ellauri002.html on line 1093: Keltanokkain opettaja lingvistiikan alkeissa
ellauri002.html on line 1734: nimikuulu vasemmistojutku lingvisti.
ellauri003.html on line 961: Tietsalingvistiikan tutkimuksen yksikkö.
ellauri009.html on line 1760: tyhmä lingvisti:
ellauri011.html on line 153: Kolmas porras klassikoista lingvistien tunneliin. Puh.
ellauri015.html on line 890: Itse olin lingvisti
ellauri015.html on line 910: Säkert var meningen at prata om hans lingvistiska synpunkter,
ellauri016.html on line 325: aloitteesta. Helena oli 80-luvulla Merimiehenkadulla salaa rakastunut tyylikkääseen lingvistiin jonka poika oli Niklaxen kanssa samassa tarhassa.
ellauri016.html on line 327: miesystävää. Mutta tyylikäs lingvisti ei tahtonut vaihtaa upeaa kemistiä köyhään meikkitaiteilijaan. Siitä lähtien kaikki meni Helenalta alamäkeä.
ellauri025.html on line 882: Nils-Erik oli myös hieno, joskin jo hieman horiseva textilingvisti Enkvist, jonka ryhmässä Åbossa työskentelivät Auli ja Rauha 70-luvulla. Jaakko ryhmineen kävi sitä tapaamassa Turussa. Se piirteli taululle jotain väkkäröitä. Myöhemmin käytiin kazomassa Aulin lehtolasta ison Paulin kuplafolkkarilla Turussa. I am not the father, sanoi Ferenc Kiefer kapakassa hampaat vinossa. Kotimatkalla tuli peltikolari ohitustilanteessa pakun kaa liukkaan kelin takia. Olin nalkissa.
ellauri026.html on line 29: Poikasena mä luin Punahousuja, vaikka Punahousu ize vähän vitutti samalla tavalla kuin Fred ja Kimmo myöhemmin. Holier-than-thou, tärkeilijä, besserwisseri. Hehheh, ymmärränhän mä leikkiä, saakoon leikki sijansa, mut pojat, nyt on meillä tähdellisempää agendalla. Kääritäänpä hihat, selvitetään marssijärjestys. Suomalaispojat oli etelävaltiolaisen punahousun koomillinen kevennys. Kerran niinkin päin. Punavyö olikin sisällissodassa kannustanut orjuutta. Mä kevensin tietokonelingvistiikan yksikön voimakaxikkoa. Kimmo olis Mikki Hiiri, Fred Hessu Hopo, mä Pluto. Pluto olet oikea Pelle! Paizi masennuxen kausina. Sillon oli häntä koipien välissä. Vähän vinossa. Mulla oli tapana vähän nilkuttaa kun masennus oli pahin. Ja kädet ei tuntuneet enää omilta. Suussa oli metallin maku.
ellauri026.html on line 384: Mut hei mähän oisin hölmöin kaikista, Demokritos osoittelis mua sormella, jos jatkaisin tätä tavisten luetteloa pitempään. Etenen siis korkeakoulutettuihin pelleihin, niihin jotka luulee olevansa fixuja mut on ihan yhtä pönttöjä. Niiden joukossa on paalupaikalla lingvistit, joita surkeampia ei ole kyllä kukaan, kaikki niitä vihaavat, besserwissereitä tuhnuja. Ne kukkoilevat tiedoillansa kouluissa - sanoinko kouluissa? Luostareissa paremminkin, tai teurastamoissa, koulukodeissa - vanhenevat siellä keltanokkain keskellä, metelissä ja homeen lemussa, silti luulee olevansa jengin parhaita, pelottelee opiskelijoita kelalla ja aikarajoilla, muilla virtuaalikepeillä ja porkkanoilla, lampaina hiiviskelee sutten pikkutakeissa. Viihtyy niin mainiosti ettei menis eläkkeelle ollenkaan, jatkavat vaan "tutkimusta" eläkkeellä muka "kiireisinä." Paukuttavat opiskelijoiden päähän jotain vanhentuneita nixejä, joilla raukat sitten turhaan ezii pestejä. Ihan onnesta puikeena jos saa selvillle, kuka oli Ankhiseen äidin kummin kaima, tai löytää jonkun ammoin kuolleen kielen sanavainaan jostain homeisesta kivestä: ahaa, mentula tarkoittaakin kullia.
