ellauri008.html on line 498: Ns. jännät kirjat on enimmäkseen paskoja. Pageturnerit on perseestä, syvältä koko käsite. Hyvän kirjan voi laskee käsistä ja lukee uudestaan. Thrillereihin en koske tikulla. Dekkarista katon ensin lopusta kuka on murhaaja. Jos se on hyvä sen viitsii vielä lukea. Juoni ja kuka voitti on mulle ihan sama.
ellauri041.html on line 281: Muiden izekohtaisuuxien ohessa Italo esittelee kirjansa lopulla 5 tapaa lukea rompskuja. Mikään niistä ei ole tavis tai pikemminkin julkkismainen alusta-loppuun-ahmien-laskematta-kirjaa-kädestä-kuinkas-sitten-kävikään-(äh spoileri!)-mukaansatempaava-tarina-vie-mennessään-hellittämätöntä-jännitystä-taiturimaista-juonenkuljetusta-tunteet-myrskyää-laidasta-laitaan-elämän-koko-kavalkaadi-mainioita-tyyppejä-syvä-moraalinen-sanoma-vallatonta-ja-vakavaa-nauroin-ja-itkin-mukana tapa. Mä en piittaa spoilereista, jos kirja uhkaa olla jännä kazon ensin lopusta kuinka käy.
ellauri046.html on line 651: Ilman taivastoivoa naatiskellaan nykyhetkestä liian hätäsesti. Ja Söören nydelse on liian egoistista. Totta mooses. Suorastaan narsistista. Six kultahattu Söören tykkäs niin paljon Don Juan oopperan lopusta, jossa ei menty mimmoisiin, ei tarvinnut suuttua eikä ikävystyä. Ei sitoutua loppuelämäxi, maaskee, maaskee, o.s.v. Jos tekiskin vaan määräaikasen sopparin, en Forbindelse, som den Saladin sluttede med de Christne paa ti Aar, ti Maaneder, ti Uger, ti Dage og ti Minutter?
ellauri048.html on line 62: Liian vähän peukutuxia. Stalin oli kuin Jaakko Hintikka, selasi kirjaa lopusta ja laski Hintikka-viitteitä. Vaan 2? Aiika heikko, aaika heikko...
ellauri051.html on line 582: 38 I have heard what the talkers were talking, the talk of the beginning and the end, Mä kuulin mitä puhujat puhui, puheen alusta ja lopusta,
ellauri051.html on line 583: 39 But I do not talk of the beginning or the end. mut mä en puhu alusta enkä lopusta.
ellauri060.html on line 151: Mä oon nyt 68, mitä Ritva oli et-lehdessä 2016! Vaan enpä tanssi lambadaa edes yli 60-vuotiaiden ryhmässä kuten Ritva, 72, tanssii nyt! (Lähde: Länsi-Savo) Ei ole mulla habaa eikä kanttia! Hyvän olon harjoituxia kirjan lopusta: Hytkytä izesi hereille! Hetkuta keskivartalopalloa! Mulla on lambadasta vain pahoja muistoja. Olin sille mustasukkainen kuin Eski ukkeleille.
ellauri061.html on line 1150: Kirjan lopussa tapahtuu paljon ja nopealla syklillä. Kirjan eri juonenkäänteet nivoutuvat yhteen kirjan lopussa, mutta kirjan loppu on juurikin niin avoin kuin vain olla. Lukija jää pakostakin pohtimaan eri vaihtoehtoja kirjan lopulle. Tervo laittaa lukijan mielikuvituksen liikkeelle. Lukupiirimme keskusteli erilaisista vaihtoehdoista, mitä kirjassa oikeastaan tapahtuukaan. Olimme aika yksimielisiä kirjan lopusta, mutta varmoja emme suinkaan voineet olla. Mielenkiintoinen ja ehkä jopa ärsyttävä vivahde, kun ei oikeasti voi tietää, mitä Tervo on ajatellut kirjoittaessaan kirjan loppua, jos ylipäänsä mitään.
