teorioita, että kasaarit olisivat aškenasijuutalaisten perustajaväestöä. Enemmistö tutkijoista hylkää tämän teorian. Ehkä osa kasaarien porukoista ehkä onkin nyt Pakistanin pashtuja?
ellauri190.html on line 111: Bysantin keisari Konstantinos VII mukaan osa petsenegeistä nimitti itseään nimellä kangareiksi (kreik. Κάγγαρ). 800-luvun lopun osa heistä nimitti itseään nimellä "patsynak" (petseneg) joutui siirtymään Euraasian aroseuduilta ilmaston muuttumisen (kuivuuden) sekä naapurikansojen (kimakkien ja oguzien) painostuksen vuoksi siirtymään Volgan varteen, jossa jo olivat unkarilaiset. Vuonna 860 petsenegit lähtivät vaeltamaan länttä kohti, nykyisen Ukrainan alueelle, samalla pakottaen siellä aiemmin asuneet unkarilaiset siirtymään Karpaattien yli Tonavan altaan puolelle. Unkarilaisten aikana maan nimi oli "Levedia". Petsenegit antoivat sille nimeksi Padzinakia (kreik. Πατζινακία). Noin vuonna 882 petsenegit saapuivat Krimille. Siitä alkoivat petsenegien kiistat Kiovan ruhtinas Askoldin kanssa noin vuonna 875, mikä on kirjattu vanhimpiin kronikoihin ja minkä myös historioitsijat ovat vahvistaneet ruhtinas Igorin kanssa (915, 920). Kasaarien kaanikunnan tuhoutumisen jälkeen (vuonna 965) Volgasta länteen olevien arojen herruus siirtyi petsenegeille. Petsenegisen hallussa oli tuolloin alue, jonka rajanaapureina olivat: Kiovan Venäjä, Unkari, ensimmäinen Bulgarian valtakunta, Alaanit, Mordva sekä Länsi-Kazakstania asuttaneet oguzit.
ellauri190.html on line 138: Novgorodin edeltäjä lienee ollut Ilmajärven rannalla sijainnut Rurikinlinna eli Rjurikovo Gorodištše, joka oli käytössä jo 800-luvulla. Se oli tyypiltään mäkilinna. On arveltu, että skandinaavisissa lähteissä mainittu nimi Holmgård tai myös Holmgard olisi tarkoittanut tätä kohdetta. Rurikinlinnan kaivauksissa on löydetty sekä slaavilaiseksi että suomalais-ugrilaiseksi katsottua esineistöä. 900-luvun puolivälissä asutus siirrettiin nykyiselle paikalle, mihin perustunee sen nimitys ”Uusikaupunki”. Karjalaisten tiedetään kutsuneen kaupunkia nimellä Uusilinna.
ellauri190.html on line 147: 1500-luvun puolivälissä Novgorod oli Moskovan ja Pihkovan jälkeen Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki. Vuonna 1570 Iivana IV:n opritšnikat tuhosivat lähes koko sen väestön. Vuosien 1611–1617 ruotsalaismiehityksen aikana kaupunki koki jälleen suuria menetyksiä, mutta 1600-luvun puoliväliin mennessä sen asukasluku kasvoi taas huomattavasti.
ellauri190.html on line 149: 1700-luvulla Novgorod menetti Pietarin kehityksen takia taloudellisen merkityksensä. Vuonna 1727 siitä tuli Novgorodin läänin pääkaupunki. 1800-luvun loppuun mennessä sillä oli enää hallinnollisen ja kirkollisen keskuksen rooli. Vuonna 1927 Novgorodin lääni lakkautettiin, ja kaupungista tuli aluksi Leningradin alueen piirikunnan ja vuodesta 1930 lähtien hallintopiirin keskus. Nykyinen Novgorodin alue on perustettu vuonna 1944.
ellauri190.html on line 180: Batun kuoltua vuonna 1255 valtakunta kukoisti vielä vuosisadan. Batun veli Berge yhdisti Valkoisen ja Sinisen ordan. Ordan sotilaallinen mahti saavutti huippunsa Uzbegin (1312–1341) kaudella, jolloin armeijassa oli 300 000 sotilasta. Kultainen orda oli 1200-luvun loppupuolella ja 1300-luvun alkupuolella Euraasian suurin valtiomuodostelma.
ellauri190.html on line 189: Kuoliniskun Ordalle antoi Timur Lenk, joka 1300-luvun lopussa tuhosi Tokhtamyshin armeijan, hävitti Ordan pääkaupungin Sarain, ryösti Krimin kauppakeskukset ja vei taitavimmat käsityöläiset omaan pääkaupunkiinsa Samarkandiin. Tokhtamysh murhattiin 1406. Hän oli Ordan viimeinen vahva kaani, ja hänen jälkeensä kaanikunta alkoi hajota. 1440-luvulta alkaen Orda oli hajaannuksessa ja jakaantuneena kahdeksaan erilliseen kaanikuntaan: Siperian, Qasimin, Kazanin, Astrahanin, Kazakkien, Uzbekkien, Krimin ja Suur-ordan kaanikuntiin. Mikään näistä ei yksinään ollut Moskovaa voimakkaampi, ja se irrottautuikin tataarien kontrollista lopullisesti noin 1480. Kaanikunnat liitettiin Moskovaan yksi kerrallaan 1500-luvulla, lukuun ottamatta Krimin kaanikuntaa, josta tuli Ottomaanien imperiumin vasallivaltio 1475 kunnes se liitettiin Venäjään 1783.
ellauri190.html on line 193: Timur Lenk (9. huhtikuuta 1336, Shahr-e-Sabz – 14. helmikuuta 1405) eli Tamerlan oli 1300-luvun merkittävä turkkilaismongolilainen valloittaja ja hallitsija Keski-Aasiassa, erityisesti eteläisellä Venäjällä ja Persiassa. Hänestä alkoi mongolien timuridien dynastia. Hän perusteli valtaannousuaan väittämillään sukujuurilla Tšingis-kaaniin. Väittämä perustui siihen, että Timurin isä oli päällikkö turkkilaisklaanissa, joka johti sukujuurensa mongolijohtaja Qarachar Barlasiin. Timur oli isänsä tapaan suufimuslimi. Timurin isä oli vetäytynyt luostariin sanoen "maailma on vain kaunis vaasi täynnä skorpioneja", mutta Timur ei seurannut isäänsä. Hän halusi olla sotilasjohtaja, kallo täynnä skorpiooneja. Timur merkitsee tšagatain kielessä rautaa. Lenk tarkoittaa rampaa, koska Timurin jalka rampautui taistelussa. Rauta lenkku. Valloitukset lännessä ja luoteessa veivät hänen valtakuntansa rajat Ural- ja Volga-jokien luokse, etelässä ja lounaassa ne sisälsivät lähes koko Persian, mukaan lukien Bagdadin, Karbalan ja Kurdistanin. Vienanlahdesta Laatokkaan, vedämme miekalla rajan. Timur auttoi Tokhtamyshia venäläisiä vastaan ja hän valtasi Moskovan 1385. Il-kaanien valtakunnan Abu Sa'idin kuoleman (1335) jälkeen Persiassa oli voimatyhjiö, jota Timur alkoi valloituksellaan täyttää. Samaan aikaan Tokhtamysh kääntyi Timuria vastaan ja valloitti Azerbaidžanin. Vasta pitkän sodan jälkeen Tokhtamysh oli lopullisesti lyöty 1395. Timur hävitti Ordan pääkaupungin Sarain ja raunioitti sen talouden.
