ellauri002.html on line 947: Kuuskytyhdeksän vei Omppu kreikanlukijat ja muut kynnelle kykenevät opintomatkalle Kreetalle. Mentiin junalla Münchenin kautta istumapaikoilla. Münchenin asemalla nähtiin rakeisesta telkkarikuvasta, kun amerikkalaiset laskeutui kuuhun. Omppu puhui vaan muinaiskreikkaa, mutta pärjäsi hyvin: kymmenen henkeä oli deka atoma nyt ja silloin. Omppu viihtyi kreikkalaisten viinien ääressä, ei ylenkatsonut ouzoa eikä edes retsinaa.
ellauri006.html on line 397: Niin lukijatkin, kun ei kuvailla riittävästi ruumiita. Psalmeissa on äksöniä enemmän, verisiä siinejä. CNN:n uutisista puhumattakaan.
ellauri011.html on line 300: että lukijat sitä rakastaa,
ellauri014.html on line 706: Tätä kohtaa Rusoo selittelee pitkässä alaviitteessä. Lukijat oli kritisoineet tätä (varmaan nuoret naislukijat), mut Rusoosta tää on koko kirjan käännekohta, mis Julle vihdoin valkkaa hyvän tien. Se tajuu oman etunsa, millä puolla leipää on sen voi. Mitä tulee Prööhön: se on voi. Ei vaitiskaan, kuten pian nähdään sekin kääntää kelkkansa, ryhtyy yhtä kelkkaporvarixi, vaihtaa ajoneuvoa. nousee satulasta junaan. (Eikä tää ole spoileri, ei pilallista voi enää pilata.)
ellauri014.html on line 814: Välillä puhutaan vähän linnuista ja mehiläisistä, ettei nuoremmat lukijat kuivu kokonaan. Pröö kadehtii Wolmarien perhe-elämää, mutta Wolmar tamppaa sitä selkään: sähän olet meille nyt kuin kiltti setä meidän lapsille. Tästä Pröö aivan liikuttuu ja lämpenee nyt Wolmarille. Onhan Woku sentään isä Jukun lapsille. :( Vaikka prkl munhan piti olla se!!!) No ei väliä, kuha joku on. Jukulauta, tää on moraalia! Darwinia ihan vasten lättyä!
ellauri016.html on line 815: Kuka se? Ei kukaan tajua. Paizi me lukijat arvataan, et se on
ellauri018.html on line 621: Kengitetyn naisen tavara oli tärviöllä. Sit jotkut nykynaislukijat päivittelee mix tää pano oli Pamelasta niin iso juttu. Hemmetti eikö ne tajua et ilman sähköä ja ehkäisyä ne olis vieläkin samassa jamassa kuin Pamela.
ellauri020.html on line 840: Kunderan kirjoissa on paljon kylmähköä panoa, josta ilmeisesti mieslukijat on olleet täpinöissään. Henkilöt on muuten tosi pahvisia. Olemisen sietämätön keveys osoittautuu erittäin köykäsexi. Siitä ei muista jälkikäteen mitään, ei edes henkilöiden nimiä. Saattohan se olla poliittisesti relevantti aikanaan, mut ei sit muuta. Kundera on vähän samanlainen senttari kuin Sterne, Diderot, Broch ja Musil. Ei varsinaisia lukuromaaneja.
ellauri025.html on line 301: täytyy pitää kaikki lehden lukijat hyvällä tuulella, ettei
ellauri025.html on line 752: Saschan muzi tarjoo bästa sugjobb i Santa Monica med omnejd. Mekin käytiin Santa Monicassa 70-luvulla, tai Santa Barbarassa ainakin. Ei kyllä tilattu imujobeja Saschan muzilta, surfattiin vaan Snoopyllä. Pappa heter Klas-Åke, Åke Hokan siis. Bling bling bling. Mix tää ämmä kirjoittaa tämmösiä 7 päivää lehden juttuja, tietääkö se niistä yhtään sen enempää kuin muutkaan kumikaula Alibin ja Ilta-Pulun lukijat? Eikös riittäis ne juorut jotka on muutenkin jo jaossa, pitääkö niitä saxia vielä lisää ehjästä kankaasta?
ellauri026.html on line 333: Narreja on Erasmuxesta (ja mustakin) myös mezästäjät, jotka huvixeen tappaa ja teurastaa eläimiä, tekee sitä jotain urheilua tai taidetta. Ja grynderit kuten Tom Sydney Sanditonissa. Sehän vaikuttaakin ihan kaistapäiseltä. Ja pelihullut aivan erikoisesti, kuten Sanditonin silinterihattuinen Mosambo. Ja trillerien ynnä muiden saippuoiden tuijottajat ja kuuntelijat, taikauskoiset kuvienpalvojat ja horoskoopin lukijat, hitto ei tää lista lopu, on kuin luettelisi hiekanjyviä.
ellauri033.html on line 33: Lukija ja lukijatar, jos olette yhdessä, jos käytte samaan vuoteeseen kuin aloilleen asettunut pariskunta, kumpikin sytyttää yöpöytänsä lampun ja syventyy kirjaansa kaxi yhdensuuntaista lukemista unen lähestymisen myötä, sitten sinä, sen jälkeen sinä sammutatte valon, palattuanne eri maailmoista kohtaatte toisenne salavihkaa pimeässä missä kaikki etäsyydet pyyhkiytyvät pois ennenkuin erisuuntaiset unet vievät taas sinut yhteen suuntaan ja sinut toiseen. Mutta älkää ironisoiko tuota aviollisen harmonian mahdollisuutta: millaisen kuvan onnellisemmasta pariskunnasta voisitte asettaa tilalle? (Italo Calvino)
ellauri033.html on line 416: Tää erittelyn mestari on liian rehellinen ollaxeen vizikäs. On vaikea sanoa missä kohtaa Hra Bourgetilla puuttuu kepeyttä. Kun se kuvaa don Juania, alta kurkistaa Don Quichotte. Se uhoo, huudahtelee, pahentuu, huokailee, kuzuu avux taivasta ja maata. Aina tulisena ja juhlallisena se pitää traagisena sellaista jota muut ei edes ota vakavasti. Arvoituxet joita se pitää julmina tai jotka aiheuttavat sairasta angstia, on sen lukijattarista vaan hassuja. Muistattexte mitä Claude Larcher sanoi izestään: mua pidetään subtiilina analyytikkona, mä olen kovan luokan tumpelo. Sellasta tumpeloutta sais olla enemmän. Tässä kohtaa Hra Bourget on parempi kuin mondeeni kirjailija, mutta mondeenina kirjailijana se on surkeampi kuin Marcel Prevost.
ellauri041.html on line 262: Calvinoa 80-luvulla jo ahisti globalisaation aikaansaama yhtenäiskulttuuri ja kivettyneet kaupallisen viihdetehtailun monokultturiset genret, missä et voi kuin loxahtaa johkin etukäteen määrätyistä tarinoista, tai lukijat / kazojat pettyvät. Kun valkkaat netflixistä jonkun pätkän, pikku ai-robotit tunnistaa sun taipumuxet ja suosittelee nippua lähes vastaavia kokemuxia. Toimii kuin junan vessa.
ellauri041.html on line 295: Yx ei alotakkaan, lukee vaan kirjan nimiä selkämyxistä. Yx lukee vain loppuja. Yx lukee jokaisen kirjan erixeen huolella sekoittamatta mitään, nyt pohditaan. (Tää on varmaan Linkkujen tai Kimmon tapa toimia?) Mut cetera iam fabulosa, Tacitusta lainataxeni. Jo riittää suljen tämän viidakon. Longum est omnia enumerari. Nää lukijatyypit vielä hälisee vähän keskenään ja muistelee jotain 1002. yön tarinaa: Harun el Pullah lähtee yöseikkailulle ja tapaa upeen naisen herraseurassa. Tehtävä on vetää helmikuula hatusta. Mustan kuulan vetäjän on tapettava hyvä kalifi Harun el Pullah. No tietysti Harun vetää sen. Ok se sanoo, mut saisinko ensin kuulla miten tää satu päättyy?
ellauri058.html on line 81: Mitäs jenkkilukijat on miältä?
ellauri058.html on line 472: Helenasta pönttölukijat eivät ota selvää: onko se kylmä, izekäs vai epävarma? Teosten lopetukset keräävät jonkin verran myös kuvailua. Odotin enemmän tulkintaa, mutta sitä ei valitettavasti esiintynyt. Juoksuhaudantien lopun motiiviksi ehdotetaan Matti Virtasen mielenvikaisuutta ja maanisuutta. Juoksuhaudantien tapahtumat ovat kaikessa paradoksisuudessaan överiä, jopa siinä määrin, että ne tylsistyttivät ainakin Sannaa (2012, B).
ellauri063.html on line 374: Ja luulenpa, että se todellinen syy mixei lukijat jaxa kahlata Juotikkaan jorinoita ei ole se että ne on tylsiä (vaikka sekin pitää paikkansa), vaan se on tää niiden pandemonismi ja tunnekylmyys. Se antaa todennäköisesti suurinpiirtein paikkansapitävän kuvan kanssa-apinoistamme, mutta se ei ole sellainen kuva, jota kanssa-apinamme tykkäävät lukea. Jake ei tykkää niistä, eikä Jake tykkää edes Jakesta. Jake tykkää vaan ja ainoastaan jorinoinnista.
ellauri066.html on line 292: Onnexi jotkut lukijat tykkää Pynchonista jotka diggaa myös Neil Stephensonista, William Gibsonista ja David Foster Wallace-vainaasta (nää on Pynchonin perikuntaa ja yhtä vaikeita). Pynchon ei ees tee alaviitteitä kuten Yli-Juotikas ja Foster Loppumattomassa läpässä. Points well taken. Mutta toisaalta:
ellauri066.html on line 348: Tästä tuli hyvä aasinsilta ize niteisiin. Vaikka kirjat on fiktiota (juu on ne), ne on tärkein lähde Pynchonin ymmärtämiseen - sen sisäisen elämään, pakkomielteisiin ja idoleihin. Useimmat lukijat jotka vaan surffaa literäärisiä kiksejä, ei vaivaudu kaivautumaan textin pinnan alle ja haeskelemaan sieltä meduusamaista tekijää. Pygofiilit sen sijaan tykkää tämmösestä pelistä, on fasinoivaa kaivella palapelin paloja ja koota niistä kubistista rintakuvaa the Pynchistä. Joka fiilillä on eri fiilis siitä, ainaskin vähäsen. Mutta muista että kaikki pygofiilit on alottaneet nuubeina, kunnes ovat jääneet koukkuun. Varo paranoidi sinä voit olla seuraava.
ellauri069.html on line 376: Thomas Pynchonin 1973 mestaripala Painomusteen Sadeviitta on eepos, pelle-eepos, ja Suuri Amerikan Novelli, kuten Moby-Dick. Toisinkuin Melvillen lukijat, kuiteskin, Pynchonin lukijat voi mennä sivukaupalla täysin pihalla siitä mitä juonessa, tilanteessa tai tyypeissä on tapahtumassa. Kirjaa ei edes voi kunnolla lukea selaamatta samalla koko ajan esim Steven Weisenburgerin Seuraneitiä ja Michael Davitt Bellin “Some Things That ‘Happen’ (More or Less) in Gravity’s Rainbow.”
ellauri069.html on line 425: Mitäs naislukijat tuumaa Nipsusta?
ellauri072.html on line 345: Wallin alaviitehärdelin läpi paistaa että sitä vaivaa suunnattomasti mitä sen lukijat ehkä ajattelee siitä. Se on paha merkki sekin. Se on luultavasti epäonnistunut narsisti. Ehkä sen vanhemmat ylisti sitä ylettömästi. Ylistämällä alisti. Kehui kuplixi sen keskinkertaista tennispeliä.
ellauri097.html on line 566: Tulevaisuuden lukijoiden takia ei kuitenkaan tarvitse painaa lisää kirjoja. Yksi kirjaa kestää kymmeniä lukukertoja. Tuhannen kappaleen painoksessa on kymmenientuhansien lukukertojen potentiaali. Yksi ainoa vihko voi antaa itsensä tuhat kertaa, jos lukijat ovat helliä. Silti suurinta osaa painettuja kirjoja ei lueta kertaa enempää, eikä kaikkia edes sitä, kuten Patrick White huomasi petymyxexeen, kirjaston kappaleista oli koirankorvilla vain ensimmäisiä kymmeniä sivuja, loput iskemättömiä. Varsinaista mezätuhoa.
ellauri110.html on line 989: Lähestyttäessä loppupelejä Hande joutuu miettimään, mitä saa kertoa ja mitä fabuloida. Kuolleista ja varsinkin elävistä. Siinä suhteessa paasailu on mukavempaa, senkun paasaa, kun kukaan ei pääse lukemaan. Onhan se tietysti vielä solipsistisempää kuin Handen jaaritus. Hande sanoo plokissa: Lue pliis mun muistelmat, tää pyyntö tulee suoraan sydämestä. Mixi se on sille niin vitun tärkeetä? Kai se on taas kalastelemassa kehuja, tai Belovin Salen lailla ajattelee että lukijat pitää sen meemit elossa. Se on älyvapaata, mutta niin ajattelevat kaikki kirjailevat narsistit.
ellauri115.html on line 271: Heikki oli joutua jätepuristimeen, Ritva seikkaili rapussa rikkinäisissä sepaluskalsareissa. IL:n lukijat paljastavat tilanteet, joissa ovat joutuneet hälyttämään ulkopuolista apua. He olivat hösöjä.
ellauri118.html on line 438: Willie van Peer, kognitiotieteellisten sovellusten edelläkävijä kirjallisuustieteessä, empiirisen lukijatutkimuksen puolestapuhuja ja elitistisen formalismin ponnekas vastustaja, pohtii kirjallisia teemoja käsittelevässä artikkelissaan, miksi juuri uskottomat aviovaimot ovat kaunokirjallisuudessa alati toistuva aihe. Van Peer perusteleen aiheen (tai teeman, hän ei erottele näitä kahta käsitettä) suosiota sen emotionaalisella ja kognitiivisella potentiaalilla: moraalisen valinnan ja sen mahdollisten seurauksien luoma jännite riittää kantamaan pitkääkin kertomusta. (Van Peer 2002, 256–258.) Väitän, että kysymys on kuitenkin ennen kaikkea narratologinen: kielletyn romanssin kirjallista traditiota on pitänyt ja pitää edelleen hengissä mielten lukemisen ja konstruoimisen halu, ja nämä intohimot ovat erottamattomasti kytköksissä kerronnallisiin strategioihin. No entäs se darwinistinen tosiseikka, että poikasista 5-15% syntyy käenmunista? Eiköhän se riitä tuomaan tälle teemalle pysyvää mielenkiintoa?
ellauri118.html on line 597: Nää on Bovaryn ja Levinskyn avainlauseita. Huomaa ettei mielipiteen lähdetägiä anneta. Eikä tarvitse, ei lukijat koita mitään ristikoita ratkoa. Ne on vaan samaa tai eri mieltä ihan omista lähtökohdista.
ellauri131.html on line 886: Jos nää jäyhät ateljeekriitikot edes olis oikeita neekereitä mustasta Afrikasta tai talibaneja, muttei ne oo, ne on ihan samanlaisia world 1 ämmiä vaan myöhemmällä parasta ennen päivällä. Ja voi vittu niiden teennäisiä nimiä. Huumori on vaikea taidelaji, etenkin kun lukijat on täysin vailla sitä. Sitäpaizi: Mariannen ikä 37 sanotaan kyllä jo kirjan alkupuolella. Opettele lukemaan!
ellauri145.html on line 1059: This paper offers a detailed reading of Rimbaud´ s "obscure" prose pom "Dévotion" from the Illuminations. The reading is based on the central principle that the text is modelled on the form of devotional prayer, a model that Rimbaud adopts only to parody it and transgress against it. Kaikki lukijat on yhtä mieltä että tää on Rimbaudin sepustuxista sekopäisin. Vaik kyllä se aina varoo olemasta selväsanainen, se on epädekadenttia. R. is extremely fond of mystifying his readers.
ellauri180.html on line 152: Irvingin lukijat kuulostavat keskimääräistäkin pöntömmiltä. Kuten Irving pöntömmältä vielä kuin muut keskimääräiset amerikkalaiset kirjailijat. Jos se on edes mahdollista matemaattisesti.
ellauri211.html on line 52: Lehden toimituksellinen sävy on aina korostanut myönteisyyttä ja lämmintä huumoria. Wallacen pariskunta ei käyttänyt lehteä tehdessään lainkaan lukijatutkimuksia vaan valitsi lehden aineiston omien mieltymystensä mukaan. Lukijatutkimukset tulivat käyttöön vasta 1970-luvulla, kun perustajapariskunta luovutti lehden teon nuoremmille. Reader’s Digestia on koko sen olemassaolon ajan kritisoitu konservatiivisuudesta ja amerikkalaisuudesta. Esimerkiksi kylmän sodan vuosina lehden kansainvälisissä painoksissa, muun muassa Valituissa Paloissa, tuotiin usein esiin kommunisti- ja sosialistimaiden yhteiskunnallisia ongelmia. Kalutut on länkkäreiden parhaita propaganda-aseita seppoiluun taipuvaisten turveloiden parissa.
ellauri216.html on line 292: Eli mitähän järkeä tässäkin läpyskässä oli? Sitä lukijatkin lie ihmetelleet, ei löydy yhtään arvostelua. Tämä blurbi vaan:
ellauri238.html on line 750: Mitä pahaa oli apinat tehneet kun niitä piti silleen rankaista ja sitten oma poika siitä hyvästä izellensä uhrata? Sitä mitä ne eniten halusivat: käärme oli kyrpä ja vittu omena. Eeva antoi minä söin. 2 pitkätukkaista tyttöä, himottaa niin saatanasti. Jos Pena olis ollut Jumala ja maailman omistaja, se ei olis antanut Pontius Pilatuxen nirhata Juria tai Saskaa. Vaikka Saskan kohdalla se olis ollut armomurha ja säästänyt Herlinin Sanomien lukijat monelta amerikkahenkiseltä diatribiltä. Vain Pena jaxaa antaa nimexi tyttärelle Dublinin vagina. Nää pellet kynäilijät puhuvat koko ajan hyvistä ja huonoista lauseista. Täytistäkö sitä tarvii lillukanvarsia niin kammata. Tämän päivän lauseet alkavat olla kasassa. Kävin välillä lavuaarilla kusella.
ellauri241.html on line 1112: Kakkosjaxosta alkaa ilmetä mixi naislukijat innostuivat Endymionista ja vanhat setämiehet oli vastaavasti käreitä: täähän on ihan Camilla Läckberg-luokan karkkia ja pehmopornoa!
ellauri246.html on line 537: Viisi kirjaa Brodskin runoista käännetään englanniksi, julkaistuja essisses. Tutkijat huomaa, että lukijoiden ympyrä ulkomailla ei ole kovin leveä, mutta sen jälkeen lukijat ovat erittäin suuria ja merkittäviä osia maailmankulttuuria. Itse asiassa ajan myötä Brodsky alkaa olla pidettävä Venäjän suurimman runsaana viime vuosisadan toisella puoliskolla.
ellauri246.html on line 888: Kysymys on kuitenkin: mitä tästä seuraa? Pitäisikö satoja tuhansia muuntaa henkiset lukijat lisäävät suoraan suhteellista riippuvuutta? Mutta tämä ei ole, ja tämä on ehdottomasti, se riittää tarkastelemaan lattiaa spotled ja siksi nopeampi "menetetty sukupolvi" kuusikymmentäluvusta ja se, joka tulee luonnonvaraisten markkinoiden, enimmäkseen silmiinpistävää toisiaan. Jotta, sano, matkustaja-autot ja housut, loput ovat yksinkertaisesti huonontuneet - on kauheaa mennä ulos huoltoliikkeestä 22-23 tuntia (kuitenkin riittävästi rikollista päivällä). Hajoaminen on ilmeistä. Hankittu vapaus ei ollut tämän kansan hampaissa, hän ei epäröi onnea, vaan päinvastoin pahin epäonnea - pienen vähennettynä älykkäiden järjettömien jäännöksistä, jotka voivat olla tyytyväisiä happikäsineisiin.
ellauri262.html on line 295: Teos julkaistiin taskukirjana Yhdysvalloissa Harvard Lampoonin toimesta vuonna 1965 nimellä Bored of the Rings. Opiskelijaliikkeen innostus vaikutti merkittävästi kirjan sikäläiseen suosioon. Tolkien itse oli imarreltu kirjansa menestyksestä, ja hän rikastui sen menestyksen avulla. Kirjan innokkaimpien ihailijoiden takia Tolkien joutui vaihtamaan osoitettaan ja puhelinnumeroaan, kun lukijat tunkeutuivat hänen kotiinsa kysyäkseen yksityiskohtia hänen luomastaan maailmasta. Ihailijat alkoivat myös perustaa ensimmäisiä Tolkien-seuroja, joissa he keskustelivat omista kokemuksistaan Tolkienin teosten parissa.
ellauri269.html on line 758: Joidenkin viidennen ja seitsemännen luokan oppilaidensa lisäpanoksella rabbi ja yksityiskoulun opettaja pohtii Harry Potter -sarjan arvoja ja löytää yhtäläisyyksiä Toorasta ja Talmudista. Rosenberg ottaa "elämän ikuiset kysymykset" vastuualueekseen ("Anteeksi, ei noituutta ja taikasauvoja"), ja aloittaa henkilökohtaisella käyttäytymisellä ("Sääntöjen rikkominen", "Käytöstavat") ja laajentaa näkökulmaa, kun hän lopulta menee "Kuolemaan", "Hyvään ja pahaan" ja "Rakkauteen". Hän tekee vertailuja koko ajan - Harryn sääntöjen rikkomisen välillä, ei hauskaa, ja Elian teknisesti takalaittoman mutta hauskan "välienselvittelyn" välillä Ba'alin profeettojen kanssa Karmel -vuorella; Harryn, Ronin ja Hermionen sekä Mooseksen, Aaronin ja Miriamin triojen välillä; Kalkaroksen ja Daavidin katkeransuloiset parannukset. Ne ovat vain joskus hieman venytettyjä, ja paitsi silloin, kun hän kumittaa rasistisia sävyjä, joita jotkut lukijat havaitsevat Rowlingin talonhaltijoissa (mutta nuhtelee häntä tonttujen kohtelusta), ne ovat selvästi perusteltuja. Päättyen 20 sivuun yleisesti kiinnostavia opiskelijaesseitä ("Vaikka se, mitä Harry teki, oli hieman" rohkeampaa ", se, mitä Mooses teki, oli hieman järkevämpää") ja tiettyjen Raamatun viitteiden kerääminen, kirjoittaja helpottaa varovasti vielä vähemmän mietiskeleviä lukijoita harkitsemaan, kuten yksi lukupää sanoo, "Mikä todella merkitsee."
ellauri272.html on line 59: Greyn kirjoja pitävät monet Villin lännen kirjallisuuden lukijat alan parhaimpina, ja hänen tyylillään on monia jäljittelijöitä. Kirjoissa on jännitystä, niissä kuvataan Villin lännen luontoa, mm. intiaaneja. Intiaaniheimot, jotka olivat lukijoille eksoottisia, kuten navajot ja mormonit, ovat hänen kirjojensa pääasiallista ainesta. Näitä ryhmiä hän kuvaili syvällisesti, paljon aikaansa edellä olevalla tavalla. Grey kuvasi yleensä intiaanit joko jaloina ja jäljittelyn arvoisina tai pahojen valkoisten mormooonien uhreina. Grey oli yksi ensimmäisistä viihdekirjailijoista, joka käsitteli mormoniuskoa vakavasti.
ellauri285.html on line 439: Ernon Finlandia-voittajan toinen osa 'Yksinäisyys' sisältää esseet Eino Leinosta, Vasili Šukšinista, Pentti Linkolasta ja Pentti Haanpäästä. Yhteistä näille neljälle hyvin erilaiselle kirjailijalle on tinkimättömyys itseään ja sanottavaansa kohtaan, pyrkimys kuvata maailma niin hyvin kuin ikinä ja pysyä rehellisenä näkemälleen. Usein yksinäisyyden, muttei sentään julkisuuden hinnalla. Ja silti, rakkaat lukijat, voin kuvitella Paasilinnan ajatelleen, olkaa varovaisia, sillä “on paljon helpompaa kirjoittaa hyvin kuin oikein“. Epäilkää, kyseenalaistakaa! Pankaa sormenne joka erälle ja kysykää: miksi - tämä - on - näin? Näistä Leino ja Linkola on oikislaisia, Haanpää vielä Noitaympyrässä vasuri vaikka kelkka taisi kääntyä Kiinan matkalla, ja Shukshin kodikkaita tuhnuja Suomi-filmityyppisiä leffoja ohjannut neuvostolainen elokuvaohjaaja. Entä Ernu ize? Joku mustanvihreä. Naipaul oli, vaikka 2. polven mamu, tunnettu kolonialismin puolustaja ja rasisti. Tyypillinen rasisti on ikääntynyt maalaisäijä tai vähän koulutettu nuori juippi. Patti lähti liikenteeseen juippina ja päätyi maailaisäijäxi. Franz Fanon, josta on paasattu mm. albumissa 96 joutui neekerinä Patin hampaisiin. Fanonin mielestä neekerien vihailu ja ihailu molemmat johtuvat niiden valtavista ruskeista vällykäärmeistä. Mean black snake sneaking in my back door, laulavat ne izekin. Patin mittausten mukaan kuukerin nelli on ihan samanmittainen kuin valkoisen ja tuntuukin naisten mukaan samalta. Mixikä se sitten kiertää sitä kuin kissa kuumaa puuroa?
ellauri285.html on line 724: Uuden Suomen lukijat ovat kääntyneet tukemaan työperäisen maahanmuuton helpottamista, kertoo EVA. Kokoomuksen äänestäjillä erittäin myönteinen suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon yhdistyy erittäin nuivaan asennoitumiseen humanitääriseen maahanmuuttoon.
ellauri288.html on line 340: Tuhannet lukijat eri puolilta maailmaa ovat lukeneet tämän vahvan ja koskettavan romaanin ja rakastaneet sitä. Sofi Oksanen näyttää meille paremmin kuin mikään dokumentti tai tv-ohjelma Neuvostoliiton totalitarismin kauhut, joiden keskiössä on esimerkiksi ihmiskauppa. El Diario, Espanja
ellauri299.html on line 210: Kohtuhalkioisia lapsia vainosivat ja irvistelivät kouluissa sekä opettajat että koulukaverit. Että jenkit onkin ilkeitä ja pahoja apinoita! Kuin myös Hymy-lehden lukijat ja tekijät:
ellauri300.html on line 797: Rashi ei oikein vakuuttunut Elishan nenäkkäisiin poikiin kohdistuneiden rangaistustoimien mitoituxesta. Sitä on monet myöhemmätkin lukijat vähän oudostelleet. Kysymys on tullut esiin aikaisemmin albumissa 17. Rashi arveli että Elishan myöhemmät krempat oli rangaistusta tästä ylilyönnistä.
ellauri322.html on line 222: Nykyajan lukijat nauttivat kuvauksista syrjäisestä luonnosta, joka vaikutti herkkään, tarkkaavaiseen mieleen. Nuori Robert Southey , tuleva poeta laureatus josta Byron teki raakaa pilaa myöhemmin, kirjoitti innoissaan veljelleen:
ellauri326.html on line 522: Ivan Nikiforovitsh huomasi heti, että hän oli puhunut varomattomasti sanottuaan tämän sanan; mutta se oli jo myöhäistä, — sanottu kun sanottu. Kaikki meni nyt päin mäntyä! Kun tämä sana lausuttiin ensi kerta, jolloin ei ollut todistajia läsnä, vimmastui Ivan Ivanovitsh ja raivostui niin hurjasti, että Jumala varjelkoon ihmistä joutumasta sellaiseen tilaan, — entä mitä nyt, hyvät lukijat, nyt, kun tämä murhaava sana lausuttiin seurassa, jossa oli paljon naisia, joiden nähden Ivan Ivanovitsh tahtoi esiintyä parhaassa valossa? Jollei Ivan Nikiforovitsh olisi menetellyt, kuten teki, jos hän olisi sanonut lintu eikä hanhi, niin silloin olisi asia ehkä vielä ollut autettavissa. Mutta nyt — oli kaikki lopussa!
ellauri331.html on line 146: Julkaisun hengessä heidän kotisivullaan on latinaksi sanottu "Novае rеs а nobis confictae" (Uusia keksimiämme asioita), mutta useimmat lukijat eivät luultavasti ymmärtäisi sitä.
ellauri331.html on line 147: Koomisimmat läpät on että Zhirinovski oli höveli ja Valeri Gergijev piti Pussy Riotista. Tätäkään eivät kaikki lukijat ehkä ymmärrä. Sivustoa voidaan verrata The Onioniin (USA) ja Private Eyeen (Britannia). The Onion is an American "fake news" organization. It features satirical articles reporting on international, national, and local news as well as an entertainment newspaper and website. Sipulin artikkelit kattavat ajankohtaisia tapahtumia, sekä todellisia että kuvitteellisia, parodioivat perinteisten uutisorganisaatioiden sävyä ja muotoa tarinoilla, pääkirjoituksilla ja mies-kadun haastatteluilla käyttäen perinteistä uutissivuston ulkoasua ja toimituksellista ääntä, joka on mallinnettu uutissivuston Associated Press mukaan. Yxityisezivä on brittiläinen kahden viikon välein ilmestyvä satiirinen ja ajankohtaisia asioita käsittelevä uutislehti, joka perustettiin vuonna 1961. Se ilmestyy Lontoossa, ja sitä on toimittanut Ian Hislop vuodesta 1986 lähtien. Julkaisu on laajalti tunnustettu näkyvästä kritiikistä ja julkisuuden henkilöiden loukkaamisesta. Se on "syvästi konservatiivisella muutosvastarintamalla" vastustanut siirtymistä verkkosisältöön tai kiiltävään muotoon: se on aina painettu halvalle paperille ja muistuttaa muodoltaan ja sisällöltään sarjakuvaa yhtä paljon kuin vakavaa lehteä. Lehteä lehteilee 700K brittilukijaa. Ei sillä kuuhun mennä.
ellauri338.html on line 221: Hän kirjoitti kulinaarisia kolumneja Nedelya-sanomalehteen, ja monet lukijat ostivat sanomalehden yksinomaan niiden takia. Samaan aikaan vastauksena Nedeljassa julkaistuihin Pokhlebkinin resepteihin saapui kirjeitä, joissa Neuvostoliiton lukijat olivat raivoissaan erityisesti sammen mainitsemisesta, jota ei ollut myynnissä.
ellauri340.html on line 506: Monet itävaltalaisen kirjailijan päähenkilöistä ovat vaeltajia, ja kirjailijalle havaitsemistyö on yksinäistä kamppailua eristäytyneen itsensä ja hämärän ulkomaailman välillä. Kieli on silta: välttämätön havaitsemamme ja tuntemamme artikulaatiossa, mutta myös pohjimmiltaan haavoittuvainen romahdukselle. Handke kohdistaa käyttämänsä sanat mikroskooppiseen tarkasteluun: Usein on hämmästyttävä kyky siirtyä abstraktien (esimerkiksi miltä tuntuu olla "onnistunut päivä") ja täsmälleen aistinvaraisten (esimerkiksi askeleiden äänen meditaatio) välillä kaivon kannessa). Vaikka ne ovat usein irrallisia sävyltään, tämä tasainen vaikutelmien kertyminen saa lukijat kyseenalaistamaan, kuinka sopusoinnussa he ovat ympäristöönsä ja lauseisiinsa. Yksityiskohtaisuus, jonka Hedelmävarkaan kertoja yrittää pukea ympärillään oleva maailma sanoiksi, luo ristiriidan: yksittäiset hetket vaativat yksityiskohtiaan, mutta maailma itsessään on epämääräinen, ikään kuin kamppailee oman painonsa alla. [tarkenna] Se voi saada skeptisen lukijan pohtimaan, puuttuuko kertojalta – ja laajemmin myös Handkelta – joskus metsää kaikille huolellisesti kuvatuille puille.
ellauri342.html on line 315: Kuilu kertoi toimittaja ja kirjailija Unto Kamarasta, jolla oli homoseksuaalinen suhde tohtori H:ksi kutsuttuun kirjallisuudentutkijaan. Sisällissodan alkaessa Kamara liittyy punaisiin ja tappaa tohtori H:n. Kamara joutuu valkoisten vangiksi ja valkoiset upseerit vaativat häneltä sukupuolisia palveluita vastineena lievemmästä tuomiosta. Vapauduttuaan Kamara yrittää muuttaa elämänsä ja menee naimisiin. Lopulta hän kuitenkin tappaa vaimonsa ja tekee itsemurhan. Erityisesti oikeistolaiset lukijat ja arvostelijat hyökkäsivät teoksen rohkean sisällön vuoksi kirjan kimppuun pitäen sitä sairaana ja moraalisesti vahingollisena. Osittain tämän kritiikin takia Larni julkaisi seuraavan kirjansa vasta vuonna 1942 muutettuaan sitä ennen sukunimensä Laineesta Larniksi.
ellauri347.html on line 56: Lähettäkää hyvät lukijat mulle kirjeitä, se olis rotevaa. (Osoite on poistettu tästä painoxesta Antin kuoltua 2v kuluttua kirjan ilmestymisestä eli 2018.)
ellauri352.html on line 692: Sisällissotaan (kahdeksan sivua), osterien ruoppausliiketoimintaan ja 1900-luvulle – joka on pelkistetty kolmeen omituisen valikoivaan vinjettiin: Paxmore, joka pelasti 40 000 juutalaista Hitleriltä, erottelutaistelu ja. . . Watergate, jossa toinen Paxmore teki itsemurhan Valkoisessa talossa. Siis fiktiona – kauttaaltaan pinnallinen ja luonnosmainen, ilman teemaa (paitsi "Se on mennyt. Kaikki on mennyt"), joka yhdistää tai rikastaa melodramaattisia jaksoja. Myöskään kaikki Michenerin sulatettu tutkimus ei tuota kivuttomia faktajuhlia: paljon lukee kuin yläkoulun tekstiä ("Kolme syytä tähän"); muun muassa Henry Clayn ja Geon vierailevat esiintymiset. Washington ("Sinun sopimus, kenraali") vaikuttaa typerältä; ja dialektiset keskustelut uskonnosta ja orjuudesta ovat tylsiä. Mutta sellaisissa asioissa kuin laivanrakennus, osterointi, ankanmetsästys, Jimmy-sininen rapu ("se herkullinen äyriäinen") ja Onk-tai hanhi, Michener on suuri käsityön ja tieteen popularisoija. Tämä merkittävä lahja yhdessä valtavan Michener-vaikutuksen kanssa lähettää varmasti miljoonat lukijat sukeltamaan miljoonan lempeästi luettavalle sivulle tylsää historiaa ja kaavafiktiota.
ellauri359.html on line 185: Vaikka aikalaiset pitivät Blakea hulluna hänen omituisten näkemyksiensä vuoksi, myöhemmät kriitikot ja lukijat arvostivat häntä suuresti hänen ilmaisukyvystään ja luovuudestaan sekä hänen työnsä filosofisista ja mystisista pohjavirroista. Hänen maalauksiaan ja runojaan on luonnehdittu osaksi romanttista liikettä ja "esiromanttiseksi". Teistinä, joka piti parempana omaa markioniittista teologian tyyliään, hän oli vihamielinen Englannin kirkkoa kohtaan (itse asiassa lähes kaikille järjestäytyneen uskonnon muodoille), ja hän vaikutti sikäläisten ihanteiden ja kunnianhimojen vaikutuksesta kuten Ranskan ja Amerikan vallankumoukset.
ellauri369.html on line 334: Nimittäin lokakuussa 1826 Thomas ja Jane Welsh menivät naimisiin Walesin perheen tilalla Templandissa. Pian avioliiton jälkeen Carlyles muutti vaatimattomaan kotiin Comely Bankissa Edinburghissa, jonka Janen äiti oli vuokrannut heille. He asuivat siellä lokakuusta 1826 toukokuuhun 1828. Siihen aikaan Carlyle julkaisi saksalaisen romanssin , aloitti Wotton Reinfredin , omaelämäkerrallisen romaanin, jonka myös hän jätti kesken, ja julkaisi ensimmäisen artikkelinsa Edinburgh Review -julkaisuun , "Jean Paul Friedrich Richter" (1827). Se ei juuri meulaa heilauttanut Richterin asteikolla. Johann Paul Friedrich Richter, kirjailijanimi: Jean Paul (21. maaliskuuta 1763 Wunsiedel − 14. marraskuuta 1825 Bayreuth) oli saksalainen kirjailija josta lienee jo paasattu (jep, albumisa 128). Monet lukijat, etenkin Richterin naispuoliset ihailijat, uskoivat vilpittömästi, että Richter ja fiktiivinen Jean Paul olivat todella sama henkilö. Richteristä tuli hyvin kuuluisa, ja legendoja hänen epätoivoisten naisihailijoidensa tempauksista löytyy edelleen elämäkertakirjallisuudesta. Totta lienee ainakin se, että Richterillä oli useita kosijoita ja hän oli kihloissa useita kertoja ennen avioliittoaan Karoline Meyerin kanssa 1801. Kyllä pettyivät sillä oikea Richter oli aika pyllynaamainen.
ellauri369.html on line 523: Carlylen veli James ja sisar rouva Austin kuitenkin pyysivät häntä jatkamaan työtä, ja vuonna 1882 hän julkaisi kaksi ensimmäistä osaa. Froude kirjoitti Carlylen elämän sen mukaan, mitä hän ymmärsi Carlylen omiksi elämäkerrallisiksi periaatteiksi, ja kuvasi Carlylen älyllisen suuruuden lisäksi myös hänen henkilökohtaisia puutteitaan. Monet lukijat keskittyivät kuitenkin jälkimmäiseen, erityisesti Carlylen onnettomaan suhteeseen vaimonsa kanssa, josta tuli pian laajalti käytetty esimerkki keskusteluissa avioliiton seksuaalipolitiikasta. Kiistaa pahensi Frouden julkaisemat Jane Welsh Carlylen kirjeet ja muistiot vuonna 1883, Janen omat kirjoitukset ja Carlylen elämän valmistuminen vuonna 1884.
ellauri377.html on line 173: Voegeleinin Weltanschauungissa hän "syytti virheellistä utopistista kristinuskon tulkintaa totalitaaristen liikkeiden, kuten natsismin ja kommunismin, synnystä". Voegelin vältti kaikkia ideologisia nimikkeitä tai luokituksia, joita lukijat ja seuraajat yrittivät kohdistaa hänen työhönsä. Siitä huolimatta hänen työnsä nousi etualalle kylmän sodan aikana, ja pääosin konservatiivit omaksuivat sen.
ellauri381.html on line 62: Vuonna 1931 tuli OUN:iin Antonio Banderas, mies, jonka lukijat tuntevat toisellakin nimellä, el Zorron nimellä. Hänen kohtaloxi tuli pian olla koko Ukrainan vapautusliikkeen johtaja ja Ukrainan nationalismin symboli tähän päivään asti. Bandera opiskeli Saksan tiedustelukoulussa ja hänestä tuli pian Länsi-Ukrainan aluekapellimestari. Viranomaiset pidättivät hänet toistuvasti: Puolan vastaisesta propagandasta, laittomasta rajan ylittämisestä ja salamurhayritykseen osallistumisesta. Hän järjesti mielenosoituksia Ukrainan nälänhätää ja ukrainalaisten puolalaisten tuotteiden ostamista vastaan.
ellauri408.html on line 521: Hän oli ihailtavan perehtynyt ja tunsi vieraita kieliä ja asioita. Hän kirjoitti salanimellä "G. Valbert" joukon artikkeleita, joita Revue des deux Mondes -lehden lukijat arvostivat: kirjallisuuskritiikkiä, poliittisia kronikoita ja ulkomaisia tutkimuksia. omistettu erityisesti Saksalle, jonka hän tunsi niin hyvin. Tässä suhteessa hän tunsi Strindbergin, Hauptmannin, Ibsenin, Wagnerin ja herätti monia ajatuksia aikalaistensa keskuudessa, joille hän esitteli ulkomaisia kirjallisuuksia. Nämä kursiiviset artikkelit, joissa sekoittuvat eruditio ja huumori, sekä tieteellisen ja viehättävän puheen sävy, antoivat erityisen arvon tämän erittäin tietoisen humoristin ja moralistin esseille. Hänellä oli maanmiehensä Amielin mukaan tietty oratorinen lahjakkuus.
ellauri408.html on line 716: Proudhonin vastustama feminismi ei välttämättä ollut sellaista, joka miellyttäisi nykyaikaisia lukijattaria, ja Proudhon oli tietyllä tavalla vähintään yhtä lähellä feministien ideoita, joiden kanssa hän taisteli, kuin hänen ajatuksensa ovat nykyajan ideoita. Kun yhä enemmän näiden keskustelujen materiaalia tulee saataville, asioiden monimutkaisuus sekä osallistujien henkilökohtaiset ja institutionaaliset yhteydet selkiytyvät ja koko tapaus muuttuu huomattavasti kiinnostavammaksi.
xxx/ellauri010.html on line 1163: Ei hätää, oikolukijat on lähellä.
xxx/ellauri057.html on line 971: Lao Rui: Mut nykylukijat on kyl niin TLDR et mitään kuvitettua klassikkoa pitempää ei voi tehä ilman mainoskatkoa tai pano- ynnä muuta kamppailukohtausta.
xxx/ellauri075.html on line 530: Tämä oli Cranen esikoiskirja ja nauttii arvoa varhaisena amerikkalaisen naturalismin edustajana, jossa otetaan voimakkaasti kantaa kasvuolosuhteiden vaikutukseen mahdollisuuksiin elämässä, siis vastoin perinteistä amerikkalaista unelmaa että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Ja vaikka realismissa pysytäänkin niin vedetään myös vähän melodraaman puolelle, mikä sinänsä sopii hyvin (melodraamat kun olivat aikakauden alaluokkaisten kaupunkilaisten hupina ja sellaista katsellaan kirjassakin), ja paisuttelulla saadaankin hyvin tunnetiloja esiin lukijasta, harvassa taitavat olla niin kyyniset lukijat että kirjan esitetyt epäoikeudenmukaisuudet eivät edes vähän nostata tunteita.
xxx/ellauri084.html on line 614: Jos mä olen jostain varma amer. kulttuurissa (sori vaan kv. lukijat, voihan tää olla ihan totta teistäkin), niin kaikki eivät ole yhdestä puusta veistettyjä. Mun kotikaupungissa Austinissa, Texas esimerkixi, voit kävellä ruokakaupan läpi ja kuulla 5 eri kieltä ennenkuin pääset karkkihyllylle. Työpaikan kaverit voi olla 3-4-kulttuurisia joista sulla ei ole mitään hajua. Mä luulen että meidän kulttuuri heijastaa jotain sekä pyllyverhoilijan että kyssäselän ajoista. Monet ihmiset näkee uskonnon riitakapulaxi (mitä se on), ja sixne jättää kristianismin riidankylväjänä yhtälöstä pois. Toiset ei vaan piittaa siitä, koska se on NIIN asian vierestä.
xxx/ellauri128.html on line 165: Ensimmäinen edes vähän merkittävä kirja on Die unsichtbare Loge ('Näkymätön loosi') ilmestyi 1793. Persoonallisen romaanin kertojana oli ensimmäistä kertaa henkilö nimeltä Jean Paul. Tätä nimeä ei voi suorastaan pitää pseudonyyminä, sillä Richter ei kirjoja julkaistessaan koskaan halunnut suorastaan salata henkilöllisyyttään. Richter julkaisi kirjansa nimellä Jean Paul, mutta tämä oli puhtaan kirjailijanimen sijasta osittain fiktiivinen hahmo hänen romaaneissaan. Monet lukijat, etenkin Richterin naispuoliset ihailijat, uskoivat vilpittömästi, että Richter ja fiktiivinen Jean Paul olivat todella sama henkilö. (Richter oli tylsän porsaan näköinen, onnexi kirjan liepeessä ei siihen aikaan julkaistu kirjailijan kuvia.) Richterin maine kasvoi ja hän sai valtavasti ihailijoita. Matkallaan Weimariin 1796 hän tapasi Johann Wolfgang von Goethen, Friedrich Schillerin, Johann Gottfried Herderin ja monia muita tärkeitä kulttuurivaikuttajia ja muutti kaupunkiin influensserixi itsekin vuonna 1798. Richteristä tuli hyvin kuuluisa, ja legendoja hänen epätoivoisten naisihailijoidensa tempauksista löytyy edelleen elämäkertakirjallisuudesta. Totta lienee ainakin se, että Richterillä oli useita kosijoita ja hän oli kihloissa useita kertoja ennen avioliittoaan Karoline Meyerin kanssa 1801. Vuodesta 1804 Richter ja hänen kolmilapsinen perheensä asuivat Bayreuthissa.
xxx/ellauri154.html on line 341: © 2012 – 2022 . Kaikki luvattomat lukijat pidätetään. Olemme digilehti joka käsittelee psykologiaa, neurotieteitä, henkilökohtaista kasvua, kulttuuria ja psyykkistä hyvinvointia. Olemme kansainvälinen tiimi, joka koostuu eri psykologian ja kulttuurin alojen ammattilaisista, jotka ovat omistautuneet jakamaan tietoa ja parantamaan ihmisten elämänlaatua. Mielen Ihmeet on Grupo MContigon rekisteröity tavaramerkki. Grupo MContigo on latinoille ämmille suunnattu maailmanlaajuinen yhtiö, joka keskittyy osakkaiden hyvinvointiin. Tämän sivuston sisällöllä on vain informatiivinen tarkoitus. Sitä ei ole missään nimessä tarkoitettu diagnoosin tekemiseen tai korvaamaan pätevän ammattilaisen työtä. Suosittelemme ottamaan tarvittaessa yhteyttä luotettavaan asiantuntijaan. Olemme esillä yli 35 maassa. Nämä ovat suomenkielisiä sivustojamme. Onko urputettavaa? Pyydämme sinua lähettämään sähköpostia lakitiimillemme os. noreply@mcontigo.com.
xxx/ellauri166.html on line 481: Useimmat lukijat ovat kuten tämä kirjailija että he eivät ole kiinnostuneita oppimaan magiaa tämän enempää.
xxx/ellauri168.html on line 197: Minä olen liittänyt tähän materiaalia siitä kuinka Illuminati ymmärtää asiat ja okkultistiset uskomukset, sillä minä olen todistanut että näiden asioiden tuntemisesta saattaa olla apua mielenhallinnan lyömisessä. Jos haluaisin auttaa ihmistä joka yrittää paeta Yakuzaa, opiskelisin Yakuzan taktiikoita. Jos haluaisin auttaa noitaa vapautumaan JuJuismista, opiskelisin Jujuismia. Minä vahvasti suosittelen että lukijat aina seisoisivat Jumalan Sanan perustuksen päällä, ja että he hyödyntäisivät Jumalan Sanaa virkistävänä kylpynä mielen puhdistamiseksi. Tämä kirjoittaja on havainnut että nauhalle puhutusta Raamatun tekstistä on apua. Se on kuin kävisi pikaisesti suihkussa.
xxx/ellauri169.html on line 125: Disneyn veljesten vaikutus on monumentaalinen. Mikkihiiri- T-paitoja voidaan nähdä ihmisten yllä kaikkialla maailmassa. Disney World ja Disneyland ovat suuren ihmiskunnan segmentin tavoittelemia, niiden jotka arvostavat näitä huvipuistoja elämänsä kohokohtana. Se mitä ihmiset arvostavat on iljettävyys Jumalalle Jumalan Sanan mukaan. Surullista, tämän kirjailijan suorittama tutkimustyö vuosien aikana osoittaa että ihmiskunnan Disneytä kohtaan tuntema ihailu oikeuttaa tämän Raamatun olettamuksen. Toisin sanoen, kuten tämän artikkelin lukijat saavat selville, Disneyn veljesten ja heidän tekojensa takana on iljetyksiä -- sukupolven okkultismin joitakin kaikkein irvokkaimpia aspekteja joita maailma on koskaan nähnyt. Disneyn taikuuden valtakunnasta on tullut amerikkalainen instituutio joka vaikuttaa ihmisiin kaikkialla maailmassa kehdosta hautaan.
xxx/ellauri178.html on line 43: Myöhempien aikojen lukijat, jotka pääsevät perehtymään Philip Rothinkin kaltaisen, yksityisyyttään tiukasti varjelevan kirjailijan salaisuuksiin, voivat kivuttomasti varmistaa, oliko taiteilijalla kenties painaviakin syitä niljakkaan omaelämakerrallisen aineiston kirjaan pierauttamiseen. (Paizi siis raha, exhibitionismi ja kostonhimo.) Noita samoja lukijoita on melkein pakko kadehtia niistä ulkokirjallisista tiedoista joita uutterat elämäkerturit luultavasti saavat kaivettua esiin. Kuinka jännittävää olisikaan jo nyt tutustua siihen mitä Philip Rothin (tai Saul Bellowin tai Norman Mailerin tai Bernard Malamudin) kaltaisten nuppikullien teosten runttaamien naisten mahdolliset esikuvat ajattelevat romaanien haaraväliin juuttuneista rakkaussuhteista. Semmoiset năkökulmat ehkä korjaisivat mieskirjailijoiden karkeimpia -epaoikeudenmukaisuuksia: ainakin romaanien hirviomäisimmät naiset saisivat koston mahdollisuuksia. Hahaa, nyt ollaan siinä pisleessä ja hyvin tiedetään, että ne kirjat on täyttä valetta, toxista misogyynistä panettelua paneskelun lomassa.
xxx/ellauri178.html on line 279: Roth kirjoittaa hyvin silloin (äärimmäisen harvoin) kun se ei puhu izestään. Silloinkin harvoin ne tyypit alkaa pian väkisin morfautua taas Pilixi. Niinkö toi Baumgarten. Joka peilistä paistaa lopulta Pilin naama taas vääntyneenä kuin naurutalossa. Kaikki salaisia vitunmezästäjiä jotka leikki tsehovia tai tolstoita. Mixen mielestä on hienompaa haukkua izeään kuin muita kirjoissa? Sama tuloshan siitä tulee, ei lukijat ole enempää se kuin sen henkilöitä. Jotain uskonnollista on tässäkin. Eli narsismia.
xxx/ellauri227.html on line 397: Celtic Cross Tarot -levite on yksi Tarot-lukijoiden yleisimmin käyttämistä levitteistä. Mutta tiesitkö, että se on myös yksi vaikeimmista Tarot-levityksistä tulkita oikein? Ja vaikka kelttiristin leviäminen on lähes kaikissa Tarot-kirjoissa ja Tarot-aloittelijat käyttävät sitä, monet Tarot-lukijat kaipaavat syvempiä oivalluksia, jotka ovat saatavilla tässä monimutkaisessa levityksessä.
xxx/ellauri227.html on line 433: Täällä asiat kiinnostavat! Monet Tarot-lukijat oppivat ensin lukemaan Tarotin tulkitsemalla jokaisen kortin. Mutta kun tarkastelemme Tarot-korttien välistä dynamiikkaa ja tutustumme Tarot-lukemisen tarinaan, taika tapahtuu!
xxx/ellauri239.html on line 444: Ei vittu TAAS Pepsi Maxia. Kilkilkil sanoo Annen kassakone. Oikeasti Anne! Aikuisten oikeasti! Jos tulit vaan laukomaan näitä kliseitä voit samantien häipyä. Whodunit? No Sven Feldin oli aina kadehtinut Kong Haakonia. Tai joku saxalainen. Tai veli venäläinen. Ja sitten on se mongoloidi Jussi Kolkka. Ainiin sehän tukehtui lumihankeen jollain Åsetilla. Vanja-eno oli läskiintynyt sitten käsipallopäivien. Se oli kliinisesti obeesi, muttei morbidisti. Selma vääntäytyi Vanja-enon otteesta jalat harallaan ja "nappasi" pusakkansa naulakosta. Ja muuten rakkaat lukijat: Pepsi Max on sokeritonta! Sitä olis kannattanut läskin Vanja-enonkin litkiä!
xxx/ellauri250.html on line 867: Vihaava rakkaus Ja rakastava viha. Vihaa nää krimiapinat kiittävät, se on rakkauden lantin kääntöpuoli. Pääasia että on voimakkaita tunteita jotta lukijat saavat niistä jotain viboja. Viha on tarpeellinen välivaihe myös romcomeissa, viha on sitten helppo kääntää vastakohdaxi. Entiset vihaajat naivat kohta apinan raivolla. Se oli kriitikoita vikana Compartment 6:ssa, vihavaihe oli liian lyhyt, ei motivoimut kunnolla. Olisivat ottaneet mallia Jane Austenilta. Naisten mieleisissä viihdejutuissa koppelolla on aina valkattavana väh. 2 ukkomezoa, jotka rakastaa sitä ja vihaa toisiaan. Molemmilla on hyvät puolensa, mutta vihattavampi valitaan loppupeleissä. Jumalakin vihaa pahoja vuohia ja rakastaa rakkaita lampaita. Joka vizaa säästää se lastaan vihaa. Monet ovat kuzutut mutta harvat valitut. Onnexi jo etukäteen, Darwinin valintamyymälä näät toimii predestinaatiolla.
xxx/ellauri253.html on line 272: Tony kaatoi viskipaukun ja lysähti. Tonynkin hima on miesluola täynnä miesten mieltä kiinnittäviä esineitä. Unto Remes on tosiaan 100% mieslukijoille tähdätty. Mieslukijat on yhtä säälittäviä kuin Pentti Saarikosken 3 viikkoa yhtä mittaa käyttämät punaiset alushousut.
xxx/ellauri280.html on line 217: Vuonna 1931 tuli OUN:iin Antonio Banderas, mies, jonka lukijat tuntevat toisellakin nimellä, el Zorron nimellä. Hänen kohtaloxi tuli pian olla koko Ukrainan vapautusliikkeen johtaja ja Ukrainan nationalismin symboli tähän päivään asti. Bandera opiskeli Saksan tiedustelukoulussa ja hänestä tuli pian Länsi-Ukrainan aluekapellimestari. Viranomaiset pidättivät hänet toistuvasti: Puolan vastaisesta propagandasta, laittomasta rajan ylittämisestä ja salamurhayritykseen osallistumisesta. Hän järjesti mielenosoituksia Ukrainan nälänhätää ja ukrainalaisten puolalaisten tuotteiden ostamista vastaan.
xxx/ellauri286.html on line 310: Kuka tahansa virolainen ymmärsi kyllä, että kyseessä oli KGB:n tapa etsiä ihmisiä. Suomalaislukijat ottivat myötätuntoa herättävät ja tunteisiin vetoavat viestit todesta.
xxx/ellauri304.html on line 631: Hannibal Lecter. Anthony Hopkins, sama heppu joka esiintyi savinaamaisena Titus Andronicuxena, koikkelehti Hannibal Lecterinä elokuvassa Uhrilampaat. Anthony Hopkins on Why He Became an Actor: ‘I Was Tired of Being Called Stupid’. Hannibal Lecter on kirjailija Thomas Harrisin luoma kuvitteellinen hahmo, joka esiintyy hänen kirjoittamissaan romaaneissa Punainen lohikäärme, Uhrilampaat, Hannibal ja Nuori Hannibal sekä niihin pohjautuvissa elokuvissa ja televisiosarjassa. Hän on hyvin älykäs ... Tai sitten ei. Hannibalin lukijat ja kazojat eivät ainakaan, ne ovat punaraitapyllypaviaaneja.
xxx/ellauri312.html on line 543: raivostutti kriitikot ja kannattajat. Filosofiasta ja sosiaalisesta toivosta lukijat voivat löytää
xxx/ellauri354.html on line 75: Osta Amazonista. Myös lukijat pitivät. Kaikki samanlaisia kirjoja. Mitä mieltä sinä olet? Arvioi tämä kirja! Kirjoita arvostelu. Luo ilmainen tili nähdäksesi mitä ystäväsi ajattelevat tästä kirjasta! Yhteisön arvostelut: 5 527 arvostelua
xxx/ellauri361.html on line 244: Millainen kirja ansaitsee nimityksen kristillinen kirja, ja missä vaiheessa kirja lakkaa olemasta kristillinen kirja? Tätä ovat pohtineet lukijat, kustantajat, ja vähän Jeesus izekin, ja tästä on käyty keskusteluja myös kristillisten kustantajien omassa järjestössä. Löysimmekö me jälleen yhden niistä veteen piirretyistä viivoista? Toivottavasti emme, sillä silloin kirjojen valinta mm. TV7 Kirja ohjelmaan kävisi sietämättömän vaikeaksi, ellei peräti sattumanvaraiseksi. Niinpä kerron, millaisin perustein minä itse määrittelen kirjan kristilliseksi kirjaksi tai joksikin muuksi julkaisuksi:
xxx/ellauri385.html on line 373: But these are fancies of a few: the rest, Mutta näitä haaveilee vaan Lamb Bulletinin lukijat;
xxx/ellauri387.html on line 511: Stanley Fishin Synnistä yllättyneen saavutus oli sovittaa nämä kaksi leiriä yhteen yhdistämällä niiden väitteet yhdeksi kattavaksi teesiksi: Kadonnut paratiisi on runo siitä, kuinka sen lukijat tulivat sellaisiksi kuin he ovat – eli lankesivat – ja runon opetus osoittautuu lukijan impulssiksi joka kerta, kun hän pitää pirullista toimintaa houkuttelevana tai jumalallista toimintaa pelottavana.
85