ellauri060.html on line 203: Elämä pappina on kuvattu absurdina ja luterilainen kuolema karuna ja suorastaan idioottimaisena rituaalina, jonka pappi kohtaa melkein päivittäin ja jota kuolemaa tekevät ihmiset eivät tunnu tajuavan. Kuoleman lopullisuutta. (Mitäs siinä on tajuamista? Kerran se vaan kirpasee, sanoi pässi kun päätä leikattiin.)
ellauri093.html on line 857: Toinen luterilainen kattojärjestö, Kansainvälinen luterilainen neuvosto, puolestaan tunnustuspohjassaan sitoutuu ehdottomasti Raamattuun inspiroituna ja erehtymättömänä Jumalan sanana sekä Tunnustuskirjoihin sen oikeana ja luotettavana selityksenä, nostamatta Augsburgin tunnustusta tai muutakaan yksittäistä kirjaa mitenkään erityisasemaan.
ellauri093.html on line 859: Kolmas luterilaisten kirkkojen kattojärjestö, Tunnustuksellinen evankelis-luterilainen konferenssi ilmoittaa tunnustuksensa pohjaksi paitsi sana-inspiroidun ja erehtymättömän Raamatun, myös vuoden 1580 Yksimielisyyden kirjaan kootut Tunnustuskirjat, ei sikäli kuin, vaan koska ne opettavat opin Raamatun mukaisesti. Hekään eivät nosta mitään Tunnustuskirjoista merkityksessä muitten yläpuolelle. Voi hemmetti, eihän tästä tule lasta eikä paskaakaan. Luteraanit eivät tiedä izekään mihin uskovat. Jumalalla on varmaan ihan pää pyörällä.
ellauri094.html on line 98: Herra puhemies! Evankelisluterilainen kirkko on tehnyt selkeästi sen linjauksen, että vihitään vain miehen ja naisen välisiä pareja, ja silti me näemme, että 1.3. mahdollisesti alkaa aivan toisenlainen käytäntö pelkästään eduskunnan tekemän lainsäädännön vuoksi, mikä loukkaa kirkon autonomiaa, loukkaa kirkon itsemääräämisoikeutta omasta opistaan ja omista käytännöistään.
ellauri105.html on line 484: Tuo pappismunkki oli kirkolliselta nimeltään Mefodi ja maalliselta nimeltään Matti Lehmonen. Hänen elämäntarinansa on melkoinen. Selvitin sitä hieman vieraillessani jälleen kerran Heinävedellä Valamon luostarissa. Kerron siitä jotain tässä lyhyesti. Tämä vuonna 1912 Konneveden rantamaisemissa syntynyt rautalampilainen meni jo varsin varhain harjoittelemaan luostarielämää Laatokan Valamon luostariin. Kimmokkeen sinne menoon tämä silloin vielä luterilainen 15-16-vuotias nuori mies sai silloiselta Kotkan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherralta, rovasti Mikael Iltonoffilta (Iltola). Niinpä hänet sitten varsin pian liitettiin Smolenskin skiitassa ortodoksiseen kirkkoon ja hän siirtyi Valamon luostariin noviisiksi. Mefodi kuvattuna Petsamon luostarissa 1939. (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari)
ellauri142.html on line 848: Angelus Silesius, oikea nimi Johannes Scheffler, (1624–1677) oli saksalainen lääkäri, kotoisin Schleesiasta, Breslausta. Se oli aluxi luterilainen vizinikkari. Mystisen kirjallisuuden vaikutuksesta hän siirtyi katolilaisuuteen ja otti nimen Angelus ('enkeli', 'sanansaattaja'). Hän liittyi fransiskaaniveljistöön ja vihittiin papiksi 1661. Kirjailijana hän käytti nimeä Angelus Silesius, 'sleesialainen postiljooni'.
ellauri216.html on line 638: Helsingin Suomenlinnaan rakennettiin vuonna 1854 Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko ortodoksiseksi Viaporin varuskuntakirkoksi. Rakennuksessa oli viisi tornia upeine sipulikupoleineen. Suomalaisen ajan alussa Helsingin eteläistä horisonttia hallitsevan rakennuksen ulkonäköä muutettiin ja siitä tehtiin luterilainen kirkko. Nykyinen asu on 1920-luvulta. Kirkon tornissa toimii lento- ja laivaliikennettä palveleva majakka, joka pyyhki osoitteessa Merikatu 3 sijaitsevaan lastenhuoneeseen neljää välähdystä, eli H-kirjainta.
ellauri276.html on line 887: Johan Olof Wallin (15. lokakuuta 1779 Stora Tuna, Taalainmaa − 30. kesäkuuta 1839 Tukholma) oli ruotsalainen luterilainen arkkipiispa ja runoilija. Wallin tunnetaan ennen muuta vitsirunoilijana ja vitsikirjan tekijänä. Vuodesta 1807 vuoteen 1817 hän johti Ruotsin vitsikirjan uudistusta. Kun uusi vitsikirja valmistui 1818, siinä oli 286 virttä, jotka hän oli kirjoittanut, kääntänyt tai muokannut. Vitsikirja tunnetaankin ”Wallinin vitsikirjana” ja sitä pidettiin ilmestyttyään hienoimpana luterilaisena vitsikirjana ja kristikunnan parhaana vitsikirjana. Wallinin vitsikirjan koraalikirja ilmestyi 1820, ja sen laati Johann Christian Friedrich Hæffner (Svensk Choralbok, ns. Haeffnerin koraalikirja)
ellauri294.html on line 696: Kristillinen opetus, saarnaaminen ja palvonta olivat suuri osa Chautauqua-kokemusta. Vaikka liikkeen perustivat metodistit , uskonnottomuus oli Chautauqua-periaate alusta alkaen, ja jopa huomattavat katolilaiset, kuten Catherine Doherty, osallistuivat siihen. Vuonna 1892 luterilainen teologi Theodore Emanuel Schmauk oli yksi Pennsylvania Chautauquan järjestäjistä.
ellauri313.html on line 585: Kun Friedrich Heinrich Jacobi, molempien miesten tuttava, kuuli Mendelssohnin projektista, hän sanoi, että hänellä oli luottamuksellisia tietoja Lessingistä, että se on "spinozisti" , jota näinä vuosina pidettiin enemmän tai vähemmän "ateistin" synonyyminä; jotain, josta Lessingiä syytettiin joka tapauksessa uskonnollisissa piireissä. Lesssing oli aika kiltin näköinen, vaikka sen isä oli luterilainen pastori.
ellauri328.html on line 190: Rudolf Karl Bultmann (20. elokuuta 1884 Wiefelstede, Saksa – 30. heinäkuuta 1976) oli saksalainen luterilainen teologi, joka toimi Marburgin yliopiston Uuden testamentin tutkimuksen professorina. Hänet voidaan lukea teologisen eksistentialismin edustajiin.
ellauri359.html on line 232: Emanuelin isä oli luterilainen pappi ja hovisaarnaaja Jesper Svedberg, josta vuonna 1703 tuli Skaran piispa. Varakkaasta perheestä lähtöisin ollut äiti Sara Behm puolestaan kuoli Emanuelin ollessa kahdeksanvuotias. Opiskeleminen Uppsalassa johti vuonna 1709 valmistuneeseen klassillisen kirjallisuuden väitöskirjaan.
ellauri370.html on line 648: Adolf Stoecker (11. joulukuuta 1835 – 2. helmikuuta 1909) oli keisari Wilhelm I: n saksalainen hovipappi, poliitikko, johtava antisemiitti ja luterilainen teologi, joka perusti kristillissosiaalipuolueen houkutellakseen jäseniä pois sosiaalidemokraattisesta työväenpuolueesta.
ellauri386.html on line 115: Muutama sana vanhemmistani. Isäni suku oli kotoisin Vähä- Venäjältä. Sukunimi oli alunperin Snitko. Isoisän isoisä oli aikoinaan muuttanut Pietariin ja omaksunut nimen Snitkin. Isäni kasvatettiin pietarilaisessa jesuiittakoulussa, mutta jesuiittaa ei hänesta tullut, vaan mitä parhain ja vilpittömin ryssänuskoinen. Äitini oli syntyisin Ruotsi-Suomesta, arvossa pidettyä Miltopeusten sukua. Joku hänen esi-isistään oli ollut luterilainen puspa, hänen setänsa taas olivat oppineita tiedemiehiä. Siintä on osoituksena pääte -eus, jota oppineet käyttivät keikaroidakseen, vähän samaan tapaan kuin käytetään partikkeleja de tai von. Esi-isät asuivat Turussa ja heidät on haudattu sikäläisen maineikkaan tuomiokirkon seiniin. Käydessäni kerran Turussa läpikulkumatkalla Ruotsiin yritin löytää kirkosta sukuhautoja, mutta koska en osannut suomea enkä ruotsia, posmitin vain venättä, en saanut vartijalta mitään tietoja. Saxastakaan ei ollut apua.
ellauri391.html on line 281: "Wir sind alle dort gerichtet." Nyt kyllä pomppasi, päinvastoin, mehän päästiin pälkähästä koska Jepa toimi syntipukkina. Nyt astui Hans Joachim jälleen kakkaan. Kanoottikristologia on luterilainen harhaoppi.
ellauri392.html on line 171: Yksimielisyyden ohje (tai Sovinnonkaava) (mm. Andreae, Chemnitz, Selnecker, Chytraeus): Se laadittiin, koska Lutherin ja Melanchtonin kuoltua luterilainen kirkko alkoi hajaantua opillisesti. Tässä asiakirjassa pyrittiin tarkentamaan opinkohtia ja lopettamaan luterilaisen kirkon alkava hajaannus. Yksimielisyyden ohje oli alun perin tarkoitus hyväksyä laajassa luterilaisten kokouksessa, mutta sen sijaan päädyttiin vain keräämään allekirjoituksia opukseen. Yksimielisyyden ohje tuo paremmin esiin aitoluterilaisten (gnesioluterilaisten) kuin filippistien näkemyksiä. Tämä tunnustuskirja on muiden joukossa siinä mielessä erikoinen, ettei se ole suunnattu katolilaisuutta vastaan, vaan se on luterilaisten sisäinen tunnustuskirja. Tämä tunnustuskirja voidaan nähdä myös luterilaisen ortodoksian aluksi.
ellauri392.html on line 173: Luterilainen maailmanliitto edellyttää jäsenkirkoiltaan Raamatun hyväksymistä ainoana opin ja elämän lähteenä, minkä lisäksi se näkee kolme ekumeenista uskontunnustusta sekä Tunnustuskirjat, erityisesti muuttamattoman Augsburgin tunnustuksen sekä Lutherin Vähän katekismuksen puhtaina Raamatun opin selityksinä. Toinen luterilainen kattojärjestö, Kansainvälinen luterilainen neuvosto, puolestaan tunnustuspohjassaan sitoutuu ehdottomasti Raamattuun inspiroituna ja erehtymättömänä Jumalan sanana sekä Tunnustuskirjoihin sen oikeana ja luotettavana selityksenä, nostamatta Augsburgin tunnustusta tai muutakaan yksittäistä kirjaa mitenkään erityisasemaan. Kolmas luterilaisten kirkkojen kattojärjestö, Tunnustuksellinen evankelis-luterilainen konferenssi ilmoittaa tunnustuksensa pohjaksi paitsi sana-inspiroidun ja erehtymättömän Raamatun, myös vuoden 1580 Yksimielisyyden kirjaan kootut Tunnustuskirjat, ei sikäli kuin, vaan koska ne opettavat opin Raamatun mukaisesti. Hekään eivät nosta mitään Tunnustuskirjoista merkityksessä muitten yläpuolelle. Kotitehtävä: Minkä liigan raskaan sarjan vyö on Suomen ev.lut. kirkolla?
ellauri395.html on line 83: Jukka syntyi persuluterilaiseen kotiin 1950-luvulla, jossa perussluterilainen äiti opetti perusluterilaisen iltarukouksen. Jukalle uskonasiat eivät kuitenkaan merkinneet mitään, eikä hän uskonut Jumalan olemassaoloon. Tärkeää hänelle oli saada jännittävä ja mielenkiintoinen elämä. Urheilu oli yksi hänen kunnianhimoisia lempiharrastuksiansa.
ellauri398.html on line 1149: luterilainen? Ota yhteyttä!
xxx/ellauri157.html on line 494: Wie gut hat Anders Nygren es auf Schwedisch formuliert: Gottes Liebe wird zudem als „entirely independent of external stimulus and motivation“ bezeichnet (Nygren ix). Anders Nygren oli ruotsalainen luterilainen teologi. Hän oli systemaattisen teologian professori Lundin yliopistossa vuodesta 1924 ja hänet valittiin Lundin piispaksi vuonna 1948. Hänet tunnetaan parhaiten kaksikirjaisista teoksistaan Agape ja Eros.
xxx/ellauri165.html on line 649: Suomessa apokatastaasiopin edustajana tunnetaan esim. luterilainen pappi Antti Kylliäinen, joka on julkaissut teologisen pamfletin nimeltä Kaikki pääsevät taivaaseen: Välttämättömiä tarkistuksia kristillisiin opinkohtiin (1997).
xxx/ellauri177.html on line 95: