ellauri015.html on line 631: Luultavasti Kohelon Pauli loukkasi sen hartautta,

ellauri047.html on line 897: Hizi et a) raha ja b) muna konfliktit ajoi ihmisiä ennen, kun ei ollut vielä kunnon ehkäisyä. No onhan niitä konflikteja vieläkin, ei liskoaivot ole mihkään surkastuneet. Napsu paljon myöhemmin piti tyylirikkona et Wertherin narsismia loukkasi myös työpaikkakiusaaminen eikä vaan rouva Loten pakit. Antero, jolla oli tekijän tietoa mobbauxesta(kin), piti kritiikkiä aiheettomana.
ellauri160.html on line 78: Li Bai (kiin. 李白, Lǐ Bó tai Lǐ Bái, usein myös muodossa Li Po, jap. Rihaku, 701–762) vietti suuren osan elämästään makaillen. Hän lähti kotiseuduiltaan Sichuanista 26-vuotiaana purjehtien alas Jangtsejoen vartta viettäen huoletonta elämää juopotellen ja tavaten aikansa julkisuuden henkilöitä kehitellen samalla pakkomielteisen runoilijan persoonaansa. 41-vuotiaana Li värvättiin Chang’anin eli nykyisen Xi’anin Hanlin-akatemiaan taolaisen ystävänsä Wu Yunin suosituksesta. Hänestä tuli nopeasti tunnettu, kun runoilija He Zhizhang kuvaili eräästä hänen runoaan The Road to Shu Is Harsh? ylistävään sävyyn. Kuitenkin vain hieman myöhemmin Li loukkasi joitakin vaikuttavia virkamiehiä ja menetti virkansa akatemiassa viettäen loppuelämänsä vaellellen paikasta toiseen.
ellauri258.html on line 307: Kuuluisassa ensimmäisessä sarjakuvassa kumppanista, jolla oli kolme sierainta, Togliatti loukkasi häntä lempinimellä "kolme kertaa idiootti kerrottuna kolmella" ja kutsui häntä "maailman typerimmäksi mieheksi" mielenosoituksen aikana La Speziassa. Vastauksena Guareschi kirjoitti Candidossa, että hän piti sitä "himoittuna tunnustuksena".
ellauri272.html on line 766: Kihlman-kääkkä hurmasi katsojat suorapuheisuudellaan ja rehellisyydellään. Kirjailija kertoi, että hänen vaimoaan Selindaa loukkasi, että aviomies kirjoitti totuuden vaimostaan ja rakastajastaan.
ellauri302.html on line 556: Toisella oleskelullaan Yhdysvalloissa Asch asui ensin Stamfordissa Connecticutissa, minkä jälkeen hän muutti Miami Beachille, jossa hän asui 1950-luvun alkuun asti. Hän loukkasi juutalaisten herkkyyttä vuosien 1939–1949 trilogialla Nasaretilainen, Apostoli ja Maria, joka käsitteli Uuden testamentin aiheita. Huolimatta syytöksistä kääntymyksestä, Asch pysyi ylpeänä juutalaisena; hän ei ollut kirjoittanut trilogiaa kristinuskon edistämiseksi, vaan yritykseksi kaventaa juutalaisten ja kristittyjen välistä kuilua. Suuri osa hänen lukijakunnastaan ​​ja juutalaisesta kirjallisesta yhteisöstä ei kuitenkaan nähnyt asiaa niin. Hänen pitkäaikainen työnantajansa, New Yorkin jiddishinkielinen sanomalehti Forverts, ei ainoastaan ​​luopunut hänestä kirjailijana, vaan myös hyökkäsi hänen kimppuunsa avoimesti Kristinuskon promootion vuoksi. Myöhemmin hän aloitti kirjoittamisen kommunistiselle lehdelle Morgen frayhayt, mikä johti toistuviin kuulusteluihin edustajainhuoneen epäamerikkalaisen toiminnan komiteassa. Vuonna 1953 Chaim Lieberman julkaisi teoksen The Christianity of Sholem Asch, raa'an kritiikin Aschia ja hänen kristologista trilogiaansa kohtaan, joka inhotti jopa joitain Aschin vahvimmista kriitikoista. Liebermanin kirja ja McCarthy Hearings johtivat Aschin ja hänen vaimonsa lähtemään Yhdysvalloista vuonna 1953, minkä jälkeen he jakoivat aikansa Lontoon (jossa heidän tyttärensä asui), Manner-Euroopan ja Israelin välillä. Right on Shulem!
ellauri315.html on line 389: Vuoden 1916 lopussa serbipataljoona tuhoutui ja Gajda loukkasi kuin kirppu Tšekkoslovakian legioonaan (30.1.1917) esikuntakapteeniksi ja nousi nopeasti sotilaallisen hierarkian läpi. Legioonan evakuoinnin aikana toukokuussa 1918 Trans-Siperian rautatien kautta legioonan ja bolshevikien sopu katkesi. Tšekkoslovakian sotilaat valtasivat nopeasti suuret rautatieosuudet Volgan itäpuolella.
ellauri325.html on line 579: Linkomies kirjoitti, että Airo oli alkanut sodan aikana käyttää liikaa alkoholia, mikä oli vähentänyt marsalkka Mannerheimin arvonantoa Airoa kohtaan. Lisäksi Airo oli Linkomiehen mukaan suhtautunut kielteisesti hallituksen kevättalvella 1944 käymiin rauhantunnusteluihin Neuvostoliiton kanssa. Airo kirjoitti närkästyneen palautteen otsikolla ”Soopaa à la Linkomies” sanoen puolestaan, että Linkomies ei ollut ollut lainkaan kiinnostunut rintamatilanteesta. Airoa loukkasi myös Linkomiehen väite, että Airo olisi ollut ”nuoremman kansalliskiihkoon taipuvaisen upseeripolven henkinen johtaja” ja hänen mukaansa ”moisen höpinän” perusteena oli hänen kymmenvuotinen kautensa Upseeriliiton puheenjohtajana. AKS:n yhteydenotosta vallankaappausmielessä hän sanoi "Ei kuulu teille."
ellauri332.html on line 372: Kerrottiin, että Hitchcock käytti elokuvassa oikeita lintuja, mikä tarkoitti, että Hedrenin piti viettää päiviä lintujen kimppuun joutuneena. Jatkuva irtohöyhenien ja löysän linnunkakan hyökkäys loukkasi Tippyn lähes vakavasti ja uuvutti myös henkisest.
ellauri334.html on line 180: Feldman sanoi, että palestiinalaisten siviilien tappaminen loukkasi juutalaisuuden arvoja. "Kaikki tämä on laitonta. Kaikki tämä on juutalaisuuden vastaista", hän sanoi.
ellauri335.html on line 423: Stalinin kuoleman jälkeen Žukov palasi Neuvostoliiton armeijan johtoon. Hän oli jopa Neuvostoliiton puolustusministeri ja NSKP:n keskuskomitean politbyroon jäsenehdokas. Mutta vuonna 1957 Pravda-sanomalehdessä ilmestyi marsalkka Konevin artikkeli, jossa todettiin, että Žukov "armeijana ja valtiomiehenä väärin, puolueettomalla tavalla johtai niin monimutkaista organismia kuin nykyaikaiset asevoimat ja loukkasi törkeästi Leninistiset asevoimien johtamisen periaatteet", "ansioitti ansaitsemattomasti itselleen erityisen roolin suunnitelman laatimisessa strategista hyökkäysoperaatiota varten natsijoukkojen kukistamiseksi Stalingradissa" ja juurrutti "persoonallisuutensa kultin" asevoimiin.
ellauri339.html on line 105: Stalinin kuoleman jälkeen Žukov palasi Neuvostoliiton armeijan johtoon. Hän oli jopa Neuvostoliiton puolustusministeri ja NSKP:n keskuskomitean politbyroon jäsenehdokas. Mutta vuonna 1957 Pravda-sanomalehdessä ilmestyi marsalkka Konevin artikkeli, jossa todettiin, että Žukov "armeijana ja valtiomiehenä väärin, puolueettomalla tavalla johtai niin monimutkaista organismia kuin nykyaikaiset asevoimat ja loukkasi törkeästi Leninistiset asevoimien johtamisen periaatteet", "ansioitti ansaitsemattomasti itselleen erityisen roolin suunnitelman laatimisessa strategista hyökkäysoperaatiota varten natsijoukkojen kukistamiseksi Stalingradissa" ja juurrutti "persoonallisuutensa kultin" asevoimiin.
ellauri370.html on line 705: Kapistraano syytti myös Puolan kuningasta Casimir IV:tä siitä, että juutalaisten erityisoikeudet Puolassa loukkasivat kanonista oikeutta. Kapistran näki Casimir IV:n tappion Konitzin taistelussa vuonna 1454 jumalallisena rangaistuksena kuninkaan käytökselle. Kuninkaan täytyi sitten taipua Kapistranin toiveille ja suorittaa lukuisia pienehköjä pogromeja Puolassa.
ellauri377.html on line 160: Egyptiläisten suhtautuminen juutalaisten Exodus-tarinaan oli laajalti kielteinen koska se loukkasi heidän jumaliaan ja iloosteli heidän kärsimyksillään. Näin se inspiroi egyptiläisiä teoksia, jotka kertovat tarinan uudelleen, mutta muuttivat sen yksityiskohtia pilkatakseen juutalaisia ja korottaakseen Egyptiä ja sen jumalia.
ellauri398.html on line 900: [loukkasivat siitä ja ilmaisivat paheksunnan]. He
ellauri401.html on line 238: Pekka oli omaksunut köyhyyden periaatteen, ja häntä loukkasi yhteiskunnan sisällä esiintyvä taloudellinen ja poliittinen epäoikeudenmukaisuus. Häntä inhotti porvaristossa esiintyvä kyyninen asenne työväen vaatimuksia kohtaan. Yhteiskunnan muuttamisen keinona Ervastin toveripiiri piti luokkien ja ihmisten valistamista: ihmisen järkeä ja ymmärrystä oli valaistava, heidän hyvä tahtonsa herätettävä. Ervastia ja hänen tovereitaan loukkasi se, että yhteiskunnassa saattoi olla ylellisyyttä ja kurjuutta rinnatusten. Heidän omaatuntoaan vaivasi, että oli ihmisiä, jotka kärsivät nälkää, ja perheitä, jotka asuivat kellariloukoissa kärsien vilua ja nälkää, ja työnhakijoita, jotka kulkivat ympäri avuttomina ja kerjäläisinä. Samalla he uskoivat, että yhteiskunta oli parannettavissa, että ulkonaisilla keinoilla eli laeilla ja säädöksillä, saattoi yhteiskuntaa muuttaa. Ervast oli innostunut kommunistisista ja sosialistisista aatteista. Tuon ajan Suomessa politiikka oli juuri jotakin, josta nuoriso ja vähän vanhemmatkin täytyi pitää erossa, mutta Pekan osalta siinä oli kyse reformeista, ei väkivaltaisesta nujakoinnista.
xxx/ellauri044.html on line 772: Voltaire oli porvari aatelismiehenä. Kun se loukkasi nuorta aatelismiestä Chevalier de Rohania, tämän perhe hankki salaisen kuninkaallisen valtakirjan (lettres de cachet), tapahtumakortin joka toimitti sen taas vankilaan kuin monopolipelissä. Ei ihme että Ransu halus muuttaa pelisääntöjä.
xxx/ellauri087.html on line 904: Kihlman hurmasi katsojat suorapuheisuudellaan ja rehellisyydellään. Kirjailija kertoi, että hänen vaimoaan Selindaa loukkasi, että aviomies kirjoitti totuuden vaimostaan ja rakastajastaan. Silti avioliitto kesti yli 50 vuotta. -  En välittänyt muista ihmisistä, Christer Kihlman kertoi tyytyväisenä Efter nio -ohjelmassa.
xxx/ellauri129.html on line 120:
”Eniten loukkasi se salailu”

xxx/ellauri129.html on line 146: Eniten minua loukkasi se salailu. Olisin toivonut, että hän olisi avoimesti sanonut, että haluaa aloittaa elämän toisen kanssa. Olisin antanut hänen mennä. Mutta ei, siihen hänellä ei ollut rohkeutta.
xxx/ellauri165.html on line 444: Hän on neitsyyden malli. Milloin hän loukkasi vanhempiaan, vaikka vain asenteellaan? Täynnä kunnioitusta vanhuksia kohtaan, ilman kateutta ikäisiään kohtaan, hän kävi vain niissä miesten kokouksissa, joissa hänen hyvän hyvyyttään tullessaan ei tarvinnut punastua tai kärsiä vaatimattomuudestaan. Oh lord I am coming!
xxx/ellauri173.html on line 213: Tämän jälkeen Peregrinos vaikuttaa muuttuneen kyynisexi. Hän palasi kotikaupunkiinsa kyynikon asussa ja luopui perinnöstään antaen sen kaupunkinsa asukkaille. Tämän vuoksi kukaan ei syyttänyt häntä isänmurhasta, vaikka tapaus muistettiin edelleen. Peregrinos jatkoi kiertelyään ja oli edelleen läheisissä yhteyksissä kristittyihin. Lopulta hän kuitenkin loukkasi heitä jollakin tavalla, minkä vuoksi hänet erotettiin yhteisöstä. Peregrinos muutti Egyptiin ja opiskeli tunnetun kyynikon Agathobuloksen ”askeesikurssilla”. Tämän jälkeen hän siirtyi Roomaan ja alkoi pilkata roomalaisia valtaapitäviä, keisari Antoninus Pius mukaan lukien. Hän sai paljon seuraajia, ja on mahdollista, että Theageneestä tuli hänen merkittävin oppilaansa tässä vaiheessa. Vaikka Peregrinosta siedettiin alussa, lopulta kaupunginprefekti kuitenkin karkotti hänet.
xxx/ellauri173.html on line 215: Peregrinos siirtyi Kreikan Eliiseen ja jatkoi saarnaamistaan roomalaisia vastaan. Vuoden 153 tai 157 Olympian kisoissa Peregrinos loukkasi varakasta hyväntekijää Herodes Atticusta, jolloin hurjistunut joukko hyökkäsi hänen kimppuunsa ja hän joutui pakenemaan Zeuksen temppeliin. Ateenassa Peregrinos omisti itsensä filosofian opiskelulle ja sai huomattavan joukon oppilaita, mukaan lukien Aulus Gellius. (Gellius kuvaa Peregrinoksen arvokkaaksi ja luonteeltaan lujaksi mieheksi, ja kertoo käyneensä usein tämän majassa Ateenan ulkopuolella kuuntelemassa tämän sekopäitä opetuksia.)
xxx/ellauri174.html on line 209: Vaimon yrmeys ja kylmäily seuraavana aamuna loukkasivat hirveästi ystäväni Edwardin itsetuntoa - pisto sitäkin vaarallisempi, koska se kosketti hänen todellisen rakkauden tunteita vaimoaan, isoa naista kohtaan. "Seuraavana päivänä hänen "tulisijansa" kylmeni. Muutaman päivän kuluttua umpikujaisen ja jäisen sovinnon jälkeen hän tunsi, ettei hän enää nähnyt rouva Andersonissa muuta kuin "lastensa äitiä". Rva Anderson ei päästänyt enää viivalle.
xxx/ellauri237.html on line 237: Liperin laajassa, huonosti hoidetussa seurakunnassa toimiessaan hän osoitti erinomaista intoa, laukkasi liperit liehuen seuroissa, mutta hänen aiheuttamansa hengellinen levottomuus loukkasi esimiehiä, ja seurauksena oli pitkällinen oikeusjuttu, vuoden virkaero ja sakot. Samalla tarkastusmatkan tehnyt Porvoon piispa Johan Molander siirsi hänet 1826 Svartholman vankilalinnoituksen papiksi, mikä käytännössä tarkoitti vankeutta.
xxx/ellauri385.html on line 145: He erosivat vuonna 1886. Heidän yhteiselämänsä oli Rozanoville kidutusta, kuten hänen henkilökohtaisesta kirjeenvaihdostaan ​​käy ilmi. Suslova teki julkisia kateuskohtauksia ja flirttaili hänen ystäviensä kanssa samaan aikaan. Rozanovin tytär Tatjana totesi muistelmissaan: "Suslova pilkkasi häntä sanoen, että hänen kirjoittamansa sepustuxet olivat vain typeriä kirjoja, hän loukkasi häntä ja lopulta heitti hänet pois". Suslova erosi Rozanovista kahdesti, mutta hiän antoi hänelle aina anteeksi ja pyysi palata kotiin. Heidän vihdoin erottuaan Rozanov myönsi: "Hänen temperamentissa oli jotain loistavaa, mikä sai minut rakastamaan häntä sokeasti ja arasti kaikesta kärsimyksestä huolimatta."
xxx/ellauri388.html on line 65: Upseerikoulutuksessa hän joutui auto-onnettomuuteen. RUK:n kuljetusauton tieltä suistumisessa hän loukkasi päänsä, ja hänet vapautettiin kesken palveluksen toivottomana tapauxena. Waltari kirjoitti asevelvollisuusajastaan armeijamyönteisen omaelämäkerrallisen teoksen Siellä missä miehiä tehdään (1931) vielä Tilkassa toipuessaan kuin Marko Tapio. Toisaalta isänsä ystävälle Jalo Sihtolalle lähettämässään kirjeessä Waltari tekee selväksi, ettei viihdy armeijassa. Waltari-tutkija ja panomies Panu Rajala on arvellut, että Waltarin yksi vaikutin armeijamyönteisen teoksen tekemiseen oli, että hänen morsiamensa Marjatta Luukkosen isä oli lääkintäkenraalimajuri Emil Luukkonen ja (unlike Jöns) Waltari halusi miellyttää tulevaa appeaan.
27