ellauri002.html on line 1086: Oispa se jännä tietää, onko kieli logiikkaa,

ellauri002.html on line 1087: vai logiikkako kieltä, tai onko sillä edes väliä.

ellauri004.html on line 1198: Mikäs on tämän kuittauksen logiikka?
ellauri023.html on line 1212: Mixei tyhjästä voi mitään nyhjästä? Mä kysyin Pertti Rovamolta ihan ilman sarvia ja hampaita, en vaan ymmärtänyt. Enkä kyllä vieläkään ymmärrä. Tuntuis olevan ihan uskon asia. Se on totta ettei universaalipremisseistä voi päätellä eksistentiaalilausetta, mutta ei kai fysiikka ole pelkkää logiikkaa. Hintikan temporaalilogiikassa synty tyhjästä on mahdollista niinkuin Hegelillä (muttei Kantilla). Jaakko oli uuskantilainen oman tunnustuxen nojalla. Sillä oli kanttia sanoa, että maailmanviivat ei jatku maailmasta toiseen kuin globaaliset yrityxet, ne on nurkkakuntaisempia. Ei kelpaisi jumalisille. Ei sovi sielun syntyä tyhjästä tai hävitä kuin pieru saharaan. Niiden täytyy olla iänikuisia.
ellauri023.html on line 1214: Energian säilymisen laki on fysiikassa tärkeä (vaikka ei mitenkään pyhä), mutta ei se ole logiikkaa. Periaatteessa hetkellä t voisi olla olematta mitään, ja hetkellä t+1 jotakin. Maailmaan voisi kuplia koko ajan uutta ainetta. Loogisesti konsistentti ajatus, oli se totta sitten tai tarua. Tietysti se on jotenkin randomia ellei sitä säätele. Se tekee tilaa enkeleille ynnä muille ihmeille, sen takia kai se tuntui Pertti Rovamosta pahalta. Tuliko Pertistä isona eräopas vai mikä? Meni mezään pakoon niskuroivaa maailmaa.
ellauri024.html on line 299: Vinkuintiaani antaa aivan sekavia meriselityxiä. "Ei voi antaa työsopimuxia, koska silloin työntekijät vaihtais yritystä." Mitä hittoa tää on tarkoittavinaan? Orjat sanoo just päinvastaista. Täytyy olla kiinalaista logiikkaa. Ja size on olevinaan aivan ällikällä lyöty, kun sille kerrotaan, että lähetit hädissään ostaa toisiltaan vuoroja päästäxeen polkemaan. Hävytön teeskentelevä luikero. Onx tää juippi jonkunlainen toivottu mamu? Kieroja kusipäitä meillä on omastakin takaa. No ehkä niitäkin saa Kiinasta tusinoittain halvemmalla.
ellauri025.html on line 316: Tää on sama logiikka kuin hauella kuusen latvassa: pääsinhän esille.

ellauri026.html on line 343: Skotlantijalosukuisuus, logiikka
ellauri030.html on line 504: Perinnön saatuaan ei Artturilla ollut huolen päivää. Se alkoi opiskella ensin lääkistä, mutta vaihtoi sitten filosofiaan, helpompaa. Väitöskirja oli jotain hämärää kantilaista logiikkaa. Schopenhauer peukutti Goethen idioottimaista väriteoriaa, mistä Hansu oli ensin mielissään, mut kun Arttu alkoi ehdotella parannuxia, Goethen kirjeet harvenivat. Arttu perkele esitti sitten oman väriteoriansa 1815, yhtä paskan. Arttu pysyi kuitenkin Goethen bändärinä.
ellauri031.html on line 672: Joku saattaa kysyä, millä ja kenen lähettämillä rahoilla tällaiset suurpainoxet rahoitetaan. Kysyä saa, muttei vastata. Panee miettimäään mikä on tän raamattuvälityxen bisneslogiikka. Mikä ansaintamalli siinä on, miten rahavirrat kulkevat. Mistä muodostuu tulo-ja menojonot ja mikä on oman pääoman sisäinen korko, niinkuin Callen väitöskirjassa Real Time Result Reporting kysytään. Isä puri pännää sängyn päällä ja irvisteli, laski loppumattomia lukujonoja. Vaikeita korkoa korolle laskuja paperilla ja kynällä, ei sekään ollut mikään nero matikassa, vaikka rahat kyllä pysyi näpissä ja kasvoi korkoa. Isän siunausta tässä vieläkin kaikki lapset nautitaan, sodasta rikastuneen nousukkaan nyt jo laskukkaat rauhanajan jälkipesueet.
ellauri032.html on line 333: Kielellä saa sanotuxi ajatuxia joita ei voi kuvitella, kuten äärettömyys. Aivon neuroverkko on äärellinen automaatti, mutta vaan teoriassa voi sillä tuottaa äärettömän kielen. Teoria lausejoukko seurauxineen, siis kieli, opettaa logiikka. Joukko-opissa ei voi ristiriidattomasti olla rajoittamatonta komprehensioaksioomaa, sen osoitti Russell kolme vuosisataa myöhemmin paradoxixi. Koko ääretöntä ei voi käsittää yhteen läjään, se ajatus puree häntäänsä kuin koira, joka on lukenut ritariromaaneja.
ellauri055.html on line 618: Tervetuloa Wolf ja Lampaat! Se on nappuloita kaltainen logiikka Android peli kahdelle pelaajalle. Yksi pelaaja ottaa yhden mustan kappaleen (susi), toinen pelaaja neljä valkoista kappaletta (lampaat).
ellauri065.html on line 467: liskohallitus: Tuomas Enbuske @TuomasEnbuske 17. tammik. 2018. Jes. Jos väitän että salainen liskohallitus hallitsee maailmaa. Ja sinä vastaat siihen, että "enpä usko. Että voisitko todistaa". Niin olemme logiikkasi mukaan molemmat jotenkin tasa-arvoisia uskossamme. Tuomas Enbuske.
ellauri073.html on line 393: Taavi koitti ensin olla vanhemmille mielixi, luki isän vanhassa yliopistossa Amherstissa äidinkieltä ja filosofiaa kandiin asti ja lähti vielä opiskelemaan jatkotutkinnossa modaalilogiikkaa ja matikkaa. Se lauloi yliopiston kuorossa kauniisti. Taavi kirjoitti gradun nimeltä Fate, time, and Language: An Essay on Free Will (2011). Sovelsi sitten opittua: lopetti luvut ja rupesi kirjailijan epävakaalle uralle. Se sanoi David Lipskylle että filosofiassa sen pää kävi vaan yhdellä pytyllä, kirjallisuudessa käynnistyi koko 2-tahtimoottori.
ellauri077.html on line 103: V.1980, David Foster Wallace pääsi koulusta ja Amherstin Collegeen, jossa sillä oli 2 pääainetta, äidin äidinkieli ja isän filosofia. Se oli menestyvä opiskelija, luki modaalilogiikkaa ja matematiikkaa filosofiassa ja otti osaa laulukuorotoimintaan. Siitä tuli kaverien kesken tosi suosittu.
ellauri077.html on line 370: Miguelin isä kuoli kun se oli 6 (Pölö siis, ei isä) ja sen kasvattivat äiskä, joka oli harras katolikko, ja liberaali pelottava isoäiti joka oli perheen öykkäröivä pää. 11 vuotiaana (ihan kuin Teresa), Pölö pyrki pyhimyxexi, psykologiaa logiikkaa ja etiikkaa opettaneen jesuiitan takia. Mutta tää henkisempi kaipaus joutui hakauxiin maallisemman lemmen kanssa jota se tunsi lapsuudenihastuxeensa, Hedelmöityxeen, josta myöhemmin tulikin sen vaimo. You cant have both, sanoi pettyneenä pappi kuin Naipaulin isä. Muna oli näkemässä kun isoäiti kuoli, ja silloin siitä tuli existentialisti.
ellauri077.html on line 561: Tai voi sen näinkin ajatella: Ironia ei ole klassista logiikkaa vaan intuitionistista, jossa on Jaakkoh-Hintikan tiedon modaliteetti K mukana. Negaatio on joko heikko "en tiedä" tai vahva "tiedän että ei", eikä sellaiset redusoidu, vaan iteroivat loputtomiin. Izereflektiota izereflektion päälle. Narsisti näkee peilistä että se näkee izensä peilistä ja niin edespäin. Its no use Mr. Russell, its turtles all they way down. Mä koitin ottaa mise en abime valokuvaa Posnanin airbnbeen vessassa jossa oli peiliseinät, muttei se oikein onnistunut. Ehkäpä sekin läppä että "niistä ei voi tehdä satiiria ne tekevät sen ize" kuuluu tähän. Jos vizistä koittaa vääntää viziä niin ne lässähtävät molemmat. Tämmöstä pyörittelyä piisaa episteemisten loogikkojen standup-illoissa.
ellauri082.html on line 743: Näin taannoin julkaistun, Marilyn Mansonia käsittelevän tekstin vanavedessä kulkiessamme, ja edetessä tämän tutkimuksen tuloksissa, pääsemme pisteeseen jossa puolestaan voimme todeta kaikessa tässä hulluudessa olevan järkeä! Siis, järkeä siinä mielessä, kun pitäisimme naisen logiikkaa logiikkana.
ellauri089.html on line 415: § 6. and the answer to this question is that it is indefinable … indefinable ja simple ei ole sama asia. G.E.Mooren määäritelmäteoria oli aika alkeellista tasoa. Kyllä "hyvä" on hajotettavissa tekijöihin ja sillä on oma logiikka, kuten olen osoittanut tärkeässä artikkelissani hyvästä joka ilmestyi Kouvolan julkaisusarjassa.
ellauri096.html on line 51: Vapaan tahdon pähkinään liittyy tää ennaltatietämisen ongelma. Ennaltatietämisen ongelma on tämmönen teologinen knoppi, johon liittyy peliteoriasta tuttu tiedon iterointi ja vuorotellen arvailu. Kehäajattelua ja omaa häntäänsä purevia todistuxia. Mise en abime-heijastuxia, Drostepurkkeja, narsisteja kazomassa izeänsä tiukasti peiliin. Logiikka ei pidä sellaisesta, kuten paradoxit osoittavat. Yhtenä vuotena kun olin vähän maaninen olin ymmärtävinäni siitä jotakin. Taisi olla taas pääsiäisen aikoja, sillä ajattelin munankuoria: finiittinen logiikka kuten BA antaa kuoren sulkeutua munaxi, infinitaarinen kuten ZF avaa kuoren auki loppumattomasti kohti taivasta.
ellauri112.html on line 171: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.
ellauri112.html on line 191: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri112.html on line 193: Syy siihen, että juuri käsitteet »vihreä», »punainen» jne. on muodostettu, eikä aivan toisia, piilee tietysti näiden vivahdusten käytännöllisessä merkityksessä. Lauselma: »logiikka ei tavoita vivahduksia» tarkoittaa siis: spekulatiivinen, aprioristinen logiikka ei tavoita vivahduksia. Kaikkia värivivahduksia ei voida ilmaista viidellä tai kuudella värinimityksellä. Mutta kokemustiede, kokemuksellinen logiikka tavoittaa kyllä mitä vivahduksia tahansa. Minulla on tällä hetkellä mielikuva ihan määrätystä punaisen vivahduksesta, joka imupaperillani on; jos tahtoisin, voisin nimittää tätä vivahdusta esim. klm: siten olisi uusi käsite muodostettu, käsite, joka tavoittaisi ihan määrätyn vivahduksen. Tällaisen käsitteen muodostaminen olisi kuitenkin kovin epätarkoituksenmukaista. Paljon tärkeämpiä kuin äärimäisen yksilölliset vivahdukset, kuin ne ominaisuudet, jotka kussakin esineessä ovat erilaisia, ovat yleensä esineiden yhteiset ominaisuudet. Käsite klm ilmaisisi vain yhdellä tai aivan harvoilla esineillä olevaa ominaisuutta, käsite »punainen» sellaista ominaisuutta, joka on lukemattomilla ja jonka jokainen omasta kokemuksestaan tuntee. Sanoin, että Renan yllämainitulla lauseellaan on lausunut julki Bergsonin filosofian ydinajatuksen. Mutta siinä tapauksessa Bergson on käsittänyt tuon lauseen ihan sananmukaisesti. Bergsonin mukaanhan kaikki logiikka, kaikki ajattelu on voimaton tavoittamaan todellisuutta, joka ei ole muuta kuin vivahduksia. Hänhän esittää, mitenkä inhimillinen äly on kuin valmiiden vaatteiden varasto, johon yritetään pukea todellisuus, katsomatta kuinka se niihin soveltuu. Hän vertaa älyämme kinematograafikoneeseen, joka ottaa muutamia liikkumattomia silmänräpäyskuvia elämän alituisesta virtailusta, ja yrittää näistä kuolleista kuvista uudelleen panna kokoon elävän todellisuuden. Hän puhuu ymmärryksemme »mekanistisesta vaistosta», joka viettää voittokulkuaan geometriassa, mutta on kykenemätön ratkaisemaan elämän arvoitusta. Tällä tavoin Bergson syyttää tiedettä virheestä, johon ei ollenkaan se, vaan juuri filosofia on tehnyt itsensä syypääksi-- spekulatiivisesta logiikasta, jota monet filosofit ovat rakastaneet, mutta joka tiedemiesten parhaille on ollut kauhistus. Näin yrittää hän riistää tieteeltä sananvallan sen mieltäkiinnittävimmissä kysymyksissä, ja panna sijalle runollisen »intuitionsa», jota ei millään keinoin voi kontrolloida, joka ei sisällä mitään mahdollisuutta eroittaa totuutta erehdyksestä. Jos koskaan, on filosofia Bergsonissa muuttunut »spesialiteetiksi». (Aika 10, 10-18) * * * * *
ellauri117.html on line 644: No ei tästä kyllä tule juuri hullua hurskaammaxi, puolet sanastosta on liiketoimisanoja, puolet jotain narsistista tiimimotivaatiopuhetta ja in effigie omakehua. Oisko tässä kuiteskin vähän sitä predestinaatio-oppia, minkä Hipon Aku kekkasi just Patulta ja mistä Lassi eli Calvin kuumeni ja mistä se riiteli leväperäisemmän ansaintalogiikka-Arminiuxen kaa. Sillä esivalintaopilla oli joku hassumpi nimi, mikäs se oli? Hulluhan se Peeveli tod.näk. oli, tai sitten huippuovela, kalansilmä Hararin heimoveljiä.
ellauri118.html on line 559: logiikkaa. (emt.)
ellauri142.html on line 1014: Tunnuslause on jossain käänteessä päivitetty. Vanhassa sinetissä luki "Totuus on korkein uskonto". Kuvion synty johtuu siitä sinetistä, jota yksi Seuran perustajista, H. P. Blavatsky, käytti ennen Teosofisen Seuran perustamista. Se muodosti kuusikärkisen tähden, jota ympäröi käärme; kuviossa oli rouva Blavatskyn nimikirjaimet, ansaintalogiikka ristin asemesta, ja kreivillinen kruunu Veda-sanan paikalla. (Crux ansata on Ankh-Morporkista tuttu faaraoiden käsipuhelin, risti jossa on rengasmainen pidinnin.)
ellauri151.html on line 1017: Summa summarum, Pollen jutut näyttää soveltuvan paremmin kapitalistihenkiseen protestointiin. Jutkuluopio Paulin taiteilijanimikin on globaalista roomankieltä, merkiten pikkaraista. Patu on hintatietoinen, sen kirkon ansaintalogiikka on kunnossa. Jeesus antaa ite eistään kuten sen mamma Margit ja Magdalena, eikä ota hintaa; Patu takaa kyllä maistuvammat eineet mutta nostaa pientä provikaa.
ellauri156.html on line 49: Jalkanuotti: Kuten voi helposti laskeskella, attritiopeli on vakiintuneiden uskontojen ansaizemislogiikka, loppuarvonta Tombolalla on uusia jäseniä rekrytoivien lahkojen suosima pelitapa. On kiva jos viimesexi sisääntulleet pääsee ensimmäisixi vielä kalkkiviivoilla, ja vielä kivempää jos jonossa kiilaajat jää hännille.
ellauri158.html on line 152: Ainut mitä yxilöillä on yhteistä on niiden luokituxet. Vähän epäselvää, ei kai sentään tarkoiteta että monadinen luokkalogiikka olis riittävä? Sehän olis aivan päin vittua.
ellauri158.html on line 156: Syyllä ja seurauksella pitää olla jotain yhteistä. Kuulostaa harmittomalta, jos yhteisexi kelpaa jo että toinen on toisen syy. Jos rajoitutaan luokkalogiikkaan, tää on takuulla falskia. Pitäs kazoa myös näiden lauseiden todistuxia.
ellauri161.html on line 179: Psykoanalyyttisestä aivojumpasta voimmekin hypätä takaisin ensimmäiseen kysymyksistä, siihen kaikkein kiistellyimpään: mikä on mies, mikä nainen? Nyölen haluaa aloittaa viittaamalla Valerie Solanasin, tunnetun sekopään, teoriaan, jonka mukaan mies on viallinen, geenitasolla abortoitu nainen! Siinäpä uskottava "fakta". No, oletettavasti siis miehen elämäntehtävä on murtaa tämä biologinen vankila. Nyölénin ratkaisu ongelmaan on dandyismi, 1800-luvun Oscar Wilde-tyylinen hienostelu. Dandyismi on "miehen pelastussuunitelma", jossa tarkoitus on tehdä kaikkensa, jottei olisi mies! Mutta hän ei oikeasti edes usko geeneihin, ei edes atomeihin! Hän päätyy siis hylkäämään koko sukupuolieron, koska se on vain suuri valhe. Hän ihmettelee, miten kukaan suostuu uskomaan, että on välttämättömyys olla mies tai nainen! Sukupuoliero on siis uskonto! USKONTO! Pakko myöntää, että Antin logiikka katosi tässä kohdin. Andy koittaa näyttääkin dandyltä tyhmine golfinpelaajan lippalakkeineen. Mutta se on selvästikin snobi, Vantaan Mikkolasta Maunulan rivitaloon oravana kivunnut nousukas.
ellauri163.html on line 843: Tämä artikkeli käsittelee pohdiskelua (kontemplaatio). Kontemplaatio (< lat. contemplatio, 'tarkasteleminen') on syvällistä ajattelemista ja pohdiskelua. Plotinokselle korkein mietiskelyn tila oli kokea visio jumalasta, Monadista. Plotinos kuvaili tätä kokemusta teoksessaan Enneadit. Oppilaansa Porfyrioksen mukaan Plotinos oli kokenut tämän neljä kertaa. Kuulostaa frigidin naisen orgasmilta. Mietiskelyyn sisältyy tässä tapauksessa jonkin asian kokeminen sen sijaan, että saavuttaa rationaalisen ja perustellun ymmärryksen teoriasta (ks. gnosis). Niin kuin ymmärrykseen käytetään rationaalista ajattelua ja logiikkaa, niin tehdään päinvastoin kun kyseessä on Jumala.
ellauri164.html on line 175: Schopenhauer tarjoaa seuraavan kohdan pyrhonismin ääriviivoista (Bk. Minä, ch. 13): Sextus Empiricus osoittaa alkuperäisen eron ilmiön ja noumenonin välillä muinaisten filosofien mukaan: νοούμενα φαινομένοις ἀντετίθη Ἀναξαγόρας ('Anaxagoras asetti ajateltavat vastakohdaxi niille mitkä ilmenevät.') Matematiikka ja logiikka nyt ainakin.
ellauri185.html on line 384: 32. Mixi evoluutiota tapahtuu? Parempi kysymys olisi, mixi se on niin hidasta. Apinakin on ollut täysin ennallaan jo miljoonia vuosia, ja kazo tulosta. Älykkään suunnittelijan jäljet pelottavat, ne ovat lyhyet. Tärkeä havainto on että tää kehitys tapahtuu mainostauolla auringon jäähtyessä, me olemme siis vaan lyhytaikaisia eetteripyörteitä. Auringossa on meille liian kuuma, ja avaruudessa paleltaa. Hassua kyllä lukijaa alkaa tätä lukiessa paleltaa, vaikka tietää jäähtyvänsä ize jo paljon ennen lämpökuolemaa. Muuntelu, valinta ja periytyvyys riittävät, sixi nettikin on täynnä meemejä. Onko evoluutio samanlainen luonnonlaki kuin painovoima? No ei, jos se syntyy välttämättä kun on muuntelua, valintaa ja periytyvyyttä. Silloin se on pelkkää logiikkaa.
ellauri189.html on line 461: Aivan hirveätä scheissea! Kun kuulen sanan "lupaus", tai globaalixi "I promise", tai edes sanat "rehellisyys ja reiluus", globaalixi "honesty and fairness", poistan varmistimen ydinlatauxesta. Voi olla varma että nyt on tulossa jotain aivan hirveätä paskaa, apinaa koijataan rankasti toisten apinoiden taholta. Näitä sanoja hokevat vain sellaiset, joille ne on nokkelaa ansaintalogiikkaa eli siitä puhe mistä puute.
ellauri196.html on line 71: Ramismi kritisoi aristoteelista "keinotekoista" logiikkaa perustuen Platoniin, Ciceroon ja Quintilianukseen, ja halusi korvata sen retoriikkaan perustuvalla "luonnollisen ihmisymmärryksen mukaisella" logiikalla. Logiikan tehtävänä ei ollut Ramuksen mukaan syllogismien pohdiskelu vaan filosofinen etsintä ja lyhyimmän polun löytäminen etsinnän tiellä. Ramus esitti teoriansa muun muassa teoksessa Aristotelicae animadversiones (1543).
ellauri196.html on line 81: inventionem argumentorum, tiedon etsimisen ja tieteellisen todistamisen logiikka
ellauri196.html on line 83: dispositionem argumentorum, tiedon esitystavan logiikka
ellauri196.html on line 92: Ramuksen mukaan tieteen esitystavan logiikka ei poikennut tiedon etsimisen ja tieteellisen todistamisen logiikasta. Pane puukengät jalkaan se on lyhyempi lause.
ellauri196.html on line 520: Pahat mediat vertasivat Israelin Golanin-miehityksen logiikkaa Venäjän 2014 tekemään Krimin miehitykseen. Mutta YK:n päätöslauselmat, joissa torjutaan valloitussodat, ovat täysin hanurista. Esimerkiksi se että Venäjä voisi puolustaa Krimin valtausta vetoamalla Yhdysvaltain päätökseen tunnustaa Golan. Tai että kun Yhdysvallat hyväksyy Golanin liittämisen Israeliin, sen olisi vaikea arvostella Krimin tai Vähä-Venäjän liittämistä Venäjään.
ellauri246.html on line 829: Link Brodsky ajatteli runollisen taiteen säätiöitä. Hän esitteli heidät Yakov Gordinin kirjeeseen 13. kesäkuuta 1965. Siellä on kaksi pääasemaa. Ensimmäinen koskee luovuuden psykologiaa, toinen, joka Brodsky kutsuu "käytännöllisinä" - erillisen runollisen tekstin rakentamisen periaatteet. Psykologisesti tekijän olisi noudatettava vain sen intuitiota, olla ehdottoman riippumaton sääntöjen, normien, lainojen lainoista. "Katso itseäsi ei suhteellisen loput, mutta innoittamana. Hävitä ja anna itsesi kaikki missä tahansa. Jos olet vihainen, älä piilota sitä, anna sen olla töykeä; Jos olet iloinen - myös, anna sen ja trite. Muista, että elämäsi on elämäsi. Piirrä - anna korkeimmat - säännöt eivät ole lakia. Nämä eivät ole sääntöjäsi. Parhaimmillaan ne näyttävät sinun. Ole itsenäinen. Riippumattomuus on paras laatu kaikilla kielillä. Anna sen johtaa sinut tappioon (tyhmä sana) - se on vain tappio. Sinä itse tuo tulokset kanssasi; Ja sitten sinun on vähennettävä pisteitä kuvion tietää, kenen kanssa. Tärkein asia jakeissa on koostumus. Ei tontti, vaan koostumus. Koostumus on tarpeen rakentaa. Sanotaan, tässä on esimerkki: puun jakeet. Aloitat kuvaamaan kaikkea, mitä näet, maasta itse, kiipeää kuvauksessa puun yläosassa. Täällä sinä, kiitos ja suuruus. Sinun täytyy tottua kuvaan yleensä ... ei ole erityistä. Osapuolten on ajateltava viimeisenä. Tietoja Rhyme - Last, Metafora - viimeisimmässä. Mittari on jotenkin läsnä alusta alkaen, - Will, - No, kiitos siitä. Koostumus, ei tontti. Sido Stanza ei logiikkaa, mutta sielun liike - voit ymmärtää yhden ymmärrettävän. "
ellauri264.html on line 116: Louis Theroux koitti haastatella 3 amerikan alt-right someinfluensseria: Nick Fuentes, Baked Alaska ja Beardson Beardy huonolla ratamenestyxellä. Haastattelu kääntyi loppupeleissä yleensä haistatteluxi. Niiden ansaintalogiikka oli kerätä inseleiltä klikkejä ja taaloja vizeixi naamioidulla äärioikispropagandalla: white supremacy, racism, antisemitism, misogyny, and homophobia. Mikä näitä kaikkia asenteita yhdistää? No se että white trash incel miekkonen jää keskiöön. Beardylla oli Louis paita päällä mutta poltti hihat kun Louis japitti sen tekemästä nazitervehdyxestä. Get off my property se huusi kuin katolinen viulunsoittaja. Brittany joka oli ensin mukana sai hampaattomalta parrattomalta Beardyltä anaaliraiskausuhkauxen, ilmeisesti leikillisen kuitenkin koska Beardy nauroi uhkauxen jälkeen pitkään ahdistunutta huutonaurua. Nick Fuentes oli 22-vuotias wannabe pikkuhitleri, joka puhui fyyrerinä kansalle vanhempien kellariin rakentamastaan studiosta. Se kehui olevansa jo miljonääri kiitos jokailtaisten kolmituntisten palopuheiden. Peilisilmälasinen Baked koitti nauraa yhtä kovasti, mutta viimeinen tapaaminen päättyi silti suht vihamieliseen vittuiluun. Bakedin puhelimeen sai muutaman taalan hinnasta soittaa rasistisia ja antisemiittisiä haukkuja. Äänet oli muunnettu niin että inselit kuulostivat alaikäisiltä tytöiltä. Baked Alaska on venäläinen uunijäätelö. Sitä sai ravintola Kasakasta Neizytpolulta. .
ellauri269.html on line 457: Haukotus on Kidan hallitsijan, vanginvartijan, vallan istuin, niinkö helvetti. Se toimii ikuisena vankilana ravintola Kosmoksen vaarallisimmille sieluille ja on yksi vaarallisimmista torneista koko olemassaolossa. Kuten Kita itse, Dominan voima on kudottu Haukotuxen kankaaseen, ja vanginvartijan pahansuopaisuus läpäisee kaiken sen sisällä. Se on paikka vailla toivoa tai (hu-oh) lunastusta. Jokainen loputtomaan kuiluun kohoava kerros on julmempi kuin edellinen kuten Dantella; Haukotuxeen kiipeäminen on nousta syvemmälle epätoivoon. Tornin sisustus uhmaa kaikkea perinteistä logiikkaa: sen käytävät ovat valtavia ja näennäisesti loputtomia, niin pitkälle, että niitä vaeltelemalla voisi viettää ikuisuuden tai ainakin iltakauden ennenkuin isi tulee ovelle vikisemään, ja ne muuttuvat jatkuvasti Vanginvartijan tahdon mukaan. Mitä syvemmälle Torghastiin matkustaa, sitä lähemmäksi pääsee myös itse vanginvartijaa.
ellauri269.html on line 769: Hän kamppaili tasapainottaakseen älyä ja tunteita. Spockin vulkaanisen isän perintö sitoi hänet etuoikeuslogiikkaan ennen kaikkea, mutta hänen ihmisäitinsä emotionaalinen puoli teki työn mahdottomaksi. Hän uhrasi henkensä pelastaakseen miehistön sillä periaatteella, että "monien tarpeet ovat suuremmat kuin harvojen tai yhden tarpeet". Silti hänet herätettiin henkiin, koska hänen emotionaaliset miehistön jäsenensä jättivät huomiotta tämän logiikan ja riskeerasivat kaiken pelastaakseen hänet. Juutalaiset ovat käyneet samaa taistelua rationalistien ja kabbalistien, Hasidimin ja Mitnagdimin kanssa, jotka on lukittu mielen ja sydämen taisteluun. Ja jopa siellä taistelulinjat eivät aina ole selvästi piirrettyjä. Rabbi Shneur Zalman Liadista (1745-1812), joka yritti saada hasidilaisia kannattajia Mitnagdicin alueelle, julisti, että "mielen on hallittava sydäntä". Ja silti taistelu raivoaa.
ellauri288.html on line 397: Terrorin logiikka ajaa petokseen, parhaimmat eivät selviydy. Aliide uhraa sisarensa ja valitsee pelastajakseen fanaattisen kommunistin Martinin. Silti hän piilottelee Hansia ja haluaa "omistaa" tämän ainakin kerran viikossa. Romaani näyttää loistavasti Aliiden syyllisyyden, paranoian, pelon ja valheessa elämisen sykkeen, joka ei neuvostoaikana koskenut vain yksilöä, vaan koko yhteiskuntaa. Kommunistisetämiesten syytä kaikki.
ellauri336.html on line 119: Kaiken kaikkiaan jotkut harvat 613 juutalaisen käskystä perustuvat logiikkaan tai käytännöllisyyteen (kuten käsien pesu ennen syömistä), kun taas loput käskyt on saneltu ilman selitystä ja palvojan odotetaan noudattavan sitä kyseenalaistamatta. Vähän sellaista kurinpitoa, simputusta, sakinhivutusta, kinuskia. Kinuskin teko-ohjeita seuraavassa paasauxessa.
ellauri347.html on line 75: – Usko, että Jumala on hyvä ja kaikkivaltias, lohduttaa tyhmää murheellista. Tätä lohdutuksen lähdettä ei pidä hylätä juoksemalla viisastelijoiden ansaan kuten teodikeaan. Ihmisen on mahdotonta ymmärtää Jumalan suuruuden ja kaikkivaltiuden logiikkaa. Pääasia on että se tuntuu hyvältä, kuten nainti eläimestä joka ei tajua mistä sille tulee poikaset.
ellauri349.html on line 175: "Onko siis oikein sanoa, että kyseessä on eräänlainen tanssimusiikki?" Wittgensteinin persoonallisuus pusertui läpi Molli-Jorin punaisten poskien ja kääntäen. Korkean tason rohkaisu, ellei peräti siunaus. Siinä prosessissa jokin on parempaa ja tavoiteltavampaa kuin jokin muu. Kasvussa on, ja kasvu on talousliberalismin taikasana. Asioilla, tilanteilla, koko elämällä on myönteinen eikä kielteinen liikesuunta. Energia, bossanova, tunnetotuus, epätäydellisyyden estetiikka. Keskinkertaisuuden logiikka. Oiska osui naulan kantaan: Oletko jäänyt vaille vittua? Eski oli kuin Alvar Aalto pörssiklubilla, puhui ruokottomia ja kehui koko ajan izeään. Infantiili. Ylisanojen estetiikka on sukua ulkokultaisuudelle, omahyväisyydelle ja sille että luulee liikoja izestään. Tismalleen!
ellauri349.html on line 523: Almog valmistui Oxfordista tohtoriksi vuonna 1983, minkä jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin filosofi David Kaplanin kutsumana. Almog oli vuosina 1983–1984 Stanfordin yliopiston ja vuodesta 1984 lähtien Kalifornian yliopiston filosofian professori opettaen matemaattista logiikkaa, metafysiikkaa, kielifilosofiaa ja filosofian historiaa. Hän kyllästyi Yhdysvaltoihin ja amerikkalaiseen filosofiaan. Almog päätyi vuonna 2014 Turun yliopiston filosofian professoriksi tavattuaan Olli Koistisen eräässä konferenssissa. Olli Ilmari Koistinen (s. 11. toukokuuta 1956 Oulu) on suomalainen filosofi ja teoreettisen filosofian emeritusprofessori. Hän toimi vuosina 2002–2022 Turun yliopiston teoreettisen filosofian professorina. Koistinen on tutkinut työssään muun muassa filosofian historiaa ja klassikoita. Hän johti Immanuel Kantin Puhtaan järjen kritiikin suomennostyötä, joka valmistui vuonna 2013. Olli kuuluu luokkaan (n.h.). Almogilla on 2 lasta muttei vaimoa.
ellauri391.html on line 552: Crispin James Garth Wright ( / r aɪ t / ; syntynyt 21. joulukuuta 1942) on brittiläinen filosofi, joka on kirjoittanut uusfregealaisesta (uuslogistisesta) matematiikan filosofiasta, Wittgensteinin myöhemmästä filosofiasta ja totuuteen liittyvistä asioista, kuten realismi, kognitivismi, skeptismi, tieto ja objektiivisuus. Hän on filosofisen tutkimuksen professori Stirlingin yliopistossa ja opettanut aiemmin St Andrewsin yliopistossa, Aberdeenin yliopistossa, New Yorkin yliopistossa, Princetonin yliopistossa ja Michiganin yliopistossa. Vaihtanut opinahjoa kuin mustalainen hevosta. Loppusijoituspaikka Stirling on kalatalousyliopisto Skotlannin pystymezässä. Selvää alamäkeä. Crispin esitti "epävirallisia argumentteja", että (i) Humen periaate (yhtä monta iff E bijektio) plus toisen asteen logiikka on johdonmukainen ja (ii) siitä voidaan tuottaa Dedekind–Peano-aksioomit. Molemmat tulokset todistettiin epävirallisesti jo Gottlob Fregen (Fregen lause) toimesta, ja myöhemmin George Boolos ja Richard Heck todistivat ne tiukemmin. Crispin ei tehnyt siinä muuta kuin hälisi.
ellauri398.html on line 533: logiikka, Kalām (islamilainen teologia), Tiede, Runous. Hänen uskottavasti
ellauri401.html on line 184: Pekka pohti paljon keinotekoisen maailmankuvan hyötyä ja etuja, ja hänelle oli selvinnyt useita ”periaatteellisia tukikohtia”: kielen tuli olla mahdollisimman yksinkertainen ja säännöllinen rakenteeltaan ja mahdollisimman soinnukas, mikä viimeksi mainittu seikka merkizi paljon musikaaliselle Pekalle, eli että sen tuli mahdollisimman paljon muistuttaa hänen ihannekieltään italiankieltä. Vuoden 1890 tienoilla Pekka löysi kirjakaupasta ruotsinkielisen esperanto-oppaan. Pekka osti sen ja ryhtyi heti uteliaasti ja innokkaasti lukemaan sitä. Esperanto oli Pekalle suuri ja iloinen yllätys. Esperanton kehittäjä tohtori L. L. Zamenhof oli sangen läheltä saavuttanut sen ihanteen, jonka Pekka oli asettanut päämääräkseen: ”Hänen kielensä oli uskomattoman yksinkertainen rakenteeltaan, mutta samalla taipuisa ja altis hienoillekin ajatusvivahduksille. Ja ennen kaikkea sillä oli italiankieltä muistuttava sointu.” Lähemmin tutustuessaan Pekka löysi esperantostakin rumia kohtia, joista ei pitänyt, mm. saxalaisia ja venäläisiä sanoja. Ne koskivat hänen korviinsa. Myös kieliopin logiikkaan hänellä oli huomauttamista sanojen johtamiseen liittyen.
ellauri411.html on line 278: Logiikan hylkääminen Russellin paradoxin vuoxi kumoaa kaiken keskustelun, kaikki väitteet ja kaikki päätelmät. Ei ole sivistynyttä elämää ilman logiikkaa, oli se kuinka alkeellista tahansa, vaikkapa vain propositionaalista. Joten horjumaton todiste siitä, ettei Paavalia tai evankeliumien Jeesusta ollut, olisi viimeinen looginen isku kaikkia luotuja ja niihin perustuvia taikauskoita vastaan. Mutta valitettavasti, toistan, niillä harvoilla elementeillä, joita meillä on, emme voi turvallisesti ja täydellisesti todistaa, että niitä heppuja oli olemassa tai ettei niitä ollut olemassa, ja jos niitä oli olemassa, kuinka paljon niistä sanotusta on myyttiä ja kuinka paljon on tosiasia. Varmasti on liian monia epäilyksiä ja perusteita olettaa, että näitä ihmisiä ei koskaan ollut olemassa. Mutta jos voimme osoittaa että Paul, myyttinen tai ei, oli joka tapauxessa paskiainen, ei sitä tarvita. Jos tässä esittämämme vastakkainen näkemys kattaa meidät moraalisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti jne., niin Paavalin tai Kristuksen olemassaololla ei ole enää suurta merkitystä meille. Vapautamme itsemme uskonnoista, lahkoista, taikauskoista ja niihin perustuvista ennakkoluuloista ja siihen tarina päättyy.
ellauri411.html on line 610: Korinttilaisille iii : 1-40 (katso myös Apostolien teot iii : 6) hän selittää meille kielillä puhumisen käyttöä (epäselvä itku ja hölynpöly), sen suhdetta profetiaan ja kuinka se pitäisi tehdä. On todella "tyhmää lukea prochomenia!". Lue tämä raportti ja haluan sinun kertovan minulle, mitä ymmärrät! (Kuka tietää, mitä hän poltti tai nieli sanoakseen tuollaista hölynpölyä.). Muut kirjoitukset, joissa mainitaan Paavalin kieli poskessa tai pilataan siitä, ovat seuraavat: Kelson tosi sana, Loukianon Pere Pere gri nou Teleu tis , Karl Kautskyn kreikkalainen kirja Kristinuskon alkuperä , Yanis Kordato u ja tekijät. Robert Ambelain. Joten kysymme: Eikö tämä kaikki loukkaa täydellistä, kaikkivaltiaan ja kaikkitietävää Jumalaa Hänen täydellisen, lähtemättömän ja ikuisen moraalinsa ja logiikkansa kustannuksella? Millainen kaikkivaltius Hänellä sitten on ja missä on Hänen täydellisyytensä ja kaikkitietävyytensä? Samat ja samankaltaiset edellytykset kohdellaan eri jumalien ja pappien kanssa, kun Skoran on tarkoitus välttää (mutta he yrittävät välttää niitä, kuten libanonilaiset tekivät) Mooseksen lain kanssa, kuten juutalainen canneln, heprea, antoi. juutalainen Jahve, josta tuli myöhemmin oudolla tavalla kristittyjen Isä ja muslimien Allah. (Olkoon viisaat viisaita!). On huomattava, että vielä nykyäänkin kielet ovat käytössä joissakin kristillisissä lahkoissa (helluntailaiset jne.).
xxx/ellauri044.html on line 1143: Mut hei! Kuka se ne kusettaa uskomaan sellaiseen, ellei jenkkien panem et circenses-teollisuus, jonka ansaintalogiikka on sumuttaa näköalattomat nuoret kaikkialla imppamaan idolsviihdettä ja uskomaan johkin onnenpotkuun tai lottoarvontaan, kun rehellisellä työllä ei enää pääse mihinkään, edes kaupan kassaxi. Kyllähän siinä kehittyy viha koko todellisuutta kohtaan.
xxx/ellauri086.html on line 704: Poen tuotannon teemoja olivat esimerkiksi mysteeri, makaaberi, kauhu, suru, kuolema, pahuus ja rikollisuus. Aika sama setti kuin Anders Garderoodilla. Hän kiinnitti tarinoissaan paljon huomiota yksityiskohtiin ja logiikkaan. Poe oli myös kirjallisuuskriitikko ja -teoreetikko, joka muistetaan esimerkiksi novellille laatimistaan säännöistä.
xxx/ellauri104.html on line 166: Suuruudenhullu izetärkeyden logiikka
xxx/ellauri113.html on line 356: Kyllä mezän kansa tietää että jumala on luonut ne. Se on niille izestään selviö. 2jalkaiset oppineet silinteripäät väittävät että meidät kirahvit on nyhjästy tyhjästä. Ei tyhjästä voi nyhjästä! (Ell. 17:4542, Ell. 23:28800, Ell. 38:4969, Ell. 113:1242) Vaikka akatemia väittää niin. Ei pidä uskoa! Tai siis pitää uskoa, muttei SITÄ! Alkuräjähdyxestä, jumalan pierusta, kaikki näyttää alkaneen. Miten räjähdyxestä voi syntyä järjestystä? Ei ainakaan dynamiitilla, sen tiesi Alfred Noobelkin. Jos Pekka lukis pirun raamattua, vaikka vaan Hawkingiä, tääkin varmaan selviäis. Mutta ei, se työntää lukutikkua vaan punaisexi värjätyillä hyvän kirjan sivuilla. Niissä on helpompia sanoja, vaikka juonta on ehkä vielä vaikeampi seurata. Tai menee se, jos logiikka ei päätä pakota. Hawkingilla oli vaikeuxia ymmärtää aikamatkoja. Jeesuxelle sellaiset on aivan perusjuttua, normipäivä taivaassa. Lasaruxen kuolemakin oli iisi peruuttaa, vaikka se haisi jo kuin pieru alkuräjähdyxessä. Tule ulos vaan, mutta sulje ovi perässäsi.
xxx/ellauri116.html on line 492: Yhdessä hetkessä hyväntuulinen ja iloinen äiskä saattoi muuttua pahantuulisexi kuin Kungfuze. Hyvyys on ihmisten rakastamista, eli sitä kun ihmiset rakastavat minua. Pahinta on ettei missään sen toiminnassa ollut logiikkaa. Olin lutka, minun piti välttää kaikenlaisia voimakkaita tunteita. Isä pettyisi jos saisi tietää. Jeesus itkisi. Sairastuin anorexiaan. Äiti sanoi että sairasta vaan rauhassa. Äiti roikkui perheessä kuin iiliäinen, kuin laastari. Vekutti ja syyllisti. Minä en enää pidä yhteyttä äitiini.
xxx/ellauri128.html on line 476: Saarnio väitteli filosofian tohtoriksi 1937, väitöskirja Untersuchungen zur symbolischen Logik I käsitteli merkkien ja merkityssuhteiden logiikkaa. Hän työskenteli Tampereen kaupunginkirjaston johtajana 1939–1940 ja sen jälkeen Helsingin kaupunginkirjaston johtajana 1940–1963. Saarnio toimi myös Helsingin yliopiston logiikan dosenttina 1945–1966 ja hän sai professorin arvonimen 1957. Eläkkeelle jäätyään Saarnio toimi vielä Bonnin yliopiston vierailevana filosofian professorina 1964–1966 ja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan filosofian historian luennoitsijana 1967–1969.
xxx/ellauri149.html on line 89: Saarinen väitteli Helsingin yliopistossa joulukuussa 1977 tutkimuksellaan Backwards-Looking Operators in Intensional Logic and in Natural Language, joka käsitteli logiikkaa ja kielifilosofiaa, ja valmistui filosofian tohtoriksi 1978. Väittelynsä jälkeen hän toimi filosofian laitoksen assistenttina ja dosenttina sekä virkaatekevänä professorina. Saarinen haki Helsingin yliopistosta myös vakituista professorin virkaa mutta ei saanut sitä, koska todettiin epäpäteväxi. Kateet kolleegat ja lööpit nauroivat. Toimittuaan yrityselämän parissa Saarinen nimitettiin vuonna 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professoriksi Teknilliseen korkeakouluun.
xxx/ellauri169.html on line 460: Jotain yhteenvetoa nyt näistä lukemattomista häröilyistä. Kyllä sen täytyy olla se, että noi jossain vaiheessa ehkä hyödyllisistä kognitiivista biaxista, tai pahimmillaan matelijabiasten sivuvaikutuxina syntyneet hörhöilyt istuu apinan päässä paljon tiukemmassa kuin pelkkään logiikkaan ja kokemusperäiseen havainnointiin perustuva tieteellinen tieto. Jo objektiivisuus ja sen myöntäminen, että saattaa olla jossain asiassa väärässä, tai edes että jotain asiaa ei tiedetä, on kotiinpäin vetävälle apinalle kauhistus.
xxx/ellauri170.html on line 398: Mutta jo s 143 lähtien Huisman alkaa kiertää paavinuskoa kuin kissa kuumaa puuroa. Mietin taas mikä antenni se on joka alkaa vastaanottaa uskonsanomaa. Jakkoh-hintikalla K oli niinkö B plus reflexiivisyysaxiooma. Mä vähän epäilen. Toi uskonvarmuus on kyllä jotain muuta, pikemminkin neighborhood-tyyppistä preferenssilogiikkaa, koska se sallii yhteensopimattomia vakaumuxia. Will to believe, siitä siinon kysymys. Uskolla on propositionaalista sisältöä vaan siteexi, se ei oikeastaan ole propositionaalinen attitydi ollenkaan vaan pikemminkin jonkinlainen ruumiinasento, niinkuin optimismi vaikka. Sitä kuvaa parhaiten suisnan uskonahdistus: missä sehdä? Missä sehdä? MISÄ SEHDÄ? Syän muavon. Niäh! Kun riittävästi ahdistaa on apukin lähinnä, se löytyy omasta hypothalamuxesta. Tän luottamuxen tärkein tehtävä on pitää yllä toivoa ja tiimihenkeä. Ihan sama millä kuvioilla, kuten uskontojen kirjavuus jo todistaa. Muze elin on olemassa, ja on ollut ihan matelijavaiheesta, koska sille kelpaa mikä tahansa potaska. Pitäis tutkia missä kohtaa se on muilla eusosiaalisilla lajeilla. Esim ne peilisolut missä niitä on?
xxx/ellauri176.html on line 755: 60. Vaihdoin saastaiset varsikenkäni skottiruutuisiin tohveleihin jossa luki Bleeding hearts. Miehesi ansaizee enemmän rispektiä torui Norie täti. Mukava nti Tanakka on toista maata onnexi. Jokaisessa rakeessa on likaa syöviä mikrobakteereja. Sumeaa logiikkaa hyödyntävä Samsungin pesukone? Sehän on korealaisvalmiste!
xxx/ellauri177.html on line 99: Apotti kuitenkin muisti, että hän oli eräänä päivänä ristinyt jalkansa luokassa. Kun professori moitti häntä, hän oli muuttunut hyvin punaiseksi, ikään kuin hän olisi syyllistynyt sopimattomuuteen. Hän oli yksi parhaista opiskelijoista, ei riidellyt, vaan oppi tekstit ulkoa. Hän todisti Jumalan olemassaolon ja ikuisuuden Pyhästä Raamatusta saaduilla todisteilla, kirkon isien mielipiteillä ja kaikkien kansojen yleisellä suostumuksella. Tämän luonteiset perustelut täyttivät hänet horjumattomalla varmuudella. Ensimmäisen filosofian vuoden aikana hän työsti logiikkakurssiaan sellaisella sovelluksella, että hänen professorinsa oli pysäyttänyt hänet toistaen hänelle, että oppineimmat eivät ole kaikkein pyhimpiä. Lisäksi hän suoritti toisesta vuodestaan lähtien metafysiikan opiskelunsa sekä säännellyn tehtävän osallistumalla hyvin pieneen osuuteen päivän harjoituksissa. Häneen tuli tieteen halveksuminen; hän halusi pysyä tietämättömänä säilyttääkseen uskonsa nöyryyden.
xxx/ellauri187.html on line 44: Shanshanin lapsirakas mies tekee töixeen suosittelujärjestelmiä eli commending systems. Olen havainnut tässä matkan varrella että kynäilijöiden suhteen pätee sama suosittelulogiikka kuin Netflix-sarjoihin: jos olet pitänyt tästä, voisit pitää tästäkin. Jos mun inhokkirunoilijoista (tai yhtä hyvin niistä harvoista jotka ovat saaneet suosion mun silmissä) piirtäisi influensserikaavion, näkisi että ne rypälöityvät silleen siististi: sellaiset joita ällöän on pitäneet sellaisista jota ällöän sattumaa paljon useammin kuin sellaisista joista pidän, ja kääntäen. Siitäkin pitää vielä tehdä joku kaavio...
xxx/ellauri187.html on line 388: Dietrich oli preussilaisen psykiatriperheen kermaperse kuopus, joka sai vapaan kasvatuxen ja päätti ize 14-vuotiaana ruveta papixi. Se väitteli teologian pikkutohtorixi 21-vuotiaana ja sai lisää oppia New Yorkin unitaareilta. Sen lahko "tunnustava kirkko" koitti tehdä sovintoa uuden ja vanhan testamentin välille. Nazit tahtoi yhdistää kaikki evankeeliset 1:ksi luteraanisexi (eli jutkuvastaisexi) valtiokirkoxi, mikä nazasi huonosti tunnustavien ansaintalogiikkaan. Eikä yläluokan Bonhofferit persulaahuxesta perustaneet muutenkaan. Kirjoituxessaan "Die Kirche und die Judenfrage" Dietrich koitti varovasti perustella että juutalaiset ovat oikeastaan ganz in Ordnung, ainakin kastetut. Tämän ja kaikenlaisen muun hangoittelun takeen nazit lopulta pani sen kiven sisään miettimään tyhmyyttään.
xxx/ellauri187.html on line 529: peliteoriaan perustuvaa toiminnan käsitteiden modaalilogiikkaa.

xxx/ellauri202.html on line 435: Tai no. Voihan tutkia miten kaikki toimii, esim. toiminnan logiikka, dialogipartikkelit, tempus modus aspekti ja diateesi. Muzenkin mä olen tehnyt jo. Jää lähinnä siis vaan syöminen ja paskantaminen ja perheen kuulumisten seuraaminen. No onhan sitä siinäkin. Kun ei vaan ruumis olisi niin kipeä.
xxx/ellauri229.html on line 704: Hemmetti, lukisivat edes Jaakko Hintikan kysymysten logiikkaa, sieltä näkis että kysymys on väärin asetettu jos sen presuppositio on falski. Esim. Mixi elämme? Mikä on elämisen tarkoitus? Ei ole mitään yhtä syytä (uniikkiuspresuppositio on siis falski), vaan kausaalisyitä on erittäinkin monia, ize asiassa enemmän kuin riittävästi. Sen sijaan tällä kaikella ei ole mitään sen kummempaa tarkoitusta, ei tätä ole kukaan suunnitellut etukäteen, kuhan menee niinkuin on mennäxeen. Eli tämän kysymyxen olemassaolopresuppositio ei pidä paikkaansa.
xxx/ellauri250.html on line 767: Myös HBO:n draamasarjoja on tehty kuin Tinderiä, tutkijat sanovat. Game of Thrones -sarjaan luotiin vaikeasti ennustettavia, yllättäviä juonenkäänteitä, jotka koukuttivat marakatit katsomaan sarjaa. (Se oli kyllä hervottoman pitkästyttävä. Winter is coming, muttei vaan tule vaikka kuinka venkuttaa.) Tinderin logiikka on, että pelaa lisää, näin saat lisää supertykkäyksiä. Logiikka toimii kuten Clash of Clans -pelissä, jonka käyttäjiä on tutkittu. Kuukausimaksullisissa palveluissa käyttäjät saavat esimerkiksi ilmaisia supertykkäyksiä, jotka palvelun mukaan ”kolminkertaistavat osuman mahdollisuuden”, tai mahdollisuuden näkyä palvelussa yhtenä ”huippupoimintana” tietyn ajan.
xxx/ellauri289.html on line 364: A: Emme yritä painostaa ihmisiä vaihtamaan uskontoaan emmekä edistä mitään poliittisia tavoitteita uskonnon varjolla. Emme myöskään tarjoa aineellista tai yhteiskunnallista hyötyä saadaksemme ihmisiä vaihtamaan uskontoaan, pikemminkin päinvastoin, mehän pyrimme ize osille! Ansaintalogiikkamme on siis aivan käänteinen.
xxx/ellauri296.html on line 170: Ize asiassa, jos seuraamme logiikkaa sen epäloogiseen päätelmään, länsimainen juudeokristillinen sivilisaatio on tuhoon tuomittu. (Niinpä. Mitä epäloogista siinä on.)
xxx/ellauri303.html on line 470: Talmud on tuhansien vuosien juutalaisen viisauden ja suullisen lain kokoelma, joka on yhtä vanha ja merkittävä kuin kirjoitettu laki (Toora) ilmaistaan siinä. Se on lain, legendan ja filosofian yhdistelmä, sekoitus ainutlaatuista logiikkaa ja taitavaa pragmatismia, historiaa ja tiedettä, anekdootteja ja huumoria... Vaikka sen päätavoitteena on tulkita ja kommentoida lakikirjaa, se on samalla taideteos, joka ylittää lainsäädännön ja sen käytännön soveltamisen. Ja vaikka Talmud on tähän päivään asti juutalaisen lain ensisijainen lähde, sitä ei voida mainita vallanpitäjänä...
xxx/ellauri387.html on line 528: Juutalainen jokapaikan filosofi Martha Nussipuu väittää esseessä "Sophistry about Conventions", että Fishin teoreettiset näkemykset perustuvat "äärirelativismiin ja jopa radikaaliin subjektivismiin". Nussbaum väittää, että Fish " luottautuu säätelevään ristiriitaisuuden periaatteeseen ratkaistakseen kilpailevien periaatteiden välillä", luottaen siten normatiivisiin argumentaatiostandardeihin, vaikka hän väittää niitä vastaan. Se noudattaa Kimchin logiikkaa. Kissa on matolla mutten usko sitä. Tarjoten vaihtoehtoa Nussbaum lainaa pöljän oikeisto-oikeusfilosofin John Rawlsin työtä julkaisussa A Theory of Justice korostaakseen "esimerkkiä rationaalisesta argumentista; sen voidaan sanoa antavan täydellisesti tunnistettavissa olevassa mielessä eettisen totuuden". Nussbaum omaksuu Rawlsin kritiikin utilitarismin riittämättömyydestä osoittaen, että rationaalinen ihminen pitää johdonmukaisesti parempana oikeusjärjestelmää, joka tunnustaa erillisten henkilöiden väliset rajat sen sijaan, että luottaisi halujen kokonaissummaan. "Tämä", hän väittää, "on täysin erilaista kuin retorinen manipulointi." Panopuu on niin oikeistolainen että hirvittää.
75