ellauri062.html on line 551: Eli kaikki lukutavat ovat yhtä todennäköisiä. Luvussa kulutettu aika on verrannollinen luvun pituuteen. Kaikki on samaa mössöä. Ihan sama alottaako lopusta vai alusta. Tai alottaako ollenkaan. Tuleeko koskaan valmista. Tarkoitus on lukea kuin hämärällä bussipysäkillä luuria. Hypähdellen nettisivulta ja kissavideosta kolmanteen. Hienoinen hymy huulilla pää kyyryssä, sormi valmiina sipaisemaan näyttöä, luurin taustavalo valaissee kasvoja kuin kointähtönen. Sanalla sanoen: keekoilua.
ellauri062.html on line 561: Mä kyllä katon aina kirjan lopusta kuka on murhaaja ja kuka saa kenet lopulta. Tässä Timo TA Mikkolan tapauxessa siitä ei ole apua. Samaa suoltoa näyttää olevan molemmissa kansissa. Ehkä pitäisi porata kirjaan reikiä.
ellauri062.html on line 592: Luvussa 171 lukijaa pyydetään johtamaan Pedon luvusta numerokoodi, joka ilmoittaa jalopeuran nimen. Vastaus on ”tietysti” 6 x 6 x 6 = 216, josta ilmeisesti kristillisen numeromystiikan avulla voidaan johtaa sana ”arieh” eli jalopeura. Tämä arvoitus ratkeaa melko helposti kertolaskulla, ja arvauksen voi tarkistaa internetin hakukoneilla. Vielä vaikeampi on luvussa 186 esitetty arvoitus, jossa lukijaa pyydetään selvittämään fiktiivisen lääkeyhtiön mainoksessa esiintyneen virren numero evankelis-luterilaisessa vizikirjassa (N, 528.) Tämän arvoituksen ratkaiseminen ilman ”huijaamista” on tietääkseni mahdotonta. Lukijan täytyy vain löytää luvuista se, jossa onnitellaan oikeasta vastauksesta virsiarvoitukseen. Linkki johtaa lukuun 158, ja virsi numero 158, ”Vihan päivä kauhistava, sydänjuuret värähtää”, on oikea vastaus (N, 450). Voiko tätä pitää linkkinä? Ohjeet ovat jälleen monimutkaiset, mutta tässä tapauksessa lukijalta vaaditaan arvoituksen ratkaisemiseen myös ergodista toimintaa. Ei riitä kurkistaa lopusta, pitää googlata Juonikasta käsitellyt Turun yliopiston gradu.
ellauri064.html on line 417: Maria Åkerblom syntyi ruotsinkieliseen mäkitupalaisperheeseen Tammisaaren lähellä, alkoi jo 14-vuotiaana nähdä enneunia ja saarnasi maailmanlopusta. Hän vaikutti 1920-luvulla erityisesti Kokkolan lähistöllä muun muassa Teerijärvellä ja Alavetelissä, mutta hän saarnasi myös Helsingissä. Hän sai epävakaissa oloissa huomattavan seuraajakunnan, joka luotti häneen lähes sokeasti. Hänen saarnaamislahjojaan pidettiin poikkeuksellisina, joskin unissasaarnaamista harjoittivat tuohon aikaan monet muutkin. Häntä seurannutta aatesuuntaa ja liikehdintää sanotaan åkerblomilaisuudeksi. Åkerblomilaisuutta sekä korpelalaisuutta pidetään suomalaisina kristillisperäisinä lahkoina, jotka lienevät lähinnä tuhoisaa kristillistä kulttia.
ellauri064.html on line 487: Tekijä Samuel Tuominen on 02/10/2019 ja täys mulkero. "Ehkäpä Jumala on kutsunut minut varoittamaan lopusta juuri siksi, että voisin varoittaa ihmisiä paljon vaarallisemmasta "maailmanlopun kultista", joka ottaa muotoaan nyt Prinssi Charlesin johtaman "maissilasten" lapsiarmeijan muodossa (Greta itse tviittasi heinäkuussa Charlesin varoituksen, jonka mukaan meillä olisi vain 18 kuukautta aikaa pelastaa maailma)."
ellauri069.html on line 706: Vähä niinkun Tolstoi Sodan ja rauhan lopusta.
ellauri088.html on line 51: Tulokas vie apainaköörin mystiselle, ja aika ajoin pelottavalle matkalle, mutta loppuu sentään optimistisella nuotilla (eihän se muuten Hollywood-raina olisikaan). Filmin lopussa (siis sen toisessa päässä, voishan sen kelata lopusta alkuunkin), kaikki maailman proletaarlaset yhinöivät yhteen, huomattuaan että ne ja niiden seizenjalkaiset kaverit on kaikki humanisteja ja osa paljon suurempaa universumia. (Eikö ne muka tienneet sitä ennestään?) Mikä tärkeintä, apinarotu - Louisa Banx etunenässä - on ottanut naisen askeleen joka olisi ollut liian iso miehelle, se on evolvoinut pitemmälle kuin kukaan, sillä se on ratkaissut matukielen arvoituxen, ja pystyy kelaaman ajan videota eteen ja takaisin ihan vapaasti, hitaasti ja nopeasti ja vaikka pysäytyskuvalla. Se on kyllä katastrofaalinen ajatus peliteoriaan perustuvalle yritteliäisyydelle. Mitä kanzii jännätä ja pinnistää jos voi etukäteen kelata filmin The Endin kohdalle? Kamala spoileri.
ellauri096.html on line 892: Maailmanlopustahan tässä niteessä puhutaan. Taitaa se lopussa olla tulossakin.
ellauri101.html on line 435: Nyt kun luen pikku Naimin 20 vuoden takasta No Logoa huomaan miten katveessa olen selvinnyt kaikesta tosta mainosbrändipaskasta 90-luvun lopusta tänne 20-luvun alkuun saakka vaan sillä että oon pysytellyt 5 metrin päässä viihteestä.
ellauri112.html on line 700: Jenkkikriitikot ei yleensä tykänneet lopusta jossa ilmeni että toi Mary Poppins oli vaan mielikuvitusta. Eivät kyllä voineet sanoa just mikä siinä niistä mätti kun se olis ollut spoileri.. Ne olis ehkä halunnu et Mary Poppins olis realitya, kotiapulaisbisnexien mainos, kannustusta kotiorjavuokrayrityxille.
ellauri146.html on line 172: Piha-Anteron antologiassa on seuraava pätkä näytelmän ihan lopusta.
ellauri147.html on line 835: Sielulla on istuimensa kehossa – tämä ajatus ei ole muuttunut, vaikka olemme kutsuneet sitä "psyykeksi" 1800-luvun lopusta lähtien ja todistaneet sielun elämän häiriöt ulkomaisilta kuulostavilla nimillä, kuten "neurasthenia", "neuroosi" tai "psykoosi". Toissa vuosisadan vaihteessa hermojen ärtyvää heikkoutta pidettiin johtavana oireena mielialahäiriötä levittävästä epidemiasta, jonka avulla voimme tänään puhua tästä aikakaudesta "hermostuneisuuden aikakaudena".
ellauri163.html on line 809: Ja huolimatta tästä lopusta, joka tuli romaanista, josta elokuva sovitettiin, Georges Bernanosin Nouvelle Histoire De Mouchette (josta Bresson oli myös sovittanut elokuvansa Maapapin päiväkirja), se ei ole hyvä; se löyhkää artikulaatiolta ja melodraamalta, joka on villisti ristiriidassa Au Hasard Balthazarin kanssa, varsinkin kun otetaan huomioon, kuinka usein (ja yllättävän kriittisesti) oikein nämä kaksi elokuvaa yhdistetään.
ellauri182.html on line 290: Pali ei ole sanskritin ja Japanin sekoitusta. Ishida oli yli 70 mutta edelleen ylpeä Lea- kampauxestaan. Zen aamiainen oli taas vastenmielinen. Kurkistin lopusta, Elvistukka ja pappisserkku Waijin ovat konnia. Niinpä tietysti.
ellauri203.html on line 313: A Song On The End Of The World Laulu maailmanlopusta
ellauri243.html on line 100: Paskiaisista Raine, Donny Donowitz ja Omar Ulmer (kaikki vainajia) soluttautuvat ensi-iltaan Marxin veljesten valeasuissa esittäen italialaisia, toivoen etteivät toistaidottomat saksalaiset huomaisi heitä. Landa puhuu kuitenkin italiaa sujuvasti (opittuaan sitä Dan Steinbockin kirjan lopusta) ja juttelee hetken Paskiasten kanssa siansaxaa (pig latin) ennen kuin lähettää Donowitzin ja Ulmerin paikoilleen. Landa vie Hammersmithin sivuun ja varmistuttuaan kengän kuuluvan Hammersmarkille kokeilemalla sitä kaikkien läsnäolevien naisten jalkaan hän kuristaa tämän kuoliaaksi. Raine ja yksi hänen miehistään, ukrainalais-amerikkalainen Smithson Utivich, otetaan vangiksi, mutta Landa kertoo antavansa verilöylyn edetä "normaalisti" kiitoxexi Hammersmithin lähes koskemattomuudesta.
ellauri244.html on line 513: Luettuani illalla em. pätkän Nääsböön Harrysta, aamulla herättyäni muistin että Sirolan Harrin Abiturientti pitää tänään palauttaa. En ollut jaxanut lukea kuin jotkut 30s alusta. Pläräsin äkkiä muutamia sivuja kirjan lopusta. Harri asuu Merikadulla ja Laivanvarastajankadulla. Ilmeni että abiturienttina Harri oli köyrinyt useampaakin naisabiturienttia ja muutamaa jotka ei olleet edes oppikoulussa, ja tunsi lopuxi jotain omantunnon pistoja:
ellauri245.html on line 220: Ei jaxa enempää. Kazon lopusta kuka oli (Harryn jälkeen eniten) murhaaja. Kaise oli joku Rangsan jota en kyllä edes muista, ainakin se on se jonka Harry nirhaa kirjan lopussa akkuiskuruuvinvääntimellä kai jonkinlaisen verikoston merkeissä. Tääkin byhlein on niin täynnä mitättömiä ällöjä ja ällöjä mitättömyyxiä ettei niistä pidä erkkikään lukua. Viivasuita poijupäitä norjalaisia. Ennen kaikkea Jonne Nysvö. Tosi säälittävä pikku trolli liika tiukka pipo päässä.
ellauri269.html on line 392: Koitin kuikkia kirjan lopusta miten iilimatojätkälle käy loppupeleissä, mutta siellä olikin ihan erinimisiä hahmoja, joku muotoa muuttava kämänen demoni ja naisia, plus jotain uikuttavia hämärähahmoja. Sitten vasta huomasin että se olikin seuraavan osan priikveli, eli World of Warcraft Stormrage! By Richard M. Knaak, no less! Saatavana myös sähkökirjana.
ellauri272.html on line 602: Ajallinen raekoko on tässä tärkeintä. Kertoessa aika voi mennä eri vauhtia eteenpäin ja taaxepäin ja vuosikausia voi summeerata kesken kaiken ja kertailla vertaillen vaikka moneen kertaankin eri näkökulmista. Ikäänkuin läpinäkyviä päällekkäisiä dioja kazelisi samanaikaisesti tai muuten epälineaarisessa järjestyxessä ja välillä kamera kääntyisi ize kazojaan. Elokuvassa sellaisesta tulee silppusalaattia tai toivottoman tönkköä keekoilua takautumilla, joissa kazoja ei pysy mukana. Vielä nolompana pidetään jos leffassa on kertoja. Se on sallittu vain luontodokkareissa, muissa rulaa Stephen Kingin show not tell. Elokuva on enempi apinan sekventiaalisen tässä-ja-nyt kokemusmaailman mukaista, sixi valtavat kansanjoukot pitävätkin siitä enemmän. Porukat tuppaavat olemaan hirmu kiukkuisia kun luen kirjasta tai kazon sarjasta ensin lopusta kuka oli murhaaja. Mitä sillä on väliä?
ellauri297.html on line 214: en hevosilla enkä ratsumiehillä." Ette arvaakaan millä! Lukekaa lopusta niin näette!
ellauri300.html on line 687: Sarjat on kivempiä kuin monoliitit. Monet ellei useimmat hyvät romaanitkin on ilmestyneet följetongeina. En kaipaa tarinoissa juonta enkä jännitettä. Kaikki noi plot-teoriat joissa pitää muka olla komplikaatio, ratkaisu ja paluu panopuun tai isän luo on aivan perseestä. Riittää seurata mitä tapahtuu erilaisille tyypeille eri aikoina, ei niistä tarvi rakentaa mitään temppeliä tai kehityskaaria, vain torvelot muka jännäävät mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuitenkin aina tapahtuu sitä samaa: EAT! FUCK! KILL! Sixi luenkin ensin kirjan lopusta miten jätkän käy. Hyvässä kirjassa se on ihan yx hailea. Niin on meidänkin elämässämme.
ellauri301.html on line 114: Juoni ja kerronta vaikuttivat niin pitkästyttäviltä että selasin lopusta ketkä oikeasti olivat murhaajia. Kyllä ne olivat mamuja, mutteivat Henningin erityisessä suojeluxessa olevia afrikaaneja, vaan ne olivat 2 tshekkiläistä perinteistä rahanahnetta roistoa. Tshekkejähän ei enää tarvinnut sääliä 90-luvulla, ne olivat jo vapaita ryssän vallasta.
ellauri308.html on line 732: Armas Äikiä (14. maaliskuuta 1904 Pyhäjärvi Vpl – 20. marraskuuta 1965 Helsinki) oli lahjaton suomalainen runoilija, kirjailija, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko. Äikiä kuului Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtoon 1930-luvun lopusta alkaen, asui vuosia Neuvostoliitossa ja oli talvisodan aikana perustetun Terijoen hallituksen maatalousministeri. Hän käytti myös salanimiä Viljo Veijo, Ami Aarto ja Liukas Luikku. Sekä Äikiän poliittisten mielipiteiden että kulttuuri- ja taidekäsitysten on luonnehdittu edustaneen dogmaattista neuvosto-marxismia.
ellauri334.html on line 247: Kuten Matteus niin usein tekee, Sak. xi. 12-13, oudosti sekaisin Jer. xviii. 2 ja xxxii. 6 ja sitä seuraavat, sitä kutsutaan tyypilliseksi profetiaksi tässä kerrotussa tapahtumassa. Aivan erilainen on tarina Juudaksen lopusta, joka liittyy Apostolien teoissa i. 18-19. Siellä hän osti pellon rahoilla ja kuoli sille putoamisen seurauksena: "Jos putoaa päätä myöten, hän hajosi keskeltä ja kaikki hänen sisälmyksensä purskahti ulos"; tämä kertomus päätetään viittauksella Ps. lxix. 26 (AV 25). Katso Aceldama. Papiaksen, Johanneksen opetuslapsen (ks. Gebhardt ja Harnack, "Patrum Apostolicorum Opera", i. 2, 93 ja sitä seuraavat luvut ), mukaan Juudaksen koko ruumis oli niin turvonnut, että se oli kauhea näky ohikulkijoille, ja makattuaan siellä lyhyen ajan hän repesi auki omalla pellollaan. Arabian apokryfonissa "Evangelium Infantiæ Salvatoris", ch. xxxv., Juudaksen kuvataan olevan Saatanan vallassa Jeesuksen syntyessä; ja kun Jeesus-lapsi otettiin lähelleen, jotta hän sai helpotusta sairaudesta, Jeesus löi häntä sen sijaan. Keskiajalla Juudasta tehtiin usein suosittujen meemien aihe ja Juudas parka esitettiin pahan juutalaisen perustyyppinä. On niitä pahempiakin, Netanjahu seimerkixi.
ellauri345.html on line 488: Pimeän tähden myyttisten kreikkalaisten syvällisyys nostettiin uraniaanilaisten symbolien ryhmään. Mitä muuta Goethen ajatukset Ottilienin elämän lopusta tarkoittivat? joka oli alun perin ainutlaatuinen pimeälle maalle ja jonka kreikkalaisten myyttinen syvällisyys nosti uraanilaisten symbolien ryhmään. Mitä muuta Goethen ajatukset Ottilienin elämän lopusta tarkoittivat? joka oli alun perin ainutlaatuinen pimeälle maalle ja jonka kreikkalaisten myyttinen syvällisyys nosti uraanilaisten symbolien ryhmään. Mitä muuta Goethen ajatukset Ottilienin elämän lopusta tarkoittivat?
ellauri345.html on line 706: Juu pyhää henkeä ja kirkonmenoja ei enää tarvita kun on tää mainosten turvottama interweb ja suorasoittosarrjat. Mainoxet on korvanneet rukouxet ja siunauxet ja some kirouxet. Muuta moraalia ei tarvita kuin looking out for number one, markkinavoimat pitävät huolen lopusta. Jokainen pikku sielu haluaa 8 sekunnin julkisuutensa. Unelma on tulla pyhimyxexi eli julkkixexi, jollei suorastaan tule jackpot ja pääse oligarkkien olympoxen jäsenexi. Toivo ja unelmoi, ora et labora, niin kaikki on sulle mahdollista vielä tässä elämässä, joka valitettavasti on sun ainoa. Sää pystyt vaikka mahdottomaan, luota sydämmees vaan!
ellauri370.html on line 314: Kataareita kutsuttiin myös albigensseiksi. Nimitys on peräisin 1100-luvun lopusta ja sitä käytti kronikoitsija Geoffroy du Breuil Vigeoisilainen vuonna 1181. Nimi viittaa eteläiseen Albin kaupunkiin (muinainen Albiga). Määritelmä on väljä ja se sijaitsi noin Toulousen tienoilla.
ellauri370.html on line 697: Sitten hän perusti yhdessä Otto Böckelin kanssa Antisemitistisen kansanpuolueen, joka jäi kuitenkin täysin merkityksettömäksi. Reichstag-vaaleissa 1903 Ahlwardtia ei valittu uudelleen ja hän vetäytyi politiikasta. Hänen lopusta urastaan ei tiedetä mitään. Vuonna 1914 Ahlwardt kuoli liikenneonnettomuudessa 67-vuotiaana.
ellauri377.html on line 99: Se muistuttaa vähän Salomon oodeja ja psalmeja. Salomon oodit ovat kokoelma 42 oodia, jotka on osoitettu Salomonille. Ennen oli sekaannusta tutkijoiden keskuudessa Salomon oodien päivämäärästä; Kuitenkin useimmat tutkijat ajoittavat sen jonnekin vuosille 70-125 jKr. Varhaisimmat säilyneet Salomon Oodien käsikirjoitukset ovat noin 300-luvun lopusta ja 400-luvun alusta koptilaisesta Pistis Sophiasta.
ellauri381.html on line 533: L. Sammutin, julkaisun kirjoittaja, joka oli vangittuna Special Bladessa Solženitsynin kanssa isänmaan maanpetoksesta sodan aikana, jonka tanskalaiset luovuttivat Smershin käsiin ja Hruštšov rehabilitoi, kertoo todistajana Ivan Megelin nolosta lopusta (joka " avautui" liikaa Vetrovin edessä, tietäen varmasti, että tästä ilmoitettaisiin viranomaisille ja ilmeisesti omien päämääriensä, no esimerkiksi koston kolmen "Bendera-jäsenen" sorron vuoksi. - Malkush, Kovlyuchenko ja Romanovich): tapettiin hiljaisella laukauksella päähän, koska se uhkasi leirin johdon salaisen informaattorin Solženitsynin paljastumista.
ellauri392.html on line 697: Moderni tarkoittaa aikaa Ranskan rökäletappiosta Saxalle 2. maailmansotaan. Postmoderni alkaa 2. maailmansodan nolosta lopusta ja päättyy suunnilleen New Word Orderiin.
ellauri402.html on line 825: Yksi teologinen omituisuus on, että tekstissä kristityt, enkelit ja Paavali esitetään armollisempina kuin Jumala. Paavali ilmaisee sääliä helvetissä kärsiviä kohtaan, mutta Jeesus nuhtelee häntä ja sanoo, että jokainen helvetissä todella ansaitsee rangaistuksensa. Arkkienkeli Mikael sanoo rukoilevansa jatkuvasti kristittyjen puolesta heidän eläessään, ja itkevänsä epäonnistuneiden kristittyjen kärsimiä piinaa, kun on liian myöhäistä. Kaksikymmentäneljä vanhinta valtaistuimella (oletettavasti 12 apostolia ja 12 patriarkkaa) sekä neljä petoa, jotka on kuvattu Ilmestyskirjan Jumalan valtaistuinsalissa, rukoilevat myös helvetin asukkaiden puolesta. Helvetissä olevien kristityt ystävät ja perhe rukoilevat myös kuolleiden puolesta, jotta heidän kärsimyksensä lieventyisivät. Vastauksena Paavalin (tai Neitsyt Marian Neitsyt ilmestyskirjassa), Mikaelin, vanhinten ja maan päällä elävien kristittyjen pyyntöihin Jeesus suostuu vapauttamaan helvetissä olevat heidän kärsimyksistään ylösnousemuksensa päivänä – oletettavasti joka sunnuntai. Käsikirjoitukset sisältävät muunnelmia lopusta: Koptilainen käsikirjoitus sen sijaan kuvaa sitä nimenomaan pääsiäisenä, vaikkakin 50 päivän ajanjaksolla sen jälkeen, mahdollisesti sunnuntain vapaapäivän lisäksi; Kreikkalainen Neitsyt Apokalypsi sulkee kirotut juutalaiset tämän armon ulkopuolelle; ja armenialaisessa käsikirjoituksessa kaikki syntiset on vapautettu helvetistä ehdoitta.
ellauri409.html on line 616: Eliot oli ihan kujalla mitä mazkuja sen pitis käyttää ja mitä jättää pois, Punta sai olla koko ajan neuvomassa. Ei mitään selittelyjä oli imagisti Ezran komento, ja niin jäi lopusta pois Conradin Joen Pimeyden sydämen "Kauhu! Kauhu! josta kai on jossain paasauxessa jo maininta. Punta oli fasisti ilman kummostakaan huumorintajua. Humor in The Cantos seeks to enlist his reader not just in his poem but in his hierarchical vision of art and his fascist politics. Tom taas oli oikea pelle.
xxx/ellauri114.html on line 455: Yleensä isä ja tytär alkavat puhua jo keskiviikkona tulevasta viikonlopusta äidin kanssa. Äidiltään tytär on oppinut Toivolan mukaan paljon tietokoneista, puhelimista ja peleistä. Äidin kanssa tytär käy sählytreeneissä ja kokoaa tuhannen palan palapelejä. Isiltä tytär on oppinut paljon pippeleistä ja peileistä.
xxx/ellauri124.html on line 614: ovat asuneet 1990-luvun lopusta lähtien Ruotsissa, jossa he ovat kuuluneet Livets
xxx/ellauri126.html on line 686: Martina ja Hannu Pikkarainen ovat olleet suhteensa alusta lähtien kuin paita ja peppu. Hyvinvointiyrittäjä Martina Aitolehden, 38, ja ex-jääkiekkoilija Hannu Pikkaraisen, 37, yhteispeliä on kestänyt helmikuun lopusta lähtien. – Siitä se lähti, kun me kaksi voitontahtoista ja kunnianhimoista tsemppasimme toisiamme Aliaxessa, Hannu virnistää.
xxx/ellauri139.html on line 997: De l’incorruptible avenir; Lahjomattomasta lopusta;
xxx/ellauri201.html on line 156: Armaani älysi jo 20v sitten tehdä Lisbetistä izeyrittäjän 0-sopimuxella Volt! aski selässä, minimoida peruspalkan ja työnantajavastuut. Lisbet tietysti halusi ize sitä, niin aina. Varmaan se vielä ize pyytää päästä pukixikin, jonsei 50+ Armaanille niin pikku Mikolle, 40+ vuotiaalle Kalle Blomkvistille siis. (Tässä ikäjakaumassa on selvää residual apinasetämäisyyttä.) Kurkistin lopusta: sure enough laiha Peppi on loppupeleissä jo rakastunut Kalle ezivämestariin, mutta onnettomasti, eli tässä osassa ei päästä vielä pukille. Toivottavasti asia korjaantuu Millenniumin myöhemmissä osissa ja Peppikin pääsee kokemaan onnen Kallen alla Erikan kirjoituspöydällä.
xxx/ellauri209.html on line 146: Ääh. Kurkkasin lopusta: Stieg antaa ymmärtää, että Lisbet lopultakin ymmärtää antaa Mikille, muttei tule vieläkään mitään blow by blow kuvausta. Bugger it.
xxx/ellauri218.html on line 180: Kun Jeesus sitten istui Öljymäellä eikä siellä ollut muita, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kyselivät: »Sano meille, milloin se kaikki tapahtuu. Mikä on merkkinä sinun tulostasi ja tämän maailman lopusta?»
xxx/ellauri224.html on line 475: Iloisia uutisia Hoblasta: Helsinki laivaa talvilämpimixi käryävää kivihiiltä Australiasta asti. Näin puolustetaan maan energiaomavaraisuutta. Australia on meidän puolella, vaikka maapallon takapuolessa. Ettäkö se kasvattaa hiilijalanjälkeä? Mitä väliä enää maailmanlopusta, nythän on kyse jostain elintärkeämmästä, nimittäin länsiapinoiden reviiristä! Sitäpaizi hiilet tuodaan laivalla, ei siitä jää mereen jalanjälkiä. Valaille voidaan vaikka teettää korvalappuja.
xxx/ellauri292.html on line 476: Ja kirjan lopusta saamme tietää, että hänen hautaa ei löytynyt mistään maan päällä, mutta thai hän meni taivaaseen fyysisessä kehossaan hymnien ja tanssien säestyksellä. Luonnollisesti, jos hän oli niin suuri kuin yllä olevassa kuvataan, hänen voidaan sanoa "on kosinut filosofiaa jumalallisemmalla tavalla kuin Pythagoras, Empedocles tai Platon."
xxx/ellauri312.html on line 512: "Kenkälaatikot oli pinottu väärin päällikkö", inttää haisupyrstö lakukepille. Juu kyllä perpetraattori on selkeästi senaattori, vain sillä oli korruptoitu vapaa pääsy rikospaikalle. Ei sentään, jenkki- ym länkkärien trillereissä ei plutokraattipaskiaiset juuri koskaan ole konnia. Size on se senaattorin liukas apuri. Jepjep, sehänse onkin, selvisi kurkkaamalla lopusta. Roarke on törkymöykky öykkäri, mutta ilmeisesti jenkkirouvat arvostavat sellaista. Okei, jokohan tässä olisi jo riittävästi Genital Roberzilta. Vittu että tääkin nide oli pulppia.

xxx/ellauri354.html on line 65: Gabriel José de la Concordia García Márquez oli kolumbialainen kirjailija, novellikirjailija, käsikirjoittaja ja toimittaja. García Márquezia, joka tunnettiin kotimaassaan "Gabona", pidettiin yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä kirjailijoista. Vuonna 1982 hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto. Samana vuonna New Yorker hylkäsi Gabin tarjoaman novellin. Lukijat eivät tykkäisi sen lopusta. Olikohan se tämä? Hyviä huomioita, lähtökohta on mielenkiintoinen ja teksti kauniisti kirjoitettu, mutta tarina on ohut ja loppu hieman pettymys. Ei yhtään penetraatiota.
xxx/ellauri420.html on line 350: Koska ihmisen olemassaolo on merkittävin ja oudoin seikkailu, jonka luonto on tuntenut, on väistämätöntä, että se on myös lyhin; sen loppu on ennustettavissa ja toivottava: sen jatkaminen loputtomiin olisikin säädytöntä. Riskialtis paradoksaalinen poikkeuseläin voi jatkaa leikkiä vuosisatoja ja jopa vuosituhansia, ennen kuin sille jää musta pekka käteen. Pitäisikö meidän valittaa siitä?  Näin käy ihmiselle: hän jatkaa kykyjään, muttei sukuaan; hänen henkiset voimavaransa kuivuvat, samoin kuin hänen inspiraationsa tuoreus. Vallan jano on vienyt liikaa hänen sielustaan: kun hän on kaiken herra, hän ei enää hallitse päämääräänsä. Koska sillä ei vielä ole kaikkia keinoja tuhota ja nihilistää itsensä, se ei pian tuhoudu; mutta ei ole epäilystäkään siitä, että hän takoo täydellisen tuhon välineen ennen kuin löytää ihmelääkkeen, joka ei myöskään näytä kuuluvan luonnon mahdollisuuksiin. Hän tuhoaa itsensä luojana: täytyykö meidän päätellä, että kaikki ihmiset katoavat maasta? Asioita ei tarvitse nähdä niin ruusuisina: melkoinen osa selviytyy, raahautuu edelleen, ali-ihmisrotu, vapaamatkustajat maailmanlopusta...
54