ellauri020.html on line 462: Takaisiin Nykkiin siis ja Reaganin nousukaudelle. Sattuu surullinen tapaus: lehtimagnaatin koko perhe palaa kotipesälle. Karinka itkeskelee sitä koko aamun. Sitten lounaalle ravintola Sammakkoon. Sielläkin on surullinen tunnelma. Rupert Murdoch keskustelee suu viivana italiaanopukuisten pöydässä. Cindy Adams tuskin kuuntelee tähtöstä. Baronessa di Portanova ja Houstonista lennähtänyt Joan Schnitzel työntelevät ruokaa haluttomasti haarukalla pitkin lautasta. Barbara Walters ja joku ämmä Voguesta saa tuskin sanaa suusta. Saattaahan se olla säänkin syy, ei ainakaan pörssikurssien, mutta Katrinka epäilee sitä. Kaikki ovat huolissaan kun näkevät, ettei paxuinkaan rahatukku eristä huonolta onnelta. Kuolema vaanii viikatteineen myös ökyrikasta. Tähän epäkohtaan suunnitellaan nyt kuumeisesti parannusta. Kuolemattomuus on rikkaimman ppämmän seuraava projekti.
ellauri020.html on line 570: Koko tyttöremmi tulee Katjan kämppään lounaalle. Se valizee kattauxen nro 4 22 eri vaihtoehdosta. Ne on vihkosessa numeroituina polaroidikuvina. Näin säästyy aikaa, ja aikahan on rahaa. Suska kazoo pyntättyjä naisia ja ajattelee: oispa kiva olla rikas eikä myydä lenkkareita hikisukkaisille kundeille. Tuomaan vasemmistofilmit saa jenkeissä vaan mädäntyneitä tomaatteja. Tuomas on työtön, vihainen, haisee viinalta ja huorilta. Suskilla on koti-ikävä. Mut onhan köyhälläkin Losissa paremmat oltavat kuin Prahassa. Aurinko paistaa, palmut huojuu, ulkonakin yöllä tarkenee, kun on maastopaloja. Roskixista löytyy poisheitettynä parempaa muonaa kuin kommareilla tshekeissä. Puolix syötyjä hamppareita ja pizzapaloja. Ja tää vapaus. Saa olla oman elämänsä sankari. Razastaa auringonlaskuun ilman apua. I´m a poor lonely cowboy and a long long way from home.
ellauri021.html on line 328: Sitten Hartolaan Jari-Pekkaan lounaalle.
ellauri053.html on line 841: Isoiskä Thakur kuzui ihmisiä kirjalliselle lounaalle mutta unohti tilata ruuan. Vieraat istui kuivin suin kun se kertoi kaskuja ja nauroi ize päälle. Ajoi kolmipyöräisellä Park Streetillä päällä 2 takkia, toinen nurinpäin.
ellauri071.html on line 91: Kolmiodraaman (Roger, Jessica ja Jeremy) osapuolet ovat menossa klubille yhteiselle lounaalle. Yhteiselle lounaalle? Miäs tämä on olevinaan, Noel Cowardia vai?
ellauri260.html on line 445: Yksi nykyajan suurimmista puutteista on, että meillä on aivan liian paljon pakollista ja aivan liian vähän vapaata työtä. Siksi emme löydä todellista onnea, ei sisäistä yhteyttä koko todellisuuteen. Ennen tarvis herrasmiesprofessorin käydä pitämässä silloin tällöin luento, pasteerata kotiin pitkälle ja kostealle lounaalle, ja seurustella älykkäiden ja kohteliaiden nuorten miesten kanssa iltasella frakkipuvussa. Kuinka toisin onkaan nyt, pakollisia luentoja pilvin pimein, esitelmämatkoja, kirjeitä vastattavana, puhelinsoittoja... Pirun jenkit, ajoivat meidät muutkin tähän!
ellauri362.html on line 98: Koska Charles on selvästi kiinnostunut Miss Jane Bennetistä, Bingleyn sisaret kutsuvat hänet Netherfieldiin lounaalle, mutta kolmen mailin matkalla hän joutuu rankkasateeseen ja vilustuu, mikä vaatii hänen toipumista Netherfieldissä lähes viikon ajan. Elizabeth kävelee Netherfieldiin ja jää koko ajan hoitamaan Janea. Oleskelun aikana Elizabeth ja Darcy jatkavat sanallista miekkailua, mutta hän ei voi olla vaikuttunut naisen ominaisuuksista ja luonteesta. Darcy kirjoittaa kirjeen 15-vuotiaalle sisarlleen Georgianalle Pemberleyssä ja huomauttaa merkittävästä vierailijasta, neiti Elizabeth Bennetistä, joka saa hänet kuulostamaan ja käyttäytymään typerästi.
ellauri382.html on line 628: Koulussa olin kömpelö ymmärtämään sosiaalisia vivahteita ja olin jatkuvan kiusaamisen kohteena. Äärimmäisinä aikoina muistan piiloutuneeni wc:hen lounaalle välttääkseni häpeää olla yksin. Kun päästin spontaanimman, editoimattoman, liian innostuneen itseni ulos, muut pitivät minua omituisena, ylimielisenä ja kutsuivat minua "draaman kuningattareksi". Minusta tuli ylipainoinen, mikä heikensi itsetuntoani entisestään ja sai minut tuntemaan oloni muukalaiseksi obeesien maailmassa. Kun olin 12-vuotias, huomasin olevani tyypin 4 Enneagrammi ja INFJ (introvertti, intuitiivinen, tunteva ja tuomitseva persoonallisuus). Nautin kaikesta, mitä sain tietää erityisherkistä ihmisistä, empatiiasta ja indigolapsista. Vaikka etsintäni alkoi siitä yhdestä kipeästä paikasta, tämä parantavien taiteiden keräämis- ja syntetisointiprosessi historian ja maailman halki on ollut innostava matka, enkä vaihtaisi sitä enää mihinkään.
xxx/ellauri027.html on line 824: Seku näki seuraavan unen. Se oli Pikin kanssa kaupungilla ostoxilla, kun siihen tupsahtivat Airi ja Ketta, hämmästyttävästi muuttuneina, laihtuneina ja kaunistuneina (ei tosin nuorentuneina). Kaljulla Ketallakin oli ällistyttävän runsas tukka ja siinä hieno paxu ponnari, ei se tavallinen kireä rotanhäntä postimaisen klanin takana. Airin ryppyhuulet oli siloteltu botoxilla. Sellainen vähän painajainen. Ne oli hirmu ystävällisiä, työnteli vielä jotain lastenlasta vaunuissa ja pyysivät mukaansa lounaalle. Seku oli jo menossa, kysyäxeen mistä moinen ihme uudistumisleikki oli siunaantunut, mutta muisti sitten Pikin. Oli luvannut mennä Pikin kanssa jotain nokkimaan. Pikiä ei näkynyt, se oli hävinnyt jonnekin, varmaan hypistelemään kuteita. Seku yritti soittaa, mutta puhelin oli oudosti tyhjentynyt ja tahmea, siinä ei ollut mitän tietoja. Pitäisikö siihen sanoa että "puhelin" vai kirjoittaa se? Toiset oli jo etääntymässä, mistään ei nyt tule mitään. Siihen uni onnexi päättyi.
xxx/ellauri123.html on line 963: hänen tulla kanssaan lounaalle Chatfieldeille), ei Lo eikä Hum tietänyt vielä, mitä touhua
xxx/ellauri138.html on line 335: "Päähineistä" puhumattakaan. Päähineet ovat "resitentit kynäilijät", jotka amerikkalaisyliopistojen uskomattoman omahyväisen tavan mukaan asuvat ilmaiseksi yliopistoalueella. Kenties hiän ei pikku Athenassa ollut nähnyt heistä pahimpia, mutta nämäkin kaksi ovat kyllin kamalia. He ilmaantuvat opettamaan kerran viikossa ja he ovat naimisissa ja he tulevat hiänen tykönsä ja ovat mahdottomia. Milloin me menemme lounaalle, Delphine? Anteeksi vaan, hiän ajattelee, mutta ei tehoa. Hiän oli niin kovasti pitänyt Kunderan luennoista siksi että tämä oli ollut aina vähän epämääräinen, joskus jopa vähän nuhjuinen, suuri kirjailija malgré jamais lu vai mikä se oli. Niin hiän ainakin oli kokenut ja siitä hiän oli pitänyt. Mutta tästä amerikkalaisesta minä-olen-kirjailija -tyypistä hiän ei pidä, hiän ei voi sietää sitä, sillä aina kun se katsoo hiäntä, hiän tietää sen ajattelevan: Voithan sinä olla ranskalaisittain itsevarma ja muodikas sivistynyt ja olethan sinä tietysti hyvin ranskalainen, mutta silti sinä olet yliopistoihminen ja minä olen moukka kirjailija-me emme ole tasavertaisia. Nämä elättikirjailijat omistavat kaikesta päätellen suunnattoman paljon aikaa sukupuoliasioille. Niin, sekä runoilijalla että proosakirjailijalla on pääfetissi, ja siksi Delphine puhuu heistä kirjeissään päähineinä. Runoilijalla on Ressu-mallinen antiikkinen lentäjänlakki joka ei sovi kampuxelle ja proosakirjailija on kalju sekä vähän nuhjuinen. Ne ovat olleet 2x naimisissa keskenään ja ovat uskomattoman izerakkaita. Nuorempi se ressukypäräinen on lukenut vähän Bataillea ja vielä vähemmän Hegeliä. Se on ihan sexitön. Vanhat humanistisedät ovat vielä pahempia. Ne vasta izetyytyväisiä ovatkin. Näin kertaa ikääntynyt Peppu vanhoja kaunoja.
xxx/ellauri176.html on line 753: 72. Me läiskäisimme ylävitoset! Mitäs jos pyytäisit aseen ja urinaalin lounaalle? Glockilla oli maalitahraiset haalarit ja Erillä liian tyylikäs musta kotelo. Se on ärsyttävä. Ofelia ja Nemi. Lutka Eri saisi muuten maalata Olli Rehnin ja Pekka Haaviston pisoaarin pohjalle.
xxx/ellauri179.html on line 1040: Ylivedolta tuntui! Totisesti! Yliveto, toden totta. Menin sisään lounaalle.
13