ellauri041.html on line 290: Luen oikeastaan vaan yhtä kirjaa, koska kaikki lukemani muodostaa toisiaan täydentävän kirjaston josta rakennan maailmankuvaa kuin muurahainen tai hämähäkki. Kaikki liittyy kaikkeen. (Joo on mulla paljon tätäkin. Kaikki kelpaa, sillä kaikki on tätä samaa. It's turtles all the way, kaikissa rorschach läikissä riisuuntuu vähäpukeisia naisia (l. termiittiapinoita). Ajatus askartaa. Oma vika, mix näytätte niin rumia kuvia.)
ellauri053.html on line 1022: Lähestulkoon kaikki lukemani runot Rampelta on aivan hanurista. Kuin jotain marketin taustamusaa syntikalla säestettynä. Siis aivan karamellia, kuin New Hampshiren jenkkikarkkikaupasta jossa oli kilometrikaupalla pelkkää pahaa mässyä.
ellauri062.html on line 520: Runojen avautumattomuudesta huolimatta bloggari on tyytyväinen, että lukaisi Quasimodon runokokoelman. Siksi, että voi nyt sanoa lukeneensa yhtä italialaista runoilijaa. Ja on hyvä haastaa itsensä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Ja jo siksikin, että hiljattain lukemani dekkarin Komisario Bordellin nimihenkilö mainitsi Quasimodon nimen muistellessaan jotain runoa! Intertextuaalista! No mäkin kexin tän Guasimodon vaan Yli-Neuvokkaan minnekkään johtamattomasta linkistä kirjassa Talvisota-EXTRA.
ellauri110.html on line 474: Pillerisuosta Hande nousi kirjottamalla sen ekan lukemani Hande-kirjan, nimittäin Kuinka monta kertaa tapasin Liisan. Eli kuinka monta kertaa bylsin irto- ja hajanaisia. Kuka ne jaxaa laskea, paizi Georges Slimenon.
ellauri155.html on line 63: Turtiainen jatkoi: ”Arvoisa puhemies ja kollegat. Jos tuo lukemani viesti ei kosketa teitä tai jos se synnyttää teissä halveksintaa joitakin ihmisryhmiä kohtaan tässä maassa, hävetkää ja häipykää välittömästi tästä talosta. Vain isänmaamme ja kansamme vihollinen kykenee aiheuttamaan kymmenilletuhansille hoitajille kärsimystä kiitokseksi heidän työstään.
ellauri161.html on line 177: Tähän mennessä lukemani esseet ovat pääosin tunnetason viittauksia eräänlaiseen ideologisesti vahvan uskon omaavan ihmisen impotenttiin raivoon. Muistakaa nyt tämä: Mies on kaikkein vaarallisimmillaan, kun hän luulee tuntevansa totuuden. Niinpä, kun kertomansa mukaan Antti ähkii ja puhkii täyttäessään lomakkeita, jotka kategorisoivat hänet mieheksi tai naiseksi (voi ei!), kun hän joutuu toteamaan, kuinka paljon hän tienaa (ettäs kehtaavat!), kun hänen on julistauduttava ammatin harjoittajaksi (mitä vielä?). Hän toteaakin: "En koskaan ole kärsinyt niin paljon". Nyt seuraa psykoanalyyttistä analyysiä (varoitan!): Nyölénin kärsimykset lomakkeiden edessä on merkki, ei vihasta, vaan raukeamattoman halun (ehkä käsittelen tätä termiä myöhemmin) aiheuttamasta syyllisyydestä, joka on outo ja alituinen haave yhteydestä, täyttymyksestä.
ellauri263.html on line 614: is a 1990 novel written as a collaboration between the English authors Terry Pratchett and Neil Gaiman. Se taisi olla ensimmäinen lukemani Pratchett. Käytin Crowleyta salasanana joskus 2000-luvun alussa. Alzheimeriin sittemmin kuollut länkkärihattuinen Pratchett antoi juutalaisen Neil Gaimanin kanssa kirjoittamassaan saatanallisessa niteessä Good Omens pirulle nimexi Crowley.
ellauri288.html on line 445: 13-vuotias. Meillä ei ollut paljon kirjoja kotona: pommituksen aikana melkein kaikki paloi. Mutta äitini ja isoisäni ostivat jotain, enimmäkseen kirjoja ranskaksi ja venäjäksi - nuoruudessaan äitini asui useita vuosia Pariisissa ja työskenteli sitten ranskan opettajana. Mutta hän tiesi venäjää lapsuudesta lähtien, kuten melkein kaikki ihmiset hänen sukupolvensa, jotka saivat koulutuksensa kokonaan tai osittain venäjäksi. Siten hänen hyllyllään olivat Pushkinin, Lermontovin, Tšehovin niteet. Eräänä iltana luultavasti yksinkertaisesti siksi, ettei minulla ollut mitään tekemistä, otin Lermontovin valittuja runoja ja aloin selata sitä. Yhtäkkiä tajusin, että ymmärsin enemmän tai vähemmän lukemani. Ja sitten törmäsin runoon "Limalaiva". Luin sen ja lopetin melkein kyyneleet silmissä. Ei niinkään sympatiasta keisarin haamua kohtaan, vaan odottamattomasta tapaamisesta hengen kanssa, runouden voimalla. Tuo koira, runous, hän haukkasi minua, ja jokin minussa muuttui peruuttamattomasti. Siitä lähtien Illalla minusta tuli ensin innokas runon lukija ja sitten yritin säveltää jotain itse. Useiden vuosien ajan luin lähes yksinomaan venäläistä runoutta ja klassista proosaa.
xxx/ellauri202.html on line 78: Kaikki lukemani kolme osaa (kaksi kirjaa) Thibault'n suvusta olivat kelvollisia, mahdollisesti luen myös toiset suomennetut kolme osaa (kaksi kirjaa) myöhemmin. Jos jaxan. Se verran oli pitkäveteisiä. 2 vikaa osaa pitäisi puurtaa vielä ranskaxi.
xxx/ellauri208.html on line 768: Esimerkiksi heppoisesta alusta käy vastikään lukemani Miehelle kuuluu kaikki -romaani (2003), jossa yritysjohtajaa nöyryytetään hänelle nauravien naisten edessä kauppareissulla, joten hän päättää kostaa perustamalla keski-ikäisten miesten ”respect the cock” -tyylisen ukkokerhon, joka aikoo palauttaa miehisyyden kunniaan.
xxx/ellauri306.html on line 688: Pidän siitä, että he eivät ole asehulluja, eivät laita ruokaan niin paljon paskaa kuin meillä täällä, eikä sinun tarvitse mennä rikki, jos koskaan sairastut. Pidän siitä, kuinka jalankulkijaystävällistä se näyttää olevan.. kuinka voit elää puoliksi maaseutuelämää (lukemani perusteella) ja silti käyttää julkisia kulkuvälineitä. En aja autoa ja olen aina halunnut asua jossain "maamaisemmassa" ilman, että joudun asumaan tiheämmin asutulla alueella (ja selviytymään vastaavista vuokrahinnoista). Mikään paikka ei ole täydellinen, mutta jotkut paikat resonoivat kanssasi enemmän kuin toiset. Ajan myötä olen vain pettynyt Yhdysvaltain hallitukseen. Haluan asua jossain, jossa tunnen hallituksen olevan ainakin hieman puolellani. Rikkaat rikastuvat täällä, köyhät köyhtyvät (mutta valtion auttamana), ja me keskimmäiset joudumme "ruuttiin". Minua verotetaan asuinvaltiossani, ja sen lisäksi minun on maksettava tietty summa kuukaudessa sairausvakuutuksestani (joka on työnantajani), mutta kuten viittasit, se ei sisällä lääketieteellisiä korvauksia ja menettelyjä. Olen ollut työssäni lähes 27 vuotta, enkä ole nähnyt korotusta vuoden 2008 jälkeen...vielä, minulle on annettu lisää työtä samalla palkalla. 😥 Työn ja yksityiselämän tasapaino täällä on perseestä. Tunnet syyllisyyttä, jos otat vapaata mihinkään.
11