ellauri009.html on line 687: Huomaa et synnit on luonteenpiirteitä, paheet tapoja, rikoxet tekoja. Hemmoja rankaistaan uskonnossa niiden luonteesta, ei rikoxista. Luonnetta pitää muuttaa, kun on tapahtunut rikos. Ylpeä tekee rikoxia, jotka palvelee sen turhamaisuutta.
ellauri009.html on line 815: Onko ahneus ja mässäilevyys eri luonteenpiirteitä?
ellauri080.html on line 60: Äkkiseltään voisi luulla et nää on vastakkaisia luonteenpiirteitä. Ehkäpä ne onkin samalla faktorilla, mutta ääripäitä. Iskä hyvällä tuulella ja pahalla. Voimainen ilme vastaan hapannaama.
ellauri080.html on line 1038: Vaikka apinat usein mieluummin työskentelee niiden kaa joilla on samanlaisia luonteenpiirteitä ja ihanteita, biodiversiteetti tarjoaa mahdollisuuxia talentin lisäyxeen, ymmärryxeen ja luovuuteen, ja voi olla kriittistä ryhmän tai yhtiön menestyxelle. (Tää on muuten hyvin totalitäärinen ajatus, puhdasta fasismia! Tää ei ihan ole vanhan koulun villin lännen freedom-ajattelua! Sixkai Disneyn pitää sitä näin paljon termentää.) Biodiversiteetti jakautuu tavallisesti kahdelle tasolle (the haves and the havenots? Väärin arvattu - ) syvärakenteen diversiteettiin ja syvärakenteen diversiteettiin, kuin Chomskyn kieliopissa. (Kompetenssiin ja performanssiinko, missä ylärakenteella on se kompetenssi ja alarakenteelta odotetaan performanssia? taas väärin!) Pintatason diversiteetti heijastaa eroja apinoiden välillä jotka on helposti havaittavissa, kuten sukupuoli, ikä, rotu, entisyys, uskonto ja vammaisuus. Syvätason diversiteetti tarkoittaa niitä eroja joita on vaikeampi erottaa ja mitata, kuten luonne, uskomuxet, asenteet, arvot ja työskentely- sekä ajattelutavat. Biodiversiteetin tarkoitus on synnyttää kilpailua, ja tää kilpailu voi olla joko tuottoisaa tai luovaa tuhoa. Kielteiset kärhämät joita joskus nousee biodiversiteetin vuoxi... (Höpsis, tää on nyt ihan epäekologista! Useimmat kiistat on reviirikiistoja, joita tulee nimenomaan epädiversiteetistä, samassa ekolokerossa hääräävien rajakahakoista rajallisten resurssien äärellä.) ... niin että apinat ei tahdo työskennellä sekarotuisissa ryhmissä, sekä pinta- että syvätasolla. (Toisenrotuiset yleensä ajattelee myös hölmösti, vammasista puhumattakaan.) Kuiteskin, kun niitä hyvin höykytetään, kummallakin lailla diverssit tiimit on avain tuottavuuden lisäyxeen, kikyloikkaan, ja tiimin ongelmien ratkaisuun.
ellauri350.html on line 103: Hra Z:n elämän tärkeät faktat, jotka osuvat yhteen Kohutin elämän kanssa, ovat seuraavat: Hän oli ainoa lapsi, hänen äidillään oli samanlaisia luonteenpiirteitä kuin Else Kohutilla, mukaan lukien kiinnostus maalausta ja runoutta ja toisten tökkimistä kohtaan. Isä oli poissa muutaman vuoden, ennen kuin poika oli viisivuotias, tarina hiihtolomasta ja hotellista on samanlainen kuin Kohutin oma elämä. Romaani Tomin sedän mökki luettiin hänelle varhaisessa iässä. Siellä on leiriohjaaja, joka muistuttaa Kohutilla nuorena ollutta tuutoria. Vanhemmat olivat kaukana toisistaan. Jotkut yksityiskohdat ovat kuitenkin hieman muuttuneet. Z:n isä istuu pienessä bändissä ja laulaa heidän kanssaan, vaikka todellisuudessa Felix Kohut oli taitava pianisti.
xxx/ellauri044.html on line 242: Hei nyt löytyi nettiuutisista vielä 1 lajike, joka puuttuu Burgon kirjasta, nimittäin herkkä narsissi. Se ei mahtaile mutta on salavihainen pikku mimosa. Siinä on paljon tutunomaista, mutta paljon myös Riku Rinkulan luonteenpiirteitä.
xxx/ellauri104.html on line 517: Eritasoinen egoismi, siis itsensä etusijalle "pistäminen", onkin yhteistä kaikille negatiivisia luonteenpiirteitä omaaville, ja myös niiden psykologinen perusta on yhteinen.
xxx/ellauri139.html on line 193: "Tässä lukujaksossa tutkiskellaan eräitä vastakkaisia luonteenpiirteitä: jalomielisyyttä ja kovasydämisyyttä, nöyryyttä ja ylpeyttä, oikeudenmukaisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta, rohkeutta ja pelkoa. Nähdään kuinka sääliä herättävä elämäntilanne ja sairaus pehmentää apinan pään."
xxx/ellauri230.html on line 693: Japailaisilla on useitakin luonteenpiirteitä, jotka herättävät ulkomaalaisen mielenkiintoa. Niihin kuuluu ensi sijassa silmiinpistävä kiinnostus lapsiin. Kun kansa on hyvin köyhää, on äitien pakko työssä käydessään pitää pikkulapsensa mukanaan. Kun lapsi on pienestä pitäen saanut olla pussissa, on siitä nähtävästi kiskottu pois suurin osa omasta tahdosta. Harvoin kuulee pienintäkään lapsenääntä, joka voisi setämiestä häiritä. Japanilaisissa lapsissa on siis jo sävyisyyttä ja ikäänkuin asevelihenkeä enemmmän kuin muiden kansallisuuxien lapsissa, varsinkin tyttölapsissa.
9