ellauri002.html on line 1832: logiikan symbolit, tai venäjän aakkoset. Ja se muisti muutaman merkin, osasi
ellauri009.html on line 896: Kun tein toiminnan mallia yhdistämällä peliteoriaa ja modaalilogiikan malliteoriaa joskus kolmikymppisenä, tuli uskon ja toivon eroxi tämä: rationaalinen pelaaja uskoo sen mikä seuraa pelin ratkaisusta, niissä tulevaisuuxissa missä kaikki pelaajat noudattavat optimistrategioitansa. Se toivoo sitä, mikä toteutuu sen omissa optimaalisissa lopputulemissa. Jos vaikka joku toinen mokaisi, tai jos sattumalla olisi sormensa pelissä, niin toive voisi toteutua, vaikkei se ehkä ole todennäköistä. Mut niin kauan kuin ei ole hengityskoneessa eikä intuboitvava, on toivoa. Ja ehkä sittenkin! Ehkä vainajallakin on toivoa, niin ainakin toivovat ne joilla riittää siihen uskoa. Siis tahtoa uskoa.
ellauri015.html on line 64: Onkohan se sukua Wrightin veljexille, niille lentäville? Nekin oli pilven veikkoja, tai siipiveikkoja. Tai jopa von Wrightin veljexille, niille lintumaalareille? Siis myös sille punaposkiselle taivaanrannan maalarille, joka kexi etiikalle logiikan? Ei se kyllä mennyt heti putkeen, ei quine von wright, mut Jaakko paikkasi. Se liittyy läheisesti myös peliteoriaan (mullon siitä joku paperi).
ellauri021.html on line 897: Shitfly määritteli liberaalin näin: Liberaali (eli vasemmistolainen) on sellainen, joka hylkää logiikan ja raamatun izekkäistä syistä. Vapaamielisillä ei ole mittapuuta; usein liberaali vaan hakee huomiota, ja puhuu sen vuoksi puppua. Lipilaarit haluu valtion sotkeutuvan ihmisten asioihin, vastustavat uskontoa, peukuttaa homoavioliittoja ja hyvinvointivaltiota, ja uskoo vääriin salaliittoihin.
ellauri023.html on line 1226: Tai ontologinen todistus: jumala on täydellinen, sillä on kaikki ominaisuudet, olemassaolo mukaan lukien. Mutta jos se onkin täydellinen ääliö? Kaikki hyvät ominaisuudet, korjaan. Kenen mielestä? Jos se onkin torakka? Onko sen olemassaolo sitten hyvä asia? Hyvä torakoilleko? Ja onko olemassaolo edes ominaisuus? Ei kai määritelmillä voi välttää oletuxia? Olemassaolo ja yxikäsitteisyys pitää todistaa erixeen, näin opetettiin logiikan ja matikan tunneilla. Tuliko sieltä jehova vai allah? Vai molemmat, the more the merrier? Ei tästä tule lasta eikä paskaakaan. Aina todistetaan joko liian paljon tai liian vähän.
ellauri024.html on line 1368: von Wrightillä kuten filosofeilla yleensäkin, totuuden rakastamista edeltää järjestyxen rakkaus, eikä tätä esileikkiä pitemmälle usein päästäkään. von Wright oikeuttaa vallan logiikan, se asettuu (tahattomasti tai tarkoituxella, sitä nää oikeistopellet ei tiedä izekään) lain ja järjestyxen puolelle, mitä voisi ehkä luonnehtia johdonmukaisexi ja izepintaisexi haluxi olla mieluummin gorilla kuin guerrilla.
ellauri024.html on line 1376: Poliisiylijohtajamaisia puolusteluja: ydinvoiman vaarojen torjuminen vaatii "yhteiskunnalta" lisättyä tarkkailua ja valvontaa ja kaiksen sellaisen (myös teknologisen) tietämyxen salassa pitämistä, mitä "ulkopuolisten" voisi ajatella käyttävän hyväxeen "hämäriin tarkoituxiin" (esim torjuaxeen lännen kuristusotteen oman tiimin kaulasta). von Wright on (oli, hizi sehän on aikaa sitten luutarhassa) olevinaan huolissaan yhteiskunnan kehityxestä kohti poliisivaltiota, mut samaan hengenvetoon myöntää typerimmällä mahdollisella tavalla poliisivaltion logiikan: valta vaatii väkivaltaa, katastrofi toista katastrofia.
ellauri030.html on line 349: Toinen stoalaisten huippuesiintyjä Zenonin jälkeen oli Khrysippos. Sen ziljoonista kyhhäyxistä ei ole säilynyt yhtäkään. Se tunnetaan loogikkona. Se toimitti, että maailma ja jumala on sama asia, kun sen oikein ymmärtää, sielun universaalinen purkaus, jos tästä on jotain apua. Sen logiikan tasosta kertoo jotain että se peukutti ontologista todistusta jumalasta. No ei tällä vielä kuuhun mennä. Mut sen vastaus teodikean ongelmaan ansaizee tulla lainatuxi:
ellauri033.html on line 604: Anteron oppipoika koittaa pohtia kylmästi kuin maisteri. Kuin ratkaisis geometrista ongelmaa synteettisesti. Izensä lopettanut Unto Remes kirjoitti väitöskirjan Pappuxesta, joka kexi sellaisia todistuxia. Niissä lisätään kuvioon apupiirroxia, joiden oikeutus on joku AE muotoinen axiooma. Sellaiset muodostaa logiikan ratkeamattomia osajoukkoja. Koska niistä apupiirroxista syntyy loputtomasti liian nopeasti kasvavia luuppeja. Nopeammin kuin mikään rekursiivinen funktio. Todellisia kasvuräjähdyxiä. Niinkuin ruutupaperin erilaiset samaan pisteeseen vievät polut. Todistuxet voi luetella muttei niiden vastakohtia. Ei tiedä milloin ezinnän voi lopettaa. Ne ovat deterministisiä muttei ennustettavia. Ne eivät ole mekaanisia.
ellauri088.html on line 240: Apinat ja bordercolliet osaa harhauttaa. Siihen tarvitaan kyky asettua toisen sijalle. Episteemisen logiikan mielessä kysytään iteroituja operaattoreita. Niistä lähtee liikkeelle myös peliteoria. Eikä siinä kaikki, pitää osata kuvitella miltä ize näyttää toisen silmissä.
ellauri098.html on line 658: Tunteva (F) tekee päätökset todennäköisemmin henkilökohtaisten arvojen kuin persoonattoman logiikan avulla.
ellauri112.html on line 191: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri192.html on line 880: Lydia Janovskajan mukaan tekijöiden tekemät korjaukset ja lyhenteet lehden julkaisun jälkeen johtuivat halusta eliminoida monisanaisuus, temaattiset risteytykset ja semanttiset toistot. Yksittäisten juonensiirtojen kehityksen logiikan menetys, joka tapahtuu, kun joitain jaksoja poistetaan ei häirinnyt heitä - kirjallisuuskriitikko koitti selitellä tätä nuorten kirjoittajien asennetta tekstin "muokkaukseen", joille "luovat mahdollisuudet näyttivät loputtomalta".
ellauri196.html on line 73: Ramus jakoi logiikan kahteen osa-alueeseen:
ellauri269.html on line 770: Hän kamppaili tasapainottaakseen älyä ja tunteita. Spockin vulkaanisen isän perintö sitoi hänet etuoikeuslogiikkaan ennen kaikkea, mutta hänen ihmisäitinsä emotionaalinen puoli teki työn mahdottomaksi. Hän uhrasi henkensä pelastaakseen miehistön sillä periaatteella, että "monien tarpeet ovat suuremmat kuin harvojen tai yhden tarpeet". Silti hänet herätettiin henkiin, koska hänen emotionaaliset miehistön jäsenensä jättivät huomiotta tämän logiikan ja riskeerasivat kaiken pelastaakseen hänet. Juutalaiset ovat käyneet samaa taistelua rationalistien ja kabbalistien, Hasidimin ja Mitnagdimin kanssa, jotka on lukittu mielen ja sydämen taisteluun. Ja jopa siellä taistelulinjat eivät aina ole selvästi piirrettyjä. Rabbi Shneur Zalman Liadista (1745-1812), joka yritti saada hasidilaisia kannattajia Mitnagdicin alueelle, julisti, että "mielen on hallittava sydäntä". Ja silti taistelu raivoaa.
ellauri274.html on line 442: 1:57:25 условия для уверенного развития страны именно в этой логике мы и действуем и 1:57:25 edellytykset maan varmalle kehitykselle, tämän logiikan mukaisesti toimimme ja
ellauri349.html on line 521: Joseph Almog syntyi vuonna 1958 uskonnolliseen perheeseen Jerusalemissa, Israelissa. Hän sanoo uskovansa Jumalaan yhä, mutta ei harjoita uskontoa. Lapsuudessaan Almog asui eri puolilla maailmaa, muun muassa seitsemän vuotta Pariisissa. Israelin kolmivuotisen armeijan jälkeen hän aloitti matemaattisen logiikan opinnot Oxfordin yliopistossa.
ellauri351.html on line 707: 90% asiantuntijoista on mielestään muita fixumpia. Tiedemiehetkin ovat vain ihmisiä. Moni heistä on naimisissa useammankin tyhmän blondin kanssa. Rakastuminen ei ole tiedemiehen tunnusmerkki vaan tieteen jarru. Jopa Kahneman on altis vinoumille (pieni vinous on kyllä vain luonnollista). Optimismi on yliarvostettua. Elämme vaikeita aikoja, ystävä hyvä. Asiantuntijoiden mukaan 2008 pörssiromahdus ei ollut mahdollinen. Asiantuntija Saarisen modaalilogiikan nojalla ergo se ei tapahtunut, eikä liioin hölökaustikaan. Valheellista markkinointia. Optimismiharha tuli kalliixi. Mixi joidenkuiden taso laskee ja toisten ei? No koska B=f(P,E).
ellauri386.html on line 104: Simon Tolpo (Tålpo) eli Simon Johannis, Aboensis (9. lokakuuta 1652 Turku – 5. heinäkuuta 1711 Naantali) oli suomalainen kirkkoherra ja Turun akatemian teologian, logiikan ja metafysiikan professori.
ellauri386.html on line 106: Tålpo oli Turun akatemian toisena filosofian apulaisena vuodesta 1675, logiikan ja metafysiikan professorina vuodesta 1679, kolmantena teologian professorina vuodesta 1700 ja toisena teologian professorina vuodesta 1706. Hän oli samalla palkkapitäjänsä Piikkiön kirkkoherrana vuodesta 1690, Naantalin ja Raision kirkkoherrana vuodesta 1700 sekä Turun tuomiokapitulin jäsenenä vuodesta 1695. Tålpo toimi Turun akatemian rehtorina kahteen otteeseen 1688–1689 ja 1706–1707.
ellauri391.html on line 518: Jotkut tutkijat pitävät epikurolaisia toisena varhaisena hiljaismin kannattajana. Epikurolaisen filosofian tavoitteena on selvästikin hiljaisemmat tavoitteet: aponia (vapaus pannikuliitin kylkikivusta) ja ataraksia, ja jopa stoalaisen logiikan hylkääminen turhana.
ellauri409.html on line 456: Näyttää siltä että amerikkalaisten on mahdotonta välttää tosiasioiden kaunistelua, sanoi Russell Eliotista logiikankurssilla. Izevihaista narsistia alkoi kiinostaa naisten kuristus ja algolagnia. Hän tekee viittauxia sodomiaan, penixiin ja sfinktereihin. Ankara kirkkokuri ja sexifantasiat on izeensä uppoutuneiden tapa lievittää tarkoituxettomuutta.
ellauri411.html on line 277: Katsotaanpa, mitä itse pyhät kirjoitukset ja perinteet sanovat yksinkertaisen yleisen logiikan prisman alla (1+1=2 eikä 3.5). Tämän lähestymistavan Joseph Wheellessiä lukuun ottamatta omaksui myös suuri englantilainen ajattelija Bertrand Russell uskonnollisissa käsitteissään kokoelmassa What I Believe, joka on käännetty myös kreikaksi (What I Believe). Hänen suurin tutkielmansa tästä aiheesta on nimeltään Miksi en ole kristitty . Valitettavasti monet ihmiset kumoavat tyypittömän logiikan perustellakseen epäoikeudenmukaisuutta. 
ellauri439.html on line 60: Hän opiskeli humanistisia tieteitä Coutances Collegessa. Hänen isänsä mielestä hänen oli määrä ryhtyä kirkolliseen uraan, ja hän otti logiikan kursseja Abbé Cordierilta, innokkaalta jansenistilta Collège du Plessis'ssä, mutta päätti seuraavana vuonna lopettaa teologian ja ryhtyä lääkäriksi. Hän oli erikoistunut sukupuolitauteihin ja aloitti julkaisemalla vuotavia pilluja ja syyläisiä kikkeleitä koskevia teoksia.
xxx/ellauri056.html on line 504: Kant oli hakenut professuuria useita kertoja jo 1750-luvun loppupuolella ilman menestystä. Vuonna 1770 45-vuotias Kant lopulta nimitettiin Königsbergin yliopiston logiikan ja metafysiikan vakinaiseksi professoriksi.
xxx/ellauri128.html on line 476: Saarnio väitteli filosofian tohtoriksi 1937, väitöskirja Untersuchungen zur symbolischen Logik I käsitteli merkkien ja merkityssuhteiden logiikkaa. Hän työskenteli Tampereen kaupunginkirjaston johtajana 1939–1940 ja sen jälkeen Helsingin kaupunginkirjaston johtajana 1940–1963. Saarnio toimi myös Helsingin yliopiston logiikan dosenttina 1945–1966 ja hän sai professorin arvonimen 1957. Eläkkeelle jäätyään Saarnio toimi vielä Bonnin yliopiston vierailevana filosofian professorina 1964–1966 ja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan filosofian historian luennoitsijana 1967–1969.
xxx/ellauri128.html on line 478: Kirjastonjohtajana Saarnio kehitti muun muassa sairaala- ja varakirjastotoimintaa ja aloitti vuonna 1942 kirjastokerhotoiminnan Helsingin kaupunginkirjastossa. Filosofian alueella hän tutki sanateoriaa, etiikkaa ja arvoteoriaa sekä matemaattisen logiikan alueella transfiniittisia järjestyslukuja ja kontinuumihypoteesia. Saarnio uskoi itse todistaneensa matemaatikko Georg Cantorin kontinuumihypoteesin oikeaksi mutta hänen naiiviin joukko-oppiin perustuva ratkaisuehdotuksensa ei ole saanut matemaatikkojen hyväksyntää. Kontinuumihypoteesin mukaan ei ole olemassa sellaista joukkoa, joka on kooltaan kokonaislukujen joukon ja reaalilukujen joukon välissä. Olikohan Uuno Saarnio homopetteri?
xxx/ellauri237.html on line 998: Tämä ilmiselvä huijaus on kuitenkin ansainnut hänelle paizi aivan sikana hintaa myös paljon kritiikkiä: loppujen lopuksi käytännöllisesti katsoen jokainen voi samaistua erittäin toiminnallisille ihmisille annettuihin piirteisiin Mikki Hiiri-vaikutuksen logiikan mukaisesti.
xxx/ellauri298.html on line 680: pallonpuoliskon kykyjä logiikan, järjestyksen ja lineaarisuuden suhteen. Yhdessä
xxx/ellauri320.html on line 329: Jatkuva tyhmyys on ainoa pysyvä asia tyhmyydestä. Se tekee tyhmistä ihmisistä hyvin vaarallisia, selittää Cipolla. Pohjimmiltaan tyhmät ihmiset ovat vaarallisia ja haitallisia, koska järkevien ja älykkäiden ihmisten on vaikea ymmärtää tyhmää käytöstä. Älykäs ihminen vkuitenkin ymmärtää roiston logiikan.
xxx/ellauri356.html on line 226: Brachan kekkaama "matriisinen katse" käyttää matriisia symbolina vastustaakseen Lacanin fallista katsetta. (Ei sentään pillua.) Samalla tavalla kuin Lacanin muotoilu, joka on metaforinen viittaus anatomiaan pohtimaan symbolista maskuliinista voimaa, matriisi on metaforinen viittaus kohtuun (matriisi - kohtu), jotta voidaan keskustella ihmisen etiikan ja suhteellisuuden alkuperästä. Tämä muutos ei ollut pelkästään elimen (peniksen) ja sen kuvan vaihtaminen toiseen (kohtuun), vaan falloksen rakenteen, mekanismin, toimintojen ja logiikan vaihtoehdon keksiminen. Pollockin (kolja) mukaan Ettingerin matriisinen sfääri antaa meille mahdollisuuden paeta "käsityksestä diskreetistä ja yksittäisestä subjektista, joka muodostuu sellaisten rajojen asettamisesta, jotka erottavat sen maailman tai äidin ruumiin valtamerestä tai erilaistumattomasta toiseudesta". Pollock huomauttaa, että fallos- ja kastraatioahdistuksen termeissä ajattelu ohjaa aiheita "erotteluihin, halkeamiin, leikkauksiin ja halkeamiin". Venn lisää, että matriisin avulla katseen käsite ulottuu visuaalisen alueen ulkopuolelle kosketukseen, ääneen ja liikkeeseen. Kai koska kohtua voi vaan tunnustella päältäpäin, kun taas moloon voi tarrata kaxin käsin kii, ottaa poskeen ja/tai runkata.
xxx/ellauri357.html on line 80: meidät valovoimaisella tyylillään tervetulleiksi ja Ilpo Halosen logiikan peruskurssilla opin minkälaista
xxx/ellauri357.html on line 92: Helsingin yliopiston filosofian laitoksella mannermainen filosofia on kokenut asteittaisen renessanssin 1980-luvulta alkaen. Eräät analyyttisestikin virittyneet ajattelijat, kuten Jaakko Hintikka ja Raimo Tuomela, ovat osoittaneet jonkinasteista kiinnostusta Heideggerin filosofiaan. 1980-luvun alussa Hintikan oppilas, formaalisen logiikan alalta vuonna 1977 väitellyt Esa Saarinen (s. 1953), kiinnostui erityisesti Sartren eksistentialismista ja piti tähän liittyen useita innostavia kursseja. Innostavaa ja vaikutusvaltaista opetusta ja ohjausta fenomenologian alalla ovat antaneet myös Sara Heinämaa, joka väitteli vuonna 1996 Merleau-Pontyn ja de Beauvoirin ruumiinfenomenologiasta, ja Juha Himanka, jonka vuonna 2000 valmistunut väitöskirja Phenomenology and Reduction käsitteli fenomenologisen reduktion kysymystä niin Husserlin kuin Heideggerinkin pohjalta.
xxx/ellauri363.html on line 754: Nuorena teini-ikäisenä toinen maailmansota vaikutti Jyrkiin syvästi. Lukion valmistumiseen asti Habermas asui Gummersbachissa Kölnin lähellä . Hänen isänsä Ernst Habermas oli Kölnin teollisuuspamppuja. Jyrki kuvaili häntä osuvasti natsien kannattajaksi ja vuodesta 1933 natsipuolueen NSDAP:n jäseneksi. Jyrki itse oli Jungvolkführer, saksalaisen Jungvolkin johtaja, joka kuului Hitlerjugendiin. Aika noloa. Hänet kasvatettiin vankkumattomassa protestanttisessa miljöössä, sillä hänen isoisänsä oli Gummersbachin seminaarin johtaja. Hän suoritti filosofian tohtorin tutkinnon Bonnissa vuonna 1954 väitöskirjalla, jossaa kirjoitettiin absoluutin ja "absoluutin" välisestä konfliktista Schellingin ajattelussa, Jakkoh-Hintikka sentään todisti jotain 2. kl logiikan ilmaisuvoimasta. Habilitaatiovaiheessa tuli riitaa Horkheimerin kanssa Frankfurtin koulussa, ja Jyrki painui iänikuiseen Marburgiin. Hannu-Jori hommasi sille henk.koht. ylim. professorin paikan Heidelbergistä. 1964 Jyrki kosti Horkheimerille potut pottuina ja vei sen tyhjentämän tuolin Frankfurtin koulussa.
xxx/ellauri366.html on line 371: Olli kehitti tästä saamattomuudesta myös logiikan, jolla rohkaista omaa kotirintamaa: 180 miljoonaa venäläistä ei koskaan voisi voittaa 3–4 miljoonaa suomalaista, kun ne eivät kyenneet hankkiutumaan eroon edes noin miljoonasta kommunististaan. Olli myös kuvaili, kuinka hämmästyneitä venäläiset vangit olivat saamastaan hyvästä kohtelusta – he saivat runsaasti ruokaakin, jonka puutteessa olivat Venäjällä nääntyneet.
xxx/ellauri438.html on line 144: Gigerenzer väittää, että heuristisen päättelyn ei pitäisi johtaa meidät käsittämään ihmisen ajattelua irrationaalisten kognitiivisten harhojen täyttämänä, vaan pikemminkin ajattelemaan rationaalisuutta mukautuvana työkaluna, joka ei ole identtinen muodollisen logiikan tai todennäköisyyslaskennan sääntöjen kanssa . Tämä on toisin kuin muut johtavat kognitiivisen heuristiikan asiantuntijat, kuten Daniel Kahneman ja Amos Tversky. Gerd ja hänen työtoverinsa ovat teoreettisesti ja kokeellisesti osoittaneet, että monet käyttäytymismallit, joiden väitetään osoittavan kognitiivisia virheitä, ymmärretään paremmin adaptiivisiksi reaktioksi epävarmuuden maailmaan, mukaan lukien konjunktiovirhe, peruskorkovirhe ja liiallinen luottamus.
xxx/ellauri442.html on line 186: Saarisen filosofiset kiinnostuksen kohteet ovat muuttuneet dramaattisesti varhaisista muodollisen logiikan kirjoituksista eksistentialismiin ja myöhemmin mediafilosofiaan. Vuonna 1994 julkaistiin Saarisen tunnetuin ei-akateeminen teos Imagologies: Media Philosophy, joka on kirjoitettu yhdessä amerikkalaisen filosofin Mark C. Taylorin kanssa. Toinen vaatturi, vähemmän tunnettu. Yksi Esa Saarisen entisistä oppilaista on filosofi Pekka Himanen.
37