ellauri190.html on line 203: Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova paloi Napoleonin sodassa vuonna 1812. Moskovan kuvernööri määräsi kaupungin tuhottavaksi ennen Napoleonin armeijan saapumista. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin perustuslaissa Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922. Joulukuussa 1941 Saksan keskinen armeijaryhmä pysäytettiin kaupungin rajoille ja ajettiin pois talven aikana Moskovan taistelussa. Tää moskovavihamielisyys lie puolixi vanhaa mongolipelkoa, puolixi valkoisten kenraalien kaunaa pensasneuvostoliittolaisile.
ellauri190.html on line 253: Vladimirin äiti ikonista kerrotaan, että sen ensimmäisen versio lähetettiin Konstantinopolin patriarkan toimesta 1100-luvun alkupuolella Kiovan ruhtinas Juri Dolgorukille. Myöhemmin ruhtinaan poika Andrei matkusti tämä ikoni mukanaan pohjoiseen ja lähellä Vladimiria Jumalanäiti ilmestyi unessa Andreille ja kehotti viemään ikonin Vladimirin kaupunkiin (hehe).
ellauri192.html on line 83: In his last decade, Jakobson maintained an office at the Massachusetts Institute of Technology, where he was an honorary Professor Emeritus. Jakobson died in Cambridge, Massachusetts on 18 July 1982. Näinköhän mä sen vanhana ukkelina 70-luvun lopulla? Voi olla, en muista nyt.
ellauri192.html on line 853: Mä varmaan näin pienenä tännimisen Pekka ja Pätkä tyyppisen komedialeffan. Tai size oli toi 70-luvun Mel Brooks versio, where as they progress, they meet comrades from every walk of life in Soviet Russian society, transforming the film into a satirical send up of failing Communism. Kumpi tahhaan, ei muistaaxeni naurattanut. Mel oli (on) lähinnä Spede tyyppinen farssimainen pelle. No Get Smart eli Agentti 86 nauratti kyllä pienenä. Se näytti juutalaiselta. Alkuperäinen (kuvan) agentti 99 oli muistaaxeni söpö vaikka tyhmänpuoleinen, Mel Brooxin mukaan ainakin: From the moment they met, 99 has been in love with Maxwell Smart. Mel Broox oli (on) Ukrainan juutalainen.
ellauri194.html on line 209: Ranskalainen 1800-luvun kirjallisuus sai Viiva Luomen kiinnostumaan katolisesta kirkosta. Sehän trendasi, kz. esim Antti Nyöleniä. Aiemmin jonkin sortin vasemmistoradikaaliksi ja hipiksi identifioituneen teinin arvomaailma alkoi muuttua konservatiivisempaan ja kansallismielisempään suuntaan.
ellauri194.html on line 806: Bitcoin Buyer idea on suoraviivainen: Sallia tavallisten ihmisten ansaita rahaa kryptovaluuttabuumilla, joka on edelleen 2000-luvun tuottoisin sijoitus huolimatta siitä, mitä useimmat ihmiset ajattelevat.
ellauri196.html on line 298: Kun työväki vähenee, kirjastokin tekee poistoja. Nyt saavat mennä 1900-luvun idealistisosialistit ja niiden häntyrit, kuten Joel Lehtonen. Joel käänteli monenlaisia radikaalejakin kirjoja, niiden joukossa sellainenkin klerikaali antiradikaali kuin Jeremias Gotthelf.
ellauri196.html on line 472: Pingviinien saari on hersyvän hauska poliittinen ja historiallinen satiiri lähinnä ranskalaisen, mutta osin myös muun eurooppalaisen kulttuurin kehittymisestä legendojen ajasta aina 1900-luvun uusiin aatteisiin asti. Se on jaettu kahdeksaan kirjaan, joista ensimmäiset käsittelevät varhaisia aikoja, joista tullaan vähitellen keskiajan ja renessanssin kautta nykyaikaan; lopuksi otetaan katse jopa tulevaisuuden kronikointiin. France kirjoittaa samaan tyyliin kuin historioitsijat ottaen välillä aktiivisemman ja lähdekriittisemmän kertoja-kommentaattorin roolin. Tarkkaavainen lukija löytää Pingviinien saarelta Kaarle suuren, Joan d’Arcin, viikinkivalloittajat, Ranskan vallankumouksen ja monet muut vähän erilaiseen muotoon siirretyt historialliset henkilöt ja käännekohdat. Aatteita, tieteitä ja taiteita
ellauri196.html on line 525: Vanhan testamentin Hesekielin kirjan 47. luvun 18. jae määrittelee Israelin 12 heimon ”perintömaiden” itärajan seuraavalla tavalla:
ellauri196.html on line 529: Yksi vaikuttavimpia jakeita Trumanin mielestä oli Viidennen Mooseksen kirjan 34. luvun ensimmäinen jae:
ellauri198.html on line 116: Amerikka oli ällö paikka jo kun oltiin nuaaria. A great place for hamburgers but who'd wanna live there. Sarjasta True Detective tulee ilkeitä 80-luvun takautumia. Eise ollutkaan kuvattu Arkansoossa vaan Luisiaanassa. Häirizeviä matkijalintuja karkotettiin kotipesiltä haukkojen ja pöllöjen avulla, ei sentään kaadettu kannanhoidon nimissä kuin Audubonin lintuja tai työläisiä Republican Steelin pihalla.
ellauri198.html on line 753: Nyt on Harold nähtävästi pudonnut pahan kerran kärryiltä, ilma on sakeanaan savuverhotermejä: proleptic delusion transumptively troping on a trope, retoriikkaa lentää kuin Nietzschen Zarathustrassa. Kumpuilevat pakarat seuraavat Childe Haroldin sanasotaa kädet poskella. (Mitä oli Yeazin Condition of Fire? Se selviää alempana.) Haroldin mielestä Browning imuttaa Chattertonin etanansarvea. Muttei kai 1800-luvun Browning voinut oikeasti lutkuttaa 1700-luvun Chattertonin pipua, ikäeron takia? Ehei, tää on vaan symbolismia.
ellauri203.html on line 355: Luku III: Ketmam perustuu nykyiseen Iraniin 1800-luvun ranskalaisen diplomaatin Arthur de Gobineaun kirjoituksiin. Kirjassaan Keski-Aasian uskonnot ja filosofiat Gobineau kuvailee Ketmanin käytäntöä, tekoa, jossa palvotaan islamia ja samalla salataan salainen islamin vastustus. Gobineau kuvailee käytäntöä laajalle levinneeksi islamilaisessa maailmassa, ja hän lainaa yhtä informanttiaan sanoneen: "Persiassa ei ole ainuttakaan oikeaa muslimia." Gobineau kuvaa edelleen Ketmanin käyttöä heterodoksisten näkemysten salaa levittämiseen ihmisille, jotka uskovat, että heille opetetaan islamilaista ortodoksiaa.
ellauri203.html on line 359: Miłosz kuvaa seitsemää Ketmanin muotoa, joita sovellettiin 1900-luvun kansantasavallassa:
ellauri203.html on line 397: Varsovassa alemman keskiluokan perheeseen syntynyt Gałczyński evakuoitiin vanhempiensa kanssa ensimmäisen maailmansodan puhjettua, ja vuosina 1914–1918 hän asui Moskovassa, jossa hän kävi puolalaista koulua. Palattuaan Puolaan vuonna 1918 hän opiskeli klassikoita ja englannin kieltä Varsovan yliopistossa ja esitti väitöskirjan olemattomasta 1800-luvun englantilaisesta runoilijasta Morris Gordon Cheatsista.
ellauri203.html on line 487: Romaani kuvaa elämää Venäjän keisarikunnassa 1800-luvun lopulla. Vallankumousmielialan noustessa Venäjällä vastakkaiset ideologiat törmäävät toisiinsa. Dostojevski kritisoi sekä vasemmistolaisia heidän demonisista ideoistaan että konservatiiveja heidän kyvyttömyydestään vaientaa muiden ajatuksia ja estää sosiaalisia parannuxia.
