ellauri014.html on line 1139: Tässä kohtaa joko alko Rusoota itteäänki tympästä, tai sit sen kustantaja vihelsi pelin poikki, kun kuusisataa tiheellä kirjotettua sivua tuli täyteen. Juliesta tehdään kyllä pikainen loppu, se ikäänkuin liukastuu vaan saippuaan. Jollain piknikillä se hyppää kengännauhoihinsa kompastuneen pojan perään jorpakkoon ja saa vettä väärään kurkkuun, vilustuu yhtä pahasti kuin esi-isämme Kalle-Kustaa, ja se on auf Wiedersehn. Tän meille raportoi tähän asti vaiti ollut kotihengetär Fanchon.
ellauri024.html on line 449: Huumori on suhteellisuuden tajua, komiikka suhteettomuuden. Siinä se on pienessä askissa, niiden yhdenkaltaisuus ja ero. Huumorilla nauraa izelleen, komiikalla toisten kustannuxella. Izeään ei koomikko voi kutittaa; ei yllätä, ei kutise. Jos liukastuu banaaninkuoreen, se sattuu. Muut nauravat. Jälkeenpäin voi suhtautua siihen huumorilla izekin. Komiikka on ilkeämpää kuin huumori. Komiikka heittää rikki normeja, huumori huomaa ettei ne olekaan niin järin tärkeitä. Koomikoilla oli naurettava kuontalo kuin Biitleseillä, huumori on mikin märkyys arjen kuivuuteen.
ellauri029.html on line 893: Izeironiasta usein puhutaan, onhan ironia lempeämpää kuin sarkasmi. Izelleen voi olla sarkastinenkin, jos ei pidä izestään. Salakoominen ei kai voi olla mutta salahumoristinen ihan hyvin, joten tämä pelittäs. Koominen on se heebo joka liukastuu banaaniin, humoristinen se joka huomaa sen ja kertoo hauskuuden. Kyl täskin on jotain eroa.
3