ellauri112.html on line 193: Syy siihen, että juuri käsitteet »vihreä», »punainen» jne. on muodostettu, eikä aivan toisia, piilee tietysti näiden vivahdusten käytännöllisessä merkityksessä. Lauselma: »logiikka ei tavoita vivahduksia» tarkoittaa siis: spekulatiivinen, aprioristinen logiikka ei tavoita vivahduksia. Kaikkia värivivahduksia ei voida ilmaista viidellä tai kuudella värinimityksellä. Mutta kokemustiede, kokemuksellinen logiikka tavoittaa kyllä mitä vivahduksia tahansa. Minulla on tällä hetkellä mielikuva ihan määrätystä punaisen vivahduksesta, joka imupaperillani on; jos tahtoisin, voisin nimittää tätä vivahdusta esim. klm: siten olisi uusi käsite muodostettu, käsite, joka tavoittaisi ihan määrätyn vivahduksen. Tällaisen käsitteen muodostaminen olisi kuitenkin kovin epätarkoituksenmukaista. Paljon tärkeämpiä kuin äärimäisen yksilölliset vivahdukset, kuin ne ominaisuudet, jotka kussakin esineessä ovat erilaisia, ovat yleensä esineiden yhteiset ominaisuudet. Käsite klm ilmaisisi vain yhdellä tai aivan harvoilla esineillä olevaa ominaisuutta, käsite »punainen» sellaista ominaisuutta, joka on lukemattomilla ja jonka jokainen omasta kokemuksestaan tuntee. Sanoin, että Renan yllämainitulla lauseellaan on lausunut julki Bergsonin filosofian ydinajatuksen. Mutta siinä tapauksessa Bergson on käsittänyt tuon lauseen ihan sananmukaisesti. Bergsonin mukaanhan kaikki logiikka, kaikki ajattelu on voimaton tavoittamaan todellisuutta, joka ei ole muuta kuin vivahduksia. Hänhän esittää, mitenkä inhimillinen äly on kuin valmiiden vaatteiden varasto, johon yritetään pukea todellisuus, katsomatta kuinka se niihin soveltuu. Hän vertaa älyämme kinematograafikoneeseen, joka ottaa muutamia liikkumattomia silmänräpäyskuvia elämän alituisesta virtailusta, ja yrittää näistä kuolleista kuvista uudelleen panna kokoon elävän todellisuuden. Hän puhuu ymmärryksemme »mekanistisesta vaistosta», joka viettää voittokulkuaan geometriassa, mutta on kykenemätön ratkaisemaan elämän arvoitusta. Tällä tavoin Bergson syyttää tiedettä virheestä, johon ei ollenkaan se, vaan juuri filosofia on tehnyt itsensä syypääksi-- spekulatiivisesta logiikasta, jota monet filosofit ovat rakastaneet, mutta joka tiedemiesten parhaille on ollut kauhistus. Näin yrittää hän riistää tieteeltä sananvallan sen mieltäkiinnittävimmissä kysymyksissä, ja panna sijalle runollisen »intuitionsa», jota ei millään keinoin voi kontrolloida, joka ei sisällä mitään mahdollisuutta eroittaa totuutta erehdyksestä. Jos koskaan, on filosofia Bergsonissa muuttunut »spesialiteetiksi». (Aika 10, 10-18) * * * * *
ellauri155.html on line 117: Sähköpostiviestittelyn aikana esitin useita huolenaiheita antinatalismin logiikasta, teoriasta ja kasvusta, joista yksi oli se, että koska valkoisilla on jo ennestään ongelmallinen taipumus kiinnittyä abstrakteihin moraalisiin huolenaiheisiin ja syyllisyyteen perustuviin sosiaalisiin villityksiin, antinatalismin omaksumisessa ryhmätasolla olisi todennäköisesti käytännön etnisiä eroja. Toisin sanoen väitin, että antinatalismi, riippumatta sen filosofisista ansioista tai niiden puutteesta (ja täysin riippumatta Benatarin aikomuksista tai etnisestä alkuperästä), voisi edistää länsimaissa jo vallitsevaa steriiliyden kulttuuria tarjoamalla vielä lisää filosofista ja kulttuurista tukea valkoisen väestön katoamiselle kaikkialla. (Entä sitten kehakettu vaikka olisikin? Mikäs siinä olis vikana? Eikös se olisi vaan hyvä asia? Vähemmän olis tämmösiä kehakettuja.)
ellauri196.html on line 92: Ramuksen mukaan tieteen esitystavan logiikka ei poikennut tiedon etsimisen ja tieteellisen todistamisen logiikasta. Pane puukengät jalkaan se on lyhyempi lause.
ellauri336.html on line 51: JS Mill kuvailee saamaansa koulutusta. Kun hän oli taapero, isä antoi hänen "leikkiä" Aristoteleen kanssa. Jos hän meni kävelylle isänsä kanssa, hänen oli määrä keskustella Aristoteleesta ja logiikasta tai Platonista ja metafysiikasta. Ei ollut leikkikavereita: hän ei koskaan edes tajunnut, että maailmassa oli leikkikavereita; hänet vain kasvatettiin erillisessä ympäristössä, ja hän oli ihmelapsi. Mutta 20-vuotiaana hän sai hermoromahduksen. Se, mikä veti hänet ulos hermoromahduksesta, ei ollut Platon, ei Aristoteles, ei Aquino; se oli Wordsworthin runous. Hän tajusi, että maailmassa oli esileikkikavereita.
ellauri341.html on line 191: Leon Urixen Exodusta pitäisi selata, se on aivan vimmattua siionistipropagandaa. Khalidin Arab Exodus ei löytänyt kustantajaa. Perinnöllisyyden vääjäämättömästä logiikasta seuraa, että kukin versio pyrkii edistämään oman uuden ja muuntuneen muotonsa asiaa. (Ch. Darwin, op.cit.)
ellauri398.html on line 550: useista aiheista metafysiikasta, etiikasta, logiikasta ja psykologiasta
ellauri409.html on line 511: Sebond väitti, että inhimillinen järki ei voinut todistaa Jumalan olemassaoloa, usko oli välttämätön tähän. Sebond väitti siis, että totuus löytyy vain luonnosta, koska se on Jumalan työtä. Siten hän hylkää antiikin filosofien opetukset, jotka etsivät totuutta järjestä ja logiikasta, jotka ovat pirun työtä. Toisaalta pirukin on Jumalan työtä, että revi siitä.
xxx/ellauri013.html on line 319: Ei se ihan noin strömsöösti menny Russellilla. Se löysi Russellin paradoxin, joka hölmöydessään jo osoittaa, että matikkaa ei voi johtaa pelkästä logiikasta. Joko se todistaa liikaa (ristiriidasta seuraa kaikki), tai liian vähän, ja pitää lisätä axioomia, jotka ei vaikuta kovinkaan loogisilta (esim. että ei ole suurinta joukkoa, että on olemassa semmoisia ja tämmöisiä funktioita, jne. jne. Eli matemaatikot ja loogikot sanoi lopulta goodbye ja keskittyi omiin ongelmiinsa kumpikin. Russell lopetti matematiikan miettimisen paradoxiin ja keskittyi siitälähin panohommiin ja jokamiehen filosofiaan.
8