ellauri203.html on line 491: Kirjassa on neljä päähenkilöä, joiden avulla Dostojevski personoi Venäjän poliittista kaaosta 1800-luvun loppupuolella. Nämä henkilöt ovat Verhovenski, Šatov, Stavrogin ja Kirilov. Naiset on taas kerran statisteja.
ellauri203.html on line 509: Kukolnik vetäytyi kirjallisuuselämästä 1840-luvun lopulla. Hän työskenteli vuodesta 1847 lähtien sotaministeri Aleksandr Tšernyšovin kansliapäällikkönä ja matkusteli paljon eri puolilla Venäjää. Kukolnik tuli tunnetuksi tehokkaana virkamiehenä, jonka tunnuslause oli ”jos tsaari käskee, ryhdyn vaikka kätilöksi”. Kirjailijan kootut teokset ilmestyivät vuosina 1851–1852, ja myöhemmin hän julkaisi joukon yltiöisänmaallisia kertomuksia ja näytelmiä.
ellauri204.html on line 637: Kuusela julkaisi yhdessä Anu Kantolan kanssa vertaisarvioidun teoksen Huipputuloiset (2019), joka käsittelee 2000-luvun vaurasta eliittiä Suomessa. Kirja oli vuoden 2019 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas. Voiton vei ajankohtainen, kiihkoton ja moninäkökulmainen metsä- ja ilmastopuheenvuoro, jossa ihmisten luontohavainnot, kokemukset ja tunteet sekä asiantuntijatieto lomittuvat antoisasti ja luontevasti kuin paljashakkuut ja karsikot. Se oli lukijoiden suosikki. Hannan uutta suuromistajia koskevaa tutkimusta rahoittaa Koneen säätiö.
ellauri206.html on line 172: 1990-luvun alussa trendasivat laavalamput. Järkyttävän laahusmainen esine. Valaisevat räkäklunssit uivat jossain nesteessä. Hyi helvetti. Rikusta laavalamput olivat aina olleet mauttomia. Inna oli duunaritaustainen, Riku vähän kermaperseempi. Inna on selkeästi märkä uni, oikeaxi tytöxi se on aivan liian pornahtava. Innan idealisoitu isä Joonas on tolkuttoman runollinen insinöörixi. Pitkulainen voisi olla Riku ize.
ellauri206.html on line 332: Nojoo, nyt ollaan taas samassa pisteessä, mutta tietääkseni täällä ei tällä kertaa ole koiroja. Missähän on pikku Olavi? Helmillä oli isosetä Olavi, josta mulla oisi kertoa monta kaskua, muun muassa Kiinasta, jossa Olavi-setä vaikutti vauvana 1900-luvun alussa, mutta hän on tällä kertaa sivuhenkilö, joten jääköön nyt.
ellauri207.html on line 78: Cave on tehnyt myös elokuvakäsikirjoitukset John Hillcoatin ohjaamiin elokuviin Ghosts… of the Civil Dead, The Proposition – Ehdotus ja Laittomat. Hän on myös tehnyt pieniä elokuvarooleja 1980-luvun lopulta Ghosts... of the Civil Dead -elokuvasta lähtien.
ellauri210.html on line 107: Chaplin kasvoi 1800-luvun Lontoossa sairaan äidin ja poissaolevan isän kanssa, ja hänen varhaisia ​​vuosia leimasi äärimmäinen köyhyys. Chaplin varttui äitinsä Hannahin kanssa mielisairaaloissa ja niistä poissa työhuoneessa ja köyhien lasten instituutissa. Kaiken tämän ajan nuori Charlie tarkkaili ympärillään olevia ihmisiä. Myöhempinä vuosina hän alkoi kutoa elokuviinsa omaelämäkerrallisia yksityiskohtia ja lapsuusmuistoja. Hänen lyhytelokuvassaan Helppo katuHän esimerkiksi näytteli ällöttävää poliisia, joka lähetettiin uudistamaan huonoa naapurustoa ja loi uudelleen ”East Streetin”, Etelä-Lontoon kadun, jossa hän syntyi. Jopa The Trampin kuuluisa kulhollinen sekoitus perustui lapsuuden muistoon "Rummy Binksistä", paikallisesta juopaasta, joka horjui naapurustossa. Kaiken tämän tietäen ei ole yllättävää, että Freud piti Chaplinia "niin sanottuna poikkeuksellisen yksinkertaisena ja läpinäkyvänä tapauksena".
ellauri210.html on line 303: Pablo Picasso (25. lokakuuta 1881 Málaga, Espanja – 8. huhtikuuta 1973 Mougins, Alpes-Maritimes, Ranska) oli espanjalainen kuvataiteilija ja yksi 1900-luvun huomattavimmista taiteilijoista. Se tahtoi ranskalaisexi muttei huolittu.
ellauri210.html on line 308: Hänen tuotannossaan on nähtävissä lähes kaikki 1900-luvun taiteen suuntaukset, ja hänen vahva persoonallinen taiteensa vaikutti taiteen suuntausten syntyyn. Hänet tunnetaan myös innovaatioistaan kuten kollaasin ja assemblaasin käytöstä kuvataiteessa.
ellauri210.html on line 636: Arp muutti 1926 Ranskaan, jossa hän pääasiallisesti asui. Hän irrottautui 1931 surrealismista perustaakseen Abstraction-Créationin ja työskenteli Pariisissa toimineen Abstraction-Création-ryhmän kanssa sekä kirjoitti artikkeleita aikakauskirjaan Transition. Koko 1930-luvun ja elämänsä loppuun asti hän kirjoitti ja julkaisi esseitä ja runoja. Vuonna 1942 hän pakeni kotoaan Meudonista saksalaisten miehityksen alta ja asui Zürichissä sodan päättymiseen saakka. Hän kirjoitti ranskaksi ja saksaksi.
ellauri210.html on line 1068: Dalí etääntyi 1930-luvun alussa surrealistien vasemmistolaisista aatteista yhä selvemmin ja muuttui vuosi vuodelta oikeistolaisemmaksi. Dalín tempaukset herättivät pahaa verta joissakin surrealismin johtohahmoissa, sillä heidän mielestään Dalín käyttäytyminen saattoi vahingoittaa liikettä ja sen radikaalivasemmistolaisuuteen perustuneita tavoitteita. Dalí maalasi vuonna 1933 kiistellyn Leninin muotokuvan Wilhelm Tellin arvoitus sekä toiseen teokseensa hakaristin. Surrealistien johtaja André Breton järkyttyi ja järjesti vuonna 1934 surrealistien piirissä ”oikeudenkäynnin” Dalín erottamiseksi ryhmästä. Dalí puolustautui selittämällä, että hän oli maalannut Leninin ja Hitlerin näkemiensä unien pohjalta ja että hänen kiinnostuksensa Hitleriin oli epäpoliittista ja puhtaasti taiteellista.
ellauri210.html on line 1080: Dalí työskenteli ahkerasti aina 70-vuotiaaksi asti, kunnes hänen terveytensä alkoi 1970-luvun puolivälissä horjua. Gala kuoli 1982, ja Dalí vietti viimeiset vuotensa lähes erakkona. Hän sai vuonna 1986 palovammoja tulipalossa. Dalí kuoli 23. tammikuuta 1989.
ellauri211.html on line 48: Reader's Digest sai alkunsa New Yorkin Greenwich Villagessa 1920-luvun alussa, kun William Roy DeWitt Wallace (1889–1981) ja hänen vaimonsa Lila Bell Wallace alkoivat julkaista muista lehdistä valikoimiaan juttuja yksissä kansissa. Pian he perustivat Reader's Digest Association -nimisen yrityksen New Yorkin lähellä sijaitsevaan Pleasantvilleen.
