"Viruxella ei ole mitään viestiä."
Asia on tismalleen päinvastoin, virus on pelkkää viestiä, RNAhan koodattua. Corona on toivottavasti osa isompaa luonnon viestiä, nimittäin että tällästen talousliberaalien globalistien aika alkaa olla ohize. Levy kuumenee, kohta beehoo saa niellä annoxen pandemoniumin pikalevyllä kuumennettua populistimyrkkyä.
Lattakullasta tehty ketju, joka menee leuan alla, nousee sen poskiin, kiertyy spiraalina sen sinisexi puuteroidun tukan ympärille, laskeutuen alas hartioihin ja kiinnittyy sen rintan timanttiskorpioonilla, joka näyttää kieltä sen tissiväliin. 2 suurta valkoista helmeä venyttää sen korvia. Sen silmäluonten reunat on ehostettu mustixi. Sillä on vasemmassa poskipäässä ruskea luonnonluomi; ja se hengittää suun kautta, ikäänkuin korsetti puristaisi.
ellauri052.html on line 333: Jakob Böhme (1575 – 17. marraskuuta 1624, Görlitz, Saksa) oli saksalainen mystikko, teosofi ja luonnontieteilijä.
ellauri054.html on line 78: Puhdasoppiset teologit pitivät Comeniusta myös epäilyttävänä kirkkokuntien väliseen sovitteluun tähtäävien pyrkimysten (irenia) vuoksi syyttäen häntä synkretismistä. Kritiikki huipentui kuitenkin vasta 1700-luvulla, jolloin Turun akatemiassa hyökättiin Comeniuksen luonnonfilosofiaa vastaan ja Anders Lundbom laati aiheesta väitöskirjan De physica Mosaica Comeniana (Comeniuksen mooseslaisesta fysiikasta, 1753) professori Carl Fredrik Mennanderin johdolla.
ellauri054.html on line 130: Onx esseet jotain tunnustusnovelleja? Tyhmä kysymys. Ei essee ole mikään luonnonilmiö. Pojun magnum (sic) opus oli yritys. Ett rättsteoretiskt försök.
ellauri054.html on line 236: Kirjallisuus, kirjallinen tuotanto ei minun silmissäni eroa eikä edes ole erotettavissa muusta ihmisestä ja yhteisöstä. Voin nauttia teoxesta, mutta minun on vaikea arvostella sitä tuntematta ize ihmistä, ja sanoisin mielelläni: hedelmistään puu tunnetaan. Kirjallisuuden tutkimus johtaa minut siten aivan izestään ihmisluonnon tutkimuxeen.
ellauri055.html on line 588: Arkkitehti on fantastisen hyvännäköinen, liiankin Mirkun miälestä. Sillä on hyvinhoidettu parta, hyvinhoidettu takatukka, silitetyt mokkafarkut ja se on ruskettunut. Johannexen frizuliina kalpenee sen luonnonsilkkihuivin rinnalla. Se alkaa heti flirtata.
ellauri055.html on line 868: Kesken jääneet opinnot antoivat kuitenkin paljon vaikutteita Sillinpään myöhemmälle kirjalliselle tuotannolle. Sillinpään ajatteluun vaikuttivat Charles Darwin kehitysoppeineen sekä saksalaiset biologi ja filosofi Ernst Haeckel ja Nobel-kemisti Wilhelm Ostwald ja myös Leo Tolstoi ja Arvid Järnefelt. Heidän vaikutustaan oli Sillinpään biologinen determinismi ja periaatteellinen väkivallan ja sotien vastustaminen sekä usko siihen että luonnontieteet kehittyessään siirtäisivät tällaiset atavistiset ilmiöt historiaan. Myöhemmin Sillinpää tutustui myös saksalaiseen Oswald Spengleriin ja omaksui häneltä ajatuksen sivilisaatioiden ihmiselämää vastaavasta elinkaaresta. Naziainexiakin oli siis, mutta mäkitupalaisena se ei siihen hurahtanut.
ellauri055.html on line 1003: Pohjanpään laajaan runotuotantoon kuuluu lyyrisiä luonnontunnelmia, tiiviitä mieterunoja ja uskonnollista runoutta. Olixillä se emojänis pyrynä? Kyl varmaan niin. Lauri Pohjanpää muistetaan parhaiten mestarillisena faabelien kirjoittajana. Jep jep:
ellauri055.html on line 1215: Useampia verhottuja mainintoja Ragnarin paisuvaisesta. Maalaismainen Murtomäki on kuin Toope ize. Oisko herras-Ragnar sitten vaikka Järnefeltin Hessu? Kohta vallizee puhdas luonnon tila, turkis tapissa. Huohottaen toteutetaan jatkuvaa kohtalonketjua, availlaan nappia, 1906 ei kai ollut vetoketjua. Hilja Serafialla oli seljässä sen tuhannen neppiä. No ei, ei tule valmista, vaan coitus interruptus. Vitun Murtomaa hiihtää paikalle ja keskeyttää kuin Suomen hiihtojoukkue. Hipsulta alkaa kuukkixet.
ellauri055.html on line 1264: Kala kertoo itse kokeneensa filosofisen heräämisensä heinäkuussa 1907, 16-vuotiaana, loikoillessaan soutuveneessä tyynellä järvenselällä. Tällöin hän koki, luonnon ”kaikkiyhteisyyden” äärellä, että maailma on ”hahmottuneiden laatujen silmänkantamaton moninaisuus”. Samalla hänelle selvisi, ”että olen tässä maailmassa tullakseni niin sanotuksi filosofiksi”. Se oli norssi. Kala hyvinkin siis, kuore.
ellauri055.html on line 1392: Muzen takana kuikkii nenäkäs pieni luonnontieteilevä narsisti. Se on ihan oikeassa siinä et tää apinoiden touhu ei mitenkään poikkea muusta luonnosta. Pitemmittä puheitta pariutumaan vaan.
ellauri058.html on line 673: Lastenfilmi Bigfoot junior hyökkää räävittömästi suojaamattoman öljyteollisuuden kimppuun, joka valmistautuu pilaamaan lopunkin napaseudun luonnon ilmaston lämmetessä. Pitääkö lastenfilmeissäkin aina olla joku sanoma, natisee Hoblan kriitikko. Pitää kyllä vitun ääliö.
ellauri060.html on line 168: Menestystarinoita. Tupperware luonnonmeikkimyynti kolminkertaistui! Tyttöihin tuli vauhtia! Me saimme Marcon kanssa ilon ja kunnian sekä haasteellinen tehtävän. Aloitimme esiintymisvalmennuxella, kävimme läpitte izetunnon ja omanarvontunnon ravistuskurssin, yrittäjähenkisen jakamisen ja kultivoitumisen rupeaman ja viimeisexi "Minä, oman elämäni sankari" -kurssin. Tulokset olivat hyvin rohkaisevia ja meille kahdelle myös palkizevia.
ellauri060.html on line 403: Muusikon otteella Jussin vaimoa. Nurmen ura Yleisradiossa alkoi 1970 luonnonsuojeluun kannustavalla ohjelmalla Ei kai nyt vaieta voi, jonka hän toimitti silloisen vaimonsa Hannele Pohjanmiehen kanssa.
ellauri062.html on line 40: Ei se vittu niin menny! Kuningattaren palkkaama Hunter ampu elukat kuin niittokone jo siirtomaavallan aikana ('20-'50- luvuilla). Valkoset siirtopaskiaiset mulkkas alkuasukasten olot niin maan perusteellisesti perseelleen ettei ne enää pärjänneet luonnonmukaisissa oloissa. Nekrut lahdattiin, vietiin orjixi tai tehtaisiin, viikkaamaan valkosten hylkäämiä riepuja tai lajittelemaan niiden myrkyllisiä romuja.
ellauri062.html on line 42: J.A. Hunterilla on monia mezästyxen maailmanennätyxiä. Hän on ampunut yli 600 leijonaa, yli 1000 norsua ja useampia valkoisia sarvikuonoja kuin kukaan muu. Jäljeelle jääneitä voi laskea jo muutaman mustan käden sormilla. Kirjassaan 'Valkoinen mezästäjä' Hunter kertoo verihuuruisesta elämästään yllättävän hauskasti ja vauhdikkaasti. Kirja on nautittava yhdistelmä jännitystä, herkkää luonnonkuvausta ja kiintoisaa tietoa ja siirtomaa-asenteita alkukantaisesta Afrikasta. Hunterin terävä skottilainen huumori tekee kirjan vastustamattomaxi. Kirjaa elävöittää joukko mestarillisiä tapettujen eläinten kuvia. Kansikuva: "Rosvoilijan loppu. Sarvikuonouros, joka oli tehnyt tuhoja alkuasukkaiden maissivainioilla Makindun lähellä Keniassa."
ellauri062.html on line 837: Hän tuomitsi "juutalaisen" luonnontieteen, joka ei halunnut tunnustaa, että on myös salaisuuksia. Ylimielisyys esineitä kohtaan, joita ei edes hämärästi nähdä jonkin syvemmän symboleina, "verecundian" (kainous, kunnioitus) puute myös luonnontapahtuman edessä, tämä johtaa juutalaiseen, materialistiseen tieteeseen, joka valitettavasti nykyään on vallalla ja joka on filosofialle vihamielistä.
ellauri064.html on line 495: Entä voidaanko Iso-Britannian nettohiilipäästöt nollata seuraavan 6 vuoden aikana ilman julkisen ja yksityisen talouden romuttamista? Energia- ja ilmastotiedustelun laitos, mikä tukee järjestön voimakkaita ilmastotoimenpiteitä ja vaatimuksia, sanoi vuoden 2025 takarajan olevan ”tavoite, jota ei olisi mitään mahdollisuutta toteuttaa teknisesti, ekonomisesti ja poliittisesti”. Laitos laski, että se vaatisi lentoliikenteen lakkauttamisen, 38 miljoonan bensiinillä ja dieselillä kulkevan auton poistamisen maanteiltä ja 26 miljoonan kaasukattilan sammuttamisen. Ehkä tämä on juuri elokapinoitsijoiden nimenomainen tavoite: palauttaa mellakoiden, anarkian ja ekoterrorismin avulla koko kehittynyt sivilisaatio takaisin kivikauteen. Radikaalit luonnonsuojelijat ovat puhuneet tällaisen puolesta jo vuosikymmeniä. Ekofasisti Pentti Linkolan mukaan ”kaikki mitä olemme kehittäneet viimeisen sadan vuoden aikana pitäisi hävittää.” Earth First -järjestön perustaja Dave Foreman kirjoittaa: ”Meidän tulee tehdä tästä turvaton ja karu paikka kapitalisteille ja heidän projekteilleen… meidän tulee vaatia takaisin maantiet ja auratut maat, pysäyttää patojen rakentaminen, repiä alas olemassaolevat padot, vapauttaa kahlitut joet ja palauttaa erämaaksi miljoonia eekkereitä nykyisin asutettua maata.”
ellauri064.html on line 501: Totta kai planeetan ja tulevien sukupolvien julkisen terveyden kannalta olisi parempi, että pääsemme ajan myötä eroon fossiilisista polttoaineista ja siirtyisimme puhtaaseen ja päästöttömään energiatalouteen. Mutta tällaiseen tavoitteeseen päästään vain teknologian ja kapitalismin myötä, ei poliittisen vallankumouksen. Kun teknologisten innovaatioiden tuoma edistys tekee uusiutuvista energiamuodoista yhä edullisempia, kannattavampia ja toimivampia ratkaisuja – nykyään ne eivät sitä ole -, niin vapaa markkinatalous johtaa automaattisesti sen yleistymiseen yhä useamman kuluttajan käyttöön. Radikaalien luonnonsuojelijoiden menetelmät ovat täysin päinvastaisia. Heille kapitalismi ja teknologia ei ole osa ratkaisua vaan osa ongelmaa (kuin myös kristinusko, joka 1. Moos. 1:28:n kautta edisti lännen teollista ja teknologista vallankumousta). Greta Thunberg itse heijasti tätä radikaalien luonnonsuojelijoiden teknopessimististä ja talouskasvulle vihamielistä ajatusmaailmaa hänen teatraalisessa ja vihaisessa puheessaan YK:ssa, kun hän sanoi:
ellauri065.html on line 234: Ei se liioin pidä luonnontieteilijöistä eikä kovasta tieteestä. No ei Turun yliopiston Pynchon- gradulla kuuhun mennä tiedealalla. On paras olla kettu ja kieltäytyä viinimarjoista. Eikä tietystikään taloustieteestä eikä yrittäjistä. Köyhän täytyy yrittää pitää puoliaan, näillä kirjoilla ei päästä Pervon tuloille. Jake ei yllä edes keskiluokkaan, jota mainiosti edustaa ihmisjuoxiaisen keskijaoke. Se on oikeasti vähän persuhenkinen, ei pidä vasemmistoanarkismista. Mitäs sen vanhemmat puuhastelee Loimaalla? Oisko ne Kalkkipalvelu Loimaan onnellisia omistajia? Pienyrittäjiä? Puhtaan Valkosia kalkkilaivan kapteeneja? Kalkkipalvelu Mikkola ky on perustettu vuonna 1984. Toimialana on kalkitusurakointi ja vuodesta 2008 alkaen rengas- ja vannemyynti / asennuspalvelu sekä konemyynti.Sijaintimme on Alastarolla Tammiaisten kylässä, n.20km Loimaan keskustasta, Perus-Suomessa.
ellauri065.html on line 625: Entäs sitten tää: En sanoisi että luonnon kohtaloa ratkaistaan vaaleissa. Kv rahoitusmarkkinat antaa ohjaussignaalin minkä mukaan poliitikot ja kaivospomot luovii. Kun talous syöxyy ja yrityxet kaatuu, vaikutus luontoon on vähintään 2-suuntainen. Liiketaloudellisen toimeliaisuuden hyytyessä (kuten koronan aikana) luonto saa huilia. Viimeistään silloin kun ihmislaji ryytyy kokonaan. Mutta sitä ennen matkassa on muutama proverbiaalinen mutka. Ennen lopullista pesäntekoa teollisuusjohtajat ehtivät tehdä monta tuhoisaa hätäratkaisua. Hiipuvien luonnonvarojen tilalle on pakko saada korvikesubuja. Laitoxista rakennetaan halpoja ja vaarallisia. Talvivaara ja Olkiluoto on esimerkkejä. Hyvinä aikoina narkkari pitää huolta neuloista. Kun ainetta ei saada valtaa paniikki, ryöstely, järjetön ja kohteeton väkivalta. Tästä on jo esimerkkejä vaikka millä mitalla. Eikä Juotikas edes vielä mainize ilmastokatastrofia.
ellauri066.html on line 155: Hellakoski oli lakannut kirjoittamasta runoutta Jääpeilin jälkeen vuonna 1928. Hellaakoski toimi tämän jälkeen maantiedon ja luonnonhistorian opettajana Tyttönormaalilyseossa. Oppilailtaan hän sai liikanimen Koukku. Nenästä se kai tuli. Hän oli myös Helsingin yliopiston dosentti. Hän harrasti maalausta ja oli erittäin tarkasti perehtynyt taidehistoriaan. Ensimmäisellä Italian-matkallaan hän hämmästytti Italian ja taidehistorian tuntemuksellaan lankonsa Wäinö Aaltosen, joka oli käynyt lukuisia kertoja Italiassa. Yli kymmenen vuotta hän puursi maantiedon ja luonnonhistorian opettajana.
ellauri066.html on line 267: Näin dokumentin näki kokoomuslainen tunnettu luonnonsuojelija Pertti Salolainen. Moni jakoi Salolaisen mielipiteen. Dokumentti liikutti ja kosketti.
ellauri069.html on line 328: By the way, lähetyssaarnaus on kovaa kusetusta. Lähetetään nää hyväuskoiset hölmöt kuin kiltit poliisit tuomaan huopia ja lääkkeitä ja taputtamaan päälaelle pickaninnyjä, sanoen: hei kaverit, ei teidän tarvize meitä kumartaa, kumartakaa tätä ristiinmaalattua joulupukinkuvaa, syökää näitä cracker jackeja ja juokaa cocacolapullosta, niin mekin tehään, se on teidän edestänne annettu, sitte ootte lähes yhtä hyviä kuin me, pyllistetään kaikki samaan suuntaan. Eikä siinä kaikki: seuraavassa lähetyxessä tulee paalikaupalla käytettyjä hikisiä t-paitoja, lenkkareita, mv-telkkareita ja aitoja Nokia-luureja, niiet kyllä kannattaa! Hei älkää kurkistelko tännepäin kun me samalla kuskataan täältä kotiin vähän luonnonvaroja.
ellauri070.html on line 126: Miten tässä näin pääsi käymään? No Amerikan alaluokka puri ennen hammasta, uskoi naivistisesti Amerikan uneen: kun koko ajan eletään yli luonnonvarojen ja ryöstellään kaikki muilta uhkaamalla pommilla, niin kyllä meillekin lopulta paistaa aurinko tänne risukasaan. Ainakin jos on onnea. Nyt on varat vähissä, jazo tyhjennetty, köyhät anglosaxit kiukustuvat, niinkuin ne on aina tehneet köyhemmissä maissa. Unelma on muuttumassa painajaisexi. Holy Trump, make America great again, failing that, save our souls.
ellauri071.html on line 237: Tää Geeli kohta (s. 930) on olevinaan jonkun mielestä ihan avainta. Niiku että Pynchon siinä haaveilee jostain viherpiiperryxen ajan paratiisista jossa ei ollut meitä termiittiapinoita vielä. Mut on typerä ajatus että termiittiapinan tarkoitus olis jotenkin estää kuolemista. Päinvastoin, se edistää muun luonnon tuhoa täyttämällä joka paikan kopioilla izestään.
ellauri071.html on line 411: Rohtopähkämöä kasvaa Euroopassa. Suomessa se on luonnonvaraisena leviävä vakiintunut tulokas. Laji on hyvin vanha ja arvostettu lääkekasvi: jo muinaisessa Egyptissä ja Kreikassa se tunnettiin yleisrohtona mitä moninaisimpiin vaivoihin. Sillä on hoidettu niin haavoja, suolistovaivoja kuin hengitystiesairauksiakin, ovatpa tupakanpolttajatkin koettaneet päästä paheestaan eroon rohtopähkämön lehtiä polttamalla. Hyvien lääkeominaisuuksien lisäksi sen uskottiin pitävän pahan loitolla. Keski-Euroopassa rohtopähkämö on säilyttänyt arvostuksensa rohtokasvina meidän päiviimme saakka. Nykyaikana rohtopähkämö sopii myös perennapenkkiin – koristekasvina se on helppohoitoinen, useimmiten hyvin viihtyvä ja komeasti kukkiva.
ellauri072.html on line 132: Kleist (1777-1811) oli preussilainen aatelinen, sukuperinteisen isän pakottama upseerixi, mutta tunsi voimakasta mieltymystä filosofiaan, matematiikkaan sekä luonnontieteisiin, joita hän alkoi opiskella erottuaan armeijasta vastoin kunkun tahtoa 1799. Kleist oli mieleltään helposti synkkyyteen vajoava. Hänen mieliajatuksensa oli Immanuel Kantin filosofiasta ”tieto on turhaa ja toiveet turhia”. Ranskassa hän yritti pestautua Napoleonin armeijaan, mutta hänen palautettiin takaisin Saksaan liian sekavana. Saksassa Kleist avusti äärikonservatiivista lehdistöä, mutta ei löytänyt politiikasta kutsumusta. Pettyneenä hän vetäytyi yhä enemmän omiin oloihinsa. Vaikka ruma heppuli, se oli eloisa, ja sille oli kyllä monta naista tarjolla, mutta se saattoi olla vähän kallellaan miehiin päin, ainakin sen mielinaiset oli miesmäinen siskopuoli Ulrike ja pullantuoxuinen sister-in-law Marie ja ehkä jotain muita milfejä. On epäselvää vetikö se koskaan paizi kätöseen. Viimetteexi 34v Kleist tutustui parantumattomasti sairaaseen rva Henriette "Jette" Vogeliin. Vogelilla taisi olla kohtusyöpä. Kumppanuxet teki Wannenseellä izemurhapaktin. Kleist ampui ensin naista rintaan ja sitten itseänsä päähän 21. marraskuuta 1811. Kleistinkin ruukku meni halki. Crackpot kuten bändärinsä Aarne Kinnunen. Sitä 6v vanhempi Rahel Varnhagen piti sille kauniin muistopuheen.
ellauri074.html on line 314: Haastatteluissa ja teksteissään Cioran puhuu paljon unettomuudesta, josta hän kärsi nuorena ja jonka ansiosta hän menetti uskonsa filosofiaan ja jonka aiheuttaman yksinäisyyden ansiosta hän koki voivansa nähdä olemassaolon todellisen luonnon selkeämmin. Kuoleman ja kärsimyksen ongelma vaivasi Ciorania, ja häntä kiehtoi ajatus itsemurhasta, koska hänen mielestään mahdollisuus tehdä itsemurha tekee myös elämisen jatkamisen mahdolliseksi.
ellauri078.html on line 190: 5. Were the whole Realm of Nature mine, 5. Nyt kuinka siitä kiittäisin, Jos koko luonnon reviiri ois mun,
ellauri082.html on line 481: Psykologian ja luonnonuskonnon eroista (James/Lenz)
ellauri082.html on line 483: Luonnonuskonto on luonnonpalvontaan perustuva uskonto. Luonnonuskontojen kannattajat katsovat edustavansa henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvia uskontoja ja elämäntapoja. Suurimpana yhteisenä tekijänä eri luonnonuskontojen välillä pidetään kunnioitusta luontoa ja sen kiertokulkua kohtaan. Ihminen nähdään osana tätä kiertokulkua: ihminen ei ole luonnosta erillinen eikä sitä ylempänä tai alempana.
ellauri088.html on line 524: Kasautuminen ja kurjistuminen on kapitalismin laki, se on riistäjän rautainen laki. Ei siinä muusta ole kysymys kuin exponentiaalisesta kasvusta. Se on aivan luonnon normitoimintaa. Ässäkäyrää seurataan ja sitten kaoottista nyintää kunnes amplitudi menee nollaan ja laji katoaa.
ellauri089.html on line 475: § 35. Summary of chapter. Tulihan se sieltä. Tää on tää iänikuinen talousliberaali silmäänkuseskelu. Että me sielukkaat apinaolennot ollaan jotain luonnon yläpuolella kun me osataan näitä pelejä. Ilkka Niiniluoto 70-luvulla ivaili Ahmavaaran korkkiruuvia, että tosiasioista voitas muka päättää miten asioiden oisi paras olla. Senhän hydran pään katkaisi jo Hume sillä giljotiinilla. Ja eihän maailma ole satunnainen eikä deterministinen, eihän? Kai me ollaan muumipelin pelaajia jotka voi vaikka arvaamalla valkata jonkun parhaan reitin, jonka varrella on 2 näkinkenkiä ja muumitalon avain?
ellauri094.html on line 46: P.S. Hyvä tiedelehden toimitus! Pyytäisin että Jukka Ruukki vapautettaisiin Tiede-lehden päätomittajan paikalta esteettisistä syistä. Hän näyttää mielestäni nahistuneelta kyrvänpäältä ja hänen luonnonvarakeskustalaiset mielipiteensä ovat perseestä.
ellauri094.html on line 153: Sikäli kuin lainmuutos astuu voimaan, perinteisessä avioliittokäsityksessä pitäytyvien ihmisoikeudet ovat uhattuina. Ulkomailta peräisin olevien kokemusten perusteella lainmuutoksen ennakoidaan vaikuttavan myös kasvatus- ja koulutusinstituutioiden oppisisältöihin aina varhaiskasvatuksesta yliopistoihin asti, ja näin on täällä Suomen eduskunnassakin jo. Sen takia on välttämätöntä, että meille jokaiselle turvataan todellisesti oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen, uskonnon- ja omantunnonvapauteen sekä oikeus valita lapsilleen annettava opetus avioliittokäsityksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että luonnonmukaisesta avioliittokäsityksestä kiinni pitävillä on laillinen oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus hankkia, vastaanottaa ja levittää käsitystään kaikkien tiedotusvälineiden kautta. Perinteisessä käsityksessä pitäytyvillä on myös oikeus tunnustaa uskontoa ja ilmaista vakaumustaan, jonka mukaan avioliitto on yksinomaan miehen ja naisen välinen liitto, sekä harjoittaa tältäkin osin uskontoa paitsi
ellauri095.html on line 538: Is cliff, and wood, and foaming waterfall; luonnon kirjaa puun kallion ja vantaankosken kohdalta;
ellauri096.html on line 386: Teoksessa De Genesi ad Litteram Augustinus esitti, että Jumala loi kaiken maailmankaikkeudessa olevan samanaikaisesti, ei kuudessa kalenteripäivässä niin kuin Genesiksen suora luenta vaatisi. Hän esittää, että Genesiksen esittämällä kuuden luomispäivän rakenteella on ennemmin hengellinen kuin luonnontieteellinen merkitys, eikä tämä luenta ole yhtään vähemmän kirjaimellisempi. Augustinus ei myöskään katsonut, että syntiinlankeemus olisi aikaansaanut fyysisiä muutoksia kaikkeudessa ja esitti jopa, että Aadamin ja Eevan ruumiit oli luotu kuolevaisiksi jopa ennen syntiinlankeemusta. Tästä huolimatta hän katsoi luomiskertomuksen tulkitsemisen olevan vaikeaa, ja huomauttaa, että meidän tulee olla valmiita muuttamaan mieltämme kun saamme asiasta uutta tietoa.[27]
ellauri097.html on line 182: ”Hirvet vaikuttavat etenkin puulajien monimuotoisuuteen. Nykyisellä hirvikannalla esimerkiksi rauduskoivun, haavan tai pihlajan uudistuminen on ongelmissa sekä metsätalousalueilla että luonnonsuojelualueilla”, Mato Matala huomauttaa. Mixi ne eivät voi tyytyä syömään sieniä. Tai hirvikärpäsiä, ne on ällöttäviä. Maan alta löytyy myös paljon hyvää syötävää, vinkkaa Mato. Mezään jätetystä kuorikkeesta saa pettua. Sillä Saarijärven Paavokin pärjäsi. Pani leipään puolet petäjäistä. Ja lunta kyytipojaxi.
ellauri097.html on line 676: Tämä artikkeli käsittelee amatööriluonnontieteilijää, moottoripyöräilijästä katso Kauko Nieminen (moottoripyöräilijä).
ellauri097.html on line 679: Kauko Armas Nieminen (15. helmikuuta 1929 Kuopio – 31. tammikuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen harrastelijaluonnontieteilijä, joka tunnettiin itse kehittämästään eetteripyörreteoriasta.
ellauri099.html on line 469: Arvostan luonnon kauneutta.
ellauri100.html on line 207: Oho! Diili-Sointu räväyttää rohkeilla kuvilla - Tarjoaa auliisti sulojaan ja paljasta pintaa. Sointu Borg kisaa Diili-ohjelmassa paikkaa Jaajo Linnonmaan start up -imperiumin kehitysjohtajaksi. Työkseen Sointu Borg pyörittää emännöinti- ja vip-tapahtumayritystään.. https://www.suomi24.fi/viihde/oho-diili-sointu-ravayttaa-rohkeilla-kuvilla-tarjoaa-auliisti-sulojaan-ja-paljasta-pintaa?ref=ilmis. Diili-kisaaja Sointu Borg rakentaa rohkeaa henkilöbrändiä Instagramissa. Sointu Borg on 28-vuotias tapahtuma-alan yrittäjä Helsingistä. Vapaa-ajallaan Sointu Borg soittaa 39-kielistä konserttikannelta ja hakee vastapainoa kiireiselle työelämälle luonnon helmasta. Kuva: Nelonen. NytjokuRoti.
ellauri100.html on line 1294: Algirdas Julien Greimas (French: [alɡiʁdas ʒyljɛ̃ gʁɛmas]; born Algirdas Julius Greimas; 9 March 1917 – 27 February 1992), oli liettualainen kirjallisuustiedemies joka kirjoitti liettualaisittain ranskaxi. Se tunnetaan mm. Greimaxen aukileesta (Greimas Square, le carré sémiotique, ks. alempaa). Se on ex-kaverinsa Roland Barthesin ohella kuuluisin ranskalainen semiootikko, vaikka onkin Liettuasta. Sillä oli strukturaalikielitiedemiehen paperit, kuten mullakin. Sen parhaita äkkäyxiä ovat ton nelkkarin lisäxi plastiikkisemiotiikka, isotoopit, narrausohjelma (kai Fred Karlssonin pupppugeneraattoria muistuttava, vaik tää on vaan arvaus), ja luonnonmaailman semiotiikka (whatever that may be). Se tutkin eka Liettuan mytologiaa ja indoeurooppalaista uskontoa, ja ennen kaikkea se oli vaikutusvaltainen semioottinen kirjallisuuskriitikko, kuten mä.
ellauri106.html on line 481: Johnny Appleseed (suom. "Omenansiemen-Johnny", oikealta nimeltään John Chapman, 26. syyskuuta 1774 Leominster, Massachusetts – maaliskuussa 1845 Fort Wayne, Indiana) oli yhdysvaltalainen omenatarhuri. Hän viljeli 1800-luvun alkupuolella valtavia määriä omenapuita Pennsylvaniaan, Ohioon ja Indianaan perustamillaan taimitarhoilla uudisraivaajien ostettavaksi. Johnny Appleseedin elämästä on tullut osa Yhdysvaltain kansanperinnettä ja häntä muistetaan yhä niin tekojensa kuin luonnonläheisen elämäntapansakin vuoksi.
ellauri106.html on line 486: Chapman oli myös saarnamies, ja hän seurasi teologi Emanuel Swedenborgia, joka saarnasi hyvien tekojen ja luonnon rakastamisen puolesta. Chapman ei kuitenkaan karttanut alkoholia, ja tuohon aikaan omenat olivatkin kirpeitä ja Chapmanin kasvattamia omenoita käytettiin etupäässä omenasiiderin tekoon. Chapman ei koskaan mennyt naimisiin, mutta kertoman mukaan hän kosi kerran erästä naista ja yritti kasvattaa suojiinsa ottamasta (sic) nuoresta tytöstä itselleen vaimoa siinä onnistumatta.
ellauri107.html on line 300: Bill Gatesin vaimo Melinda ottaa siitä eron ja puolet Microsoftista. Bill jäi kiinni rysän päältä Epsteinin tyttökaupasta. Siihenkö loppuu Melinda ja Bill Gates-säätiön luonnonpilaajien charity? Täytyy toivoa. Bill möi Aahrikan neekereille korzuja ja suunnitteli taivaan pimentämistä rikkipilvillä. Toivottavasti se päätyy Pepun rikinkatkuiseen Gehennaan. Ironisen amerikanjuutalaisen romaanikirjailijan kanssa sen sauva kädessä paimentamaan vuohia.
ellauri110.html on line 637: Handen poliittis-ideologinen credo on tässä: Se ei usko mihinkään tarjolla olevista jumalista, mutta kyllä elämään, sen ihmeeseen, pyhyyteen, luontoon, kauneuteen jonka tajuamiseen tarvitaan ihminen, eli siis ihmiseen. Ihminen on luonnon ydin. Poliittisesti Hande edustaa vähäisemmistöä, eli enemmistöä. Doston sorrettuja ja solvaistuja. Se elää sillä puolella barrikadia, halusi tai ei. On sitä sevverran paljon solvaistu, ja tässäkin vaan tulee lisää. Kirjailijan on oltava kansan puolella, sixikin, että kansaa on enemmistö lukijoita, kirjoja ostavaa ja kirjailijaa ihailevaa yleisöä. Vähän snobi voi silti olla, muttei liian.
ellauri110.html on line 869: Eikös tää ole korollaari fyysikkojen luonnonlaista että onni on differentiaali.
ellauri112.html on line 144: Selvemmin Nietzschessä, joka opillaan orjamoraalista antoi häpeällisen leiman lähimmäisrakkauden ajatukselle. »Tulkaa koviksi!» »Kuolema heikoille!» Heikot on muserrettava »hurjalla julmuudella»... Emme voi tulla »yli-ihmisiksi» muuta kuin nutistamalla luonnon »tusinatavaran». Ne, jotka tahtovat veljellistä yhteiskunnan järjestystä, tuomitsee hän »yhtäläisten oikeuksien kääpiö-eläimiksi». Ja joskaan uuden elämän-tieteen edustajat itse eivät mene yhtä pitkälle, käy heidän ajatuksensa samaan suuntaan. Haeckel lausui v. 1877: »Darwinismi ei ole demokraatinen ja vielä vähemmän sosialistinen. Sen tendenssi voi olla yksistään ylimysmielinen. Oppi luonnollisesta valinnasta opettaa meille, että ihmiselämässä, aivan samoin kuin eläinten ja kasvien elämässä, ainoastaan pieni vähemmistö voi elää ja kukoistaa. Suurten joukkojen täytyy kuolla nälkään tai sortua kurjuuteen... Julma ja armoton olemassaolon taistelu, joka riehuu kautta koko elävän luonnon ja jonka luonnonlakien mukaan täytyy riehuta, tämä lakkaamaton ja säälimätön kilpailu kaikkien elävien olentojen välillä, on kieltämätön tosiseikka. Vain pieni vähemmistö voi jäädä eloon... Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut», lisää Haeckel, antaen päinvastaiseen käännetyn merkityksen tälle evankeliumin sanalle. Kuinka pimeäksi luonnonnäkemys oli käynyt, siitä antaa edelleen Darwinin toisen »adjutantin», englantilaisen professori Huxleyn lausunto (1888) hyvän käsityksen. Luonnon ikuinen taistelu, sanoo hän, jossa voimakkaimmat, nopeimmat ja viekkaimmat jäävät eloon taistellakseen taas seuraavana päivänä ja kärsiäkseen, sillä kärsimys on sekä voitettujen että voittajien palkka, tämä taistelu »tapahtuu jokaisessa maailman kolkassa, tuhansia kertoja joka minuutti, ja jos korvamme olisivat kyllin tarkkoja, kuulisimme loppumatonta huutoa, jommoista Dante kuuli helvetin portilla...»
ellauri112.html on line 146: Oppi väkevämmän oikeudesta darwinismin johtopäätöksenä tuntuu myös mitä selvimmin viime vuosisadan jälkipuoliskon yhteiskuntaopissa ja käytännöllisessä politiikassa. Darwinismin syyksi on meidän myös pakko lukea se, että rauhanaate tällä ajalla tuskin ollenkaan on päässyt edistymään. Se elää yhä vielä lapsen kapaloissaan ja kansojen keskinäisissä väleissä, missä sen pitäisi vallita, on ratkaisijana mitä alkeellisin itsekkäisyys. Eikä sitä ole syytä ihmetellä, niin kauan kuin yhteiskuntaopin julkiset opettajat, kuten esim. eräs saksalainen professori Hasse, lausuvat tämänsuuntaisia mielipiteitä: »Lähimmäisrakkauden moraali on luvallinen (!) yksilöiden kesken.» Mutta mitä kansakuntiin tulee, täytyy »itsekkyyden moraalin astua yksilöiden kesken luvallisen lähimmäisrakkauden sijaan». Luonnollisia ovat tältä kannalta myös lausunnot sellaiset kuin Bismarckin (1891) »sota on luonnonlaki; se on olemassaolon taistelua yleisemmässä muodossa», tai Moltken: »sota kuuluu osana Jumalan maailmanjärjestykseen». Ihmeellistä kyllä, näyttää darwinismi näissä miehissä hyvästi sopeutuvan heidän vanha-testamentillisiin sodanjumala-käsityksiinsä, samoin kuin se Englannissa esim. darwinistisen lord Salisburyn persoonassa yhtyi imperialismiin, europalaiseen rosvopolitiikkaan siirtomaita ja kaukaisia kansoja, kuten buureja, kohtaan. Collin ei tämän johdosta epäile lausua: »Me alamme täten saada historiallisen yleissilmäyksen tähän mahtavaan ajatusvirtaukseen, joka voidaan merkitä uusimman ajan merkillisimmäksi ja turmiollisimmaksi taikauskon muodoksi.» Mutta jos kerran darwinismi on tosi, silloin on myös sen johtopäätös tämä militaristinen filosofia tosi, eikä mikään taikausko--Krapotkin sanoo »Muistelmissaan»: »Ei ole mitään rosvotyötä sivistyneen yhteiskunnan keskuudessa tai valko-ihoisten ja n.s. alempien rotujen välisessä suhteessa tai väkevien ja heikkojen kesken, jota ei sen (darwinismin) kautta voida puolustaa».
ellauri112.html on line 150: II Toisessa pääteoksessaan, »Ihmisen polveutumisessa», (1871) johtui Darwin itsestään kiinnittämään huomionsa luonnon inhimillisempiin piirteisiin ja tuomaan niitä esiin. Olihan nyt todistettava, että ihmisen ja eläinkunnan välillä ei ole mitään ylipääsemätöntä kuilua, että ihmisellä eläimistön pisimmälle ehtineitten joukossa on verrattain läheisiä sukulaisia. Ihmisellä on, kuten tunnettu, yhteiskuntaelämää ja määrättyjä sosiaalisia hyveitä. Siis täytyy myös korkeimmilla eläimillä olla ainakin alkeita tämänsuuntaisiin ilmiöihin. Mikään ei ollut helpompaa osoittaa. Että lukuisat eläimet elävät joukossa, pyytävät saaliinsa yhdessä, asettavat yhteisiä vartijoita ja vaaran tullen taistelevat yhteisesti vihollista vastaan, voimakkaitten urosten suojellessa heikompia naaraita ja poikasia, se voidaan nähdä lukemattomissa tapauksissa. Nämä joukoissa elävät eläimet osoittavat usein mitä suurinta uskollisuutta »yhteiskuntaansa» kohtaan. »Lajien synnyssä» oli Darwin väittänyt, että »olemassaolon taistelun täytyy aina olla ankarimman samaan sukuun kuuluvien yksilöiden välillä». Nyt kiinnittää hän huomiota siihen, kuinka usein tapahtuu, että saman suvun jäsenet auttavat toisiaan elämäntaistelussa. Meneepä tämä auttavaisuus toisinaan tuollepuolen suvun rajojenkin. Esimerkkejä löytyy taaskin lukuisia.-- Yhteiskunnallisen viettinsä ovat ihmiset epäilemättä perineet apinan kaltaisilta esi-isiltään, sillä se löytyy alhaisimmillakin heimoilla. »Kolme vangittua patagonialaista meni mieluummin kuolemaan, kuin ilmaisi toveriensa sotasuunnitelman; he antoivat ennemmin ampua itsensä, toinen toisensa jälkeen.»
ellauri112.html on line 154: Monet myöhemmät tutkijat ovat vieläkin enemmän vähentäneet olemassaolon taistelun merkitystä luonnossa. Niin esim. tunnettu ruhtinas Krapotkin eräässä teoksessa, jossa hän osoittaa, miten lukuisain eläinten pääpyrkimyksenä näyttää olevan välttää kilpailua. Luonnollinen valinta, sanoo hän, ei suinkaan vaikuta siten, että se synnyttäisi tungosta saman lajin yksilöiden kesken (kuten sen Darwinin mukaan täytyisi tehdä). Luonnollinen valinta suosii niitä eläin- ja ihmisryhmiä, jotka parhaiten osaavat välttää kilpailua. Esimerkkejä tarjoavat muuttolinnut, talvella nukkuvat imettäväiset, suunnattomia matkoja vaeltavat puhvelilaumat--kaikki koettavat, mikä milläkin tavoin, välttää ruuan vähyyttä ja siitä johtuvaa kilpailua; ja toiset ryhtyvät valtaviin ponnistuksiin saadakseen koko laumalle riittävän ravinnon. Krapotkinin mukaan luonnon antama opetus onkin: Välttäkää kilpailua, käykää liittoon keskenäiseksi avuksi! Sen on primitiivinen ihminen tehnyt. Ja se on syynä siihen, että ihminen on niin pitkällä kuin hän on. Myös uusimman biologisen tutkimuksen kesken ovat ne yksinkertaiset periaatteet, joiden kautta Darwin uskoi voivansa selittää kehityksen, siis ennen muuta »olemassaolon taistelu» paljon menettäneet tenhovoimastaan. Etevä englantilainen biologi prof. Bateson lausui Darwinin satavuotisjuhlan johdosta, että siitä huolimatta että olemme varmasti vakuutettuja kehitysopin totuudesta, täytyy lajien synnyn ja kehityksen syyt katsoa toistaiseksi tuntemattomiksi. Samaa mieltä ovat monet muut ensi luokan tutkijat, erityisesti tanskalainen prof. Johannsen, yksi uuden perinnöllisyystutkimuksen ensimäisistä auktoriteeteista. Tietysti ei »olemassaolon taistelun» tosiasiallisuutta voida kieltää. Mutta kehitykseen nähden rajoittunee sen merkitys pelkästään siihen, että se karsii pois elämänkyvyttömät oliot. Sen sijaan on siinä vaikea nähdä mitään suoranaisesti edistystä aikaansaavaa momenttia. Onhan sota hirvittävää voiman haaskausta, eihän tungos riittämättömästi varustetun elämän pöydän ympärillä voi aikaansaada muuta kuin tavatonta sen saman energian, sen positiivisen työn tuhlausta, joka toisessa tapauksessa, runsaan ravinnon ja ulkonaisen rauhan vallitessa, voitaisiin käyttää suvun edistymiseksi. Yllämainittu prof. Johannsen lausuukin: »Me löydämme suurimman määrän uusia elämäntyyppejä siellä, missä on parhaat mahdollisuudet levenemiseen ja runsaaseen ravintoon», toisin sanoin siellä, missä on pienin kilpailu. On siis kieltämätön tosiseikka, että uuden elämän-tieteen käsitys elävän luonnon tilasta ja varsinkin edistyksen edellytyksistä on tullut huomattavasti valoisammaksi. Niin epäselvää kuin kaikki vielä onkin, on Collin sitä mieltä, että saman sijan, minkä Darwin kehitysopillisessa teoriassaan antoi »olemassaolon taistelulle», tulee uudessa teoriassamme saamaan energian kasaaminen runsaan ravinnon vallitessa, jolloin jollakin meille toistaiseksi tuntemattomalla tavalla uudet edistyksensuuntaiset elimet syntyvät.
ellauri112.html on line 156: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri112.html on line 158: Mutta tämän altruistiseen suuntaan menevän kehityksen täytyy vielä suunnattomasti mennä eteenpäin, jos mieli sivistyneen ihmiskunnan säilyä olemassaolon taistelussa. Elämän-taiston traagillinen piirre ilmenee, mitä sivistyskansoihin tulee, siinä laissa, että korkeimmalle kohonneita ihmisluokkia ja vallitsevia kansoja, jotka ovat itselleen kasanneet varallisuuden ja elämännautintojen aarteet, säännöllisesti uhkaa sangen pikainen sukupuuttoon kuoleminen. Yhteiskunnassa, missä on suuria sosiaalisia eroavaisuuksia, vaikuttaa sentähden luonnollinen valinta päinvastaiseen suuntaan kuin se mikä veisi suvun edistymiseen. On sangen todennäköistä, että kreikkalaisroomalaisen sivistyksen perikato johtui suureksi osaksi tällaisesta nurinpäisestä valinnasta: sivistyspääoma joutui sukupuuttoon kuolevalta hallitsevalta luokalta yhä enemmän alempien kerrosten käsiin, jotka tietysti eivät kyenneet sitä hoitamaan. Sama kohtalo odottaa maapallomme hallitsevaa valkoista rotua alempien rotujen suhteen. Mutta tällä uhkaavalla perikadolla on se valoisa puoli, että se näyttää altruistisen kehityksen luonnontieteellisesti välttämättömäksi. Ajanpitkään tulevat aina sortajat sorretuita heikommiksi. Yhteiskunnallisten kerrosten ja eri rotujen välisten kuilujen pikainen poistaminen on siis välttämätön; ainoastaan veljellinen yhteiskuntajärjestys, joka on sopusoinnussa korkeimpien siveellisten ja uskonnollisten ihanteittemme kanssa, voi pelastaa ihmiskunnan suunnattomasta taka-askeleesta. Edistyksen ja veljeyden ajatukset, molemmat kirkkaimmat tähdet, jotka ovat ihmisten kulkua johtaneet, kuuluvat siis yhteen luonnon välttämättömyydellä. Päästyäni selostuksessani tähän kohtaan, joka näyttää, kuinka Collin teoksessaan aikaansaa sen aatesynteesin, jonka kirjan nimi ilmaisee, voin lopettaa seuraavilla hänen omilla sanoillaan: »Biologia ja kulttuuritiede yhdessä opettavat meille, että jonkun eläinlajin tai ihmisryhmän on mahdollista jatkuvasti kohota yhä korkeammille elämäntasoille. Kysyessämme, kuinka nykyajan ihmiset saattavat tuntea olevansa liitossa jumaluuden kanssa eli sopusoinnussa korkeimman elämänvietin kanssa, joka on olentoomme asetettu, täytyy vastauksen kuulua: kaikin voimin tekemällä työtä ihmisen kohottamiseksi. Kun ihmisen esihistoria on seikkailurikasta ylenemistä yksisoluisesta limaotuksesta satumaisen pitkän astesarjan kautta sille tasolle, jolla me nyt olemme, silloin aukenee huimaava näköala ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ja voi tuskin olla epäilemistä siitä, että uskonnollinen tunne--uskollisuuden tunne sitä kohtaan, mikä on jumalallista maailman kaikkeudessa ja omassa olennossamme--on yhä enemmän ja enemmän yhdistyvä tähän näköalaan.» (Uusi Suometar 7.9. ja 12.9.1913) * * * * *
ellauri112.html on line 167: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri112.html on line 171: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.
ellauri112.html on line 185: »Ajassa» on kerran ennen (vuosikerrassa 1911) tarkastettu muutamia Bergsonin filosofialle ominaisia, alkuperäisiä piirteitä. Tällä kertaa on tarkoitus kiinnittää huomiota niihin huomattaviin yhtäläisyyksiin, joita kaikesta huolimatta on olemassa Bergsonin ja hänen edeltäjänsä Renanin ajatustavan välillä. On pidetty Bergsonin filosofian huomattavimpana piirteenä sitä merkitystä, minkä hän antaa ajan realiteetille. On sanottu, että kun filosofia yleensä pyrkii katsomaan todellisuutta »iäisyyden näkökannalta», on sensijaan bergsonilaisuudelle ominaista »ajallisuuden näkökanta». »Aika» on tämän filosofian mukaan luova tekijä todellisuudessa, ei pelkkä subjektiivinen havainnonmuoto. Aika luo, todellisesti synnyttää uutta, samoinkuin sen hammas jäytää esineitä. »L'univers dure». Maailmankaikkeus on historiallinen ilmiö. Aivan yhtä syvästi on Renan vakuutettu ajan merkityksestä. »Aika näyttää minusta yhä enemmän olevan le facteur universel, la grand coefficient de l'eternal devenir» (Dialogues philosophiques, s. 155). 19. vuosisadan luonteenomainen piirre on Renanin mukaan, että dogmaatisen metodin sijaan on asetettu historiallinen metodi, kaikissa ihmishenkeä käsittelevissä tieteissä. »La catégorie du devenir» on asetettu »la catégorie de l'être'n» sijaan. Ennen puhuttiin uskonnosta, oikeudesta, jne. jonakin kerta kaikkiaan olemassaolevana, nykyään kaikki tuo käsitetään joksikin, joka paraikaa kehittyy. Kullakin tieteellä on tarkastettavanaan katkelma tätä ikuisen syntymisen vyyhteä. »Historia» sanan ahtaammassa merkityksessä on tässä suhteessa nuorin tieteistä; se käsittelee viimeistä myöhäisintä kautta tässä kehitysjaksossa. Filologia ja vertaileva mytologia valaisevat jo varhaisempaa kautta. Ihminen puhui ja loi myyttejä ennenkuin hän jätti jälkeensä kirjallisia muistomerkkejä. Ja näiden tieteiden takana alkavat paleontologian ja luonnonhistorian äärettömät taivaanrannat sarastaa. »Minä puolestani olen aina ajatellut, että lajien synnyn salaisuus piilee morfologiassa (kasvien ja eläinten muoto-opissa), että eläinmuodot ovat hieroglyyfikieli, jonka avain puuttuu meiltä, ja että koko menneisyyden selitys piilee niissä tosiseikoissa, jotka ovat meidän silmäimme edessä, mutta joita emme osaa lukea.» Mutta historiallisia dokumentteja eivät ole ainoastaan elolliset muodot; tähtisumuilla, linnunradalla on sama arvo. On tuleva aika, jolloin luonnontieteetkin muuttuvat historiallisiksi. »Muistelmissaan» valittaa Renan eräässä kohden sitä, että hän joutui harrastamaan historiallisia tieteitä, »noita vähäisiä arveluun perustuvia tieteitä, joista sadan vuoden perästä ei välitetä». Renan uskoo että jos hän olisi antautunut luonnontieteisiin, olisi hän johtunut useampiin Darwinin tuloksista, jotka hän väittää 1845:n tienoissa edeltäpäin aavistaneensa. Tätä valitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti, sillä monista muista lausunnoista käy ilmi, että Renanin mielestä historiallisilla tieteillä on aivan erikoisen suuri filosofinen arvo.-- Toinen yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on heidän »vitalistinen» käsityksensä kehityksen syistä. Bergson hylkää ajatuksen, että ulkonaiset, »mekaaniset» syyt aiheuttaisivat kehityksen. Elolliset muodot ovat hänen käsityksensä mukaan erään sisäisen sielullisen voiman tuote. Bergson on dualisti. Elottoman aineen rinnalla on maailmassamme vaikuttamassa edelliselle jyrkästi vastakkainen »élan vital», joka yhtenäisenä elämän virtana kuohuu kautta sukupolvien ja yksilöiden. Elottomassakin maailmassa vallitsee määräperäinen liike, mutta se on »putoamista», laskeutumista yhä alemmalle tasolle (entropia); »élan vital» sensijaan on vaivaloista ylöspäin ponnistamista. Elottomassa maailmassa energia hajaantuu ja haihtuu, mutta »élan vital» pyrkii sitä kasaamaan (lehtivihreä ja sen merkitys, orgaaniset yhdistykset).
ellauri112.html on line 187: »L´élan vital» on se elämän meri, jossa me olemme, liikumme ja elämme. Kaunopuheisen, mystillisen tunteen koko hehkulla kuvatessaan tämän elämän prinsiipin alkuperää, sen taistelua Materiaa vastaan ja ihmisen kykyä »intuitionsa» voimalla sukeltautua siihen takaisin, osoittautuu Bergson ikivanhojen mystikkojen täysveriseksi seuraajaksi. Renan ei ole missään antanut yhtenäistä esitystä kehitysopillisista teorioistaan. Mutta monista yksityisistä lausunnoista käy riittävästi ilmi hänen »vitalistinen» kantansa. »Kaksi seikkaa, aika ja pyrkimys edistykseen, selittävät maailman. Ilman tätä hedelmällistä edistyksen siementä jäisi aika ikuisesti martaaksi. Jonkunlainen sisäinen jousi, joka työntää kaiken elämään, ja yhä enemmän kehittyneeseen elämään, kas siinä välttämätön olettamus (Dialogues philosophiques, s. 177). Koko maailma on työssä ja pyrkii toteuttamaan jotain salattua tarkoitusta, se oli eräs Renanin rakkaimmista ajatuksista, jota hän skeptillisimmälläkin tuulellaan helli. Viimeisessä filosofisessa kirjoituksessaan, »Examen de consciance philosophique» (Feuilles détachées -kokoelmassa) sanoo hän pitävänsä pintapuolisina niitä vastaväitteitä »finalismia» vastaan, joita eräät tiedemiehet tekevät, huomauttaessaan luonnon epätäydellisyyksistä. Nämä vastaväitteet eivät estä olettamasta, että maailmassamme vaikuttaa salainen pyrkimys, syvällinen nisus, joka sokeana toimii olemiston kuiluissa, työntäen kaiken elämään, kaikissa avaruuden kohdissa. Tämä nisus ei ole tietoinen eikä kaikkivoipa; se tekee parhaansa aineesta, joka sillä on käytettävänään. Mutta ehkä se nisus, joka vaikuttaa maailmankaikkeuteen kokonaisuudessaan, eräänä päivänä tulee tajuiseksi, kaikkitietäväksi, kaikkivoipaiseksi. Jumala syntyy... Toteutuu niin korkea tietoisuuden aste, ettei meillä siitä voi olla mitään käsitystä. Ikuisuus tarjoaa loppumattomat mahdollisuudet. Absoluuttinen olento, päästyään kehityksensä päähän ja opittuaan täydellisesti tuntemaan itsensä, toteuttaa kenties kaikki voimansa avulla uskonnon: hurskasten ylösnousemuksen ja ijankaikkisen elämän...
ellauri112.html on line 189: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri112.html on line 191: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri112.html on line 260: Charles Robert Darwin (12. helmikuuta 1809 – 19. huhtikuuta 1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka esitti kokoamaansa tieteelliseen todistusaineistoon nojaten kaikkien eliölajien kehittyneen ajan saatossa yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnaksi nimetyn prosessin kautta.
ellauri112.html on line 415: Pakanaverkko ry on vuonna 1999 perustettu suomalainen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää erilaisten pakana- ja luonnonuskontojen edustajien yhteistoimintaa ja uskonnollista tasa-arvoa.
ellauri112.html on line 477: Herbert Spencer Sosiaalidarvinismi on yhteiskunnallinen näkemys, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809–1882) oppeihin evoluutiosta ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa.
ellauri112.html on line 497: Antiikin Kreikassa palvottua Hekatea pidetään usein taikuuden jumalattarena. Stéphane Mallarmén kirjankuvitusta 1800-luvulta. John William Waterhouse, ''Taikapiiri'' 1886. Taikuus (magia, noituus) tarkoittaa taikojen käyttöä luonnon ja kohtalon voimien hallitsemiseksi.
ellauri115.html on line 39: Aion kohdistaa itseeni tietyssä mielessä samoja toimenpiteitä, joilla luonnontutkijat selvittävät ilman päivittäistä tilaa. Herborisoin tunteitani. Tutkin kuin barometrillä omaa sieluani.
ellauri115.html on line 52: Tää albumi on kieltämättä surkeata paluuta Sammelin portin pieleen oxentaman spagettiläjän ääreen. (Se portti on nyt mennyttä kun Jouni rakentaa uutta leveämpää sähköauton latauxelle sopivampaa porttia.) Silti en voi vastustaa luonnon kuzua, koska ko. kirjan lopussa oli aseistariisuvan inhimillinen res gestae luetelma Janne-Jaakon elinvuosista.
ellauri115.html on line 126: Rousseaun politiikka oli totaalisen hanurista. Teoksessaan Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista Rousseau selvitti, kuinka ihmiskunta oli kehittynyt ja samalla taantunut alkukantaisesta luonnontilasta nykyaikaiseksi yhteiskunnaksi. Rousseau "ehdotti", että ensimmäiset ihmisolennot olivat eristäytyneitä puoliapinoita, jotka erotti eläimistä niiden kyky vapaaseen tahtoon ja täydellistymiseen. Hän myös väitti, että näillä alkuihmisillä oli perustava tarve pitää huoli itsestään ja luonnollinen kyky myötätuntoon ja sääliin. Apinat oli luonnostaan hyviä, mistä papisto ei yhtään pitänyt. Minnes perisynti jäi?
ellauri115.html on line 452: Omatunto kuulemma on ennakkoluulon tulosta, mutta tiedän kokemuxesta että omatunto seuraa sitkeästi luonnonjärjestystä ihmislaeista huolimatta. Turhaan kielletään sitä tai tätä; katumus kuiskii vain väpelösti kun teemme jotain jota luonto rakastaa, ja vielä enemmän kun teemme työtä käskettyä [eli lisääntykää ja täyttäkää maa]. Teini hyvä, luonto ei ole vielä vedonnut sun aisteihin; toivottavasti pysyt kauan tuossa onnellisessa olotilassa missä luonnonäänet ovat vielä viattomia. Luonnon kuzun ennakointi on vielä pahempi juttu kuin sen vastustaminen; ensin pitää panna vastaan, jotta tiedät milloin voit antaa mennä ilman ejaculatio praecoxin syntiä.
ellauri115.html on line 454: Nuoruudesta saakka olen arvostanut aviosäätyä luonnon ykkös pyhänä instituutiona. Kun luovuin naimaoikeudesta, päätin etten tuhri avioliiton pyhyyttä; sillä huolimatta lukeneisuudesta olin aina viettänyt yxinkertaista ja säännöllistä kahden käden sukupuolielämää, ja mieleni oli säilyttänyt luonnollisten viettiensä viattomuuden; näitä viettejä ei ollut mainen viisaus myteröittänyt, ja köyhyys esti mua lankeemasta sofistikoituihin maxupalveluihin.
ellauri115.html on line 532: Liikkeen alkusyyt ei löydy aineesta; aine vastaanottaa ja välittää liikettä, muttei synnytä sitä. Mitä enemmän havainnoin luonnonvoimien aktiota ja reaktoita toisiinsa, sitä enemmän mä nään että meidän pitää aina mennä yhdestä seurauxesta takaisin toiseen, kunnes löytyy alkusyyxi jonkun tahto; sillä äärettömän syiden jonon kuvitelma johtais otaxumaan ettei ole alkusyytä. Sanalla sanoen, ei ole mitään liikettä joka ei synny jostain toisesta, paizi jos se on spontaania tahdonalaista; elottomissa kappaleissa ei ole toimintaa vaan pelkkää liikettä, eikä ole oikeata toimintaa ilman tahtoa. Tää on mun eka periaate. [Onhan tää kieltämättä ikivanha purkka jota mutusteli jo muinaiset kreikkalaiset, mut kylse mulle kelpaa, mä otan sen mieluusti pulsan alta suuhuni.] Tää on mun alkusyy. Mä uskon sen takia että on olemassa tahto joka veti maailmankaikkeuden vieterin ja antaa luonnolle sen elämän. Tää on mun eka dogma, tai mun uskontunnustuxen eka artikla.
ellauri115.html on line 549: Olin yllättynyt ja melkein shokissa kun luin Neuwentitiä. [A Dutch doctor (1654-1718) who wrote a book entitled The Existence of God Demonstrated by the Wonders of Nature.] Miten tää mies saattoi haluta tehdä kirjan luonnon ihmeistä, ihmeistä jotka osoittaa luonnon copyrightin omistajan viisauden? Sen kirjan pitäis olla yhtä iso kuin luonto ize ennenkuin kaikki olis kerrottu, ja heti kun koitetaan mennä detaljeihin, suurin ihme kaikista, nimittäin kokonaisuuden sopusointu ja harmonia, karkaa lahkeesta. Pelkkä orgaanisten ruumiiden tekoprosessi tekee mielen epätoivoisexi; mixei apina voi tehdä vaikka vuohia? Vaikka miten bylsin niitä ei tule kilejä. Tästä näkee että luontoäiti ei ole tarkoittanut sellaista. Se ei ainoastaan järjestänyt juttuja, se suorastaan estää tekemästä tyhmiä.
ellauri115.html on line 561: On totta siis, että mies on loordi maalla jonka päällä se olexii; sillä ei ainoastaan se kesytä kaikki muut elukat, ei ainoastaan se kontrolloi luonnonvaroja ahkeralla teollisuudella; vaan se yxin tietää miten kontrolloida niitä; sillä pysyy kaikki mainiosti hanskassa; kontemploimalla se matkustaa vaikka tähdissä vaikkei pääse sinne pers.kohtasesti. Näytä mulle toinen elukka maan päällä joka osaa antaa tulta ja joka osaa kazoa ihaillen aurinkoon ilman laseja. Mitä! Mähän voin huomioida ja tuntea [raamatullisessa mielessä] kaikki elukat ja niiden sukulaiset; mä voin ihan tuntea mitä tarkoittaa järjestys, kauneus ja miehisyys; mähän voin miettiä Miss Universumia ja nostaa lihan kohti sitä käyttämättä kättäni; mähän rakastan hyvää ja teen temput sille; miten mä sitten voisin verrata izeäni joihinkin tyhmiin elukoihin? Kurja sielu, sun surkea filosofia tekee sut elukkamaisexi; tai pikemmink turhaan sä yrität alentaa izesi; sun [tai siis mun] nerokkuus osottaa sun periaatteet väärixi, sun ystävällinen sydän näyttää ne väärixi, ja jopa sun vallan vääränkäyttö osoittaa kuinka etevä sä olet. [Ei kyllä tää Rousseau on perusteellisesti paska mies.]
ellauri115.html on line 653: Huomaatte: tää termi ‘substanssi’ mulla tarkoittaa sitä millä on jotain alkeellisia laatusanoja, ilman erikoisia ja toissijaisia virityxiä. Jos sit kaikki meidän tuntemat alkeelliset laatusanat voi olla samalla otuxella, riittää vaan 1 substanssi; mut jos on keskenään poissulkevia laatusanoja, niin tarvitaan niin monta substanssia kun on disjointteja luokkia. Saat miettiä tätä vähän; mun puolesta, mitä Locke ikinä sanookin, mulle riittää että aineella on vaan koko ja jaollisuus, niin mä oon vakuuttunut, että se ei voi ajatella, ja jos joku filosofi väittää että puut tuntee ja kivet ajattelee [Jalkahuomautus: Musta näyttää että moderni filosofia on kaukana siitä että kivet ajattelevat, ne on havainneet että miehet ei ajattele. Onkohan vika mussa vai? No ei, ne ei vaan huomaa luonossa muuta kuin sensitiivisiä olentoja; ja ainut ero jonka ne löytää miehen ja kiven välillä on että miehellä on niitä 2, ei vaitiskaan läppä läppä, vaan että mies on herkkä olento joka kokee sensaatioita, ja kivi on herkkä olento joka ei koe sensaatioita. Mutta jos on totta että kaikki aine tuntee, mistä löytyy tää herkkä yxikkö, mun individi ego? Onxe jokaisessa aineen mölekyylissä, vai ruumiissa jotka on mölekyylien aggregaatteja? Paanxmä tän yxeyden nesteisiin ja kiinteisiin, yhdisteisiin ja alkuaineisiin? Sä sanot että luonto koostuu yxilöistä. Mut mitä nää yxilöt sit on? Onx toi kivi tossa yxilö vai aggregaatti yksilöitä? Jos jokainen alkeellinen atomi on herkkä olento, miten mä voin käsittää sen intiimin viestinnän joka tapahtuu kun toinen apina on toisen sisällä, niin että niiden 2 egoa on sekoittuneet yhdexi? Puoleensaveto voi olla luonnonlaki jonka mysteeri on meille tuntematon; mut ainakin me tajutaan että vetovoima joka riippuu massasta ei sodi kokoa ja jaollisuutta vastaan. Voitko ajatella sensaatiota smalla tavalla? Sensitiivisillä ruumiinosilla on toki koko, jopa vaihteleva [mulla se on aika vähäinen], mutta sensitiivinen olento on 1 ja jakamaton; sitä ei voi panna kahtia, se on kokonainen tai ei mitään; sentakia herkkä olento ei ole aineellinen kappale. Mä en tiedä miten meidän materialistit ymmärtävät sen, mutta musta näyttää että samat hankaluudet jotka sai ne heittämää yli laidan ajattelun, nyt saa ne hylkäämään tunteilun; ja mä en näe mitään syytä, kun kerran eka askel on otettu, ne ei vois ottaa toistakin; mitä se niille enää maxaa? Koska ne on varmoja ettei ne ajattele, miten ne kehtaa väittää että ne tunteilevat? Turhaan se yrittää sekottaa mua ovelilla argumenteilla; mä pidän sitä vaan epärehellisenä sofistina, joka mieluummin sanoo että kivillä on tunteita kun että miehillä on sielua. [Olipa siinä kasa kökköä ajattelua, jos sitä sillä nimellä voi kuzua; pikemminkin tarkotushakuista tunteilua.]
ellauri115.html on line 681: Oi mies! älä ezi kauempaa pahan aiheuttajaa; sä olet se. Ei ole muuta pahaa kuin paha jonka sä teeet ja paha jonka sä kärsit, ja molemmat tulee susta izestä. Paha yleensä voi tulla vaan epäjärjestyxestä, ja maailmanjärjestys toimii kuin junan vessa. Paha erikoistapauxissa on vain sen kokijoiden turkissa; ja tää fiilis ei ole luonnonlahja, vaan miehen oma valmiste. Kivulla ei ole paljon mahtia niihin jotka ei ole ajatelleet paljoa, eikä niinkuin Runkmanni kazo eten eikä taxe. Ota pois meidän fataali edistys, ota pois meidän viat ja puristimet, ota pois miehen käsityöt, niin kaikki on hyvin kuin Harry Potterin 6. osan lopussa.
ellauri115.html on line 711: Kun nyt on päätelty aistiesineiden havainnosta ja mun sisäisestä tietoisuudedsta, joka johtaa mut päätellä syistä ja synnyistä syvistä diginatiivijärjellä päätotuudet jotka on mulle ihan need to know tietoa, mun täytyy nyt eziä sellasia käyttäytymisperiaatteita kuin niistä voi vetää, ja sellissiä sääntöjä jotka mun täytyy asettaa oppaaxeni tämän maailman kohtaloni täyttämisexi, mitkä oli mun money makerin meisinki. Käytän yhä samaa mefodia, en johda näitä sääntöjä korkekoulufilosofiasta, vaan löydän ne mun syömmin syvyyxistä, mihin ne on kirjoitettu tulipunaisilla kirjaimilla mitä mikään ei voi kumittaa. Mun tarvii vaan konsultoida izeäni sen suhteen mitä mä haluun tehä; se mikä musta tuntuu oikealta on oikein, mikä mun mielestä on väärin on väärin; omatunto on paras kasvomuisti; ja se on vaan kun tinkaamme omastatunnosta kun meillä on tarve sofistikoituihin argumentteihin. Meidän eka velvollisuus on mua izeäni kohtaan; kuitenkin miten usein toisen äänet kertoo että kun me haetaan omaa hyvää toisten kustannuxella me tehdään pahaa? Me luullaan seuraavamme luonnon opasteita, ja me vastustetaan sitä; me kuunnellaan mitä se sanoo meidän aisteille, ja me haistatetaan huilu sillä mitä se sanoo meidän sydämmelle; aktiiviolento tottelee, passiivi komentaa. Omatunto on sielun puheääni, passiohedelmät on ruumiin ääntelyä. Onko kumma että nää äänet usein kiistelevät kuin Aku Ankan korviin kuiskuttelevat kaxi pikku avataria? Ja kumpaahan meidän olis kuultava? Saat 2 arvausta. Liian usein järki pettää meitä; meillä on erinomainen syy epäillä sitä [jos se nimittäin sattuu olemaan aika heikko]; mutta superego ei koskaan petä meitä; se on miehen ainut tosi opaste; se on sielulle mitä vaisto on ruumiille, [Alahuomio: Moderni filosofia, joka myöntää vaan mitä se voi ymmärtää, varoo myöntämästä tätä hämärää kykyä jota sanotaan vaistoxi joka näyttää opastavan muita elukoita kuin tikanpoikaa puuhun ilman hankittua kokemusta. [No on se meilläkin, lue vaikka Paul et Virginie, tai jos et jaxa kazo sitten leffa Blue Lagoon.] Vaisto, joittenkin meidän viisaiden viisaustieteilijöiden mielestä, on vaan salainen ajattelutottumus, joka on hankittu ajattelemalla; ja siitä miten ne tän kehityxen selittää voisi päätellä että lapset miettii enemmän kuin isot ihmiset: tää on outo paradoxi jota pitäis tutkia. Mut ei mennä tähän nyt, vaikka mun pitää kysyä mikä nimii pitää antaa sille innolle jolla mun koira jahtaa myyriä jota se ei edes syö, tai kärsivällisyydelle jolla se joskus kazoo niitä tuntikausia ja taitoa millä se nappaa ne, heittää ne jonkun matkan päähän kolosta kun ne tulee esille, ja sit tappaa ne ja jättää ne lojumaan. Kuitenkaan kukaan ei opettanut sille tätä urheilulajia, eikä kukaan edes kertonut sille että on sellaisia otuxia kuin myyriä. Taas kysyn, ja tää on tärkeämpi kysymys, mix kun mä uhkailin tätä koiraa ekan kerran, mixe heittäytyi maahan tassut ristissä kuin armonanoja .....ihankuin laskelmoidusti muhun vedoten, asento jonka se olis ottanut, jos mä olisin pitänyt pintani ja jatkanut sen mätkimistä siinä asennossa? Mitä hä! Oliko mun koira, tuskin pentu, omaxunut moraali-ideoita? Tiesikö jo armon ja avokämmenen merkityxen? Millä hankitulla tiedolla se yritti hillitä mun vihaa heittäytymällä mun armoille? [Nojaa, tää vaan osottaa että sellainen käytös on luontaisesti koiramaista.] Jokainen koira maailmassa menettelee melkein samalla tavall samoissa olosuhteissa, enkä mä väitä mitään mitä jokainen ei voi ize kokeilla, hankkia vaan koiran ja jonkun astalon. Voisko filosooferit, jotka niin ivallisestri hylkää vaiston, ystävällisesti selittää tän vaan aistimusten leikkinä ja kokemuxen jonka ne olettaa että me ollaan hankittu? Antaa niiden antaa selitys joka kelpaa joka tolkun äijälle; siinä tapauxessa mulla ei ole enempää sanottavaa, enkä sanokaan enempää vaistosta.] Se joka tottelee omaatuntoa noudattaa luontoa eikä sen tarvi pelätä menevänsä harhaan. Tää on hyvinkin tärkeä asia, jatkoi mun hyväntekijä, nähdessään että mä meinasin keskeyttää sen; anna mun pysähtyä hetkexi selittämään tää paremmin, se sanoi kovempaa ja kiireemmin.
ellauri115.html on line 713: Meidän tekojen moraliteetti on vaan tuomioita jotka ize muodostamme niistä. Jos hyvä on hyvä, sen pitää olla hyvä meidän sydämen pohjamudissa yhtä hyvin kuin meidän teoissa; ja eka palkinto oikeudessa on tietoisuus että me toimitaan oikeuden mukaisesti. Jos moraalinen hyvä on meidän luonnon mukaista, mies voi olla mielenterve ja hyväkuntoinen kun hän on hyvä. [OK, tää kaveri ei niele perisyntiä, pää pois! huutaa patakuningatar.] Jos ei ole niin, ja jos mies on lunnostaan paha, se ei voi lakata olemasta paha madännyttämättä luonnettaan, ja hyvä siinä on luonnottomuutta. Jos se on tehty harmittamaan kamu-luotujaan, kuten susi on tehty nielemään saaliinsa, hamaani mies olisi yhtä vääristynyt otus kuin säälittävä susi; ja pelkkä miehuus aiheuttaisi katumusta. [Vittu Janne vedä välittömasti käteen, tää on taas tätä homo-on-homolle-susi tuubaa! Onnex onnex susi ei sentään ole sudelle yhtä homo.]
ellauri115.html on line 722: Miehet puhuvat katumuxen äänestä, piilorikosten salaisesta rangaistuxesta, jonka avulla rikoxet usein paljastuu, tai sitten niillä kerskumisesta. Alas yliminä! Kukapa ei olis kuunnellut kiusaxeen sen kuiskutusta. Puhun kokemuxesta, ja mä mielelläni kuristaisin tän komentelevan tunteen joka aiheuttaa mulle niin paljon kärsimystä. Mutta on toteltava luonnon kuzua ja käytävä kusella kun kusettaa; sä näät että sen ies on keveä ja kun me kuunnellaan tota ääntä meillä on hyvä päänalunen. Pahis pelkää ja juoxee karkuun sitä; se haluis päästä eroon izestään; sen ahistuneet silmät vilkuu ympärille ja ezii jotain viihdettä; ilman katkeraa satiiria ja moukkamaista läpänheittoa se olis aina surullinen; toi ivanauru on sen ainut nautinto. Toisin vanhurskas mies, joka löytää rauhan omista pöxyistään; se on yhtä iloinen yxin kuin seurassa, sen tyydytys ei riipu niistä jotka sitä lähestyy, sen housuihin mahtuu vaikka kuinka monta sellaista.
ellauri115.html on line 724: Heitä kaze kaikkiin maailman osakuntiin; lue jokainen historianide; keskeltä näitä omituisia ja julmia palvonnan muotoja, näiden hämmästyttävän moninaisten tapojen ja tottumusten joukosta löydät aina samat oikean ja oikeuden ideat; kaikkialla samat moraliteetit, samat hyvän ja pahan ideat. Vanah pakanismi synnytti kauheita jumalia jotka alennettiin sittemmin perkunoixi, jumalat jotka vaan tarjosivat ylimmän onnen kuvana rikoxia tehtävixi ja himoja tyydytettävixi. Mutta turhaan pahe lähti jumalten kämpästä niiden henkkarit mukana; moraalivaisto ei hyväxynyt niitä miehen sydämmeen. Kun Juppiterin rivoiluja juhlittin, Xenokrateen pidätyskykyä kunnioitettiin; siivo Lukretius ihaili häpeämätöntä Venusta; julkea roomalainen uhrasi Pelolle; se kuzui jumalaa joka leikkas isältänsä kikkelin, ja kuoli mukinoitta oman isänsä käsissä. Mitä arvottomimpia jumalia palvoi jaloimmatkin heppulit. [En nyt viizi tässä mennä Barukin mainizemiin puupääjumaliin.] Pyhä luonnonääni oli kuuluvampi kuin jumalien ääni, se voitti kunniasijan maalla ja kaupungissa; se näytti lähettävän syyt ja syylliset yhtä lailla taivaaseen. [Häh?]
ellauri115.html on line 728: Mutta tässä koen mä kuulen mutinaa kaikilta ns. viisailta miehiltä. Lapselliset erroiri, kasvantaviärät ennakkoluulot, ne huutaa kesken konserttia! Ei apinan mielessä ole muuta kuin mitä se on oppinut kokemuxesta; ja me tuomitaan kaikkea vaan hankittujen ideoiden perusteella. Ne jaxaa jauhaa tätä; ne jopa uskaltautuu hylkäämään kaikkien kansojen selvän ja universaalin yhteisen kannan, ja asettaa tätä apinalauman hämmästyttävää yximielisyyttä vastaan jotain hämäriä poikkeuxia jotka ne tietää vaan ize; ikäänkuin koko luonnon terendi voitas tehdä tyhjäxi vaan yhden osakunnan [esim Israel] vastaesimerkillä, ja ikäänkuin joidenkin hirveyxien olemassaolo tekisi lopun koko lajista. [No siltähän tää alkaa vähän näyttää...] Mut minkä tautta spektikko Montaigne yrittää löytää jostain hämärältä maailmankulmalta tavan joka on vasten perittyjä oikeuskäytäntöjä? Mitä varten se uskoo mitä epäuskottavimpia turisteja, ja kieltäytyy uskomasta meidän suurimpia kirjailijoita? Pari outoa ja epäilyttävää tapaa, joilla on paikalliset syyt joita me ei vaan tunneta; tekeekö nää tyhjäxi yleisin päätelmän joka perustuu maailman kaikkien osakuntien yleissopimuxeen, jotka eroaa kaikilla muilla tavoilla mut on samaa mieltä tästä? Voi vittu Montaigne, sä olet olevinasi niin totuudenkaltainen ja rehellinen; ole vilpitön ja todennäköinen, jos filosofi voi olla sellainen, ja kerro mulle onko mitään maalman maata missä on rikos pitää sanansa, olla armollinen ja avokätinen, missä hyvää miestä pilkataan, ja petkuttajaa kunnioitetaan. [Epistä! Ranskaa ei lasketa, eikä Voltairea.]
ellauri115.html on line 730: Oman edun tavoittelu, niin sanotaan, saa kaikki sopimaan yhteisestä hyvästä. Mutta miten sitten hyvä mies suostuu tekemään sen omaxi vahingoxeen? [Onx tää oikea kysymys? No ei kai, se on vaan retorinen.] Meneex joku kuolemaan oman edun edestä? Tietysi jokainen ajaa omaa etuaan, mutta ellei ole sellasta asiaa kuin moraalinen hyvä mukana geimeissä, oma etu voi vaan selittää pahojen tekemisiä; ehket sä välitäkään meistä muista. Filosofia joka ei löydä paikkaa hyville teoille olis liian ällöttävä; sä humaisit että pitää aina löytää joku ikävä tarkoitusperä, joku paha motiivi, haukkua Sokratesta ja mustamaalata Regulus [kekäs se nyt oli? Ei sunkaan hippiäinen? ei eikä samanniminen tähtikuvio, vaan joku kenraali, kts. alla.] Jos sellaiset sotilasopit joskus juurtuisi tänne meille, luonnonääni, järjenäänen lisäxi, aina napisisi niitä vastaan, kunnes kukaan sellasen opin kannattaja ei voisi enää löytää verukkeita sen peukutuxelle.
ellauri115.html on line 742: Niin että mä en usko, nuori ystäväiseni, että on mahdotonta selittää omantunnon välitöntä voimaa meidän oman luonnon tuloxena, järjestä riippumatta. Ja vaikka se olis mahdotonta, se on tarpeetonta; sillä ne jotka kieltää tän periaatteen, jonka kaikki muut maailmassa hyväxyvät, eivät ole todistaneet ettei sellaista ole; ne tyytyy vaan väittämään, ja kun me väitetään että sitä on, on meillä ihan yhtä hyvä perustelu kuin niillä, ja meillä on sen lisäxi todistaja omassa masussa, omantunnon ääni, joka puhuu puolestaan. Jos tuomion ekat säteet sokaisee meitin ja sekottaa meidän näkemät kohteet, odotetaan kunnes heikko näkömme kirkastuu ja havistuu, ja järjen valossa me pian nähdään just nää kohteet kuten luonto on aina näyttänyt ne meille. Tai ollaxemme yxinkertaisempia ja vähemmän uhoovia; tyydytään masussamme tuntuviin ekoihin fiilixiin, koska tiede tuo meidät aina niihin takaisin, ellei se ole harhaista.
ellauri115.html on line 744: Omatunto! Omatuntoo! Järki hoi, äly älä jätä! Jumalallinen vaisto, taivaan kuolematon iäni, varma opas otuxelle joka on tietämätön ja tosiaan aika näiverö, kuitenkin suht intelligentti ja vapaa kuin sveiziläinien; erehtymätön hyvän ja pahan tuomari, joka tekee miehestä vähän kuin Jumalan! Sussa on miehen luonnon erinomaisuus ja sen tekojen moraalisuus; ilma sua mä en löydä izestäni mitään joka nostais mut muiden elukoiden edelle - ei muuta kuin surullinen etuoikeus exyillä yhdestä errorita toiseen, apuna ohjastamaton ymmärrys ja järki jolla ei ole mitään periaatteita.
ellauri115.html on line 746: Taivaan kiitos mei on nyt päästy kaikesta tosta hälyyttävästä filosofisesta shousta; me ollaan miehiä vaikka oppimattomia; nyt meidän ei tarvi käyttää koko ikää moraliteetin tutkimiseen, kun meillä on halvempi ja varma viisari joka ohjaa meidät tän ihmisaatoxen valtavan labyrintin läpitte. Muttei riitä olla vaan tiatonen että meillä on tää opasvihkonen; meidän pitää tuntea se ja seurata sitä. Jos se puhuu kaikille sydämmille, mix niin harvat kuuntelee sitä? Se puhuu meille luonnonkieltä, ja kaikki saa meidät unohtamaan sen kielen. Omatunto on arka, se rakastaa rauhaa ja yxinäisyyttä; se häiriintyy melusta ja numeroista; ennakkoluulot joista sen sanotaan syntyvän on sen verivihollisia. Se pakoilee niitä tai vaikenee; niiden meluisat äänet hukuttaa sen sanat, niin ettei se saa puheenvuoroa, vaikka pyytäisi; fanaattisuus väärentää sen äänen ja inspiroi rikoxia sen nimissä. Se masentuu huonosta kohtelusta; se ei enää puhu meille, eikä vastaa puheluihin; kun sitä on pilkattu niin kauan, on yhtä vaikea kuzua se takaisin kuin ajaa se karulle.
ellauri115.html on line 752: Mun lapsi! Jospa jonakin päivänä tuntisit mikä taakka poistuu kun, stikun sä oot luodannut ihmisajatusten turhuuden ja maistanut hapanta passiohedelmää, löydät lopulta ihan käden ulottuvilta viisauden kinttupolun, tämän elämän pakkotyön palkkion, sen onnen lähteen jota et uskonut löytäväsi. JOkainen luonnonlain velvollisuus, jonka miehen vääryys oli melkein hinkannut pois mun sydämmestä, on kaiverrettu sinne, toisen kerran sen ikuisen oikeuden tähden joka panee mulle nää verot ja kazoo miten mä maxan ne. Mä tunnen izeni vaan Lujaapierevän instrumentixi, joka haluaa hyvää, joka esittää sitä, joka tekee juttuja mun omaxi hyväxi kunhan mä jelpin sitä, ja käytän näennäistä vapauttani oikein. Mä alistun sen järjestämään järjestyxeen, varmana että yx päivä mä vielä nautin siitä ja löydän siitä onneni; sillä mitä makeampaa iloa on kuin tää, et tuntee olevansa ratas kellossa missä kaikki toimii kuin hieno sveiziläinen kronometri? Kivun saalinakin kestän sen kärsivällisesti muitaen, että se loppuu pian, ja että se tulee ruumiista joka ei edes ole mun. Life is hard and then you die. Jos mä teen salaa jonkun hyvän työn, mä tiedän et partiojohtaja näkee sen, ja mun käytös tässä maailmassa on etumaxua tulevaan. Kunmä kärsin epäoikeutta, mä sanon izelleni, että Lujaapierevä joka tekeee kaiken oikein palkizee muzit myöhemmin; mun kivulias tarpeenteko, mun köyhyys, tekee vaan kuolemasta vähemmän sietämättömän. Sen vähemmän on siteitä katkottavana kun mun vuoronumero tulee nahkurin orrelle.
ellauri115.html on line 756: Jos vieläpä siinä matalassa asemassa mihin meidät on asetettu tässä elämässä meidän ekat impulssit on aina hyviä, jos meidän paheet on omatekoisia, mix me valitettaisiin että ne on meidän mestareita? Mix me syytettäisiin Luojaa pahoista jotka ollaan ize luotu, ja vihollisia jotka me ollaan ize aseistettu izeämme vastaan? Äh, jätetään mies pilaamattomaxi; se huomaa olevan aina helppoa olla hyvä ja se on aina onnellinen ilman katumuspilleriä. Syylliset, jotka sanoo että ne on ajettu rikollisuuteen, on valehtelijoita yhtä paljon kuin pahantekijät; miten ne voi jättää huomiotta että niiden valittama heikkous on niiden omaa työtä; että niiden aikaisimmatkin törkeydet oli niiden oman tahdon aikaansaannosta; että toivomalla kiusauxeen lankeemista ne lopulta antaa niille perixi tahtomattaankin ja tekee niistä vastustamattomia? Epäilemättä ne ei voi enää välttyä olemasta heikkoja ilkimyxiä, mutta niiden ei tarvinnut tulla heikoxi ja ilkeixi, izepä hyppäsivät siihen siniseen maalisammioon. Doh, miten helppoa olis pitäämopo käsissä ja passiohedelmät piilossa, tässäkin elämässä, jos silloin kun tavat ei vielä olleet muodostuneet, mieli laajentumisvaiheessa, olisimme voineet pitää kiinni sellaisista jutuista kuin meidän olis pitänyt, arvostaaxemme oikein sitä mitä ei tiedetä; jos me oikeesti haluttaisiin oppia, ei vaan six että loistettaisiin toisten silmissä, vaan että meistä tulis viisaita ja hyviä ihan luonnonmenetelmällä, et me oltaisiin onnellisia maxaessamme veroja. Tästä työhuoneesta tulee ikävystyttävä ja tuskaisa, koska me ei edes yritetä sitä ennenkuin me ollaan jo paheen ruostuttamia ja passiohedelmien orjia. Meidän tuomiot ja meidän arvon mittatikut määräytyy ennenkun meillä on tietoa hyvästä ja pahasta, ja sit me mitataan kaikkia asioita tällä väärällä mittatikulla, eikä arvosteta mitään sen oikeasta hinnasta. [Joo tää on taas tätä keskustaoikeistolaista "oman onnensa seppä" sepustusta. Kylnää sit on ennustettavia!]
ellauri115.html on line 760: Noustaxeni mahollisimman paljon jo nyt tähän onnen vahvuuden ja vapauden tilaan, mä jumppaan tois paljon ylevässä mietiskelyssä. Mä tarkastelen miss universumin järjestystä, en toki selittääxeni sitäin jollain turhalla zydeemillä, vaan kumartaaxeni sitä lakkaamatta kuin pieni ongenkoho Bielenseessä, ja pokkuroidaxeni viisaalle Tekijälle joka paljastaa izensä siinä. Mä parittelen sen kaa; mä upotan kaikki mun voimat sen jumalalliseen esanssiin; mä hämmästyn sen ystävällisyyttä, mä kiittelen sitä ja sen lahjoja, muttemmä kyllä rukoile siltä mitään. Mitä mä siltä pyytisin - eze muuttais luonnon järjestystä, tekis ihmeitä mun hyväxi? Pitäskö mun, joka olen sitoutunut ennen kaikkea rakastamaan tota järjestystä jonka se on organisoinut viisaudessaan ja ylläpitää kuin huoltomies, pitäiskö mun haluta eze järjestys menee sekaisin pienen minun takia? Ei, sellainen ajatelematon rukous ansaizisi selkäsaunan mieluummin kuin suopeutta. Enkä mä pyydä siltä voimaa menetellä oikein; mixmä pyytäisin siltä jotakin jota se on jo mulle antanut? Exe antanut mulle omantunnon just six että mä rakastaisin oikeistoa, järjen että mä nään järjestyxen, ja vapauden valita just sen? Jos mä teen pahaa ei mulla ole mitään veruketta; mä teen sen omasta vapaasta tahdostani; jos mä pyytisin sen muuttavan mun tahtoa, mä pyytäisin siltä just mitä se pyytää multa; se olis sama kun pyytäis sen tekevän työt ja mä saisin palkkion; [juu tässä pilkistää taas tää omavanhurskautuspykälä]; jos mä olisin tyytymätön osaani mä en haluis enää olla mies, vaan jotain muuta typerää niinkuin nauta, vaimo tai enkeli, eli pyytää epäjärjestystä ja pahaa. Hei sä oikeuden ja totuuden torvi, armollinen ja sulokas Jumala, mä luotan suhun ihan kybällä, ja mun sydämmen halu on - että sun tahto toteutuu. Kun me 2 yhdistetään tahtomme, siitä tulee hyvä; mä teen mitä sa tahdot, ja mä jaan sun menestyxen; mä uskon että mä saan jo förskottina sen superonnellisuuden joka on hyvyyden palkkio.
ellauri115.html on line 974: Yhteiskuntasopimus on yleinen eettinen julkisen moraalin yhteiskuntafilosofinen perustelu, jonka mukaan luonnontilassa olevat ihmiset solmivat keskenään sopimuksen, jolla he perustavat valtion. Sopimuksessa määritetään kansalaisten ja valtion oikeudet ja velvollisuudet.
ellauri115.html on line 977: Hegel arvosteli aivan oikein että puhe luonnontilassa tehdyistä sopimuksista on paskapuhetta.
ellauri117.html on line 86: Mutta jos äidit suvaitsevat itse ruveta lapsiaan imettämään, niin tavat paranevat itsestään, ja luonnonmukaiset tunteet heräävät kaikissa sydämissä; valtion asukasluku on karttuva; tämä ensimäinen seuraus, tämä ainoa seuraus on liittävä kaikki sopusuhtaiseksi kokonaisuudeksi. Kotielämän tarjoama viehätys on paras vastamyrkky huonoille tavoille. Lasten meluavat leikit ja heidän aiheuttamansa vaivannäkö, joita alussa pidetään häiritsevinä, muuttuvat miellyttäviksi; ne saattavat isän ja äidin toisilleen tarpeellisemmiksi, rakkaammiksi, ne lujittavat aviollisia siteitä. Kun kotielämä on vilkas ja iloinen, silloin kotoiset huolenpidot ovat vaimon rakkain tehtävä ja miehen viehkein huvitus. Näin siis tämän ainoan epäkohdan korjaamisesta seuraisi yleinen parannustila ja luonto olisi pian palauttanut kaikki oikeutensa. Niin pian kuin naisista taas on tullut äitejä, niin kohta miehistä tulee isiä ja puolisoja.
ellauri117.html on line 99: On kuitenkin joskus olemassa hyvänluontoisia nuoria naisia, jotka tässä suhteessa rohkenevat vastustaa muodin valtaa ja sukupuolensa parjaushuutoja, täyttäen hyveisellä pelottomuudella tämän luonnon heille määräämän suloisen velvollisuuden. Oi jospa heidän lukunsa lisääntyisi sen siunauksen viehätyksestä, joka on suotu tuota jaloa menettelytapaa noudattaville! Perustuen mitä yksinkertaisimman järkitoiminnan päätelmiin sekä tekemiini havaintoihin, joita en koskaan ole vääriksi huomannut, rohkenen luvata tällaisille äideille vahvaa ja pysyvää kiintymystä heidän miestensä puolelta, vilpitöntä ja todellista rakkautta heidän lastensa puolelta, kanssaihmisten kunnioitusta ja arvossapitoa, onnellisia synnytyksiä ilman pahoja seurauksia, lujaa ja jäntevää terveyttä ja lopuksi tuon ilon, että kerran näkevät omien tyttäriensä noudattavan heidän esimerkkiään ja että heitä mainitaan muille esikuvana.
ellauri117.html on line 105: Sellainen on luonnon järjestys. Miksi se rikotaan? Eikö huomata, että kun luullaan voitavan sitä parantaa, ehkäistään sen vaikutuksien hyvät seuraukset? Kokemus osottaa, että lellittelemällä kasvatettuja lapsia kuolee enempi kuin toisia.
ellauri117.html on line 111: Lapsi viettää täten kuusi tai seitsemän vuotta naisten hoidokkaana, ollen heidän ja omien oikkujensa uhrina; ja sittenkuin sille on opetettu yhtä ja toista, s.o. sittenkuin on rasitettu sen muistia joko sellaisilla sanoilla, joita se ei voi ymmärtää tai seikoilla, jotka ovat vallan hyödyttömiä, sittenkuin on tukahutettu sen luontaiset taipumukset niillä intohimoilla, jotka siinä on herätetty, jätetään se tällaiseksi keinotekoiseksi olennoksi muuttuneena opettajan käsiin; tämä antaa lopullisen kehityksen niille keinotekoisuuden iduille, jotka huomaa jo varsin reheviksi, ja opettaa sille kaikkea, paitsi itsetuntemusta, paitsi itsenäistä toimintakykyä, paitsi elämisen ja onnelliseksi tulemisen taitoa. Kun sitten tämä lapsi, ollen orja ja tyranni samalla, pää täyteen ahdettuna tietoja, mutta vailla järkevyyttä, yhtä heikkona ruumiiltaan kuin hengeltään, työnnetään ulos maailmaan ja kun se silloin paljastaa kykenemättömyytensä, ylpeytensä ja kaikki paheensa, niin silloin surkutellaan inhimillistä kurjuutta ja nurinkurisuutta. Mutta siinä erehdytään; sillä tuollainen ihminen on ainoastaan meidän oikkujemme kasvattama; luonnon luomana ihminen on vallan toisenlainen.
ellauri117.html on line 591: Yhteiskuntafilosofiassaan Locke kehitti vaihtoehdon Hobbesin luonnontila-ajatukselle ja esitti omana yhteiskuntasopimusteorianaan, että hallinto voi olla oikeutettu vain, jos se saa hallittavien "hiljaisen suostumuksen" eli suojelee omistavan luokan elämän, vapauden ja omaisuuden luonnollisia oikeuksia. Jos tällaista suostumusta ei ollut annettu, "kansalaisilla" oli oikeus kapinaan. Oikeus schmoikeus, ei ole muuta oikeutta kuin vahvemman oikeus. Vittuako Jussi sä olet siitä mitään sanomaan.
ellauri117.html on line 600: Locke oli närkästynyt collegen opetusohjelmasta. Hänestä nykyaikaisten filosofien, kuten René Descartesin, lukeminen oli kiintoisampaa kuin yliopistossa opetetun klassisen kirjallisuuden. Locke tutustui lääketieteeseen ja kokeelliseen filosofiaan eli luonnontieteeseen. Myöhemmin Lockesta tuli Royal Societyn jäsen.
ellauri117.html on line 604: Locke oli etsinyt uraa itselleen, ja vuonna 1667 hän muutti Shaftesburyn kotiin Exeter Housessa Lontoossa toimiakseen Lordi Shaftesburyn henkilökohtaisena lääkärinä (jepjep). Lontoossa Locke jatkoi lääketieteellisiä opintojaan Thomas Sydenhamin ohjauksella. Sydenhamilla oli merkittävä vaikutus Locken luonnonfilosofiseen ajatteluun. Vaikutus näkyy erityisesti Locken teoksessa An Essay Concerning Human Understanding.
ellauri117.html on line 616: Noihin aikoihin Locke kirjoitti, todennäköisesti Shaftesburyn yllytyksestä, suurimman osan teoksestaan Two Treatises of Government, joka julkaistiin vuonna 1689. Locke halusi puolustaa teoksellaan vuoden 1688 mainiota vallankumousta, mutta samalla vastustaa Sir Robert Filmerin ja Thomas Hobbesin absolutistista poliittista filosofiaa. Locke luettiin vaikutusvaltaisen whig-puolueen puolelle, ja hänen ajatuksensa luonnonoikeudesta ja hallinnosta olivat kumouksellisia tuon ajan Englannissa. Toryt oli kunkun ja pappien ja maanomistajien puolue, whigit oli kauppaporvareita ja dissenttereitä. Muilla ei ollut maan asioihin mitään sanomista.
ellauri118.html on line 97: 21.6.2021 klo 13.47 - Bo Egov: Lisää luonnonihmeitä! Alkoi sataa äsken. Murkut on avanneet taas terassin kummituspuuhun. Ne käyttää sitä ilmeisesti vilpolana.
ellauri118.html on line 721: Natures support, without whose Aid Ei luonnon tukijatko vyöllä toimikaan
ellauri140.html on line 247: Ganz allein in dunkler Nacht Trained to live off nature's land Koulutetut elämään luonnon maasta. töp-tötöppöp-pöp,
ellauri142.html on line 256: kaiken jumalallisen olemuksen perustan tuntemista, aina sellaiseen syvyyteen, joka pintapuoliselle, ulkonaiselle luonnontutkimukselle, joka ainoastaan saattaa liikkua ilmennyksien piirissä, jää tutkimattomaksi salaisuudeksi. Bhagavad Gîtân valossa ilmenee maailma meille aivan toisenlaisena, paljon majesteetillisempana ja mahtavampana kuin silloin, kun sitä tutkimme pelkästään aineelliselta tai tieteelliseltä kannalta. Silloin me näemme elimettömän maailmankaikkeuden, universumin, sijasta maailman, joka on täynnä valoa ja elämää.
ellauri142.html on line 285: Nyt ilmestyy Hare Krishna (apinassa asuva ja häntä ”varjostava” jumalallinen kädellinen, kapt. Kalpa), raottaen ovea. Tämä opettaa Ärjylän tuntemaan luonnon ja hänen suhteensa jumalan suureen junaan. Sullon mun luonto. Mitäs läxit.
ellauri142.html on line 289: Usko tai älä, Vedätyxet on 25Kv vanhoja. Tuli sitä taikka tätä, älä vetämättä jätä. Vedätyxet panivat riitaisan ja katkeroittuneen A. Schopenhauerinkin jonkinlaiseen kuriin. Koalan miälestä "sen jokainen rivi on täynnä vakavaa, määrätietoista ja kauttaaltaan yhteenliittyvää merkitystä. Jokaisesta rivistä astuu vazaamme syvä, alkuperäinen, majesteetillinen ajatus, samaan aikaan kuin korkea ja pyhä vakavuus leijailee kokonaisuuden yli. Tässä huokuu Intian sisäilma ja alkuperäinen, luonnonomainen olemus; sekä se, kuinka täällä henki tulee puhdistetuksi kaikista varhain ympätyistä, juutalaisesta taikauskosta syntyneistä, noista hengelle vieraista, ylvästelevistä filosofioista. Se on opettavaisinta ja vängintä lukemista, jota (lukuun ottamatta mun omaa tekstiä) on mahdollista saada maailmassa. Tämä bühlain on ollut elämäni lohdutuksena, onpa se lohduttanut mun villakoiraa Atmaakin."
ellauri142.html on line 489: Kaikki, mikä tapahtuu, tapahtuu luonnon voimien liikkumisesta. Sellainen, jonka sielun täyttää suuruudenhulluus eli itsekkyys, jonka itseluulottelu sokaisee, ajattelee: ”minä olen koneenkäyttäjä”. No sitähän toi jumala just uhoaa, tai bramiinit sen nimissä. Mutta se pitkäkäsivartinen, joka honaa eron luonnon (prakriti) ja sen liikkeen perustana olevien voimien (sanskriti) välillä, ja joka älyää, mitkä voimat kaikissa voimissa muodoissa vaikuttavat, se ei ole omiin toimintoihinsa kiintynyt.
ellauri142.html on line 522: en muiden luonnon vaatimuksien täyttäminen on todella suureksi taakaksi sille
ellauri142.html on line 549: ”Mitä ulkonaisesti tunnemme, se tapahtuu luonnonvalossa. Paitsi tätä valoa löytyy apinoilla toinen valo, keinovalo, jonka kautta tunnemme henkisiä asioita." (Th. Paracelsus)
ellauri142.html on line 565: Aineeksi kutsutaan sitä syytä, josta johtuu syiden ja seurausten synty. Hengeksi kutsutaan sitä syytä, joka aiheuttaa ilon ja surun tuntemisen. Kannattas varmaan vetää henkeä välillä. Korkein Herra on katselija, sisäänpäästäjä, ylläpitäjä, omistaja; häntä kutsutaan myös karkeimmaksi vizixi, aikuiseksi. Hän on koko luonnon maailmansielu (Paramatma), siittävä, hedelmälliseksi tekevä voima. Alettasko nyt vihdoinkin vähitellen päästä vyön alle? Niin usein kuin joku olento, liikkuvainen tai liikkumaton, syntyy, oi paras inkkareista, se tapahtuu ominaisuuden (aineen) ja ominaisuuden tuntijan (hengen) yhtymisen johdosta. Joomä tiedän, aine on tietysti taas se naaras ja se konnoissööri on koiraspuolinen. No ei tässä joogassa sittenkään päästy vielä vaaka-asentoon. Odotetaan parempaa. Vielähän näitä on jonossa toinen mokoma.
ellauri142.html on line 660: Kun nyt tuli puheexi, niin voisi tähän väliin vähän kerrata teologian luonnonhistoriaa. Alotetaan elukoista, kuten serkkuapinat, joilla ei tiettävästi ole minkäänlaista henkiolioiden palvontaa. Nää ns. älyttömät luontokappaleet jahtaavat ja pakenee vain toisiaan, ja bylsivät toisia samanlaisia milloin luvan saavat. Siinä kaikki, ja näyttävätpä olleen enimmäxeen aika tyytyväisiä, ennenkuin tää herra-apina tuli ja otti lähes kaikki villit elukoista hengiltä ja loput ruokakomeroonsa elinkautisvangixi.
ellauri142.html on line 664: Näistä luonnonhengistä lähti vähitellen liikkeelle iso liuta meemejä, joille pitkäkäsivartinen toi eteen herkkuja (jotka se, tai hommaan erikoistuneet nilkit kyllä popsi ize vaivihkaa suihinsa). Eri heimot otti izellensä suojeluxia eli toteemeja, jotka muka jelppi niitä enemmän kuin muita paviaaneja. Indoeurooppalaisten vaunukansalla tämmöset toisiaan vastaan nujakoivat heimojumalat oli jo hyvin handussa. Eikä ne minnekkään ole edes kadonneet, samanlaiset maskotit on kova sana esim. sodissa ja muissa urheilujuhlissa.
ellauri142.html on line 835: Latva-apinat palvelevat seisaallaan jumalia (devoja), raaja-apinat (liikunnalliset, urheilevat tyypit?) juoxulenkillä yakshasoita ja rakshasoita; tapas-porukat kotisohvalla pretoja ja bhutoja (luonnonhenkiä).
ellauri142.html on line 884: puhtaita himojaan, jäävät kâmalokaan eli rakkausmaailmaan, so. he ovat himojensa (kâma) johdosta vielä sidotut alempaan luontoon, eivätkä voi astua devachaniin ennen kuin ovat päässeet vapaiksi näistä epäpuhtaista elementeistä. Tästä luonnonmukaisesta tosiseikasta on syntynyt katolisen kirkon käsite kiirastulesta, mikä kylllä on aivan perseestä.
ellauri142.html on line 898: Kaikki, mitä ihminen tekee, olkoon se ruumiillisen työn, puheen, ajattelun (manas) avulla, olkoon se väärä tai oikea, kaikki tapahtuu näiden viiden syyn johdosta. Nämä viisi syytä tunsi ja selvitti jo Teophrastus Paracelsus (Liber Paramirum. ”De Entimus Morborum”). Philip Aureolus Theofrastus von Hohenheim synt. 1493 Schwyzissä. Lääkäri ja luonnontutkija. Hänestä käytetään toisinaan nimeä Bombastus, toisinaan Paracelsus. Vaikutti loistavasti monilla aloilla. Kuoli 1541 Salzburgissa.
ellauri142.html on line 903: Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim (11. marraskuuta tai 17. joulukuuta 1493 Sveitsi – 24. syyskuuta 1541 Salzburg, Itävalta) oli sveitsiläissyntyinen alkemisti, lääkäri, astrologi, psykologi ja okkultisti. Hänen nimensä oli alun perin Theophrastus Philippus Aureolus Bombastus von Hohenheim, mutta hän otti Para-Celsus (parempi kuin Celsius) -nimen roomalaisen lämpömittarin Celsuksen mukaan. Paracelsus halusi korvata skolastisen tieteentekemisen perinteen, jossa tutkimuksen ensisijaisina välineenä oli nojatuoli ja kohteena klassisten auktoriteettien opit, kuten galenoslainen lääketiede ja aristotelinen luonnonfilosofia, luonnon todellisia ilmiöitä ja vuorovaikutuksia tutkivalla kokeellisella tieteellä. Paracelsus painotti tutkimuksissa suoraan luonnosta tapahtuvaa ilmiöiden osallistuvaa havainnointia ilman harhaanjohtavia klassisia teorioita ja ajatuksia.
ellauri142.html on line 975: ti sanan kanssa. Tässä puheessa olet sinä ja minä jumalan luonnon mukainen,
ellauri142.html on line 977: sanan; sillä siinä hän tuntee oman itsensä, koko jumaluutensa luonnon ja kaikki käsineet, ja mitä hän siinä tuntee, se on samanlainen kuin sana; hän on luonnoltaan ja totuudessa sen sanan kaltainen. Tässä tuntemisessa antaa jumala sinulle
ellauri144.html on line 58: Vuonna 1777 Porthan nimitettiin kaunopuheisuuden professoriksi; virkaa oli hakenut myös Gabriel Tidgren. Porthan puhui kaunommin. Tidgren oli kauhu kaunanen. Porthanin luennot olivat tavattoman suosittuja, ja hän herätti oppilaissaan suurta ihailua. Paitsi Cicerosta ja Horatiuksesta hän luennoi kosolti ja paxulti myös muista aiheista: Hugo Grotiuksen ja edelleen Samuel Pufendorfin kehittämästä luonnonoikeudellisesta filosofiasta, oppihistoriasta ja jopa arkkitehtuurista. Porthan matkusteli paljon Suomessa, ja vuonna 1779 hän teki jopa matkan Saksaan ja tapasi sikäläisiä oppineita. Mä puolestani ostin virkaanastujaisrahalla käsipuhelimen (Nokia, siinä oli ulosvedettävä antenni) sekä IBM:n sylitietokoneen (sen minkä sitten ostivat kiinalaiset ja risti Lenovoxi, jossa oli näppäimistön keskellä kuminen klitoris). Joku ranskalainen pitkäkyntinen förbi sen kun matkustin Pariisiin tapaamaan sikäläisiä oppineita. Inhottava Inkeri ei suostunut korvaamaan vahinkoa laitosbudjetista. Se oli varmaan kade.
ellauri144.html on line 282: Osoituksena kansallismielisyydestään José Martí usein hahmotteli Kuuban yhteiskuntaa maan itsenäistyttyä. Hänen perusajatuksiinsa kuului, että maassa vallitsisi puolueeton kapitalismiin pohjaava sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen järjestelmä, jossa rotujen ja eri sosiaalisten luokkien tasa-arvo taattaisiin jakamalla maan taloudelliset ja luonnonvarat tasapuolisesti kaiken kansan kesken. Muun toimintansa ohella José Martí perusti New Yorkin -vuosiensa aikana Kuuban Kansan Puolueen, jonka tavoitteena oli maan vapauttaminen espanjalaisten vallasta.
ellauri144.html on line 731: Olipa taas kerta kaikkiaan paxua paskanjauhantaa Suomen Uupperalta. New Yorkerin partapozolla on täysi syy olla tyytyväinen tähän suorituxeen. Ryssäviha, Ukraina ja kukkahattueläinsuojelu samassa rintamassa niinkuin luoja on sen tarkoittanut. LOL, luonnonvaraisille eläimille on Tshernobylin epähuomiossa syntynyt ihmisiltä vapaa villiinnytysalue ollut herran lahja. Lisää tällästä, ja suuremmat lusikat, ne huutaa kuorossa.
ellauri150.html on line 72: Myös haastateltavien valintoja ihmeteltiin: miksi yhdenvertaisuudesta ja vaikuttamisen keinoista on kutsuttiin puhumaan luonnontieteilijä Osmo Tammisalo ja tähtitieteilijä Valtaoja? Koskako ne on tunnettuja linssiluteita ja setämiespaskiaisia?
ellauri151.html on line 79: Beethovenin 6. sinfoniaa töräytellään pitkät pätkät attaccato eli tauotta. Siinä jäljitellään luonnonääniä, mm. nimeltä mainittuja lintuja. Beethoven itse kuvasi suhdettaan luontoon kertomalla rakastavansa enemmän metsän puita kuin ihmisiä. Tälläsiäkin tyyppejä on jo tullut vastaan useita. Eikä yhtään hämmästytä oikeastaan.
ellauri151.html on line 661: Tässä yhteydessä on muistettava se vanha huomio, että peliteoria pelaa sillä oletuxella että pelaajat ei ole osa peliä. Eli niiden toimintaa ei ole rajoitettu säännöillä ainakaan niin pitkälle että niillä on vaan 1 pelitapa; muuten ei koko teoriaa edes tarvita. Tää liittyy tohon Wittgensteinin kymysyxeen: miten niin jumala on koko luonto ja osa luontoa? Peliteoreettinen selitysmalli eli teologia ei skulaa ellei pelaajat eli apinat ja niiden jumalat ole joteskin luonnon ulkopuolella. Niinkun ne tietysti tuppaavat kerskumaankin, vaikka se on puppua.
ellauri151.html on line 736: 7:6 mutta nyt me olemme irti luonnonlaista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa lain hengen uudessa odotustilassa emmekä sen kirjaimen vanhassa asemahallissa.
ellauri151.html on line 1022: Pastöröitu rakkaus on charityä, siinä puhuu apinajumalien lait luonnon päälle. Luonnon oloissa apinat on lisääntymään päin kun mälli ruiskahtaa ja onnistuu tarttumaan kohdun seinämään. Ei siinä mitään hyväntekeväisyyttä tarvita, kutaahan se tekee ilmankin.
ellauri152.html on line 62: Maalaismaisema muodostuu lähes aina samoista traditionaalisista luonnonkuva-ainexista: lehtevät puut, kukat, ruoho, animoidut antropomorfiset eläimet kävelemässä kahdella jalalla ja pyrkimässä kazekontaktiin, heiluttamassa häntää sisätiloissa pädiä näpyttävälle nuorelle naarasapinalle, niiden valtiattarelle, jääkarhu turvallisesti lasin takana hädissään polkemassa jäätikköjen sulamisen nostamaa vedenpintaa. Lue izesi osaxi ympäristöä. Helvetin Herlinin Sanomat.
ellauri152.html on line 457: Vanhemmiltani sain todistukseksi vain pyhät kirjat joiden mukaan näin oli. Mutta kirjat olivat vain paperia ja mustetta ja ihmiset olivat ne kirjoittaneet. Tiesin jo että myös kristityillä oli kirjoja joihin oli kirjoitettu että juutalaiset olivat syntinen rotu ja ettá tuomiopäivänä he joutuisivat ikuiseen kadotukseen koska olivat hylänneet Jeesuksen. Tiesin myös kerettiläisistä kirjoista jotka kielsivät sekä Mooseksen että Jeesuksen. Veljeni Joshua joka oli yksitoista vuotta vanhempi kuin minä (kaksi tyttoä meidän välistämme oli kuollut tulirokkoon) puhui usein tästä äitini kanssa. Näissä kirjoissa väitettiin että maailma oli miljoonia vuosia vanha, satoja miljoonia (oik. miljardeja). Ihmiset eivät polveutunect Aadamista vaan apinoista. Jumala ei ollut luonut maailmaa kuudessa päivässā vaan maa oli repeytynyt irti auringosta ja sen jäähdyttyä miljoonia vuosia sen pinnalle oli kehittynyt elollisia olentoja. Muinaisolentojen jälkiä löydettiin kivistä ja meripihkasta. Neljäkymmentä ja viisikymmentä miljoonaa vuotta sitten eläneiden eläinten luita ja sarvia löydettiin. Mooses ei ollut erottanut Punaista merta, Joosua ei ollut pysäyttänyt aurinkoa Gibeonissa eikä Messiasta tulisi koskaan. Veljeni ei puhunut Jumalan ihmeistä vaan luonnon ihmeistä. Miten mahtava ja suurenmoinen luonto oli! Tähdet joiden valo tavoitti meidat miljoonien vuosien kuluttua. Kaikki mikä oli olemassa: ihmiset, koirat, siat, luteet, meri, joet, vuoret, kuu olivat osa tátä luontoa.
ellauri155.html on line 599: Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, 27
ellauri158.html on line 391: Tämmönen tavallinen panteismi eli luonnon ja jumalan 1-to-1 identifikaatio on aika harmitonta, vai mitä? Jos ei siitä seuraa mitään lisätehtäviä, ei esim. tarvi ruveta pyllistämään auringonnoousulle eikä täyttämään eväillä jotain seitakuppeja.
ellauri158.html on line 654: Tästä seuraa että humaani mieli on aivan pihalla luonnonjärjestyxestä, izestään, omasta ruumiistaan ja muista stykeistä.
ellauri158.html on line 686: Huom. Esim. Siili on mielestään esittänyt jumalan eli luonnon toiminnan asialliseseti. Yet there still remain misconceptions not a few, which might and may prove very grave hindrances to the understanding of the concatenation of things, as I have explained it above. I have therefore thought it worth while to bring these misconceptions before the bar of reason.
ellauri159.html on line 1425: Samoilla linjoilla liikkuu nyttemmin Leena Krohn, kuten albumissa 103 on jo kerrottu. Entisessä Nuori, nyttemmin vaan Voima-lehdessä sen uusinta tiedotetta aiheesta Mitä en koskaan oppinut (tästä teemasta riittää kerrottavaa) pasuttaa joku Jaana Kivi, ei tosin yhtä unohtumattomasti kuin kaima Alexis. Leena kertoo et joku oli kirjoittanut vessan seinään filosofian: aika on luonnon keino estää kaikkea tapahtumasta heti. Ammattifilosofi Simo Knuuttila oli lukenut vessan seinästä opiskelijana Kielissä: Warum scheissen die Deutschen soviel? Weil sie soviel Kartoffel essen. Kaikki ovat lopulta uhanalaisia. Ihmisen luoma on katoavaista, kuten totesi jo saarnaaja. Krohnin mielestä ylivertaisuutemme perustuu asioille kuten ajattelu ja izetietoisuus. Enemmän ajattelua ja vähemmän izetietoisuutta olisi kylä parempi. Hupenevat luonnonvarat eivät tunnista luokkarajoja. Vizi kyllä tunnistavat, loppupeleissä rikkaat eeku rikastuvat lisää ja köyhät kurjistuvat. Ihmiskunnan Usherin talo, hei sehän on Edgar Allan Poe-alluusio. Hörhökirjailija sekin. Krohnin varsinainen vihan kohde on virzanhajuinen makkaratalo. Aika betonibrutaali se onkin. Sitä paikkaa ei ole helppo rakastaa. Muurahaiset pitävät meitä tavattoman yxinkertaisina olioina. Emme osaa edes omaxua ei-kuluttavaa elämää. Aika kuluttavaa tää mustakin on ollut.
ellauri160.html on line 627: Pääni putosi takaisin pielukselle ja makasin siinä äänettömänä ihmeissäni. Olin luvannut isälleni että käyttäytyisin juutalaisen tavoin Varsovassa. Matkalla tänne olin vielä kerrannut filosofiani, joka oli vastalause juutalaisuudelle. Juutalaisessa henkilöityi vastalause luonnon ja myös Luojan tekemiä vääryyksiä kohtaan. Luonto tahtoi kuolemaa, mutta juutalai nen valitsi elämän; luonto halusi hillittömyyttä, mutta juutalainen halusi pidättyvyyttä; luonto tahtoi sotaa, mutta juutalainen, varsinkin diasporassa elävä (erittäin kehittynyt juutalainen) etsi rauhaa. Kymmenen (oik. 613) käskyä olivat itsessään vastalause luonnon laeille. Juutalainen oli ottanut tehtäväkseen lannistaa luonnon ja valjastaa sen palvelemaan Kymmentä käskyä (oik. 613). Koska juutalainen toimi vastoin luontoa, se halveksi häntä ja kosti hänelle. Mutta voitto ol juutalaisen puolella. Juutalainen ei luopunut taistelusta, vaikka hänen olisi ollut käytävä sitä Jumalaa vastaan. Niinpä, juutalaiset on kuin lutikat, ei niitä tapa mikään, kuten sai Ezra Poundkin huomata.
ellauri161.html on line 125: Oli miten oli, Nyölén kirjoittaa kolminaisuudesta harvinaisen kummallisesti. Toisaalta hän puhuu Isän yhteydessä oikeaoppisen kielenkäytön mukaan Luojasta ja persoonasta, mutta sitten hän sanoo luonnontieteilijöiden viittaavan samaan asiaan "luonnonlaeillaan" (s. 87). Höpsistä, tuo on spinozalaista panteismiä, kz. albumia 158. Nyölén kuvaa näkemystään "lähinnä panenteismiksi", mutta joskus se kuulostaa jopa panteismilta, kun hän kirjoittaa: "Jumala on minulle yksi sanan 'maailma' merkityksistä." (s. 79) Joo silkkaa Spinozaahan tuo jo on. Aiemmin hän kuitenkin kirjoitti perimmäisestä mielestä, joka "on jo ennen maailman alkua ollut tosiasia täysin ihmisistä riippumatta" (s. 73-74). Ota tästä nyt sitten selvää.
ellauri161.html on line 127: Nyölénin kristologia on aika lailla kunnossa, hän tosin sanoo Kristuksen olleen "kaikessa täsmälleen kuten me" (s. 87) ilman perinteistä lisäystä "kuitenkin ilman syntiä". Hei Anton, tämä ei ole vaan perinteinen lisäys, vaan puolet koko kakusta! Nyt on mennä lapsivesi sikiön mukana, kz. tietolaatikkoa. Eikai tässä nyt ruveta lankeemaan humanismin syntiin! Hyvin äkkiä tässä päädytään jopa kieltämään pyhän hengen osuus siitoxessa. Pyhä Henki, "kristinuskon jumalista oudoin" (s. 87) on Nyölénille jonkinlaista epämääräistä yhteishenkeä, vaikka hän myös käyttää oikeaoppista termiä "kolmas persoona" (s. 88). Kun Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat näin erilaisia, nousee kysymys siitä, jakavatko he mitään yhteistä jumalallista olemusta. Tämä on relevanttia siksi, että Nyölén uskoo Kristuksen jumaluuteen: mikä jumaluus Kristuksessa oikein tuli ihmiseksi? Kuka oli se Isä, joka on "rakastanut minua", kenelle tai mille Kristus sanoi "Abba", luonnonlaeilleko? Vaiko ruozalaiselle pop-yhtyeelle? Anjovisrasialleko? Ja minne amma jai? Siis ämmä jäi? Jeesuxen äiskä?
ellauri161.html on line 293: – Krusifiksi on kuva, jossa kuolevaiset kohtaavat. Se on ihmisluonnon kuva. Sen kristofoobikkokin ehkä ymmärtäisi, jos vain katsoisi. Mutta pelostaan hän pääsisi vain, jos osaisi lukea myös tarinan jatkon: pääsiäisen, kirjailija muotoilee. Hmm. eikös koko murha tapahtunutkin juuri pääsiäisenä? Helluntaitahan tässä kohtaa pitäis muistella.
ellauri161.html on line 371: Kehuttuaan feminismiä ja feministejä hiukan Nyölö palaa tarinaan: "En taaskaan osannut vastata syytöksiin. Mutta sitten lähdettiin toiseen kapakkaan, ja feministit sytyttivät savukkeet. En viitsinyt kertoa heille tupakkateollisuuden rikoksista, ihmisten ja luonnon myrkyttämisestä kaikissa maanosissa. Arvelin, että he jo tietäisivät. Tu quoque, et filioque. Vähän sama asia. Touché, vai mitä?" (s. 172)
ellauri161.html on line 1080: Hänen nyt jo kuollut miehensä, Pete, oli luonnontieteilijä. Heillä oli kaksi lasta, Will ja Adam. Ne ovat nyt jo kuolleita.
ellauri162.html on line 389: Ensimmäinen terzetti - Toivo uudistumisesta. Ensimmäinen tercet viittaa hypoteesiin ("Ja kuka tietää"), joka näkyy toivon nousuna. Tämä vauhti perustuu kuviin edellisestä säkeistöstä vuodenaikojen syklissä, syksyllä, sitten kuolemaan liittyvässä talvessa, antaa toivoa kevään uudistamisesta ("uudet kukat", jae 9). Kuvien järjestys johtaa tulkintaan, joka sijaitsee luonnon tasolla ("syksy", "vesi", "pesty maaperä", "uudet kukat"). Symbolien sekvenssi (vuodenajat = elämänvaiheiden symbolinen esitys) johtaa siihen, että "uusia kukkia" pidetään ideoiden keväänä, toisin sanoen inspiraation uusimista riittiä muistuttavan puhdistuksen jälkeen. "Mystinen ruoka" saa sitten uskonnollisen arvon, "kukat", jotka herättävät kokoelman otsikon (Les Fleurs du Mal).
ellauri162.html on line 394: Johtopäätös: Vihollinen on osoitus Baudelairien pernasta, runoilijaa syleilevästä ahdistuksesta, kun hän näkee ajan tuhot organismissaan. Taiteen kautta hän muokkaa tätä eksistentiaalista huonovointisuutta, joka on tapa manata sitä. Kirjoittaminen näkyy sitten lääkkeenä ajan kulumiseen ja itseinhoon, joka on innoittanut runoilijan progressiivista heikkenemistä: taide mahdollistaa älykkyyden vastustamisen luonnon syövyttävälle voimalle. Runoilija selviää sanastaan.
ellauri162.html on line 600: Hans Vaihinger (25. syyskuuta 1852, Nehren – 18. joulukuuta 1933, Halle) oli saksalainen filosofi joka syntyi Saksassa Württembergissä Nehrenissä, lähellä Tübingeniä ja kertomansa mukaan kasvoi hyvin uskonnollisessa ilmapiirissä. Hän opiskeli filosofiaa, teologiaa, luonnontieteitä sekä matematiikkaa Tübingenissä, Leipzigissa ja Berliinissä. Myöhemmin hänestä tuli filosofian opettaja ja professori Strasbourgiin, ennen kuin hän muutti Halleen vuonna 1884. Vuodesta 1892 lähtien hän hoiti filosofian professuuria Hallen yliopistossa. Hän joutui eroamaan virastaan vuonna 1906, kun hänen näkönsä heikkeni.
ellauri162.html on line 602: Teoksessaan Philosophie des Als Ob Vaihinger katsoi, etteivät ihmisolennot voi koskaan tuntea maailman todellista pohjarakennetta, vaan he rakentavat ajatusjärjestelmiä ja olettavat niiden vastaavan todellisuutta: he toimivat "ikään kuin" maailma vastaisi malleja. Tämän havainnollistamiseksi hän käytti esimerkkejä luonnontieteistä, kuten protoneja, elektroneja ja sähkömagneettista säteilyä. Mitään näistä ei voida havaita suoraan, mutta tiede teeskentelee niiden olevan olemassa (niinkuin liito-oravienkin joita kukaan ei ole nähnyt) ja käyttää näihin oletuksiin perustuvia havaintoja uusien ja parempien rakennelmien luomiseen. Oppia kutsutaan fiktionalismiksi
ellauri162.html on line 604: Filosofia ulottuu kuitenkin luonnontieteen ulkopuolelle. Ei voida koskaan olla varmoja, että maailma jatkaa olemistaan vielä huomennakin, mutta yleensä odotetaan, että näin tapahtuu, eikä vielä ole petytty. Individuaalipsykologian perustaja Alfred Adler sai paljon vaikutteita Vaihingerin ajatuksista. Myöhemmin James Hillman kehitti Vaihingerin ja Adlerin ajatuksia edelleen. Ei ne siitä juuri kohentuneet.
ellauri180.html on line 461: Liberalismi nostaa pään hyvissä liikenneoloissa kun on aukko liikenteessä johon kiilata ja hyötyä suhdanteista eli tuotteiden eri hintatasosta eri kauppapaikoilla. Siihen tarvitaan sitä vapautta, että muut ei pääse suojaamaan multa etujaan jotka on mulle vaan kaupan esteitä ja haittoja. Mun meemi on kasvu korkoa korolle lopputuloxena väestön ja luonnon räjähdys. Monikulttuurisuus ei haittaa, se on kv kaupan, palveluelinkeinojen ja vierastyön välttämätön seuraus.
ellauri181.html on line 285: Universalismi: kaiken luonnon ja ihmiskunnan arvostaminen ja suojelu
ellauri183.html on line 372: Eesau julisti että jokainen simpanssi, jonka hän oli tuntenut vanhoina hyvinä aikoina vuoristossa, oli metsästänyt pieniä paviaaneja. Se oli täysin luonnollista, luonnonvalintaan kuuluvaa toimintaa. Metsästys oli virkistävää ja liha herkullista. Ja lisäksi mä saan sävärit siitä narskuvasta äänestä, kun kalloa hakataan jotakin kovaa vasten.
ellauri185.html on line 334: Useimmat luonnontieteen kysymyxet on paremmin muotoiltavissa miten-kysymyxinä, eli siis miten havainnot seuraavat jo tunnetuista luonnonlaeista, siis millainen on systeemin oltava jotta luonnonlait toimisivat siinä havaitulla tavalla. Harvoin tässä enää täysin novelty luonnonlakeihin törmätään, enemmänkin haeskellaan reunaehtoja. Joskus harvoin oletetaan lisää ainetta ja lisävoimia jotka toimivat samalla lailla kuin ennenkin tunnetut.
ellauri185.html on line 384: 32. Mixi evoluutiota tapahtuu? Parempi kysymys olisi, mixi se on niin hidasta. Apinakin on ollut täysin ennallaan jo miljoonia vuosia, ja kazo tulosta. Älykkään suunnittelijan jäljet pelottavat, ne ovat lyhyet. Tärkeä havainto on että tää kehitys tapahtuu mainostauolla auringon jäähtyessä, me olemme siis vaan lyhytaikaisia eetteripyörteitä. Auringossa on meille liian kuuma, ja avaruudessa paleltaa. Hassua kyllä lukijaa alkaa tätä lukiessa paleltaa, vaikka tietää jäähtyvänsä ize jo paljon ennen lämpökuolemaa. Muuntelu, valinta ja periytyvyys riittävät, sixi nettikin on täynnä meemejä. Onko evoluutio samanlainen luonnonlaki kuin painovoima? No ei, jos se syntyy välttämättä kun on muuntelua, valintaa ja periytyvyyttä. Silloin se on pelkkää logiikkaa.
ellauri185.html on line 388: 34. Mixi meitä suositaan? Mixi meillä on täällä näin mukavaa, mixi alieneilla on niin paljon paskemmat planeetat että ne on tänne tuppaamassa koko ajan? Onko se osa jumalan suurta suunnitelmaa? Leibnizistä tää maailma oli paras koska ainoa. Fair enough. Carlo Rövelli, tuo pakana, ei hyväxy ajatusta että luonnonvakioiden säädöt olis suuren kellosepän kädestä. Universumi on yhtä vähän erityinen kuin keskimääräinen amerikkalainen, sanoo se. Mutta jos maailma olisi todennäköinen, eikö niitä pitäisi olla hirmu nippu, humauttaa Paul Davies. Jos jumala olisi todennäköinen, niitäkin pitäisi olla vastaavan suuri nippu, vastaavat pakanat. Kohta alkaa kellonpainot lentää.
ellauri185.html on line 479:
2. Ei saa himoita naista eikä erota vaimosta 7. Seppoilu saattaa parantaa luonnonvalintaa. Ei mitään kiirettä.
ellauri185.html on line 705: Siinäpä kahden miehen välillä syvä olennainen erilaisuus, vastakohta! Niin syvä erilaisuus, että tässä vastakkain ei ainoastaan kaksi mitä erilaisinta yksilöä, kaksi eri rotua maailmaa: slaavilaisuus ja germaanilaisuus, itämaat ja länsimaat. Tolstoilta puuttuvat hämmästyttävässä määrässä terveet sosiaaliset poliittiset vaistot, mitkä slaaveilla yleensäkin ovat heikosti kehittyneet. Samoin puuttuu häneltä luja henkinen tasapaino ja todellisuustaju. Siitä johtuu, että hän alituiseen tekee lisiä hyppäyksiä yhdestä äärimmäisyydestä toiseen ja aina taipuvainen ylijännitteisyyteen liioitteluun. Siitä johtuu myöskin, että hän kiihkomielisesti pureutuu kaikenlaisiin yltiöpäisiin, haaveellisiin usein sairaalloisen yksipuolisiin aatteisiin mielijohteisiin. Tolstoi edustaa yleensä tyypillisellä tavalla alaspäin painuvaa henkistä kehitystä. Hän on sivistykseen väsynyt, rappeutunut ylimys, joka kaihoaa takaisin luonnontilaan, haluaa jälleen muuttua muzhikaksi ja näyttelee sellaista. Luther sitävastoin edustaa nousevaa kehityssuuntaa, auringon nousua. Hän on läpiterve maalaisvesa, joka tältä leveältä, terveeltä rustolta kohoaa korkeimpaan kulttuuriin. Senvuoksi hänellä on mitä terveimmät sosiaaliset vaistot, mitä lujin henkinen tasapaino, talonpojan terävä, hairahtumaton todellisuustaju. Ja tähän aito terveeseen, terävään ja ylipainoiseen todellisuustajuun yhtyy hänessä ihmisyyden korkeimpiin pyrkimyksiin ym päämääriin suuntautuva ihanteellinen mieli, sellainen henkinen syvyys, mikä ei koskaan salli henkilön pysähtyä puolitiehen, vaan pakottaa hänet vuorimiehen syvyyksiin tunkeutuvan toiminnan tavoin aina painumaan ongelmien pohjaan saakka. Carl Erik oli vuorimiesyhdistyxen aktiivi ja Pirkko geologian naisia.
ellauri188.html on line 56: Taipii perustuu paljolti Melvillen omiin kokemuxiin. Hän karkasi toverinsa kanssa amerikkalaiselta valaanpyyntilaivalta Marquesassaarten alkukantaista kivikautta elävien tapiirien pariin. Tapiirit ovat onnellisia luonnonlapsia, mitä huolinkaan, miehet uljaita sotureita kullisuojineen ja bambukeppeineen, naiset eloisia, ihastuttavia vesinymfettejä muttei mitään neizyitä. Ihanin kaikista on Feija Vei, naisellisen viehkeyden ja kauneuden täydellistymä.
ellauri191.html on line 56: RDX, joka tunnetaan harvemmin nimellä kryptoniitti, heksogeeni (erityisesti venäjäksi, ranskaksi, saksaksi ja muilla ikävillä saksalaisvaikutteisilla epäanglosaxisilla kielillä), T4 ja kemiallisesti syklotrimetyleenitrinitramiinina, käyttivät molemmat osapuolet toisessa maailmansodassa räjäyttääxeen toisen osapuolen päät irti. RDX: llä oli suurimmat edut ensimmäisessä maailmansodassa käytettyyn TNT: hen verrattuna, koska sillä oli suurempi E.Saaris-tyyppinen räjähdysvoima eikä tarvittu lisäraaka -aineita sen valmistukseen. Pelkkä linnunpaska riitti. Heksogeenistä raportoi vuonna 1898 Georg Friedrich Henning, joka sai saksalaisen patentin sen valmistamiseksi heksamiinin nitrolyysillä. He should´ve had his 'ead hexamined! HMX, jota kutsutaan vastapuolella myös oktogeeniksi, on voimakas ja suhteellisen epäherkkä nitroamiini, joka on kemiallisesti sukua RDX: lle. Kuten RDX, yhdisteen nimi on paljon spekulaation kohteena, ja se on listattu eri tavoin nimillä Sulava räjähdysaine, Hänen Majesteettinsa räjähtävä paukku, Nopea sotilaallinen räjähde tai Suurimolekyylipainoinen RDX. Sekä luonnonvaraiset että siirtogeeniset kasvit voivat kenties toivottavasti joskus hajottaa räjähteitä maaperästä ja vedestä, jos aikaa riittää. Kyllä purolla on aikaa! Kyllä Jopi elamassa parjaa.
ellauri192.html on line 505: Eeva Kilpi on yksi Suomen rakastetuimmista runoilijoista. Hänen runoutensa kantavia teemoja ovat Karjalan evakkous, miehen ja naisen välinen intohimoinen rakkaus, äitiys sekä eläinten ja luonnon suojeleminen.
ellauri192.html on line 712: Rohmutokkoa tavataan luonnonvaraisena Venäjällä, Kiinan koillisosissa ja Korean niemimaan pohjoisosissa. Sitä tuotiin 1900-luvulla Moskovaan ja Pietariin akvaarioharrastusta ja hämäriä tarkoitusperiä varten. Siellä se karkasi laboratorioista ja läxi leviämään. Rohmutokko alkoi lisääntyä Pietarissa ja levisi sieltä pikku hiljaa Suomenlahdelle. Moskvajoen kautta se levisi myös Volgaan.
ellauri192.html on line 869: Eksistentiaalisten teemojen parodinen tulkinta on kudottu varsin perusteellisesti Kahdentoista tuolin juoneeseen. Tämä ikuinen teema ylevöittää ironisesti triviaalia. Maanjäristyksen puuttumista sankarien asioihin kommentoidaan luonnon ja sivilisaation vastakohtaisuuden hengessä: "... maanjäristyksen ensimmäiseltä shokilta säästyneenä ja ihmisten repimänä Gambs-tuoli ..."
ellauri194.html on line 217: Nykyään hän on Suomen Sisun ja ”kansallismielisen eläinsuojelujärjestön” Kelsun jäsen. Hän mieltää itsensä mustanvihreäksi linkolalaiseksi, jolle ei löydy aatteellista vastakaikua valtavirran luonnonsuojelukentästä. Siellä dominoivassa asemassa ovat hänen mielestään vihervasemmistolaiset ajatukset. Yäk.
ellauri197.html on line 622: Karuhko tää meidän loppusuora: kapitalismin selkävoitto, ilmastokatastrofi, mikromuovi, kiihtyneiden apinoiden kuhiseva kenno, kaiken muun elollisen luonnon joukkosukupuutto, kansainvaellus, pandemia, sota Euroopassa, josta kaikki vaan ilostelevat wannabe länkkäreinä reikäraudat tanassa. Mixei Ruozin poliisi ammu muslimeita kovilla, kysyy nuori nainen, kristitty.
ellauri203.html on line 39: Pulu morsettaa sitkeästi Mae Westin etunimeä. Tämä on kylmä kevät, kuin ryssän helvetti. Voikukatkin näyttää avannossa rutistuneilta pisinappuloilta. Siperia opettaa kädestä pitäen miten käy kun pelleilee luonnon kanssa.
ellauri203.html on line 267: Girard arvioikin monien nykyajan ongelmien kumpuavan nimenomaan mimeettisestä väkivallasta. Mä arvioisin eze johtuu pikemmin ylikansoituxesta ja siitä seuraavasta luonnon riistosta ja resurssipulasta.
ellauri204.html on line 833: Komissio: Iso osa luonnosta pitää palauttaa kohti luonnontilaa kaikissa jäsenmaissa. Pitäisi ja pitäisi. Senkun näkisi. Samalla vois palauttaa elävät kuvat takaisin luontoon. | Yle Uutiset
ellauri210.html on line 440: Kuin hevonen, luonnon sentimenttejä! À la façon d’un cheval, sentiment de la nature !
ellauri210.html on line 731: Alessio on alkanut ottaa turpiinsa 20-luvulla. Kannattaisko käyttää erityisiä luonnon uuttoja.
ellauri213.html on line 106: Monet pitävät tämän massiivisen menestyksen syynä latinalaiskulttuurin viivästyneeseen esittämiseen valtamediassa. Tästä käydään monia vakavia ja tunteellisia keskusteluja – joissakin on erityisiä näkemyksiä matujen pakkosiirtolaisuuden aiheuttamista traumoista, toisissa identiteetistä ja kulttuurista. Ei sentään luonnon tuhosta. Lapset ahdistuisivat.
ellauri213.html on line 115: Samaan aikaan Etupepan kyky hallita säätä kasvatti hänessä tarvetta tukahduttaa tunteitaan luonnonkatastrofien estämiseksi, mikä ei ole terveellistä kuten näemme Greta Thunbergista ja Brunosta. Samanlaista erityisherkkyyttä näemme hänen lapsissaan. Dolores (Avalokitasvara) joka kuulee kaiken, on jatkuvasti tietoinen siitä, mitä muut ihmiset sanovat ja on siksi jatkuvasti varuillaan kaiken disinformaation vuoksi, jota hänellä on käytettävissään. Hänen veljeänsä isä Camiloa voidaan pitää myös tunne-elämän tukahduttajana, koska hän pystyy mukautumaan fyysisesti (5-15 cm, 25 jos olet taitava) ja emotionaalisesti vastataxeen muiden tarpeisiin. Se ei ole terveellistä, on tärkeää olla terveen egoistinen, let it cum kun on tullaxeen. Kauppatieteen käyneet liikejohtajat pihistävät palkoista osakkeenomistajan hyväxi. Palkat on niille vain kuluerä. Tää leffa on erittäinkin matriarkaalinen. Miesrooleissa ukkivainaja, läski neekeri, isä (ruipelo), teini muodonmuuttaja, "el Chapo", tärähtänyt homo setä, plus eläimiä hätyyttävä vintiö.
ellauri214.html on line 328: Katariina Suuren aikainen Mihail Matvejevitš Heraskov (ven. Михаил Матвеевич Херасков, 5. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1733 Pultavan Perejaslav – 9. lokakuuta (J: 27. syyskuuta) 1807 Moskova) oli venäläinen klassismin ajan kirjailija. Heraskovin isä oli moldavialainen pajari joka muutti Ukrainaan. Heraskovista tuli 30-vuotiaana Moskovan yliopiston rehtori. Rossiaadi kertoo miten Iivana Julma demilitarisoi Kazanin. Uudelleennussittu Vladimir, vielä pitempi luritus Heraskovilta, kertoo miten Kiovan ryssät käännytettiin erään Vladimirin toimesta. Kirjailija arvostelee voimakkaasti Ranskan vallankumousta. Hänen tuotannossaan on havaittavissa siirtyminen kohti sentimentalismia. Heraskovin proosa on rytmikästä, monisanaista ja koristeellista. Lajityypeiltään monimuotoinen lyriikka kehottaa kohtuullisuuteen ja hiljaiseen elämään luonnonrauhassa. Järkimiehiä. Iivana on turha mutta hyvä ihminen.
ellauri214.html on line 402: Kevät, tällänen maalis-huhtikuu, on hankalaa aikaa tässä mielessä. Valon lisääntyminen ja luonnon herääminen saavat oman elämän näyttämään joskus surkealta. Sellaista elämä on. Mutta onneksi tilanne näyttäisi hieman paranevan ihmisen vanhetessa ja etenkin kuollessa.
ellauri216.html on line 545: Makarios noudatti hiljaisuutta ja sydämen rukousta valvoen, ettei hänen sisimpäänsä päässyt tunkeutumaan vieraita ajatuksia. Ruumiin kuihtuessa hänen olemuksensa alkoi näyttää ikään kuin luonnonlakien yläpuolelle nousseelta. Kun hän keskittyi puhdistamaan sieluaan, Jumalan armo poltti hänen ruumiistaan niin kuin tuli hiiltä. Sielussaan hän muisti lakkaamatta oman syntisyytensä, mutta hänen henkensä kohosi korkeuksiin. Hänen rukouksensa oli: ”Herra, armahda niin kuin Sinä tahdot ja parhaaksi tiedät.” Eli tee niinkun tykkäät, niinkun teet sanomattakin.
ellauri216.html on line 763: Feofanin palvelutehtävä Tambovissa kesti vain neljä vuotta. Tuona lyhyenä aikana hän solmi lämpimät suhteet laumaansa. Hänellä oli kyky kuunnella ihmisten toiveita ja tarpeita, ja kaikki rakastivat häntä. Hän piti opetuspuheita melkein jokaisessa jumalanpalveluksessa, perusti useita seurakuntakouluja sekä hiippakunnallisen naisopiston. Monien aktiivisten tehtäviensä ohella hän kuitenkin tunsi yhä kasvavaa halua vetäytyä yksinäisyyteen. Eräällä hiippakunnan luostareiden tarkastusmatkalla hän vieraili Vyšan luostarissa. Sen ankara luostarisääntö ja luonnonkaunis sijainti miellyttivät häntä siinä määrin, että hän toivoi voivansa joskus asettua sinne pysyvästi.
ellauri217.html on line 256: Yasser Arafat olikin egyptiläinen ellen väärin muista mokkeri Steinbockin kirjasta. No helkkari, se oli palestiinalainen Gazasta! Tyypillistä farisealaista vääristelyä. Tässä se on Harry Potter tyyppinen velho eli peikkomies. Ilmeisesti niinkö tiedemies. Jaaha, nyt marssitetaan sadun misu esille, nätti vaikka huppu päällä toistaisexi. Pitää popup kahvilaa tossa vastapäätä. Nimi oli Ratafia, Fittavaan tai jotain sellasta. Se ei nyt ole niin tärkeetä. Arafat tahtoo selata luonnon suurta kirjaa niin kauan kun virsikirjan kannet ovat auki. Endoscopy fuck the pussy, to get the cervix point of view. It´s not strange for a bastard to look with all his force for an ancestor. Jöns-setä on tästä esimerkkinä.
ellauri219.html on line 676: Tällainen katsomus merkitsee tietysti hengellisen kastin eristymistä, joka tietysti tapahtuu luonnon pakosta, mutta kun se näin systematisoidaan, se merkitsee samaa kuin sybikaalisten harjoitusten puolella esmes koripalloilun tai poliisina toimimisen kieltäminen kaikilta alle 195 cm pituisilta. Tietysti lajin piiriin etsiytyy luonnostaan pitkiä, mutta ei sitä kieltää voida hukkapätkiltäkään! Kuten esim. Kimmo Koskenniemeltä, jonka sääntökirjan tuntemus hyvin korvaa mitä siltä uupuu korinalustyöskentelyssä.
ellauri222.html on line 1109: Nyt ollaan loppuvizeissä. Salen nauru nousee vikkelämmin kuin sen pieni pipu. Pahanilkinen keltahampainen käkätys kohdistuu enimmäxeen lähimmäisiin eikä luontoon (ikuisuus mukaanluettuna), joka muka koittaa nujertaa Topin mahdin. Se ei koskaan onnistu. Paskanmarjat, toivominen on osa luontoa, yhtä ennustettavaa kuin kaikki muukin. Luontokappaleet pitävät mahdollisena että juuri niille käy hyvä pulla, sitähän toivominen on. Kuten Sale hetken ajan tajuaa vahingoniloisena köyhtyneelle ex-vallasrouvalle, apinat erheellisesti luulevat että se mikä tapahtuu tapahtuu jotenkin juuri heille. Käytännössä vain joillakin käy viuhka ja useimmilla ei, mutta se riittää luonnonvalintaan.
ellauri226.html on line 167: Sitten on vielä kaasuputken räjäytys ja muu hämärämpi sabotaasityö, johonka voi oikeastaan laskea muukin luonnonympäristön tuho. Pian istuu puolet apinoista paistinpannulla ja toinen puoli värjöttelee pimeässä ja kylmässä.
ellauri244.html on line 553: Kirjan alussa päälintu lokki Joonatan harjoittelee taitolentoa. Muut lokit pitävät tätä luonnonvastaisena; lokki lentää syödäkseen. Pian Joonatan karkotetaankin lauman parista uloimmille luodoille. Siellä hän tulee yhä paremmaksi lentäjäksi.
ellauri246.html on line 888: Kysymys on kuitenkin: mitä tästä seuraa? Pitäisikö satoja tuhansia muuntaa henkiset lukijat lisäävät suoraan suhteellista riippuvuutta? Mutta tämä ei ole, ja tämä on ehdottomasti, se riittää tarkastelemaan lattiaa spotled ja siksi nopeampi "menetetty sukupolvi" kuusikymmentäluvusta ja se, joka tulee luonnonvaraisten markkinoiden, enimmäkseen silmiinpistävää toisiaan. Jotta, sano, matkustaja-autot ja housut, loput ovat yksinkertaisesti huonontuneet - on kauheaa mennä ulos huoltoliikkeestä 22-23 tuntia (kuitenkin riittävästi rikollista päivällä). Hajoaminen on ilmeistä. Hankittu vapaus ei ollut tämän kansan hampaissa, hän ei epäröi onnea, vaan päinvastoin pahin epäonnea - pienen vähennettynä älykkäiden järjettömien jäännöksistä, jotka voivat olla tyytyväisiä happikäsineisiin.
ellauri246.html on line 949: Syöt sijaan luonnonvaraisen pedon häkissä,
ellauri257.html on line 679: Jos maailma olisi ylellisyyden ja helppouden paratiisi, maitoa ja hunajaa vuotava maa, jossa jokainen Jack saisi Jillinsä heti ja ilman vaikeuksia, ihmiset joko kuolisivat tylsyyteen tai hirttäisivät itsensä; tai olisi sotia, joukkomurhia ja murhia; jotta lopulta ihmiskunta aiheuttaisi itselleen enemmän kärsimystä kuin mitä sillä on nyt hyväksyttävä luonnon käsistä. No näinhän se nyt on.
ellauri258.html on line 363: suojelijoita ja jota kunnioitettiin yhdessä luonnon kultin kanssa. Hänellä
ellauri258.html on line 536: Kuten muitakin sukulaistermejä slaavilaisissa kielissä, babaa voidaan käyttää muillakin tavoilla, mahdollisesti tabujen nappaamisen seurauksena; sitä voidaan soveltaa erilaisiin eläimiin, luonnonilmiöihin ja suggestiivisiin esineisiin, kuten sieniin, kannuihin tai päärynöihin.
ellauri258.html on line 746: Niinpä näkkyy sano sokkee. Tää oli vitun talousliberaalinen paasaus. Charitya, velkomista, luonnonvarain huoletonta tuhlausta. Säkeestä 28 selviää, että J. Nasaretilainen oli humanisti. Linnut on jumalan suuressa suunnitelmassa takapenkillä. Niillä oli mahixensa hirmuliskoaikana, mutta ne napisivat. Isä Camillo pani Pepponen latelemaan sanoja. Niin hyvin pysyi J. Nasaretilaisen sanat katolisten muistissa vaikka ne niitä ihan päivän päästä hokevat. Homous ei ole rikos mutta se on syntiä. Synti on rikos jumalaa vastaan. Se siitä kyllä rankaisee tuntuvasti, mutta vasta seuraavassa jaxossa. Siispä ryyppäämään, ryyppäämään, joka aamu sännätään, ja kun aamu on ohi, lisää kännätään.
ellauri260.html on line 162: Eli Jacques Maritainin sanoin: "Aina kun sanomme, että ihminen on henkilö, tarkoitamme, että hän on enemmän kuin pelkkä ainepaketti, enemmän kuin luonnon yksittäinen elementti, kuten atomi, ruohonterä, kärpänen tai norsu... Ihminen on eläin ja yksilö, mutta toisin kuin muut eläimet tai yksilöt."
ellauri260.html on line 213: Hän väitti (vastoin varhaisbuddhismin ja bolshevismin anatman-kantoja) että ihmisillä on sielu ja että he ovat siksi luonnon ja hengen risteyksessä. Hän uskoi, että ihmisten pitäisi voittaa ei-hengellinen luontonsa jatkuvasti pyrkimällä tuhoamaan hengetöntä luontoa, toinen hänen eettisen aktiivisuutensa ja elämän tarkoituksensa (EFK) näkökohta.
ellauri260.html on line 431: Sit sosialismi unohtaa nää reviirit. Ne motivoivat apinoita suuresti. Goethe oli oikeassa sanoessaan (runomuodossa): "Jokainen elävä olento tekee oman pikku territorion." "Ole izellesi kaikki tai et ole paljon paskaakaan", sanoi Fichtekin. Tuo kyvykäs ihmisluonnon opiskelija, Tocqueville, sanoi aivan oikein, että intohimot yleensä lisääntyvät niiden yksilöiden lukumäärän myötä, jotka jakavat ne. Eli joukossa tyhmyys tiivistyy, se on lyhyempi lause. Bolshevikit ovat väärässä vaikka ovat vähemmistönä. Proletariaatin diktatuuri on syvältä, mutta niin on myös demokratia, sanokaa mun sanoneen. Hegel oli oikeassa sanoessaan että kaikki mitä opimme historiasta on että kukaan ei ole siitä mitään oppinut. (No tää meemi kyllä lähti viraalixi.)
ellauri262.html on line 301: Tolkienin kirjojen edustamia näkemyksiä on pidetty konservatiivisina ja hänen teoksiaan setämieskeskeisinä. Tolkienin tunnetuinta teosta, Tarua sormusten herrasta, on syytetty mustavalkoisesta vastakkainasettelusta, mutta tutkija Tom Shippeyn mukaan Tolkien ei anna yksiselitteistä vastausta siitä, mitä pahuus on. Tutkija Patrick Curryn mielestä Taru sormusten herrasta kuvaa oman aikansa ongelmia: rotusortoa, luonnon tuhoutumista ja totalitarismia. Kirjasta on yritetty löytää viittauksia todellisen maailman tapahtumiin, mutta nämä tulkinnat Tolkien totesi vääriksi teoksen toisen laitoksen esipuheessa. Hän kirjoitti inhoavansa allegoriaa ja kiisti kaikki tulkinnat, joiden mukaan Sormusten herra käsittelisi vertauskuvallisesti toista maailmansotaa tai olisi ottanut siitä vaikutteita, koska tarinan runko oli hahmottunut jo ennen vuotta 1939.
ellauri263.html on line 585: Elämä ilmenee fyysisellä tasolla eri luonnonvaltakuntien kautta, joita ovat mineraali-, kasvi-, eläin- ja ihmiskunta. Jälleensyntyvät monadit kehittyvät näiden muotojen kautta karman lain ohjaamina jatkuvasti korkeammille asteille. Maapallo käy läpi seitsemän eri ilmentymää eli manvantaraa niin, että se ensimmäisen kolmen kauden aikana tiivistyy eteerisestä kiinteäksi, kunnes neljännen (eli nykyisen) kauden aikana kehitys muuttuu taas päinvastaiseksi kohti löysempää paapaa. Maailmassa vaikuttaa mestareiden eli esoteeriseen viisauteen vihittyjen veljeskunta eli niin kutsuttu Valkoinen Veljeskunta, jonka johtajana on aurinkokuntamme Logos, ja tämän alapuolella olentohierarkia, johon kuuluvat dhyan chohanit, kumarat, buddhat, maha-chohanit, chohanit ja mestarit. Blavatsky mainitsi useita mestareita, joita ovat olleet esimerkiksi Leijonat, Buddha, Zarathustra, Jeesus, Pythagoras, Pekka Ervasti ja Christian Rosenkreutz.
ellauri263.html on line 587: Ihmiskunnan kehitys jakautuu seitsemään juurirotuun, jotka puolestaan jakautuvat useisiin antti alarotuihin. Nykyinen ihmiskunta edustaa viidettä, arjalaista, juurirotua ja on jo siirtynyt kehityksen ylöspäin vievälle, henkistävälle kaarelle. Juurirotujen vaihtuminen tapahtuu luonnonmullistusten kautta, jotka käsittävät mantereiden vajoamisia ja kohoamisia, ja voivat kestää satojatuhansia vuosia. Jokainen juurirotu käy läpi neljä ajanjaksoa eli yugaa, jotka ovat sata yugaa, tretti yugaa, dvatsat yugaa ja kaali yuga. Nykyinen ihmiskunta elää parhaillaan kaali yugaa, joka alkoi vuonna 3102 eaa.
ellauri263.html on line 593: Blavatsky ei pitänyt esittämiään oppeja aivan täydellisinä tai ehdottomina, paitsi siltä osin kuin opit ovat Viisauden Mestarien (Olcott ja Judge) hänelle sanelemia, vaan piti teosofian yhtenä päämääränä luonnon selvittämättömien lakien tutkimista. Hän myös varoitti tekemästä teosofiasta uskomusjärjestelmää, koska hänen mukaansa sokea usko on haitallista. Teosofinen seura hyväksyi vuonna 1924 päätöslauselman ajatuksenvapaudesta. Sen mukaan ei ole mitään dogmia tai mielipidettä, joka millään tavalla sitoisi ketään Teosofisen Seuran jäsentä. Jäsenyyden ainoa ehto on seuran kolmen ohjelmakohdan hyväksyminen. - IZE todellisuutena ihmisessä;
- Laki prosesseina, joiden avulla ihminen
ellauri264.html on line 241: Jos saxalaiset koittaisivat ratkaista energiakriisin ottamalla polttouunit jälleen käyttöön, pitäisi tällä kertaa muistaa jättää polttoainetta senverran jälelle että tätä uusiutuvaa luonnonvaraa kertyy riittävästi kierrätyxeen asti. Juutalaisia ei kannattaisi poltella lämpimixi, märkä palaa huonosti, ja ne on energisiä bisnismiehiä.
ellauri266.html on line 392: Kehystarinassa yksin avaruudessa purjehtiva rikas pariskunta Jinn ja Phyllis pelastavat ja kääntävät käsikirjoituksen kelluvasta pullosta. Käsikirjoituksen kirjoitti toimittaja Ulysse Mérou, jonka varakas professori Antelle kutsui vuonna 2500 seuraamaan häntä ja hänen opetuslapsiaan, lääkäri Arthur Levainia, Betelgeuseen. Koska ne kulkevat lähellä valonnopeutta, ajan laajeneminen saa aikaan vuosisatojen kulumisen maan päällä kahden vuoden aikana. He laskeutuvat sukkulaan lauhkealle, rehevälle metsäiselle planeetalle, jolle he antavat nimensä Soror ( latinaksi sisar). He voivat hengittää ilmaa, juoda vettä ja syödä hedelmiä. Naisen, jota he kutsuvat Novaksi, houkuttelemina he uivat luonnonkauniin vesiputouksen alapuolella. Hän pelästyy heidän lemmikkinsä simpanssista Hectorista ja kuristaa sen. Hänen heimonsa, joka osoittaa tyhmien eläinten käyttäytymistä, tuhoaa tulokkaiden vaatteet ja sukkulan.
ellauri266.html on line 541: Lokakuussa 2016 de Waal oli vieraana BBC Radio Four -ohjelmassa The Life Scientific. Kesäkuussa 2018 de Waalille myönnettiin Barcelonan luonnontieteiden museon äskettäin perustama NAT-palkinto . Palkinto, joka jaetaan ihmisille tai instituutioille, "jotka ovat referenssejä tavastaan tarkastella ja selittää luontoa joko siksi, että he ovat kannustaneet ammatillista sitoutumista luonnontieteellisiin tieteenaloihin tai koska he ovat vaikuttaneet merkittävästi luonnonsuojeluun", myönnettiin de Waalille. hänen näkemyksestään eläinten käyttäytymisen kehityksestä, kun hän on luonut rinnakkaisuuden kädellisten ja ihmisten käyttäytymisen välille sellaisissa asioissa kuin politiikka, empatia, moraali ja oikeudenmukaisuus."
ellauri266.html on line 543: De Waalin rinnalla palkittiin lähetystoiminnan harjoittaja ja luonnontieteilijä David Attenborough poikkeuksellisella ammattiuralla, mutta Barcelonan eläintieteellisen museon entinen johtaja biologi Roser Nos Ronchera sai vain kunniamaininnan.
ellauri267.html on line 1335: Ensimmäinen luku kattaa muinaisen Portugalin, johon kuuluivat metsästäjät-keräilijät ja rautakauden maanviljelijät. Disney selittää Portugalin taloutta tänä aikana voimakkaalla luonnonvarojen louhinnalla. Tätä aikakautta seurasivat keltit ja sitten roomalaiset. Seuraavaksi barbaarit germaanit, mukaan lukien visigootit ja suevit, valtasivat Portugalin. Lopulta vielä barbaarimmat Afrikan muslimit valloittivat niemimaan.
ellauri269.html on line 801: »The womb of nature and perhaps her grave, »mi luonnon kehto on, kenties myös hauta;
ellauri272.html on line 686: Aika paljon samat ongelmat oli Analla kuin Avaran luonnon saukkonaaraalla. Naalien elämäntilanne oli vaikeampi: ne oli köyhiä, mustia ja monilapsisista perheistä.
ellauri274.html on line 211: 1:31:27 десятилетиями разрушали украинскую промышленность грабили природные 1:31:27 tuhosi Ukrainan teollisuuden vuosikymmeniä, ryösti luonnon
ellauri274.html on line 624: 2:17:04 финансовые источники и выгодные рынки сбыта на западе естественные капиталы 2:17:04 rahoituslähteet ja kannattavat markkinat lännessä luonnonpääomaa
ellauri274.html on line 904: 2:48:22 также подготовлен проект закона о развитии туризма на особо охраняемых природных территориях недавно обсуждали 2:48:22 valmisteli myös lakiehdotuksen matkailun kehittämisestä erityisen suojelluilla luonnonalueilla hiljattain keskusteltu
ellauri275.html on line 153: Runossa "Kevät" ("Metsä kukkii tyylikkäästi ...") luodaan tiivistetysti, kahdella tai kolmella keskimääräisellä vedolla kuva luonnon kevään heräämisestä:
ellauri276.html on line 253: Pidin myös henkilöhahmoista: "aurinko tulee suuresta metsästä", "kostea maa ruokkii sitä, äiti maa ruokkii", "korva kasvaa, alkaa laulaa, pukeudu kultaisiin kankaisiin". Ne kaikki osoittavat, että aurinko ja maa ja korva ovat elossa, personifikaatiot auttavat kuvittelemaan kauniin auringon ja kylmän maan ja pellolla kasvavan korvan, koska talonpoika on yhtä luonnon kanssa, lukija yrittää myös tuntea sen.
ellauri276.html on line 255: Runossa ei ole vertailua, koska tekijä ei voi verrata luontoa, pellon kauneutta mihinkään. Minusta tuntuu, että on mahdotonta löytää jotain kauniimpaa kuin kirkas, raikas aamunkoitto yhä kirkastuvan taivaan taustalla. Jokainen ihminen pysähtyy tahattomasti ja kuvittelee tämän viehättävimmän kuvan. Tekijällä ei myöskään ole hyperbolia, sillä luonnon suuressa kauneudessa ei ole mitään liioittelua.
ellauri276.html on line 723: Kova fyysinen työ perhetilalla teki veronsa nuorelle Burnsille, joka käänsi yhä enemmän huomionsa runouden, luonnon, juoman ja naisten intohimoihin, jotka leimasivat hänen loppuelämäänsä. Hän sai kaksoset mahdollisen vaimonsa Jean Armourin kanssa, mutta heidän suhteensa hajoaminen melkein johti siihen, että Burns muutti Länsi-Intiaan rakastajansa Mary Campbellin (hänen Highland Maryn ) kanssa. Vain Maryn äkillinen kuolema ja hänen ensimmäisen julkaistun runokokoelmansa sensaatiomainen menestys pitivät hänet Skotlannissa. Vain 27-vuotiaana Burns oli tullut tunnetuksi kaikkialla maassa runoilla kuten Tälle, Hiirelle ja Cotterin lauantai-ilta.
ellauri277.html on line 462: Jokeri on herättänyt henkiin Friedrich Nietzschen unen ja Pyhän Paavalin painajaisen. Nietzsche, tuo pahamaineinen 1800-luvun saksalainen kristinuskon haastaja, julisti, että hyvän ja pahan, jalon ja arvottoman, oikean ja väärän moraalijärjestelmät eivät ole muuta kuin ihmisten rakenteita, sosiaalisia mukavuuksia ja typeriä tapoja. Eettiset säännöt eivät ole todellisempia, ehdottomia tai ikuisempia kuin etiketin säännöt. Ne ovat ihmisen aiheuttamia ja mielivaltaisia, ja näistä syistä ne tulisi lähettää liekkeihin. Mitä hemmettiä? Outo argumentti, mikä vikaa siinä on että ne on (luonnon)historiallisia ilmiöitä, kun lyhytkestoisista apinoista kumminkin on kymysys? Kummallista ikuisuuden ihannointia. P. Paavali oli kyllä aika painajaismainen kaveri. Mixi sen vuonna kivi ja puu Moosexen lakiin tekemät sääntömuutoxet olisivat yhtään edellistä enemmän kiveen hakattuja?
ellauri277.html on line 466: Luonnonvalinta. Se mikä on vahvaa voittaa. Mutta peli annetaan pois tämän kohdan viimeisellä rivillä, "eikä sitä voi ajatella toisin". Miksi ei? Kuka sanoo? Tässä näemme jäykän determinismin ja kiistattoman dogmatismin, joka piilee juuri Nietzschen niin kutsutun tahdon vapautumisen pinnan alla. Mitään vaihtoehtoa horjumattomalle luonnonlaille ei ole. Kun Harvey "Two-Face" Dent "vapautuu" ja estoton, tulos on hirveä. Hän näyttää ja käyttäytyy vähemmän kuin tavallinen apina, enemmän kuin raivostunut apina tai viihdekäyttöön ohjelmoitu silikoninukke. Hemmetti, altruismi on yhtä paljon termiittiapinan genomissa kuin sekopäinen riehunta. Kummallakin on aikansa ja paikkansa, kuten sanoo saarnaaja.
ellauri278.html on line 104: Jakovlev kieltää jyrkästi olettamuxet että Jopi köyri alkuperäiskansan keittäjää. Sensijaan hän omalla tavallaan rakasti lamuutin välittömyyttä ja luonnon lapsen raikkautta. Tästä ovat tiettävästi kertoneet useissakin yhteyksissä A. I. Mikojan ja O.V. Kuusinen. Tytön asuessa ensimmäisiä viikkojaan Stalinin datšassa Stalin hämmästeli hihkaisuja ja eräänlaisia riemunkiljaisuja, joita tyttö päästeli asioidessaan WC:ssä. Kun tämä toistui taas muutamana aamuna Stalinin ollessa teepöydässä. Stalin kysyi mitä tyttö oikein kiljui vessassa. Tyttö sanoi hänestä olevan hassua ja hauskaa, kun kakka lähtee viimeiselle matkalleen kosken kohistessa.
ellauri281.html on line 103: Jakovlev kieltää jyrkästi olettamuxet että Jopi köyri alkuperäiskansan keittäjää. Sensijaan hän omalla tavallaan rakasti lamuutin välittömyyttä ja luonnon lapsen raikkautta. Tästä ovat tiettävästi kertoneet useissakin yhteyksissä A. I. Mikojan ja O.V. Kuusinen. Tytön asuessa ensimmäisiä viikkojaan Stalinin datšassa Stalin hämmästeli hihkaisuja ja eräänlaisia riemunkiljaisuja, joita tyttö päästeli asioidessaan WC:ssä. Kun tämä toistui taas muutamana aamuna Stalinin ollessa teepöydässä. Stalin kysyi mitä tyttö oikein kiljui vessassa. Tyttö sanoi hänestä olevan hassua ja hauskaa, kun kakka lähtee viimeiselle matkalleen kosken kohistessa.
ellauri282.html on line 585: Vuonna 1894 Masefield nousi Gilcruixille, joka oli tarkoitettu Chileen. Tämä ensimmäinen matka toi hänelle meritaudin kokemuksen, mutta hänen kokemuksensa äärimmäisissä sääolosuhteissa purjehtiessaan osoittaa hänen ilonsa nähdä lentäviä kaloja, pyöriäisiä ja lintuja. Hän oli hämmästynyt luonnon kauneudesta, mukaan lukien harvinainen öisen sateenkaaren havainto tällä matkalla. Saavuttuaan Chileen hän sai auringonpistoksen ja joutui sairaalaan. Lopulta hän palasi kotiin Englantiin matkustajana höyrylaivalla.
ellauri283.html on line 141: Osa viisi: Moraalin luonnonhistoria
ellauri283.html on line 265: "Neekerit on vaan laiskoja. Onko se meidän vika että me on viety sieltä kaikki luonnonvarat ja poltettu ne niin että Sahelia kuivi pizzauunixi? Pitäskö meidän nyt maxaa niille siitä?" [P.C., p.c.].
ellauri283.html on line 329: Vuodesta 1805 lähtien Egyptissä tapahtui nopea modernisaatiokausi Muhammad Ali Pashan johdolla, joka julisti itsensä matkakreditiivixi uhmaten nimellisesti suvereenia ottomaanien sulttaania. Muutamassa vuosikymmenessä Muhammad Ali muutti Egyptin laiminlyötystä ottomaanien maakunnasta käytännössä itsenäiseksi modernixi valtioksi. Toistaen hänen edeltäjiensä mamelukkien lähestymistapaa Egyptin keskiaikaisessa sulttaanivaltiossa Muhammad Ali pyrki laajentamaan Egyptin rajoja etelään Sudaniin, sekä keinona taata Egyptin turvallisuus että päästäkseen käsiksi Sudanin melleviin luonnonvaroihin. Vuosina 1820–1821 Egyptin joukot Muhammad Akun ja veljenpoikien komennossa valloittivat ja yhdistivät Sudanin pohjoisosan. Egyptin jatkuvan de jure -uskollisuuden vuoksi ottomaanien sulttaania kohtaan Egyptin hallinto tunnettiin nimellä Turkiyah. Historiallisesti Suddin ruttosuot estivät laajentumisen maan syvemmälle etelään. Vaikka Egypti valloitti koko nykyisen Sudanin suurimman osan 1800-luvusta ja perusti provinssin Equatoria Etelä-Sudanissa tämän tavoitteen edistämiseksi, se ei pystynyt saamaan tehokasta valvontaa koko alueelle. Sixi Turkkiyahin myöhempinä vuosina brittiläiset lähetyssaarnaajat pääsivät matkustamaan nykypäivän Keniasta Sudaniin kääntääkseen paikalliset heimot kristinuskoon.
ellauri283.html on line 395: Rauhanneuvottelut eteläisten kapinallisten ja hallituksen välillä edistyivät merkittävästi vuonna 2003 ja vuoden 2004 alussa, vaikka yhteenotot osissa etelää ovat kuulemma jatkuneet. Osapuolet ovat sopineet, että lopullisen rauhansopimuksen jälkeen Etelä-Sudan nauttii autonomiasta kuuden vuoden ajan, ja tämän ajanjakson päätyttyä Etelä-Sudanin kansa voi äänestää kansanäänestyksessä itsenäisyydestä. Lisäksi öljytulot jaetaan tasan hallituksen ja kapinallisten kesken kuuden vuoden välijakson aikana. Osa tarkkailijoista on kuitenkin kyseenalaistanut hallituksen kyvyn tai halukkuuden lunastaa nämä lupaukset, ja kolmen Keski- ja Itäisen provinssin asema oli kiistanalainen neuvotteluissa. Jotkut tarkkailijat ihmettelivät: antaisivatko pohjoisen kovan linjan elementit sopimuksen edetä? Kyllä jännään miten Anna sopeutuu Veräjämäen puolen miljoonan rivitalonpätkään, kun Vuosaaren vuokrakämppä on niin luonnonkauniin Kallahden lähellä ihan koirankävelytysmatkan päässä?
ellauri283.html on line 450: Olen kylästynyt--kollektiivi sanoo: "Olemme väsyneitä sotaan ja kaikkeen kärsimykseen, joka siihen liittyy. Olemme kyllästyneet vain istumaan vieressä ja näkemään maamme palavan. Olemme kyllästyneet siihen, että meillä on maa, jolla on valtavat luonnonvarat ja silti romahtava talous. Olemme kyllästyneet siihen, että meillä on kaunis kulttuurinen monimuotoisuus, jonka heimojen vihamielisyys tuhoaa. Olemme kyllästyneet nälkää näkevään väestöön, jolla on hedelmällinen maa. Olemme kyllästyneet siihen, että meitä käytetään tappamaan itsemme muutamien hyödyksi. Anteexi."
ellauri285.html on line 248: Dispositionalismin mukaan maailmassamme asuvilla olennoilla on peruuttamattomia taipumuxia – joita usein kutsutaan "voimiksi" – joiden avulla ne ovat muutoksen lähteitä. Dispositionalismista on tullut yhä suositumpi metafyysikoiden keskuudessa viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana, koska se tarjoaa realistisen kuvauksen syy-yhteydestä ja tarjoaa uusia tapoja ymmärtää modaalisuutta, luonnonlakeja, toimijuutta, vapaata tahtoa ja muita metafysiikan keskeisiä käsitteitä.
ellauri285.html on line 267: Aloitan tämän luvun lyhyellä katsauksella elämän merkityksellisyyden tai merkityksen käsitteeseen osassa 2. Luvuissa 3–5 käsitellään kolmea johtavaa kertomustyyppiä siitä, mikä tekee elämästä Merkityksellisen: yliluonnollisuus, subjektivistinen naturismi ja objektivistinen naturismi. Osoittautuu, että että tärkeimmät jakokysymykset koskevat arvon roolia ja luonnetta. Yliluonnolliset ja objektivistiset naturistit uskovat, että sitoutuminen objektiiviseen arvoon on välttämätöntä merkitykselle elämässä, kun taas subjektivistit kieltävät tämän. Yliluonnolliset uskovat aika karkeasti, että Jumalan olemassaolo on tarpeen oikeanlaisen objektiivisen arvon ja oikeanlaisen suhteen kannalta, kun taas Objektivistiset naturistit kiistävät nämä väitteet. Objektivististen luonnontutkijoiden keskuudessa keskeiset keskustelut koskevat subjektiivisen sitoutumisen luonnetta johkin objektiiviseen arvoon (esim raha) sekä erityisesti millainen objektiivinen arvo tarvitaan merkityksellisyyteen.
ellauri285.html on line 299: Objektiivisella puolella Susi korostaa useiden arvokkaiden projektien moninaisuutta, jotka menevät moraalin lisäksi suhteiden ylläpitämiseen, taiteeseen, luonnonsuojeluun, sarjayrittämiseen ja huippuosaamiseen, vain muutamia asioita mainitakseni. Yhteistä heille on vain se, että niillä on tarpeeksi rahallista arvoa sen lisäksi, että se on miellyttävä tai mielenkiintoinen tai tyydyttävä agentille itselleen ansaitakseen vakavan ajan ja vaivan investoinnin (2010, 37–38). Hän huomauttaa myös, että ei riitä yrittää tehdä jotain objektiivisesti arvokasta, pitää todella onnistua siinä. Vizi tää on jo tosi länkkärimäistä meisinkiä.
ellauri285.html on line 443: Erno Paasilinnaa on luonnehdittu suomalaisen kirjallisuuden äänekkääksi toisinajattelijaksi. Paasilinnan kirjat ovat usein yhteiskuntakriittisiä. Monet niistä kuvaavat Lappia ja Petsamoa ja ottavat kantaa luonnon ja syrjäseutujen sekä niiden asukkaiden puolesta. Useimmat kirjoitukset ovat lyhyitä ja niukkasanaisia, mutta samalla niiden sisältö ja sanoma käyvät helposti lukijalle selväksi. Paasilinna haastoi mielellään keskusteluun vaikutusvaltaisia päättäjiä ja joutui myös monesti heidän epäsuosioonsa.
ellauri285.html on line 488: "Kuolema on kaikkein objektiivisin ilmiö. Mitään luonnonvalintaa vastaavaa ei ole olemassa. Kuolema korjaa nekin joita se ei ansaitse."
ellauri288.html on line 263: Kielen puhdistus kotikonstein arkirutiineihin. Kielenkaapimia voi ostaa monista luonnontuotekaupoista ja useista apteekeista. Kielenkaavin vie yön aikana kielen pinnalle kertyneet kuona-aineet suusta viemäriin.
ellauri288.html on line 474: Hän tunnustaa itselleen läheisexi vain buddhalaisuuden, koska siinä on tilaa kaikille kärsiville olennoille, kärpäsillekin, ei vain apinoille ja niiden koirille. Apinaa Hektor pitää evoluution poikkeamana, sairastuneena kärpäsenä, joka on haastanut luonnon ylpeydessään.
ellauri288.html on line 484: Esimerkiksi geenitutkija Richard Dawkins antaa heti suositun kirjansa Viesti miljardien vuosien takaa (suom. Risto Varteva WSOY 1985) alussa ymmärtää Darwinin evoluutioteoriaa seuraten, että "Kopioituminen johtaa aina luonnonvalintaan ja sitä kautta siihen ylenpalttiseen monipuolisuuteen, jota me kutsumme elämäksi (s. 9)". Niinpä – mikä mielenkiintoista – tarkkojen kopioiden sekaan sattuu silloin tällöin myös "kopioinnissa sattumalta tulleita rakennevirheitä (s. 9)". Jaan Kaplinski on tästä elävä - no, aikansa elänyt - esimerkki.
ellauri294.html on line 546: Peter Canavense Groucho Reviewsista totesi, että se "on makea, mutta hieman tylsä", ei mitään, että "Kaiken kaikkiaan kuva on hyväsydäminen ja värikäs, ja loppu sisältää mukavan epäselvyyden luonnon ja luonnottomuuden kisasta."
ellauri294.html on line 576: Mannix halusi realistisen kuvan vulpiinikäyttäytymisestä ja -tavoista, ja hän vietti yli vuoden tutkiessaan kotonaan pitämänsä pariutuneen ketun käyttäytymistä. Hän totesi, että he olivat "niin kesyjä [että hän] saattoi päästää heidät irti ja katsoa heidän metsästämään, taistelemaan, rakastelemaan ja elämään melkein normaalia elämää". Lisäksi hän opiskeli luonnonvaraisia kettuja ja haastatteli ansoja, metsästäjiä, riistavartijoita ja "koirien mestareita" saadakseen selville, mitä ketut heidän mielestään tekisivät ja mitä eivät. Ansat muikenivat kuin vaari paizi Ansa Ikonen, joka vuosi kaiken.
ellauri294.html on line 683: Amelia Wagner aloitti uransa Chautauquanina 12-vuotiaana, kun hän liittyi Young Chautauqua -ohjelmaan Greeleyssä. Amelia oli yksi ensimmäisistä nuorista chautauquaneista, jotka esiintyivät High Plains Chautauquan päälavalla (2004), ja palasi takaisin päälavalle Nuorena Chautauquanina vuonna 2008. Hän valmistui Denverin yliopistosta vuonna 2012 kandidaattitutkinnolla englanniksi. ja Historia. Keväällä 2012 konferenssissa Amelia kutsuttiin esittelemään opinnäytetyönsä kongressin jäsenille perustutkinnon neuvoston kautta. Valmistuttuaan Amelia työskenteli Denverin luonnon- ja tiedemuseossa historiallisena näyttelijänä. Hänen ensimmäinen sexikokemuksensa aikuisena Chautauquanina tuli vuonna 2013, kun hän esitti Margaret Meadin HPC:ssä. Amelia on työskennellyt viimeisen vuoden kiihkeänä ja iloisena esikoulun opettajana Denverissä.
ellauri299.html on line 43: "Harald Hirmuinen", vanha luonnonsuojelijako, för helvete? Hägar the Horrible on menestyvä amerikkalainen talousliberaali sarjayrittäjä, joka harrastaa ryöstökalastusta lajitovereittensa avulla ja kustannuxella. Ei mitään syytä verrata vanhaan köyhään luontoystävään. Vitun meediat, aivan uskomattomia mulkkuja. Muka hauskaa, haha. Omaa oxaansa ne sahaavat, kun siitä niille maxetaan. Tekisivät pilkkaa näytelmän roistosta, nim. Jasper Pääkallosta.
ellauri299.html on line 322: Kylse on tää "se sinne" tänkin fiktion varsinainen teema. Patti kyntää vaikeuxien kautta voittoon vaikka nenänvarrellaan. Helkan kanssa kynnetön sormi ja häpykieli yhdessä. En ennen tiennyt miten kiitollinen saa olla siitä pelkästään että elinpäivät jatkuvat, että saa olla täällä ja tavata muita apinoita... Apina on paha luonnostaan eikä hänellä ole mitään toivoa. Tuottavuus on perseestä koska se syö luonnonvaroja. Eipä jää muuta toivoa kuin että saisimme kuolla tuskitta.
ellauri299.html on line 428: Quaestionesissa yli puolet Mersennen väitteistä oli kuitenkin jälkikäteen: luomisesta ex nihilo nihil fit, olentojen kauneudesta, annetusta luonnonlaista, maailmankaikkeuden harmoniasta… hyvin sä vedät Jumala, priima perämoottori.
ellauri299.html on line 631: Seija valittaa että olen liian arvattava, ennakoitavissa. Aina yhtä negatiivinen. Vanhuxet ovat aina tuollaisia, marmattajia. Mutta ne ovat aina olleet oikeassa, koitan puolustautua. Eipä tässä ole nähtävissä paljon ilonaiheita, kun oikeistoaalto hyökyy yli apinoiden raiskaamaan luonnon loppujäännösten. Amerikan puolustusministeri tulee Helsinkiin antamaan puhuttelun venäläisille. Suomen epävirallinen edustaja puhuu rähmältään isojen star spangled bannerien katveesta.
ellauri310.html on line 887: Lisäksi koko väite, että älykkäät olisivat jotenkin vasemmistovoittoisia on vähintäänkin kyseenalainen. Jos katsotaan yliopistojen jakaumaa, niin on viitteitä siitä, että humanistisilla aloilla on vasemmistolaisuutta merkittävästi enemmän kuin oikeistolaisuutta, mutta ns. kovissa tieteissä (luonnontieteet, insinööritieteet, kaupalliset ja lääketiede) asia on jopa nurinniskoin. Fixut kyllä tietävät mistä raha irtoaa.
ellauri310.html on line 980: Koko Etelä-Amerikka on aivan kuralla. Arvaapa mixi? Koska jenkkifirmat ovat hääränneet siellä kuin kanat kaalimaassa ja tehneet lopun kaikesta alkuperäisistä elinkeinoista. Ei muuta jää kuin polttaa mezät, kuskata luonnonvarat jenkkeihin tai viljellä samojen kunniattomien paskiaisten tiliin huumeita.
ellauri311.html on line 160: Miesten kanssa samaan aikaan naiset ovat kokoontuneet omaan luonnon voiman seremoniaansa. Useampi sata naista kuuntelee, kun
ellauri313.html on line 345: Ukrainan naisten houkuttelevuudesta ja ulkonäöstä puhuttaessa on kuitenkin tärkeää lisätä, että ukrainalaisten luonnonkauneuteen ei ole vaikuttanut pelkästään maan historia ja tausta.
ellauri313.html on line 346: Jokaisella naisella on omat kauneusrituaalinsa ja -tottumukset, jotka auttavat häntä paitsi säilyttämään luonnon hänelle antamaa kauneutta myös parantamaan sitä. Otetaan esimerkki heidän luukuistaan. Ukrainan morsiamen on tärkeää pysyä hoikkana niin kauan kuin mahdollista. Ja jopa synnytettyään lapsen tai kaksi, ukrainalaiset naiset yrittävät pitää painonsa kurissa. He käyvät kuntosalilla ja pitävät tiukkaa ruokavaliota. Tämän kovan työn ansiosta he voivat pitää kehonsa hoikana, rakonsa tiukana ja houkuttelevana vaikka syövät paljon sianlihaa.
ellauri316.html on line 277: Ristiriita leniniläisten ja trotskilaisten välillä on siinä, että jälkimmäiset katsoivat Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa solmittavan rauhan aiheuttavan sen, ettei maailmanvallankumous toteudu maailmanlaajuisen imperialismin vastapainoksi. Näin ollen vallankumouksen tulosten vakauttamiseksi jouduttiin teorian tasolla luopumaan maailmanvallankumouksen ajatuksesta muun muassa Saksan työväenliikkeen avulla. Myöhemmin sama ristiriita näkyi trotskilaisten nuivassa suhtautumisessa Stalinin sosialismi yhdessä maassa -ajatukseen, minkä piti olla mahdollinen siksi, että Neuvosto-Venäjällä oli suuret luonnonvarat, mikä teki sen monia muita maita riippumattomammaksi ulkomaankaupan hintavaihteluista, ja siis maailmanmarkkinahinnoista. Vizi kyllä kosmopoliittinen juutalainen oli tässä asiassa oikeassa: isänmaallisuus ja kommunismi sopii yhteen yhtä huonosti kuin nationalistinen sosialismi.
ellauri321.html on line 382: Elämän ja elottomuuden paradoksi ulottuu rakastajan ja kauniin naisen ulkopuolelle ja saa ajallisen muodon, kun kolme kymmenestä rivistä alkaa sanoilla "ikuisesti". Kuulematon laulu ei koskaan vanhene ja pillut voivat soittaa ikuisesti, mikä saa rakastajat, luonnon ja kaikki mukana olevat mukaan. Näissä linjoissa syntyy uusi paradoksi, koska nämä kuolemattomat rakastajat kokevat pienen kuoleman.
ellauri322.html on line 434: Jos omaisuuden pääasiallinen käyttötarkoitus on valta, sen tuottaman kunnioituksen muodossa, eikö ihmisluonnon käsittämättömien epäjohdonmukaisuuksien joukossa ole se, että ihmisillä on ilo hamstrata omaisuutta, jonka he varastavat tarvizevilta, vaikka he olisivat vakuuttuneita siitä, että on vaarallista osoittaa tällaista kadehdittavaa ylivoimaa? Eikö tämä ole orjien tilanne kaikissa maissa. Silti kyky kerätä rahaa näyttää voimistuvan samassa suhteessa, kun se on hyödytöntä.
ellauri325.html on line 110: Kultainen miljardi näyttää tulleen ensimmäisen kerran laajemman yleisön tietoon publicisti Anatoli Tsikunovin vuonna 1990 julkaisemassa artikkelissa, joka kirjoitti kirjaimella A. Kuzmich, "The Plans of the Plans of the Global Leadership for the Orjument of Russia". Kuzmich väitti, että länsimaiden eliitti katsoi nälkäisenä erityisesti Neuvostoliiton valtavia luonnonvaroja – sen kaasua, öljyä ja metsiä – ennusteiden mukaan maailmanlaajuisten toimitusten hupenemisesta ja Neuvostoliiton taantumisesta.
ellauri325.html on line 112: Ajatus maailman luonnonvaroista, jotka hyödyttävät valittua miljardin ihmisen ryhmää, sai lisää kannattajia konservatiivisen venäläisen kirjailijan Sergei Kara-Murzan kautta, joka käytti sitä selittämään, miksi Neuvostoliiton jälkeinen Venäjä tuolloisen presidentin Boris Jeltsinin johdolla hävisi maailmanlaajuisen talouspelin. Hän toistaa kuluneita antisemitistisiä tasoitteita ja kirjoitti vuoden 1999 esseessä:
ellauri326.html on line 62: Salamanterien levittäminen on siis tapahtunut suunnitelmallisesti ja jättiläisaskelin. Jos se olisi jätetty luonnon tehtäväksi, niin kuinka kauan kaikki olisikaan kestänyt, sillä luonto ei ole niin yritteliäs eikä suunnitelmallinen kuin ihminen. Totta puhuen, moni varoitti vakavasti salamantereista. Mutta niinhän on maailmassa aina ollut että jokainen uutuus ja edistysaskel kohtaa ensin vastustusta ja epäuskoa. Niin on asian laita ollut tehdasmaiseen tavaranvalmistukseen nähden ja niin se oli nyt salamantereihinkin nähden. Toisaalla väärinkäsitykset saattoivat olla toisenlaisia, mutta sanomalehdistön painostuksesta tervehdittiin salamanterien sijoittamista kaikkiin maanosiin mitä suurimmalla mielenkiinnolla, toisinaan ihan innostuksella. Samoin käynee ilmastonmuutoxenkin kohdalla. Se on viheryrityxille aivan suurenmoinen tilaisuus!
ellauri326.html on line 200: Yllättävän oivaltava Euroopan tulevaisuudesta muutama vuosi myöhemmin, kansojen maalauksessa nautittava salamanterisota ennakoi myös ekologisia ongelmia. "Miksi luonnon pitäisi korjata ihmisten tekemät virheet?" kysyy Capek. Oliko hän liian vesistöinen uppoamaan julkaisujen syvyyksiin? Tai liian tšekkiläistä? Ei tarpeeksi vakavaa? Nyt kun se on palannut pintaan, toivotaan sille salamandrian uppoamattomuutta.
ellauri326.html on line 591: Tää Kallen kuvaama salamanterifobia kuulostaa enempi joltain xenofobialta, isis tai matuvihamielisyydeltä. Salamanterien aiheuttamissa luonnonmullistuxissa ei sinänsä ole enää mitään uutta, ne on normipäivää ilmastokatastrofin aikana.
ellauri326.html on line 646: - Ei vetele, hyvä mies. Eihän luonnon velvollisuus ole yhä aina paikata sitä, mitä ihmiset itse ovat särkeneet? Ethän itsekään usko, että ihmiset voisivat auttaa itseään? Sinä näet, että lopulta itsekin tahtoisitte, että joku tai jokin pelastaisi teidät! Sanonpa vielä jotakin: tiedätkö, kuka yhä vieläkin, kun viidennes Eurooppaa on jo upotiettu, myy ja hankkii salamantereille räjähdysaineita ja torpedoja ja poria? Tiedätkö, kuka kuumeisella kiireellä yötä päivää tekee laboratorioissa työtä vielä tehoisampien koneiden ja räjähdysaineiden keximisexi jotta maailma saataisiin hajalle? Termiittiapina, kukas muu! Tiedätkö kuka rahoittaa maailman menon perikatoon ja koko kalliin ilmastokatastrofin?
ellauri327.html on line 302: Hemmetti nyt Jemppakin s. 18 näyttää vitun tasapaxulta! Katarina Vintrafors ei osaa piirtää kurveja. Och Caroline är inte rättvis! Har du hört om "The invisible challenge"? Det är fint, det är ju anglosaxiska. Koulukirjoista löytyy virheellistä tietoa eläimistä ja tehomaataloudesta. Se on vain tehokasta, loppu on pelkkää mielipidettä. Susien määrästäkin on virheellistä tietoa. Karhukin voi purra sudenpentua, tietää luonnonvaraprof. Kelju Kojola.
ellauri327.html on line 482: Kianto opiskeli Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa venäjän ja suomen kieliä. Opiskeluaikanaan hän aloitti kirjailijanuransa. Esikoisteoksessaan Väärällä uralla (1896), jonka Kianto julkaisi 22-vuotiaana, hän kertoi armeijakokemuksistaan. Omimmaksi alakseen hän tunsi kuitenkin luonnonlyriikan ja julkaisi runokirjat Soutajan lauluja (1896), Hiljaisina hetkinä (1897) ja Lauluja ja runoelmia (1900).
ellauri330.html on line 92: Robert Sutton on Stanfordin yliopiston professori, motivaatiomallien, organisaatiorakenteiden ja luovuuden asiantuntija. Yli sadan artikkelin ja kahdeksan kirjan kirjoittaja, mukaan lukien The No Asshole Rule; Outoja ideoita, jotka toimivat; Knowing-Doing Gap ym. Dan Ariely on psykologian ja käyttäytymistalouden professori Duken yliopistossa ja yksi Center for Advanced Hindsightin perustajista. Pylkkäsen erikoisaloja ovat mielenfilosofia, mieli–ruumis-ongelma, kognitiotieteen perusteet, fysiikan filosofia, David Bohmin luonnonfilosofia ja kvanttiteorian perusteet. Hän väitteli vuonna 1992 Bohmin kvanttiteoriatulkinnan merkityksestä mielenfilosofialle ja kognitiotieteelle. Bohm oli täysi huijari ja Paavo siihen hurahtanut huuhaamies. Tämmöstä bergsonilaisuutta: "Neo- Naturalist Approaches to Consciousness. Research topic in the journal Frontiers in Psychology, 2019." Näistäkin on jo paljon paasattu. Sekobolzisesta David Bohmista on alustava paasaus syntymäpäiväalbumissa 52.
ellauri330.html on line 343: Brandes sanoo Kierkegaardista: "Tällä ironialla ei ole pelkästään nimen vuoksi yhtäläisyyttä Kierkegaardin kanssa, joka myös aristokraattisesti 'valitsee tulla ymmärretyksi väärin'. Nerouden ego on totuus, ellei siinä mielessä, että Kierkegaard haluaisi meidän ymmärtävän hänen ehdotuksensa: " Subjektiivisuus on totuus", silti siinä mielessä, että egolla on kaikki ulkoisesti pätevä käsky ja kielto vallassaan; ja maailman hämmästykseksi ja skandaaliksi ilmaistaan poikkeuksetta paradokseina. Ironia on "jumalallista rohkeutta". Näin ymmärrettyssä uskaluudessa on loputtomasti mahdollisuuksia. Se on vapautta ennakkoluuloista, mutta silti se ehdottaa mahdollisuutta uskalimman puolustamiseen kaikista mahdollisista ennakkoluuloista. Se on helpommin saavutettavissa, meille kerrotaan, naiselta kuin mieheltä." Kuten naisellisella puvulla, naisellisella älyllä on tämä etu maskuliiniseen nähden, että sen haltija voi yhdellä rohkealla liikkeellä nostaa helmat kaikkien sivilisaation ennakkoluulojen ja porvarillisen tavanomaisuuden yläpuolelle ja samalla kuljettaa itsensä viattomuuden tilaan. ja luonnon syliin'. Luonnon syli! Lurps! Jopa tässä mielettömässä tiradissa on kaiku Rousseaun äänestä. Näytämme kuulevan vallankumouksen trumpetin huudon; se, mitä todella kuulemme, on vain reaktion julistus. Rousseau halusi palata luonnontilaan, jolloin miehet kulkivat alasti poluttomissa metsissä ja elivät tammenterskojen päällä. Schelling halusi kääntää evoluution suunnan takaisin ikiaikoihin, aikakauteen ennen ihmisen kaatumista. Schlegel puhaltaa vallankumouksellisia melodioita naisen suureen romanttiseen "ihmetorveen".,,"
ellauri330.html on line 394: Kropotkin väitti, että keskinäisellä avulla on pragmaattisia etuja ihmis- ja eläinyhteisöjen selviytymiselle ja että se on omantunnon ohella edistynyt luonnonvalinnan avulla.
ellauri335.html on line 67: Ihmiset. Tänä vuonna sisustuksessa näkyvät rouheat materiaalit ja rohkeat värit. On tärkeää lisätä kontrastia, lämpöä ja ulottuvuutta valkoisiin tiloihin, jotta ne eivät tuntuisi kliinisiltä. Korkeakiiltoisia, kylmiä ja kovia harmaita ei tulla enää näkemään tänä vuonna. Puuovien ja marmoristen työtasojen ja välitilan yhdistelmä näyttää upealta. Erona aiempaan skandinaaviseen minimalismiin puun sävy on tummempaa. Lämmin kastanja tai kylläinen väri sisustuksessa, matoissa ja tyynyissä lisäävät viihtyisyyttä ja moniulotteisuutta. Nämä tummemmat puut tuovat luonnetta ja lämpöä sekä lisäävät kontrastia vaaleampiin elementteihin. Tasoihin valitaan luonnonkiveä ja kaappeihin puuta. Puunsyyt jätetään kauniisti näkyville, kun taas kodinkoneet ja sotkut piilotetaan ovien taakse. Vaikka valkoinen on edelleen suosittu valinta keittiöissä vuonna 2023, voimme odottaa, että keittiöt muuttuvat hieman värikkäämmiksi. Ihmiset lämpimämpiä sävyjä ja rohkeita värejä mieluummin kuin yksivärisiä, skandinaavistyylistä minimalismia tai valkoisia ja harmaita maalaistyylisiä keittiöitä. Tänä vuonna näkee paljon orgaanisia ja kylläisiä värejä keittiön kaikilla alueilla. Odotamme, että täysin valkoiset kaapit vaihdetaan lämpimiin, luonnollisiin tummiin ja vaaleisiin puun sävyihin. Sinisen ja vihreän vivahteikkaat, vaaleat sävyt, jotka ovat lähellä valkoista, nostavat suosiotaan. Tämä on uusi tapa käyttää värejä valkoisen sijasta. Perusharmaa ja raikas valkoinen ovat ulkona ja kermaiset luonnonvalkoiset ja lämpimät harmaat tulevat niiden tilalle.
ellauri335.html on line 82: Väriä saa olla. Hillityt päävärit ja kirkkaat, 70-luvulta inspiraationsa saavat värit, valloittavat keittiöitä. Suunnittelussa korostetaan ajattomuutta ja kestäviä valintoja, siksi luonnonmukaisia värejä käytetään isompiin pintoihin. Rohkeita värejä suositaan yksityiskohdissa, kuten esimerkiksi laatoituksessa, huonekaluissa ja sisustuksessa.
ellauri335.html on line 92: Japandi-trendi yhdistää skandinaavisen yksinkertaisuuden japanilaiseen eleganssiin ja minimalistisuuteen. Skandinaavisen ja japanilaisen sisustuksen tyylejä yhdistelevässä trendissä, Japandissa, on yksi selkeä ero. Skandinaavisessa sisustuksessa värit ovat kylmiä, japandissa suositaan luonnollisia värejä ja tummaa puuta, toteaa Nina Eskelinen. Suomessahan ei tummaa puuta juuri kasva, mutta sitä voi luonnonmukaisesti tuoda Japanista. Onko keittiöremontti ajankohtainen? Varaa aika lähimpään Keittiömaailma-myymälään.
ellauri335.html on line 369: Joopa joo. Demokratia vittuun. Reijo Mäki on umpiluupää persu. Kova luu. Luu kurkkun! Kikherne- ja soijaruokavalio, jota noudatti myös meisseliin kompastunut William Pokhlebov, panee suolet koville. Enkö tietäisi! Repan pahixet on antifa-leirin hyvixet, ja kääntäen. Oikein vai vasein? Iso kiltti jätti tietäköön. Jospa ne on pahixia kaikki, samoja karvakäsiä? Niin tuumivat ainakin Allah ja Jehova, jotka ovat Husserlin fenomenaalisessa logiikassa sama henkilö. Fiba tuli tehtyä, myöntää Darwinkin. Väärin valizi luonnonvalinta.
ellauri336.html on line 729: - Eläinrasvan, joka tunnetaan nimellä chelev, syöminen (Tämä kielto koskee vain kotieläiminä pidettyjä eläimiä, esim. härkiä, lampaita ja vuohia, mutta ei luonnonvaraisten riistaeläinten, kuten peurojen, gasellien ja antiloopin, syömistä).
ellauri341.html on line 535: David Rindosin ja muiden kehittämä evoluutioteoria näki maatalouden kasvien ja ihmisten evoluutioteoriana. Alkaen luonnonvaraisten kasvien kesyttämisestä tämä johti erikoistumiseen ja sitten apinoiden valikoivaan istutukseen. Maatalouden kehitys osuu samaan aikaan paljon vakaamman ilmaston kanssa holoseenin alusta lähtien.
ellauri341.html on line 539: Leonid Grinin väittää, että viljellyistä kasveista riippumatta, maatalouden keksinnöstä riippumatta, se tapahtui aina erityisissä luonnonympäristöissä (esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa). Viljojen viljelyn oletetaan alkaneen jossain Lähi-idässä: Palestiinan tai Egyptin kukkuloilla. Joten Grinin ajoittaa maatalouden vallankumouksen alun 12 000 - 9 000 eKr., vaikka joissakin tapauksissa ensimmäiset viljellyt kasvit tai kotieläinten luut ovat jopa vanhempia, 14-15 tuhatta vuotta sitten.
ellauri344.html on line 207: K.A. Fagerholmin vuonna 1971 tekemässä haastattelussa nuori radikaali lyyrikko kertoo kannattavansa kommunismia, joka olisi "lähinnä ihmisen peruselämää, luontoa ja runoa". Hänen ihanneyhteiskunnassaan työtä ei tehtäisi voiton tähden, ja ihminen eläisi sopusoinnussa luonnon kanssa. Maailman vapaimmiksi yhteiskunniksi Laine arvioi Kuuban tai Kiinan. Revarikommunistien Kansan Uutiset -lehti ryöpytti Lainetta tämän revisionistisista sosialismikäsityksistä.
ellauri345.html on line 52: Kantin "moraalin metafysiikkaan" perustuva avioliiton määritelmä, jota kerta toisensa jälkeen pidetään esimerkkinä tiukasta mallista tai seniilin äijän myöhäisajan uteliaisuudesta, on ylevin tuote suhteesta, joka on lahjomattomasti totta, tunkeutuu äärettömästi syvemmälle tosiasiaan kuin emotionaalinen päättely tekee. Itse faktasisältö, joka syntyy vain filosofisesta näkökulmasta - tai tarkemmin sanottuna: filosofisesta kokemuksesta - pysyy molemmille suljettuna, mutta missä toinen johtaa pohjattomaan, toinen osuu juuri siihen maahan, jossa todellinen tieto muodostuu. Siksi hän selittää avioliiton "kahden eri sukupuolta (Dodi! välihuutaa tähän apokryfinen Päivi Räsänen) olevan ihmisen liitoksi heidän seksuaalisten ominaisuuksiensa molemminpuolisen hallussapidon vuoksi. – Lasten synnyttämisen ja kasvattamisen tarkoitus voi aina olla luonnon tarkoitus, jota varten hän istutti sukupuolten taipumuksen toisiaan kohtaan; Mutta se tosiasia, että naimisiin menneen henkilön on pidettävä tämä päämäärä mielessä, ei vaadi tämän liiton legitiimiyttä; Muuten, jos siitto ja synnytys lakkaisi, avioliitto hajoaisi itsestään." Tietenkin se oli filosofin räikein virhe, että hän ajatteli tämän avioliiton luonteen määritelmän perusteella pystyvänsä osoittamaan sen moraalisen mahdollisuuden, jopa välttämättömyyden, ihan päättelyn avulla ja siten vahvistamaan sen laillisen todellisuuden. Ainoa asia, joka voidaan päätellä avioliiton objektiivisesta luonteesta, on sen turmeltuminen, sillä ristiinsuihkintaa ei voi millään estää (15% linnunpoikasista on käenpoikia) - ja siihen Kant yhtäkkiä tuleekin. Mitä sekin siitä tiesi, sinkku kaappihomo.
ellauri345.html on line 277: Riittää Kulliverbin tavoin poimia yksikin näistä Gundolfin kääpiölauseista, huolimatta sen horjuvista sofismista, ja pohtia sitä rauhallisesti. "Vain" avioliitossa "kiistetään... kaikki ne viehätykset ja vastenmielisyydet, jotka syntyvät ihmisen jännityksestä luonnon ja kulttuurin välillä, tästä kaksinaisuudesta: siitä, että verellään hän rajoittuu eläimeen, sielullaan jumaluuteen... Ainoastaan avioliitossa kahden ihmisen kohtalokkaasta ja vaistomaisesta liitosta tai erottelusta... laillisen lapsen käsityksen kautta tulee pakanallisesti sanottuna mysteeri, kristillisin termein sakramentti. Avioliitto ei ole vain eläimellinen teko, vaan myös maaginen teko, loitsu." Eli ei siis vaan geenejä vaan "omaan kuoreen" liittyviä meemejä. (Nää on meille moosexenuskoisille tosi tärkeitä, ette arvaakaan!)
ellauri345.html on line 630: Arndt. — (Saksa ja Eurooppa). "Hengen olemus on erottaminen ja järjestys..., tuho ja jumaluus...; Hän on Proteus, joka voi muuttaa itsensä uuteen muotoon milloin tahansa ilman kipua, koska hänellä itsellään ei ole muotoa." "Henki, korkealentäjä, teki koko luonnon ruhon anatomisoidakseen sen."
ellauri345.html on line 631: "Mutta hengellä ei ole pimeyttä ja mystiikkaa; siksi sen kautta ei voi syntyä mitään muotoon, vaan muoto hajoaa sen edessä." "Minusta näyttää siltä, että luonnon jumaloituminen, ateismi ja ihmisten epäinhimillistäminen, epäuskonto ja epäusko eivät ole syntyneet mistään rikkaammasta lähteestä kuin henkisyyden aiheuttamasta hulluudesta... Sanon sen suoraan: henki on kääntänyt luonnon ylösalaisin." "Olkoon tieto ihmeellistä, elämä on ihmeellisempää, eikä se, joka sen on menettänyt, voi syntyä uudelleen ihmiseksi."
ellauri345.html on line 702: Klagesin mielestä maailmassa tapahtuu järeitä telluurisia käänteitä, joita ei luonnontieteellä voi selittää. Oli siinäkin meillä kemisti. Hyvä että ryhtyi gumanistixi.
ellauri346.html on line 164: Nyt Venäjä on siirtynyt pois Euroopan maista, poliitikko uskoo. "On vaikea väitellä [presidentti Vladimir] Putinin kanssa, kun hän sanoo, että 1900-luvun maailma, joka perustuu ensin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton hegemoniaan ja sitten Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten hegemoniaan, on romahtamassa. Mutta olisi hyvä selvittää, kuka hallitsee 2000-luvun maailmaa. Ja kuinka löytää kannattavin ja mukavin paikka Venäjältä”, Nadezhdin sanoo. Yhdysvaltojen ja Euroopan rooli hänen mielestään vähenee maailmassa, ja Aasian jättiläiset pelaavat yhä enemmän, samoin kuin Brasilia ja myöhemmin Nigeria, josta vuosisadan loppuun mennessä tulee kolmanneksi väkirikkain maa Intian ja Kiinan jälkeen. ”Euroopassa pystymme olemaan yksi johtavista maista – suurin talous. Puhumattakaan väestöstä, alueen pinta-alasta, luonnonvaroista ja sotilaallisesta voimasta" - tältä hänen argumenttinsa näyttävät.
ellauri347.html on line 237: Frommin suosituin kirja oli The Art of Loving, kansainvälinen bestseller, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1956 ja joka tiivisti ja täydensi ihmisluonnon teoreettisia periaatteita ja sisälsi hienoja vastamulkoisia kuvia Erichistä ja Friedasta nalkissa Heidelbergissä.
ellauri347.html on line 241: Pelkän autoritaaristen arvojärjestelmien tuomitsemisen lisäksi Fromm käytti Aadamin ja Eevan tarinaa allegorisena selityksenä ihmisen biologiselle evoluutiolle ja häpeän ja syyllisyyden syntymiselle. Ennen ihmisen olemassaoloa oltiin eläiminä. Frommin mukaan tietoisuus hajoavasta ihmisen olemassaolosta syntyi apinan tultua vaistossaan tietoiseksi itsestään, omasta kuolevaisuudestaan ja voimattomuudestaan luonnon ja yhteiskunnan voimien edessä, eivätkä enää yhdistyneet maailmankaikkeuteen sellaisena kuin he olivat ennen ahdistusta ihmisiksi kehittymisestä väittäen, että kun Aadam ja Eeva söivät tiedon puusta, he tulivat tietoisiksi olevansa erillään luonnosta, vaikka olivat nalkissa. Tästä syystä he tunsivat olevansa "alastomia" ja "häpeä": he olivat nyt ihan eksistentiaalisia! Hänen outo käsityksensä rakkaudesta näkyy myös heijastamattomista suosituista käsitteistä freudilaisena paradoksaalisena rakkautena (mutta katso Marcusen kritiikki alla).
ellauri347.html on line 294: Fromm lisäsi tähän kahden deterministisen järjestelmän yhdistelmään jotain melkoista heille ulkomaalaista: Ajatus vapaudesta! Hän sallii ihmisten ylittää determinismit, jotka Freud ja Marx omistavat heille. Itse asiassa Fromm tekee vapaudesta ihmisluonnon keskeisen ominaisuuden! Ei ihme että Frommista tuli jenkeistä hirmu suosittu!
ellauri347.html on line 323: Ihminen syntyy luonnonfriikkinä, joka on luonnossa ja kuitenkin luulee ylittävänsä sen. Hänen on löydettävä toiminta- ja päätöksentekoperiaatteet korvata vaistojen periaatteet. Hänellä on oltava suuntautumiskehys mikä antaa hänelle mahdollisuuden järjestää johdonmukaisen kuvan maailmasta ja hyvä peruskunto johdonmukaisiin toimiin. Hänen on taisteltava paitsi vaaroja vastaan kuolemaan, nälkään ja loukkaantumiseen, mutta myös toista vihaa vastaan, joka on nimenomaan inhimillinen: hulluksi tuleminen. Toisin sanoen hänen on pakko suojella itseään paitsi henkensä menettämisen vaaralta myös mielensä menettämisen vaaraa vastaan. (Fromm, 1968, s. 61) Siinä me shrinkit olemme kuvassa mukana!
ellauri347.html on line 360: 1. Reseptiivinen suuntaus. Nämä ovat ihmisiä, jotka odottavat saavansa tarvitsemansa ihan anteexi. Jos he eivät saa sitä heti, he odottavat sitä. He uskovat, että kaikki tavarat ja tyytyväisyys tulevat ulkopuolelta itsestään. Tämä tyyppi on yleisin talonpoikaisväestössä. Se löytyy myös mm mutakuonokulttuureista, joilla on erityisen runsaasti luonnonvaroja, joten yksi ei tarvitse tehdä kovasti töitä toimeentulonsa eteen (vaikka luonto voi myös yhtäkkiä peruuttaa palkkionsa!). se löytyy myös minkä tahansa yhteiskunnan alareunasta: Orjat, maaorjat, hyvinvointiperheet, siirtotyöläiset... kaikki rupusakkia, jotka ovat paikalla muiden armosta. (Vizi on tääkin Kimmo samanlainen keskiluokan retiisi kuin Ontto!)
ellauri348.html on line 50: Toivo on uusiutuva luonnonvara. Jos se on päivän päätteeksi lopussa, voit aloittaa aamulla uusiutuneena. Barbara Kingsolver (köyhä)
ellauri348.html on line 111: luodaan uutta tai kuvitellaan jotain, joka halutaan saavuttaa. Se on maailmankaikkeuden uusiutuvaa energiaa, joka innostaa meitä, ettemme menettäisi luottokelpoisuuttamme ja Lidlin äpin suomia etuilumahixia. Toivo ajaa angloamerikkalaisen kaivosfirman poraamaan aapasuolla koereikiä vaikka Suomen laki kieltää kaivostoiminnan luonnonpuistossa. Mutta kaivosfirma toivoo että Suomen laki voi tässä kohin vielä muuttua. Suomen NATO-jäsenyys vahvistaa sen toivoa. Toivo on kaikkien saatavilla, eikä se esitä mitään oletuxia, vaatimuxia, ratkaisuja eikä tarkasteluja. Se ei pidä parempana ketään, eikä vahdi oletko riittävän hyvä toivomaan. Kell onni on, se onnen jakakoon, levittäköön legginsit levälleen joululahjaxi takaa maistuvalle ruskealle matupojalle.
ellauri348.html on line 195: Luonnosta huolehtiminen 3s. Luonnosta pitää huolehtia, koska kaikki tarvizevat kauniita maisemia samaan tapaan kuin leipää, paikan leikkiä ja rukoilla. Luonto tarjoaa meille luontopalveluja ja luontoelämyxiä. Maailman toivo on luonnon jylhyydessä, sanoi joku luontokirjailija nimeltä Muir 1800-luvulla. John Muir (21. huhtikuuta 1838 – 24. joulukuuta 1914) oli skottisyntyinen yhdysvaltalainen luonnontutkija, kirjailija ja yksi varhaisimmista luonnonsuojelun uranuurtajista Amerikassa. Silloin saattoi jylhää luontoa vielä ollakin laikuittain. Nuorten ilmastolakot mainitaan, muttei Greta Thunbergiä. Onnex onnex, sillä sehän on nyt paljastunut antisemiitixi vihervassarixi.
ellauri348.html on line 1014: Aristoteleen Nikomakean etiikka – Aristoteleen hyveetiikan teoria, joka perustuu luonnonfilosofiaan ja ihmisen teleologiaan
ellauri349.html on line 203: Ylistetään karkeloivan morsiamen kauneutta (v. 6:13-15). Ylkä puhuu rakkaudestaan, ja morsian vastaa (v. 6-10). Morsian kehoittaa ylkää lähtemään kanssaan maalle keväisent luonnon helmaan (v. 11-13)
ellauri349.html on line 403: Kulttuurin ja luonnon suhteellinen vaikutus seksuaalisuuteen vaihtelee sukupuolen mukaan. Naisen seksuaalisuus on kulttuurisempaa/kasvattavampaa, ja miesten seksuaalisuus on enemmän synnynnäistä/luonnollista (katso eroottinen plastisuus ).
ellauri349.html on line 797: Runokokoelmissaan Heidi Liehu käsittelee ihmisen elämään kuuluvia, kaikilla pienillä alkuluvuilla jaollisia aiheita, kuten yksinäisyyttä, kaxinnaimista ja kolminaisuutta. Erityisesti myöhemmissä runokokoelmissa heijastuu vahva sidos luontoon. Ekologinen teema on ollut läsnä myös filosofisissa teoksissa, erityisesti teoksessa Perhosten valtakunta. Teoksissaan Liehu on kaiken kaikkiaan siirtynyt aste asteelta kauemmas aikasidonnaisista aiheista, ja ne kysymykset joita hän lähestyy, kuuluvat yhtä hyvin apinan kuin muun luonnon elämään.
ellauri350.html on line 273: Perry Masonia ja Ironsidea teeveessä esittänyt Raymond Burr vertasi Angeloun runoa Frostin runoon, mitä hän väitti, että "On the Pulse of Morning" -kielteisiä arvosteluja antaneet runokriitikot eivät tehneet. Angelou "kirjoitti uudelleen" Frostin runon molemmissa runoissa esiintyneen persoonallisen luonnon näkökulmasta. Frost ylisti Amerikan kolonisaatiota, mutta Angelou hyökkäsi sen kimppuun. Amerikan luomisen kustannukset olivat abstrakteja ja moniselitteisiä Frostin runossa, mutta Angeloun runon personoitu Tree merkitsi niitä Amerikan kulttuureja, jotka maksoivat merkittäviä kustannuksia sen luomisesta. Sekä Frost että Angelou vaativat "taukoa menneisyyteen", mutta Frost halusi kokea sen uudelleen ja Angelou kohdata sen virheet. Burr vertasi Angeloun runoa myös Audre Lorden runoon "Jokaiselle teistä", jolla on samanlaisia teemoja tulevaisuuteen katsomisesta, sekä Walt Whitmanin " Song of Myself " ja Langston Hughesin " The Neekeri puhuu joista ".
ellauri350.html on line 421: Atticus taistelee luomisoppillaan myös sitä aristotelilaista näkemystä vastaan, jonka mukaan kaiken, mikä on syntynyt, on väistämättä tuhouduttava. What goes up must come down. Hän olettaa maailman alun, mutta ei maailman loppua. Luotuna ja muuttuvana maailma on luonnostaan ohimenevä, mutta Demiurgin tahto estää sen hajoamisen. Luojalla on oltava kyky pelastaa luomuksensa tuholta. Muuten jumalallinen tahto olisi heikko ja puutteellinen ja siten jumalaton. Se olisi alisteinen luonnonlaille, joka määrää sen hetkellisyyden, mistä on tullut, ja syynä sitä huonompi. Se olisi ristiriidassa maailmanjärjestyksen hierarkkisen luonteen kanssa. Sitäpaizi sittenhän Atticuxellekin soisi loppuvihellys loppupeleissä! Se ei käy!
ellauri351.html on line 498: Emme ole välittäneet luonnon tilan huonosta jamasta kertoneista varoituksista. Emme ole piitanneet sodan seurauksista varoittaneiden pasifistien sanoista. Emme ole olleet kiinnostuneita planeetan eliöiden kesken vallitsevasta eriarvoisuudesta tai suoranaisesta nälänhädästä, vaan olemme ehdoin tahdoin luoneet taloudellisia instituutioita, jotka lisäävät eliöiden tuloeroja ja heikentävät niiden kykyä pärjätä meidän planeetallamme.
ellauri351.html on line 502: Ja ihmiskunnan viholliset ovat tässä teoksessa esitettävän aineiston nojalla osoitettavissa koronakriisin taustavoimiksi. Voimme lukea kuinka toisen sukupolven SARS-virus onkin kiinanihmisen luoma, eikä eläimistä tarttunut luonnontuote. Tulemme lukemaan, kuinka rahan ahneet lääketehtaat jakelevat suurten voittojen himossa satoja miljoonia rokoteannoksia mitään epäilemättömille ihmisille mitään epäilemättömien kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien avustamina. Rokotteiden mukana meihin uitetaan salakavalia valvontasiruja.
ellauri351.html on line 571: Kirjan pääsanomaksi nousee Maitreyan julkituleminen merkkinä siitä, että ihmiskunta on valmis ottamaan vastaan Maailmanopettajan. Maitreyan perusopetukset, oikeudenmukaisuuden ja jakamisen periaatteen globaali toteutuminen ovat keinoja, joilla ihmiskunta voidaan vielä pelastaa loppuun ajamiselta. Laaja julkinen mielipide kestävän kehityksen välttämättömyydestä maapallon resurssien jakamiseksi vaatiikin jo suureen ääneen sosiaalisen ja taloudellisen pääoman tasapainottamista luonnon resurssien kanssa. Myös arvostettu filosofi, Jaakko Hintikan bändäri amerikkalainen Martha Nussbaum, on kirjassaan Talouskasvua tärkeämpää, korostanut resurssien oikeudenmukaisen jakamisen sekä inhimillisen tasa-arvon tärkeyttä. Rahan tulee olla väline inhimillisen hyvinvoinnin kasvattamiseksi, mutta jatkuvan kasvun tavoittelu rahan itsensä takia, ei palvele ihmiskunnan etua. Maitreyan perusopetuksiin on maallikonkin siis helppo yhtyä.
ellauri351.html on line 680: Paizi klaaniajattelua sinänsä jenkit on tuoneet takaisin silmä silmästä hammas hampaasta Hammurabin lain. Jokaisella on oltava oma luotipyssy jolla ne voi tehdä vigilante kostoja, koska se on ainoo tapa "saada oikeutta" (lue päästä tasoihin) tässä paskiaisten yxinyrittäjien valtakunnassa. Kaikki on konnia, kerta kaikkiaan kaikki tyynni ajamassa takaa ei muuta kuin oman lomssan täytettä ja omaa 8 sekuntia julkisuudessa. Ja se on näistä tyypeistä just hyvä asia! Free to choose, kuten ulvahtivat kasarilla Friedmanin kyykäärmeen sikiöt. Voi helvetti, toivottavasti ilmasto-ja muut luonnonkatastrofit lähtee liikkeelle näiden porukoiden jätti hiilijalanjäljistä ja silittää ne lopullisesti pois maapallon pinnalta.
ellauri352.html on line 66: Hegel näkee herran ja orjan dialektiikan itsetietoisuuden ja identiteetin lähteenä. Itseluottamuksen elementtejä kuvataan "itselle olemiseksi" (isäntä) ja "toisille olemiseksi" (palvelija). Herra saa itseluottamuksensa siitä tosiasiasta, että hänet tunnistetaan; henkensä vaarantamisesta. Hän ei työskentele. Mutta palvelija työskentelee herralle. Ajan myötä hän ei enää saa itseluottamusta siitä, että hän on ja työskentelee jonkun muun hyväksi, vaan siitä että hän työllään saavuttaa luonnon hallinnan. Käske koiraa koira käskee häntäänsä.
ellauri360.html on line 414: ”Vakuutusala on nähnyt ilmastomuutoksen isona riskinä jo vuosikymmeniä. Lisääntyvät äärisäät ja muut mullistukset vaativat vakuutusyhtiöiltä riskienhallintaa ja uusia käytäntöjä. Ennätyksellisen rajut luonnonilmiöt ovat tuoneet niin paljon uusia epävarmuustekijöitä, että esimerkiksi monista veden äärelle rakennetuista kaupungeista on tulossa monissa maissa vakuutuskelvottomia”, sanoo Finanssiala ry:n johtaja Hannu Ijäs.
ellauri362.html on line 318: Maailma on nykyään kovin hankala paikka elää, Joel Haahtela miettii. Esimerkiksi sielu, jonka avulla ihminen voi Jumalan yhteyden löytää, on valistuksen ja materialismin myötä lähes kadonnut käsistä. ”Suosittu israelilainen kirjailija ja historioitsija Yuval Noah Harari perustelee, ettei sielua voi olla olemassa, koska se ei sovi evoluutioteoriaan, jossa kaiken olemassa olevan voi todentaa, jakaa pienempiin ja muuttuviin osiin.” Tääkö jätkä on luonnontieteilijä? Epäilee jopa darwinismia. Ihmiselle tällainen umpimaterialistinen maailma on Haahtelasta raskas ja lohduton, täynnä virzakiviä, divertikkeleitä ja umpisuolia.
ellauri362.html on line 472: Jokainen pyytää apua luonnon sisarelta Artulta
ellauri364.html on line 295: Eräiden taiteellisten nerojen matemaattiset lahjat ovat varmasti keskitason alapuolella. Runoilija Goetheä ei tämä vajavaisuus haitannut, mutta luonnontutkija Goetheä se häiritsi ja kävi filosofi Nietzschelle kohtalokkaaksi, kun se laski pillerinsä väärin dosettiin.
ellauri364.html on line 459: Darwinin äiti kuoli vuonna 1817, kun hän oli kahdeksanvuotias, vaikka Darwinilla oli ilmeisesti kaiken kaikkiaan onnellinen lapsuus ja hän rohkaisi häntä. Rempf uskoi, että Darwinin "täydellinen alistuminen" tyrannimaiselle isälle esti Darwinia ilmaisemasta vihaa isäänsä ja sitten myöhemmin muita kohtaan. Englantilainen psykiatri tohtori Rankine Good totesi: "Jos Darwin ei surmannut isäänsä lihassa, niin hän varmasti tappoi taivaallisen Isän luonnonhistorian alueella".
ellauri368.html on line 49: Sutzkeverin teos vahvistaa jatkuvasti ihmiskunnan voimaa ja luonnon kestävyyttä. Omaelämäkerrallisessa "Makaan arkussa", kirjoitettu 30. elokuuta 1941, Sutzkever kirjoittaa loppustanzassa:
ellauri368.html on line 63: Yleisen vaatekappaleen, peruukin, metaforinen muuttaminen niityksi toimii upeasti sekä äidin että luonnon uudestisyntymisen symbolina.
ellauri369.html on line 47: Vähän aikaa sitten angstattiin ylikansoituxesta, sitten luonnon joukkotuhosta. Vaan nyt on hopeaselät oikeasti huolissaan: nuo toiset jyrää meitin loppukarsinnoissa jos niitä on meitä enemmän! Ei muuta kun lapsitehtaat käyntiin vuorotta, ja turpiin synnytyxistä peräytyville nartuille! Mitä uskallatte asettaa oman elämänne meidän sikiöiden edelle! Tästä on nyt herttasen yximielisiä kaikki Aabrahamin uskonnot plus mitä niitä vielä muita onkaan. Kuuluisia miehiä. On se yhtä vittua että on 2 sukupuolta joista toinen tekee työt ja toinen hoitaa johtotehtävät.
ellauri369.html on line 60: Charles George Douglas Roberts (10. tammikuuta 1860 - 26. marraskuuta 1943) oli kanadalainen runoilija ja kirjailija. Häntä pidetään kanadalaisen runouden isänä, ja hän oli ensimmäisiä kansainvälisen maineen saavuttaneita kanadalaisia kirjailijoita. Suomessa Roberts tunnetaan eläintarinoistaan ja luonnonhistoriaa käsittelevistä romaaneistaan.
ellauri369.html on line 72: Hän vietti lapsuutensa Brysselissä. Myöhemmin hän aloitti matematiikan, fysiikan, kemian ja muiden luonnontieteiden tieteellisen tutkimuksen. Vuonna 1874 avioliittonsa jälkeen (täh?) hän muutti Lontooseen. Boex meni näet naimisiin Gertrude Emma Holmesin kanssa, kun tämä oli 16-vuotias ja hän oli 24-vuotias Lontoossa 22. marraskuuta 1880. Heillä oli 4 yhteistä lasta, joista 1. oli takuulla jo uunissa kun nuoripari muutti Lontooseen.
ellauri369.html on line 188: Luonnontilaisia metsiä on jäljellä enää alle kolme prosenttia Suomen metsäpinta-alasta. Suurin osa metsistä on ”talousmetsää”, ja niistäkin kaksi kolmasosaa alle 80-vuotiaita, siis nuorempia kuin Erkki Lähde. No eikö se jo lähde, supisevat toisilleen luonnonvarakeskuxen valeprofessorit. Johan se on way past avohakkuuikäinen. Ihmisen viljelemiä yksipuolisia talousmetsiä Lähde kutsuu puupelloiksi. Metsäteollisuus ei tästä termistä pidä, sen mielestä sana vastaa todellisuutta.
ellauri369.html on line 205: Radikalisoitunut kalastaja ja ornitologi Pentti Linkola vaati luonnonsuojelualueiden perustamista, syytti metsäteollisuutta Kordari 15-luokan propagandasta ja piti metsien kohtaloa ylivoimaisesti tärkeimpänä luonnonsuojelukysymyksenä.
ellauri370.html on line 534: Chamberlain kirjoitti vielä lisäxi, että Amerikka "on helvetin pyörre, jossa kaikki maailman ristiriidat, kaikki ahneus, kateus ja himo kuohuvat ja kiehuvat; miljoonien tietämättömien egoistien, ihmisten ilman ideoita, ihanteita tai perinteitä villi taistelu., ilman yhteisiä arvoja, ilman minkäänlaista uhrautumiskykyä, atomikaaos, jolla ei ole todellista luonnonvoimaa."
ellauri370.html on line 581: Hän ei ollut perehtynyt sen enempää teologiaan kuin aikansa luonnontieteeseenkään, mutta kun hän kirjoitti ennen kuin evoluutioteoria tuli yleisesti tunnetuiksi, hän piti Raamattua todenmukaisena kertomuksena ihmiskunnan muinaishistoriasta.
ellauri371.html on line 97: Uusi aristokratia raunioilla luonnon. Asetamme patrimoniaalisen aristokratian kaikkien aristokraattien kärkeen sata kertaa parempi rahamme on älykkyys. Pätevyys tähän on hyvä. Perustimme uuden aristokratian vaurauteen, alkaen riippuvainen meistä ja tieteessä, miehiemme ohjaamana peput.
ellauri371.html on line 412: Kollektivismi. He eivät ole vielä ymmärtäneet sitä eivätkä ole... ovat otettuja ajatuksesta, että tämä harrastus on tärkein asia, rikkoa tärkein luonnonlaki, jonka loimme maailman luomisesta lähtien, yksikköjänis, joka ei ole samanlainen kuin muut - psikhologiya, nimenomaan yksilöllisyyden vuoksi..
ellauri372.html on line 28: luonnonperintosaatio.fi/wp-content/uploads/2022/02/hippiainen.jpeg" width="100%" />
ellauri372.html on line 193: Kolbe rakennutti luostarin vuorenrinteelle. Shinto- uskomuksen mukaan tämä ei oikein sopinut harmoniaan luonnon kanssa. Kuitenkin, kun Yhdysvallat pudotti atomipommin Nagasakiin, fransiskaaniluostari säilyi hengissä, toisin kuin Immaculate Conception Cathedral, joka oli ollut vuoren puolella, joka otti räjähdyksen päävoiman. Eli kuka oli oikeassa häh? Shinto vai Kulta-Into Pii?
ellauri374.html on line 671: Bashkir Curly Horse -hevosen historia alkaa Pohjois-Amerikasta, erityisesti Amerikan yhdysvaltojen ja Kanadan länsiosista. Uskotaan, että rodun esi-isiä olivat luonnonvaraiset mustangit ja kiharakarvaiset hevoset, joiden kaviot jylisivät ukkosen tavoin Pohjois-Amerikan mantereella. 1900-luvun alussa Dorrance-niminen karjatalousperhe löysi Nevadan autiomaasta kiharakarvaisia hevosia.
ellauri381.html on line 213: Kaikista rintamista ainoana siellä oli erityisen monimutkaisia pohjoisia luonnon- ja ilmasto-ominaisuuksia. Vain Karjalan rintamalla tavaroiden kuljettamiseen käytettiin sellaisia kuljetusmuotoja kuin porot ja koiravaljakot.
ellauri382.html on line 189: Hyvin vanhan ja sekä luonnonkansojen animististen/animatististen kulttuurien piirissä yhä tavallisen uskomuksen mukaan nimen mainitseminen merkitsee yhteyden ottamista siihen olentoon, jonka nimen mainitsee.
ellauri382.html on line 688: Lahjakkaana aikuisena olet ainutlaatuinen ja yhteydessä kaikkeen muuhun luonnossa. Luonnossa ei ole yli- ja alemmuutta, ei olemassaolon kilpailua eikä luonnonvalintaa. Kaikki asiat, olennot, ovat ainutlaatuisia juuri sellaisena kuin ne ovat. "Ole nöyrä, sillä sinä olet maasta tehty. Ole ylpistynyt juho, sillä sinut on tehty tähdistä." -serbialainen sananlasku.
ellauri384.html on line 297: Jos tavoitteena on rangaista muutamaa, maltillisesti esimerkkinä - mieluummin kuin monia, ankarasti, turhaan - lainsäätäjän tulee rajoittaa lakinsa ihmisluonnon rajoihin, eikä yrittää säätää täydellisyyttä.
ellauri386.html on line 420: Markusta oli tulossa georgisti. Georgism, on taloudellinen ideologia, jonka mukaan ihmisten tulee omistaa itse tuottamansa arvo, kun taas maasta peräisin oleva taloudellinen vuokra - mukaan lukien kaikki luonnonvarat, yhteiset ja kaupunkialueet – pitäisi kuulua tasapuolisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille. Amerikkalaisen taloustieteilijän ja yhteiskunnallisen uudistajan Henry Georgen kirjoituksista kehitetty Georgist-paradigma etsii ratkaisuja sosiaalisiin ja ekologisiin ongelmiin perustuen maaoikeuksien ja julkisen talouden periaatteisiin, jotka pyrkivät yhdistämään taloudellisen tehokkuuden sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tästä ei kyllä Dostojevski pitäisi, vaikka katolisuutta kyllä dissasi.
ellauri389.html on line 459: Tähän didaktiseen runoelmaan tekijä yhdisti luonnon ja yhteiskunnan ilmauksia niin, että niihin syntyi kiehtovia ja todenmukaisia valo- ja varjovivahduksia. suuntaa kirjoittamalla arkielämästä ja Englannin maaseudun kohtauksista. Cowper on vaikuttanut Englannin runouteen uudistavasti ja muotosuunnista vapauttavasti. Cowper vapautti 1700-luvun luontorunouden. Hän oli monella tapaa yksi romanttisen runouden edelläkävijistä . Samueli Taylor Coleridge kutsui häntä "parhaaksi nykyrunoilijaksi", kun taas Ville eli Wordsworth ihaili erityisesti hänen runoaan "Yardley-Oak".
ellauri389.html on line 540: Ei voi luopua luonnon vaatimuksista;
ellauri389.html on line 562: Miksi kaikki luonnon luoneet
ellauri390.html on line 150: Taisto luulee että jenkeistä saa luonnonkuituisia vauvanvaatteita; ei saa, koska ne on muovitehtaiden lobbauxella kielletty. Porin poliisit eivät hoida hommiaan vaan päästävät veropakolaiset menemään. Tyypit hirnuvat autossa köyhille paskalakeille jotka ei ollet nähneet untakaan millistä jota rikolliset kuskaa salkuissaan. Onpa ällöttävää jorinaa. Toisinkuin pohojalaaset satakuntalaiset on itaria ja izerakkaita ihmisiä. Taitaa pitää paikkansa kaikista länsisuomalaisista, niillä
ellauri391.html on line 119: Keskiajalla teologia oli yliopiston tärkein tieteenala ja hallitsi ihmisten maailmankuvaa. Keskiajan teologia pyrki selittämään koko maailmankaikkeuden luonnontiedon ja Raamatun avulla. Suomalaisten tärkeimpiä opiskelupaikkoja ennen Turun yliopistoa olivat Pariisin ja Wittenbergin yliopistot.
ellauri392.html on line 690: Siinä Harry huomaamattaan on oikeassa että genosidit on kuin luonnonkatastrofeja. Termiitit hermostuvat toisiinsa ja jo alkaa irtopäitä lennellä. Keulimista ei kauan suvaita ennenkuin Jantelaki vaatii kuolinuhreja.
ellauri401.html on line 63: Robert Fludd , joka tunnetaan myös nimellä Robertus de Fluctibus (17. tammikuuta 1574 – 8. syyskuuta 1637), oli huomattava englantilainen paraselsilainen lääkäri , jolla oli sekä tieteellisiä että okkulttisia kiinnostuksen kohteita. Hänet muistetaan astrologina , matemaatikkona , kosmologina, kabalistina ja ruusuristiläisenä. Thomas Vaughan (17. huhtikuuta 1621–27. helmikuuta 1666) oli walesilainen pappi , filosofi ja alkemisti , joka kirjoitti englanniksi. Hänet muistetaan nyt hänen työstään luonnonmagian alalla . Hän julkaisi myös salanimellä Eugenius Philalethes. Hänen vaikutteitaan olivat Johannes Trithemius (1462–1516), Heinrich Cornelius Agrippa (1486–1535), Michael Sendivogius (1566–1636) ja ruusuristilaisuus (1600-luvun alku).
ellauri401.html on line 228: Kuultuaan opiskelukaverilta teosofiasta Pekka säntäsi kirjastoon ja lainasi A.P. Sinnettin niteen Den dolda världen. Kotona hän avasi heti Den dolda världen -teoksen ja luki muutamia lauseita sen ensimmäisestä luvusta. Niissä ”puhuttiin adeptien* veljeskunnasta ja selitettiin, kuinka on ollut ja yhä on ihmisiä, joilla on syvempi tieto luonnon ja elämän salaisuuksista kuin yhdelläkään tiedemiehellä.” Pekka ei voinut lukea sen enempää, sillä hänet ”valtasi niin suuri riemun väristys”, että hän oli pakotettu heittäytymään pitkäkseen sohvalleen ja koko hänen olemuksensa ”soi kuin yhdellä äänellä: tämä on totta, tämä on totta!” Luetun vaikutus oli niin valtava, ettei Pekka voinut ”lukea mitään sinä päivänä”, eikä ”ajatella enää mitään muuta”. Aivan kuin ilmestyksessä hän oli ”saanut varmuuden, että tietäjä-ihmisiä on, hän ize yhtenä, ja että hänen kaltaisensa vetelä ihminen voi päästä oikotietä jumalalliseen tietoon”. * Adeptilla tarkoitetaan okkultismissa sellaista ihmistä, joka on saavuttanut vihkimyksen asteen ja tullut esoteerisen filosofian tieteen mestariksi kammattuaan tukan niskaan päin.
ellauri401.html on line 609: Ervastilla oli hartaita toiveita Suomen ilmaston muuttumiseksi. Hän toivoi Suomen kesää pitemmäksi, ”jos se olisi vallassani. Talvea en tahtoisi pois, en millään muotoa, mutta syksyn tekisin lyhyemmäksi ja ehkä keväänkin. Kesä saisi alkaa huhtikuussa ja kestää lokakuun loppuun, marraskuu olisi kaunista syksyä, joulu–helmikuu talvea ja maaliskuu kevättä.” Hänen salainen toiveensa oli, että ”ilmanala vähitellen muuttuu tämän laatuiseksi Suomessa ja ehkä Pohjolassa yleensä. Sillä maa, joka on niin ihana kuin Suomi, ansaitsee luonnon puolesta ihanan ilmanalan.” No nyt on Pekan rukous kuultu. Kaliforniaa vaivaa kuivuus, maastopalot, hirmumyrskyt, mutavyöryt ja maanjäristykset, Suomessa on keväät kuivat, kesät vuoroin kylmät vuoroin hirmuhelteiset ja syxy jatkuu joulun ylize.
ellauri401.html on line 668: Kaarle Kurki-Suonio (1933-), fysiikan professori toimi Suomen fyysikkoseuran puheenjohtajana 1965–1967. Hän toimi myös Arkhimedes-lehden toimittajana 1970–1987, osan ajasta lehden varapäätoimittajana. Hän on toiminut myös Valtion tiedekomitean jäsenenä ja 1971–1978 Helsingin seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston sekä 1968–1979 Lauttasaaren seurakunnan kirkkoneuvoston jäsenenä. Vuosina 1981–1987 Kurki-Suonio oli Kristallografian Kansainvälisen Unionin (IUC) pääsihteeri. Kurki-Suonio on pitänyt myös esitelmiä ja julkaissut lehtikirjoituksia, joissa hän on pohdiskellut luonnontieteen ja kristinuskon suhdetta toisiinsa. Hänen mukaansa ne eivät oikein ymmärrettyinä ole ristiriidassa keskenään. Fysiikan opettaminen ilman merkityksiä on vain epätarkkaa matematiikkaa, Kaarle Kurki-Suonio sanoo.
ellauri401.html on line 680: Ihminen on jälleensyntyvä olento, joka minuutena yhä uudelleen syntyy maan päälle kehittyäkseen suurta päämäärää kohti, capybaraxi. Elämä on siis koulu, jota on käytävä, ja tie, jota on kuljettava. Luonnossa vallitsee syyn ja seurauksen karmaiseva laki, jonka alainen ihminen on. Ihminen on itse vastuussa capybaroille ajatuksistaan, sanoistaan ja teoistaan, joiden seuraukset jokainen itse saa kohdata ja kantaa tulevissa maanpäällisissä elämissään – ja usein jo samassa elämässään. Karman lain eräänä tehtävänä on ohjata ihmistä elämäntiellä eteenpäin usein myös kärsimyksen ja vaikeuksien kautta, jotka kohtaavat ihmistä seurauksina edellisissä elämissä tehdyistä mokista. Ikuista helvettiä tai kadotusta ei ole olemassa, vaan Lamminmäen tilat ovat riippuvaisia ihmisen omasta sisäisestä kehityksestä. Useimpien ihmisten kohdalla kuolemanjälkeinen elämä jakautuu pääasiassa kahteen vaiheeseen. Ensiksi kiirastuleen eli elämään tuonela- eli astraalimaailmassa, jossa ihminen luonnon pakosta joutuu läpikäymään oman alemman persoonallisen sielunelämänsä nuohousprosessin. Toiseksi taivasosuuteen ns. taivasmaailmassa, joka on korkeampaa persoonallista sielunelämää capybarana – ei siis ikuista henkistä elämää. Taivasmaailma on ihmiselle lepoa, onnea, työskentelyä ja uuden, ylevämmän maanpäällisen elämän ihannoimista.
ellauri402.html on line 504: He ovat yksinkertaisia, vaatimattomia työnlapsia ja heitä on paljon. He elävät ulkopuolella muun maailman unohdettuina ja hyljättyinä. Lännen punapuumetsät, Minnesotan, Michiganin ja Wisconsinin laajat, puhtaaksi raivatut aavikot, Canadan korvet ja idän valtioiden vuoriset sydänmaat tuntevat sen joukon. Sinne he ovat jättäneet muistomerkin itsestään, jossa on työn leima. Siellä he ovat koskettaneet luonnon neitseellistä povea ja tuhonneet metsäluontoa.
ellauri403.html on line 444: Gretan tultua täysi-ikäisexi siitä on tullut laillista riistaa oikeistopersupaskanaamoille. Greta on nyt täysi-ikäisenä entistäkin herttaisempi löysässä avokaulaisessa vaaleanvihreässä t-paidassa josta häämöttävät pienet siniset tissiliivit. Vaikea keskittyä Gretan varsinaiseen sanomaan joka tällä kertaa koskee porsasmaisten tanskalaisten luonnonvastaista karjankasvatusta.
ellauri405.html on line 487: Verrattuna Pasternakin muihin teoksiin, tämä runo ilmaisee selkeämmin henkilökohtaisen ahdistuksen ja poikkeamisen hänen tavallisista luonnon ja rakkauden teemoista. Eloisan ja kontrastisen kuvan käyttö erottaa sen myös muista. Aikakautensa yhteydessä runo heijastaa laajalle levinnyttä pettymystä ja epätoivoa, joka vallitsi venäläisen yhteiskunnan 1900-luvun alussa vallankumouksen ja sisällissodan mullistusten jälkeen.
ellauri405.html on line 535: Pasternak vastustaa aina niin sanottua realistista tai materialistista ja peukuttaa runollista. Komarovskin kaltaiset miehet ottavat voiton helposti Zhivagon kaltaisista miehistä, ainakin lyhyellä aikavälillä. Toisaalta tämän maailman Komarovskeilla ei ole aavistustakaan siitä, mitä tarkoittaa olla runoilija, elää runollista elämää. Jälkimmäiset juoksevat useammalla kuin yhdellä tasolla, tai ehkä pitäisi sanoa raiteilla. "Silkkimäinen ääni on itse luonnon ääni", kuten Guy de Mallac huomauttaa esseessaan "Zhivago vastaan Prometheus". Ja vuorostaan kahdennenkymmenennen vuosisadan teknologia häiritsee elämän luonnollisia rytmejä. Varykinon kolmetoista päivää ovat rauhallisia, luovia ja täynnä kunnioitusta, koska ne ovat paluu olemassaolon tilaan, joka katoaa. Kun Zhivago aloittaa "Fairy Talen" kirjoituksessa ja näkee samaan aikaan äidin ja tyttären nukkuvan puhtailla sängyillä, vastavalmistettuna, puhtaassa huoneessa, juuri siistitty, hänen sydämensä on täynnä voimakasta kiitollisuutta, ja hän alkaa rukoilla:
ellauri408.html on line 636: Sitten vihainen jumalatar tarttuu hänen merkkiinsä ja tähtää kapeaan porsaanreikään kahden istuvan norsunluupilarin välissä. Nämä kaksi pilaria tukivat ihailtavaa muotohahmoa ja valkoista kuin hopea. Se oli luonnon pyhäkkö, jossa kaikkeinpyhin sijaitsee, peitetty arvokkaalla käärinliinalla, joka sisältää tuoksuvan silmun. Tämän patsaan ympärillä tehdään ihmeitä, jotka ovat paljon erikoisempia kuin Medusan pään edessä. Tämän jälkeen rakastaja tunkeutuu pyhiinvaeltajana sauvansa ja kassin kanssa Bel-Accueiliin. Kirjoittaja lopettaa kertomalla, kuinka päästäkseen ruusuun hänen täytyi pakottaa pyhäkön ovi sauvansa kanssa ja kuinka hän pitkien ponnistelujen jälkeen lopulta onnistui poimimaan herkullisen silmun. Lopuksi lopuksi, mitä vittua tämä kaunokainen pyytää ennen lähtöään nappia takas rakastajalta? Toistamme, että nappi on naisen kaunein koriste; se on hänen neitsyytensä, Hän ei voi ottaa sitä takaisin, kun hän on antanut sen, etkä sinäkään voi palauttaa silmua ruusupensaalle, kun se on poimittu. Tämä ajatus tässä on melkein säädytöntä.
ellauri408.html on line 721: Jokainen luonnonvoima, jokainen elämän kyky, jokainen sielun kiintymys, jokainen älyn kategoria tarvitsee elimen ilmaistakseen itsensä ja toimiakseen. Oikeudenmukaisuus ei voi olla poikkeus tästä laista. Mutta oikeudenmukaisuus, joka hallitsee kaikkia muita kykyjä ja ylittää itsensä vapauden, koska sillä ei ole elintä yksilössä, jää ihmiselle käsitteeksi ilman tehoa, ja yhteiskunta olisi mahdoton, ellei luonto olisi tarjonnut tilaa ojentuneelle orgaanille tekemällä jokaisesta naisesta eräänlainen yksittäinen puolikas korkeammasta olennosta, jonka androgyynistä kaksinaisuutta tukee miehen oikeudenmukaisuuden elin.
ellauri408.html on line 912: Olipa miten tahansa: juutalaisuuden on joka tapauksessa onnistunut painaa leimansa osaan ihmiskuntaa, sillä kristillisessä kirkossa vallitseva henki on yhä uskoa sattumaan, poikkeukseen, Jumalan paikalliseen, yliluonnolliseen ja mielivaltaiseen asiaanpuuttumiseen, valintaan ja etuoikeuteen, ihmeeseen ja mielisuosioon, sanalla sanoen: se on yhä vielä lapsellinen käsitys. Seemiläinen ei kykene kohoamaan sellaista katsantokantaa korkeammalle. Hänen Jumalansa on puolueellinen ja valpas pedofiili, joka noudattaa ainoastaan erikoistapausten vaatimuksia eikä mitään yleisiä sääntöjä. Seemiläinen ei tajua luonnon eikä moraalin lakia, hän on vaistomaisesti filosofisuutta vastustava, ei ole olemassa mitään lakia, on ainoastaan per- soonallisia, Jumalan aloitteesta annettuja käskyjä. Tosin niitä piisaa sitten enemmän.
ellauri409.html on line 207: Emme voi täysin ymmärtää mitään osia, niin hajanaisia kuin ne ovatkin, ilman jonkinlaista ymmärrystä kokonaisuudesta. Esimerkiksi pääoma on hänen analyysinsä kolmesta järjestyksestä : luonnon järjestyksestä, mielen järjestyksestä ja rakkauden järjestyksestä. Nämä kolme ovat epäjatkuvia ; korkeampi ei ole implisiittisesti alemmassa, kuten evoluutio-opissa se olisi. Tässä erottelussa Pascal tarjoaa paljon sellaista, mitä nykymaailman olisi hyvä pohtia. Ja todellakin, hänen ainutlaatuisen yhdistelmänsä ja ominaisuuksiensa tasapainon vuoksi, en tiedä yhtään uskonnollista kirjailijaa, joka olisi osuvampi aikamme.
ellauri409.html on line 593: Avaus on kumouksellinen kz. Geoffrey Chaucerin Canterbury Talesin yleisen prologin ensimmäiset rivit. Chaucer maalaa huhtikuun elvyttävän voiman kuukaudeksi, jolloin kevätsade herättää luonnon eloon:
ellauri411.html on line 118: Varhaisimmat todisteet Mesopotamian uskonnosta ovat peräisin 4. vuosituhannen puolivälistä eKr., samaan aikaan kirjoittamisen keksimisen kanssa, ja niihin liittyi luonnonvoimien palvominen ravinnon tarjoajina.
ellauri413.html on line 85: Isebelin aikakauteen sanotaan liittyneen Jahwen sääukkokolleegan Baal-jumalan palvonnan voimistuminen kuningas Ahabin aikana. Isebel oli pappi-kuningas Etbaalin tytär, foinikialaisten Tyyron ja Sidonin kaupunkien hallitsija . Kun Isebel meni naimisiin Israelin kuninkaan Ahabin (hallinnassa noin 874–853 eaa.) kanssa, hän suostutteli tämän ottamaan käyttöön tyroslaisen jumalan Baal-Melkartin, luonnonjumalan, palvonnan. Suurin osa Jehovan profeetoista tapettiin hänen käskystään. Hyvin toimittu iiskotti!
ellauri413.html on line 218: YK:n pääsihteeri António Guterres varoittaa, että ihmiskunnalla on edessään eksistentialistinen kriisi, joka johtuu raivokkaasta luonnon tuhoamisesta. Guterres puhui tiistaina Kolumbian Calissa järjestetyssä bioperversiteettiä käsittelevässä COP16-huippukokouksessa. Huippukokouksen teemana on ”Pakkorauha luonnon kanssa”. Huippukokous on kuitenkin juuttunut erimielisyyksiin rahoituksen yksityiskohdista. BUAHAHAHAHA LOL. Guterres on persona non grata sekä Ukrainassa että Israelissa. Tästäkin voi jotain päätellä.
ellauri418.html on line 262: Rousseau asui hänen luonaan Les Charmettesissa vuodesta 1735. Sitten hän varmisti hänen henkisen, filosofisen, musiikillisen, taiteellisen ja tunteellisen koulutuksensa niin paljon, ettei hän koskaan unohtaisi häntä. J.-J. Rousseau kutsuu häntä "mamiksi". Hän huomasi kiinnostuksensa kirjallisuudesta tällä hetkellä, luki paljon ja opiskeli ahkerasti. Siellä hän kirjoitti runonsa nimeltä Le Verger des Charmettes, jonka François-Joseph de Conzié ja Madame de Warens ovat panneet merkille. Tämän runon seurauksena päätettiin, että Rousseaulla oli taitoja kirjallisuudesta ja hänestä voi tulla kirjailija. Rousseau ja Madame de Warens pohtivat aiheita, joita hän voisi käsitellä, ja heidän keskusteluissaan nousee esiin kysymys eriarvoisuudesta ja orjuudesta, jossa miehet pitävät naisia. Rousseau kirjoitti sitten kaksi sivua otsikolla Naiset, joissa käsiteltiin miesten ja naisten välisen epätasa-arvon taustalla olevia syitä ja katsauksia historian maineikkaat naiset: Dido, Lucretia, Jeanne d'Arc. Tätä tekstiä voidaan pitää alkusoittona keskustelulle ihmisten välisen epätasa-arvon alkuperästä ja perusteista, mutta jos Rousseau ei ole vielä kehittänyt tässä tekstissä avaimia luonnon ja kulttuurin käsitteiden analysointiin, hän aloittelee tunnustamalla epäoikeudenmukaisuudet, joita on tehty ihmisille tyyppiä naiset.
ellauri420.html on line 95: 1700-luvun moderni filosofi Immanuel Kant oli tiukasti itsetyydytystä vastaan. Hänestä se oli yksi ”mielettömyyden laji” ja luonnonvastaista, jopa pahempi juttu kuin itsemurha, koska itsemurha rikkoi vain eloonjäämisen lakia, mutta itsetyydytys lajin säilymisen lakia. Psykoanalyysin kehittäjän Sigmund Freudin mielestä itsetyydytys aiheutti suusyöpää, ruumiinheikkoutta ja heikkohermoisuutta. Esinahattomuutta ja karvaisia käsiä.
ellauri420.html on line 102: Syntiä, ajattelivat monet kristityt ympäri maailmaa. Terveydelle vaarallista, ajattelivat lääkärit. Immanuel Kant piti sitä luonnonvastaisena, eikä Martti Lutherkaan tuntunut ymmärtävän. Tänä vuonna suomeksi julkaistu Thomas W. Laquerin alkuperäisteoksen lyhennelmä Seksiä yksin – masturbaation kulttuurihistoria (Into 2019) kokoaa yhteen, miten itsetyydytykseen on suhtauduttu eri aikakausina.
ellauri420.html on line 350: Koska ihmisen olemassaolo on merkittävin ja oudoin seikkailu, jonka luonto on tuntenut, on väistämätöntä, että se on myös lyhin; sen loppu on ennustettavissa ja toivottava: sen jatkaminen loputtomiin olisikin säädytöntä. Riskialtis paradoksaalinen poikkeuseläin voi jatkaa leikkiä vuosisatoja ja jopa vuosituhansia, ennen kuin sille jää musta pekka käteen. Pitäisikö meidän valittaa siitä? Näin käy ihmiselle: hän jatkaa kykyjään, muttei sukuaan; hänen henkiset voimavaransa kuivuvat, samoin kuin hänen inspiraationsa tuoreus. Vallan jano on vienyt liikaa hänen sielustaan: kun hän on kaiken herra, hän ei enää hallitse päämääräänsä. Koska sillä ei vielä ole kaikkia keinoja tuhota ja nihilistää itsensä, se ei pian tuhoudu; mutta ei ole epäilystäkään siitä, että hän takoo täydellisen tuhon välineen ennen kuin löytää ihmelääkkeen, joka ei myöskään näytä kuuluvan luonnon mahdollisuuksiin. Hän tuhoaa itsensä luojana: täytyykö meidän päätellä, että kaikki ihmiset katoavat maasta? Asioita ei tarvitse nähdä niin ruusuisina: melkoinen osa selviytyy, raahautuu edelleen, ali-ihmisrotu, vapaamatkustajat maailmanlopusta...
ellauri420.html on line 515: Mutta takaisin Attixeen! Kybelen kultissa jumalattaren rooli villin luonnon äitihahmona ilmeni riehakkaana palvontana. Hänen pappinsa, gallit kastroivat itsensä ennen tehtävään astumista. Kastraatiota perusteltiin myytillä, joka liittyi Kybelen rakastamaan hedelmällisyyden jumala Attikseen. Attis rakastui kuolevaiseen ja halusi tämän kanssa naimisiin. Kybele puuttui tilanteeseen, ja Attis pakeni vuoristoon, missä hän kastroi itsensä. Täähän meni nyt toiste päin kuin edellä, mutta pääasia on että Attis kuiteskin pääsi munapusseista. Ovidiuksen Metamorfoosien mukaan Attis muutti itsensä männyksi.
ellauri420.html on line 527: Neljännen Pausaniaksen kertoman tarinan mukaan, Atys oli Fryygian kuninkaan Calauksen poika, eikä luonteeltaan kyennyt levittämään rotuaan. Kun hän oli kasvanut, hän meni Lydiaan, jossa hän esitteli Cybelen palvonnan. Kiitollinen jumalatar keksi hänelle sellaisen kiintymyksen, että Zeus vihassaan sitä kohtaan lähetti Lydiaan villisian, joka tappoi monia asukkaista, ja heidän joukossaan myös Atyn. Atysin uskottiin haudatun Pessinukseen Agdistis-vuoren alle. Häntä palvottiin Cybelen temppeleissä tämän jumalattaren kanssa. Taideteoksissa hänet esitetään paimenena, jolla on huilu ja sauva (LOL). Hänen palvontansa näyttää tulleen Kreikkaan suhteellisen myöhään. Böttigerin nerokas näkemys on, että Atysin myytti edustaa luonnon keskinkertaista luonnetta, miehen ja naisen, keskittyneenä yhteen. Wauzi wau.
ellauri421.html on line 304: Moskova, Northern River Stationin laituri. Aurinko sokaisee ulkona, ilmassa on herkullista keitetyn maissin tuoksua ja soi marssi "Slaavin jäähyväiset". Hetken kuluttua laiva, jossa on kymmeniä turisteja, lähtee 4. laiturilta Volgogradin suuntaan. Heitä odottaa kahdeksan päivän matka historiallisten kaupunkien halki: Myshkin, Kostroma, Nizhny Novgorod... Ja mikä tärkeintä, yhtenäisyys luonnon kanssa, raitista ilmaa ja aaltojen kohinaa.
xxx/ellauri013.html on line 331: Tiede ja edistys uskontona, vannoi luonnon raiskauksen nimeen. Kahdennenkymmenennen vuosisadan ajattelija ei ajatellut pitkää nenäänsä pitemmälle. Olisi pitänyt ison suunsa pienemmällä, ois siitä mahtunut itävallan tai puolan jalo molo vaikka supussa.
xxx/ellauri013.html on line 366: Filosofia päinvastoin kuin luonnontiede syntyy eräänlaisesta itsetehostuksesta: meidän pyrkimyksenne uskotaan tärkeiksi maailmankaikkeuden tarkoituksen kannalta ja tapahtumien kulun uskotaan ajan mittaan muovautuvan suurin piirtein toiveittemme mukaiseksi. Luonnontieteet ovat luopuneet tuonkaltaisesta optimismista, mutta ne ovat kallistumassa kohti toisenlaista optimismia: älymme avulla me voimme tehdä maailmasta sellaisen, että se tyydyttää enimmät tarpeemme. Toivottavasti tämä ei tulevien sukupolvien mielestä näytä yhtä järjettömältä.
xxx/ellauri027.html on line 368: Soveltava filosofia on Eskin oma ekolokero, se ei ole teoreettista filosofiaa eikä käytännöllistäkään. Se on tätä eski saarislaisuutta, joka on varsin kaukana 70-luvun aarne saarislaisuudesta. Niini haluaisi nähdä siinä koulufilosofian käytännön haaran samalla lailla kun insinööritieteet toimivat luonnontieteiden käsikassarana. Sillähän saadaan Eski karkuun päässyt hopeakylki pikku silakka haavituxi takaisin filosofiveneen pohjalle.
xxx/ellauri027.html on line 742: Jokaisen työntekijän johtajasta kesäharjoittelijaan pitää uskoa omaan kukoistuxeensa. Kesällä on tietty helpompi kukoistaa luonnon tavalla, vaikka pankkitili ei oliskaan järin kukoistava. Johtajalla on lohtunaan sentään paxu lompakko ja se kesäharjoittelija.
xxx/ellauri027.html on line 1260: Ja luonnontuhon omaehtoista edistämistä
xxx/ellauri044.html on line 1212: His birth was alleged by his mother Easwaramma to be of a miraculous conception. Sathya Sai Baba's siblings included elder brother, sisters, and younger brother.
Nää tuli kaiketi ihan luonnonmenetelmällä kuten Jeesuxenkin sisaruxet. Epätavallisempaa on et tahraton siitto tuli tällä kertaa fläkkisten väliin.
xxx/ellauri057.html on line 668: Sit on 2 före detta nuorta miestä jotka oli kerran seisoneet kiivaan kiukkuisina nokakkain julkisessa elämässä siihen aikaan jolloin vanhan ja nuoren Suomen taistelua taisteltiin. Varmaan 1890-luvulla. Yhtä innostuneesti ja lapsellisesti kuin Sorsakoski silloin oli vannoutunut konservatismin palvelukseen, oli Luukkonen antautunut radikalismin aatteille. Sorsakoski oli pauhannut kansallisuutta ja Luukkonen oli huutanut humanisuutta. Hän oli riehunut kuin vimmattu oikeuden ja vapauden nimissä, intoillut antiklerikalismin, antimilitarismin, luonnontieteellisen maailmankatsomuksen ja yksilöllisen siveyden puolesta. Et nää oli ollu sillon niinkö radikaaleja.
xxx/ellauri057.html on line 860: Reinhard Henning on oikeassa et Haisuli ei ollut mikään viherpiipertäjä. Keskustaoikeistolaisia maalaisliiton miehiä. Iisakki oli puulusikkaversio amerikkalaisesta villin lännen meiningistä, häikäilemättömästä luonnonriistosta. Mezää kumoon ja monokultturia tilalle. Revitään tuohta puun ja vuoren kyljestä. Imuskellaan öljy ja kalat merestä. Norjaa puhutaan ja potkiskellaan heinäkenkiä.
xxx/ellauri057.html on line 871: Ääliöiden luonnonääniä
xxx/ellauri057.html on line 873: Mauri kiertää vastapäivään Ahmavaaran korkkiruuvia, Humen vastaisesti johtaa oughtin iissistä. Apinan tehtävä voidaan johtaa luonnonlaeista. Pienen koiran ja neekerin lapsellinen ajatustapa ja autuaallinen tarpeiden tyydytys toisten armosta ei Maurisesta apinalle enää riitä. Älyn terotus olkoon tästä lähin apinaköörin tarkoitus. Maurise on tietävinään et hengenmuonaa ei voi ylensyödä. (Peliriippuvaiset nuorukaiset olkoot vastaesimerkkinä.)
xxx/ellauri057.html on line 1220: Ompa romanttista. Romanttisessa, keskuslyyrisessä runoudessa luonnon avulla käsiteltiin sisäisen maailman tuntoja. Luonnon nähtiin kasvavan ja kehittyvän ihmeellisenä, korkeamman heijastuksena kohti täydellisyyttä. Luonnon kuvissa runoilijan oli mahdollista kokea ja nähdä oman mielensä liikahduksia ja ihanteita. Kuten Elina Vaara kirjoittaa runossaan ”Pilvikuvat”:
xxx/ellauri068.html on line 352: Onkohan paranoidit ihmiset myös niitä, jotka selvittivät luonnonlait? Se huomio että yxi juttu viittaa toiseen, että vaarasta on etiäisiä, ei savua ilman tulta, voi olla apinalle tärkeä. Siitä tulee kyllä ylilyöntejä, kun tiedottoman syyn ja mekaanisen seurauxen sijasta uumoillaan, että joku on huomannut meidät ja meille vihainen, tai vielä pahempaa, suunnittelee meistä syötävää. Sellainenkin peliteoreettinen ajattelu, peilisoluilu ja empatia on kohtuumäärissä sekin hyvin inhimillistä, eli siis tämmöisen yhteisöllisen termiittiapinoinnin elinmehua.
xxx/ellauri084.html on line 193: Yxi tuohtunut professori maalasi Kemiyhtiön patoon umpimezässä siistejä kalan kuvia ja luonnon raiskauxen vastaisia iskulauseita. Hän sai 40 päiväsakkoa ja 10k korvausvelvoitteen yhtiölle koituneesta kivusta ja särystä. Näin täällä oikeutta jyvitetään, se näät on sokea kuin kana.
xxx/ellauri084.html on line 512: Onko professorien vakivirat katoava luonnonvara?
xxx/ellauri087.html on line 307: Esa Saarinen uskoo, että kun vastakkainasettelusta päästään ja lakataan kadehtimasta onnekkaampia, koronakriisistä kumpuaa myös maallista hyvää. Hän toivoo, että ihmiset alkaisivat tuntea itsensä enemmän osaksi luontoa, kun ne on täynnä koronavirusta, onhan sekin luonnoneläin. Olemme luonnon armoilla. Sen kohtalokas koronavirus on opettanut.
xxx/ellauri104.html on line 1065: tuon. Paperiseteliin vaihettaan luonnon kasvu ja rättäillään joutavan tavaran kansak. Kuhan puutos tulloo, sillon näillä mailla havu heiluu ja korsi keinuu.
xxx/ellauri104.html on line 1198: Seuraavassa kannanotossa, Kasvamaan yhdessä (1984) noudatimme suunnilleen samaa linjausta kuin 60-luvun piispat: Homoseksuaalisesti suuntautuneet eivät ole vastuussa suuntautumisestaan, mutta Raamatun mukaan homoseksuaalinen käyttäytyminen on luonnonvastainen ja synnillinen. Tämän linjauksen mukaisesti vastasin itse nuorten kysymyksiin piispantarkastusten koulukäyntien yhteydessä arkkihiippakunnan seurakunnissa. En tainnut puhua ”homoelämän” synnillisyydestä, mutta annoin ymmärtää, etten kannata esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Siis: Kyllä ja ei. Ei ihme että pääsin arkkipiispaxi. Jokainen suolansa arvoinen poliitikko vastaa juurikin näin: Kyllä ja ei.
xxx/ellauri113.html on line 192: Olin Muskin kanssa Future of Life-instituutin hississä. Meillä oli ihanaa. Saavutimme painottomuuden tunteita. Mielestäni on tärkeää, että kaikki tietävät miten meillä oli ihanaa. Mielestäni on tärkeää, ettei historiaan enää kiinnitetä huomiota, vaan kazeet suunnataan tekoälykkäästi tulevaisuuteen. Ainoa asia minkä historiasta opimme on että emme opi siitä mitään. Mixi siis vaivautua. Uuden teknologian avulla voimme korjata vaurioita, joita edelliset teknologiat ovat tehneet luonnolle. Paizi että emme käytä sitä siihen, vaan entistä tehokkaampaan rikastumiseen luonnon kustannuxella. Mitäpä leobardi mahtaa täplilleen.
xxx/ellauri113.html on line 470: Tääonniinku tälläst pelleilyä. Lautakasa järjestyy Kerimäen puukirkoxi. No tästä oli Tapsallakin asiaa kuin Hannu Karpolla. Olemme eetteripyörteitä, sanoisi Kake Nieminen. Lämpöoppi koskee keskiarvoja, elämä on poikkeustilanne. Paljon kuumempihan aurinko on kuin elukat, kyllä sieltä irtoaa niille liikettä. Pekalle luonnonoppi on uskonasia. Uskokoon ken haluaa, kysely ja selvän ottaminen on tarpeetonta ja ize asiassa epäsuotavaa.
xxx/ellauri113.html on line 488: Jobin jumala oli tyly struzille, koska struzi välitti jumalasta yhtä vähän kuin sen munasta. Jumala oli hellä Aatamille ja Eevalle, lähetti niille kohta haikaran. Paavali Room.kirjeen luvussa 1 antaa ymmärtää, että eläinystävät sekaantuvat eläimiin. Aika outoa. Outo ajatus että luonnon ihmeet joita apinat ei pysty kopsaamaan olis argumentti luojan puolesta. Musta se on vaan osoitus apinoiden hybrixestä, samasta joka saa jotkut niistä uskomaan etne olis jonkun luojan suosikkipoikia. Kaiken muun paskan lisäxi Pekka on ryssävihainen. Minnekkäs lähimmäisten rakkaus on jäänyt luuraamaan?
xxx/ellauri114.html on line 393: Kaarle Viktor (Kalle Vihtori) Väänänen (22. maaliskuuta 1888 Kuopio – 12. elokuuta 1960 Lahti) oli suomalainen kirjailija ja oppikoulun opettaja. Väänäsen vanhemmat olivat poliisikonstaapelit Kaarlo Vilho Väänänen ja Maria Niskanen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1907 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1915. Väänänen toimi luonnoonhistorian ja maantieteen opettajana Viipurin uudessa yhteiskoulussa 1922–1929, Viipurin tyttölyseossa 1929–1945 ja Lappeenrannan lyseossa 1945–1952. Talvi- ja jatkosodan aikana Väänänen oli viihdytysjoukoissa. Vuosina 1945−1947 Väänänen oli komennettuna opettajaksi Valtion sisäoppilaitokseen (”Internaatti”) Niinisalon varuskuntaan. Väänänen oli naimisissa Alma Maria Vanamon (ent. Vilander) kanssa vuosina 1912–1945. Avioeron jälkeen hän meni uusiin naimisiin 1948 Kerttu Vainion (ent. Grönlund) kanssa. Väänänen kirjoitti myös nimimerkeillä K. V., Korsukolportööri ja Laulajapoika. Osassa teoksiaan hän käytti savveettee murreettee. Hän laati myös luonnon- ja maantieteellisten kirjojen arvosteluja ja pakinoita sekä suomennoksia, mm. Wilhelm Buschin teoksista. Pojat joit ei saatu hyvix ym. on Kallen kynästä. Minnee puhee savvee murrreettee.
xxx/ellauri121.html on line 55: Pienryhmäisiäkin kazomuxia on koitettava ymmärtää, esim. muslimeita, vaikka se on kyllä vaikeaa. Luontosuhteen köyhtyminen luonnon köyhtyessä on iso ongelma. Teodiversiteetti lasten kazomuxissa olisi säilytettävä, sanovat Heini ja Sylvia. Toteutuuko lasten uskonnonvapaus? Lapsi sakraalitilassa on hankala asia: antakaa lasten tulla tyköni kaikin mokomin, mutta kazokaa ettei ne juoxentele sakraalitiloissa, koske pyhiin esineisiin eikä pidä mekkalaa. Sellaisia kansalaistaitoja.
xxx/ellauri121.html on line 261: Marttinen sanoo, että hänen vaarinsa isänmaallinen eetos jatkuu hänessäkin, mutta eri tavalla: hänen intohimonsa on Suomen luonnon ja sen virkistyskäytön puolustaminen. Hän kertoo, että isoisä rakasti luontoa. Toivo Kuula samoili paljon luonnossa, mutusteli kasveja ja eläimiä ja harrasti kalastusta ja metsästystä. Kesken jäänyt Jupiter-sinfonia kertoi tähtitieteen harrastuksesta.
xxx/ellauri123.html on line 779: "Pierre" de Ronsard oli Plejadin johtohahmo ja hovirunoilija. Hänen esikuviaan olivat antiikin ja Italian runoilijat Pindaros, Anakreon, Horatius ja Francesco Petrarca. De Ronsard kirjoitti ensi sijassa runkkaus- ja luonnonlyriikkaa ja julkaisi viisi runokokoelmaa ja useita sonettikokoelmia.
xxx/ellauri124.html on line 92: Descartes melkein sanoi muttei hirvinnyt että apinakin on vaan kone, jossa on lähinnä parfyymina jotain sielunhajua. Joku toinen 1700-luvun hemmo jonka nimi karkaa multa nyt sanoi ihan suoraan että niin se on. Apinoiden toilauxet on täysin ennustettavia kolmesta luonnonlaista: EAT! FUCK! KILL!. "I'm not predictable", says (predictably) a woman indignantly on hearing this. Ize olen tästä täysin vakuuttunut. Hej, jag heter Barbie, vad har du för dej?
xxx/ellauri125.html on line 490: Ei tää pyllytahra ole ainakaan "rusoolaisen ympäristöhenkinen". Zuckermannin mielestä luonnonsuojelualue on "karmiva". Onnexi se on kuollut. Se oli talousliberaali, rasisti ja misogyyni. Kommunisteja se inhosi.
xxx/ellauri127.html on line 301: Amerikkalainen kirjailija ja luonnontieteilijä Gene Stratton-Porterin romaani Girl of the Limberlost julkaistiin elokuussa 1909. Sitä pidetään Indianan kirjallisuuden klassikkona. Se on jatkoa hänen aikaisemmalle romaanilleen Freckles. Tarina sijoittuu Indianassa, Limberlostin suolla ja sen ympäristössä. Jopa tuolloin tätä vaikuttavaa kosteikkoaluetta vähennettiin voimakkailla hakkuilla, luonnon öljynpoistolla ja maatalouden kuivatuksella. (Suo ja metsämaa lopulta lakkasivat olemasta, vaikka projektit 1990-luvulta lähtien ovat alkaneet palauttaa pienen osan siitä.) Patricia Raub (amerikkalaisen tutkimuksen vanhempi lehtori Massachusettsin yliopistossa Bostonissa) toteaa, että Stratton-Porter oli "yksi aikakauden suosituimmista naiskirjailijoista, joka tunnettiin luontokirjoistaan ja McCallin Gene Stratton-Porterin toimituksista. Page 'sekä hänen romaaneihinsa'. " Raub kirjoittaa: "Hänen kuolemansa aikana vuonna 1924 hänen kirjoistaan oli myyty yli kymmenen miljoonaa kappaletta - ja hänen kuolemansa jälkeen myytiin vielä neljä kirjaa."
xxx/ellauri127.html on line 869: Like Nature's patient, sleepless Eremite, Kuin huonosta unesta kärsivä luonnon kulkuri,
xxx/ellauri129.html on line 526: