ellauri009.html on line 1457: Miehet hakee ratkaisuja, naiset lohtua.
ellauri012.html on line 221: Sun kirjoittama lohdutuskirje jollekin ystävälle joutui pari päivää sitten käsiini; kun tunsin kirjoittajan ja käsialan, avasin sen uteliaisuuttani. Oikeuttaakseni ottamani vapauden uskottelin itselleni että mulla oli etuoikeus kaikkeen sulta tulevaan. Enkä välittänyt hyvistä tavoista kun oli tilaisuus kuulla uutisia Abelardista. Mutta kyllä maksoin uteliaisuuden kalliisti! Kyllä siitä tuli paha mieli, ja yllätyin, kun löysin koko kirjeen täynnä surullista tarinaa meidän onnettomuuksista; tapasin oman nimeni sieltä sata kertaa; kyllä hirvitti, joku iso onnettomuus seurasi sitä aina. Näin sunkin nimesi yhtä onnettomissa merkeissä. Nää surulliset mutta rakkaat muistot pani mun sydämen kovasti liikkeeseen, musta on kyllä liikaa tarjota lohtua jollekin ystävälle jostain sen pikku mokista niin rankalla tavalla kuin kertomalla meidän kärsimyksistä. Kyllä pani miettimään!
ellauri012.html on line 227: En säästä ketään koska kukaan ei piittaa susta, ja sun viholliset ei koskaan väsy vainoomaan sua viatonta. Voih! mun muisti on aina täynnä katkeria muistoja kärsityistä vääryyksistä; onko niitä lisää vielä tulossa? Eikö mun Abelardia koskaan mainita huokailematta? Huomaa, pyydän, mihinkä surkeeseen kuntoon sä oot saanut mut: surullinen, vaivainen, ilman mitään lohtua ellei se lähde susta. Älä siis ole tyly, äläkä kiellä mua, rukoilen, sen vähän helpotuksen voit vaan sä suoda. Anna mulle luotettava selitys kaikesta mikä koskee sua; mä haluun tietää kaiken, kurjimmankin. Ehkä huokailemalla sun kanssa kuorossa voin vähentää sun vaivoja, sanotaanhan, että jaettu suru on vaan puolikas.
ellauri012.html on line 434: Älä anna sen harmittaa, Heloise, vaan ala jo; pane sun pelastussuunnitelma täytäntöön viivytyksittä; kyllä sä vielä ehdit kuiville kun pidät kiirettä. Lemmi jesseä, ja halveksi itseäsi sen sijasta. Se tulee sun sisään ja on sun huokausten ja kyynelten ainoo kohde; älä etsi muuta lohtua kuin se. Jos et pääse musta vapaaksi (ei tosin ihme, mähän on niin ihana), niin sä lankeet mun mukana; mut jos sä jätät mut ja liimaudut siihen, niin sä oot hyvässä veneessä. Jos pakotat loordin heittämään sut oman onnes nojaan, sulle käy köpelösti; mut jos sä olet uskollinen sille, niin iloa löytyy kyllä. Magnaleenakin itki kun luuli jo et jeesus oli sen jättänyt, mut Martta sanoi, kato hei, loordilla on sulle asiaa. Ole hiljainen ja halukas, ketterä ja kurvikas, vastaa joka kutsuun, niin jeesus tulee. Ja hei Heloise, tässä olis vielä muutamia ohjeita: sä olet teidän yksikön esimies, ja siellä on privaattipotilaita ja toisia jotka johtaa muita; ensinmainitut hoitaa vaan omaa pelastusta, ja niiden ei tarvitse noudattaa kaikkia hyveitä niin näkyvästi, mut ne jotka on alipäällystöä niiden pitää näyttää muille esimerkkiä ja tehdä niin hyvin kun vaan pystyy. Muista tää, ja seuraa sitä, niin että sun koko elämästä tulee hyvän abbedissan rautalankamalli.
ellauri012.html on line 444: Toivon tosiaan Heloise, että kun olet kyllin pahoitellut aiemman elämäsi väärinkäytöksiä, sä kuolet oikeen miellyttävän vanhurskaan kuoleman. Aah, onneks meitä on vähän jotka päästään siihen! Ja miksi? Koska on niin vähän niitä jotka rakastaa ristuksen ristiä. Kaikki haluis pelastua, mut harvat viitsii nähdä riittävästi vaivaa. Vaikka me voidaan pelastua ihan vaan ristin avulla, miks ihmeessä kieltäytyä kantamasta sitä vähän matkaa? Kantohan pelastajakin sitä jonkun matkaa (vaikka sitäkin kyllä autettiin, ei se ollut mikään muskelimasa itsekään), se kuoli meidän puolesta (no, kyllähän mekin vielä kuollaan, mut se on eri asia), niin miksei mekin kanneta sitä ja haluta kuolla? (Ei jessekään nyt varsinaisesti iloiselta vaikuttanut ennen kuolemaansa, vaikka lopuksi sille kävikin paremmin kuin hyvin.) Kaikilla pyhimyksillä on ollut kurjaa, ja pelastusmiehelläkin oli jotain kurjuutta enimmän aikaa (paitsi ehkä Kaanaan häissä, ja muutamissa muissa bileissä, Magdaleenan seurassa). Älä siis luule pääseväsi liian helpolla. Risti, Heloise hyvä, on aina käsillä, älä marise vaan ota se vastaan iloisella naamalla, muuten se tuntuu painavalta eikä siitä ole sulle vastaavaa hyötyä. Mut jos sä kannat sitä reippaasti vaikka tiukka mutru huulessa, niin näistä kärsimyksistä kasvaa luottamusta, josta löydät lohtua. Kuuleppas mitä sanoo pelastusmies: lapsi, kiellä itsesi, älä mua, ota ristisi ja tule perässä. Äh Heloise, mitä epäilet? Eiks tää kuulosta susta hyvältä diililtä? Eiks näin ystävällinen tarjous vakuuta sua? Varo Heloise, ettes torju tätä toista puolisoa joka vaatii sua, se on pelottavampi kuin mäkään olin. Jos se suuttuu suhun ja sun kiittämättömyyteen, sen rakkaus muuttuu kiukuksi ja se kostaa sulle. Miten sä kestät sitten sen tuomiota lautakunnan edessä? Se syyttää sua sen armon halveksunnasta, ja näyttää sulle omat haavansa. Mitäs siihen sanot? Se on sitten leppymätön, se sanoo sulle: mene ylpistelijä, ja pala ikuisessa hellassa. Mä eristin sut maailmasta, virutin sut yksinäisyydessä ja sä et äänestänyt mun suunnitelman mukaan. Mä koitin parhaani pelastaakseni sut, mut sä vaan itsepäisesti munasit itsesi, antaa vetää sitten vaan tonne vasemmalle vuohten joukkoon.
ellauri037.html on line 331: orvot pääsee turvaan, lesket saa lohtua,
ellauri071.html on line 610: Jos lohtua kaipaatte, on vielä aikaa koskettaa lähimmäistä tai työntää käsi omien kylmien jalkojen väliin... Ja sitten William Pynchonin kirjottama virsi lopuxi:
ellauri080.html on line 896: Määritelmä: Avoimuus kokemuxelle -ulottuvuus koskee kiinostuxen piiriä ja uutuudenviehätystä. Erittäin avoimet apinat ovat luovia, uteliaita ja taiteellisesti herkkiä. Ne jotka ovat toisessa päässä skaalaa ovat totunnaisia ja löytävät lohtua tutusta.
ellauri080.html on line 905: Marlin on pellekala läpimeren seikkailulla pelastaaxeen poikansa, Nemon, joka on siepattu. Läpi filmiin, Marlin osoittaa selvästi alhaisen avoimuuden piirteitä kokemuxelle. Hänen on vaikeaa astua ulos mukavuusalueeltansa ja hän löytää lohtua tutusta ja totutusta. Tässä lyhyessä pätkässä (puuttuu) Marlin näyttää miten vahvsti hän haluaa pysyää rutiinissa. Hän toistuvasti kysyy pojaltaan Nemolta eikö se haluaisi odottaa vuoden ennen kouluun menoa ja olla kotona sen kaa. Myös, matkalla kouluun, Marlin koko ajan osoittaa kiinnostuxen puutetta maailmaan joka ulottuu sen tutun ympäristön ulkopuolelle ja pelkoa tuntemattomaan.
ellauri102.html on line 175: Brändeistä haetaan siis lohtua ja turvaa, ja luonnollisesti tällaisella kaipuulla on helppo lyödä rahoiksi. Etenkin muoti-, urheilu ja viihdeyhtiöt keskittyvät näiden fetissituotteiden myyntiin. Teemapuistoja jäljittelevät marketit ovat toki yksi osa tätä lmiötä, mutta fuusioitumisen ja siihen liittyvän synergian tavoittelun jatkuessa nekin ovat vain kuin alkukirkko Rooman katakombeissa.
ellauri102.html on line 177: Hyvinä aikoina harva viizii vaivautua pimeisiin viemäreihin. Hypermarkettien muuttonallet hoitaa homman jezulleen. Mutta pahana aikana sen merkitys korostuu. Sieltä saa brändiä ja lohtua ja sopivasti turpaan. Aamen kiitos Jeesus! Hallelujaa! Aamen aamen aamen! Kiitos Jeesus! Jeesus antoi seurakunnan, jotta uskovat pitäisivät toisistaan huolen.
ellauri115.html on line 239: Olen siis päättänyt karkottaa mielestäni kaiken piinallisen, jonka pohdiskelu on yhtä tuskallista kuin hyödytöntä. Vietän loppuikäni yxin (Teresaa ei lasketa), koska en löydä oman izeäni ulkopuolelta lohtua, toivoa ja rauhaa (lue kehuja), eikä minulla ole halua eikä velvollisuutta huolehtia muusta kuin izestäni. (Terska pitää automaattisesti huolta izestään ja musta, se on laundromaatti.)
ellauri115.html on line 715: Mun nuori ystävä, kazotaampa polvihousuihin, pannaan syrjään kaikki henk.koht. ennakkoluulot ja mennään tonnne kamariin kokeilemaan mihkä suuntaan meidän taipumuxet johtaa meitä. Tykätäänkö me enemmän toisten kärsimyxistä kuin niiden iloista? [Hmm nojaa...] Onko miellyttävämpää tehdä ystävällinen teko vaiko epäystävällinen, ja kumpi jättää hauskemman muiston jäljestään? Mixi sä tykkäät teatterista? Nautitko rikoxista jotka näet? [Aika monet kyllä.] Itketkö rangaistusta joka tuomitaan rikolliselle? [No ei, vrt. edellä.] Noi sanoo että meitä ei kiinnosta muu kuin oma etu; kuiteskin me saadaan lohtua kärsimyxiin viehättävistä ystävättäristä ja humanitäärisestä avusta; ja nautinnoissakin oltaisiin liian yxinäisiä ja kurjia ellei meillä olis ketään joille niistä kerskua.
ellauri142.html on line 442: X LUKU. Tarpeettomien sanojen välttäminen. Toivoin, että olisin vaiennut useammin enkä olisi puuttunut niin usein miehiin. Siksi puhumme niin mielellämme, koska ylläpidon kautta haemme lohtua muista, ja hoidossa ja kurjuudessa haluamme läpivalaista sydäntämme. Siksi haluamme myös puhua siitä, mitä rakastamme tai haluamme, tai myös siitä, mikä herättää inhoamme; ajatuksemme askartavat jatkuvasti tämän kanssa. Mutta tämä on, valitettavasti! yleensä täysin turhaan ja hyödyttömästi, koska tämä ulkoinen kihnutus on haitallista sisäiselle ja jumalalliselle lohdutukselle, josta alempana enemmän.
ellauri142.html on line 445: Siksi apina koittaa pitää kiinni junasta, jottei hänen olisi epäaistikkaasti haettava lohtua miehiltä. Jos mies, jonka hyvä on hyvä, pelkää, houkuttelee, houkuttelee tai joutuu pahojen ajatusten vaivaamaksi, jos hän näkee, että juna on hänelle korvaamaton, ja hän huomaa olevansa, ettei hän voi tehdä mitään muuta hyvää kuin hän voi. Niin hän sitten tulee surulliseksi, huokailee ja rukoilee kurjuudessa, jota hänen on kannettava; sitten hän haluaa tulla hajotetuksi ja sitten olla silleen jopa Kristuksen kanssa.
ellauri161.html on line 306: Pessimismi on väärää lohtua. Ruoskiessaan aikalaisten arvomaailmaa Antti Nyölén kuulostaa monesti perin pessimistiseltä.
ellauri161.html on line 308: – Pessimismi on pohjimmiltaan väärää lohtua: sen vakuuttelua, että kaikki tulee varmasti menemään pieleen.
ellauri163.html on line 980: Usko on teologisen ajattelun päästämistä aivoihin ja sydämeen. Siitähän se lähtee helposti repsahtamaan. Mutta kyllä siihen lisäxi tarvitaan jotain will to believeä. Eli jotain iloakin on siitä saatava, tai vähintäänkin lohtua.
ellauri216.html on line 266: Eikä ystävä lohtua tuone
ellauri216.html on line 564: Eräänä päivänä Makarios löysi erämaasta pääkallon. Hän tyrkkäsi kalloa sauvallaan ja kysyi, kuka tämä oli. Kallo vastasi olleensa alueen epäjumalienpalvelijoiden pappi ja tuntevansa Makarioksen: ”Kun sinä säälit helvetissä olevia ja rukoilet heidän puolestaan, he saavat vähän lohtua.” Makarios kysyi, millaista tuo lohdutus oli. Kallo vastasi: ”Aina kun sinä osoitat sääliä meitä kohtaan, me saamme nähdä toistemme kallot.” Näin rakkaus levisi Makarioksen kautta jopa kuoleman maailmaan.
ellauri277.html on line 70: Tästä libanonilaismamusta Khalil Gibranista alkoi tulla niin paljon juorua, että piti osoittaa sille oma albumi. Kyseessä on Paulo Coelho luokan tahaton tai tahallinen huijari, josta viihdealan julkkixet löytää silti elämälleen lohtua.
ellauri279.html on line 434: 2007 - Zivko ja Milica Topalovic -säätiön (Serbia) palkinto (jaettiin 7. maaliskuuta 2008): "suurelle kirjailijalle ja humanistille, jonka kristillinen totuus antaa meille rohkeutta ja lohtua."
ellauri282.html on line 358: Íñigo koki sarjan näkyjä päivänvalossa ollessaan sairaalassa. Nämä toistuvat näyt ilmestyivät "muodona ilmassa hänen lähellään ja tämä muoto lohdutti häntä paljon, koska se oli äärimmäisen kaunis... sillä se jotenkin näytti olevan käärmeen muotoinen ja siinä oli monia asioita, jotka loistivat kuin silmät, mutta eivät olleet. Hän sai paljon iloa ja lohtua katsellessaan tätä esinettä... mutta kun kalu katosi, hänestä tuli lohduton." Hän tuli tulkitsemaan tämän näyn luonteeltaan pirullisena.
ellauri282.html on line 453: Vuoden 1968 lopulla uusi apotti Flavian Burns antoi hänelle vapauden lähteä Aasian kiertueelle, jonka aikana hän tapasi Dalai Laman Intiassa kolme kertaa ja myös tiibetiläisen buddhalaisen dzogchen- mestarin Chatral Rinpochen, jota seurasi yksinäinen pakopaikka lähellä Darjeelingia, Intiaa. Darjeelingissa hän ystävystyi Tsewang Yishey Pemban kanssa, joka on tiibetiläisen yhteisön merkittävä jäsen. Siitä huolimattA, hänen viimeisessä kirjeessään, hän totesi: "Olen yhteydessä näihin uusiin ystäviin, tunnen myös lohtua omassa uskossani Kristukseen ja hänen läsnäoloonsa. Toivon ja uskon että hän voi olla yhtä aikaa läsnä meidän kaikkien sydämissä."
ellauri322.html on line 314: Joseph Wrightin muotokuvat maisema-asetelmissa ovat meille tuttuja, hänen istujansa huokuvat terveyttä ja hehkua, pukeutuvat hienoihin ja täyteläisiin väreihin liittyviin vaatteisiin – materiaalit, jotka ovat hänen tyylinsä tunnusmerkki ja jotka viittaavat hänen istujiensa mukavuuteen ja vaurauteen. Tämä maalaus, ei kuitenkaan ole suoraviivainen muotokuva, vaan kohtaus kirjallisuudesta. Maria on surullinen hahmo Laurence Sternen teoksesta A Sentimental Journey (julkaistu 1768). Hän on menettänyt järkensä rakastajansa hylkäämisen jälkeen, ja maaseudulla vaeltaessaan Parson Yorick tapaa hänen matkallaan Ranskan halki. Akuutteja tunteita täynnä olevat romaanit ja runous olivat suosittuja 1700-luvun lopulla. Maalaessaan traagista sankaritarta Wright seurasi tätä nykyajan suuntausta, jossa melankoliset hahmot löytävät lohtua luonnosta.
ellauri338.html on line 265: Bushin puhe herätti myös kritiikkiä kotona koskemattomuudesta, vaikka hän tuskin oli yksin siinä; vasta edellisenä vuonna Britannian pääministeri Margaret Thatcher oli julistanut, ettei hän voi avata suurlähetystöä Kiovassa enempää kuin San Franciscossa. Boston Globe kutsui sitä " Bushin liigaksi Kiovassa" pääkirjoituksessa, jossa hän kritisoi Bushia siitä, että hän "suomissi häntä liian syvästi saadakseen lohtua sisäisen kansallisen keskustelun toisella puolella". Sanomalehti katsoi, että Bush oli ollut epäreilu kielellään, erityisesti käyttämällä ilmauksia, kuten "itsemurhainen nationalismi", "etninen viha" ja "paikallinen despotismi", jotka sen mielestä "menivät liian pitkälle". 29. elokuuta 1991 Ken Safiren setä William Safire käytti New York Timesin kolumniaan nimetäkseen sen "Chicken Kiev" -puheeksi. Myöhemmin Safire kommentoi, että puhe oli saanut Bushin vaikuttamaan "vapauden vastaiselta" ja vaarantanut Yhdysvaltojen suhteet Ukrainan "nousevaan eurooppalaiseen valtaan". Mensch näitä amerikan juutalaisia.
ellauri347.html on line 458: Lopuksi meidän on ymmärrettävä maailma ja paikkamme siinä. Jälleen yhteiskuntamme – ja erityisesti uskonnolliset näkökulmamme eli kulttuuri - yrittää usein tarjota meille tämän ymmärryksen. Sellaiset asiat kuin myytimme, filosofiamme ja tieteemme tarjoavat meille lohtua oikein asenne edellä.
ellauri350.html on line 335: tarpeeksi lohtua
ellauri369.html on line 429: Kaikki sankarit tekevät virheitä, jopa Zhugasvili ja Schicklgruber. Heidän sankaruutensa piilee heidän luovassa energiassaan näiden vaikeuksien edessä, ei heidän moraalisessa täydellisyytessään. Sellaisen henkilön nauraminen heidän epäonnistumistensa vuoksi on niiden filosofiaa, jotka etsivät lohtua tavanomaisesta. Se on valetismia.
ellauri374.html on line 246: Uuden ryhmän tarkoitus, sellaisena kuin se on kuvattu sen perussäännössä, vaati perinteisiä tehtäviä, joita juutalaisyhdistykset suorittavat Euroopassa: "Sairaiden vieraileminen ja hoitaminen" sekä "lesken ja urvon suojeleminen ja auttaminen". Sen perustajat olivat toivoneet, että se kattaisi pian kaikki mamut Yhdysvalloissa, mutta näin ei käynyt, koska myös muita periamerikkalaisia järjestöjä oli muodostumassa samoihin aikoihin (esim.KKK). Perustajat antoivat järjestölle alun perin nimen Bundes-Brüder (saksaksi "liiton veljet") heijastaakseen tavoitettaan periamerikkalaisesta veljellisestä järjestöstä, joka voisi tarjota lohtua koko amerikkalaisten maahanmuuttajien kirjolle. Vaikka
ellauri382.html on line 234: Ei. Mitä enemmän opin ymmärtämään tieteestä ja ymmärrän sitä, sitä epätoivoisemmaksi ja masentuneemmaksi tulen, sillä sitä vähemmän siitä tulee lohtua ja sitä vähemmän tarkoitusta elämälle se tarjoaa.
ellauri382.html on line 623: Henkilökohtaisestikin aloin löytää enemmän lohtua muinaisista viisauksista, kuten stoilaisuudesta ja buddhalaisuudesta, perinteisen psykologian sijaan. Tein lopputyöni muinaisen stoalaisen Marcus Aureliuksen työn ja buddhalaisuuden pyhien kirjoitusten risteytyksestä. Minulla on kosolti kokemuksia mielenterveysongelmista. Minua turhauttaa se, että kuulen usein halventavia nimityksiä, kuten "manipuloiva" tai "huomiota etsivä", vaikka ezin vain omaa etua, pursuit of happiness. Nykyinen intohimoni on erittäin intensiivisten ja varakkaiden aikuisten valmennus.
ellauri386.html on line 70: Kun The Double sai kielteisiä arvosteluja (mukaan lukien erityisen särkevä Belinski), Dostojevskin terveys heikkeni ja hänen kohtaukset yleistyivät, mutta hän jatkoi kirjoittamista. Dosto sai lohtua Petrashevsky Circlestä, jonka perusti Mihail Petrashevsky, joka oli ehdottanut sosiaalisia uudistuksia Venäjälle. Mihail Bakunin kirjoitti kerran Aleksanteri Herzenille, että ryhmä oli "mitä viattomin ja vaarattomin yhtiö" ja sen jäsenet "järjestelmällisesti vastustivat kaikkia vallankumouksellisia tavoitteita ja keinoja".
ellauri398.html on line 691: tuoda minulle lohtua?
ellauri408.html on line 624: Välittömästi rakastaja juoksee kauniin ruusun luo. Mutta sitä ympäröi orjantappuraaita, ja hän yrittää turhaan saavuttaa sen. Hän ei ehkä olisi koskaan onnistunut ilman Bel-Accueilia, joka tarjoutui viemään hänet aidan yli ja viemään hänet ruusun lähelle. Mutta häntä vartioivat Timo Vaara, Häpeä, Pelko ja Malemouth. Timo Vaara nukkui; hän yhtäkkiä herää ja ajaa köyhän Loverin ulos puutarhasta. Autio pakenee, ja järki, joka säälii tuskaa, tulee auttamaan häntä. Hän hylkää hänet julmasti haluamatta kuunnella hänen neuvojaan ja tulee etsimään lohtua Amilta, joka lohduttaa häntä. "Palaa", sanoi Ami, "tätä vaaraa kohti ; se on vähemmän kauhea kuin miltä se näyttää; houkuttele häntä kauniilla sanoilla, niin hän antaa sinun nähdä rakkaan Rosesi jälleen." Vaara itse asiassa pehmenee ja nukahtaa. Rakastaja käyttää sitä välittömästi väärin ja Bel -Accueilin hyvien palveluiden ansiosta unohtaa naida hurmaavaa ruusua. Mutta Malebouche on siellä katsomassa. Hän puhuu heistä niin paljon, että lopulta unessa ollut Jealousy herää, tulee loukkaamaan Rakastajaa ja varoittaa Bel-Accueilia, että tämä aikoo rakentaa tornin lukitakseen hänet. Häpeä ja pelko järkyttyneenä tällaisesta vakavuudesta ja rukoilevat Jalousiea antamaan anteeksi Bel-Accueilille ja panevat kaiken hänen typerään nuoruuteensa. Mutta mustasukkaisuus ei halua kuulla mitään. Hän rakensi linnoituksen, jota reunusti neljä tornia, ja keskelle tornin, johon hän sulki Bel-Accueilin ja ruusut. Rakastaja itkee ja on epätoivoinen, ja... Guillaume de Lorrisin osa päättyy.
ellauri409.html on line 387: (Avec la Neige, tombe une miséricorde (Lumen mukana putoo kuolintuskaan lohtua;
ellauri412.html on line 514: Puuh. Vihdoin viimein ollaan viimeisessä luvussa. Kohta on kivaa. Te saatte imeä, tulla kylläisiksi lohtua antavista rinnoista. Mutta nuo, jotka syövät kaikkea iljettävää, sian lihaa, rottia – he kaikki saavat loppunsa, sanoo Herra, ja tarkoittaakin sitä. Ja kun hyvixet lähtevät ulos kepilliselle, he näkevät pihalla niiden ruumiit, jotka ovat minusta luopuneet. Mato, joka niitä kalvaa, ei kuole, liekki, joka niitä nuolee, ei sammu. Ne ovat kauhistava varoitus koko ihmissuvulle. Aamen ja tattis.
xxx/ellauri165.html on line 123: Elämänsä aikana Maria saa osakseen silkkaa kärsimystä ja ahdistusta, tämä on Lutherin mukaan lohdullinen esimerkki muille kristityille. Kristuksen äidin kokemat kärsimykset antavat lohtua muille kärsiville. Jollakulla meni sentään vielä paskemmin. Sehän lohdutti Pollyannaakin. Maria on myös esimerkki ikuisen neitsyytensä kautta. Niin kuin Maria on koskematon avioliitossa miehen vallan alla, on myös kristitty evankeliumin vapauttavan vaikutuksen ansiosta vapaa lain sukupuolisen väkivallan alta. Pane vaan ei tule lasta eikä paskaakaan. Vaikka Marian usko on syvällistä ja esikuvallista, Marian esimerkillisyyteen kuuluu myös hänen erehtyväisyytensä. Jumala ottaa Marialta luulot pois jotta tämä ymmärtäisi tarvitsevansa Jumalaa eikä sortuisi turvaamaan omiin ansioihinsa. Maria pitää itseään syntisistä suurimpana ja on siksi Lutherin mukaan todellinen pyhimys. Marian usko on esimerkillistä myös siksi, että Maria pyrkii kasvamaan siinä erehdyksensä jälkeen.
xxx/ellauri177.html on line 615: Kiusauksesta tuli hänen elämänsä maan päällä. Iän myötä hän ryhtyi ikuiseen taisteluun virheellisesti. Rakastiko Jumala sitten häntä enemmän tällä hetkellä? Suuret pyhät ovat kaikki jättäneet ruumiistaan tuskallisen polun piikkejä. Hän yritti löytää lohtua tästä uskomuksesta. Jokaisella lihansa repeytymisellä ja jokaisella luiden halkeilulla hän lupasi itselleen poikkeuksellisia palkintoja. Taivas ei koskaan iskenyt häneen tarpeeksi lujasti.
xxx/ellauri202.html on line 180: Andre Gide ja Rooger olivat toisilleen läheisiä kuten Jacques ja Daniel, tai Charles ja Sebastian. Gide kirjoittaa ystävästään päiväkirjassaan vuonna 1931: "Hänen kanssaan voin päästää itseni menemään ja olla täysin luonnollinen. Ei ole ketään, jonka läsnäolo tuo minulle nyt enemmän lohtua." Roger Martin du Gard puolestaan oli merkittävä kirjailija, joka tunnetaan parhaiten yhdeksänosaisesta perhesaagasta Les Thibault. Giden muistiinpanot on otettu hänen päiväkirjastaan. Hänen läheinen ystävyytensä Roger Martin du Gardin kanssa, joka oli hänen vuoteensa vieressä kuollessaan, kesti yli 38 vuotta.
xxx/ellauri224.html on line 622: Isä/äiti/omaishoitaja/muu kamu meidän (Jumala/Jahve/Buddha/Birgit/Bob/Ei kukaan), joka kenties olet taivaassa! Me pyydämme sinulta, laupias Luoja, lohtua niille, jotka ovat joutuneet kärsimään joko Sinun, luontoäidin tai Maailmanpankin takia. Me ymmärrämme, Herra/Rouva/Neiti/Muu, ettet voi parantaa kaikkia sairaita kerralla, silla se tyhjentäisi epäilemättä kaikki sairaalat, jotka nunnat ovat perustaneet Sinun nimessäsi. Me hyväksymme sen ettet Sinä, Kaikkivaltias, voi poistaa maailmasta kaikkea pahaa sillä silloin Sinä ize joutuisit epäilemättä hyllylle.
xxx/ellauri224.html on line 629: Kuule meidän rukouksemme ja toteuta toiveemme, oi kruunupäiden päähenkilö, joka istut korkealla tuolillasi ja varjelet meitä parhaasi mukaan, vaikka me olemmekin tällaisia törttöjä. Anna meille lohtua kärsimyksissämme, kun taas heistä, joille rukoilimme Sinulta rangaistusta, ei ole niin väliä. He hankkiutuvat kuitenkin nopeasti eroon kärsimyksistään, ja toivottavasti päästävät meidätkin samalla omistamme.
xxx/ellauri281.html on line 424: – Veskulla oli ilmiömäinen erityiskyky luoda eräänlainen aura ympärilleen. Hän osasi ikään kuin muodostaa kehän sanomatta sanaakaan. Se pelkkä katse ja syyläinen nyrkkeilijän olemus riitti. Kukaan ei tullut lässyttämään. – paizi Eski veskissä. Huomasin sen kazeen. Mestari on lähtenyt. Tai Veskun sanoin: jatkanut matkaansa, Hannele Lauri huokaa Seiskalle. – Itselleni tärkeintä on, että Vesku uskoi jälleensyntymiseen eikä pelännyt kuolemaa. Sen muistaminen antaa lohtua.
xxx/ellauri376.html on line 107: Enimmäkseen rakastavan äitinsä Gladysin kasvattama Elvis viettää lapsuutensa Tupelon köyhimmissä osissa Mississippissä löytääkseen lohtua musiikista ja kapteeni Marvel Jr: n sarjakuvaseikkailuista. Elvixen manageri "eversti" Tom Parker oli hollantilainen laiton maahanmuuttaja Andreas van Kuijk, armeijakarkuri, uhkapeluri ja huijari. Parker luulee Elvistä ensin mustaxi. Vaikka olen valkoinen munani on musta. Minä olen musta, mutta ihana, te Jerusalemin tyttäret, kuin Keedarin teltat, kuin Salomon seinäverhot. Jaa-a jos minä olen musta olen minä moonilta ka-a-aivattu. Mustat kädet yhteen hakkaa musiikki ei koskaan lakkaa. Hannista kaliman kalini banaana e-e-e a-oo e. Mikä hasardi, no emme petä. Omaan perseeseen, hän vetää, Suuhun banana! Gimme dat gimme dat gimme dat banana, kisawea!
xxx/ellauri385.html on line 290: Hänen sisarensa Mary, joka syntyi yksitoista vuotta ennen häntä, oli luultavasti hänen lähin leikkikaverinsa. (Mitä vittua?) Charlesin ja Maryn kirjoitukset viittaavat siihen, että Hetty-tädin ja hänen kälynsä välinen konflikti loi jonkinasteista jännitystä Lambin perheeseen. Charles kuitenkin puhuu hänestä hellästi, ja hänen läsnäolonsa talossa näyttää tuoneen hänelle paljon lohtua.
xxx/ellauri410.html on line 905: Hänen kuuluisassa piirustuksessaan Täydellisyyden vuoresta suora nousupolku näkyy kahden sivutien reunustamana. Oikealla oleva, maallinen polku, osoittaa vaaransa: omistus, ilo, tieto, mukavuus, lepo. Samoin vasemmanpuoleinen merkitsee myös henkisen polun vaaroja: kunniaa, iloa, tietoa, lohtua, lepoa. Erityisen yllättävää on legenda keskuspolun portailla, oikealla, joka kuuluu: Ei mitään, ei mitään, ei mitään, ei mitään, ei mitään. Tämän kaavion huomautuksena kirjoittaja kirjoittaa: Se antaa varoituksia ja oppeja, sekä aloittelijoille että edistyneille, erittäin hyödyllisiä, jotta he tietävät kuinka päästä eroon kaikesta ajallisesta ja tulla raskaaksi hengellisestä ja pyssyttää äärimmäistä alastomuutta ja kangen vapautta, jota tarvitaan jumalalliseen siittoon. Jotkut hänen lyhyistä lauseistaan tiivistävät hänen oppinsa hyvin, kuten: "Kiertäkää kalunne solmuun, niin löydät mitä sydämesi kaipaa" ja "Rakkaus ei koostu suurten asioiden tuntemisesta, vaan suuresta alastomuudesta ja hässimyksestä rakkaansa suolessa."
46