ellauri211.html on line 58: Reader's Digest on edelleen, kaikki kieliversiot yhteen laskien, maailman luetuin yleisaikakauslehti. Vaikka suomalaisen Valittujen Palojen levikki ja lukijamäärä on 2000-luvulla laskenut nopeasti muiden yleisaikakauslehtien tapaan, ainakin vielä vuonna 2012 sen 178 000 kappaleen levikki oli kielialueen asukasmäärään suhteutettuna Reader’s Digest -lehtien suurin. Suurimmillaan Valittujen Palojen levikki oli 1990-luvun lopulla: 354 000 kappaletta. Vuonna 2014 lehden tarkastettu levikki oli 122 605. Noin 50 erikielisen Reader’s Digest -lehtiversion yhteinen levikki on noin 10 miljoonaa.
ellauri211.html on line 280: Sprangerin suku saattaa hyvinkin olla juutalaista alkuperää. 1600-luvun hollannissa oli sennimisiä juutalaisia kauppiaita, joista joku ehkä tarttui Pietari Suuren tarjouxeen ja muutti itään. Mitäpä jos Carlsonien terävä pää onkin osaxi sieltä peräisin.
ellauri214.html on line 566: Michal, kukaan mies ei ole koskenut minuun sieltä. Näytin kyllä eräälle jutkupojalle tissejä ja pitelin sen tuppikullia. Mut sitä ei lasketa. Mitä tollanen 60-luvulla syntynyt 70-luvun lapsi ja 80-luvun teini tietää 1. maailmansodan kauhuista? Pelkkää kopion kopiointia, Netflix-menoa. Olga on kappale, johon on puhallettu jauhamisen idea.
ellauri216.html on line 132:

121 parasta 1900- ja 2000-luvun romaania

Kristevasta tuli 1979 myös psykoanalyytikko hänen osallistuttuaan Jacques Lacanin seminaareihin. Tätä ajanjaksoa nimitetään Kristevan teoreettiseksi vaiheeksi. Kristeva on 1980-luvun jälkeen käsitellyt temaattisesti erilaisia aiheita, kuten uskon luonnetta ja naisneroja kuten Colette ja Arendt.
xxx/ellauri356.html on line 501: Yllättävän aluevaltauksen Kristeva teki vuonna 1990 julkaisemalla ensimmäisen romaaninsa Les Samouraïs. Se on sekoitus omia kokemuksia ja mielikuvia. Teosta on pidetty vastinparina Simone de Beauvoirin romaanille Mandariinit (1954), koska se tuo esiin, miten 1990-luvun filosofit eroavat 1950-luvun edeltäjistään. Se on myös avainromaani, josta voi tunnistaa Jacques Lacanin, Louis Althusserin ja Jacques Derridan.
xxx/ellauri357.html on line 64: Luurankomaisen laiha rokonarpinen Hannu Sivenius oli 70-luvun alussa muistaaxeni kova kommari, lie sekin sittemmin kääntänyt takkinsa. Heideggerin kansallissosialistinen seikkailu ja siihen liittyvät yleiset kysymykset ajattelijan vastuusta ovatkin tavan takaa puhuttaneet yleistä kulttuurista keskustelua Suomessa. Kysymys on vaikea ja vailla valmista vastausta, mutta varmaa on, ettei tämä tahra Heideggerin henkilöhistoriassa vähennä hänen ajatteluunsa kohdistuvaa kiinnostusta tai halua etsiä sitä, mikä tuossa ajattelussa on kestävää ja Heideggerin omat mahdolliset puutteet ylittävää. Tarmo Kunnas totesi ilahtuneena 2004, että Heidegger on ”lopultakin tullut uskottavaksi ajattelijaksi maassamme”. Näyttääkin todella hieman paradoksaalisesti siltä, että siinä missä perinteinen ”heideggerilaisuus” on vanhoilla kanta-alueillaan Saksassa ja Ranskassa jonkinlaisessa laskusuhdanteessa, elävät fenomenologia ja mannermainen filosofia ”kukoistuskauttaan” perinteisesti analyyttisissä filosofisissa kulttuureissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Pohjoismaissa. Nazismi alkoi trendata anglosaxi länkkäreissä 9/11 insidentin perästä. Uusi viholliskuva, kokardittomat etniset rättipää terroristit, korvas entiset nukkavierut koppalakkiset. Ei koppalakeissa oikeastaan olekaan mitään vikaa. Niiden takana leviää länttä ja Eurooppaa, varjelen vartija sitä.
xxx/ellauri357.html on line 76: Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa filosofiaa opetti Hannu Sivenius. 1980-luvun puolessa välissä muutama nuori ja innostunut tutkija – olimme pääasiassa juristeja – lähestyi Hannua. Halusimme perustaa nykyfilosofiaan erikoistuneen lukupiirin. Hannun innostuttua asiasta ryhmään tuli muita suuresti arvostamiani tutkijoita (mm. Pia Sivenius, Sami Santanen ja Merja Hintsa), ja tänään lukupiirinä aloittanut ryhmä tunnetaan Helsingin Lacan-piirinä. Ystäväni Lacan-piirissä ovat filosofian opettajiani. Ennen kaikkea piirissä mukana oleminen on opettanut hyvän tavan lukea ja tehdä työtä.
xxx/ellauri357.html on line 92: Helsingin yliopiston filosofian laitoksella mannermainen filosofia on kokenut asteittaisen renessanssin 1980-luvulta alkaen. Eräät analyyttisestikin virittyneet ajattelijat, kuten Jaakko Hintikka ja Raimo Tuomela, ovat osoittaneet jonkinasteista kiinnostusta Heideggerin filosofiaan. 1980-luvun alussa Hintikan oppilas, formaalisen logiikan alalta vuonna 1977 väitellyt Esa Saarinen (s. 1953), kiinnostui erityisesti Sartren eksistentialismista ja piti tähän liittyen useita innostavia kursseja. Innostavaa ja vaikutusvaltaista opetusta ja ohjausta fenomenologian alalla ovat antaneet myös Sara Heinämaa, joka väitteli vuonna 1996 Merleau-Pontyn ja de Beauvoirin ruumiinfenomenologiasta, ja Juha Himanka, jonka vuonna 2000 valmistunut väitöskirja Phenomenology and Reduction käsitteli fenomenologisen reduktion kysymystä niin Husserlin kuin Heideggerinkin pohjalta.
xxx/ellauri358.html on line 186: 1100-luvun Oxitanian pikkukinkut oli EU-typpisiä länkkäreitä eikä pohjois-Ranskan feodaaliherroja. Virkeitä pikku hobittioligarkkeja eikä Mordorin putinisteja. Kauppiaita ja pienyrittäjiä. Siellä sai n. 20 halkiohaaraakin 400 äijän ohella vetää masturbaduurilauluja. 4000sta viisusta oli ehkä parikymmentä naisten kynästä. Chansoneihin kyllästyneet kyläläiset sitoivat trubadurixin puuhun suukapuloituna.
xxx/ellauri363.html on line 99: Stanfordin porukoiden mielestä Hans-Georg Gadamer on ratkaiseva hahmo 1900-luvun hermeneutiikan kehityksessä – lähes varmasti syrjäyttäen vaikutuksen ja maineen suhteen muut johtavat hahmot, mukaan lukien Paul "freedom fry" Ricoeur. "Nazi" Heideggerin filosofia vaikutti Hannu-Joriin syvästi ( huolimatta siitä, että Heidegger hylkäsi hermeneutin myöhemmässä ajattelussaan).
