ellauri007.html on line 149: Muurahaiset lohduttavat toisiaan

ellauri011.html on line 896: Karla on masis kylmiö koska se on liian etevä. Sellainen ei sovi naiselle. Onneksi sillä on tää brassibroileri. Se on sentään lohduttava tunari. Wannabe dervissi Paulo punainen turkkilainen ostopipo päässä lähtee etsimään dervissiveljiä. Löytyy yksi ranskis joka käskee Paulon tyhjentää mielensä aurinkoläikkään.
ellauri050.html on line 733: Minun täytyy kirjoittaa. Se on niin siunatun lohduttavaa.

ellauri090.html on line 245: Musa consoladora, Muusa lohduttava,
ellauri090.html on line 264: Musa consoladora, Muusa lohduttava,
ellauri093.html on line 804: Ripittäytyminen on säilytetty, ja tapana on, ettei ehtoollista anneta niille, jotka eivät ole saaneet synninpäästöä. Synninpäästön sana on lohduttava, sillä Jumala puhuu sen kautta ja antaa siinä synnit anteeksi. Katsotaan, että aiemmat syntiluettelot, hyvitystyöt, aneet, toivioretket ynnä muut vain kiduttivat omiatuntoja, kun ei puhuttu ripin armollisesta puolesta. Opetetaan myös, ettei ketään voi pakottaa nimeämään syntejään, sillä kukaan ei näe eikä tunne kaikkia syntejään. Synninpäästöä ei saada vain nimetyistä synneistä vaan kaikista.
ellauri115.html on line 693: Mutta mitä sellainen elämä sit on? Onx miehen sielu luonteeltaan kuolematon? Enpäs tiedäkään. Mun äärellinen ymmärrys ei ymmärrä ääretöntä; emmä tajua ikuistakaan. Miten mä voin sanoa juuta tai jaata sellaisesta mistä mulla ei ole hölkäsen pöläystä? Mä uskon että sielu jatkaa menoa kun ruumis katoaa, koska se on välttämätöntä yleisen järjestyxen säilyttämisexi; kuka tietää riittääkö tää siihen että se on ikuista? Kuitenkin tiedän että ruumis väsyy ja tuhoaa hajoomalla osiinsa, mutten voi kuvitella että tietoinen luonne voi sillä lailla hajota, ja kun en voi kuvitella miten se voi kuolla, oletan eze ei kuolekaan. Kaikki tää olettelu on lohduttavaa eikä mitenkään kohtuutonta, mixmä pelkäisin hyväxyä sitä? No voihan aika käydä pitkän päälle vähän pitkäxi heitellessä hevosenkenkää sädekehällä. Parasta ottaa mun kirjat mukaan, että on jotain hyvää lukemista edes.
ellauri153.html on line 358:

“God is omnipotent” is true at game history w if and only if God has a winning strategy in the justice-of-God game G. Tässähän se tapahtuu se suuri lässähdys. Muka omnipotentti jumala saa häthätää saatanasta matin loppupeleissä. Matkan varrella isokyrpäinen valas voi syödä vaikka kaikki sen nappulat paizi kurkon, joka jää viimeisenä laudalle. Aika lohduttavaa sen muulle tiimille. One can make a few clarifying remarks about the structure of the game. The form of the game is relatively simple: it’s an ordinary extended-form perfect information game. tuskinpa Jobilla oli täydellistä informaatiota pelitilanteesta tai edes pelin säännöistä, muista pelaajista puhumattakaan. Aika isoja informaatiojoukkoja oli niiden kalloissa. Sitäpaizi ei luonnossa pelaajat siirrä vuoronperään, vaan koko ajan, niinkuin differentiaalipeleissä. . The goal is here not to go deeply into technical details, but to construct an übersichtlich representation for the theological grammar of biblical stories and to highlight the uses of terms like “good” and “omnipotent” in them. The game or model can then be used as a simplified fragment that can be projected onto, contrasted with and used to interpret biblical stories. The point of this clarification is to highlight the grammar of the divine properties “good” and “omnipotent” within the logic of the struggle myth, and to get the consistency of {God is good, God is omnipotent, There is chaotic evil} as in the Book of Job. The argument needs two assumptions. First, the games between God, humans and creation are genuine dialogues. Paskanmarjat, ei nää ole edes mitään signaling gameja, puhumattakaan dialogipeleistä. Olis kannattanut lukea mun väitöskirja Dialogue Games, siinä on oikeeta sananvaihtoa. The players answer each other and thus have to take turns in making moves and participating in them. Then the game of Job and the struggle against chaos is in extended form to represent the sequence of the debate, and its resolution gives the drama of the fight against kid chaos. Second, the properties of God like “omnipotent” and “good” are defined against the background of Job’s encounter with God and the struggle against chaos. This redefinition builds on both James’ reinterpretation of the properties of God in terms of religious practices, and also of Job’s new world of faith in the encounter. Job’s encounter with God and the struggle against chaos are modelled in the game, so such properties of God as “good” and “omnipotent” are then internal to the game. Missä kohtaa Jopilla on tässä jotain pelivaraa? Montako valintaruutua Jobilla edes on: Marise-älä marise, ja Pyllistä-älä pyllistä. Siinä kaikki. Jotta jumalan tiimi voittaisi, sen pitää ensin marista ja sit pyllistää. Nain on meidankin elamassamme! Marise mitä mariset, mut muista pyllistää!
ellauri161.html on line 1016: Vanhan toivon lohduttavat majakat !
ellauri163.html on line 587: Tahto on aivokuoren säätelemä matelijan pyrkimys. Ajatus siitä, että kuolema on välttämätön, on edelleen abstrakti useimmissa ihmisissä. Ja tämä ajatus, loppujen lopuksi niin lohduttava ja niin levollinen, niin sopiva heikentämään meitä kunnianhimoisia tunteita, ylpeyttä ja egoismia ja kuivaamaan kärsimyksiemme lähteen, ei vaikuta toimintaamme.
ellauri266.html on line 231: Thomas Mann: Taikavuori. "Pitkäaikainen seuralainen ja monilla tavoin tärkeä, mutta niin ovat kaikki nämä kirjat, ystäviä, jotka viihdyttävät, lohduttavat, yllättävät ja tekevät minut hullua hurskaammaxi."
ellauri275.html on line 255: Nuori ratsastaja kysyy. Sano lohduttava sana!
ellauri313.html on line 115: Susinukke Kosolan yhteiskunnallisessa runoelmassa taivaankappaleet lohduttavat yksinäisiä
ellauri321.html on line 524: Näinä Gazan kansanmurhan päivinä on lohduttavaa lukea juutalaisten teloituxesta Feodosiyassa 1941-44.
ellauri349.html on line 815: Ehkä aikamme kaipaa estetiikka, kauneuden ylistystä, yleviä sanoja. Eihän niillä kuuhun mennä, lohduttavat kyllä.
ellauri355.html on line 227: Veriroiskeisia terveisiä taas anglosfääristä! Tällä kertaa ruumiita pilkkovat Britannian parhaat voimat. Herttaisten 60-luvun sarjojen aseettomat bobbyt kumipamppuineen ovat korvautuneet arpisilla julmailmeisillä NCA terroristijahtinaisilla jotka ei välitä tavallisista ruumiista vaan yxinomaan puntabiljonääreistä. Anglosfäärin tuloerot paistaa joka nurkasta. Mutta konnat ei loppupeleissä ole tietystikään anglosaxibiljönäärejä, vaan italian mafiosoja tai ilkeitä kiinalaisia viirusilmiä. Hyvixet ei enää ole lasilabroissan turvassa, vaan pahixet tulevat ihan silmille, häkkeröityvät kaikille digialustoille, pörräävät siiratiimin yllä drööneillä ja uhkailevat listiä hyvisten lähiomaiset. Puhasta klaanitouhua. Hyvixet ja pahixet on vaan 2 klaania, joita johtavat yhtä kasvottomat törkimöt. Eläinparat (rotat, siat) syövät hätäpäissään silvottuja ruumiita. Kenen mielestä tää on ihanaa? No jos oma elämä on ihan kuralla, ehkä tääkin stten vähän lohduttaa. Niinkuin lohduttavat sotkuiset tazkat tai seiniin yösydännä ruiskitut graffitit.
xxx/ellauri059.html on line 514: Tässä kohtaa oli vielä lyhyitä kritiikkejä Lauri Henrik P-pään pikkusaarnoista, jota oli pantu Savon Arolan särpimexi mukaan samaan niteeseen. Ikävä kyllä ne on kadonneet. Ne saarnat oli aivan perseestä, voi jälkeenpäin muistinvaraisesti todeta. Tiivistäen: Nimisaarnan Anna fon Tollo oli aatelinen ämmä joka oli haikaillut jonkun köyhän säveltäjän perään, vaik oli aikanaan ize preferoinut fon Tollon paxumpaa rahamassia. No size kuoli se säveltäjä, ja ämmä lupas izellensä tehdä parannuxen, eli olla vähän hövelimpi palvelusväelle ja muulle laahuxelle. Syy-yhteyttä on vaikee havaita. Siziellä oli se Olavi Mela, joka sai haimasyövän ja alkoi kantaa huolta taivastontista kuin Pauli Pylkkänen. Se koitti Kaarlo Syvännön tapaan peukalovärssyä hyvästä kirjasta, ja löytyi lohduttavasti: iskä arlmahtaa, kuha vaan Olavi uskoo melan ylösnousemuxeen. Ja narshishtirovashti, joka jätti kaikki silleen ja ruustinnankin heitteille, kun sen poika narahti varmaan huumerikoxesta ulkomailla. Se oli SYYYYLLINEN, kuin Niklas kaadettuaan spagettikattilan. Vittu varmaan oli bylsinyt poikaa pienenä. Ja ämmä jonka poika oli kuolemassa johkin tartuntatautiin, josta tuntu turvalliselta kun se kexi kaataa koko huolen yljän sylkkyyn: nyze lapsi on turvan takana, vaikka ruumiina. Ja niin edespäin.
xxx/ellauri126.html on line 684: Kuten kollegansa Martina Aitolehti, Paula myöntää että väärin tein mutta olen silti olennaisesti aina oikeanlainen. On oltava rohkea mutta pyrkimättä pakonomaisesti johkin päämäärään. Epäjohdonmukaista ehkä mutta lohduttavaa. Pakko myöntää.
xxx/ellauri130.html on line 379: Ajatus kaiken maallisen katoovaisuudesta on huisin lohduttava.Ebner-EschenbachMKILL!
xxx/ellauri356.html on line 585: Dionysoksen hahmo sulautuu Kristuksen hahmoon (jae 155/156). Tämä eetterijumalan soutumies jättää ihmisille leivän ja viinin lahjat lohduttavaksi merkiksi ( jae 131) läsnäolostaan.
xxx/ellauri379.html on line 137: Kurtz on vaarallinen mies, koska hän haistattaa vitun Yhtiön "humanistisille" aikeille Kongossa. Hän palauttaa enemmän norsunluuta kuin kaikki muut asemat yhteensä, ja tekee sen käyttämällä absoluuttista voimaa. Tämä pelottaa managerin kaltaisia ​​miehiä, jotka valittavat Kurtzin "epäterveestä menetelmästä" - vaikka Kurtz tekee vain sitä, mitä yritys tekee kokonaisuudessaan piilottamatta tekojaan hyvien aikomusten julkisivun taakse. Marlow huomauttaa, että "Koko Eurooppa osallistui Kurtzin tekemiseen", ja Kurtzin olemassaolo todistaa tämän olevan totta: Kuten Yhtiön kaltaisissa yrityksissä mukana olevat eurooppalaiset (vixi miten amerikkalaiset painottaa sanaa eurooppalaiset tässä, vaikka ize ovat mikäli mahdollista pekkaa pahempia haudanryöstäjiä), hän kuvaa Marlowin Kongossa vallitsevaa ahneutta ja himoa. Toisin kuin Yhtiö, Kurtz ei kuitenkaan ole kiinnostunut hänen imagostaan ​​tai siitä, kuinka "haitalliset hölmöt", kuten johtaja, näkevät hänet. Vaikka Bryssel on tekopyhyyden "valkoinen hauta", Kurtz on täysin avoin himoistaan. Hän kertoo Managerille olevansa "Ei niin sairas kuin haluaisit uskoa." Mutta tämä toteamus pätee kaikkiin eurooppalaisiin, jotka ovat mukana imperialistisen valtakunnan rakentamisessa: Vaikka Kurtzin leimaaminen moraalisesti "sairaaksi" mieheksi saattaa tuntua lohduttavalta, hän itse asiassa vain hieman liioittelee niitä impulsseja, joita termiittiapinoiden sydämissä on kaikkialla.
xxx/ellauri380.html on line 39: Itärintamalla 1942 lenteli verisiä perseitä ja irtopäitä tykein raivatuissa avohakkuumaisemissa. Siinä oli lohduttavaa väliin hiippailla pystymezikköön Toini Vartiaisen kuva mukana. Toini näytteli sieviä pikku tissejään (puseron läpi) Joel Laikan käsikirjoituxiin perustuvissa leffoissa.
22