ellauri030.html on line 884: Bertrand Russell oli tommonen standup koomikko. Filosofian pointti on lähteä jostain arkipäiväisyydestä ja päätyä johonkin niin päättömään ettei kukaan usko sitä. Samaa sdradegiaa noudattavat monet mytomaanit, kuten Aglaja Ivanova Jepantshin Doston Idiootissa ja Riitta Roth. Filosofi ei pelkää absurdia enempää kuin kemisti likaa, tai lingvisti rumia sanoja. Tässä vielä Russellin onelinereita:
ellauri032.html on line 190: Elämä luostarissa auttoi osin Pascalia, sillä paikan säännöllinen elämäntapa paransi hänen terveyttään. Hän kirjoitti myös myöhemmin yhteen kootut Maaseutukirjeensä, joiden tarkoitus oli puolustaa luostarin johtajaa Arnauldia kerettiläisyyssyytteiltä. Se on varmaan se sama Arnauld joka teki Port Royalin kielioppia, josta Chomskyn Nomppa piti meteliä loistoaikona. Pascal alkoi suhtautua matematiikan harrastamiseen turhuutena, joka vei ihmisen mielenkiinnon pois sitä tärkeämmän totuuden eli kristinuskon tutkimiselta. Chomsky ei kyllä ois peukuttanut tota, vanhana jumalattomana rabbina. Sen mielestä politiikka on tärkeämpää kuin lingvistiikka.
ellauri040.html on line 107: Silti musta tuntuu että apinoilla on enemmän yhteistä kuin eroja. Ei tässä viime kädessä ole kyse mistään murre-eroista. Sehän ois sitä samaa lingvististä käännettä kuin inhottavat analyytikot. Mikä ei tietystikään tarkoita että kaikilla aapoilla ois yhteisiä etuja. Se mikä niille on yhteistä on nimenomaan se, että kukin valvoo tikkana vaan omia etujaan, tai enintään jonkun pienen tiimin etuja, joihin samastutaan niin pahasti ettei edes huomata eroa. Vallassaolijoiden vedätys on vain se oletus, että jos kaikki kaivelisi syntyjä syviä justiinsa samalla lailla kuin ne, niin kaikki päätyis samoihin johtopäätöxiin. Se ei ole vähääkään todennäköistä.
ellauri043.html on line 199: Sitäpaizi kaikki maallikot ei joudu helkkariin, eikä mun tarvizisi olla kuin... esim... lingvisti tai filosofi. Mulla olisi kaislapallo, aina tabletteja käsillä, nuoria miehiä ympärillä, ja ovessa roikkuisi logona laakeriseppele.
ellauri051.html on line 632: 80 Backward I see in my own days where I sweated through fog with linguists Muistelen aikoja kun hikoilin lingvistien kaa sumussa
ellauri066.html on line 330: Ilman epäilystä Pynchon on lingvistinen telinevoimistelilja, jolla on useita ääniä käytössään, nimittäin Tompan, Tuomaan, Tomin, Tolpan, Tulpan, ja Pynchonin. Sen kieli on lemuavaa ja häikäisevää. No sillä on toi 1 tomppamainen maneeri. Gotta give him that. Muttei paljon variaatiota siitä. Teinihuumoria laskettavat teinipojat on sen ainoo arkkityyppi.
ellauri074.html on line 262: Tengo treinta y cinco años, estoy tres veces divorciado, y vivo en un van cerca un rio. Tulee mieleen Eski Saarinen. Tengo 67 años, estoy una vez divorciado, y vivo en un grande apartamento cerca el Bulevar. Pep talk on eräs apinaköörille lajityypillinen ilmiö. Levittää samaa humaania feromonia kuin uskonto. Positiivista ajattelua, neurolingvististä ohjelmointia.
ellauri088.html on line 33: Tiedefiktio - etenkin kinemaattinen - ei välttämättä perustu kovaan tieteeseen. Mutta kun se perustuu, siitä se saa lisää todennäköisyyttä ja vakuuttavuutta, ja tarinasta tule pakottavampi. Tulokkaan juoni ja sen tarina on saranoitu oikeaan tieteeseen - tässä tapauxessa lingvistiikkaan ja fysiikkaan, sekä filosofisiin teemoihin kuten vapaa tahto ja determinismi. Onhan sitä vähän vaikea hahmottaa, kun jengillä on eriväristen hattujen sijasta kypärät. Mutta tarina on sentään oikein metka, ja seuraamista helpottaa kun matuilla on paljon enemmän jalkoja kuin meillä.
ellauri088.html on line 39: Tulokas on yxi pienestä tosin kasvavasta kourallisesta skififilmejä joissa on NAINEN pääosassa. Joku Eric Heisserer on huomauttanut että joukko studioista lupasi ottaa leffan vaan jos sankari vaihdettaisiin miehexi. Mutta päähenkilön, lingvistiikkaexpertin (Louise Banx) naismaisuus on kriittinen osa hahmon identiteettiä. (Oikeastikin valtaosa lingvisteistä on naisia!) Hollywoodin skifi on historiallisesti luottanut sankarillisiin, toimintasuuntautuneisiin miesesitaistelijoihin. Tulokas on sixi aivan omituinen, kun siinä on briljantti, komplexi sankaritar joka ei saisi edes valomiekkaa päälle.
ellauri088.html on line 59: Kirjoittaja Ted Chiang käytti 5v tutkiaxeen ja tutustuaxeen kielitieteen alaan ennenkuin se koitti kirjoittaa "Elämäsi tarinan," pienoisromaanin josta Tulokas on otettu. "Tahdoin kirjoittaa tarinan askeleesta joka monissa skifitarinoissa aina skipataan," Chiang selitti Tulokas-diskillä, "sellaisen matukielen oppimisesta ... jolla ei ole mitään tekemistä apinoiden kanssa." Nykyisethän matukielet ovat apinakieliä par excellence, eikä niitä tarvi opetella, matut saakoot opetella enkkua. Tarinaan sisältyvä tutkimus, ja filmintekijöiden konsultaatiot matukieliin erikoistuneihin lingvistien kaa, antaa Tulokkaalle tarkkuuden ja todenmukaisuuden tuntua, jotka on hyvän skifin tunnusmerkkejä.
ellauri088.html on line 63: Lingvistit koko internetissä oli hirmu innostuneita kun tää filmi tuli ulos - vihdoinkin filmi meistä, joka on (lähes) asiallinen! Naislingvisti, vielä aika nättikin! Internetin suosikkilingvisti Gretchen McCulloch keräsi joukon artikkelilinkkejä (tässä) ja teki episodin podcastiinsa nimeltä Lingthusiasm tästä filmistä (transkripti). Kun sen kilpailija Neil deGrasse Tyson teki naisia halventavan huomautuxen että olisi pitänyt valita salakirjoitusexpertti ja astrobiologi puhumaan mustekaloille (ne on sentään enimmäxeen miehiä, Turing jopa homo sapiens), Kieliloki postasi avoimen kirjeen lingvisteiltä selittämään mixi se on väärässä.
ellauri088.html on line 67: Tää on suuri läpimurto (aargh hemmetti miten tolloa), ja pian HUMAN ja HEPTAPOD iloisesti kirjoittavat tällä lailla. Vittu mixei ne heptapodit kelanneet rainaa vähän eteenpäin nähdäxeen että noiden ääliöiden kanssa pitää kommunikoida kuvilla? Nää skifihommat vuotaa loogisesti kuin seula, ei niitä jaxa kazella. Analystitiimi alkaa ratkoa ristisanaa (ilmeisesti soveltaen geometriaa, jossa naiset on tunnetusti huonoja miehiin verrattuna, lyön etoa että analysteistä oli valtaosa miehiä), ja pian on käännösappi valmiina, Google Translate-alustalla varmaankin. Tää vaikuttaa vähän epäilyttävältä ehkä, mutta täähän on vaan skifiä, joten antaa mennä vaan. Tää ei katkaise mun uskontahtoa, koska lingvistinä mä en ole kirjoitussysteemien tuntija. Sitäpaizi kaikkihan viestivät jo emojeilla muutenkin, ne on hyviä, varsinkin alle 8 sekunnin giffit jotka ei ylitä kultakalan keskittymiskykyä.
ellauri088.html on line 73: Lindkvistin tehtävä on ajatella kieliä ja miten ne toimivat. Lindkvistit rakastavat puhua kaikille pyllykielitieteestä ja omista idiolekteistä, ja joskus ne kirjoittavat kokonaisia tutkimusartikkeleista jostain jota ne kuuli bussissa tai näki telkasta. Tämmöstä me puuhataan. Kaikki ei sunkaan ajattele miten kieli toimii tai ole edes yhtään kiinnostuneita siitä. Se on ikävää. Sixi ei ole yllättävää että Max Weber on turhautunut koska se luulee ettei mitään edistystä tapahdu, vaikka Tri Banxin mielestä se etenee hyvää vauhtia. Tulee mieleen se yxi tiedonhakuguru joka sanoi että joka kerta kun se potkii ulos tiimistä lingvistin tuloxet paranevat.
ellauri088.html on line 81: CD Covingtonilla on maisterintutkinto saxassa ja lingvistiikassa, se pitää skifistä ja rullasählystä, ja kaipaa kissaansa. Se on Käypä Paratiisi 17:n käynyt ja on julkaissut lyhyitä tarinoita valikoimissa, viimosexi stoorin “Morsiamenpoisto” Jälkeenjääneessä, jonka on toimittaneet Mary Anne Mohanraj ja J.J. Pionke.
ellauri100.html on line 670: Myöhäisteininä Kirstinä kihlautui maalari James Collinsonin kaa, muze oli vaan eka 3:sta. James oli prerafaeliittien veljeskunnan perustajia Danten and Williamin kaa (se perustettiin hulluna vuonna 1848). Kihlaus purkautui 1850 kun Jamesista tuli katolinen. 1853, kun perhe oli yhä rahapulassa, Kristina auttoi äiskää koulunpidossa Fromessa, mutta se ei mennut putkeen.1854 ne palasivat Lontooseen ja isä kuoli, onnexi. Myöhemmin sillä oli vispilänkauppaa lingvistin, Charles Cayley kaan, mutta lingvisti perkele kieltäytyi naimasta sitä, syy oli taas muka uskonnollinen. Kolmas oli maalari John Brett, siitäkään ei tullut lasta eikä paskaakaan.
ellauri100.html on line 1296: Algirdaxen iskä Julius 1882–1942 oli ope ja yleni koulutarkastajaxi. Se oli kotoisin suvakkien alueelta Liettuasta. Algirdaxen äiskä Konstancija Greimienė oli 4v nuorempi sihteerikkö. Ne asui alux Tulassa Ryssissä, mutta karkasivat sieltä vallankumouxen tullessa. Algirdas puhui pelkkää liettuaa ennen koulua. Koulussa se oppi ranskaa ja saxaa ja lukiossa luki Nietscheä ja Schopenhaueria, voi ei. Se vaihtoi koulua kuin mustalainen paitaa, ja päätyi lukemaan lakia Konowiiin (Kaunas), mistä se ajelehti lingvistiikkaan. Se valmistui Grenoblesta 1939 murretutkimuxella. Kun 2. maailmansota alkoi se joutui kuzuntoihin Liettuaan.
ellauri100.html on line 1349: Barthes oli lupaava oppilas ja opiskeli 1935-1939 Sorbonnessa klassikoita. Sillä oli tubi ja muita vaivoja, joka hidasti opiskeluja, mutta toisaalta vapautti kätevästi sotahommista. Se ajautui lingvistiikkaan kuin Algirdas, julkaisi jotain papereita ja sairasteli. 1941 se teki maisterin kreikkalaisesta tragediasta Ranskan tragedian varjossa.
ellauri118.html on line 406: Millainen on uskottoman romaanisankarittaren mieli? Kuinka kirjallisuuden vakiintuneet muodot vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme todellisia ja fiktiivisiä mieliä? Onko toinen mieli vain lukijan fantasia? Ovatko aviorikosromaanit fantastisia? Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset pohtii kriittisesti kertomuksen ja mielten tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla se kartoittaa länsimaisen kaunokirjallisuuden uskottomuustraditiota. Tutkimuskohteet ulottuvat 1600-luvulla julkaistusta Madame de La Fayetten Clèvesin ruhtinattaresta Gustave Flaubertin Madame Bovaryyn, Kate Chopinin feministiseen klassikkoon Heräämiseen ja lopulta tosielämän kertomussikermään, joka syntyi Clintonin ja Lewinskyn seksiskandaalin ympärille. Mitä yhteistä on Emma Bovarylla ja Monica Lewinskylla ja missä määrin lukutapamme tuottavat heidän välilleen yhtäläisyyksiä? [Kiintoisa kysymys. Tärkeä ero kuitenkin että Monica imutti Billin siggeä, mitä Madame Bovary ei tiettävästi tehnyt.] Teos tarjoaa seitsemän tapaustutkimuksen lisäksi moniulotteisen kuvan narratologiasta ja mielten tutkimuksesta strukturalismin ajoilta tämän päivän monialaiseen kognitiotieteeseen. Teoksen esittelemät ja kommentoimat teoriat ja metodit ovat kirjallisuustieteen lisäksi sovellettavissa kulttuurintutkimukseen, sosiaalitieteisiin ja lingvistiikkaan.
ellauri135.html on line 684: Konsta herkuttelee taas tunnelmilla ja niihin sopivilla runoilla. Baratynski, en ole kuullutkaan, ja sitten tutumpi Lermontov. Konsta on luvannut kirjoittaa artikkelin jostain runoaarteesta ja valizee Lermontovin runon, josta nimimerkki "Cunnilingvisti" kirjoittaa netissä:
ellauri147.html on line 272: Mistähän se johtuu että tällästen yxilahkeiselle rahvaalle tähdättyjen herutuspätkien miesihanne on aina joku kokki? Onxe kazojista kaikist ihaninta? Kokki tai palomies. Kuukki ja/tai panomies. Tollanen panee kyllä suututtaan tällästä lingvistisnobia, puhumattakaan Tristan Corbierestä.
ellauri153.html on line 839: Bob Cohen tais olla joku lingvisti. Se on ainoa mitä siitä enää muistan. Se on kolmas kirjoittaja 200-luvun alun Berkeley paperissa The Meanings of Consonants.
ellauri270.html on line 44: Semantiikka on perseestä, ja pragmatiikka myös. Eikä vaan semantiikka ja pragmatiikka, vaan stilistiikkakin, ja korpuslingvistiikka. Vituttaa myös fantasiafiktio. Sotakirjat ja -filmit on apinan anuxesta. Puhumattakaan scifistä.
ellauri270.html on line 215: Hänet tunnetaan nykyään ehkä parhaiten yhtenä korpuslingvistiikan alan perustajista, jotka rakentavat ja tutkivat suuria tietokoneistettuja kieliaineistoja.
ellauri270.html on line 220: Huomasin, että Jeff on kirjoittanut kirjan englanninkielisen runouden lingvistiikasta, jonka sain Kaisa-kirjaston viidennestä kerroxesta lainaxi. Tämä paasaus sai alkunsa tästä Leech King/Jeff Leech -intertextuaalisuudesta.
ellauri317.html on line 833: Mat' (мать): Äiti. Tämä on äidinkielinen venäjänkielinen sana, joka ei sinänsä ole loukkaus, vaan se on niin yleisesti yhdistetty muihin kiroiluihin (katso edellä), että lingvistit käyttävät matershchinaa tai vain mattoa rukoilevan kielen kattoterminä venäjäksi ja ukrainaksi. Joten, miten rukousmattosi voi nyt?
ellauri349.html on line 222: "LUCE IRIGARAYn avainkynäilyt" (Oxford UP) on teos, joka kokoaa yhteen kirjailijan itsensä valitsemia esseitä ja DOKUMENTOI Irigarayn monipuolista toimintaa eri tieteenaloilla. Kokoelma sisältää sekä Irigarayn kenttätyön tuloksia esitteleviä esseitä esimerkiksi soveltavan lingvistin ja psykoanalyysin alalla että teoreettisia panoksia eri tieteenaloihin.
ellauri349.html on line 233: Vuonna 1968 hän valmistui Pariisin X-Nanterren yliopistossa kielitieteen tohtorin tutkinnosta ozikolla "Psykolingvistinen lähestymistapa hullujen kieleen". Hänen väitöskirjansa ilmestyi vuonna 1973 nimellä Dementtien kielioppi. Vuodesta 1970 vuoteen 1974 hän opetti Pariisin 8-Vincennesin yliopistossa.
ellauri349.html on line 475: Vuoden 1. uni käsitteli konekäännöstä, erit. head switchiä, Kimmo Koskennientä ja tietokonelingvistiikan poikia, sekä sokerina pohjalla Kun Ji -tyttöstä, joka oli lähtemässä nuoremman ja kauniimman kielitieteilijän messiin jatkamaan opintojaan ulkomaille. LOL. Siinä koitin silitellä sitä vähän vielä lähtiessä mutta se sanoi että se kutitti. Aika surkeaa. Se halusi kuzua pappansa (isoisän, ei isän) valmistujaisiinsa. Se oli julkaissut joukon samizdat-kirjoja ajastaan Suomessa kuin Sally Salminen Basam Books sarjassa, samassa jossa ilmestyi Eskin jouzenlaulu. En taaskaan saanut ihan selvää mitä se koitti sanoa.
ellauri390.html on line 561: Hanhen johtopäätös oli sama kuin nilkillä: "kyvyttömyytemme ymmärtää toisiamme on inhimillisen kärsimyksen tärkein lähde." Vittu se on mikään lingvistinen ongelma, se on vanha tuttu aterioivien filosofien haarukka: apinat käyvät reviirikisoja, karsintoja kun haarukoita ei riitä kaikille.
xxx/ellauri044.html on line 495: Mulla on Arto "Nilkki" Mustajoesta jossain 200 rivin anagrammiepigrammi, jonka voisin tänne kopsia nyt muistaessani. Siihen kuului videokin. Arto aktivoitui äsken kuopan reunalta mainostamaan brassipaskiaisten uudelleenlämmitystä, hasbeen-lingvistien esitelmäsarjaa karanteeniviihteexi. Kiitti mut ei kiitti nilkki, me inhotaan viidakkopalojen lämmittämää roiskeläppäpizzaa.
xxx/ellauri148.html on line 505: Eiköhän se ollut siinä. Huomaa että USA ei ole mukana, koska se ei maxa Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaxua. Eikä Kiinakaan, vaikka maxaa. No Intiassa on enemmän apinoita kuin konsanaan Kiinassa, ja Intia on mukana, kokonaista 2 joukkueella. Mutta koko islamilainen maailma loistaa poissaolollaan. Entä pieni Suomi, ja Esa Saarinen? Vähän näyttää siltä että koulufilosofia on samanlaisessa aallonpohjassa kuin strukturaalilingvistiikka. Ei oikein ole kysyntää. Paree jakaa innostusta rakastavaisille. Siitä piisaa aina tulonlähdettä.
xxx/ellauri169.html on line 38: Kelpaan tälläisenä! Pidän izestäni sellaisena kuin olen! Tällä kannalla on olleet hullut narsistit maailman sivu, niinkuin esim Marion "Pat" Roberzon. Lukuunottamatta Walt Disneytä, joka tiettävästi oli self-deprecating and shy. "The boss is here", kuiski alaiset kun Walt yskähteli hallissa. Nyt suu soukasti. Tulee mieleen tietokonelingvistiikan tutkimusyxikkö makkaratalossa vuonna kivi ja puu. Niin ja Miki Liukkonen, joka häpesi huonouttaan niin että teki seppukun vuonna 2023 (albumi 307).
xxx/ellauri174.html on line 449: Tää Pasi "kazon maalaismaisemaa" Kauniston sentimentti on musta aina ollut paizi vitun narsistinen ja mätä myös älytön. Seku Seijukastakin on ollut 100 eri versiota vuosikymmenten saatossa, kaikki yhtä ihania. Samana pysyvä mutta silti muuttuva on ihan parasta, ei tähän tarvi mitään parannusta. "Paras on hyvän vihollinen", se on samanlainen lattapäinen törppöjen turku-jyväskylä axelin tietokonelingvistien sanonta kuin marssijärjestys ja kääritäänpä hihat. Niille kolminkertainen Yäk!
xxx/ellauri186.html on line 360: Dagania tai Dagonia palvoivat myös kanaanilaiset. Dagania palvottiin lisäksi Mesopotamiassa. Useat Akkadin ja Babylonian kuninkaat kuten Hammurabi ja Assurnasirpal II julistivat olevansa Dagonin poikia. Vanhassa testamentissa Dagon on filistealaisten pääjumala (Tuomarien kirja 16:23). Simson tuhoaa Daganin temppelin Gazassa kaatamalla sen kaksi pylvästä. Dagan on saattanut olla lisäksi meren jumala, ja hänet esitettiin kalanpyrstöisenä. Hänen nimensä merkitsee ”tähkä” mutta israelilaiset sekoittivat sen heprean kielen sanaan dag (kala) – tästä johtuvat kuvat kalanpyrstöisestä jumalasta. On kuitenkin epäselvää, ovatko Dagan ja Dagon sama jumala. Ido Dagan oli söpön punatukkaisen Ulriken kalansilmäinen juutalainen kolleega IBM:llä. Siitä tuli Hararin näköinen iso kala tietokonelingvistiikan alalla.
xxx/ellauri195.html on line 356: Uli ei ole vain antiradikaalin kalvinisti tobleronipapin römppäperseen talonpojan renki. Uli oli ennen kaikkea sirkeä langanlaiha punapää Ulrike Schwall, mutta myös albiinon näköinen lingvisti Ulrich Heid. Uli rengistä kertovasta tökeröstä propagandatekeleestä tuli mieleen ensin Rousseaun Julie, sitten Jeff Bezosin Amazon, tuo lopun ajan palkkaorjien julma isäntä. Kumpikin koittaa riistää rengeiltä ja piioilta paizi voimat myös vapaa-ajan ja ajatuxen vapauden. Sähköautotehtailija Elon Musk koittaa samaa ostamalla Twitter-propaganda-aseen.
xxx/ellauri227.html on line 473: Brigit Esselmont on Biddy Tarotin perustaja ja Biddy Tarot -sertifiointiohjelman johtaja. Hänellä on ollut automaattinen Tarot-kortinlukija yli kaksikymmentä vuotta ja hän on lukenut yli 10 000 asiakkaalle yhtäaikaisesti. Brigit on myös neurolingvistisen ohjelmoinnin ja hypnoosin harjoittaja.
xxx/ellauri230.html on line 144: Armas var yngst av brödraskaran. Ramstedt var far till Freja Ramstedt, hustru till bergsingenjören Karl Björzén. Den här Ramstedt blev filosofie magister och specialiserade sig inom indoeuropeisk filologi, engelsk filosofi, litteraturhistoria och biologi. Han var sedan 1951 medlem av Sällskapet Bokvännerna i Finland, där han bidrog med över 4 000 volymer inom sina intresseområden. Han författade även ett antal böcker och tidskrifter om interlingvistik och konstgjorda språk. Bland annat var Ramstedt stark förespråkare av interlingue, som han också skrev diverse avhandlingar om. Han och esuperantist-storbror Gus slogs ofta med konstgjorda ord och knytnävar om vilketdera konstgjorda språket som var bäst. Nu är dom döda alla fyra.
xxx/ellauri307.html on line 703: Dean Koontzin nettovarallisuus on noin 145 miljoonaa dollaria. Sen nimi on varmaan ollut Kunze niinkö yhden ammoin tapaamani sekobolzin harppisakun lingvistin. Kunze on takonut väsymättä pulppia eri salanimillä, ml pornoa.
50