ellauri004.html on line 1421: Kolmas fataali erehdys oli tuottavuuden kasvatus. Muut elukat kasvaa vaan lukumääräisesti, yksi elukka kuluttaa luontoa vaan yhden elukan verran, ei enempää.
ellauri005.html on line 631: Peliteoria ennustaa, mitä tapahtuu, kun tunnetaan pelaajien päämäärät ja keinot. Mutta pelaajien ajatukset ovat nekin osa luontoa. Ilman niitä valinta voi näyttää vapaalta: keinot on monet, sanoi eukko kun pöytää pyyhki kissalla. Pelin kulku, annettuna kaikki faktat, voi silti olla ennaltamäärätty, sitä peliteoria ei estä, eikä se estä peliteoriaa.
ellauri009.html on line 122: Kapitalismi perustuu räjähtävään kasvuun, korkoon korolle, kasvu nojaa maan ja kansojen riistoon. Ihmiset riistää luontoa, rikkaat riistää ja huijaa kansaa. Win win. Se on törkeetä, siis räjähtävästi kasvavaa, toisilta vasten tahtoa isomman osan ottamista, vahvemman etuilua, epäreilua jakoa. Kax (tai kaikki) mulle, yx (tai ei mitään) sulle. Talouslipilaarien ylistämä win-win on suhteellista riistoa myös perässähiihtäjille, koska omaisuuxien erotus kasvaa ja suhde supistuu kohti nollaa. Muru rikkaan pöydältä ei kelpaa. Jos kelpaa, olet termiitti. Loppupäässä ovat maailman köyhimmät ja maapallo, jotka köyhtyvät, tän win-winin nettomaxajat.
ellauri011.html on line 1064: Täs näyttääkin olevan ekvivokaatio sanojen paha ja hyvä suhteen. Narsistia matoa kiinnostaa vaan paha ja hyvä mulle itelle, siis kiva vastaan kurja, eli siis voitto ja tappio yhden hengen pelissä. Sen pelissä ei oikeastaa ole edes muita pelaajia, se pelaa yksisteen luontoa vastaan. Luonto on kaikki muut kuin se ize kimpassa, jotka koittaa estää sitä voittamasta kaikkea, tahalteen tai vahingossa ihan sama. Kaappi johon lyön otsani on ilkeä, se ansaizee nyrkistä, ja saa. Tää on alkeellista.
ellauri011.html on line 1184: Vainotkaa muuta luontoa kuin kiivas jumala.

ellauri014.html on line 1880:
Sille joka rakastaa luontoa ja syö ehtoollista

ellauri016.html on line 111: on just sellaista luontoa mitä nyt tajutaan menetetyn iäxi.

ellauri022.html on line 679: Näillä tavoilla ihmisveikot käyttää luontoa: perustarpeisiinsa, huvin vuoxi, viestittelyyn ja laahuxen hillizemiseen. Pannaan mezä palamaan ja neekereiden nieluun hiiliä. Perään vielä idealismia, henkeä ja hyvät prospektit.
ellauri023.html on line 1158: Saul Bellow, joka on toisaalla on jo mainittu jenkkijutkukirjailijoiden listassa, on sanonut (sanoo James) että kaikki suuret modernit novelisti (Saul Bellow mukanlukien) oikeesti pyrkivät määrittelemään ihmisluontoa, oikeuttaaxeen elämän jatkamisen ja oman nysväyxensä. (Johon usein sisältyy elämän jatkaminen useamman kuin yhden hoidon kanssa.) En ymmärrä. Mix sitä nyt pitäs justifioida niin sairaasti? Eiköhän riitä vaan todeta millaista tää on. Ja jatkaa naimista kuin kanit.
ellauri030.html on line 228: Tai tämä: Kannatan luontoa, luonto on suunnitellut kaiken parhain päin, kyllä siis vanhuudenkin täytyy olla mukavaa. Vasta-argumentti: suunnitellut kenelle? Sehän on just hyvä geenipuulin kannalta, että vanhuxet häipyy takavasemmalle pitemmittä mutinoitta, ja silloin se et vanhuus on vittumaista on vaan hyvä sdradegia, lähtevätpä kääkät hyvällä. Mitäs vanha iloista kuha on lämmin. Mullakin oli jalat hirmukylmät eilen, piti olla villasukat jalavosa, kuten sano se Alppilan KOP:in konttorinjohtajan tytär jonkun paikkakunnan murteella.
ellauri032.html on line 311: Historian ja todellisten apinoiden näkökulmasta tää on helppo osoittaa nojatuolifilosofin hurjasteluksi. Historiasta ei löydy yhteisöistä ja valtasuhteista irrallisia yksilöitä tekemässä sopimuksia. Eniten hobbesin kuvaamaa apinanluontoa muistuttavat ne apinat, jotka on kouluttamalla koulutettu sellaisiksi, kuten kansantaloustieteen opiskelijat.
ellauri033.html on line 1095: Näin opetti tiedemies opetuslapselle. Katuvainen opetuslapsi joka vinkuu Charlotten perään ei koe helpotusta, vaan tunnustaa eläneensä tiedemiehenä vastoin luontoaan, au rebours de sa nature. Tosta au reboursista tuli mieleen deekukirjailijat samaan aikaan toisaalla, de Huysmans ja Villiers.
ellauri034.html on line 519: et voi olla ihmiskunnan puolella, koska ihmiskunta raiskaa luontoa.

ellauri040.html on line 204: Poikain joit ei saatu hyvix eniten ällöömä on autistinen perussuomalainen horisontti, jossa kaikki "hyvät" kirjat on kertomuxia peruskokemuxistamme, surusta, ilosta, vihasta ja kuolemasta. (Minnes pano unohtui? EAT FUCK KILL?) Sellaiset on haistelevaa humanismia, johdonmukaisesti ihmisen puolella muita elukoita ja luontoa vastaan. Niin niin ja lisäxi erilaisuutta, leikkiä, uteliaisuutta ja nautintoa vastaan. Räkänokistakin tulee miehiä, sanoo persut, kuralolloon tollaiset turhan naurajat.
ellauri041.html on line 1955: Mutta mitä vittua on palvelutalous? Mitä siinä muka tuotetaan? Kuluttajapalveluja? Kun on saatu syötävää, nussittu vähän ja tapeltu, sitten voidaan alkaa kuusen alla leikkiä. Muovikuusen alla mobiili kädessä, muuta ei enää kohta ole tarjolla. Siinäkin kulutetaan luontoa, mutta ennen kaikkea apinoiden aika saadaan kulumaan. Ja silä varjolla jaetaan perustuotannon ylimäärästä perustuottamattomille syötävää. Maxetaan hauskutuxesta. Olihan niitä narreja ja pellejä aikaisemmissakin tuotantotavoissa, musikantteja ja kylähulluja.
ellauri045.html on line 481: Jeseninin ensimmäinen runokokoelma Radunitsa julkaistiin vuonna 1916. Hyvärinen on kääntänyt myös Jesenin julkaisemattomia nuoruudenrunoja. Varhaisrunoissa vaelletaan ikonien ja musikkojen maaseudulla. On sarastusta, elollistettua luontoa ja tyttöjä. Kansanrunouden vaikutus näkyy: runoista löytyvää satujen sipulikirkko-Venäjää ei ole koskaan ollut.
ellauri045.html on line 724: Jacob estää Musta-asuista miestä poistumasta saarelta, uskoen tämän ”pimeyden” olevan vaaraksi muille. Miehellä on jatkuvia riitoja Jacobin kanssa saarelle tulevista ihmisistä ja näiden pahuudesta. Mies uskoo kaikkien ihmisten vain ”tuhoavan, taistelevan ja korruptoivan”, kun taas Jacob uskoo heissä piilevään hyvyyteen johtaen heitä saarelle testaamaan omaa luontoaan. Heidän äitinsä oli estänyt veljeksiä tappamasta toisiaan niin kauan kunnes ”porsaanreikä” löytyisi.
ellauri048.html on line 1248: Embrace her as my natural good; Syleilen sitä kuin mun omaa luontoa,
ellauri049.html on line 688: Lève l'ancre pour une exotique nature ! nosta ankkuri kohti exoottista luontoa!
ellauri055.html on line 313:

Puutarhamietelmät tuppaa olemaan voittopuolisesti lällyjä. Ovatko puutarhaihmisetkin muita lällympiä? Vai piileekö niiden lällyn kuoren alla järjestystä ja siistittyjä nurzeja rakastava nazi? Onko ne jotain siirtolapuutarhatyyppejä? Tarkkaile naapuria ja raportoi poikkeavuuxista? Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa väärään paikkaan. Roskakasvi. No osa on, osa ei. Tehdään taulukko. Legenda: tyyppejä on asian vierestä (ei edes puutarhamietelmä), puutarhamietelmä (mitä harrasta opimme puutarhoista), neuvokki (käytännön vinkkejä puutarhureille), tai minukki (narsistista puutarhanamistelua). Sentimenttejä on lälly (suurin osa varmaan), lupsakka (tekohauska), kuivakka (asiallinen), (teko)syvällinen, tai luontoasenteellinen: joko siirtolapuutarha-ihmiskunta ensin-tyyppinen) nurzinazi tai päinvastoin ekofasisti (linkolamainen).
ellauri062.html on line 799: Ilta-pulusta selvisi et persujen mukaan lepakot räjähtelivät tuulivoimaloiden lähellä. Voiko kana pamahtaa. Voi ne räjähdelläkin. Turha suvakkien on tuulivoimaloita peukuttaa, nekin pilaa luontoa. Kaikki apinoiden kexinnöt pilaa luontoa. Apinat täyttää maan apinoilla, muovilla ja muulla paskalla ja tuhoo muutenkin maapalloa kaikin keinoin apinan raivolla.
ellauri065.html on line 601: Kirjassa syytetään punavihreitä veltosta kaiken hyväksymisestä. Konservatiivien mukaan yhteiskunnalla pitää olla selkeitä arvoja ja kriteerejä. Kun tällaisia kriteerejä sitten sovelletaan, konservatiivit valittavat, että kirkkoihin ja yritysten johtokuntiin tunkeudutaan. Konstigin mukaan konservatiivit pitävät ihmisluontoa melko pysyvänä. Ihmisessä on “peto pinnan alla”, ja ihmisen “kapasiteetti pahaan on järkyttävä”. Heti seuraavalla sivulla kuitenkin kirjoitetaan, että “ihmistä ei voi ymmärtää abstraktina kokonaisuutena, koska hän on sellainen kuin on juuri siksi, että hän on syntynyt tietyssä paikassa ja ajassa”. Jälkimmäinen sitaatti voisi olla kenen tahansa postmodernin marxistin näppäimistöstä, koska siinä kiistetään pysyvä ihmisluonto ja korostetaan, että instituutiot ja yhteisöt mulkkaavat ihmisen käytöstä.
ellauri080.html on line 34: Sixi, oi Polykles, tutkittuani apinan luontoa kauan (olen elänyt 99 vuotta, ollut tekemisissä monien ja monenlaisten luonteiden kanssa ja vertaillut niitä erittäin huolellisesti), ajattelin että minun on kirjoitettava sekä hyvistä että huonoista apinoista, miten izekukin käyttäytyy elämässä. Uskon näet, oi Polykles, että pojistamme tulee parempia apinoita, jos heille jätetään muistelmia, joiden esimerkin mukaan he voivat valita yhdessäolon ja seurustelun parempiluontoisten apinoiden kanssa, jotta eivät olisi heitä huonompia.
ellauri082.html on line 483: Luonnonuskonto on luonnonpalvontaan perustuva uskonto. Luonnonuskontojen kannattajat katsovat edustavansa henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvia uskontoja ja elämäntapoja. Suurimpana yhteisenä tekijänä eri luonnonuskontojen välillä pidetään kunnioitusta luontoa ja sen kiertokulkua kohtaan. Ihminen nähdään osana tätä kiertokulkua: ihminen ei ole luonnosta erillinen eikä sitä ylempänä tai alempana.
ellauri082.html on line 485: Joojoo ihminen on tietysti osa luontoa muttei sitä siitä syystä tarvi palvoa. Palvominen on typerää. Sehän on kuin kumartaisi omaa persettään, mikä ei ole fyysisesti mahdollista ilman peilejä tai kameraa.
ellauri082.html on line 487: Viihdetuubassa on aivan käsittämättömiä sekopäisyyxiä, vesipäisiä naisia joilla on kaulakoruina kuolleita lokkeja ja sen seizemän ihmisraatoa mitä mielikuvituxellisimmin paloiteltuna kuin jotain kiinalaisia vihannexia. Tales to thrill striped ass baboons. Mikä näitä kumikauloja oikein vaivaa? Tiedänhän mä sen: tylsistyminen. Mulle henk koht riittää ruokkia pikkulintuja jänixiä ja mixei myös rottia. Ne on kaikki nekin osa luontoa. Muttei niitä siitä syystä tarvi palvoa. Senkun elää niin että jää toisillekin vielä tilaa elellä. Ja tarkoitan nyt ennen kaikkea tota kierrätystä ja noita karvaisia ja höyhenpukuisia frendejä.
ellauri088.html on line 633: Omalaatuinen ja hyvänluontoinen sanaleivos salaneuvos ja miljunääri Tobler (Robert Walserin Konttoristin pomo oli Herr Tobler auch. Kirjailijat kexi nimen toisistaan riippumatta natustaessaan Tobleronea.) haluaa tutkia ihmisluontoa. Hän osallistuu nimellä Eduard Schulze oman firmansa, maailmankuulujen Putsblank-tehtaiden kilpakirjoituxeen ja voittaa toisen palkinnon: 10-päiväisen oleskelun Bruckbeurenin Grandhotellissa Alpeilla. Sinne matkustaa Tobler kokeazeen, miten ihmiset reagoivat köyhään surkimuxeen. Seuralaisexeen se ottaa pitkäaikaisen palvelijansa Johannin, joka esittää hotellimajoituxen aikana rikasta laivanvarastajaa.
ellauri102.html on line 115: Ennen kuin samoja merkkituotteita pystytään myymään samalla tavoin ympäri maailmaa, nuorten itsensä tāytyy kuitenkin samastua uuteen ryhmäänsä. Siitä syystä useimmat maapallonlaajuiset mainoskampanjat keskittyvät yhä vielā tehokkaammin juuri globaalin nuorison idean markkinointiin. Tämā merkitsee erirotuisten, toisiinsa sulautuvien kasvojen kaleidoskooppia, rastapalmikoita, pinkkejä hiuksia, hennalla värjättyjā kämmeniä, lävistyksiä ja tatuointeja, mukana muutama kansallislippu ja välahdys vieraskielisistä katukilvistä, vähän kiinalaista ja arabialaista kirjoitusta, siellä täällä jokin (ja ehkä toinenkin :) englanninkielinen sana, ja kaiken kuorrutuksena kerros sähköistä musiikkia. Fredan luontoaiheisen muotikaupan ikkunassa ei ollut ainoatakaan suomen kielen sanaa, vaikka kauppiaat oli valtalinjan koiria.
ellauri107.html on line 131: Peppu seuraa jo tuiki tuttuja lainalaisuuxia: koska se on egoistinarsisti, se on myös oikeistolainen talousliberaali ja vanhetessaan muuttuu yhä konservatiivisemmaxi. Trumppia se ei sietänyt vaikka se on yhtä ilkeä ja yhtä nousukas, koska se on rikkaampi ja kuuluisampi eikä riittävästi snobi. Sehän on vaan raamatulla vinkkaava saxalainen protestanttigrynderi. Filistealaisten maat katoaa GT-sählämien sandaalien alle kuin Helsingin valtaamat Sipoon luontoalueet Velmu Viurusilmän grynderien kartalta.
ellauri115.html on line 472: Luulen että tää valtava mielipideviidakko syntyy ensi sijassa ihmisen älyn tylsyydestä; ja toisexi ylpeydestä. Meillä ei ole keinoa mitata tätä valtavaa konetta, emme pysty laskemaan sen toimintaperiaatetta; ei tiedetä sen johtoaatetta eikä lopullista tarkoitusta; ei tunneta izeämme, ei luontoa eikä pirtua joka sitä liikuttaa; ei tiedetä onko apinoita 1 vai monta; meitä ympäröivät läpipääsemättömät mysteerit. Nää mysteerit on järjen alueen ulkopuolella, me luullaan että päästään niiden läpi järjen machetella, mutta kaadutaan omaan oveluuteemme. Tämän mielikuvitusmaailman läpi ize kukin raivaa tiensä jota pitää oikeana; kukaan ei tiedä viekö tie perille. Kuitenkin haluumme tietää ja ymmärtää sen kaiken. Se yx asia jota emme tiedä on tiedettävän raja. Luotamme mieluummin höpsismiin ja uskomme mikä ei ole totta, kuin myönnämme ettei kukaan näe mitä oikeasti on. Ize ollaan murto-osia jostain isosta kokonaisuudesta jonka rajat on meidän ulkopuolella, murto-osa jonka luoja nakkas tienoheen riitelemään keskenään, tarpeexi turhamaisina että halutaan selvittää kokonaisuuden luonne ja meidän pelimarkat siinä.
ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
ellauri115.html on line 711: Kun nyt on päätelty aistiesineiden havainnosta ja mun sisäisestä tietoisuudedsta, joka johtaa mut päätellä syistä ja synnyistä syvistä diginatiivijärjellä päätotuudet jotka on mulle ihan need to know tietoa, mun täytyy nyt eziä sellasia käyttäytymisperiaatteita kuin niistä voi vetää, ja sellissiä sääntöjä jotka mun täytyy asettaa oppaaxeni tämän maailman kohtaloni täyttämisexi, mitkä oli mun money makerin meisinki. Käytän yhä samaa mefodia, en johda näitä sääntöjä korkekoulufilosofiasta, vaan löydän ne mun syömmin syvyyxistä, mihin ne on kirjoitettu tulipunaisilla kirjaimilla mitä mikään ei voi kumittaa. Mun tarvii vaan konsultoida izeäni sen suhteen mitä mä haluun tehä; se mikä musta tuntuu oikealta on oikein, mikä mun mielestä on väärin on väärin; omatunto on paras kasvomuisti; ja se on vaan kun tinkaamme omastatunnosta kun meillä on tarve sofistikoituihin argumentteihin. Meidän eka velvollisuus on mua izeäni kohtaan; kuitenkin miten usein toisen äänet kertoo että kun me haetaan omaa hyvää toisten kustannuxella me tehdään pahaa? Me luullaan seuraavamme luonnon opasteita, ja me vastustetaan sitä; me kuunnellaan mitä se sanoo meidän aisteille, ja me haistatetaan huilu sillä mitä se sanoo meidän sydämmelle; aktiiviolento tottelee, passiivi komentaa. Omatunto on sielun puheääni, passiohedelmät on ruumiin ääntelyä. Onko kumma että nää äänet usein kiistelevät kuin Aku Ankan korviin kuiskuttelevat kaxi pikku avataria? Ja kumpaahan meidän olis kuultava? Saat 2 arvausta. Liian usein järki pettää meitä; meillä on erinomainen syy epäillä sitä [jos se nimittäin sattuu olemaan aika heikko]; mutta superego ei koskaan petä meitä; se on miehen ainut tosi opaste; se on sielulle mitä vaisto on ruumiille, [Alahuomio: Moderni filosofia, joka myöntää vaan mitä se voi ymmärtää, varoo myöntämästä tätä hämärää kykyä jota sanotaan vaistoxi joka näyttää opastavan muita elukoita kuin tikanpoikaa puuhun ilman hankittua kokemusta. [No on se meilläkin, lue vaikka Paul et Virginie, tai jos et jaxa kazo sitten leffa Blue Lagoon.] Vaisto, joittenkin meidän viisaiden viisaustieteilijöiden mielestä, on vaan salainen ajattelutottumus, joka on hankittu ajattelemalla; ja siitä miten ne tän kehityxen selittää voisi päätellä että lapset miettii enemmän kuin isot ihmiset: tää on outo paradoxi jota pitäis tutkia. Mut ei mennä tähän nyt, vaikka mun pitää kysyä mikä nimii pitää antaa sille innolle jolla mun koira jahtaa myyriä jota se ei edes syö, tai kärsivällisyydelle jolla se joskus kazoo niitä tuntikausia ja taitoa millä se nappaa ne, heittää ne jonkun matkan päähän kolosta kun ne tulee esille, ja sit tappaa ne ja jättää ne lojumaan. Kuitenkaan kukaan ei opettanut sille tätä urheilulajia, eikä kukaan edes kertonut sille että on sellaisia otuxia kuin myyriä. Taas kysyn, ja tää on tärkeämpi kysymys, mix kun mä uhkailin tätä koiraa ekan kerran, mixe heittäytyi maahan tassut ristissä kuin armonanoja .....ihankuin laskelmoidusti muhun vedoten, asento jonka se olis ottanut, jos mä olisin pitänyt pintani ja jatkanut sen mätkimistä siinä asennossa? Mitä hä! Oliko mun koira, tuskin pentu, omaxunut moraali-ideoita? Tiesikö jo armon ja avokämmenen merkityxen? Millä hankitulla tiedolla se yritti hillitä mun vihaa heittäytymällä mun armoille? [Nojaa, tää vaan osottaa että sellainen käytös on luontaisesti koiramaista.] Jokainen koira maailmassa menettelee melkein samalla tavall samoissa olosuhteissa, enkä mä väitä mitään mitä jokainen ei voi ize kokeilla, hankkia vaan koiran ja jonkun astalon. Voisko filosooferit, jotka niin ivallisestri hylkää vaiston, ystävällisesti selittää tän vaan aistimusten leikkinä ja kokemuxen jonka ne olettaa että me ollaan hankittu? Antaa niiden antaa selitys joka kelpaa joka tolkun äijälle; siinä tapauxessa mulla ei ole enempää sanottavaa, enkä sanokaan enempää vaistosta.] Se joka tottelee omaatuntoa noudattaa luontoa eikä sen tarvi pelätä menevänsä harhaan. Tää on hyvinkin tärkeä asia, jatkoi mun hyväntekijä, nähdessään että mä meinasin keskeyttää sen; anna mun pysähtyä hetkexi selittämään tää paremmin, se sanoi kovempaa ja kiireemmin.
ellauri117.html on line 56: On pakko vastustaa joko luontoa tai yhteiskuntalaitoksia, tulee kehittää joko apina tai kansalainen; sillä molempia ei voi yhdellä haavaa tehdä.
ellauri117.html on line 103: Tarkatkaa luontoa ja seuratkaa sen osottamaa tietä. Se harjottaa lapsia lakkaamatta; se karkaisee niiden voimat kaikenlaisilla koettelemuksilla; se opettaa niille aikaisin mitä tuska ja kärsimys on. Hampaiden puhkeaminen synnyttää niissä kuumetta; kova vatsakipu tuottaa niille kouristuksia; vahva yskä on vähällä tukehduttaa ne; vatsamadot niitä vaivaavat; verenrunsaus turmelee niiden ruumiinnesteet; eri hapot käyvät ja synnyttävät niiden ihoon vaarallisia vihoittumia. Melkein koko tämä alkuikä on täynnä tauteja ja vaaroja. Puolet kaikista lapsista, jotka syntyvät maailmaan, kuolee ennen kahdeksatta ikävuotta. Kun nämä koettelemukset ovat ohitse, lapsi on vahvistunut, ja niin pian kuin se oppii elinvoimiaan käyttämään, tulee elämän perustus varmemmaksi.
ellauri117.html on line 703: Oli ihan oikein että länkkärit vei inkkareilta maat kun ne ei osanneet kunnolla riistää luontoa. Riistettiin sit niitä. Orjuus on A-ok jos jotkut on niin orjamaisia, esim neekereitä. Ne on sit sellasten omaisuutta, jotka on ize omaa omaisuuttansa.Vittu mikä perseennuolija, ize vaan jonkun ahneen kreivin henkilääkäri. "Jumala antoi vallan ottaa yhteismaan omaxi määräämällä raivaamaan sen. Apinaelämän laatu vaatii työtä ja työainexia ja siten välttämättä panee alkuun yxityisomaisuuden." Jokainen on oman elämänsä Seppo, kaikilla on samat mahixet. Seppo olet oikea sonni! Jos mulla olis Locke tässä niin potkisin sen selkäruodon hatun läpitte. Sehän on kuin Marxin pilakuva. Liberaalit länsimaat ylpeilevät Lockepaskalla ja rynttäävät yhtä silmittömästi huono-osaisempia kuin muutkin ellei pahemmin.
ellauri118.html on line 42: Chorderlos de Lacloxen Vaarallisia yhdyshenkilöitä -kirjasesta näkee hyvin millaista panotouhu oli ennen ehkäisypilleriä. Romanttisia tissejä, kyynelehtimistä ja kädenpuristuxia, kirjelappusia ennen kaikkea. Mikä helpotus kun kamat lopulta on pussissa. Heippa kukka! ja eiku seuraavaan. Romantiikka ei ole muuta kuin tunnelmointia kun ei pääse viivalle. Rakkaus avustaa luontoa, kuten de Laclos osuvasti muotoilee, vetää tikanpojan puuhun niin sanoaxemme. Nyt on vaan kimalaiset aika lopussa, kukat nyyhkivät ja käpristyvät helteessä. Koirasapinoiden siittiöt on hakusessa, pojat rupeavat harmaasexuaaleixi. Pahalta näyttää.
ellauri142.html on line 559: Minä olen nyhjässyt kaiken tyhjästä, paizi ei tyhjää missään ollutkaan, kaikkialla oli täyttä. Revi siitä. Kun Minä ilmestyn inhimillisessä muodossani, niin hullut Minua halveksivat. He eivät tunne Minun korkeinta luontoani maailmankaikkeuden herrana. Minä olen uhri; Minä olen uhritoimitus; Minä olen uhrilahja; Minä olen lääke; Minä olen ylistyslaulu (mantra 6 ) ja öljy; Minä olen tuli; sekä myös uhrin hyvä tuoksu. Minä olen maailmankaikkeuden isä, äiti, ylläpitäjä ja siittäjä, maailman suuri herra. Minä olen totuuden tuntemisen esine, puhdistus, pyhä tavu ”AUM”. Minä olen Rig-, Sama- ja Yadshur-Veda. Minä olen tie, totuus ja elämä, isäntä, käskijä, vieras, asunto, pakopaikka, ystävä, alku ja loppu, varastohuoneen paikka ja sisältö, iankaikkinen kuolematon siementäjä.
ellauri142.html on line 666: Vaan ei se enää piisaa klaanitasolla! Klaanissa on yksi aaprahammi, patriarkka, jota porukoiden pitää kumarrella joukolla. Tää innovaatio tuli varmaan nomadeilta, telttakansalta, joilla muuta luontoa ei liiemmältä ympärillä ollutkaan, noita lampaita hemmetisti ja tuulenpuhureita vaan, jotka puhuroivat "mää oon" taikka vaihtoehtoisesti määki että pää. Mää oon tästä lähin ainoa, älä helvetissä ota muita jumalia! Lytättyjen naapureiden jumalista saa kätevästi lisää perkeleitä, niinkuin mezäsuomalaisten perkunas. Klaanin tehtäväxi tuli tehdä loppu verikostosta, joka toimi kuin junan vessa vielä puskajusseilla, mutta aseistuxen parannuttua kävi klaanijohtajille kalliixi. Eliskä äläpä lähde juippi enää kostoretkelle, käännä toinen poski ja anna klaanipääliköiden hoitaa riita-asia.
ellauri151.html on line 660: Tässä yhteydessä on muistettava se vanha huomio, että peliteoria pelaa sillä oletuxella että pelaajat ei ole osa peliä. Eli niiden toimintaa ei ole rajoitettu säännöillä ainakaan niin pitkälle että niillä on vaan 1 pelitapa; muuten ei koko teoriaa edes tarvita. Tää liittyy tohon Wittgensteinin kymysyxeen: miten niin jumala on koko luonto ja osa luontoa? Peliteoreettinen selitysmalli eli teologia ei skulaa ellei pelaajat eli apinat ja niiden jumalat ole joteskin luonnon ulkopuolella. Niinkun ne tietysti tuppaavat kerskumaankin, vaikka se on puppua.
ellauri152.html on line 457: Vanhemmiltani sain todistukseksi vain pyhät kirjat joiden mukaan näin oli. Mutta kirjat olivat vain paperia ja mustetta ja ihmiset olivat ne kirjoittaneet. Tiesin jo että myös kristityillä oli kirjoja joihin oli kirjoitettu että juutalaiset olivat syntinen rotu ja ettá tuomiopäivänä he joutuisivat ikuiseen kadotukseen koska olivat hylänneet Jeesuksen. Tiesin myös kerettiläisistä kirjoista jotka kielsivät sekä Mooseksen että Jeesuksen. Veljeni Joshua joka oli yksitoista vuotta vanhempi kuin minä (kaksi tyttoä meidän välistämme oli kuollut tulirokkoon) puhui usein tästä äitini kanssa. Näissä kirjoissa väitettiin että maailma oli miljoonia vuosia vanha, satoja miljoonia (oik. miljardeja). Ihmiset eivät polveutunect Aadamista vaan apinoista. Jumala ei ollut luonut maailmaa kuudessa päivässā vaan maa oli repeytynyt irti auringosta ja sen jäähdyttyä miljoonia vuosia sen pinnalle oli kehittynyt elollisia olentoja. Muinaisolentojen jälkiä löydettiin kivistä ja meripihkasta. Neljäkymmentä ja viisikymmentä miljoonaa vuotta sitten eläneiden eläinten luita ja sarvia löydettiin. Mooses ei ollut erottanut Punaista merta, Joosua ei ollut pysäyttänyt aurinkoa Gibeonissa eikä Messiasta tulisi koskaan. Veljeni ei puhunut Jumalan ihmeistä vaan luonnon ihmeistä. Miten mahtava ja suurenmoinen luonto oli! Tähdet joiden valo tavoitti meidat miljoonien vuosien kuluttua. Kaikki mikä oli olemassa: ihmiset, koirat, siat, luteet, meri, joet, vuoret, kuu olivat osa tátä luontoa.
ellauri152.html on line 459: Mutta kaikessa suuruudessaan luonto oli sokea. Se ei tehnyt eroa hyvän ja pahan välillä. Maanjäristyksessä hyvät kuolivat synnintekijoiden kanssa. Tulvat huuhtoivat alleen synagogat ja kirkot, rikkaiden kartanot ja köyhien hökkelit. Kulkutauteihim menehtyi sekä hurskaita että kerettiläisiä. Tämă luonto et ollut alkanut koskaan eikä voisi päättyä milloinkaan (no...). Se seurasi omia lakejaan. Se oli hiekkaa, kalliota, sähköä, valoa, tulta, vettä. Aivommekin olivat osa tâtă luontoa. Päämme ajattelivat mutta luonto ei. Silmämme näkivät ja korvamme kuulivat mutta luonto oli sokea ja kuuro. Se ei ollut sen viisaampi kuin kadun mukulakivi tai pihassamme oleva suuri roskatynnyri.
ellauri158.html on line 72: Tässä on heti pari perinteistä ajatusvirhettä. Primus moottori eli liikkumaton liikuttaja Aristoteleelta, ja ontologinen jumalan olemassaolotodistus yhdessä lauseessa. Sehän on kuin kysyisi kuin Itchele: Mitä oli ennen luontoa? Mitä oli ennen jumalaa, vastasi isoveli Singer juutalaisittain Iisakille kysymyxeen kysymyxellä. Skolastiikan käsiaseista puuttuu enää ex nihilo nihil fit ja riittävän syyn periaatteen neljä juurikasta.
ellauri160.html on line 627: Pääni putosi takaisin pielukselle ja makasin siinä äänettömänä ihmeissäni. Olin luvannut isälleni että käyttäytyisin juutalaisen tavoin Varsovassa. Matkalla tänne olin vielä kerrannut filosofiani, joka oli vastalause juutalaisuudelle. Juutalaisessa henkilöityi vastalause luonnon ja myös Luojan tekemiä vääryyksiä kohtaan. Luonto tahtoi kuolemaa, mutta juutalai nen valitsi elämän; luonto halusi hillittömyyttä, mutta juutalainen halusi pidättyvyyttä; luonto tahtoi sotaa, mutta juutalainen, varsinkin diasporassa elävä (erittäin kehittynyt juutalainen) etsi rauhaa. Kymmenen (oik. 613) käskyä olivat itsessään vastalause luonnon laeille. Juutalainen oli ottanut tehtäväkseen lannistaa luonnon ja valjastaa sen palvelemaan Kymmentä käskyä (oik. 613). Koska juutalainen toimi vastoin luontoa, se halveksi häntä ja kosti hänelle. Mutta voitto ol juutalaisen puolella. Juutalainen ei luopunut taistelusta, vaikka hänen olisi ollut käytävä sitä Jumalaa vastaan. Niinpä, juutalaiset on kuin lutikat, ei niitä tapa mikään, kuten sai Ezra Poundkin huomata.
ellauri162.html on line 573: Esimerkiksi, kun Aatami ja Eeva karkotettiin Paratiisista, Victor kuvailee heitä ulosheittäviä tuulia (vv. 530-536): se on tuulenhenki (spiritus, v. 532) joka hallitsee luontoa ikäänkuin jumalan stuntmannina. Victor ei jätä pois Jumalan päätöstä karkottaa lemmenpari, ollakseni varma, mutta hän ei myöskään tee siitä kertomuksen keskipistettä. Tyypit heitetään vaivihkaa ulos takaovesta. Tämä suuntaus näkyy koko runossa. Jopa kaikkein dramaattisimpien tapahtumien jälkeen (Aatamin ja Eevan karkotus Paratiisista, tulva ja sen jälkiseuraukset sekä Sodoman tuhoaminen), pelastuksen toivoa heilutetaan epigrammaattisesti lukijan nenän edessä tavanmukaisella tyylillä.
ellauri163.html on line 567: Mutta kimeerisen vapaan tahdon partisaanit sanovat: jos et voi luoda mitään, jos et vapaavaihteisella fiiatilla voi antaa sellaista motiivia tai motiivia, jota sillä ei luonnollisesti ollut, et ole vapaa! — Jos se tehdään, olemme vapaita, emmekä muuten ole vapaita: sen sijaan, että teeskentelisimme, kuten te, annamme voiman motiivin yksinkertaisella (?) tahdolla, salaperäisellä, omituisella teolla, vastoin kaikkia tieteellisiä lakeja, kun meikäpojat taas, me teeskentelemme antavamme sen sille soveltamalla sitä älykkäästi assosiaatiolakia. Komennamme ihmisluontoa vain tottelemalla sitä. Ainoa tae vapaudestamme on psykologian lait, jotka ovat myös ainoa mahdollinen vapautumisvälineemme. Meillä on vapaus vain determinismin puitteissa.
ellauri180.html on line 463: Se toinen vaihtoehto on perustuotanto elukoita lisäännyttämällä, kurjistamalla ja syömällä ja/tai kasvikuntaa monokulttuurixi köyhdyttäen ja luontoa sillä lailla pilaten. Reviirit on pian jaettu ja sen jälkeen eikun niitä partioimaan alfa- ja beettasusina ja/tai tuomaan kortta pesään jossa jokainen termiitti tietää paikkansa. Nää on laumaeläimen ja eusosiaalisen myyriäisen kilpailuvaltteja. Pesän päällystö pitää huolen että säilyttävät arvot pysyy kunniassa ja status quo tavoiteltavana ja ylistettävänä joka pyhänä.
ellauri185.html on line 653: Sillä kun vain harvat ovat uskovaisia ja vain vähäinen osa ihmisistä elää kristillisesti: ei vastusta pahaa, ei itse tee pahaa, niin on Jumala antanut niille, jotka eivät kuulu kristittyihin eivätkä Jumalan valtakuntaan, toisen hallintojärjestelmän ja heittänyt heidät miekan hallitusvallan alaisiksi, niin että he, vaikka sitä mielellään tahtoisivatkin, eivät voi noudattaa pahaa luontoaan, ja jos he niin tekevät, eivät he ainakaan voi tehdä sitä pelotta kaikessa rauhassa ja onnekseen.
ellauri188.html on line 48: Suomenruozalaiset suojelevat rannikolla luontoa merimezoilta, haahkoilta ja susilta nirhaamalla minkkejä ja supeja. Taivaallinen sotajoukko jakaa oikeutta pyssyt olalla.
ellauri221.html on line 417: Mut tää termiittiapina ei ole jättänyt tätä tähän, vaan ize aktiivisesti tuhoaa omaa ympäristöään, sahaten silmät auki oxaa jolla istuu reppuperseellään. On keksinyt keinot ja muuttanut eri paikkoihin kuten esim naapurimaahamme Ruoziin. Ihminen ei ole koskaan ottanut luontoa realiteettina, johon pitää sopeutua."
ellauri221.html on line 421: Se onko luontoa olemassa alkaa olla erittäin hyvä kysymys. Villipuita ja villikaloja on tosi vähän, jälellä olevat kloorikanat, varixet ja Suomeen tunkeutuneet serviilit ovat urbanisoituneet. Ruipelot tyhmät golflakkipäät poseeraavat koleerapuistossa. Riittakin tykkää enemmän puistomaisesta. Wolfram vähentää diversiteettiä päältä ajettavan penkiltä.
ellauri222.html on line 1109: Nyt ollaan loppuvizeissä. Salen nauru nousee vikkelämmin kuin sen pieni pipu. Pahanilkinen keltahampainen käkätys kohdistuu enimmäxeen lähimmäisiin eikä luontoon (ikuisuus mukaanluettuna), joka muka koittaa nujertaa Topin mahdin. Se ei koskaan onnistu. Paskanmarjat, toivominen on osa luontoa, yhtä ennustettavaa kuin kaikki muukin. Luontokappaleet pitävät mahdollisena että juuri niille käy hyvä pulla, sitähän toivominen on. Kuten Sale hetken ajan tajuaa vahingoniloisena köyhtyneelle ex-vallasrouvalle, apinat erheellisesti luulevat että se mikä tapahtuu tapahtuu jotenkin juuri heille. Käytännössä vain joillakin käy viuhka ja useimmilla ei, mutta se riittää luonnonvalintaan.
ellauri248.html on line 231: Wallusta tavoite on kohti suurinta mahtavuutta ja loistoa. Jotain esasaarismaista kukoistusta ehkä. Koko ajatus on aivan pielessä. Tavoite on elää vaatimattomasti kuin Muumin pikku ötökät vahingoittamatta ympäristöä eikä muuta luontoa.
ellauri260.html on line 213: Hän väitti (vastoin varhaisbuddhismin ja bolshevismin anatman-kantoja) että ihmisillä on sielu ja että he ovat siksi luonnon ja hengen risteyksessä. Hän uskoi, että ihmisten pitäisi voittaa ei-hengellinen luontonsa jatkuvasti pyrkimällä tuhoamaan hengetöntä luontoa, toinen hänen eettisen aktiivisuutensa ja elämän tarkoituksensa (EFK) näkökohta.
ellauri260.html on line 359: Eli siis Euckenin miälestä ennen oli paremmin kuin apinalle kerrottiin että se on osa jotain sitä isompaa, vaikka jotain taivaanvahvuutta, kun taas nää humanistit näkevät maapallossa vaan apinalle luontopalveluja tarjoavan ympäristön jota se saa mielin määrin raiskata. Sit nää Kant ja sen perässäjuoxijat saxalaiset idealistit peukuttivat sitä vanhaa vaihtoehtoa että koko maailma on vaan solipsistin aivokummitus, mutta eihän sekään pelittänyt sen paremmin kuin noi entiset hullutuxet. Mixei porukat vaan tunnusta kuin pienipäisen Helmin äiti että apina on vaan osa luontoa, eikä edes arvokaskaan osa sitä, vieraslaji pikemminkin, kun ei osaa pitää kurissa lajin kasvukäyriä.
ellauri266.html on line 538: Hänen vuoden 2013 kirjansa The Bonobo and the Atheist tutkii ihmisen käyttäytymistä primatologin silmin ja tutkii, missä määrin Jumalaa ja uskontoa tarvitaan ihmisen moraaliin. Pääjohtopäätös on, että moraali tulee sisältä ja on osa ihmisluontoa. Uskonto tulee siitä samasta reiästä..
ellauri266.html on line 541: Lokakuussa 2016 de Waal oli vieraana BBC Radio Four -ohjelmassa The Life Scientific. Kesäkuussa 2018 de Waalille myönnettiin Barcelonan luonnontieteiden museon äskettäin perustama NAT-palkinto . Palkinto, joka jaetaan ihmisille tai instituutioille, "jotka ovat referenssejä tavastaan tarkastella ja selittää luontoa joko siksi, että he ovat kannustaneet ammatillista sitoutumista luonnontieteellisiin tieteenaloihin tai koska he ovat vaikuttaneet merkittävästi luonnonsuojeluun", myönnettiin de Waalille. hänen näkemyksestään eläinten käyttäytymisen kehityksestä, kun hän on luonut rinnakkaisuuden kädellisten ja ihmisten käyttäytymisen välille sellaisissa asioissa kuin politiikka, empatia, moraali ja oikeudenmukaisuus."
ellauri267.html on line 1054: Muurahainen. Kyllä, kiitän luontoa.
ellauri272.html on line 59: Greyn kirjoja pitävät monet Villin lännen kirjallisuuden lukijat alan parhaimpina, ja hänen tyylillään on monia jäljittelijöitä. Kirjoissa on jännitystä, niissä kuvataan Villin lännen luontoa, mm. intiaaneja. Intiaaniheimot, jotka olivat lukijoille eksoottisia, kuten navajot ja mormonit, ovat hänen kirjojensa pääasiallista ainesta. Näitä ryhmiä hän kuvaili syvällisesti, paljon aikaansa edellä olevalla tavalla. Grey kuvasi yleensä intiaanit joko jaloina ja jäljittelyn arvoisina tai pahojen valkoisten mormooonien uhreina. Grey oli yksi ensimmäisistä viihdekirjailijoista, joka käsitteli mormoniuskoa vakavasti.
ellauri276.html on line 255: Runossa ei ole vertailua, koska tekijä ei voi verrata luontoa, pellon kauneutta mihinkään. Minusta tuntuu, että on mahdotonta löytää jotain kauniimpaa kuin kirkas, raikas aamunkoitto yhä kirkastuvan taivaan taustalla. Jokainen ihminen pysähtyy tahattomasti ja kuvittelee tämän viehättävimmän kuvan. Tekijällä ei myöskään ole hyperbolia, sillä luonnon suuressa kauneudessa ei ole mitään liioittelua.
ellauri276.html on line 488: Toiseksi, pian sen jälkeen, kun Kavanagh hävisi tämän tapauksen, hänellä diagnosoitiin keuhkosyöpä ja hänet vietiin sairaalaan, jossa häneltä poistettiin keuhko. Toipuessaan tästä leikkauksesta rentoutumalla Grand Canalin rannalla Dublinissa Kavanagh löysi uudelleen runollisen näkemyksensä. Hän alkoi arvostaa luontoa ja ympäristöään ja sai niistä inspiraatiota moniin myöhempiin runoihinsa. Elvis Costellosta ja Kavanaghista tuli lopulta hyviä ystäviä, ja Kavanagh huomautti äänestäneensä häntä oikeudenkäynnin jälkeen.
ellauri277.html on line 454: The Dark Knight -elokuvassa useat hahmot – Batman/Bruce Wayne, Harvey Dent, luutnantti Gordon, gangsterit ja Gothamin ihmiset – joutuvat mahdottomien valintojen eteen. Jokeri nauttii tilanteiden luomisesta, jotka pakottavat ihmiset toimimaan vastoin moraalisia sitoumuksiaan, lakia, parempaa luontoaan ja etujaan vastaan. Ohjaaja Christopher Nolan sanoi Newsweekin haastattelussa: "Jokeri saa iloa ottaa vastaan ​​jonkun sääntökokoelman - heidän etiikkansa, moraalinsa - ja kääntää heidät toisiaan vastaan. Paradoksi on tapa, jolla teet sen – antaa ihmisille mahdottomia valintoja.” Jokeri on oikea piru miehexeen.
ellauri285.html on line 161: Syyllisellä ihailulla seurataan, kuinka tämä taitojen mestari, joka on merkittävä hahmo omassa kirjassaan, houkuttelee juutalaiset marionettinsa ansoihin, jotka hän on heille laskenut. "Aja luontoa haarukalla", Horace sanoo, "mutta hän palaa jatkuvasti."
ellauri285.html on line 320: Sokrates huomauttaa, että jos molemmat vaihtoehdot olisivat tosia, ne yhdessä muodostaisivat noidankehän, jossa jumalat rakastavat mitä rakastavat, koska se on hurskasta, ja hurskas on hurskasta, koska jumalat rakastavat sitä. Ja tämä puolestaan ​​tarkoittaa, Sokrates väittää, että hurskas ei ole sama kuin jumalanrakas, sillä se, mikä tekee hurskasta hurskaaksi, ei tee jumalan rakastamasta jumalan rakastamaa. Sehän olisi kuin herne herne! Kuitenkin, mikä tekee jumalan rakastamasta jumalan rakastaman, on se, että jumalat rakastavat sitä, kun taas se, mikä tekee hurskasta hurskaan, on jotain muuta (9d-11a). Siten Euthyphron teoria ei anna meille sitä hurskaan luontoa, vaan korkeintaan hurskaan ominaisuuden (11ab).
ellauri286.html on line 177: Hänen pohdiskelut merkistä paljastavat, kuinka vaikeaa on ymmärtää jonkin asian koko historia vain sitä tarkkailemalla. Ihmishenkiä kuitenkin määrittelee menetys – jopa niinkin arvokkaat esineet kuin jalokivet katoavat. Hänen viittauksensa Tubeen osoittaa erityistä ambivalenssia teknologiaa ja nykyajan yrityksiä hallita luontoa ja rakentaa tehokasta teollista elämää kohtaan.
ellauri288.html on line 167: Sitoudun kunnioittamaan tämän maan luontoa, kieliä ja kulttuureita, ja sitoudun kansalaisuuteeni, sen tuomiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, vilpittömin sydämin, oikeuxiin vielä vilpittömämmin kuin niihin muihin.
ellauri325.html on line 52: La nature, et, dans l'air tout rose, luontoa, ja ruusuisessa ilmassa
ellauri326.html on line 172: Salamanterit ovat siksi tekosyy puhua ihmisasioista. Kirjassa on paljon erilaisia ​​kirjallisia muotoja: journalistinen muoto, pamfletteja, jokapäiväinen kohtaus... ja siellä on jopa piirros, joka esittää Paul tai Louis Bourgetia, siis fossiilisia salamanteria Andrias scheuchzeria. (Siitä on kuva paasauxessa 33.) Tämä teos on täynnä teemoja: reflektio nationalismista, natsismista, totalitarismista, rasismista, ahneudesta, kapitalismista, talouden globalisaatiosta, lehdistön maailmasta, tiedeyhteisöstä, kielestä... ja myös ekologia, kaikkein ennakoivin teema, joka on hämmästyttävä Capekin ajalle, mutta joka on nykyään räjähtävä teema: kun riistämme luontoa kuoliaaksi, sillä on bumerangivaikutus ja se putoaa nenään!
ellauri326.html on line 210: Navigaattori löytää älykkäitä merisalamanterilajeja Tyynenmeren saaren rannikolta. Hän hyödyntää niitä helmenkalastuksessa ja auttaa niitä kehittymään. Emme aio keskittyä tiettyyn hahmoon, tarina kertoo eläintensä laajentumisesta, kuten historiallinen raportti, mutta mitä meidän on erityisesti muistettava tästä romaanista, on sen kritiikki luontoa, ihmistä kohtaan. Karel Capek on hyvin pessimistinen tästä ihmisluonnosta, tämä kirja on kirjoitettu 1930-luvulla ja julkaistiin vuonna 1936, ja on totta, että tuolloin se ei todellakaan ollut kovin hyvä. Se on eräänlainen filosofinen tarina, Karel Capek valaisee kaikkia yhteiskunnan virheitä kaikilla aloilla: kapitalismin lyhytaikainen opportunismi, tuhoisa nationalismi, lahkojen ylilyönne, rasismi, turha tieteellinen kiista, media, shshow bizz… Se liittyy 1930-luvulle, mutta sen aihe ei ole varsinaisesti vanhentunut ja sen ajankohtaisuus on varsin pelottavaa. Jotkut kohdat ovat erittäin hauskoja, kirja on koottu tiedostoksi, johon on lisätty lehdistön otteita, tosiasiat seuraavat toisiaan ilman varsinaisia ​​linkkejä, mutta kokonaisuus muodostaa hyvin yhtenäisen kokonaisuuden, se on fiktiota aiheesta ”Ihmiskunta katoaa, hyvä ero”, terävällä, irrallaan huumorilla ja kauhealla selkeydellä. Vasta aivan äskettäin kuulin tästä kirjailijasta, hän oli ehdolla Nobel-palkinnon saajaksi, mutta ei koskaan voittanut sitä. Salamanterien sodassa on klassisen, ajankohtainen, hauska, ajaton ulottuvuus, se kannattaa mennä tutustumaan.
ellauri335.html on line 437: Vesinorot on vesilain suojeluxessa. Vesilaki on lihaxikkaampi kuin luontoaktivistien suosimat höppiäiset ja pöppiäiset.
ellauri336.html on line 215: Rav Chaim Friedlander kirjoitti, että jatkuvalla nimittelyllä on toinenkin haitallinen vaikutus: lapsi uskoo lopulta, että se on totta! Kun lasta kutsutaan jatkuvasti tyhmäksi, huolimattomaksi, huijaukseksi, valehtelijaksi jne. tai jos vanhempi käyttää sanaa "aina" joka kerta kun lapsi tekee jotain väärin, lapsi luulee lopulta olevansa huolimaton, tyhmä tai valehtelija. Se uppoaa hitaasti sisään, ja vanhetessaan hän todella uskoo sen, koska hän ajattelee, että nämä ominaisuudet ovat osa hänen luontoaan ja että hän on syntynyt sellaisiksi. Kun tämä ajatuskulku alkaa, voi olla erittäin vaikeaa kouluttaa häntä toisin.
ellauri340.html on line 462: Vanhus haihtuu kuin pieru saharaan. Jäljelle jäänyt laikku huokui merkillistä, merkizevää voimaa, joka antoi meidän ymmärtää: Opp och hoppa, det är solsken och vackert väder. Herutuskuva teki meistä kexeliäitä. Aamiainen ruohikolla, viluntorjuntabunkkerin edessä. Ruskeat tuulenvireet tuoxuivat juuri sixi niin voimakkailta, että ne olivat peräisin vanhusjohtajamme housuntaskuista. Mitä nimeä olisimme hänestä käyttäneet? "Äijä! Lökäpöxy! mein Führer?" Outoja luontoelämyxiä, joita kirjavoittavat kaikenlaiset ihmisjäännöxet, voimalinjat, neuvostotankit ja lendekat. Ei varmaan Sloveniassa olekaan sen koskemattomampaa luontoa. Sotamies on 20, nainen 30, pelimies 50, varmaan vanhus sitten 80, jos jatketaan Fibonaccin sarjalla. Typerä kikka käyttää "me" muotoa vaik kertoja ei ole retkellä mukana.
ellauri344.html on line 207: K.A. Fagerholmin vuonna 1971 tekemässä haastattelussa nuori radikaali lyyrikko kertoo kannattavansa kommunismia, joka olisi "lähinnä ihmisen peruselämää, luontoa ja runoa". Hänen ihanneyhteiskunnassaan työtä ei tehtäisi voiton tähden, ja ihminen eläisi sopusoinnussa luonnon kanssa. Maailman vapaimmiksi yhteiskunniksi Laine arvioi Kuuban tai Kiinan. Revarikommunistien Kansan Uutiset -lehti ryöpytti Lainetta tämän revisionistisista sosialismikäsityksistä.
ellauri347.html on line 245: Fromm uskoi, että vapaus oli osa ihmisluontoa, johka joko hyökkäämme tai pakenemme. Hän huomautti, että tahdonvapautemme omaksuminen oli terveellistä, kun taas vapauden pakeneminen pakomekanismien avulla oli psykologisten konfliktien syy. Fromm hahmotteli kolme yleisintä pakomekanismia:
ellauri347.html on line 377: 5. Tuottava suuntaus. On terveellistä persoonallisuus samoin, jota Fromm toisinaan kutsuu henkilöksi ilman a kurkkunaamio. Tämä on henkilö, joka kiistämättä biologisia tarpeitaan ja sosiaalista luontoaan ei kuitenkaan karkoittele vapautta ja vastuuta. Hän laittaa korzun jos hoito insistoi. Tämä henkilö tulee perheestä, joka rakastaa ilman ylikuormitusta yksilöitä, joka pitää parempana peliteoriaa kuin sääntöjä ja vapautta kuin mukautumista.
ellauri348.html on line 117: Saduissa tyypillisesti kuvataan hyvän ja pahan taistelua. Lopussa hyvä voittaa pahan ja sankari saa palkkionsa. Etukäteen ei kande päättää ketkä ovat hyvixet, se ratkeaa siitä ketkä jäävät joholle. Sadut on siitä heikkoja, että ne ei kannusta muutosta, vaan suojelevat status quota, kuin jotkut tyhmät luontoaktivistit aapasuota.
ellauri348.html on line 195: Luonnosta huolehtiminen 3s. Luonnosta pitää huolehtia, koska kaikki tarvizevat kauniita maisemia samaan tapaan kuin leipää, paikan leikkiä ja rukoilla. Luonto tarjoaa meille luontopalveluja ja luontoelämyxiä. Maailman toivo on luonnon jylhyydessä, sanoi joku luontokirjailija nimeltä Muir 1800-luvulla. John Muir (21. huhtikuuta 1838 – 24. joulukuuta 1914) oli skottisyntyinen yhdysvaltalainen luonnontutkija, kirjailija ja yksi varhaisimmista luonnonsuojelun uranuurtajista Amerikassa. Silloin saattoi jylhää luontoa vielä ollakin laikuittain. Nuorten ilmastolakot mainitaan, muttei Greta Thunbergiä. Onnex onnex, sillä sehän on nyt paljastunut antisemiitixi vihervassarixi.
ellauri349.html on line 255: Heidi Liehu, Sara Heinämaa ja Eva Korsisaari ovat Saarisen löytöjä, paukuttaa henxeleitä hän. Evan sepustuxet on varsinaista perse/anus klisheetä: miehet on työelämäorientoituneita ja naisten tehtävä on varjella luontoa ja lisääntymistä. Sullon mun luonto. Mitäs läxit.
ellauri362.html on line 437: Oppisopimuskoulutuksensa päättyessä Crabbe palasi kotiin Aldeburghiin ilman tulevaisuudennäkymiä ja hänellä oli hyvin vähän tietoa parantamisen taidosta. Hänen kotinsa oli onneton äitinsä sairauden sekä isänsä hillittömyyden ja väkivaltaisen luonteen vuoksi. Näiden vuosien aikana raudan on täytynyt päästä hänen sieluunsa. Hän yritti harjoittaa ammattiaan Aldeburghissa, ja hänet nimitettiin seurakunnan lääkäriksi. Sillä välin hän kuitenkin opiskeli luontoa ja varsinkin kasvitiedettä tuloksin, jotka, elleivät häntä lääkärinä palvelisi, olisivat hänen runoudelleen suuri arvo. Hän jatkoi paljon lukemista ja pohdiskelua, ja hänen mielensä kääntyi ehdottomasti uskon ja hurskauden puoleen. Sarah Elmy oli hänen lohdutuksensa ja toivonsa (monia vuosia myöhemmin eräässä Tarinassa nimeltä The Lover's Journey hän kirjoitti kuuluisan kuvauksen vierailustaan hänen luonaan); ja hän jatkoi runojen kirjoittamista, josta vähän on säilynyt. Vuosiin 1775–1779 kuuluu useita uskonnollisia runoja, vaikuttava pieni pala Mirristä joka kertoo, kuinka hän veti kirjailijan "väärien nautintojen" helpotuksesta "ylevämpiin käsityksiin", ja tyhjä säeteos nimeltä Midnight, joka, joskin hyvin synkkä, päättyy järkevään ja vahvaan rohkeuteen.
ellauri364.html on line 249: Hermostuneiden lasten käsittely on laaja ongelma. Luonteenvikoja on jo aivan pikkulapsilla. Pieneen vauvaan tepsii lavemangi (Olavi). Joskus voi probleemalapsikin osoittaa aivan hämmästyttävää mielenlujuutta, esim. melkein stoalaista kykyä sietää kipua. Suurinta levottomuutta herättävät sellaiset heikkoudet, jotka koskevat luonnetta ja jotka lapsilla useimmiten ilmenevät epärehellisyytenä. Laiskottelu ja muu tottelemattomuus eivät sinänsä ole niin vaarallisia, mutta keksityt tekosyyt ja selitykset tekevät nämä piirteet kovin ikäviksi. Ja kuitenkin on itsepäinen, järkevä uhma ilman pienintäkään kaunisteluviettiä oikeastaan vieläkin ikävämpää! Lapsi on lähempänä omaa luontoaan, jos hän väittää olevansa syytön. Lapsuusvuosien ylistetty mielikuvitus ilmenee etenkin toiveajatteluna, vaikeutena erottaa valhe totuudesta. Kaikkein eniten vanhemmat kauhistuvat, kun epärehellisyys tulee ilmi näpistelynä (Riitta). Nykyään kuitenkin tiedetään, ettei lapsen epäluotettavuuden eikä pikkuvalheiden tarvitse herättää sen suurempaa pelkoa. Useimmat pikku syntiset - ja niitä on paljon! - kasvavat täysin hyviksi yhteiskunnan jäseniksi, vaikkapa lihavixi kääntäjixi. Useimmat aikuiset eivät nimittäin myöskään ole niin kovin kykeneviä vastustamaan kiusauksia. He pystyvät vain hiukan paremmin arvostelemaan päämäärää, keinoja ja tilannetta. Ei tosin voida kieltää, että myös omatunto, eli pelisilmä, sanan varsinaisessa ja kunnioitettavassa merkityksessä, kehittyy meissä vähitellen kasvuvuosina. Ensimmäisiä spontaanisia eetillisiä tunteita näyttää olevan toveruus ja sen velvoitukset, jotka kehittyvät myöhemmällä lapsuuden iällä pelkän totunnaisen kuuliaisuu- den ja rangaistuksenpelon kauden jälkeen. Klaaniajattelu kehittyy, tit for tat, viranomaisille ei vasikoida.
ellauri369.html on line 206: Hän nimitti osuvasti metsätaloutta kuolemansyleilyksi, kirjoitti maapallon tukehtuvan ihmislihaan ja toivoi, että mahdollisimman moni kuolisi pois pilaamasta luontoa.
ellauri374.html on line 445: ja anteliasta luontoa, sen ihmisten kovaa elämää, Bashkortostanin ryöstämistä ja
ellauri377.html on line 226: Irenaeus kirjoittaa: "Heillä on siis kolmenlaisia ​​ihmisiä, hengellisiä, aineellisia, ja eläin, jota edustavat Kain, Abel ja Seth. Nämä kolme luontoa eivät enää löydy yhdestä persoonallisuudesta, vaan ne muodostavat erilaisia ​ihmisiä. Aineisto lähtee tässä luonnollisesti turmeltumaan."
ellauri384.html on line 294: Solon teki rikoksen kuolleiden herjaamisesta. Mitä tulee eläviin, persoonaan kohdistuvat hyökkäykset olivat kiellettyjä kaupungin valtuustosaleissa ja tietyillä juhlilla. Solon tiesi, että kiusaaminen on osa ihmisluontoa, mutta hän perusti tiettyjä paikkoja, joissa oli laitonta sietää tätä heikkoutta. Sen tukahduttaminen kokonaan olisi ollut mahdotonta.
ellauri390.html on line 84: Makeaa elämää Floridan kuuman auringon alla? Romaani aikamme suomalaisista siirtolaisista, jorka eivät olleet nälkää paossa vaan verottajaa. Ketä olivat nuo aseistautuneet parrakkaat kapinoizijat? Ne ovat tuohikanooteissa melovia mingoja. Te ette tunne makvan luontoa jos luulette sen niin helposti pötkivän pois ilman päänahkoja!
ellauri390.html on line 367: Viipurissa syntynyt ja sotavankeudessa Venäjällä elänyt Kari Grandi kuolinpesä totesi, että Venäjä pystyi saamaan liikekannalle suunnattoman sotajoukon orjia, mutta suurimmalla osalla ei ollut isänmaanrakkautta eikä rohkeutta. Sotilaat alistettiin kovalla kurilla ja rautaisella harjoituksella kypsiksi sotapalveluun "ja tekemään sellaista, mikä on vastoin heidän luontoaan" eli tappamaan vähävenäläisiä ja tsuhnia.
xxx/ellauri027.html on line 714: Palataan vielä juhlakaluun. Pastorin tekis mieli samastaa Esa Saarinen Platoniin. Se nyt on ihan posketon ajatus, pardon my Saarish. Parempi vastine on Sokrates, joka ei sekään tiennyt mitään eikä sekään hävennyt sanoa sitä. Luonnon, ihmiskunnan ja ihmisen asema pitäs nostaa agendalle muutenkin kuin tässä juhlapuheessa. Pitäs tunnustaa ihmisyyden arvo. Väärin! Pitäs lakata lässyttämästä ihmisyyden arvosta ja ajatella vähän elukoitakin ja muuta luontoa. Ennen kaikkea pitäs lopettaa tuhoisa markkinatalous ja latistaa lätyxi sen typerät johtajat, puhumattakaan että koulutettas niitä lisää. Siirtyä kukoistuskierteestä hallittuun rapistumisliukuun.
xxx/ellauri044.html on line 914: Gripenberg aloitti kirjailijanuransa 1903 runokokoelmalla Dikter. 1900-luvun alussa hän kuului radikaaliin yltiöindividualistiseen Euterpe-ryhmään, joka kannatti vapaata rakkautta ja erotiikkaa ja vastusti valtionkirkkoa ja kristinuskoa. Tämän kauden jälkeen Gripenberg siirtyi runoudessaan ensin kotiseuturomantiikkaan Hämeen luontoa kuvaavissa runoissaan ja lopulta kiihkonationalistiseen sotaa ja valkoista Suomea kuvaavaan runouteen.
xxx/ellauri087.html on line 307: Esa Saarinen uskoo, että kun vastakkainasettelusta päästään ja lakataan kadehtimasta onnekkaampia, koronakriisistä kumpuaa myös maallista hyvää. Hän toivoo, että ihmiset alkaisivat tuntea itsensä enemmän osaksi luontoa, kun ne on täynnä koronavirusta, onhan sekin luonnoneläin. Olemme luonnon armoilla. Sen kohtalokas koronavirus on opettanut.
xxx/ellauri091.html on line 756: Erdogan on riisunut Turkin pois naistenmätkinnän vastaiselta liitolta, jonka aikanaan loi Istanbulin sopimus. Naistenmätkinnän vastustaminen vaarantaa avioliiton ja höllentää perheen naisten lepositeitä. Miesten ja naisten tasa-arvo on vastoin luontoa. Apinat ei ole mitään punaoravia saati sitten liitosellaisia joilla naarat ovat isompia. Ollaan luonnostaan dimorfisia lajina ja Allah on suonut miehelle karvaisemmat käsivarret ja kovemman pään. Me ollaan hopeaselkiä, ei täällä määrää mitkään ruohikkopalon sammuttajat. Erdogan ei enää välitä eurooppalaisista. Se on mieluummin vaikka ö-joukkueen kapteeni kuin a-joukkueen vaihtopenkillä.
xxx/ellauri120.html on line 392: Kajava opiskeli Helsingin yliopistossa. Hän aloitti kirjailijana 1930-luvun puolivälissä. Hänen tuotantonsa oli hyvin yhteiskunnallista eliskä vasemmistolaista. Hän kuului keskeisenä jäsenen kirjailijayhdistys Kiilaan. Talvisota vuosina 1939–1940 oli Kajavalle suuri pettymys, ja hän siirtyi tuotannossaan yhteiskunnallisuudesta luontoaiheiseen ja impressionistiseen lyriikkaan. Jatkosodan ajan Kajava toimi rintamakirjeenvaihtajana viihde- ja propagandakomppaniassa.
xxx/ellauri121.html on line 261: Marttinen sanoo, että hänen vaarinsa isänmaallinen eetos jatkuu hänessäkin, mutta eri tavalla: hänen intohimonsa on Suomen luonnon ja sen virkistyskäytön puolustaminen. Hän kertoo, että isoisä rakasti luontoa. Toivo Kuula samoili paljon luonnossa, mutusteli kasveja ja eläimiä ja harrasti kalastusta ja metsästystä. Kesken jäänyt Jupiter-sinfonia kertoi tähtitieteen harrastuksesta.
xxx/ellauri121.html on line 262: Viimeisinä kesinään Kuula purjehti paljon Päijänteellä ja piti lokkikirjaa, jossa kuvasi järven luontoa, etenkin selkälokkeja. Viereisissä veneissä kiikaroivat Antti Arjava, Pentti Linkola ja Päijänteen erakko Pylvänäinen, vilkuillen toisiaan syrjäkarein.
xxx/ellauri126.html on line 591: Jotta eheytyisimme, meidän täytyy elää kuin villieläimet. Uhrille ei avioeroratkaisu ole helppo, sillä hän menettää paizi narsistin myös sexikumppanin, lapset, yhteiset ystävät, paritalon, kesäpaikan ja pörssiomaisuuden. Jokaisen pitäis duunata sitä mitä sen sisin kuzuu sitä tekemään. Siitä saa ylizevuotavaa iloa. Omien vikojen peittely on yleistä myös henkisissä piireissä. Kaikki yrittävät näyttäytyä mahdollisimman iloisina, hyveellisinä ja viattomina. Jos hengität suun kautta ja laitat oikean käden vasemman alle, saat energiasi virtaamaan uudella tavalla. Sinun olisi hyvä pysytellä tässä asennossa 1h joka päivä. Saat siitä sopivassa määrin rentoutusta ja jännitystä. Jokainen apina on osa luontoa, olemme syvältä vapaita ja luovia.
xxx/ellauri129.html on line 714: Meredith asettui Surreyyn 1864, meni uudestaan naimisiin ja alkoi kirjoittaa luontoaiheisia runoja. Hän kirjoitti koomisen romaanin The Egoist, joka ilmestyi vuonna 1879. Romaani sai huomiota kuvauksestaan naisten alistetusta asemasta viktoriaanisella ajalla.
xxx/ellauri134.html on line 234: Härkä on kiintonainen maamerkki. Aurinkovuodessa se on pellon kylvämisen aika, ja ruuan kasvatuxen ensi vuodexi. Sixen alkumöykky on Jokamies / Moukka, lähellä luontoa ja aisteja. Kehittää tavismaisia tukevia hyveitä.
xxx/ellauri139.html on line 863: Millevoye oli herkkä; se rakasti luontoa, ilmaisi mieluusti 1-kertaisia tunteita, kyhäili liikuttavia tauluja. Apinan sielun masixisia kieliä on sen koommin soitettu vahvemmalla haballa; silti vittu jotkut sen biiseistä ansaizee jäädä jälelle. Lehtien putous olisi pikku herkkupala ilman tota onnetonta Epidauroxen oraakkelia.
xxx/ellauri154.html on line 355: Ja projisoi sit pahat aikeensa tohon särkyneeseen ruukkuun. Moreaun full frontal nudity-versiossa Salomesta Huismannin mielestä "paljastui ihmisolennon sukupuolinen himo koko kauheudessaan. Vasta nyt hän oli todellinen portto, joka totteli kiihkeää, julman naisellista luontoaan. Hän oli elävä ja jalompi, mutta myös kesyttömämpi; kammottavampi, mutta myös kiihottavampi." Toisaalta ja toisaalta. "Hän elvytti miehen horroxeen vaipuneet aistit voimallisemmin ja murskasi tämän tahdon paljon tehokkaammin kuin aiempi Salome. Nyt hänessä oli samaa viehätysvoimaa kuin valtavassa veneerisessä kukassa, joka on itänyt jumalattomissa kukkapenkeissä ja versonut epäpyhissä kasvihuoneissa ." Ja tämä kaikki vain koska alaharjaan oli suora sihti! Hei Huismanni sanoo Moreauta illuminaataxi! Ahhaa! Salaliittovehkeitä!
xxx/ellauri175.html on line 385: "Kuule kaveri", vastasi Edisonin lähettiläs, "tämä muotoilee tarkalleen mitä tyylikkäimmän ihmisen kallon, niskakyhmyn ja päällykset. Kuumeen jälkeen hän pelkää menevänsä hiuksiaan ja haluaa korvata ne tällä joksikin aikaa. Tässä ovat hänen käyttämänsä hajuvedet ja öljyt. Kysymys on mestariteoksen tekemisestä, - hinta on välinpitämätön. Valjasta kolme tai neljä parasta taiteilijaasi, yötä päivää, tarvittaessa kutoaksesi nämä hiukset tähän kankaaseen siten, että voit pettää luontoa jäljittämällä sitä. ― Ennen kaikkea älä tee parempaa kuin luonto!!! Ylittäisit tavoitteen! Identtinen! Täineen päivineen! Ei mitään muuta. Voit tarkistaa valokuvista suurennuslasilla kekseliäitä hiuksia, pieniä kapinallisia hiuksia ja varjoja. Mr. Edison luottaa työhösi kolmen päivän sisällä – enkä lähde ottamatta sitä vastaan.
xxx/ellauri179.html on line 248: Paseo on paikallinen eläinnäyttely. Niin juuri, apinoiden markkinat. Kyltoi Hemin kirkossa käynti on osa sen laumaeläin luontoa. Juovat Anis del Monoa, niinkuin mekin Madridissa. Daytonan apinajuttupullosta. Emmä oikeastaan tajua tätä tajutonta ryyppäystä. Vaixuurin osa siitä lie pelkkää liioittelua. Ei kyllä huolehdita turvaetäisyyxistä. Sonni"taistelu" on inhottavaa verellä herkuttelua hevosparkojen kustannuxella. Muzellasia nää termiittiapinat vaan on. On aina olleet ja tulee aina olemaan.
xxx/ellauri201.html on line 46: Suomalainen Raid on poliisisarjoista selkeästi aivan ykkönen. Kerrankin aidon rehellistä kertomaa ja todentuntuisia tapahtumia. Ei jälkeäkään anglosaxisesta keekoilusta. Kunnon suomalaista talviluontoa, lada samaroita ja mannepirssejä. Korutonta panoa ja turpiinvetoa. Rouheaa romantiikkaa nakkikiskan pitäjättären kanssa asuntovaunussa. Poliisit ja roistot just yhtä tuhnuisia. Kukaan ei kiihdy nollasta sataan ilman aihetta, eikä edes aiheesta. Ketään ei tapeta ilman painavia perusteita. Kaikki puhuvat Aki Kaurismäki vauhdilla ja äänellä.Tästä me Pertti Perusjätkät pidämme. Tähän on helppo samastua.
xxx/ellauri201.html on line 186: Mitkäs mun mielestä olis hyvixen piirteitä? On kiltti kilteille, auttaa vaatimatta kiitosta tai korvausta, antaa toisten olla rauhassa, ei kyynärpäile eikä koita kiivetä toisten päiden yli kasan huipulle. Ei raiskaa luontoa eikä lapsia. Mut nää ei riitä ahnureille tyypeille. Eine riitä juutalaisten jumalallekaan.
xxx/ellauri208.html on line 971: Luonnollisen ravinnon kertojana on yksinkertaisesti kansanedustajaksi nimetty mies. Juuri ennen juhannusta kansanedustaja on tutustunut ravintolassa nuoreen naiseen, joka on tekemässä sosiologian pro gradu -työtään rakkauden vaikutuksesta aikuisväestöön pääkaupunkiseudulla ja haluaa haastatella kansanedustajaa. Rakkaus ja syöminen kietoutuvat romaanissa yhteen, samoin kuvaannollinen ja kirjaimellinen. Miesten pettämät ja hyväksikäyttämät naiset, joiden joukkoon kuuluvat myös opiskelijatyttö ja kansanedustajan vaimo, ovat perustaneet Järjestön, jossa ensiksi "halusivat kenties vain syödä". Mutta hylättyjen naisten kosto ja rakkauden "nälkä" muuttuu kuvaannollisesta kirjaimelliseksi, kun joku ehdottaa, että seuraavalla kerralla voitaisiin syödä miestä. Hyväksikäytön ja riiston aihe laajenee tässä Idströmin älyllisesti ehkä haastavimmassa teoksessa koskemaan naisten lisäksi myös luontoa ja kolmatta maailmaa.
xxx/ellauri224.html on line 43: Smoren INEQ-faktat eivät yllätä, vaikka luvut ovat järkyttäviä. Se nyt vaan on tolla tavalla, että rikkain 1% kusettaa loppuja, ja rikkain 1 promille vielä niitäkin. Termiittien kotipallo on yxi korkoa korolle kusetuxen pesä, ei siitä maxa vaivaa sanoa sen enempää. Kuka sanoi että hyvän pitäisi jakautua apinoille jotenkin tasaisesti? Missä päin luontoa muka niin on asia? Tälläistä täällä aina on, hiljaista katastrofia. Sitä sanotaan K-A-P-I-T-A-L-I-S-M-I-xi, mutta se on oikeasti vain sama luovan tuhon mekanismi joka toimii muuallakin viidakossa, kun jättipuu kaatuu ja sinne syntyy vapaa valoläikkä. Sen takia se on laissez faire joka voittaa tän apinoiden olympiakisan lopulta, kaikki muu on vaan tyhmää utopismia.
xxx/ellauri228.html on line 273: Lemin romaani alkaa Kelvinistä, joka on jo matkalla Solarikseen, kiinnitettynä yhden miehen avaruuskapseliin. Tarkovskin elokuva alkaa pitkistä, huolellisista kohtauksista Kelvinin viimeisestä päivästä maan päällä ennen lähtöä avaruusasemalle, isänsä datshalla syrjäisessä puussa. Metsä, läheinen lampi, eläimet ja kasvillisuus näytetään rakastavan yksityiskohtaisesti, ja ne omistavat poikkeuksellisen paljon aikaa rauhallisille kuville ruokeista, kukista, rantaviivasta, mökin yllä olevasta lehtikatoksesta. Jopa sisäkohtaukset korostavat luontoa ja näyttävät lehtiset oksat, jotka ulottuvat avoimien ikkunoiden, ruukkukasvien ja luonnonmaisemien maalausten läpi jokaisella seinällä. Nämä kohtaukset mahdollistavat vetäytymisen maaseudulta kaupunkiin ja lopulta kokonaan planeetalta voimakkaan visuaalisen ja emotionaalisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Kameran kuvat osoittavat, että Kelvin lähtee tutusta ja hoitavasta Ukrainasta täysin luonnottomaan ympäristöön.
xxx/ellauri228.html on line 281: Vielä yksi mestariohjaaja, japsu Kurosawa, joka tapasi Tarkovskin Solariksen kuvaamisen aikana, oli elokuvan suuri ihailija. Hän ylisti laajennettuja luontokohtauksia, joita jotkut katsojat ovat kutsuneet aivan liian pitkiksi ja hitaiksi. Kurosawa koki, että he (hän ja Andrei) olivat elokuvan emotionaalisen sävyn ja teeman perusta, mikä loi voimakkaan nostalgian maata ja luontoa kohtaan sekä teki kontrastin avaruusasemaan ja siellä aina läsnä olevaan loukkuun jääneeseen tunteeseen mahdolliseksi. Kurosawa arvosti myös sitä, että Tarkovsky ei "viettänyt liikaa aikaa selittämiseen", hän antoi kuvien kertoa tarinan mahdollisuuksien mukaan, jolloin katsoja voi tuntea, mitä tapahtuu, sen sijaan, että kuulisi sen selitettävän vuoropuhelussa.
xxx/ellauri228.html on line 544: No no, Robinson, formerly Expedition Robinson, is a Swedish reality game show and the original version of the international Survivor format. Ei siinä ollut vaan 1 mies, vaan useampia, plus useita isotissisiä naisia, joista miehille tulee kova kisa, ja kääntäen. Daniel ei osannut. Sen kirja on melkein koko ajan ihmisen kamppailua luontoa vastaan. Väärin väärin, luonto on jo päihitetty, jäljellä on vaan toiset apinat. Ja mitä homoilua tämä on:
xxx/ellauri250.html on line 685: Ei vittu tän ihmishirviön esimerkki elävästi todistaa sen minkä Darwin olisi voinut jo etukäteen sanoa: ei voi olla mitään oikeasti kaikille toimivaa moraalia johonka kaikki olisivat tyytyväisiä, koska tää on kaikki olemassaolon kilpailua, nolla tai suorastaan väheneväsummapeliä, game of attrition ilman tasapelejä. Se minkä Singer ahtaa taskuihinsa on pois toisilta, kazo vaikka Australian alkuperäislajeja ja vaaleanpunaisten apinoiden siellä vääjäämättä tuhoamaa luontoa. Kaikki ei voi voittaa, mutta kaikki voivat hävitä, ja toivottavasti häviävätkin mahd pian koko pallolta. Lisää inhottavia personisteja löytyy albumista 260.
xxx/ellauri259.html on line 343: Teidät on kuzuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne. Lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: »Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.» Mutta jos te revitte ja raastatte toinen toistanne, pitäkää varanne, ettette lopullisesti tuhoa toisianne. Tarkoitan tätä: antakaa Hengen ohjata elämäänne, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne hajua. Liha haluaa toista kuin Henki, Henki toista kuin liha. Liha haluaa toista lihaa. Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette tee mitä tahtoisitte. Mutta jos Henki johtaa teitä, ette ole lain alaisia. Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä. Niitä ovat siveettömyys, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, vapaa-ajattelu, noituus, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen. Varoitan teitä, kuten olen jo ennenkin varoittanut: ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa enää sen lisäxi omaxeen eikä edes vuokralle Jumalan valtakuntaa. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole lakia, eikä homostelua. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen. Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta. Emme saa tavoitella turhaa kunniaa emmekä ärsyttää ja varsinkaan kadehtia toisiamme. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön. » Lisää tietoa.[piilota viesti]
xxx/ellauri259.html on line 365: Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne.
xxx/ellauri259.html on line 524: Tekisi mieli mennä runkkauxen sijasta opiskelijabileisiin, mutta siellä on vain rumia ja kiivaita vasemmistolaisia. Mieluummin runkkaan oikealla kädellä. Omatunto piinaa, mutta jos sen päälle kaataa viinaa, se sammuu kuin nuotio. V 1978 jouluna toistaiseksi tyydyttämätön Kari kuuntelee Loirin Eino Leino -lurituxia. Kari diggaa Jari Tervosta vaikka jäi runokilpailussa toisexi. Kari ei tahdo suojella luontoa koska on maalta kotoisin.
xxx/ellauri286.html on line 177: Hänen pohdiskelut merkistä paljastavat, kuinka vaikeaa on ymmärtää jonkin asian koko historia vain sitä tarkkailemalla. Ihmishenkiä kuitenkin määrittelee menetys – jopa niinkin arvokkaat esineet kuin jalokivet katoavat. Hänen viittauksensa Tubeen osoittaa erityistä ambivalenssia teknologiaa ja nykyajan yrityksiä hallita luontoa ja rakentaa tehokasta teollista elämää kohtaan.
xxx/ellauri292.html on line 465: Sillä seuraava on pätevä esimerkki käytettäväksi, koska on oikein, että lääkäri vierailee potilaan lakanoissa ja opettaja mukautuu opiskelemaan tulevan oppilaan sisätiloihin ja esimies luopuu korkeuksistaan ja alentuu alhaisen poskeen, mutta päinvastoin ei ole oikein tai mahdollista. Tästä seuraa, ettei ole mitään syytä estää jumalallista luontoa, joka on hyväntahtoinen ja taipuvainen pelastamaan ja huolehtimaan tulevaisista asioista, yhtymästä ihmisiin, sillä tämän sallii myös jumalallisen huolenpidon sääntö; sillä Platonin mukaan Jumala oli hyvä, eikä yksikään hyvä olento voi koskaan tuntea sisätilakateutta.
xxx/ellauri292.html on line 467: Tästä seuraa, että tämän maailmankaikkeuden hallitsija, koska hän on hyvä, ei huolehdi pelkästään sielustamme, vaan paljon enemmän kehostamme, jolle hän on antanut kuolemattomuuden z. tahdosta riippumattoman lisääntymisen tarpeen. Koko talouden ja armolahjojen herrana, jonka hänen lahjoituksensa hyödyttää luontoamme, hän, kun he voivat arvostaa hänen armoaan, antaa heille runsaasti lisävalaistusta ikään kuin hänestä virtaavasta valosta, ja lähettää aika ajoin läheisimmän oman sanansaattajansa ihmisten pelastukseksi ja avuksi täällä alhaalla.
xxx/ellauri298.html on line 542: BPM 1. Autuuden/paratiisin matriisi. Se muodostuu isälle ihanasta hedelmöityshetkestä ja jatkuu koko raskauden ajan ensimmäisiin kuukautisiin saakka. Tämä on äidin ja lapsen yhtenäisyyden matriisi. Yhdeksän kuukauden ajan koko maailmankaikkeus lapselle on kohtu. Turvallisuuden tunne, täyteläisyys, ihanteellinen mukava lämpötila, mukava rento asento. Kaikki tarpeet tyydytetään - sellainen on täydellisen seesteisyyden ja autuuden merellinen kokemus. Suotuisissa raskausolosuhteissa lapsessa kehittyy tässä vaiheessa perusluottamus maailmaan, kyky iloita ja luottaa, rentoutua ja hyväksyä itsensä, tuntea olevansa osa luontoa. Mutta vaarat uhkaavat myös äiskyn masussa!
xxx/ellauri388.html on line 183: "Aviosääty", sanoo Luterus suuremmassa katkismuksessaan, "ei ole ainoastaan kunniallinen, vaan tarpeellinen ja Jumalan ankarasti käskemä sääty, niin että kaikkein säätyjen yhteisesti, sekä miesten että vaimoin, jotka vain luonnosta siihen soveliaita ovat, tulee siinä elää: paitsi muutamia sangen harvoja, jotka jumala erinomaisessa neuvossaan on eroittanut, etteivät ole avioliittoon kelvollisia, taikka armosta sillä korkialla ja ylönluonnollisella vapaudella lahjoittanut, että taitavat ulkona siitä säädystä pitää puhdasta elämää. Sillä jos luonto saa semmoisena asua ja pysyä, kuin miksi sen Jumala on luonut: niin on varsin mahdotointa puhtaana ulkona aviosäädystä elää, sillä liha ja veri ei taida muuttaa luontoansa, ja luonnollinen himo ja lihan taipumus pitää estämättä tavallisen laatunsa, niinkuin joka ihminen tietää. Sentähden että sakkolihan himo jollakin muotoa vältettäisiin, on Jumala säätänyt aviokäskyn, että itsekullakin olisi oma laillisesti määrätty osansa ja siihen tyytyisi, vaikka tässäkin Jumalan armoa tarvitaan, että sydän samassa olisi puhdas."
xxx/ellauri388.html on line 185: Meidän päivinämme on kaikki se, mitä Luterus kirjoitti halveksitun avioliiton puolustukseksi katolilaista coelibatilaitosta vastaan muuttunut varsinaiseksi uskonnolliseksi elämänohjeeksi, niin että aviollinen yhdyselämä on tehty korkeimmaksi ihanteeksi. Luteruksen kanssa sanoo aikamme hengellinen opettaja: Tavallisen ihmisen ei ole hyvä yksin olla, sillä liha ja veri ei voi muuttaa luontoansa, vaan luonnollinen himo ja lihallinen vietti täytyy saada estämättä tyydytyksensä; sentähden on Jumala säätänyt aviosäädyn, missä tämä saa tapahtua. Ulkopuolella avioliittoa sitävastoin on vietin tyydyttäminen synti. Ankarin kaikista on kielto haureutta vastaan. Runkkaus on selvästi pienempi paha, vaikka karvaiset kämmenet siitäkin saa.
xxx/ellauri388.html on line 190: Luonnontiede on juuri meidän päivinämme päässyt ratkaisevaan sananvaltaan. Darwinista saatuaan ensi lykkäyksen kaikki tiedemiehet semmoisella uteliaisuudella ja innolla alkoivat tutkia heille ihan uudelta kannalta avautunutta "luontoa", erittäin eläinkuntaa, että ikäänkuin unohtivat itsensä, ihmisen järkinensä. Tuntui niinkuin pitäisi ensin läpitsensä tutkia koko muu luonto, löytää kasvi- ja eläinkunnassa vallitsevat lait, ennenkuin oli aika puhua ihmisestä. Ihminenhän ei ollut muu kuin viimeinen lenkki kiiman kehityksessä; mitäpä siis hänestä saattoi olla puhetta ennenkuin itse kehitys ja sen laki oli selvitetty.
117