ellauri061.html on line 1150: Kirjan lopussa tapahtuu paljon ja nopealla syklillä. Kirjan eri juonenkäänteet nivoutuvat yhteen kirjan lopussa, mutta kirjan loppu on juurikin niin avoin kuin vain olla. Lukija jää pakostakin pohtimaan eri vaihtoehtoja kirjan lopulle. Tervo laittaa lukijan mielikuvituksen liikkeelle. Lukupiirimme keskusteli erilaisista vaihtoehdoista, mitä kirjassa oikeastaan tapahtuukaan. Olimme aika yksimielisiä kirjan lopusta, mutta varmoja emme suinkaan voineet olla. Mielenkiintoinen ja ehkä jopa ärsyttävä vivahde, kun ei oikeasti voi tietää, mitä Tervo on ajatellut kirjoittaessaan kirjan loppua, jos ylipäänsä mitään.
ellauri064.html on line 421: Kun Kokkolassa 1919 käynyt arkkipiispa Gustaf Johansson oli julkisesti nuhdellut Åkerblomia, Wartiovaara julkaisi omalla kustannuksellaan 1920 teoksen Maria Åkerblom totuuden valossa, eräitä koettelemuksia ristin tiellä, jossa hän puolusti Åkerblomia ja kuvasi myös omia uskonnollisia pohdiskelujaan. Wartiovaara tuomittiin sitten vuoden vankeusrangaistukseen ns. Erik Stadius-jutussa. Stadius oli 14-vuotias poika, joka oli tuonut Helsingistä Kokkolaan Åkerblomin ratsuhevosen ja jäänyt Kokkolaan hevosen hoitajaksi. Åkerblomin liikkeen jäsenet pieksivät pojan Åkerblomin vaatimuksesta hevosen sotkettua pojan sille tuomia heiniä. Useita liikkeen jäseniä joutui syytteeseen pahoinpitelystä, mistä alkoi pitkä aina 1920-luvun lopulle saakka jatkunut liikettä koskeneiden oikeudenkäyntien sarja.
ellauri102.html on line 124: MTV eikös se ole se 🦉 visio? tump-tump-tump-tump-klikink! Teija Sopanen istuu mustavalkoisena tupeeratussa tukassa korkokengissä polvet näkyvissä nailoniset sääret supussa ja kuuluttaa seuraavan ohjelmanummeron. Se on Niilo Tarvajärven Palapeli. Ei hizi mä en koskaan graduoitunut 70-luvulta 90-luvulle. Nyttemmin mä olen taantunut takas 50-luvun lopulle.
ellauri160.html on line 552: Kohukiekkoilijan viimeisin käänne juontaa juurensa viime viikonlopulle ja Leville. Seiskaan yhteyttä ottaneiden silminnäkijöiden mukaan Leijona-legendalla olisi ollut lauantain ja sunnuntain välisenä yönä hyvinkin kova hinku paikalliseen Ihku-yökerhoon.
ellauri164.html on line 336: Kaarle VII:n sotilaallisesti merkittävin uudistus oli vuoden 1445 asetus, jolla Ranskan armeija muuttui täysin kuninkaan johtamaksi ammattipohjaiseksi armeijaksi. Feodaalivelvollisuuden sijaan ritareille maksettiin nyt palkkaa, ja upseerien nimityksissä kiinnitettiin huomiota kyvykkyyteen enemmän kuin syntyperään. Sotilaskuria parannettiin ja taktiikoita uudistettiin niin, että Ranskan armeija oli 1440-luvun lopulle tultaessa joka suhteessa ylivoimainen verrattuna Englannin armeijaan. Hinoa Kaarle!
ellauri269.html on line 191: Jokaiselle vuoden päivälle on oma päivittäinen taistelu (Daily-BG), jonka suorittamalla pelaajat saavat ylimääräisiä kunnia- ja areenapisteitä. Lisäksi jokaiselle kuukauden viikonlopulle (Call to Arms) on määrätty erityinen taistelukenttä, jolla taistelemisesta saa ylimääräisiä honor-pisteitä.
ellauri283.html on line 373: Sudan luotti useisiin maihin asetoimituksissaan. Armeijaa olivat itsenäistymisestä lähtien kouluttaneet ja toimittaneet britit, mutta suhteet britteihin katkesivat Arabi-Israelin kuuden päivän sodan jälkeen vuonna 1967. Samaan aikaan katkesivat myös suhteet Yhdysvaltoihin ja Länsi-Saksaan. Vuodesta 1968 vuoteen 1971 Neuvostoliitto ja itäblokin maat myivät suuria määriä aseita ja tarjosivat teknistä apua ja koulutusta Sudanille. Tällä hetkellä armeija kasvoi 18 000 miehestä noin 60 000 mieheen. Suuri määrä tankkeja, lentokoneet ja tykistö hankittiin tuolloin, ja ne hallitsivat armeijaa 1980-luvun lopulle asti. Osapuolten suhteet kylmenivät vuoden 1971 oikeistovallan kaappauksen jälkeen, ja Khartumin hallitus pyrki monipuolistamaan toimittajiaan. Egypti oli 1970-luvun tärkein sotilaallinen kumppani, joka toimitti ohjuksia, miehistönkuljetusaluksia ja muuta sotilaallista laitteistoa.
xxx/ellauri044.html on line 344: Vaikka Talvio kirjoissaan käsittelikin maaseudun yhteiskunnallisia ongelmia hän suhtautui silti varauksellisesti nousevaan työväenliikkeeseen ja sosialismiin. Niinpä esimerkiksi romaanissa Louhilinna (1906) sosialismi kuvataan väkivaltaisena alkukantaisten vaistojen ohjaamana liikkeenä. 1910-luvulla Talvion romaaneissa aiheita olivat perinnöllisyysoppi sekä psykologiset ongelmat ja aina 1920-luvun lopulle niitä hallitsi pessimismi. Myös Talvion terveenä pitämän suomenkielisen maaseudun sekä rappeutuneen ja juonittelevan ruotsinkielisen pääkaupungin välinen vastakkainasettelu oli esillä esimerkiksi romaanissa Niniven lapset (1915). Saiskohan sen Työväenliikkeen kirjastosta?
8