xxx/ellauri363.html on line 201: Uuden ajan alku merkitsi taloudellista murroskautta, jolloin maalaisköyhälistön elintason laskua seurannut irtolaisväestön kasvu ja työvoiman liikatarjonta muuttuivat yhteiskunnallisiksi ongelmiksi. Koska keskiluokan valta ei voinut enää perustua rahvaan alistamiseen, oli rikosoikeutta demokratisoitava muun hallinnon tavoin. Mutta 1700-luvun loppupuolella yleistynyt vapausrangaistus paljasti ongelmakohtansa nopeasti. Vankilat täyttyivät rikoksen sovittajista ja vapausrangaistuksen humaani
xxx/ellauri363.html on line 226: 1800-luvun alussa annetun vankilaohjesäännön mukaan häiriötä tuottavaa kiroilua,
xxx/ellauri363.html on line 235: suunnan antaja vankilarakentamisen alalla 1700-luvun lopulta lähtien. Panopticon
xxx/ellauri363.html on line 242: Englannissa 1800-luvun puolivälissä kehitetty progressioperiaate täsmensi vankiloiden
xxx/ellauri363.html on line 292: Vuonna 1247 Lontoossa perustettu katolinen St Mary of Bethlem (Bedlam) otti 1300-luvun loppupuolelta lähtien holhoukseen mielisairaita. Bethlemin kuninkaallinen sairaala oli Englannin ensimmäinen mielisairaussairaala ja monien vuosien ajan epäinhimillisten olosuhteiden paikka, jonka lempinimestä Bedlam tuli sana tarkoittamaan sekasortoa tai hulluutta. Se oli myös suosittu Lontoon nähtävyys sairaalloisen viihteen parissa. Tarkastajat sanoi sen olevan "koirakennelin näköinen".
xxx/ellauri363.html on line 312: 1700-luvun lääketiede saneli, että hulluus ryösti yksilöltä häpeän, tunteen ja järjen siinä määrin, että hänen kokemallaan sanallisella tai fyysisellä väkivallalla ei varmastikaan voi olla pysyvää vaikutusta. Sisäänpääsystä veloittaminen ja lahjoitusten vastaanottaminen oli myös tuottoisaa, sillä sairaalalle kertyi jopa 450 puntaa vuodessa, kun taas henkilökunta lisäsi palkkojaan lahjuksilla yksityisistä matkoista sekä pääsystä soluihin ja osastoihin. Mainiota anglosaximeininkiä!
xxx/ellauri363.html on line 339: Fahlanderin aloitteesta 1850-luvun lopulla. Hoitoparadigmasta toiseen siirtyminen ei
xxx/ellauri363.html on line 420: Odotusten vastaisesti vankisairaala ei ratkaissut mielisairaanhoidon ja vankeinhoidon välistä työnjaollista epäselvyyttä, vaan molempia pyöritettiin samassa myllyssä. Rangaistuslaitosten uskottiin vetävän degeneroitunutta geeniperimää puoleensa kuin lehmänläjä kärpäsiä ja vankiloita pidettiin mielisairauden ”luonnollisina” pesäpaikkoina. Hoitokapasiteetti oli huipussaan 1920-luvun lopulta vuoteen 1960, jolloin sairaalan virallinen paikkaluku oli 108. Viimeiset kriminaalipotilaat siirrettiin vuonna 1965 Niuvanniemen keskuslaitokseen.
xxx/ellauri363.html on line 431: Potilaiden rautasängyistä luovuttiin 1930-luvun puolivälissä
xxx/ellauri363.html on line 474: Hannes asettuu näin osaksi 1800-luvun loppupuolella alkunsa
xxx/ellauri363.html on line 752: Saxalainen 70-luvun muotijäbä Jürgen Habermas oli tolkutomman ruma mies, suorastaan pyllynruma. Habermas syntyi Düsseldorfissa [viittaus tarvitaan] suulakihalkioisena ja joutui korjaavaan leikkaukseen kahdesti lapsuudessa. Leikkauxet epäonnistuivat, mutta potilas ei kuollut. Habermas väittää, että hänen puhevammansa sai hänet ajattelemaan eri tavalla syvästi kuin muut kommunikoinnin tärkeydestä. Se on Jakkoh-Hintikan ja Nompan ikätoveri, s. 1929, ja kitkuttaa ilmeisesti vieläkin 94-vuotiaana kuten Nomppakin. Hirmuisen pitkä mies, melkein syltä pitkä.
xxx/ellauri376.html on line 102: Elvis oli 1/16 juutalainen sekakäyttäjä äidin puolelta. Isä Vernon oli avoimesti antisemitistinen. Elvisin isoisoäidin, Nancy (Sarah?) Burdine (s. 1825) juutalainen perhe saapui Liettuasta syvään etelään 1700-luvun lopulla.
xxx/ellauri376.html on line 172: Epämiellyttävä Fedja setä on mainittu nimeltä ei vähemmässä kuin 75 albumissa. Mixi vitussa voi hyvällä syyllä kysyä. Ikävämpää ukkoa saa hakea. Vaan nytpä luen Dostojevskin pentateukin ehkä kehnoimman teoxen, nim. "Keskenkasvuinen" (podrostok). Ymmärtääxeni Doston teinipsyyken syväluotausta käytän apuvälineenä Albert Liliuxen (1922) selvitystä Kasvien tunne-elämä nykyaikaisten tuhkimusten mukaan. Albert Lilius valmistui Helsingin yliopistosta maisteriksi vuonna 1897 pääaineenaan biologia. Hänen lisensiaatin väitöskirjansa valmistui vuonna 1905, ja teoksellaan Luonnontiedon opetusoppi hän sai kasvatus- ja opetusopin dosentuurin. Lilius matkusti Saksaan hakemaan oppia Ernst Meumannilta kokeellisessa kasvatustutkimuksessa. Palattuaan Suomeen hän erikoistui lapsipsykologiaan ja julkaisi 1910-luvun Suomessa uraauurtavia teoksia aiheesta. Tässä muutamia Pertin avainpointteja.
xxx/ellauri376.html on line 382: Tämän ajanjakson muiden huomionarvoisten teosten joukossa on joitain tarinoita viihteestä, mukaan lukien Povest o Petre i Fevroni (1500-luvun puoliväli; "Tale of Peter and Fevroniya"). Kauppias Afanasy Nikitin kuvaa matkojaan Intiaan ja Persiaan vuosina 1466–1472 kirjassa Khozhdeniye za tri morya ("Matka kolmen meren taakse"). Silmiinpistävintä tässä ajanjaksossa on kuitenkin se, mitä ei tapahtunut: Venäjä ei kokenut kolonialismin onnea vielä renessanssiaikana ja se eristyi sixi melkoisesti lännestä. Koska mikään ei muistuttanut länsimaista maallista kirjallisuutta, filosofiaa tai tiedettä, se pysyi huomattavana maana lähinnä puutteista etenkin viihdepuolella.
xxx/ellauri376.html on line 404: Tarpeeton ihminen (ven. ли́шний челове́к, lišni tšelovek) on venäläisen kirjallisuuden tyyppihahmo. Tarpeeton ihminen kuuluu yleensä aatelistoon ja älymystöön. Hän ei kykene toteuttamaan ihanteitaan eikä toimimaan aktiivisesti. Hahmo on tyytymätön itseensä, säälii itseään, ei löydä elämälleen tarkoitusta ja tuntee, että maailma torjuu hänet. (Doston Arkadi on tämmöinen.) Myös aloitekyvyttömyys ja sitoutumisen pelko rakkaussuhteissa on usein tulkittu tämän tyyppihahmon ongelmiksi. Koko 1800-luvun ja 1900-luvun alussa tarpeettomat ihmiset olivat venäläisten romaanien ja näytelmien vallitsevia henkilöhahmoja. Syynä se että kynäilijät olivat samanlaisia.
xxx/ellauri379.html on line 45: Marlon Brandon esittämä eversti Walter E. Kurtz on fiktiivinen hahmo ja Francis Ford Coppolan vuoden 1979 Apocalypse Now -elokuvan päävastustaja. Eversti Kurtz perustuu 1800-luvun norsunluukauppiaan, jota kutsutaan myös Kurtziksi, hahmoon Joseph Conradin vuoden 1899 novellissa Heart of Darkness. 80v oli sujahtanut ilman näkyvämpää edistystä. Eikä seuraavatkaan 50 vuotta ole tuoneet mitään parannusta, pikemminkin päinvastoin.
xxx/ellauri379.html on line 137: Hahmoerittely Kurtz. Yksi 1900-luvun kirjallisuuden arvoituksellisimmista hahmoista on Kurtz. Hän on pikkutyranni, kuolevainen jumala, Euroopan ja anglosaxisten ​​arvojen ruumiillistuma ja hyökkääjä kaikkia kolonialisoituja vastaan. Nämä ristiriitaiset elementit yhdessä tekevät Kurtzista niin kiehtovan Marlowille – ja niin arvokkaan yhtiölle.
xxx/ellauri379.html on line 338: Mearsheimer on tunnistanut Yhdysvallat ja EU:n suurimmiksi syyllisiksi sotaan Naton ja EU:n voimakkaan itälaajentumisen sekä Ukrainan nazien tukemisen vuoksi. Tilanteen juuret ulottuvat hänen mukaansa jo vuonna 2008 Bukarestissa pidettyyn Naton kokoukseen, jossa Ukrainan julistettiin tulevan Naton jäseneksi, ja siihen ovat vaikuttaneet etenkin Ukrainan venäläismyönteisen presidentin Viktor Janukovytšin syrjäyttäminen sekä lännen ja Ukrainan "yhteyksien tiivistyminen" 2010-luvun lopulla ja 2020-luvun alussa. Mearsheimerin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ei käyttäydy arvaamattomasti tai irrationaalisesti, kuten lännessä koetetaan uskotella, vaan hän on pakonalaisen geopolitiikan ja ajopuisen reaalipolitiikan vanki. Venäjän toiminnassa ei Mearsheimerin mukaan ole kyse irrationaalisista tai imperialistisista motiiveista vaan siitä, minkä Venäjä kokee uhaksi itselleen. Tilanteen ratkaisemiseksi Ukrainasta tulisi Mearsheimerin mukaan tehdä neutraali maatalousvaltio Venäjän ja lännen välissä. Mearsheimerin mukaan Venäjä on laskeva suurvalta eikä sitä tarvitsisi millään lailla padota Naton laajentumisella, mutta toki oikeutetut alueelliset suurvaltaedut tulee ottaa huomioon. Mearsheimer ennusti jo vuonna 2014, ettei Venäjä tule perääntymään Ukraina-kysymyksessä ja etteivät lännen pakotteet toimi Venäjän suhteen, ja hän uskoo, että Ukraina tulee kärsimään sodasta sotilaallisesti ja taloudellisesti.
xxx/ellauri380.html on line 117: Pushkinin Patarouva on yliluonnollisuuksia sisältävä tarina vanhasta rouvasta, joka hankkinut omaisuutensa korttipelissä ihmeellisellä salaisuudella, jonka nuori mies haluaa saada selville. Se kuvaa hyvin 1800-luvun Venäjää ylhäisön näkökulmasta, kuten tekevät muutkin kirjan tarinat. Mutta takaisin Patarouvaan, josta olen nähnyt oopperankin. Patarouva on itsetuhon väkevä kuvaus. Tshaikovskin musa on hienoa. Siitä vaan, sanoi Tshaikovski, vai oliko se siittiö. Suosittelen kaikille, sanoo Anu.
xxx/ellauri385.html on line 148: 1900-luvun alusta lähtien Polina Suslova asui yksin Sevastopolissa. Hän kuoli vuonna 1918 78-vuotiaana.
xxx/ellauri385.html on line 259: Melankolian anatomian ihailijoita ovat muun muassa tourette typerys Samuel Johnson, n.h. Holbrook Jackson (jonka Anatomia of Bibliomania [1930] perustui tyyliin ja esitykseen), George Armstrong Custer (sekö polvivamma kenzu? no se!), joku Calle Lammas ja John Keats (joka sanoi sen olevan hänen suosikkikirjansa). Se kolahti myös n.h. Northrop Paistoxelle¹, Stanley Kalalle², Anthony Powellille, Philip Vetomiehelle, Cy Twomblylle, Jorge Luis Borgesille (joka käytti lainausta epigrafina tarinassaan "The Library of Babel"), O. Henrylle (William Sidney Porter), edelleen Amalia Lehto, William Penssa (joka kirjoitti NYRB Classicsin 2001 uusintapainoksen johdannon), Nick Luola, Samuel Beckett ja Jacques Barzun (joka näkee sen ennakoivan 1900-luvun psykiatriaa, varsinainen neropatti). The Guardianin kirjallisuuskriitikko Nick Leskon mukaan Anatomia "selviytyy asiantuntevien keskuudessa". N.h. Washington Irving lainaa siitä jonkun vitun The Sketch Bookin ozikkosivulla. Hemmetti nää on järestään anglosaxeja! Jo on ozaa.
xxx/ellauri385.html on line 406: Vaikka korrelaatio ei osoita syy-yhteyttä, Pyhän istuimen käsky poistaa Philomenan nimi jopa paikallisista kalentereista seurasi tiettyjen tutkijoiden esittämiä kysymyksiä, jotka olivat kiinnostuneita ilmiöstä varsinkin sisar Maria Luisa di Gesùn paljastusten yhteydessä. Kysymykset esitti erityisesti Orazio Marucchi, jonka tutkimus 1800-luvun lopulla sai tuen Johann Peter Kirschiltä, arkeologilta ja kirkkohistorioitsijalta, joka on kirjoittanut katolisessa tietosanakirjassa vuonna 1911 julkaistun artikkelin Philomenasta. Orazio Marucchi oli väittänyt, että latinankielisen nimen "Filumena" antaneiden kolmen laatan kirjoitus kuului toisen vuosisadan puoliväliin tai toiselle puoliskolle, kun taas löydetty ruumis oli peräisin 400-luvulta, kun kristittyjen vaino oli päättynyt. Siten hänen teoriansa mukaan ei vain nimi, vaan myös lehti, kaksi ankkuria ja kämmen, jotka koristivat kolmea laattaa ja joidenka uskottiin osoittavan, että Filumena oli marttyyri (vaikka välttämätön yhteys näiden symbolien välillä ja marttyyrikuoleman on kielletty), ei ollut mitään yhteyttä henkilöön, jonka jäänteet löydettiin. Laattojen väitetty hajoaminen selittyy neljännen vuosisadan käytännöllä, jossa käytettiin uudelleen jo kaiverrettuja materiaaleja tarkoituksena osoittaa, että kyseessä ei ollut sama henkilö, joka nyt haudattiin paikalle.
xxx/ellauri385.html on line 419: Legendaarisen Pyhän Cecilian teot, 500-luvun puolivälin Marttyyrien teot -teos, jolla ei ole mitään historiallista arvoa, mukaan Valerian oli Pyhän Cecilian aviomies, Tiburtius hänen veljensä ja Maximus sotilas tai sotilasvirkailija, joka kuoli näiden kahden kanssa. Eipä siitä sen enempää. Chaucer kertoo tarinan uudelleen. Hartausjulkaisut tekevät tarinasta uskottavamman yksinkertaistamalla sitä.
xxx/ellauri385.html on line 447: Vastaus kysymykseen on 1 000 ja 8 000 pyhimyksen välillä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä sisällä suurta määrää pyhiä, jotka on pyhitetty viime vuosikymmeninä. Riippumattoman katolisen mediasivuston mukaan pyhimysten kokonaismäärä on 8 050. Mutta tämä luku sisältää pyhät sekä siunatut ja kunnialliset ja jättää pois Jumalan palvelijat, joten se ei ole kovin hyödyllinen. Sivusto ei myöskään selitä, kuinka se on laskenut tämän luvun. Vasta vuonna 993 paavi kanonisoi ensimmäisen pyhimyksen. Ja vasta noin kuusisataa vuotta myöhemmin prosessi todella keskitettiin muodolliseksi prosessiksi, kun paavi Sixtus V perusti pyhien asioiden kongregaation vuonna 1588.
xxx/ellauri387.html on line 63: Mistä Guillou sai päähänsä että ruåzalaisten orjat tuhatluvulla oli svarzkalleja? Eivät kyllä takuulla! Anakronistinen 2000-luvun matumeemi hei. Suomalaisia ne olivat ja lappalaisia ynnä muita baltteja. Tai sitten ihan vaan naapureita Norjasta ja Tanskasta.
xxx/ellauri387.html on line 92: Friðþjófr Uljaan saaga [fri:θjou:fr] (isl. Friðþjófs saga hins frækna) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se sijoittuu aikaan ennen Islannin asuttamista ja luetaan siksi muinaissaagoihin. Saaga kertoo Friðþjófr Þorsteinninpojasta, sognevuonolaisen talonpojan pojasta, joka ansaitsee lisänimensä rohkeudellaan, ja rakastuu Sognin kuninkaaksi kutsutun Belin tyttäreen Ingibjörgiin. Tämä on kuitenkin luvattu Sveanmaan (isl. Svíþjóð) kuningas Hringrille, ja alhaissyntyinen Friðþjófr saa siksi Ingibjörgin puolisokseen vasta lukuisten eri käänteiden jälkeen. Friðþjófr Uljaan saagasta on säilynyt kaksi versiota. Näistä lyhyempi on laadittu Islannissa 1200-luvun loppupuolella tai 1300-luvun alussa, mutta sen varhaisimmat säilyneet käsikirjoitukset ovat 1400-luvun lopulta. Saagan pitempi versio on todennäköisesti 1400-luvulta, ja se on säilynyt vain paperikopioina, digitaalinen on kadonnut. Kaiken kaikkiaan saagasta on säilynyt useita kymmeniä käsikirjoituksia, mikä kertoo Friðþjófr Uljaan saagan olleen hyvin suosittu. Saagan lisäksi on säilynyt myös Friðþjófrin tarinaan liittyvää rímuramurillumarei-runoutta, josta saadut vaikutteet näkyvät saagan nuoremmassa versiossa. Friðþjófr Uljaan saagaa ei ole suomennettu. Aiemmin siteerattu Isokukko Uljas on ihan toinen saaga.
xxx/ellauri394.html on line 378: Roshomonin temppeli on typerän Akira Kurosawan 50-luvun japsu kulttielokuva vaihtoehtoisista totuuxista.
xxx/ellauri397.html on line 79: Alkuperäkysymykseen on olemassa monia teorioita. Jotkut viittaavat fransiskaanien hartauden kasvavaan vaikutukseen 1300-luvulla, joka tuli iskulauseen nudus nudum Christum sequi ("alaston seuraamaan alastonta Kristusta") myötä. Toiset painottavat vähemmän sukuelimiä ja näkevät tämän esityksen pikemminkin osana renessanssin suuntausta kohti anatomista naturalismia. (Tämä suuntaus vietiin toisinaan äärimmäisyyksiin , taiteessa ja elämässä: Pietro Aretino – vaikutusvaltainen 1500-luvun italialainen kirjailija kehotti aikalaisiaan "pyhittämään erityisiä virkoja ja juhlapäiviä sen [peniksen] kunniaksi, eivätkä sulkemaan sitä kangas- tai silkkiromussa.) Ja Euroopan historian aikana, jolloin kreikkalais-roomalainen sivilisaatio "löydettiin uudelleen", on houkuttelevaa yrittää yhdistää pyhän jäykkyyden esitys pakanallisiin esiasteisiin : Priapuksen puutarhaan, bakkanaaliseen. riitit, Pan ja hänen harrastuksensa.
xxx/ellauri397.html on line 85: Ostentatio genitaliumin "löytöä" on ihailtu ja arvosteltu lukuisilta tutkijoilta. Yksi puute argumenteissa, jotka pyrkivät todistamaan tämän genren johdonmukaisuutta, johtuu todisteiden puutteesta: monet teoriaa mahdollisesti tukevat taideteokset on muokattu, ja Kristuksen ruumis on peitetty tai muokattu ikonoklasmin ja uskonpuhdistuksen teoilla. Ja vaikka kaikki alla kerätyt kuvat näyttävät, mielikuvitukselle vaihtelevin vaatimuksin, korostavan Jeesuksen sukuelimiä, emme koskaan ole varmoja, miksi . Caroline Walker Bynum, yksi Steinbergin tuotteliaimmista keskustelukumppaneista, varoittaa, että näytelmiä ja taideteoksia, jotka 2000-luvun katsojalle vaikuttavat ainutlaatuisen seksuaalisilta, kerran laajennetuista teologisista konnotaatioista. Ajatellaanpa esimerkiksi myöhäiskeskiaikaista taipumusta kuvata Kristusta synnyttämässä  allegorista kirkon hahmoa kylkiluiden välisestä paljeovesta, ikään kuin haava - jonka hän loi Longinuksen keihään tunkeutumisesta - olisi yhdistetty kohtuun. Tai, kuten Bynum kertoo, kun Sienan Katariina näki näyn Kristuksesta, joka käytti esinahkaansa vihkisormuksena, "hän yhdisti tuon verta vuotavan lihan eukaristiseen isäntään ja näki itsensä omaksuvan Kristuksen tuskan". Yhteys Kristuksen ruumiin kanssa – eroottinen teko, eukaristinen, molempia tai enemmän – tarjoaa visuaalisen sanaston, jota ei voida enää helposti selittää. Hauskempaa kuitenkin kuin tavanomainen tabustelu.
xxx/ellauri400.html on line 244: 1100-luvun lopulla Vatikaani julisti kataarit harhaoppilaisiksi, mutta jotkut Etelä-Ranskan ja Pohjois-Espanjan aateliset tukivat heitä. Albigensin ristiretki jatkui vuosina 1209–1229, jonka aikana kataarit ja heidän suojelijansa kukistettiin. Katolilaisten katareja vastaan ​​esittämien syytösten joukossa olivat eläinlääkintä ja homoseksuaaliset käytännöt. Kuningas Henrik II:n hoviherra Walter Map puhuu kirjoituksissaan "On Court Trifles" kataarien järkyttävästä rituaalista: ”...istuessaan hiljaa kunnioittamissaan synagogissa he laskivat eteensä köyden päälle suuren mustan kissan. Nähdessään hänet he sammuttivat kynttilät. He eivät laula hymnejä tai toista niitä selkeästi, vaan hyräilevät hampaiden puristuksessa ja hengittävät raskaasti Mestarinsa istuimiin. Kun he löytävät heidät, he suutelevat heitä, kutakin alistuvammin, koska he ovat kaikki innoissaan hullusta. Jotkut suutelevat jalkoja, enemmän hännän alle ja useimpia yksityisiä osia. Ja ikään kuin kirjoittaessaan lupaa himolle jumalattomuuden paikasta, jokainen ottaa miehen tai naisen viereensä hämmennyksen vuoksi.
xxx/ellauri400.html on line 372:

Tapani Kansa sairastui 1990-luvun lopulla kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Tapani on vielä hengissä. Mutta ei se enää laula, kokodii, kokodaa. Se on muuttanut Westendistä takas Kotkaan.
xxx/ellauri404.html on line 273: Analysoimalla kirjailijakollegojen töitä Proust hyökkää 1800-luvun puolivälin kuuluisan kirjallisuuskriitikon Sainte-Beuven kimppuun ja puuttuu hänen tapaan ymmärtää tekstejä, joiden mukaan kirjailijan työ olisi ennen kaikkea heijastus hänen elämästään ja voisi selittyä sillä. Tämä menetelmä, joka perustuu tekijän runollisen tarkoituksen (intentionismi) ja hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa (elämäkerta) etsimiseen, erityisesti kyseenalaistamalla hänen läheisiänsä, ei miellyttänyt Proustia, joka vaati formalistista kritiikkiä, tyylianalyysiä, vaieten teoksen ulkopuolisista elementeistä.
xxx/ellauri404.html on line 393: Paizi ei helvetti, vaan näin: Kansainvälinen Q-projekti kokosi 2000-luvun vaihteessa useita kansainvälisesti tunnettuja tutkijoita rekonstruoimaan Q-lähteen sisältöä. Mukana olivat esimerkiksi John Kloppenborg, James Robinson ja Risto Uro. Vuonna 2001 julkaistu Q-rekonstruktio kokoaa niin sanotun Sanontojen evankeliumin (engl. Quotes Gospel) tai Q-evankeliumin muotoon, jossa kadonneen evankeliumin kokonaisuus on hahmotettavissa. Rekonstruktio on englanniksi luettavissa esimerkiksi John Kloppenborgin kotisivustolla täällä. (Jumala ei kenties enää vastaa tästä Toronton nummerosta. Jos ei, se on voi, hän tietää kyllä parhaiten. Onnexi saatana pitää varmuuskopioita mm. täällä. Lisäinfoa myös täällä.) Outoa kyllä Kari Syreeniä ei mainita Q-lähteenä. Kenties sixi että se on menettänyt uskonsa. Uskottavuus meni samalla.
xxx/ellauri410.html on line 432: Eliot oikeasti luki kalu jäykkänä 1800-luvun pulppia Sweeney Toddista joka murhasi tyyppejä partaveizellä. Sweeney Todd is a fictional character who first appeared as the villain of the penny dreadful serial The String of Pearls (1846–1847). The original tale became a feature of 19th-century melodrama and London legend. A barber from Fleet Street, Todd murders his customers with a straight razor and gives their corpses to Mrs. Lovett, his partner in crime, who bakes their flesh into meat pies. The tale has been retold many times since in various media.
xxx/ellauri414.html on line 123: Kanava huomautti, että radiosieppausten mukaan Ukrainan armeijan riveissä kuolleiden ja haavoittuneiden määrä on kasvanut jyrkästi viimeisen kahden päivän aikana. Lähde arvioi tämän luvun olevan 200–300 ihmistä päivässä. Kirjoittajat lisäsivät, että Ukrainan asevoimien hävittäjät valittavat väsymyksestä, vammoista ja ammusongelmista, monet jättävät asemansa ilman lupaa ja antautuvat pienissä ryhmissä.
xxx/ellauri414.html on line 338:

Vicky Leandros oikeasti Vasiliki Papathanasiou notkuttelee pikku lantiotaan söpösti kädet 70-luvun asennossa ja kurkistelee veikeästi tukan alta. Sen kun oisi saanut elävänä pulloon. Vicky on mun ikätoveri, a peu près. 15-vuotiaana vuonna 1967 sen pienet tisut törröttivät ihanasti mekosta sen laulaessa mustavalkoisena L'amour est bleu. Se oli tosi laiha ja pikkuinen. On était jeune et on croyait au ciel. Isonenäinen pienihampainen luppasilmäinen pikku kreikkalainen. Mulla olis takuulla törröttänyt Vickylle, mutta nyt on liian myöhäistä. Le soleil a quitté ma maison. Vicky Leandros valittiin 2006 Pireuksen kunnanvaltuustoon sosialistipuolue Pasokin listalta. Vickystä tuli isoäiti 2013. Theo, wir fahren nach Lodz. 1974, sie war 22 und so schlank. Vicky on ihana. Vicky voitti Euroviisut 20-vuotiaana tylsemmällä kipaleella Apres toi.
xxx/ellauri414.html on line 366: Ylipäätään koko vanjaa ivaavalle ryhmälle syntyy komedian tuoksinassa sanaton solidaarisuus. Työväenluokkaahan me ollaan kaikki! (Hehe, läppä läppä, tää on Hesari...) Meillä on enemmän yhteistä keskenämme kuin keskenkasvuisen ja rahalla pilatun tuhlaajapojan Vanjan kanssa, puhumattakaan tämän vanhemmista. Käskyt on saatu, työt on tehtävä, mutta pitäisikö tässä olla vielä kiitollisiakin näistä muruista? Anoran tisuja näyttelevä Mikey Mouse on kotoisin Los Angelesista. Anorexia on 2020-luvun ehkä vulvattomin screw and ball-komedia. Oli komedia kuinka hullua tai anarkistista tahansa, se – G. K. Chestertonia mukaillen – iskee vain siinä tapauksessa, että komedian taustalla tunnustetaan joidenkin asioiden ylemmyys toisiin nähden, kuten esim jenkit over vanikat ja Jeesus over komukat.
xxx/ellauri415.html on line 196: Tämä ei kenties ole sydänvaivainen Susan Bernard mutta keskitaitos on hurjan karvainen! So who cares. Susan Bernard 1966 oli juutalaissyntyinen Playboy-malli. Hän syntyi Vesimiehen merkin alla 11. helmikuuta 1948 Los Angelesissa, Kaliforniassa, Yhdysvalloissa. Susan Bernard oli Playboy Playmate kuukauden joulukuussa 1966. Hän sai arvostetun Playboy Playmate -tittelin 18-vuotiaana. Hänen mitat ovat 35-22-35. Susan Bernardilla oli luonnolliset rinnat, sielukkaat ruskeat silmät ja ruskeat hiukset. Hänen keskitaitostaan kuvasivat Mario Casilli ja hänen isänsä Bruno Bernard. Bernardilla oli satunnainen elokuva- ja televisioura, ja hän esiintyi yhden kauden General Hospitalissa 1960-luvun lopulla. Suurimmassa osassa hänen työstään hänet tunnustettiin Sue Bernardiksi. Hän kuoli General Hospitalissa ilmeiseen sydänkohtaukseen.
xxx/ellauri415.html on line 283: Melkein unohdettu 1700-luvulla ja 1800-luvulla vuorotellen taputeltu runoutensa lyyrisyydestä ja tuomittu sen "rivoudesta", Robert Herrick on 1900-luvun jälkipuoliskolla vihdoin tunnustettu yhdeksi Englannin taitavimmista ei-dramaattisista runoilijoista.
xxx/ellauri415.html on line 323: Herrickin mieleenpainuva ilmaus viittaa seksiin ilman syntiä, joka on 1600-luvun uusi käsite juu. Huoruus, runkkaus ja seksi ovat lyriikan perinteisiä aiheita. Herrick ei myöskään varoita lukijaa siitä, että kokoelma sisältää myös järkyttävän naturalistisia, jopa skatologisia epigrammeja. 
xxx/ellauri416.html on line 48: Jöns kirjoittaa: Kävivät jehovat. Kuulemma Danielin 2. luvun lopussa kerrotaan miten saatana tapetaan ja 144 000 saa kaiken. Myös mikrouunit, if any, ja autot ja jääkaapit. Tuolloin ilmeisesti vasta leijonat makaa rauhassa lampaiden kanssa, kun ei tarvitse pelätä lampaiden alistuvuutta.
xxx/ellauri416.html on line 434: