ellauri002.html on line 868: tää luokkataistelu.

ellauri023.html on line 1224: Hegelille, toiselle idealistille, jonka Marx käänsi päälaelleen ja josta Lenin otti sitten kampausmallia (Hegelillä ei ollut partaa mutta hötytukka, Leninillä ei tukkaa mutta hötyparta), oleminen ja olemattomuus oli samoja Parta-Kallen perillisiä. Ize asiassa sille pääasia olikin tuleminen, joka on olemattomuuden ja olemisen välillä. Olemattomuus ei ole, mutta se olematoi, das Nichts nichtet, sanoi Hegel. Ristiriitaiseltahan tää kuulostaa, yhtä hämärältä kuin Herakleitos, mutta luokkataistelussa ei muuta olekaan kuin ristiriitoja, synteesejä ja antiteeseja. Et sillee. Hintikan "oman" hollantilaisen lehden nimi oli Synthese. Siinä on multakin julaistu joku artikkeli 70-luvulla. Ei tosin tästä aiheesta.
ellauri031.html on line 219: Korporatiivisessa valtiossa kaikkia, jotka kuuluvat samaan ammattiin tai luokkaan edustaa ammattikunta, riippumatta siitä ovatko he työnantajia tai työöläisiä ja riippumatta yhteiskunnallisesta asemasta. "Kiellämme että on vain kaksi luokkaa, kiellämme että maailmanhistorian selittää luokkataistelu, sillä ihminen ei ole vain taloudellinen eläin. Väitämme, että luokkataistelu ja luokkien yhteistyö ovat historiallisia vaiheita, väitämme - vastoin sosialismin idyllisiä ennustuxia - että niin kauan kun on ihmisiä maan päälla tulee olemaan taistelua, taistelua yxilöiden, ryhmien, luokkien, kansakuntien ja rotujen välillä - niin on ihmiskunnan kohtalo määrätty. Taistelu ja kamppailu - siinä kohtalo joka on määrätty ihmiskunnalle. Kamppailu koskee koko maailman herruutta ja kaikkien on otettava siihen osaa. On voitettava, mutta voittaaxeen on oltava vakaumus ja uskallettava uhmata kohtaloa. Sankarillisuus on väline ja valta on päämaali." Ymmärtää, ettei fasistinen hallinto ole erityisemmin kiinnostunut Kansainliitosta.
ellauri031.html on line 249: Tietyt piirteet fasismissa muistuttavat sosialistista opeista, mutta mitään pitemmälle menevää yhtäläisyyttä tuskini on. Fasistinen hallinto tunnustaa ja suojaa yxityistä omistusoikeutta ja tekee parhaansa rohkaistaxeen yxityisyritteliäisyyttä sikäli kuin se on kansakunnan eduxi. Fasismi tunnustaa myös luokkajaon välttämättömyyden, ja yhteiskunnan jaon johtajiin ja johdettaviin. Mussolini toivoi aina joskus yhdistävänsä näennäiset sovittamattomat vastakohdat, pääoman ja työn, isänmaan ja köyhälistön. (Täh? outo mutta paljastava vastakkainasettelu. Kaikkien maiden proletaarit, älkää yhdistykö keskenänne vaan omiin työnantajiinne. Vähän sellasta paikallista sopimista.) Jo lapsuudessa Mussolinilla oli ajatus luoda uusi luokkajako, ei prolet vs. porvaristo, vaan urkuharmoninen kokonaisuus, joka liittää yhteen yhteiskuntaryhmät ja niiden vastakkaiset edut. Ja näistä eduista ei pidetä uolta minkään luokkataistelun myötä, joka repii kansakuntaa, vaan luokkien yhteistyön kautta.
ellauri032.html on line 289: Leviathan ilmestyi lopulta vuoden 1651 puolessa välissä. Teoksen kannessa oli tunnettu kaiverrus kruunatusta hirviöstä, jonka ruumis koostui pienistä ihmishahmoista, ja jolla oli toisessa kädessään miekka ja toisessa piispansauva. Siinä oli siis vittuilua myös kirkosta. Lassin ja Leevin keskinäiset rökityxet alkaa selittyä. Tätä pitää selittää vielä tarkemmin, mutta Hobbes oli niin epäuskonnollinen kuin tona huippuunsa trimmattujen hihhulien aikana oli ylipäänsä mahdollista. Ei tässä ollut kysymys uskonnosta, tää oli luokkataistelua uskonnon nimellä. Kauppiasluokka nosti rumaa melaansa kuin Leviathan merestä. Hobbes näytti valaan melan paljaana, mistä suivaantuneina kaikki osapuolet hyökkäs Hobben kimppuun kuin parvi herhiläisiä.
ellauri088.html on line 501: Se on sosialismin laki, se on luokkataistelun laki.
ellauri155.html on line 657: Carl Schmitt (1888-1985), pahamaineinen nazilakimies, piti kiinni Marxin kannasta et politiikka on luokkataistelua. Schmitt wird heute wegen seines staatsrechtlichen Einsatzes für den Nationalsozialismus als Gegner der parlamentarischen Demokratie und des Liberalismus und als „Prototyp des gewissenlosen Wissenschaftlers, der jeder Regierung dient, wenn es der eigenen Karriere nutzt“, weithin abgelehnt. Allerdings wird er aufgrund seiner indirekten Wirkung auf das Staatsrecht und die Rechtswissenschaft der frühen Bundesrepublik mitunter auch als „Klassiker des politischen Denkens“ bezeichnet.
ellauri260.html on line 123: Mounierin ajatus kristitystä hengelliseen taisteluun osallistuvana valppaana urheilijana antoi jyrkän vastauksen Nietzschen kritiikkiin kristinuskosta heikkojen uskontona. Hänen väitteensä siitä, että todellista edistystä ei ole ilman transsendenssin ulottuvuutta, vastusti marxilaista maallisen paratiisin etsimistä luokkataistelun kautta. Hänen hyväksyntänsä psykologian tärkeydestä korostaen samalla ihmisen vapautta ja vastuuta antoi vastauksen Freudin vaistokeskeiseen psykoanalyysiin.
ellauri264.html on line 72: Kaikki tämmöiset lifestyle-hölötyxet pitää aloittaa marxilaisella materialistisella analyysillä. Kuka tästä hyötyy ja ketkä kärsivät? Vastaus on joka kerta sama: kökkäreet kasan päällä hyötyvät, laahus ottaa lommoa. Ruoziin mennyt sairaanhoitaja ansaizee enemmän kuin professori emeritus, kun suomalainen hoituri saa vain kolmannexen siitä palkasta. No tää sairaanhoitaja tekee jonkun vuokrafirman kautta keikkatyötä yxityisessä sairaalassa eikä saa muita palkkaetuja eikä paikan jatkumisesta tai lomista ole mitään varmuutta. Yxityinen sairaala tekee hyvää tiliä, koska se laskuttaa sikahintoja yhtä kökkäreiseltä yxityiseltä asiakaskunnalta. Eli luokkataistelusta on jälleen kysymys, vaikka siirtyneenä kylmän sodan vaiheeseen. Z-sukupolven järjestäytymättömät volttikuskit tarvis tekoälyä, ne ovat tyhmiä kuin pulut, ellei tyhmempiä.
ellauri344.html on line 183: Yhdeksännentoista ja kahdennenkymmenen vuosisadan historia on jo ennen sotaa näyttänyt meille, mitä itse asiassa kapitalismin alainen »puhdas demokratia» oikeastaan on. Marxilaiset ovat aina väittäneet, että mitä kehittyneempi, mitä »puhtaampi» demokratia on, sitä peittelemättömämmäksi, kärjistyneemmäksi ja armottomammaksi muodostuu luokkataistelu, sitä selvemmin esiintyy pääoman painostus ja porvariston diktatuuri.
xxx/ellauri091.html on line 202: »Koko tähänastisen yhteiskunnan historia on ollut luokkataistelujen historiaa – – sortaja ja sorrettu ovat – – käyneet keskeytymätöntä taistelua – – mikä joka kerta on päättynyt joko yhteiskunnan vallankumoukselliseen uudistamiseen tai taistelevien luokkien yhteiseen häviöön.»
xxx/ellauri385.html on line 214: Marx tuli siihen tulokseen, että yhteiskunnan elämää hallitsevat maataloudellisen tuotannon edellytykset ja niistä tiettynä historian ajankohmana lemahtavat luokkataistelut. Yhteiskunnallisten tuotantovälinesten ksityisomistajat hallitsevat alistettuja luokkia yleensä muunlaisun keinoin kuin raakaa väkivaltaa käyttämällä, sühen he turvautuvat van tarvittaessa. Heidän pääaseenaan on heidän ideologinen heppi ja valtaporkkana, joka pitää massat alistettuna ja jota voimakkaasti tukee valtion osakemuutos.
12