ellauri046.html on line 686: Romantiikka oli taantumuxen imperiumin vastaisku valistuxen jälkeen. Valistus löi kiilan uskon ja tiedon väliin. Usko ei ollut enää tiedon jatke (tiedoksi varmistuva otaxuma, mahdollisesti jopa piakkoinkin), vaan nyt on uskottava vastoin parempaa tietoa. Tää löi pohjan pois laahuxen toiveiden tynnöristä: lopussa ei kiitos seisokkaan, vaan life is hard and then you die. Romantiikka tuli apuun: ei tässä tarvi kaikkea niin ymmärtää, tärkeintä on tää harras tunnetila. Dette Høiere er nu det Religiøse, i hvilket Forstands-Reflexionen ender, og som for Gud Intet er umuligt, saaledes er for det religiøse Individ heller Intet umuligt. Niinpä niin. Usko on tietämisen kanssa ristiriitainen huumetila, jossa heilutaan viinan ja nappuloiden voimalla. Uskon voimalla jaxais ehkä Sööreninkin tyyppinen kukkakärpänen kärvistellä kahden hengen liitossa. Paizi ettei siltikään, koska sitä kiinnosti iskähahmot enemmän kuin misut.
ellauri048.html on line 115: V. A. Koskenniemi nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi vuonna 1948. Hän oli jatkuvasti vahva vaikuttaja Uudessa Suomessa, Valvojassa, WSOY:ssä ja Suomen Kirjailijaliitossa.
ellauri060.html on line 1122: Aloin lukea Mihail Sholokhovin novellettaa Ihmiskohtalo. Siitä päätellen Miihkali on ääreist klisheinen sotasetämies. Tämmösiä kotirintamamieskirjoja kirjoitettiin sodan jälkeen tuhansia. Miihkalille niistä tuli vuonna 1965 noobeli. Taisi olla Khrustjsjovin suojasäiden antia. Turhaan nuolivat, kohta linja yleisliitossa taas koveni, ja Njeuvostoliiton juna pyhästyi tyyten pistoraiteelle Leonid Breshnevin dementian aikana.
ellauri066.html on line 376: Gorodki (ven. Городки) on venäläinen kyykkää muistuttava peli. Nimi tarkoittaa ”linnapeliä”. Gorodkin pelaajia 1800-luvun alussa. Saksalaisen Christian Gottfried Heinrich Geißlerin kuvitusta teokseen Spiele und Blustigungen der Russen aus den niederen Volksschichten (1805). Gorodkin pelaajia Neuvostoliitossa vuonna 1935. Gorodki on vanha venäläinen peli, jota ovat pelanneet tiettävästi muun muassa Pietari I, Aleksandr Suvorov, Vladimir Lenin, Josif Stalin, Mihail Kalinin ja Kliment Vorošilov, tiedemies Ivan Pavlov, oopperalaulaja Fjodor Šaljapin sekä kirjailijat Leo Tolstoi ja Maksim Gorki kenen mukaan?.
ellauri073.html on line 129: Mies ei ole onnellinen avioliitossaan, mutta ei ole aikeissakaan jättää vaimoaan, ellei kohdalle osu uusi, kiinnostava nainen, joka ottaa miehestä itselleen heti kumppanin. Tai sitten mies etsii vain sutinaa, eikä ole siltikään aikeissa erota.
ellauri092.html on line 46: Tässä käy aina samalla lailla kuin Neuvostoliitossa: ensin mukaan tulee kaikki työtätekevät ja sorretut, plus puliukot ja naisväki, rupusakki on parasta vaalikarjaa herätyxille. Mutta sitten kun hommat alkaa sujua, nousee kökkäreet taas pinnalle ja entisestä matalakirkon pesästä alkaa kasvaa tuttu pyramidimainen keko. Kokoo koko koko. Koko kokoko? Koko koko. Pian uusi kupla alkaa muodostua puuropadan pohjalla.
ellauri094.html on line 112: Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen siitä, että meidän ei tämän keskustelun jälkeen enää tarvitse palata tähän asiaan eduskunnassa. [Laura Huhtasaari: Älä ole niin varma!] Kansan enemmistö ja kahden eri eduskunnan enemmistö on siunannut tasa-arvoisen avioliittolain, ja se on suuri ja hieno asia. Itse olen teidän näkökulmastanne ilmeisesti siinä aidossa avioliitossa, kun se on miehen ja naisen välinen avioliitto. Se ei millään tavalla muutu 1.3., kun samaa sukupuolta olevilla on mahdollisuus mennä naimisiin.
ellauri094.html on line 160: Tähän liittyen haluaisin myös toistaa sen, mitä tuolta paikaltani jo sanoin: kun on käyty keskustelua Aito avioliitto ‑kansalaisaloitteesta ja moni on nostanut esiin sen, miltä vähemmistöistä tuntuu, kun tästä uudelleen ja uudelleen keskustellaan, niin toivottavasti keskustelussa muistetaan myös se, että valtakunnassa on kymmeniätuhansia avioliitossa olevia pareja, jotka surevat — jotka surivat viime viikon torstain keskustelussa, surivat perjantaina — sen vuoksi että Suomesta murtuu lainsäädännössä yksi keskeinen tärkeä elementti. Ei niin, että he olisivat halunneet vastustaa tai ovat vastustamassa toisten... — niin kuin itse olen sanonut, että pariliitossa olisi voinut olla naimisissa ja avioliitossa toiset — mutta meillä todella on surevia aviopareja, monia tänä päivänä Suomessa. Muistetaan kunnioituksella myös heitä.
ellauri101.html on line 550: Tie eeku paranoo kun kiertää ympyrää. Ympäri käydään yhteen tullaan. Jehova lupaa kostaa isien pahuudet 3-4 polveen. Sitten aloitetaan taas alusta kuin Neuvostoliitossa, on tullut miesmuistinmenetys. Pojasta polvi paranoo. Mun polvi meni sijoiltaan breakdancessa mutta Kikka fysiotreenasi sen kuntoon. Sirkan polvi leikattiin mutta se jäi jäykäxi.Jönsin polvi turposi reumaattisesti tai pneumaattisesti mutta nyt sekin on taas notkea. Voiskohan Kikka fysiotreenata mun keskijalan jäykäxi? Onko se zyykkistä vai sybikaalista? Veikkaan jälkimmäistä. Sukupolvista oli puhetta jo albumissa 47.
ellauri101.html on line 699: Jotain aina pakkosyötetään työläisille jollain keinolla niin kuin termiitille feromoneja yhteiskuntavazasta. Pitkään se oli härkä mörkö tiikeri Jeesus taivas enkeli. Njevvostoliitossa se oli vähän aikaa Marx Engels Freud ja Jung. Nyze on yxinomaan Calvin Klein Nike Coke ja Pizza the Hut.
ellauri102.html on line 223: Neuvostoliitossa oli vähän tavaraa vähän vaihtoehtoja.
ellauri107.html on line 619: Mutta toisaalta, sexi oli lähes kiellettyä paizi siittämisen tarkotuxessa. Naiset jaettiin 2 tyyppiin, Magdalena huoraan ja Madonna äitykkään. Älä pidä muita naisia. Parempi vielä jos et pidä mitään naisia ja heilut munkkiseurassa. (Näin viime yönä unta että Seija vaati multa sexiä. Se melkein onnasi ja olis onnannutkin ellei sänky ois ollut liian pehmeä. Siis unessa. Älä unta nää.) No Luther salli bylsinnän siunatussa liitossa vaikka se on syntiä koska ukkomiehellä on muuten liian tylsää. Mutta vika oli Eevan joka antoi omenan, sixi sen on toteltava Marttia.
ellauri111.html on line 465: Dispensationalismin kannattajat uskovat, että Israelin kansakunnalla on Jumalan pelastussuunnitelmassa erillinen rooli kristillisen kirkon rinnalla ja että Jumala täyttää Vanhassa testamentissa esitetyt lupaukset Israelille kansakuntana. Jumalan lupaukset koskevat maata, joka tulevaisuudessa toteutuu tuhatvuotisena valtakuntana, josta Kristus hallitsee maailmaa Jerusalemista käsin. Dispensationalismin suhde Israeliin muistuttaa aatteellisesti kristillistä sionismia. Dispensationalismin opillinen vastakohta on supersuunnittelusessionismi, jonka kannattajien mukaan vain ja ainoastaan kristillinen kirkko on Jumalan lupausten perillinen uudessa liitossa. Koukkunokat on tehty perinnöttömixi. Mutta kenen mukaan?
ellauri112.html on line 158: Mutta tämän altruistiseen suuntaan menevän kehityksen täytyy vielä suunnattomasti mennä eteenpäin, jos mieli sivistyneen ihmiskunnan säilyä olemassaolon taistelussa. Elämän-taiston traagillinen piirre ilmenee, mitä sivistyskansoihin tulee, siinä laissa, että korkeimmalle kohonneita ihmisluokkia ja vallitsevia kansoja, jotka ovat itselleen kasanneet varallisuuden ja elämännautintojen aarteet, säännöllisesti uhkaa sangen pikainen sukupuuttoon kuoleminen. Yhteiskunnassa, missä on suuria sosiaalisia eroavaisuuksia, vaikuttaa sentähden luonnollinen valinta päinvastaiseen suuntaan kuin se mikä veisi suvun edistymiseen. On sangen todennäköistä, että kreikkalaisroomalaisen sivistyksen perikato johtui suureksi osaksi tällaisesta nurinpäisestä valinnasta: sivistyspääoma joutui sukupuuttoon kuolevalta hallitsevalta luokalta yhä enemmän alempien kerrosten käsiin, jotka tietysti eivät kyenneet sitä hoitamaan. Sama kohtalo odottaa maapallomme hallitsevaa valkoista rotua alempien rotujen suhteen. Mutta tällä uhkaavalla perikadolla on se valoisa puoli, että se näyttää altruistisen kehityksen luonnontieteellisesti välttämättömäksi. Ajanpitkään tulevat aina sortajat sorretuita heikommiksi. Yhteiskunnallisten kerrosten ja eri rotujen välisten kuilujen pikainen poistaminen on siis välttämätön; ainoastaan veljellinen yhteiskuntajärjestys, joka on sopusoinnussa korkeimpien siveellisten ja uskonnollisten ihanteittemme kanssa, voi pelastaa ihmiskunnan suunnattomasta taka-askeleesta. Edistyksen ja veljeyden ajatukset, molemmat kirkkaimmat tähdet, jotka ovat ihmisten kulkua johtaneet, kuuluvat siis yhteen luonnon välttämättömyydellä. Päästyäni selostuksessani tähän kohtaan, joka näyttää, kuinka Collin teoksessaan aikaansaa sen aatesynteesin, jonka kirjan nimi ilmaisee, voin lopettaa seuraavilla hänen omilla sanoillaan: »Biologia ja kulttuuritiede yhdessä opettavat meille, että jonkun eläinlajin tai ihmisryhmän on mahdollista jatkuvasti kohota yhä korkeammille elämäntasoille. Kysyessämme, kuinka nykyajan ihmiset saattavat tuntea olevansa liitossa jumaluuden kanssa eli sopusoinnussa korkeimman elämänvietin kanssa, joka on olentoomme asetettu, täytyy vastauksen kuulua: kaikin voimin tekemällä työtä ihmisen kohottamiseksi. Kun ihmisen esihistoria on seikkailurikasta ylenemistä yksisoluisesta limaotuksesta satumaisen pitkän astesarjan kautta sille tasolle, jolla me nyt olemme, silloin aukenee huimaava näköala ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ja voi tuskin olla epäilemistä siitä, että uskonnollinen tunne--uskollisuuden tunne sitä kohtaan, mikä on jumalallista maailman kaikkeudessa ja omassa olennossamme--on yhä enemmän ja enemmän yhdistyvä tähän näköalaan.» (Uusi Suometar 7.9. ja 12.9.1913) * * * * *
ellauri118.html on line 458: Tohtori Živagossa esiintynyt kommunistisen hallinnon arvostelun vuoksi hän joutui Neuvostoliitossa vainon kohteeksi koko loppuelämänsä ajaksi. Italiankielinen käännös ilmestyi 1957 ja CIA:n junailema alkuteos 1958. Neuvostoliitossa teos julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1987.
ellauri131.html on line 203: Kiinni saadut inkeriläispataljoonan sotilaat saivat Neuvostoliitossa kovia vankileirituomioita. Ne ulottuivat 10 vuodesta 25 vuoteen.
ellauri133.html on line 833: Teemu Tapio Kurkela (s. 5. elokuuta 1966 Ylihärmä) on suomalainen arkkitehti, opettaja ja rakennusalan vaikuttaja. Kurkela on opiskellut Columbian yliopistossa. Hän on Arkkitehtitoimisto JKMM:n perustajia, opettanut Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin osastolla, ja ollut vaikuttamassa Suomen rakennustaiteen kehitykseen Suomen Arkkitehtiliitossa SAFA:ssa, sekä Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry:ssä.
ellauri135.html on line 264: Korolenko ei ole syvälle tunkeutuva psykologinen erittelijä, mutta hänen kaunis, värikäs tyylinsä, hieno ja herkkä tunne, tarkka todellisuuden havainto ja luja luottamus parempaan tulevaisuuteen tekevät hänen kertomuksensa erittäin miellyttäviksi. Suuren nälänhädän vallitessa vuonna 1892 hän kulki Itä-Venäjällä puutetta kärsivillä seuduilla järjestämässä avustusta ja lievensi näin toiminnallaan paljon hätää. Havaintonsa hän julkaisi kirjassa Nälkävuonna (1893). Niinikään hänen sanomalehtikirjoitustensa ansioksi on luettava, että joukko votjakkeja, jotka oli jo tuomittu kuolemaan ihmisuhrien toimittamisesta, joutuivat uudestaan tutkittaviksi ja syyttömiksi havaittuina vapautettiin. Votjakit lähtivät iloisina takaisin Volgan mutkaan keittelemään kylkiluita. Votjakkien autonominen alue (ven. Вотская автономная область, Votskaja avtonomnaja oblast) oli vuosina 1920-1934 Neuvostoliitossa Venäjän neuvostotasavallassa ollut itsehallinnollinen alue, joka käsitti nykyisen Udmurtian tasavallan alueen. Alue perustettiin 4. marraskuuta 1920. Udmurteista käytettiin tuolloin nimeä votjakit.
ellauri135.html on line 653: Tämä kaveri piti Maria Mikhailovna Arsenievasta - unenomainen ja hermostunut tyttö, joka vanhempiensa kieltämisistä huolimatta halusi tulla vaikean ja lähtevän upseerin vaimoksi. Mikhailin vanhempien elämä avioliitossa oli epäonnistunut. Hänen äitinsä kuoli melko varhain, eikä suhde isään ja isoäitiin mennyt kovinkaan hyvin, mikä jätti jäljenteen runoilijan pienelle tulevaisuudelle - tämä on Lermontovin lyhyt elämäkerta lapsille.
ellauri135.html on line 902: Avioliitossa hiän ei ollut onnellinen. Mies ei ollut yhtä kateellinen kuin Lermontov, ja hän kieltäytyi puhumasta runoilijasta. Useita tapaamisia pallojen ja juhlallisuuksien kanssa miehensä kanssa tapahtui, ja kaikki Lermontovista saivat sen. Nämä vierailut Barbaraan olivat katkera: terävä kielen runoilija pilkkasivat avoimesti paitsi miehensä kuin miehensä, hän sai myös taintoja. Monissa teoksissa runoilija kuvaili tätä tarinaa - kaikki hänen sankarillansa, sekä ulkoisesti että sisäisesti Barbaran kaltaiset, ovat syvästi tyytymättömiä, ja heidän aviomiehensä ovat täynnä mitään. Bakhmetev Lermontov vihasi ja ei pitänyt arvokasta onnea ihmisenä lähellä ja keskinkertaisena.
ellauri147.html on line 497: Ylönen on asunut jo vuosia Yhdysvalloissa. Hän on avoliitossa Katriina Mikkolan kanssa ja pariskunnalla on joulukuussa 2017 syntynyt Oliver-poika.
ellauri160.html on line 676: Belórf eli aiemmin avoliitossa Katiska-huumevyyhdin pomona tutuksi tulleen Niko Ranta-ahon kanssa. Myös Belórf tuomittiin Katiska-vyyhteen liittyen 80 päivän ehdolliseen vankeustuomioon huumausainerikoksesta ja rahanpesusta. Belórf on kiistänyt tienneensä ex-kumppaninsa rikoksista ja väittää olevansa itsekin syytön.
ellauri160.html on line 677: Ennen Thermania Belórf eli avoliitossa Katiska-rikosvyyhdestä tutun Niko Ranta-ahon kanssa. Myös Belórf tuomittiin vyyhteen liittyen 80 päivän ehdolliseen vankeustuomioon huumausainerikoksesta ja rahanpesusta. Belórf kiistää tienneensä ex-kumppaninsa rikoksista ja on vakuuttanut itsekin (kin?) olevansa syytön ja viattomana ristiinnaulittu.
ellauri160.html on line 683: Therman puolestaan eli yhdeksän vuotta avoliitossa Martina Aitolehden kanssa ja ex-parilla on yhdessä kahdeksanvuotias tytär.
ellauri181.html on line 461: Thomas HPA on auditoitu Ison-Britannian Psykologiliitossa (British Psychological Society BPS). Thomas HPA auditoitiin European Standing Committee on Tests and Testing -komitean (European Federation of Psychologists’ Associations -järjestön komitea) asettamien kriteerien mukaisesti.
ellauri181.html on line 649: Testosteroni auttaa kortisolia hajoamaan. Tämä oli luolamiehelle edullista, koska jos hän olisi muistanut elävästi, miten kylmä edellisellä mammutinmezästysreissulla oli tai miten ikävästi jalkaan tullutta haavaa särki, hän ei olisi enää lähtenyt mezälle. Kortisolin puuttumisen varjopuolena on, ettei mies pelästy vaaroista tai opi töppäyxistä yhtä herkästi kuin nainen. Tämä voi johtaa toistuvaan hölmöilyyn erityisesti nuorilla miehillä, joiden veren testosteronipitoisuudet ovat huipussaan. Myöhemin isyys näyttää nostavan miehen veren kortisolipitoisuutta puolella, ja avioliitossa eläminen vähentää testosteronin määrää. Psykologian professori Göte Nyman ja sosiaalipsykologi Martti Puohiniemi ovat tutkailleet suomalaisen miehen arvoja, rooleja ja tunteita mainiossa kirjassaan Mies. Heidän mielestään erityisesti nuorille miehille sattuu ja tapahtuu, koska miehen hartain toive on olla rohkein ja paras – jos ei muussa niin edes hölmöilyssä. Kaverit arvostavat Duudson-tarinoiden kertojaa. Testosteroni pitää huolen siitä, että kisailu ja varsinkin voittaminen energisoivat miestä. Nainen kauhistuu tarpeettomien riskien ottamista eikä koe kilpailua rakentavaxi vaan liiallisen kortisolin vuoxi fyysisesti epämiellyttäväxi.
ellauri203.html on line 352: Kirja alkaa keskustelulla Stanisław Ignacy Witkiewiczin dystopisesta romaanista Kyltymättömyys. Romaanissa uusi Mongoli-imperiumi valloittaa Puolan ja esittelee Murti-Bing-pillereitä itsenäisen ajattelun parannuskeinona. Aluksi pillerit luovat tyytyväisyyttä ja sokeaa tottelevaisuutta, mutta lopulta johtavat niitä ottavien kehittämään kaksoispersoonallisuuksia. Miłosz vertaa nokelasti pillereitä marxilais-leninismin älyllisesti tuhoaviin vaikutuksiin Neuvostoliitossa ja neuvostoblokissa.
ellauri207.html on line 259: Antiikissa oli 4 kelvotonta ystävyyden lajia: verisiteet, luokkasiteet, kestiystävyys ja lemmenliitot. Niitä parempi on Montaignen Mikistä perinteinen homoliitto. En välitä veljestäni tuon taivaallista vaikka tulimmekin samasta reiästä. Poikani on töykeä mies, ilkimys tai typerys. Kun kiima pääsee ystävyyden vaiheeseen, eli kun saamme mällin perille, se häipyy ja heikkenee. Vain homoliitossa voi kivasti vetää rinnakkain näitä eri rooleja, milloin etumiehenä, milloin takamiehenä.
ellauri211.html on line 302: "Arvaa. Paula puuskahti, että aina sä löydät noita hienoja sivistyneitä miehiä, ja mä en löydä muita kuin kiipijöitä, hyväksikäyttäjiä ja perseennuolijoita." Rajala kertoi IS:lle maaliskuun alussa pettäneensä Katri Helenaa nykyisen vaimonsa Marjan kanssa. Liittoa hiersi erilaisuus. - Heti avioliittomme alussa tapahtui sellainen asia, että päättelin sen olevan meidän suhteessamme erottava tekijä. Huomasin pian, ettei erilaisuutemme ehkä ollutkaan liitossamme rikkaus, Rajala totesi. Panu Rajala avautuu blogissaan saamastaan lähestymiskiellosta: ”Kolmen sekunnin väärä kädenliike voi äkkiä kostautua”. Rajala kertoo tuomion seurauksena hänen juhannuksensa olevan ”tehokkaasti pilattu”. Männävuonnakin kokon pilasivat poliisit. Ei kulohälytys koske julkimoita.
ellauri216.html on line 501: Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1969 ja aloitti opinnot Suomen ortodoksisessa pappisseminaarissa, josta hän valmistui vuonna 1972. Jatko-opintoja hän suoritti Neuvostoliitossa Leningradin hengellisessä akatemiassa, josta hän valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1977. Sieltä hän sai muistoxi Leninin pronssipään.
ellauri238.html on line 205: Leena Larjanko (ei avioliitossa), poika Saska s. 1963. Oli arvostetusta ylemmän keskiluokan perheestä, läpikotaisin hesalainen hepsankeikka, hullu ja rämäpäinen ja auttoi Penaa irtautumaan Tuula I:n esiliinannauhoista.
ellauri240.html on line 457: Se on tää Darwinin havaizema sukupuolten taistelu mikä on syynä siihen leppymättömään vihaan, jota yhteiskunta osoittaa naisten seksuaalisuutta kohtaan ja niihin aseisin joilla se taistelee nujertaakseen naisen seksuaalisuuden rajut voimat. Pienikin lempeydenosoitus tätä "mahdollista vaaraa" kohtaan voisi saada naisen murtautumaan vankilasta, johon hänet on avioliitossa kahlehdittu, ja hän voisi karata hilpeästi bylsimään toisen miehen kanssa. Patriarkan itulinjaan pääsisi pujahtamaan väärä makkara.
ellauri242.html on line 258: Kollontain ajatukset seksuaalisuudesta herättivät aikanaan paljon huomiota. Kuuluisassa kirjoituksessaan Theses on Communist Morality in the Sphere of Marital Relationsselvennä (1921) hän toteaa seksuaalisuuden olevan ihmisen luonnollinen tarve siinä missä nälkä ja janokin. Vauzi vau. Tämä muka vapaan rakkauden kannatus herätti pahennusta laajalti. Lännessä kirjoituksia tulkittiin tahallaan väärin, ja niiden perusteella väitettiin naisten tulleen sosialisoiduiksi Neuvostoliitossa. Uljanova puolestaan piti Kollontain ajatuksia epäsosialistisina.
ellauri246.html on line 364: Tohtori Živagossa esiintynyt kommunistisen hallinnon arvostelun vuoksi hän joutui Neuvostoliitossa vainon kohteeksi koko loppuelämänsä ajaksi. Italiankielinen käännös ilmestyi 1957 ja CIA:n junailema alkuteos 1958. Neuvostoliitossa teos julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1987.
ellauri246.html on line 375: Neuvostojen tuomioistuimen toisessa kokouksessa hänellä oli tietysti asianajaja, mutta sillä ei ollut mitään roolia. Palkittu vakavimmalle rangaistukselle: viiden vuoden pakkotyövoimaxi. Mutta vain Arkhangelskin alueella käytetty aika, sitä hän muistutti kiitollisuudella. Hän tutki maalaismaisemaa maalaismaisten miesten kanssa, hän opiskeli Ison-Britannian kirjallisuutta iltaisin ja hänen rakas koiransa nuoli hänen takapuolta. Kaksi piirin sanomalehdessä julkaistut kaksi runoa olivat tuskin vain runoilijan julkaisemista elämässään Neuvostoliitossa. Tultuaan Norinskayalle ja Marialle, hän jopa asui jo pitkään. Hän ryntäsi ja epäili erityisesti, koska hän oli Basyshev. Siitä huolimatta on kuitenkin, että ne olivat parhaat ihmiset, jotka on omistettu rakastettuihin runoihin. Nuori mies, joka tunnusti kaikkien valtavan lahjakkuuden, tuli pohjoiseen erämaahan ja jätti vakiintuneen runoilun rutosti ainutlaatuisella tyylillä, rytmillä ja intonaatiolla. Loppujen lopuksi tiedetään, että on mahdotonta jäljitellä Brodskia. Toissijainen on havaittavissa ensimmäisestä rivistä.
ellauri246.html on line 379: Hänen kotimaassaan 4 hänen runoistaan julkaistiin kaikkina näinä vuosina. Hieman jäänyt tulosta lasten runoina. Rahanlähde oli enimmäkseen tilisiirrot lännestä, arvioivat Aurora ja Haltury eri elokuvastudioissa. Brodskin matkatavarat ovat jopa sivuroolissa yhdessä aiemmista elokuvista. Mutta tämä lahjakkuus ei piilota. Brodskin runot olivat kaikki leveämpiä Samizdatissa. Hän kirjoitti jatkuvasti. Suuri osa näinä vuosina kirjoitettiin myöhemmin kaikissa kokoelmissaan. Yhä useammin Brodskin runot näkyvät Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen aikakauslehdissä. Ensimmäinen kirja, joka on laadittu tekijän valvonnassa, oli tuo New Yorkissa vuonna 1970 julkaistu "aavikolla". Yhä useammat länkkäritoimittajat pyrkivät ottamaan haastatteluja runoilijalta, yliopistot kutsuivat hänet. Luonnollisesti KGB ei jättänyt tällaista "asiakasta" ilman huomiota. Mutta yleensä hänen elämänsä Neuvostoliitossa eteni melko rauhallisesti, lukuun ottamatta kahta mielenterveyden sairaaloiden tutkimusta.
ellauri246.html on line 503: Ulkomailla julkaistussa ensimmäisessä artikkelissa ("Katso ympärillesi ilman vihaa") Brodsky omien sanojensa mukaan kieltäytyy haittamasta isänmaan tavoitetta. Hän sanoo, että paitsi paljon huonoa löytyi hänen maassaan, mutta paljon hyvää: rakkaus, ystävyys, löydöt taideteollisuudessa. Hänellä on kielteinen asenne järjestelmään eikä isänmaahan. Brodsky vertaa epävirallisen, itsenäisen taiteilijan asemaa Neuvostoliitossa ja lännessä ja tulee siihen johtopäätökseen, että he yrittävät raapia hiljaa seinää. Neuvostoliitossa seinä reagoi siten, että se aiheuttaa taiteilijan elämän vaaran. Täällä lännessä Brodskysta näyttää että seinä ei reagoi lainkaan, mikä on erittäin tuskallista ja vaikuttaa Luojan psykiin. "Kerron totuuden, en tiedä, mikä on pahempaa." Brodsky on jälleen valloittanut jonkun toisen ja ei ole liian kiinnostunut runoista yleisölle. Kirjoittamaan hyvin, Brodsky korosti, on tarpeen tietää kieli, jolla kirjoitat. Maahanmuutto pysäyttää kielellisen elementin syöttämisen, henkilö, joka lähtee maasta riskeeraa tulla vanhanaikaiseksi.
ellauri246.html on line 621: Seitsemän vuoden ajan viittauksen tuottoa vuonna 1965 ja lähtö ulkomailla vuonna 1972. Brodskillä oli outo asema Neuvostoliitossa. Hän pysyi KGB: n näkökulmassa, vaikka suora vaino lakkaa. Skandaali tarina tuomioistuimen kanssa ja Brodskin pidätys johti vallankaappaukseen Leningradin kirjailijoiden liitoksessa, päätettiin yleensä liberaalisti, joka liittyi Brodskyn myönteisesti. Kirjoittajien liiton jäsenexi ei voinut tehdä, koska hän ei ollut melkein painettu, mutta unionissa oli eräänlainen "ammattimainen ryhmä", joka United Heterogeeniset kirjallisuuden tuen half-käyrät, lauluntekijät, pop-luonnokset ja sirkuksen tekijät Revistää jne. Siellä välittömästi palaa Leningradiin, liitteenä Brodsky. Näin ollen hän sai passin leiman, turvallisuustodistus maksuista. Hän jatkoi, kuten ennen pidättämistä, kirjoittamista, kirjoittanut lasten runoja, jotka on joskus painettu läpysköissä nimeltä "Bonfire" -lehdet ja Irsorka, yrittivät muita luokkia - esimerkiksi Lenfilmin elokuva-studiossa olevien ulkomaisten elokuvien kirjallista jalostusta. Ajoittain hänet maksettiin yksityisisstä runoista, jotka keräsivät kunnianosoituksia kuuntelijoilta. Joskus hänellä on levealaisia reikiä niukasti budjetissa, myyvät jäljennöksiä kauniissa ulkomaisissa versioissa Bukinisham. Ne tuotiin lahjaksi ulkomaisille tuttaville.
ellauri249.html on line 278: Stalinin kuollessa 5. maaliskuuta 1953 alkoi Neuvostoliitossa vallan uusjako.
ellauri249.html on line 303: Paitsi kansandemokratioiden ja Kiinan kanssa, oli ongelmia myös kotimaassa. Moskovassa opiskelijat osoittivat kunnioitustaan Unkarille ja toivoivat ”Venäjän uutta vallankumousta”. Leningradissa kierteli hallituksen vastaisia lehtisiä ja Serpuhovissa työläiset tuhosivat Hruštšovin kuvan. Hruštšov päätti ryhtyä vastaoffensiiviin. Hän päätti tehdä pitkän kiertueen Neuvostoliitossa ja antaa itsestään kuvan tarmokkaana johtajana. Hän ryhtyi voimakkaasti propagoimaan ajatusta, että Neuvostoliiton maatalous saavuttaa nopeasti Yhdysvallat. Hruštšov piti Leningradissa puheen, että Yhdysvallat saavutetaan kahdessa vuodessa ja tämä tarkoittaisi vuoden 1956 tuotannon kasvattamista 3,2-kertaiseksi. Hän toisti väitteensä myös yhdysvaltalaiselle CBS-televisiokanavalle antamassaan haastattelussa. Kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, se oli vielä erittäin kaukana Hruštšovin kaavailuista. Kampanjan lopputulos oli lopulta päinvastainen, se heikensi hänen asemaansa niin tavallisen kansan kuin puolueen johdon mielissä.
ellauri254.html on line 115: Aleksei Remizov (1877 Moskova, Venäjä – 1957 Pariisi, Ranska) oli venäläinen kirjailija. Mielenosoituksiin osallistunut Remizov karkotettiin Pohjois-Venäjälle. Hän pääsi palaamaan Pietariin 1905 mutta pötki pakoon Venäjältä 1921. Remizovin kertomuksia alettiin julkaista vuonna 1897 lehdissä. Hän hyödynsi niissä kansantarinoita, unia ja legendoja. Hän on vaikuttanut myöhempiin kirjailijoihin, esimerkiksi Isaak Babeliin, Jevgeni Zamjatiniin ja Boris Pilnjakiin. Hänen tuotantoaan julkaistiin Neuvostoliitossa uudelleen vuodesta 1978. Il s'est établi en France en 1923. Il est enterré au cimetière russe de Sainte-Geneviève-des-Bois, près de Paris. Sillä oli mukanaan pikku suite sute pussukka isänmaan multaa.
ellauri254.html on line 122: Boris Pilnjak vieraili Suomessa vuonna 1934 Hella Wuolijoen ja Olavi Paavolaisen kutsumana. Vierailunsa aikana Pilnjak tapasi mm. F. E. Sillanpään tämän kesäasunnossa Saavutuksessa Hämeenkyrössä ja kutsui tämän vastavierailulle Moskovaan, mutta Sillanpään vierailu Neuvostoliitossa ei koskaan toteutunut. Pian Suomen-vierailunsa jälkeen Pilnjak syrjäytettiin Neuvostoliiton kirjailijaliiton johdosta Neuvostoliiton kulttuurielämän "puhdistuksessa" eikä hänen teoksiaan enää julkaistu. Siten myös Pilnjakin suunnitelma julkaista Sillanpään tuotantoa venäjäksi – hän oli erityisen ihastunut Nuorena nukkuneeseen – raukesi.
ellauri254.html on line 556: Gorki osallistui vuoden 1905 vallankumousyritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja innottomana kuitenkin.
ellauri254.html on line 564: Gorki palasi Venäjälle kesällä 1928 ja sai kansallissankarin vastaanoton. Sen jälkeen hän vieraili Neuvostoliitossa useita kertoja ja palasi lopullisesti 1932 Stalinin kutsusta pois fasistisesta Italiasta, mikä oli suuri propagandavoitto. Aleksandr Solženitsynin mukaan Gorki palasi ennen kaikkea taloudellisista syistä. Vuonna 1934 Gorki valittiin itseoikeutetusti Neuvostoliiton kirjailijaliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi sen ensimmäisessä kokouksessa.
ellauri254.html on line 663: Leninin kuoltua 1924 Trotskia pidettiin aluksi hänen vahvimpana seuraajaehdokkaanaan Neuvostoliiton johtoon. Stalinin ja keskuskomitean enemmistön onnistui kuitenkin vaivihkaa syrjäyttää Trotski puoluejohdosta, ja ennen pitkää hän menetti puoluekoneistossa viran toisensa jälkeen. Trotskin ja Stalinin välillä oli merkittäviä ideologisia erimielisyyksiä. Trotski kannatti Leninin jatkuvan maailmanvallankumouksen teoriaa, jonka mukaan kommunistista vallankumousta oli pyrittävä levittämään Venäjän rajojen ulkopuolelle, erityisesti Eurooppaan, mutta Stalin ja hänen kannattajansa ajoivat ”sosialismi yhdessä maassa” -periaatetta, jonka mukaan oli keskityttävä kommunismin rakentamiseen Neuvostoliitossa. Trotski erotettiin lopuistakin tehtävistään NKP:ssä ja Kominternissa 1927 ja määrättiin ensin sisäiseen karkotukseen Alma-Ataan Kazakstaniin 11. tammikuuta 1928. Helmikuussa 1929 hänet karkotettiin lopullisesti neuvostovaltiosta. Trotski kannattajineen toimi Stalinin vastaisena ryhmänä Kominternissa ja siihen kuuluvien puolueiden sisällä, mutta Kominternin erotettua trotskilaiset nämä perustivat lopulta oman Neljännen internationaalinsa 1938.
ellauri254.html on line 777: Barbusse oli kommunisti, ja vuonna 1919 hän ryhtyi julkaisemaan aikakauslehteä Clarté. Hän kirjoitti myös samannimisen kirjan, ja ne loivat pohjan hänen perustamalleen kansainväliselle Clarté-järjestölle. Hän liittyi kommunistipuolueeseen 1923 ja kävi Neuvostoliitossa useita kertoja.
ellauri254.html on line 783: Sosialistinen realismi oli vuosina 1934–1991 Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa esiintynyt realismia edustava taidesuuntaus ja menetelmä, jonka tarkoituksena oli edistää sosialismin ja kommunismin päämääriä. Sosialistisen realismin ajatuksena oli realistinen muoto ja sosialistinen sisältö. Sitä sovellettiin kaikkiin taiteisiin.
ellauri256.html on line 215: Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja innottomana kuitenkin.
ellauri256.html on line 223: Gorki palasi Venäjälle kesällä 1928 ja sai kansallissankarin vastaanoton. Sen jälkeen hän vieraili Neuvostoliitossa useita kertoja ja palasi lopullisesti 1932 Stalinin kutsusta pois fasistisesta Italiasta, mikä oli suuri propagandavoitto. Aleksandr Solženitsynin mukaan Gorki palasi ennen kaikkea taloudellisista syistä. Vuonna 1934 Gorki valittiin itseoikeutetusti Neuvostoliiton kirjailijaliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi sen ensimmäisessä kokouksessa.
ellauri256.html on line 231: Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja puoliveteisenä kuitenkin.
ellauri258.html on line 585: Autoritaarisissa valtioissa kuten Stalinin Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa on hyvä kortilla, koska ylhäältä alas suunnittelu ei pysy exponentiaalisen kasvun vauhdissa. Ja kun jaettavaa on niukalti, tulee apinoista tosi kyräileviä ja päät putoilevat pienestäkin pullikoinnista. Tää on nähty sen tuhannen kertaa eri paikoissa ideologioista täysin riippumatta. Kommarien sinänsä hyvältä kuulostanut ajatus että jaetaan vähäkin hyvä tasan kaikille ei todellakaan tyydytä streeberimpiä Teme-apinoita, ne haluavat päästä keulimaan, kähmimään ja kahmimaan, se on niiden mielestä apinoiden normipäivä. Niinpä suattaa olla, myös kommunistisissa systeemeissä kökkäreillä on taipumus nousta pinnalle.
ellauri271.html on line 76: Vuonna 1960 Neuvostoliitossa julkaistiin naistenpäivän kunniaksi oma postimerkki. Dodi! I rest my case.
ellauri271.html on line 136: Todellisuudessa Tohtori Živago kertoo venäläisen älymystön suhteesta vallankumoukseen ja stalinismiin, korkeakulttuurin ja tieteen romahduksesta sekä idealismista ja pettymyksestä ylimalkaan. Kyse on "tyypillisen" venäläisen älymystöperheen kohtaloista 1900-luvun alusta stalinismin loppuvuosiin saakka. Romaani kuvaa niin tiedemiehiä, kirjailijoita, opettajia kuin kansanihmisiäkin. Aihe oli Neuvostoliitossa poliittisesti ladattu, sillä Tohtori Živago kuvasi vallankumousta ja sen seurauksia rehellisesti ja vääristelemättä eli oikeistokannalta.
ellauri271.html on line 148: Erityisen mielenkiintoinen on kuvaus tohtorin hautajaisista. Näihin aikoihin Neuvostoliitossa kuoli paljon merkittäviä ihmisiä, joilla ei ollut asemaa uudessa yhteiskunnassa. Heidän hautajaisistaan tuli massatapahtumia, hiljaisia mielenosoituksia. Näin käy myös romaanin Juri Živagolle. Hautajaisiin kerääntyy paljon ihmisiä, jotka ovat tunteneet tohtorin kirjalliset työt, vaikka ne ovat olleet katoamassa aikana, jolloin valtio on kieltänyt muun kuin sosialistisen realismin mukaisen taiteen. Tohtoria haudattaessa haudataan romaanissa symbolisesti hänen aikansa ja yhteiskuntaluokkansa.
ellauri271.html on line 160: Kirjallisuus toimii näppärästi myös poliittisena aseena. Tohtori Živagolla on ollut Neuvostoliitossa niin voimakas poliittinen merkitys, että sitä ei voi tarkastella vain kaunokirjallisuutena. Vaikka romaania voikin lukea kielellisenä mestariteoksena ja ihmisyyden ylistyksenä, on silti vaikea olla muistamatta romaania lukiessa sen kirjoittajan kohtaloa.
ellauri271.html on line 166: Pasternakin romaanin merkitys venäläisessä kulttuurissa kytkeytyy venäläis-neuvostoliittolaiseen perinteeseen, jossa kirjallisuus ja kirjailijat ovat toimineet totalitarismin vastavoimina. Monet Pasternakin ikäpolven kirjailijat pitivät itseään totuuden äänenä, yhteiskunnallisena muistina, joiden velvollisuus oli kirjoittaa kielletyistä tapahtumista. Näin ilmeisesti ajatteli myös Pasternak. Nimenomaan tämän vuoksi kirjallisuutta on haluttu Neuvostoliitossa hallita ja kirjailijoita vaimentaa.
ellauri271.html on line 170: Pasternak yritti näissä oloissa jatkaa työskentelyään, mutta hänen kavala sydämensä petti hänet vuonna 1960. Yleisesti katsotaan, että valtio tuhosi hänet. Pisti jalkaan sateenvarjolla. Pasternakin maine palautettiin vuonna 1988, jolloin perestroikan ansiosta arvioitiin uudelleen monia muitakin asioita. Silloin myös Tohtori Živago julkaistiin ensimmäisen kerran Neuvostoliitossa.
ellauri272.html on line 589: Leila Williams : Christianin entinen alistuva. Leila Williams on Christian Greyn entinen alistuva. Leila oli jonkin aikaa kristitty alistuva. Se päättyi, kun Williams halusi alistua enemmän kuin mitä Kristus oli luvannut. Pian sen jälkeen hän meni naimisiin, mutta ei ollut onnellinen avioliitossaan. Sitten hän jätti miehensä jollekin...
ellauri275.html on line 494: Holodomor oli osa laajempaa, koko Neuvostoliittoa vuosina 1931–1934 koskenutta nälänhätää. Ukrainan nälänhätä oli kuitenkin pahempi asia, johtuen poliittisista etunäkökohdista, jotka kohdistuvat suurimmaksi osaksi vain Ukrainaan. Vuosien 1932–1933 nälänhädästä vaiettiin Neuvostoliitossa perestroikaan saakka. Neuvostoliitossa vierailleet läntiset toimittajat eivät myöskään kertoneet tapahtuneesta länsimaissa. Venäläiset huomauttavat, että länsipuoli Ukrainasta, jossa niiden mukaan hätä oli pahin, ei ollut osa Ukrainan neuvostotasavaltaa ennen suurta isänmaallista sotaa.
ellauri275.html on line 525: Brežnevin viimeisinä vuosina hänen ympärilleen alettiin rakentaa henkilökulttia, jonka huippu oli hänen 70. syntymäpäivänään joulukuussa 1976. Syntymäpäiväjuhliin ottivat osaa Erich Honecker, Fidel Castro ja Urho Kekkonen. Päinvastoin kuin Stalinin kulttiin, hänen kulttiinsa suhtauduttiin kyynisyydellä, koska Brežneviä kohtaan ei tunnettu pelkoa eikä juurikaan kunnioitusta.lähde? Poliittinen kritiikki oli kuitenkin hänen aikanaan mahdotonta Neuvostoliitossa. Toisinajattelijoita karkotettiin maasta tai suljettiin mielisairaaloihin.
ellauri275.html on line 694: Loikattuaan New Yorkiin huhtikuussa vuonna 1967 Allilujeva antoi median edessä tuomitsevan kuvan hirviöksi luonnehtimastaan isästään, isänsä hallinnosta ja Neuvostoliitosta. Allilujeva poltti vielä neuvostopassinsa julkisesti kuin Paludan koraanin. Hänen elämäkerrallinen kirjansa neukkujen 50-vuotispäivänä herätti ansaittua närää Neuvostoliitossa.
ellauri275.html on line 699: Ilmeisesti Svetlana loikkasi neukuista 1967 koska Kruzev oli ruvennut rumasti mustaamaan iskän mainetta. Vuonna 1984, jolloin Stalin oli osittain kuntoutunut Neuvostoliitossa, Svetlana muutti takaisin tyttärensä Olgan kanssa, ja molemmat saivat Neuvostoliiton kansalaisuuden. Juutalaiselle melkein brittitoimittajalle Miriam Grossille Svetlana katui neukuista lähtöä. Hän oli hyvin halukas selittämään, kuinka hän oli saapunut länteen
ellauri275.html on line 705: Vuonna 1986 Svetlana muutti jälleen takaisin Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin Olgan kanssa, ja palattuaan perui taas kommentteja länkkäreistä joita hän oli esittänyt ollessaan Neuvostoliitossa (mukaan lukien se, ettei hän ollut nauttinut "yhtäkään päivää" vapautta lännessä ja että hän oli ollut CIA:n lemmikki).
ellauri275.html on line 736: Neuvostoliitossa naiset vapautettiin kotiorjuudesta ja päästettiin työelämään tekemään lähes samoja hommia kuin miehetkin. Naisia ihannoitiin nimenomaan riuskoina työläisinä, kolhoosin lypsäjinä ja liki sukupuolettoman näköisinä raatajina, jotka kelpasivat sekä ajamaan puimuria että lentämään avaruuteen (tämä oli kyllä vaarallisena työnä ensi alkuun naisilta kielletty, samoin kuin nosturointi). Hyi helevetti mitä veminismiä!
ellauri277.html on line 138: Gibran piti ensimmäisen taidenäyttelynsä piirustuksistaan tammikuussa 1904 Bostonissa Dayn studiossa. Tämän näyttelyn aikana Gibran tapasi Mary Haskellin, yhdeksän vuotta häntä vanhemman tyttökoulun rehtorin kaupungissa. Kaksikko solmi ystävyyden, joka kesti Gibranin loppuelämän. Haskell käytti suuria summia Gibranin tukemiseen ja toimitti myös kaikkia hänen englanninkielisiä kirjoituksiaan. Heidän romanttisen suhteensa luonne jää epäselväksi, vaikka jotkut elämäkerran kirjoittajat väittävät, että he olivat rakastavaisia mutta eivät koskaan menneet naimisiin, koska Haskellin perhe vastusti. Alusvaatteista saadut todisteet viittaavat siihen, että heidän suhteensa ei koskaan toteutunut fyysisesti. Gibran ja Haskell olivat lyhyesti kihloissa vuosien 1910 ja 1911 välillä. Joseph P. Ghougassianin mukaan Gibran oli kosinut häntä koska "ei tiennyt kuinka muuten maksaa takaisin kiitokseksi neiti Haskellille", mutta Haskell keskeytti yhdynnän tehden "hänelle selväksi, että hän piti hänen ystävyydestään ennen kuin raskasta sidettä mamuavioliitossa." Haskell meni myöhemmin naimisiin Jacob Florance Minisin kanssa vuonna 1926, samalla kun hän pysyi Gibranin läheisenä ystävänä, suojelijana ja hyväntekijänä ja käytti Jacobin vaikutusvaltaa Kallen uran edistämiseen.
ellauri278.html on line 144: Laulun suosio Neuvostoliitossa alkoi Georgian kulttuurin vuosikymmenen pitämisestä Moskovassa tammikuussa 1937, jolloin Avksentiy Megrelidzen johtama naisyhtye esitti "Georgian folk" -laulun "Suliko". Stalin piti kappaleesta kovasti, ja pian ensimmäiset gramofonilevyt kappaleen kanssa julkaistiin. Useimmissa tapauksissa laulu esitettiin kansanlauluna, joskus mainittiin runojen kirjoittaja A. L-seteli. Säveltäjä Varinka Tseretelin maininta alkoi ilmestyä 1980-luvulla.
ellauri278.html on line 435: Ždanov määräsi 16. heinäkuuta pääministeri Vareksen yllätykseksi Viron liitettäväksi nopeasti Neuvostoliittoon. Viron parlamentin vasta valittu alahuone, riigivolikogu, kokoontui ensimmäistä kertaa 21. heinäkuuta ja julisti Viron neuvostotasavallaksi, mistä ei ollut vaaliohjelmassa mainintaa. Toisena kokouspäivänä riigivolikogu anoi Viron edellisenä päivänä julistetulle neuvostotasavallalle jäsenyyttä Neuvostoliiton korkeimmalta neuvostolta. Samalla Vareksen hallitus kehotti Konstantin Pätsiä eroamaan presidentin virasta. Pääministeri Vares otti tämän jälkeen hoitaakseen presidentin tehtävät pääministerin tehtäviensä lisäksi. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Viron anoman neuvostotasavallan jäsenyyden Neuvostoliitossa Liettuan ja Latvian jälkeen 6. elokuuta 1940.
ellauri278.html on line 467: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa.
ellauri278.html on line 541: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa.
ellauri279.html on line 43: Kylä kirjan päähenkilöiden pitää olla oikeita ihmisiä työn touhussa. Minä en ymmärrä joutilaisuudessa huokailevia tyhjanpäiväisiä ihmisiä, jotka valittavat mitättömiä vastuksia. He ovat, elävät ylellisyydessä ja pohtivat joutavia. Tyypillinen esimerkki on yläluokan kapitalistinainen, joka ei tiedä mitä tekisi. Siinä akkaraukka tuskailee oman tarkoituksettomuutensa pauloissa, juonittelee, ei edes sänkyään petaa, vaan maalailee ja puuteroi itseään. Ja sitten hän lähtee kaupungille kuin Piki ja ostaa kaiken maailman rihkamaa ja uusia puseroita komeroonsa, joka jo pullistelee entisistäkin. Ja illalla on kutsuja, joissa samanlaiset suuret mitättömyydet tapaavat toisiaan ja puhuvat mukamas sivistyneesti toisarvoisista asioista. Ja sillä aikaa tavallinen kansa saa raataa ja passata moisia saatanan huithapeleita. Ei, ei, kyllä me Neuvostoliitossa pystymme toki parempaan.
ellauri279.html on line 89: »Niin ikään on ilmeistä, että hänen suosionsa kirjailijana on Neuvostoliitossa laskenut romahdusmaisesti sitten hänen esikoisteoksensa Päivä Ivan Denisovitšin elämässä ilmestymisen jälkeen. Kuva, joka suuren yleisön piirissä on muotoutunut hänestä, on jatkuvasti saanut yhä kielteisempiä piirteitä. Dramatiikalla, joka ympäröi hänen henkilöään ulkomailla, ei ole kaikupohjaa Neuvostoliitossa. Näin ollen on todennäköistä, että valtaosa neuvostoyleisöstä hyväksyy karkotuspäätöksen, joka epäilemättä vastaa suuren enemmistön oikeuskäsityksiä.»
ellauri279.html on line 219: Neuvostoliitossa tukahdutettiin vuosina 1945-1947 ilmeinen antisemitismi. Miksi? Ensinnäkin siksi, että Stalinia pidettiin juutalaisten pelastajana, miehenä, joka voitti Hitlerin ja oli vapauttanut Itä-Euroopan keskitysleirit natseilta. Lisäksi Stalin tarvitsi noina vuosina juutalaisia propagandatarkoituksiin. Toiseksi monet vanhoista bolshevikeista olivat juutalaisia, Leon Trotski, Lev Kamenev, Gregori Zinovjev, Lazar Kaganovitš, Maksim Litvinov, Jakov Sverdlov, Polina Zhemchuzhina (Molotovin vaimo) jne. Juutalaisia kommunisteja, kuten legendaarinen Chekan perustaja, Felix Dzerzhinsky ja hänen seuraajansa Abram Slutski, Sergei Shpigelglas ja Genrikh Yagoda olivat johtaneet bolshevikkien ja myöhemmin neuvostovaltion tiedustelu- ja turvallisuuselimiä. Ja kulttuurielimissä, puolueessa, oli edelleen paljon juutalaisia kaadereita, alana tiedustelupalvelut ja turvallisuuslaitteet. Kolmanneksi Stalin oli alun perin tukenut juutalaisen Israelin valtion luomista.
ellauri279.html on line 221: Mutta sitten syksyllä 1948 Golda Meir vieraili Neuvostoliitossa. Venäjän juutalaiset olivat olleet liian juhlallisia, liian innostuneita ja osoittaneet liikaa ihailua Israelin pääministeriä kohtaan! Myös Yhdysvallat ja Israel näyttivät tiivistävän ystävyys- ja yhteistyösuhteita. Monilla Venäjän juutalaisilla oli perheitä ja tuttuja Yhdysvalloissa ja lännessä. Ja sitten oli asia juutalaisten antifasistisesta komiteasta (JAC). Monet sen "kosmopoliittisista" jäsenistä olivat matkustaneet laajasti Neuvostoliiton ulkopuolelle, ja vozhd ("suuri johtaja") oli alkanut epäillä tätäkin!
ellauri279.html on line 250: Kun Neuvostoliitossa juutalaisia syytettiin joukoittain 'vakoilijavaltiona', Yhdysvalloissa syyttömät Ethel Julius Rosenberg tuomittiin kuolemaan Yhdysvaltojen pettämisestä. McCarthyismi levisi holtittomasti kaikkialle amerikkalaiseen yhteiskuntaan sekoittaen autenttisen isänmaallisuuden demagogiaan…
ellauri279.html on line 307: Toiminta tapahtuu Neuvostoliitossa vuonna 1949. Moskovan lähellä sijaitsevassa Marfino sharashkassa vangitut tiedemiehet työskentelevät Stalinin itsensä käskystä - salainen puhelinlaite . Päähenkilö matemaatikko Gleb Nerzhin on vaikean moraalisen valinnan edessä: palvella vihaamaansa hallintoa vai vaihtaa lämpimän sharashkan onnellisuus Gulagin vankilaan.
ellauri279.html on line 320: Solženitsynin oltua vankina useissa muissa laitoksissa hänet siirrettiin heinäkuussa 1947 Moskovan ulkopuolelle erikoisvankilaan ”Numero kuusitoista”. Tämä oli niin sanottu šaraška, laitos jonne joutuivat korkeasti koulutetut vangit, tiedemiehet, joiden pakkotyöhön kuului pitkälle viety tieteellinen tutkimus. Hänet sijoitettiin sinne matemaattisen lahjakkuutensa takia, jonka ansiosta hän arveli pelastuneensa. Päivisin Solženitsyn työskenteli elektronisen äänentunnistusprojektin parissa, jonka eräs sovellus oli viestien koodaus. Vapaa-aikanaan hän alkoi kirjoittaa itsekseen runoja, luonnostelmia ja kirjojen hahmotelmia. Kokemukset ”Numero kuudessatoista” olivat perusta romaanille Ensimmäinen piiri, joka julkaistiin Neuvostoliitossa vuonna 1968. Solženitsynillä oli taipumusta suorasanaisuuteen, ja se koitui hänen kohtalokseen. Hänen pilkattuaan laitoksen johtajaeverstin tieteellistä työtä ja piirettyä siitä ruman vaikka hauskan pilakuvan hänet karkotettiin kolmeksi vuodeksi kauas Kazakstaniin ojennustyöleirille nimeltä Ekibastuz. Sieltä tuli kimmoke romaanille Ivan Denisovitšin päivä, joka on kuvaus työleirin elämästä.
ellauri279.html on line 328: Lerppahuulinen Hruštšov, se paxuniskainen jellukka joka otti hassuja kansantanssin askelia ryypätesssä, joutui luopumaan vallasta vuonna 1964. Tämän jälkeen Solženitsyniin kohdistui yhä enenevää arvostelua siksi, että hän vastusti valtion sortopolitiikkaa. Leonid Brežnevin tultua Neuvostoliiton johtoon vuonna 1964 maan virallinen taho alkoi suhtautua Solženitsyniin aiempaa kielteisemmin. Viranomaiset pyrkivät ohjaamaan kirjailijaa ”toverillisessa hengessä oikealle tielle”, sillä he olivat ”syvästi huolestuneita Solženitsynin tulevaisuudesta kirjailijana”. Kun Solženitsyn kuitenkin pysyi vankkumatta omaksumallaan linjalla, hänet erotettiin marraskuussa 1969 (leppoisan Konsta Fedinin toimesta) Neuvostoliiton kirjailijaliitosta ”neuvostovastaisen toiminnan” vuoksi. Sen jälkeen Solženitsynin kirjoja ei saanut julkaista Neuvostoliitossa. Kaksi hänen 1960-luvun lopulla kirjoittamaansa romaania, Syöpäosasto (1968) ja Ensimmäinen piiri (1969) julkaistiin ulkomailla, ja ne saivat välittömästi suurta huomiota. Neuvostoliitossa ne kuitenkin kiellettiin, mutta ne saivat lukijoita samizdat-kirjallisuutena.
ellauri279.html on line 330: Kun Neuvostoliiton kirjailijaliitto piti vuonna 1967 kokouksen vallankumouksen 50-vuotispäivän yhteydessä, Solženitsyn ei saanut tilaisuutta esittää siellä ajatuksiaan. Sen sijaan hän lähetti kokoukselle kirjeen, jossa hän arvosteli sensuuria sekä turvallisuuspoliisin toimia häntä ja kollegoitaan kohtaan. Kongressille lähettämässään kirjeessä Solženitsyn luetteli ne teokset, joita hän ei saanut julkaista Neuvostoliitossa. Niiden joukossa oli useita Stalinin lemppareita amerikkalaisia poikakirjoja.
ellauri279.html on line 332: Myöhemmin kirjailijaliiton johto painosti Solženitsyniä katumaan julkisesti vuoden 1967 kirjailijakokoukselle lähettämäänsä kirjettä, jossa hän oli vaatinut sensuurin lopettamista ja joka tunnettiin hyvin lännessä. Julkinen anteeksipyyntö oli Syöpäosaston ja muiden teosten Neuvostoliitossa julkaisemisen ehto. Aleksandr Tvardovski oli sinnikkäästi yrittänyt julkaista Syöpäosaston Novyi Mir -lehdessä. Neuvostoliitosta karkotuksensa jälkeen Solženitsyn kertoi länsimaisille lehtimiehille antamassaan haastattelussa huolehtineensa siitä, että jos hänet olisi vangittu tai surmattu, hänen julkaisemattomat teoksensa olisivat kyllä päässeet julkisuuteen.
ellauri279.html on line 344: Solženitsyn vangittiin ja karkotettiin Neuvostoliitosta vuonna 1974. Hän asettui aluksi Zürichiin Sveitsiin ja sitten Vermontiin Yhdysvaltoihin. Vasta 1980-luvun lopulla Solženitsynin kirjat vapautettiin Neuvostoliitossa julkaisukiellosta. Vuonna 1989 Moskovan kirjamessuilla neuvostoliittolainen uudistusten myötä vapautunut tiedonvälitys otti uuden kannan Solženitsynin tuotantoon, ja seitsemän lehteä alkoi julkaista hänen teoksiaan. Vankileirien saaristo ilmestyi Neuvostoliitossa syksyllä 1989, ja seuraavana vuonna se sai Venäjän kirjallisuuden valtionpalkinnon. Vuonna 1990 Solženitsyn sai takaisin Neuvostoliiton kansalaisuuden, ja hän palasi vuonna 1994 Venäjälle Siperian junalla.
ellauri281.html on line 143: Laulun suosio Neuvostoliitossa alkoi Georgian kulttuurin vuosikymmenen pitämisestä Moskovassa tammikuussa 1937, jolloin Avksentiy Megrelidzen johtama naisyhtye esitti "Georgian folk" -laulun "Suliko". Stalin piti kappaleesta kovasti, ja pian ensimmäiset gramofonilevyt kappaleen kanssa julkaistiin. Useimmissa tapauksissa laulu esitettiin kansanlauluna, joskus mainittiin runojen kirjoittaja A. L-seteli. Säveltäjä Varinka Tseretelin maininta alkoi ilmestyä 1980-luvulla.
ellauri281.html on line 434: Ždanov määräsi 16. heinäkuuta pääministeri Vareksen yllätykseksi Viron liitettäväksi nopeasti Neuvostoliittoon. Viron parlamentin vasta valittu alahuone, riigivolikogu, kokoontui ensimmäistä kertaa 21. heinäkuuta ja julisti Viron neuvostotasavallaksi, mistä ei ollut vaaliohjelmassa mainintaa. Toisena kokouspäivänä riigivolikogu anoi Viron edellisenä päivänä julistetulle neuvostotasavallalle jäsenyyttä Neuvostoliiton korkeimmalta neuvostolta. Samalla Vareksen hallitus kehotti Konstantin Pätsiä eroamaan presidentin virasta. Pääministeri Vares otti tämän jälkeen hoitaakseen presidentin tehtävät pääministerin tehtäviensä lisäksi. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Viron anoman neuvostotasavallan jäsenyyden Neuvostoliitossa Liettuan ja Latvian jälkeen 6. elokuuta 1940.
ellauri281.html on line 466: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa.
ellauri281.html on line 540: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa.
ellauri282.html on line 233: Kun "kansainvälinen tilanne muuttui" vuonna 1941 Barbarossa-operaatiossa eli Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon vuonna 1941, Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin alkoi hakea apua muilta Saksan vihollisilta. Britannian ulkoministerin Anthony Edenin vahvasti rohkaisemana Sikorski aloitti 5. heinäkuuta 1941 neuvottelut Neuvostoliiton Lontoon-suurlähettilään Ivan Mayskin kanssa diplomaattisten suhteiden palauttamiseksi Puolan ja Neuvostoliiton välille. Sikorski oli molempien hallitusten saavuttaman sopimuksen arkkitehti, joka allekirjoitettiin 30. heinäkuuta 1941. Uusi sotilasliitto allekirjoitettiin Moskovassa 14. elokuuta 1941. Myöhemmin samana vuonna Sikorski meni Moskovaan diplomaattisen edustuston kanssa (mukaan lukien tuleva Puolan Moskovan-suurlähettiläs Stanisław Kot ja Puolan sotilasoperaation päällikkö Neuvostoliitossa kenraali Zygmunt Szyszko-Bohusz). Sikorski –Mayski-sopimus oli Neuvostoliiton ja Puolan välinen sopimus, joka allekirjoitettiin Lontoossa 30. heinäkuuta 1941. Sen nimi on otettu sen kahdelta merkittävimmältä allekirjoittajalta: Puolan pääministeriltä, Władysław Sikorski ja Neuvostoliiton Yhdistyneen kuningaskunnan suurlähettiläs Ivan Mayski.
ellauri282.html on line 237: Jatkuva kitka neuvostoliittolaisten kanssa poliittisista kysymyksistä sekä aseiden, kapiaisten, ruuan ja vaatteiden puutteesta johti lopulta Andersin miesten – Andersin armeijan – sekä huomattavan Neuvostoliittoon karkotettujen puolalaisten siviilien joukon "evakuoimiseen" sähläämästä Puolassa. Neuvostoliiton miehittämästä Puolasta kuskattiin epäluotettavia polakkeja läjäpäin Persian käytävän kautta Iraniin, Irakiin ja lopulta Palestiinaan. Evakuointi, joka tapahtui maaliskuussa 1942, perustui brittiläis-neuvostoliittolais-puolalaiseen yhteisymmärrykseen. Mukana olleet sotilaat evakuoitiin Neuvostoliitosta, ja he matkasivat Iranin kautta brittiläiseen Palestiinaan, missä he kulkivat brittien komennossa. Täällä Anders muodosti ja johti Puolan märsäkaarsia, samalla kun hän jatkoi kiihotusta Neuvostoliitossa edelleen olevien Puolan kansalaisten vapauttamiseksi. Kun Andersin armeija pääsi Palestiinaan, 3000 sen ca. 4000 juutalaisesta mokkerista lähti lippahivoon. Armeijan maskotti Wojtek-karhu ei karannut.
ellauri283.html on line 520: Heinäkuun lopulla 2012 Pohjois-Malissa järjestettiin ensimmäinen kivitys, jossa teloitettiin avoliitossa elänyt pariskunta. Ääri-islamistien eteneminen Malissa herätti huolta keskustaislamistien alueella ja länsimaissa, mutta Yhdysvallat ei halunnut lähettää joukkoja maahan taistelemaan al-Qaidan puhelinhäirintää vastaan. Muut Länsi-Afrikan maat kysyivät YK:lta apuvoimia sotilasoperaatiolle ääri-islamilaisten karkottamiseksi Malista. YK:n turvallisuusneuvosto lupasi tukun rahaa operaatiolle. Malin entinen siirtomaaisäntä Ranska aloitti sotilasoperaatioita hassunkurisilla nimillä Malissa "maan hallituksen pyynnöstä" 11. tammikuuta 2013 lentokonein, helikopterein ja myöhemmin panssarein.
ellauri288.html on line 83: Sekä Suomessa että Virossa 1930-luku oli äärioikeiston juhlaa, ja varsinkin Virossa sen ajan vallanpitäjät olivat presidentti Konstantin Pätsin johdolla sangen viehättyneitä fasistisesta vallankäyttömallista. Natseja he eivät ilmeisesti olleet, mutta toisen maailmansodan melskeissä he olivat liitossa natsien kanssa. Puna-armeija syöksi nämä voimat vallasta, ja monet sen ajan vallanpitäjät lähtivät maanpakoon (jos olisin ollut maan hallinnossa saksalaisvallan aikaan, minäkin olisin lähtenyt). Ulkomailta käsin virolaiset lähtijät liittoutuivat kylmässä sodassa USA:n puolelle, ja heihin kuului myös Etelä-Virossa suuria maa-alueita omistanut Ilveksen suku. Nykyinen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves oli CIA:n hallitseman kylmän sodan aikaisen Radio Free Europen propagandatykki. Tästä entisestä sangen arrogantista meppikollegastani, joka oli paluumuuttaja ja jolle palautettiin suvun maat, sanon kuin Sofi Oksasen kuvaamistaan suomettuneen Suomen suhteista Venäjään: Viron presidenttinä hän ei ole kyennyt luomaan uutta kieltä ja termistöä Venäjään liittyvälle julkiselle puheelle. Hän on Amerikan agentti eivätkä hänen neuvopäästönsä vastaa Suomen olosuhteita ja kansallista etua. Suomessa media pitää huolen siitä, että sekä Venäjä että sen presidentti (suomensukuinen Tverin karjalainen?) Vladimir Putin on saatanallistettu siinä hengessä, että pukkaa taas uutta sotaa. Ilman median luomaa Venäjä-vastaista kansallista mielipideilmastoa eivät Suomen Nato-haukat voi viedä maatamme sotaan ja mukaan vieraiden valtojen sotiin.
ellauri288.html on line 187: Koska äitini ja isovanhempieni sukupolvet elivät Neuvostoliitossa vastaavien käsitysten keskellä, ne ovat minulle tuttuja. Sukuni kannalta ne olivat ongelmallisia siksi, että he ovat ja olivat virolaisia nazeja.
ellauri288.html on line 188: Nationalismi oli Neuvostoliitossa vastavallankumouksellista ja näin ollen kriminalisoitua. Kiinni jäänyt saatettiin toimittaa psykiatriseen pakkohoitoon ja diagnosoida tämän sairastavan hiipivää rajatilapersoonallisuushäiriötä.
ellauri299.html on line 123: Lisäksi kirjassa käytetään liikaa aikaa hahmoihin, jotka epäonnistuvat avioliitossa ja ongelmissa hänen aina viehättävän vaimonsa kanssa (ei sillä, että hän olisi myöskään enkeli), mutta lopulta koko juoni on turha. Hän vain huutaa enemmän ja sitten he eivät edes palaa yhteen. Ymmärrän, että sen on tarkoitus osoittaa hänen ylimääräinen stressinsä, mutta se vähensi täysin ja veti huomion pois saarnaavasta retoriikasta, jonka piti olla kirjan tarkoitus.
ellauri301.html on line 170: Mankeli oli äkkiväärä vasemmistolainen nuorena, tyypillinen 60-lukulainen. 1970-luvulla Mankeli asui Norjassa ja oli avioliitossa norjalaisen naisen kanssa, joka oli maolaisen puolueen jäsen! Vanhana miljonäärinä se lahjoitti pois ylimääräisiä miljoonia. Syöpään ei sekään auttanut.
ellauri308.html on line 166: Neuvostoliitossa, ne julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1972.
ellauri308.html on line 222: Väinö Tanner heitti nurkanvaltausta yrittäneen hukkapätkä Tuomisen Koiton talolla niska peffa otteella kulisseihin. Kesällä 1921 Tuominen vieraili ensimmäistä kertaa Neuvostoliitossa, missä tapasi Kullervo Mannerin ja Eino Rähjän. Manner teki Tuomiseen hyvän vaikutuksen. Rähjät olivat Tuomisen mielestä epämiellyttäviä aina ulkoista olemustaan myöten. Matkallaan Tuominen pani huolestuneena merkille, että yläluokan entiset huvilat olivat kovin kuluneita ja likaisen kansan käytössä.
ellauri308.html on line 231: Tuominen suhtautui hyvin lämpimästi Edvard Gyllingiin, jota alettiin Neuvostoliitossa syyttää nationalismista. Vizikästä kun juuri nazismi oli Stalinin helmasynti vaikkeise kunnon ryssä edes ollutkaan. No ei Hitlerkään ollut sakemanni van wiineri. Talvisodan sytyttyä Tuominen kirjoitti Tukholmassa pitkän kirjeen otsikolla "Avoin kirje suomalaiselle työläistoverille", jossa hän hyökkäsi Neuvostoliittoa ja SKP:n linjaa vastaan. Vitun takinkääntäjä. Paha hälläpyörä.
ellauri308.html on line 269: Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa ven. Отто Вильгельмович Куусинен, Otto Vilgelmovitš Kuusinen, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa. Kuusinen oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtaja vuosina 1911–1913, Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) pitkäaikainen johtohenkilö ja Terijoen hallituksen (1939–1940) johtaja. Kuusinen kuului myös Kommunistisen internationaalin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen korkeimpaan johtoon ja on korkeimmalle politiikassa noussut suomalainen, kun Max Jakobsonia ei valittu Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriksi vuonna 1971. Kuusinen palkittiin Leninin kunniamerkillä viidesti.
ellauri308.html on line 289: Kuusinen loi varsinaisen uransa Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitossa. Hän osallistui SKP:n edustajana tammikuussa 1919 kommunististen puolueiden neuvottelukokoukseen, jossa päätettiin esittää vetoomus uuden kolmannen eli Kommunistisen internationaalin (Komintern) perustamiseksi. Kominternin perustavassa kokouksessa 2. maaliskuuta 1919 Kuusisella oli näkyvä rooli tämän puolustaessa uuden internationaalin tarpeellisuutta sen perustamisen lykkäämistä esittäneille. Kuusinen valittiin 1921 yhdeksi Kominternin toimeenpanevan komitean sihteereistä, missä toimessa hän jatkoi vuoteen 1939. Esimerkiksi Kominternin 4. kongressissa Kuusinen valittiin lisäksi puhemiehistöön ja toimeenpanevaan komiteaan.1927 Kuusinen johti Kominternin Lev Trotskin erottanutta kokousta. 1930-luvun loppupuolella Kuusinen puhui yhteisrintamataktiikan puolesta Kominternin jäsenpuolueissa. Kuusiselle oli luonteenomaista hiljainen työskentely kulissien takana.
ellauri308.html on line 334: Tuominen vertasi Tukholmasta käsin suomalaisille varattua kohtaloa Neuvostoliitossa näkemiinsä pakkotyöleireihin. Tuominen vetosi suomalaisiin kommunisteihin argumentein: ”Suomalaisten puolustautuminen NL:ää vastaan on Leninin tarkoittama oikeutettu sota”. Kaikkea vielä! Oikeutettuja sotia ei olekaan.
ellauri308.html on line 338: Hänen omissa muistelmissaan on paljon ihan herkullisia yksityiskohtia. Mm ”Kumpa Lenin olisi saanut elää pidemmin ei olisi Neuvostoliitossa sellaisia hirmutekoja kuin Stalin teki.” Tämä on täysin höpöpuhetta olihan Lenin erittäin verenhimoinen ja tunnekylmä teoreetikko läpeensä. Mielenkiintoinen on esim kysymys heistä, jotka kirjoittivat likvidointilistat suomalaisista. Meillä on kaikki syy uskoa, että toverit Otto Ville ja Poika niitä yhdessä tekivät.
ellauri308.html on line 457: Karl Berngardovitš Radek (31. lokakuuta 1885, Lviv – 19. toukokuuta 1939, Verhneuralsk) oli Neuvostoliitossa vaikuttanut puolalainen bolševikki ja Kommunistisen internationaalin varhaisvaiheen johtaja.
ellauri308.html on line 537: Hänet siirrettiin Rozhdestvensky Boulevardille, jota hän kutsui nimellä rotan navetta. Hän kertoi runoilija Osip Mandelstamille, että hänet oli ilmiantanut sihteeri, joka oli kuullut hänen valittavan, että Stalin jätti likaisia sormenjälkiä Bednyn yksityisestä kirjastosta lainattuihin kirjoihin. Mutta näyttää siltä, että Bednyn todellinen moka oli se, että hänen kirjoituksensa kritisoivat Venäjän imperialistista menneisyyttä, kun taas Stalin, vaikka hän ei ollutkaan [etninen] venäläinen, "tajusi kuitenkin Venäjän nationalismin olevan liima, joka piti Neuvostoliiton koossa." Lipevästä pyllynnuolennasta huolimatta Bednyltä poistettiin vuonna 1938 jäsenyys kommunistisessa puolueessa ja Neuvostoliiton kirjailijaliitossa, ja vuonna 1941 Stalin huomautti Georgi Dimitroville : "Demyan Bednyn koottujen 10 runo-osaa eivät ole yhden Majakovskin runon arvoisia."
ellauri308.html on line 722: Arvo "Poika" Tuominen todistaa että Stalinin kanava ja muut Neuvostoliiton suurtyöt tehtiin vankityövoimalla. Kulakeista, intelligentsijasta ja muista luokkavihollisista tehtiin työn orjia, jotka eivät koskaan sorron yöstä nousseet, se oli viime ponnistus. Sellaista oli Stalinin Neuvostoliitossa.
ellauri308.html on line 732: Armas Äikiä (14. maaliskuuta 1904 Pyhäjärvi Vpl – 20. marraskuuta 1965 Helsinki) oli lahjaton suomalainen runoilija, kirjailija, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko. Äikiä kuului Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtoon 1930-luvun lopusta alkaen, asui vuosia Neuvostoliitossa ja oli talvisodan aikana perustetun Terijoen hallituksen maatalousministeri. Hän käytti myös salanimiä Viljo Veijo, Ami Aarto ja Liukas Luikku. Sekä Äikiän poliittisten mielipiteiden että kulttuuri- ja taidekäsitysten on luonnehdittu edustaneen dogmaattista neuvosto-marxismia.
ellauri308.html on line 741: Kansallisteatteri esitti syksyllä 1948 Jean-Paul Sartren näytelmää Likaiset kädet, jossa pääosanäyttelijä Aku Ankka oli naamioitu Staliniksi. Näytelmän kritiikit olivat muuten myönteisiä, mutta Työkansan Sanomissa 12. lokakuuta 1948 julkaistussa Äikiän kirjoituksessa ”Kansallisteatterin tökerö teko” syytettiin teatteria Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden vahingoittamisesta. Koska Äikiän artikkeleita luettiin Neuvostoliitossa, se herätti siellä huomiota, minkä seurauksena Neuvostoliitto lähetti nootin Suomen ulkoministerille ja näytelmän esitykset loppuivat.
ellauri308.html on line 772: Charles Edward Stuart, joka työskenteli Neuvostoliitossa sopimuksen mukaan.
ellauri310.html on line 848: Smith Richardson Foundationin perustivat vuonna 1935 H. Smith Richardson Sr. ja hänen vaimonsa Grace Jones Richardson. Richardson muutti Vicks Chemical Companyn, hänen isänsä Lunsford Richardsonin perustaman yrityksen, yhdeksi johtavista käsikauppalääkkeitä myyvistä yrityksistä maailmassa. Myöhempinä vuosina Richardson-Vicksistä tuli myös merkittävä voima reseptilääkkeiden ja laajan kuluttajatuotteiden markkinoilla. Vuonna 1985 Richardsonin perhe myi yrityksen Procter & Gamblelle. Vicks Vapo Rubin tuotoilla he tukivat aivoriihiä ja "tutkijoita" jotka osallistuivat julkiseen poliittiseen "keskusteluun" muun muassa puolustuspolitiikasta, veropolitiikasta, koulutusuudistuksesta ja sääntelystä. Säätiö tuki myös "demokratiaa" eli kapitalismia kannattavia järjestöjä Keski- ja Itä-Euroopassa, Neuvostoliitossa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Ja mahdollisimman oikealta!
ellauri311.html on line 443: Kun Njeuvostoliitossa autoilija tarvizee benziiniä, hän menee virastoon saamaan asianomaisia kuponkeja. Sitten hän ajaa benziiniasemalle, arvioi paljonko benziiniä hän tarvizee, ja ojentaa asemanhoitajalle asianomaiset kupongit. Sen jälkeen hän tankkaa ize autonsa.
ellauri313.html on line 372: On myös tärkeää mainita, että ukrainalaiset morsiamet ovat todella ystävällisiä ja heillä on paljon läheisiä ystäviä. Mutta lähin on aina hänen miehensä. Tällaisessa liitossa nainen on aina miehensä rinnalla tilanteesta riippumatta.
ellauri315.html on line 243: Kornilovilla oli brittiläisen sotilasavustajan, prikaatinkenraali Alfred Knoxin tuki, ja Kerensky syytti Knoxia Kornilov-mielisen propagandan tuottamisesta. Kerensky väitti myös, että lordi Milner kirjoitti hänelle kirjeen, jossa ilmaisi tukensa Korniloville. Vuonna 1966 neuvostotoimittaja Genrikh Borovikin haastattelussa Kerenski tarkensi teoriaansa toteamalla, että Winston Churchill oli ollut keskeisessä roolissa salaliitossa. Tämä osoittautui kuitenkin tarpeettomaksi, koska 13. syyskuuta 1917 mennessä (30. elokuuta Old Style) Kornilovin armeija oli menettänyt suuren määrän sotilaita ja ilman rautatieläisten tukea Kornilovin liikkeelle tapaus oli tullut verettömään päätökseen.
ellauri315.html on line 265: Pietarin Neuvostoliiton jäsenmäärä kasvoi 3000–4000 jäseneksi, ja heidän kokouksensa saattoivat hukkua loppumattomien puheiden hämärään. Keväällä 1917 Petrogradin Neuvoston toimeenpaneva komitea eli Ispolkom muodosti itse nimittämän komitean, jossa oli (lopulta) kolme jäsentä kummastakin osapuolesta. edustettuna Neuvostoliitossa. Kerenskystä tuli yksi sosiaalisen vallankumouksellisen puolueen (SR:n) jäsenistä.
ellauri316.html on line 326: Sinyavskyn ja Danielin oikeudenkäynti on rikosoikeudenkäynti Neuvostoliitossa kirjailijoita Andrei Sinyavskya ja Juliy Danielia vastaan. Kesti syksystä 1965 helmikuuhun 1966; oikeuden istunnot pidettiin 10.-14.2.1966. Oikeudenkäynnin johti RSFSR:n korkeimman oikeuden puheenjohtaja Lev Smirnov. Syyllinen tuomio aiheutti kansainvälisen skandaalin ja mielenosoituksia maassa, mikä merkitsi toisinajattelijan liikkeen alkua Neuvostoliitossa.
ellauri316.html on line 330: Sinyavski ja Daniel tuomittiin liittovaltion propagandasta ja feminisaatiosta. Olikohan ne kenties juutalaisia homoja? Ne julkaisi satiirisia kirjoituksia Neuvostoliiton elämästä ulkomailla salanimillä Abram Tertz ja Nikolai Arzhak. Sinyavsky ja Daniel kiistivät syyllisyytensä, mikä oli epätavallista poliittisesta syytteestä Neuvostoliitossa, mutta heidät tuomittiin silti seitsemäksi ja viideksi vuodeksi tiukan kurin työleireille. Väkivalta lopettaa vittuilun.
ellauri316.html on line 334: PEN International sekä yksittäiset kirjailijat, kuten WH Auden, William Styron ja Hannah Arendt ilmaisivat närkästyksensä. Muut, jotka vetosivat kirjoittajien vapauttamiseen, olivat Heinrich Böll, Günter Grass, Lillian Hellman, Saul Bellow, Norman Mailer, Robert Lowell, Philip Roth, Marguerite Duras ja Philip Toynbee. Sinyavskyn ja Danielin tuomion jälkeen Graham Greene pyysi epäonnistuneesti, että heidän rojaltinsa Neuvostoliitossa maksettaisiin heidän vaimoilleen. Tuolloin tuore Nobel-palkittu Mihail Šolohov kutsui kahta kirjailijaa "ihmissusiksi" ja "mustan omantunnon roistoiksi", jotka olisivat saaneet huomattavasti ankaramman rangaistuksen "ikimuistoisella 20-luvulla". Elinkautinen kommunisti Louis Aragon julkaisi huolensa julistuksessa L'Humanitéssa, ja yhdessä Jean-Paul Sartren kanssa kieltäytyi myöhemmin osallistumasta Neuvostoliiton kirjailijoiden kymmenenteen kongressiin. Kova isku diktatuurille.
ellauri316.html on line 875: Ne voidaan ratkaista liitossa ja yhteistyössä Saksan kansan kanssa. Venäjän kansan edut on aina yhdistetty Saksan kansan etuihin, kaikkien Euroopan kansojen etuihin.
ellauri317.html on line 36: Aivan hirmuisesti oli vallankumousoloissa rötöstelijöitä ja konnia. Silmän palvonta ja korruptio rehottivat, anus anum lavat. Njeuvostoliitossa ei näistä helmasynneistä päästy missään vaiheessa. Stalin oli suuri perkele, jonka piti vallassa Hitler toinen samanlainen saatana, ja sitten kylmä sota. Brezhnevin aisapari oli komeljanttari Ronald Reagan. Kapitalismi on ilkeille omanvoitonpyyntisille apinoille mieluisinta, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Siihen ne palaavat kuin koira oxennuxelle.
ellauri317.html on line 401: Levada Centerin, Venäjän arvostetuimman ulkomaisen agentin mielestä Putinin Venäjän propaganda on "aggressiivista ja petollista... pahempaa kuin mikään, mitä olen nähnyt Neuvostoliitossa". Pehmeä voima on parempi kuin perinteiset roistomenetelmät, vakuuttaa kolleega siteeraten kiinalaista Lao-Tseä.
ellauri317.html on line 408: Juri Aleksandrovich Levada syntyi 1930 Ukrainan SSR:ssä Njeuvostoliitossa Vinnitsan alueellisen sanomalehden “Alternativnaja Pravda” toimittajan Natalya Lvovna Moreinisin ja keskiajan historioitsija Moisei Aleksandrovich Koganin, myöhemmin professorin ja M. N. Pokrovskin mukaan nimetyn Leningradin pedagogisen instituutin väärennetyn historian osaston dekaanin perheeseen. Ne olivat todennäköisesti jutkuja. 1930-luvun puolivälissä Natalya Lvovna Moreinis meni naimisiin hänen housuihinsa pyrkivän kirjailijan Aleksanteri Stepanovitš Levadan kanssa, joka adoptoi lapsen. Heidän avioliittonsa hajosi pian hänen nuoremman veljensä Evgeniyn (1939-2000) syntymän jälkeen. Isäpuoli viis välitti käenpojasta.
ellauri317.html on line 441: Dzeržinski kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1926. Sitä juhlittiin laajasti Neuvostoliitossa, Puolassa ja muissa kommunistisissa maissa, kapitalistisista puhumattakaan. Venäjän valtakunnassa hänen perheensä kuului "pylväsluetteloon" (venäjäksi : столбовое дворянство, stolbovoe dvorianstvo), jonka aateluus tunnustettiin virallisesti, mutta se oli niin vanha, että he eivät enää nauttineet siitä. Felix ampui epähuomiossa sisarensa Wandan 12-vuotiaana. Lyhyt oleskelu Khersonin lukiossa (rauniokasa), Chekhov-lukiossa Taganrogissa ja Donin kasakoiden parissa. Hän puhui puolaa, venäjää, saksaa ja latinaa. Päästötodistus ei ollut hääppöinen: Venäjän historian vääristely - "kiitettävä",
ellauri322.html on line 220: Kiihkeä kiintymys ihmiskuntaa kohtaan saa innokkaat hahmot innokkaasti muuttamaan lakeja ja hallituksia ennenaikaisesti. Tehdäkseen niistä hyödyllisiä ja pysyviä, niiden on oltava kunkin tietyn maaperän kasvua ja kansakunnan kypsyvän ymmärryksen asteittainen hedelmää, jota on kypsyttänyt aikakärpänen, ei luonnoton käyminen kuten Ranskassa ja Neuvostoliitossa.
ellauri328.html on line 436: Näyttely kertoo kuin jotain James Bondista: Heidän monimutkaisin suunnitelmansa oli käyttää robottivenettä rajan yli, upottaa se vesitiiviiseen astiaan käärittynä Raamatut ja aktivoida jäljitysmajakan Neuvostoliitossa oleville toimihenkilöilleen. . Howard rakensi ohjausjärjestelmän veneelle ja hänen lankonsa loi upotuslaitteen (näyttelyssä). Lempinimellä "instant hole" -laite upottaa veneen, jotta se voisi matkustaa salaa Suomesta Venäjälle.
ellauri328.html on line 446: Näin Jumalan Sanaa levitettiin tavoitteidemme toteuttamiseksi Neuvostoliitossa, maanalaisessa kirkossa ja Hänen Verensä nälkäisten ja janoavien ihmisten keskuudessa.
ellauri331.html on line 619: Charles Bausuman (s. 1963 tai 1964) on venäläinen aktivisti ja Venäjällä asuva amerikkalainen ulkomaalainen. Charles Bausman vieraili Neuvostoliitossa lapsena Jack isänsä toimiessa toimittajana Neuvostoliitossa.
ellauri332.html on line 332: Craig paljastaa poliisille, että Ryan oli vienyt autonsa päästäkseen häihin ajoissa. Kun hän etsii Ryanin Google Plus -profiilia, hän näkee, että Ryan menee naimisiin ja paljastaa tämän naisille. Kauhistuneena he pyytävät vapautusta häiden lopettamiseksi, ja heidät päästetään irti, kun he ovat maksaneet aulassa aiheutuneet vahingot. He saapuvat Fort Lauderdalen hotelliin, jossa häät pidetään, mutta on liian myöhäistä lopettaa se. Naiset kohtaavat Ryanin, joka huutaa heitä heittäytymään hänen kimppuunsa. Naiset väittävät edelleen, että oli se väärin, että hän nussi heitä molempia häitä edeltävänä yönä kertomatta heille, että hän oli kihloissa. Ryan myöntää, että hän oli ollut nykyisen vaimonsa Genevieven kanssa yliopiston fuksivuodesta lähtien eikä ole päässyt olemaan kenenkään muun kanssa silleen koko aikana. Kun naiset tapaavat Genevieven, he näkevät tämän pomottavan ja vaativan sexiä vinomunaiselta Ryanilta, ja päättävät olla kertomatta hiänelle hänen teoistaan, koska he tuntevat Ryanin kärsivän yhtä paljon avioliitossaan kuin heidän seurassaan.
ellauri333.html on line 502: Vainajan kuolemaa ei kuulu surra ääneen, sillä sikhit pitävät kuolemaa normaalina ja välttämättömänä sielunvaelluksen osana. Vainajat polttohaudataan, mikä tapahtuu Intiassa perinteiseen tapaan hautaroviolla. Sikhien mukaan naiset ovat miehiin nähden tasa-arvoisia tai oikeammin täydentäviä, ja naisille kuuluvat periaatteessa samat oikeudet kuin miehillekin niin uskonnollisissa rituaaleissa, avioliitossa, koulutuksessa, perimisessä kuin johtajuudessakin, vaikkei käytännössä.
ellauri338.html on line 229: Vuonna 1991 julkaistiin monografia "Vodkan historia", jossa Pokhlebkin yritti selvittää "milloin vodkan tuotanto aloitettiin Venäjällä ja aloitettiinko se aikaisemmin vai myöhemmin kuin muissa maissa". Syy monografian kirjoittamiseen oli Pokhlebkinin itsensä mukaan kansainvälinen kiista 1970-luvun lopulla vodkan valmistuksesta, kun kirjan kirjoittajan mukaan "useita neuvostovodkamerkkejä joutui boikotin kohteeksi ulkomaisilla markkinoilla”. Länsieurooppalaiset ja amerikkalaiset yritykset, joiden vodkan tuotanto alkoi aikaisemmin kuin Neuvostoliitossa (vuosina 1918-1921, kun taas Neuvostoliitossa 1924), kyseenalaistivat Soyuzplodoimportin oikeuden myydä ja mainostaa tuotettaan vodkana. Neuvostoliittoa pyydettiin etsimään eri nimi vodkamerkeilleen (kuten Stolichnaya , Posolskaya, Pshenichnaya, Sibirskaya, Kubanskaya, Yubileynaya, esimerkiksi "alkoholijuoma".
ellauri338.html on line 245: Olipa kulku mikä tahansa, kuinka kauan prosessi kesti ja mikä tahansa sen lopputulos, halusin nähdä vakaan ja ennen kaikkea rauhanomaisen muutoksen. Uskoin, että avain tähän olisi poliittisesti vahva Gorbatšov ja tehokkaasti toimiva keskusrakenne. Lopputulos riippui siitä, mitä Gorbatšov oli valmis tekemään. Jos hän epäröisi panna täytäntöön uutta sopimusta sovereenien valtioiden liiton sopimus] tasavaltojen kanssa, unionin poliittinen hajoaminen saattaisi kiihtyä ja horjuttaa maata... Jos hän näyttäisi tekevän liikaa kompromisseja, se saattaa aiheuttaa vallankaappauksen. -vaikka siitä ei ollut vakavia merkkejä. Olin edelleen huolissani väkivallan lisääntymisestä Neuvostoliitossa ja siitä, että saatamme joutua konfliktiin.
ellauri338.html on line 249: Mieliala Ukrainassa jakautui useiden näkemysten välillä, vanhan tyylisistä kommunisteista itsenäisyyttä kannattaviin nationalisteihin. Ukrainan presidentti Leonid Kravchuk oli uudistusmielinen kommunisti, joka kannatti Ukrainan itsemääräämisoikeutta löyhemmin organisoidussa Neuvostoliitossa – samanlainen asema kuin Venäjän presidentti Boris Jeltsin. Kuten Kravchuk sanoi ennen Bushin vierailua: "Olen vakuuttunut siitä, että Ukrainan tulee olla suvereeni, täysivaltainen ja täysiverinen valtio". Bush kieltäytyi tapaamasta Ukrainan itsenäisyyttä kannattavia johtajia. Kun hänen autoporras kulki Kiovan läpi, sitä tervehti suuri joukko ihmisiä heiluttaen Ukrainan ja Amerikan lippuja, mutta myös mielenosoittajia, jotka kantoivat iskulauseita, kuten "Herra Bush: miljardit Neuvostoliitolle on orjuutta Ukrainalle" ja "Valkoinen talo käsittelee kommunisteja, mutta nuuskii Rukhia, Ukrainan tärkein itsenäisyyspuolue.
ellauri341.html on line 365: Vuoden 1923 sionistikongressissa Arlosoroff valittiin sionistien toimintakomiteaan. Hän oli tuolloin vain 24-vuotias. Kieltäytyessään yliopistovirasta hän lähti Saksasta Brittiläisen Palestiinan mandaattiin vuonna 1924. Vuonna 1926 hänet valittiin edustamaan yishuv - puoluetta Kansainliitossa Genevessä.
ellauri342.html on line 311: Martti Johannes Larni (vuoteen 1942 Laine; 22. syyskuuta 1909 Pakila, Helsingin maalaiskunta – 7. maaliskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Larni oli elinaikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kirjailijoita Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa kirjansa Neljäs nikama ansiosta. Larni oli Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja vuosina 1964–1967. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen Larni oli tunnetuin suomalainen Neuvostoliitossa. Martin 1957 ilmestyneessä nikamakirjassa on sen nuoruuden 20-30-luvun Amerikan piirteitä sekoittuneena vähän 40-50-luvun trendeihin, ihan kuin keski-ikäisten naisten kirjoittamissa 50-luvun tyttökirjoissa.
ellauri342.html on line 319: Larnin tietämättä teos käännettiin Neuvostoliitossa vuonna 1959, ja kirjasta tuli siellä samoin kuin muissa Itä-Euroopan maissa heti valtaisa menestys. Larni jatkoi myöhemmin samantyyppisten satiiristen kirjojen parissa. mutta myöhemmät kirjat eivät enää saavuttaneet Neljännen nikaman suosiota. Kaikkiaan Larnin teoksia on käännetty 20 eri kielelle. Larnille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1966. Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle. Haudan osoite on 59-18-240b, siltä varalta että haluatte käydä kusaisemassa tämän noskelaisen misogyynin haudalle.
ellauri343.html on line 346: Kun suomalaiset kuulivat radiosta propagandaministeri Göbbelsin lukeman Saksan sodanjulistuksen, he yllättyivät aina ylintä johtoa myöden hänen kiusallisesta sanavalinnastaan. Göbbels ilmoitti, että suomalaiset taistelevat saksalaisten kanssa "yhdessä" (im Verein) ja "liitossa" (im Bunde) Neuvostoliittoa vastaan. Suomen propagandaministeriössä "im Bunde" kääntyi muotoon "kylki kyljessä". Hehe. Pylly vasten pyllyä. Samalla ministeriö julkaisi tiedonannon, jonka mukaan Suomi oli ainakin toistaiseksi sodan ulkopuolella.
ellauri343.html on line 434: Dokumentti kertaa sodan vaiheet neuvostonäkökulmasta ja siinä nähdään ainutlaatuista liikkuvaa kuvaa Viipurin valtauksesta, tulitaisteluista, puolustuslinjoista, suomalaisten aiheuttamista tuhoista Neuvostoliitossa ja Ruokolahden leijonien antautumisista.
ellauri344.html on line 53: Suomen järkevin ratkaisu tulevaisuudessa voi hyvin olla pyytää Yhdysvalloilta tai muilta liittolaisilta niin lujaa läsnäoloa maassamme kuin on mahdollista – ja pysyvää sellaista. Eli pysyvä natomiehitys Suomen rajoille. Silloin luottamuksemme olisi hirtehisesti puolustusliitossa, joka ei Ukrainan sodassa tehnyt mitään oikein. Mutta anglosaxit! Niitä rakastamme myötä- ja vastoinkäymisissä. Ennätyksellisen läheiset, maiden väliset puolustussopimukset – DCA Yhdysvaltojen kanssa ja JEF-yhteistyö Britannian kanssa – voivat joskus olla arvokkaampia kuin niitä allekirjoitettaessa edes uskallettiin ennakoida. Joskus joo takusti, kun lipputangot kukkivat. Nupulla ovat jo.
ellauri344.html on line 215: Nikolai Laine (Gippijev) (27. toukokuuta 1920 Repola – 18. helmikuuta 1984) oli Neuvostoliitossa asunut suomeksi ja venäjäksi kirjoittanut vienankarjalainen kirjailija. Hän oli neuvostokansalaisen näköinen.
ellauri345.html on line 277: Riittää Kulliverbin tavoin poimia yksikin näistä Gundolfin kääpiölauseista, huolimatta sen horjuvista sofismista, ja pohtia sitä rauhallisesti. "Vain" avioliitossa "kiistetään... kaikki ne viehätykset ja vastenmielisyydet, jotka syntyvät ihmisen jännityksestä luonnon ja kulttuurin välillä, tästä kaksinaisuudesta: siitä, että verellään hän rajoittuu eläimeen, sielullaan jumaluuteen... Ainoastaan avioliitossa kahden ihmisen kohtalokkaasta ja vaistomaisesta liitosta tai erottelusta... laillisen lapsen käsityksen kautta tulee pakanallisesti sanottuna mysteeri, kristillisin termein sakramentti. Avioliitto ei ole vain eläimellinen teko, vaan myös maaginen teko, loitsu." Eli ei siis vaan geenejä vaan "omaan kuoreen" liittyviä meemejä. (Nää on meille moosexenuskoisille tosi tärkeitä, ette arvaakaan!)
ellauri345.html on line 424: Roomalaiset voivat kumota tämän kysymyksen suunnitellun lain. Jos ei tunnista sen pakottavaa luonnetta, romaanin ydin jää epäselväksi. Sillä tätä moraalisen äänen hiljaisuutta ei voida ymmärtää yksilöllisyyden piirteenä, kuten tunteiden mykistettyä kieltä. Se ei ole ihmisen rajoissa oleva kohtalo. Tämän hiljaisuuden myötä illuusio on asettunut kuluttavalla tavalla jaloimman olennon sydämeen. Ja tämä muistuttaa oudolla ikääntyessään mielisairaaseen menehtyneen Minna Herzliebin vaikenemista. Kaikki sanaton toiminnan selkeys on ilmeistä ja todellisuudessa itsensä säilyttävien sisäinen minä ei ole yhtä hämärtynyt kuin muiden. Pelkästään päiväkirjassaan Ottilien ihmiselämä näyttää vihdoinkin sekoittuvan. Kaikki heidän kielellisesti lahjakas olemassaolonsa löytyy yhä enemmän näistä hiljaisista kirjoituksista. Mutta he myös rakentavat vain muistomerkkiä jollekulle, joka kuoli. Hänen paljastavansa salaisuudet, jotka kuoleman yksin pitäisi paljastaa, tottunut ajatukseensa poismenosta; ja osoittamalla elävien hiljaisuutta he ennakoivat myös heidän täydellisen hiljaisuutensa. Illuusio, joka hallitsee kirjailijan elämää, tunkeutuu jopa hänen henkiseen, etäiseen tunnelmaan. Sillä jos päiväkirjan vaarana on, että se paljastaa liian aikaisin muistin idut sielusta ja estää sen hedelmien kypsymisen, silloin sen täytyy välttämättä tulla tuhoisaksi siellä, missä vain henkinen elämä ilmaistaan siinä. Ja kuitenkin lopulta kaikki sisäisen olemassaolon voima tulee muistista. Vain hän takaa sielunsa rakkauden. Tämä henkii Goethen muistoa: ”Oi, sinä olit menneitä aikoja Siskoni tai vaimoni." Ja niin kuin sellaisessa liitossa kauneus itse säilyy muistona, niin se on kukkiessaankin merkityksetön ilman sitä. Tästä todistavat Platonin Phaidroksen sanat: "Joka on tuore vihkimisestä ja on yksi niistä joka näki siellä paljon tuonpuoleisessa elämässä, joka nähdessään jumalalliset kasvot, jotka jäljittelevät hyvin kauneutta tai fyysistä muotoa, hämmästyy aluksi, muistaa tuolloin kokemansa ahdistuksen, mutta sitten kun hän lähestyy sitä, hän tunnistaa sen luonteen ja palvo häntä kuin jumalaa, koska muisti on nostettu kauneusajatukseen ja näkee sen seisovan varovaisuuden vieressä pyhällä maalla." Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaista muistoa, hänessä kauneus todella jää ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä.
ellauri346.html on line 71: Keskeinen alajuoni on Brežnevin aikakauden julkisen arkkitehtuurin ikävä yhtenäisyys. Tätä asetusta selitetään humoristisessa animoidussa prologissa, jossa poliitikot ja byrokratia syrjäyttävät arkkitehdit (ohjaaja ja animaattori Dmitry Peskov). Tuloksena identtiset, toimivat mutta mielikuvituksettomat monikerroksiset kerrostalot löysivät tiensä jokaiseen kaupunkiin, kylään ja esikaupunkiin kaikkialla Neuvostoliitossa. Ne ovat hämmästyttävän samannäköisiä kuin New Yorkin lähiöiden vuokrakasarmit. Hassujen yhteensattumien ansiosta moskovalainen Zhenya ja leningradilainen Nadya joutuvat viettämään uudenvuodenaaton yhdessä Leningradissa. Aluksi he kohtelevat toisiaan vihamielisesti, mutta vähitellen Nadjan vaza+rinta pehmenee, Zhenyan kalu kovenee ja he rakastelevat. Aamulla heistä tuntuu, että kaikki, mitä heille on tapahtunut, oli harhaa, ja he tekevät vaikean päätöksen erota. Raskain sydämin Zhenya palaa Moskovaan. Sillä välin Nadya harkitsee kaikkea, etenkin Zhenyan elonkeraista kalua, ja päättää, että hiän on saattanut päästää onnenmahdollisuutensa luisumaan, ja lähtee lentokoneella Moskovaan etsimään Zhenyaa. Hiänellä ei ole vaikeuksia löytää häntä, koska heidän osoitteensa ovat samat ja hänen "avaimensa" sopii hiänen "lukkoonsa" kuin suutarin sormi sian pilluun.
ellauri346.html on line 137: Toukokuussa 1919 hän teki kaikkensa säilyttääkseen kurin ja varmistaakseen divisioonansa taistelukyvyn, mutta ei tukenut Grigorivin kapinaa. Grigorjevin kapina (Grigorjevin kapina, Grigorjevshchyna , toukokuun sotilaspoliittinen kriisi Neuvostoliitossa) on suurin kapina bolshevikkihallitusta vastaan Ukrainassa, joka syntyi muodostetun Ukrainan neuvostoarmeijan 6. Ukrainan Neuvostodivisioonan rykmenttien esityksen jälkeen. Hersonin maakunnassa Grigorjevin komennossa. Kapinan tärkeimmät tapahtumat tapahtuivat 7.–31. toukokuuta 1919, ja niihin liittyi kapinallisten sotilasyksiköiden toimien ohella joukko väestön bolshevikkien vastaisia mielenosoituksia. Viime kädessä tämä johti Neuvostoliiton hallinnon radikaaliin epävakauteen ("toukokuun sotilaspoliittinen kriisi").
ellauri348.html on line 425: Kognitiivinen psykoterapia on yleensä yksilöterapiaa, mutta se voi olla myös ryhmä-, pari- tai perheterapiaa. Se soveltuu kaikille ikäryhmille, myös lapsille. Monia kognitiivisen psykoterapian työtapoja sovelletaan neuvonnassa ja ohjannassa, työnohjauksessa, konsultaatiossa ja koulutuksessa. Kognitiivinen psykoterapia voi olla kestoltaan lyhyttä (10–20 kertaa) tai pitkää (vuosi tai enemmän). Tavallisesti kognitiivinen psykoterapia on tiheydeltään 1–2 kertaa viikossa tapahtuvaa kuten nainti avoliitossa.
ellauri353.html on line 418: Pyhän Yrjön ristin ja Pyhän Yrjön mitalin täysi haltija, kolme kertaa Neuvostoliiton sankari (1958, 1963, 1968). Kahdeksan Leninin ritarikunnan saaja. Puna-armeijan ensimmäisen ratsuväen armeijan komentaja sisällissodan aikana, yksi punaisen ratsuväen avainjärjestäjistä, jonka ansiosta hänen ja hänen tovereidensa kuvat levisivät laajasti Neuvostoliitossa ja Neuvostoliiton vastaisessa propagandassa sekä lukuisissa kirjoissa, elokuvissa, maalauksissa ja musiikissa. Ensimmäisen ratsuväen armeijan taistelijat tunnetaan yhdessä nimellä "Budenovtsy". Suuren isänmaallisen sodan ensimmäisinä vuosina hän komensi strategisten suuntien ja rintamien hevosia.
ellauri355.html on line 182: Sodan jälkeiset vuodet toivat yritykselle nopean kehityksen. Tuotteet Kharkov polkupyörätehdas oli kysytty koko Neuvostoliitossa. Vuonna 1948 perustettiin linjat naisten ja lasten mallien tuotantoon. Tehtaan suunnittelutoimiston työntekijät työskentelivät uusien näytteiden parissa: lahjakkaat insinöörit ja teknikot. Suunnitelmien mukaan tehdas tuottaisi viisivuotissuunnitelman loppuun mennessä 350 000 yksikköä vuodessa.
ellauri355.html on line 198: Polkupyörät ХVЗ (Harkov polkupyörätehdas) nauttivat suuresta suosiosta koko Neuvostoliitossa. Monista malleista tuli legendaarisia, tunnettuja laadustaan ja korjauksen helppoudesta. Koko maan pojat oppivat ratsastamaan ja hallitsivat insinööritaitoja polkupyörillä "Ukraina".
ellauri359.html on line 141: Pikin ikäinen Karmela Bélinki (s. 19. toukokuuta 1947 Helsinki) on suomalainen toimittaja, tutkija ja kirjailija. Elämä muokkaa. Bélinki työskenteli työvoimaministeriössä, Suomen ulkomaankauppaliitossa, kieltenopettajien liitossa ja Yleisradiossa, kunnes hänet vuonna 1997 nimitettiin Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin ensimmäiseksi johtajaksi Osloon. Bélinki on toiminut sekä kotimaisissa että kansainvälisissä juutalaisjärjestöissä. Vuonna 1984 Bélinki esitti Helsingin yliopistossa väitöskirjaksi englanninkielisen tutkimuksen naisasialiikkeen historiasta. Tutkimus sai painoluvan, mutta väitöstilaisuudessa molemmat vastaväittäjät ehdottivat sen hylkäämistä. Tapausta puitiin myöhemmin muun muassa väittelijän moottoriturvan ja oikeusmurhan kannalta.
ellauri359.html on line 215: "Minä olen ainoa Jumala... ja niin olette sinäkin." Taivaan ja helvetin avioliitossa paljonpuhuva lause on "miehet unohtivat, että kaikki jumaluudet asuvat ihmisen rinnassa". Kysymys, oliko Blake hullu vai ei, näyttää todennäköisesti jäävän kiistanalaiseksi.
ellauri365.html on line 415: Rakkaus, uhrautuminen ja vastaan tyäntäminen korostuvat avioliitossa.
ellauri365.html on line 420: Kunnioitus on Raamatun perusarvo vaimoille. Efesolaiskirje 5:33 kannustaa aviomiehiä rakastamaan vaimoaan ja vaimoja kunnioittamaan aviomiehiään. Sananlaskujen 21:19 varoittaa kielteisistä seurauksista, joita syntyy kiistanalaisen vaimon kanssa elämisessä, ja osoittaa, että epäkunnioitus avioliitossa voi johtaa riitaan ja erimielisyyksiin. Tämä jae korostaa kunnioittavan ja rauhallisen ilmapiirin ylläpitämisen tärkeyttä kotitaloudessa. Piet. 3:7 neuvoo aviomiehiä osoittamaan kunnioitusta vaimoilleen heikompana astiana, ymmärtäen, että he ovat melkein tasavertaisia Jumalan armon perillisiä, miinus pippeli.
ellauri365.html on line 426: Alistumiseen liittyvän raamatullisen näkökulman ymmärtäminen on välttämätöntä vaimon roolin navigoimiseksi avioliitossa. Alistumisen on oltava vapaaehtoista. Miehen tulee rakastella vaimoa ja ministerin koko seurakuntaa. Vaimoja kutsutaan tukemaan ja rohkaisemaan aviomiehiään ja auttamaan heitä täyttämään Jumalan antaman roolinsa. Sananlaskujen 31:10-12 kuvaa vaimon ominaisuuksia, jotka tuovat hyvää miehelleen ja tukevat hänen pyrkimyksiään. Samoin 1. Piet. 3:1-2 neuvoo vaimoja saamaan miehensä puoleensa kunnioittavalla käytöksellä ja tunnistamaan tekojensa vaikutuksen puolisoon. Mies on naisen pää ja nainen kääntää sitä. Puolisosi tukeminen tarkoittaa sitä, että olet hänen tukenaan tarpeen tullen, rohkaisee ja autaa ja on hänen suurin cheerleader.
ellauri365.html on line 435: Etsimällä rauhanomaisia ratkaisuja voit minimoida vaimon nalkutusta avioliitossasi ja luoda terveellisemmän ja harmonisemman suhteen.
ellauri367.html on line 53: Syyskuun lopussa 1941 Cairncross lähetti Moskovaan raportin pääministeri Churchillille atomiaseiden luomisprojektista, jonka britit valmistautuivat valmistamaan kahden vuoden sisällä. Tämä raportti kiinnitti ulkomaantiedustelupalvelun johtajan P. M. Fitinin huomion, joka ilmoitti asiasta L. Berialle, joka määräsi, että saadut tiedot siirretään tutkittavaksi NKVD:n 4. erityisosastolle, joka harjoitti tieteellistä tutkimusta. Siitä hetkestä lähtien työ atomiaseiden luomiseksi alkoi itse asiassa Neuvostoliitossa (operaatio Valtava ( englanniksi ) - "valtava, hirviömäinen") - aikana, jolloin vihollinen ryntäsi kohti Moskovaa ja tilanne rintamilla oli uhkaava.
ellauri367.html on line 189: Christian Georgievich Rakowski (venäjä Христиан Георгиевич Раковский; bulgaria Кръстьо Раковски Krastjo Rakowski; romania Cristian Racovski; ukraina Христиан Георгиевич н Георгъристия н Георгsch Rakowskyj; syntynyt 1. elokuuta, heinäkuuta / 13. elokuuta 1873, seurakunta Kotelissa, Itä-Rumeliassa, Ottomaanien valtakunnassa; † 11. syyskuuta 1941 Medvedev-metsässä lähellä Orjolia, Venäjän SFNT:ssä, Neuvostoliitossa) oli bulgarialainen sosialistinen vallankumouksellinen, bolshevikkipoliitikko ja Neuvostoliiton diplomaatti. Hän oli vallankumouksellisen Georgi Rakovskyn vastavallankumouxellinen veljenpoika.
ellauri367.html on line 208: Palattuaan Neuvostoliittoon hän yritti kuukauden ajan järjestää Trotskin johtaman vasemmisto-opposition toimintaa Ukrainassa. Hänet erotettiin muun trotskilaisen opposition mukana NKP:n keskuskomiteasta marraskuussa 1927 ja koko puolueesta joulukuun 1927 puoluekokouksessa. Hänet määrättiin sisäiseen karkotukseen Astrahaniin ja myöhemmin Barnauliin. Rakovski jatkoi yhteydenpitoa Alma-Ataan karkotettuun Trotskiin. Rakovskia alettiin pitää vasemmisto-opposition johtajana Neuvostoliitossa, kun Trotski vuonna 1929 karkotettiin kokonaan maasta. Neuvostoliittoon jääneistä Trotskin vanhoista liittolaisista Rakovski pysyi tälle pisimpään uskollisena. Helmikuussa 1934 hän lopulta taipui tuomitsemaan Trotskin ja sai luvan palata Moskovaan. Seuraavana vuonna hän sai takaisin NKP:n jäsenyyden.
ellauri367.html on line 228: Hän toteaa, että valta on ollut monarkian käsissä, mutta kuninkaat eivät ole koskaan arvostaneet sitä sen todellisen arvon, rahallisen luomisen, vuoksi; Sen vuoksi se joutui Ranskan vallankumouksen jälkeen yksityisiin käsiin, jotka tietoisesti aiheuttivat muutoksen jakautuneesta valuutasta, joka jää vain vahvistamaan illuusiota, rahaan asetuksella ja sitten luottamusrahaan, joka olisi yksinkertaisesti väärennösrahaa, joka oli moninkertaistanut alkuperäisen rahan pääomaa useita kertoja. Näillä rahoittajilla on nyt totalitaarisessa kommunistisessa Neuvostoliitossa, voimakkain herruuden väline, joka on koskaan ollut olemassa, aikaisemmat keisarilaistyyppiset imperiumit ovat aina jättäneet yksilön vapauden marginaalin.
ellauri367.html on line 261: Esther Frumkin (jiddish: עסטער פרומקין ; 1880 – 8. kesäkuuta 1943), syntynyt Malkhe Khaye Lifshitz ja joka tunnetaan toisellakin nimellä, Marija Jakovlevna Frumkinan nimellä, tai pelkkä Esther, palveli Neuvostoliiton poliitikkona ja Bundistisena vallankumouksellisena johtajana General Jewish Labour Bundissa Liettuassa, Puolassa ja Venäjällä ja myöhemmin Jevsektsiyassa Neuvostoliitossa. Jiddishin kielen kiihkeä kannattaja, hänen poliittinen kantansa juutalaisten assimilaatiosta ei tyydyttänyt perinteisiä juutalaisia eikä neuvostojohtajia.
ellauri369.html on line 527: Kiista jatkui niin kauan, että vuonna 1903, lähes kymmenen vuotta Frouden kuoleman jälkeen, hänen tyttärensä päättivät julkaista My Relations with Carlyle -kirjan , jonka heidän isänsä oli kirjoittanut vuonna 1887. Tässä pamfletissa Froude yritti perustella päätöksiään elämäkerran kirjoittajana, mutta meni kuitenkin pitemmälle, juu, juu , meni pitemmälle, kuin hänen virallinen elämäkertansa oli, spekuloimalla Geraldine Jewsburyn levittämien "juorujen ja huhujen" perusteella, että Carlylen avioliitto jäi keskeneräisexi Tuomon impotenssin vuoksi. Tämän kiisti James Crichton-Browne , joka julkaisi "Froude and Carlyle: The Amputation Lääketieteellisesti" (1903) The British Medical Journalissa, mikä toi esiin Jewsburyn epäluotettavuuden, Janen sopimattomuuden synnyttää lapsia ja Carlylen kirjoitusten miehisyyden argumenttina Froudea vastaan. Crichton-Browne vahvisti myöhemmin, että yhden Janen sairauden jälkeen hänen henkilökohtainen lääkärinsä Richard Quain lähetti Carlylelle sanan, että tämä voisi "palata aviopuuhasteluun vaimonsa kanssa". Aileen Christianson , viitaten molempien Carlylejen kirjeenvaihtoon ja Janen komuutista löytyneisiin käytettyihin ranskalaisiin kirjeisiin, toteaa: "Näyttää todennäköiseltä, että heillä oli seksuaalinen suhde, riippumatta siitä, mitä myöhemmässä avioliitossa sairaus ja taipumukset rajoittivat, ja että myöhemmät kiistat Thomasin "impotenssista" tai Janen frigiditeetistä liittyivät enemmän avioliiton kummankin puolen puolustajien näkemykseen kuin totuuteen."
ellauri370.html on line 777: Anton Denikinin valkoinen armeija oli antisemitismin linnake, jossa käytettiin "isku juutalaisiin ja pelasta Venäjä!" sen mottona. Vaikka bolshevikkien puna-armeija syyllistyi antisemitistisiin väärinkäytöksiin, sen politiikka vastusti antisemitismiä, ja sen seurauksena se sai enemmän tukea suurelta osalta juutalaisväestöä, vaikka Neuvostoliiton uskonnonvastaisen propagandan ja yksityisomaisuuden kansallistamisen politiikka osoittautui epäsuosituxi ja ennusti tulevaa antisemitismiä Neuvostoliitossa ja antikommunismia New Yorkissa.
ellauri381.html on line 451: 1960-1970-luvulla Neuvostoliitossa toteutettiin kampanja Solženitsyniä vastaan, ja Solženitsyniä - "parjaajaa" ja "kirjallista vlasovilaista" - vastaan esitti erityisesti Mihail Šolohov ja Dean Reed sekä Stepan Shchipachev (Literaturnaja Gazetan artikkelin "The End of the Literary Vlasovite" kirjoittaja).
ellauri381.html on line 619: Kostov, joka ei asunut Neuvostoliitossa, kehitti näkemyksiä joistakin "kapitalismista sosialismiin siirtymisen erityispiirteistä Bulgariassa", mikä aiheutti epäilyjä neuvostoviranomaisissa ja Josif Stalinissa henkilökohtaisesti. Tähän vaikutti lisääntynyt pelko "kansallisista sosialismiin johtavista teistä" Neuvostoliiton ja Jugoslavian välisten suhteiden katkeamisen jälkeen kesällä 1948.
ellauri381.html on line 653: Toiminta tapahtuu vuonna 1949. Neuvostoliitossa rangaistusvankeja, jotka olivat tiedemiehiä ja insinöörejä, lähetettiin paitsi Gulagiin, myös "First Circleen" ( Dante Alighierin "helvetin" katutaso) - erityiseen vankilayksikköön (sharashka) Moskovan lähellä, missä heidän piti työskennellä isänmaalle.
ellauri389.html on line 121: Charles Lloyd on yhdysvaltalainen jazz-fagotisti ja -huilisti soitinyhtyeestä Ovet (?). Charles onnistui hyvin 1967 Neuvostoliitossa. Charles Lloyd II (12. helmikuuta 1775 – 16. tammikuuta 1839) oli englantilainen runoilija, joka oli Charles Lambin , Samuel Taylor Coleridgen , Robert Southeyn , William Wordsworthin , Dorothy Wordsworthin ja Thomas de Quinceyn ystävä . Hänen tunnetuin runonsa on "Desultory Thoughts in London". Charles on vaikutusvaltaisen birminghamilaisen Lloyds Bank suvun jäsen.
ellauri390.html on line 287: Balladin sisältö muistuttaa suuren tekstiryhmän nimeä P.V. Sheina (1898): "Kuinka prinssi Volkonski määräsi taloudenhoitajansa Vanyushan hirtettäväksi, koska hän oli avoliitossa vaimonsa kanssa." Juoni yhdistetään yleensä ruhtinas Volkhonskyn tai Volkonskyn nimeen N.A.:n käsikirjoituksessa. Tekstissä, jonka on tallentanut A.V. Koltsov, prinssiä kutsutaan jatkuvasti "Russinskixi". Pechorassa oli balladi "pelkkä Dolgoruki" nimellä.
ellauri392.html on line 184: Vuonna 1949 Sutzkever perusti jiddishinkielisen kirjallisuuden neljännesvuosittain Di goldene keyt (Kultainen ketju), Israelin ainoan jiddish-kirjallisuuden lehdykän neljännesvuosittain, jota hän toimitti sen lopettamiseen vuonna 1995 saakka. Sutzkever elvytti jiddishinkielisten kirjailijoiden uraa Euroopassa, Amerikassa, Neuvostoliitossa ja Israelissa. Monet sionistisessa liikkeessä kuitenkin hylkäsivät jiddishin tappiomielisenä diasporan argotina. "He eivät revi minun kieltäni juurineen", hän vastasi. "Minä herätän kaikki sukupolvet myrskylläni." Eipä herättänyt. Ylen surulliselta näytti. 1930-luvulla hänen teoksensa käänsi venäjäksi Boris Pasternak.
ellauri393.html on line 363: Tamara Lund oli venäläistaustainen sopraano laulajatar ja operettitähti, joka syntyi vuonna 1941 ja kuoli vuonna 2005 vatsasyöpään 64-vuotiaana. Hän opiskeli sekä Suomen Teatterikoulussa että Sibelius-Akatemiassa sekä vuoden Neuvostoliitossa nimekkäässä GITIS-teatterikoulussa ja työskenteli Suomessa muun muassa Turun kaupunginteatterissa ja Kansallisoopperassa. Mutta kuka esimerkiksi tiesi hänen seurustelustaan Taisto Tammen kanssa? Tai siitä, että hänelle tehtiin 60-luvulla abortti?
ellauri393.html on line 740: Jeesuskin syntyi avioliitossa vaikka tulikin siitetyxi
ellauri395.html on line 545: Meitä on kirjoittajina kaksi kohta eläköityvää uskovaa miestä. Takana on reilut kuusikymmentä vuotta elettyä elämää, nelisenkymmentä vuotta työelämässä sekä yhteisessä avioliitossa. Molemmilla k...
ellauri402.html on line 517: Viljo Rosvall oli taistellut sisällissodan aikana punaisten puolella ja pakeni sodan jälkeen Kanadaan. Hän asettui nykyään Thunder Bayn kaupunkiin kuuluvaan Port Arthuriin, jossa vaikutti suuri kanadansuomalainen yhteisö. Rosvall työskenteli Canadian Pacific Railway -rautatieyhtiöllä ja kuului metsätyöläisten Lumber Workers Industrial Union of Canada (LWIUC) -ammattiliittoon. Se oli 1920-luvun lopulla Ontarion vaikutusvaltaisin liitto, jonka jäsenistö koostui pääosin Kanadan kommunistiseen puolueeseen kuuluneista suomalaisista. Janne Voutilainen oli ansametsästäjä, joka kuului Rosvallin tavoin LWIUC-liittoon ja oli myös jäsenenä syndikalistisessa Industrial Workers of the World -ammattiliitossa.
ellauri402.html on line 711: Kuvitteellinen poika on "peli", jota he ovat pelanneet siitä lähtien, kun he huomasivat avioliitossaan olevansa hedelmättömiä.
ellauri403.html on line 309: Laqueur kiehtoi Venäjää pienestä pitäen. Murrettuaan jalkansa Hasorean pesuhuoneessa vuonna 1942 hän oppi venäjän kieltä entiseltä opettajalta jopa kahdeksan tuntia päivässä. Venäjän juutalaiset opettivat hänelle lauluja ja kirouksia. Kolmekymppisenä Laqueur vieraili Neuvostoliitossa ensimmäistä kertaa ja on (oli) matkustanut maahan sen jälkeen lähes joka vuosi, olipa kyse sitten esimerkiksi yksityisistä syistä, vieraillakseen edesmenneen vaimonsa Naomin perheen luona Kaukasuksella tai ammatillisista syistä propagandistina. Laqueurin läpyskän nimi muutettiin Neuvostoliiton kulttuurista Neuvostoliiton tutkimukseksi ja lopulta nimettiin vain Surveyksi.
ellauri405.html on line 136: Vasemmistoliiton mukaan esimerkiksi Naton maajoukkojen tulevasta läsnäolosta on jouduttu lukemaan vain mediasta. Vasemmistoliitossa pelkoa on herättänyt myös se, että Suomi osallistuu lokakuussa ensimmäistä kertaa Naton ydinaseharjoituksiin, mutta hallitus ei ole halunnut hakea asiassa yhteistä näkemystä yli puoluerajojen. Puolustusministeri Häkkänen (kok) edustaa Suomea Naton ydinasepelottelun suunnitteluryhmässä. Naton huippukokouksissa Suomen ykkösedustaja on presidentti Stubb (kok). Ei näistä passaa kertoa turuilla ja toreilla kun ne on huippusalaista.
ellauri405.html on line 324: Palsternakka sai Zhivagosta noopelin 1958 muttei mennyt vastaanottamaan Tukholmaan, kun ei olisi päässyt Neuvostoliittoon takaisin. Palkinnon myöntäminen oli Neuvostoliitolle vihamielinen teko. Tohtori Živagossa esiintyneen kommunistisen hallinnon arvostelun vuoksi hänet erotettiin kirjailijaliitosta ja hän joutui Neuvostoliitossa vainon kohteeksi koko loppuelämänsä ajaksi. Italiankielinen käännös ilmestyi vuonna 1957 ja CIA:n junailema alkuteos vuonna 1958. Neuvostoliitossa teos julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1987.
ellauri413.html on line 243: Naisia ja heidän kauneuttaan kohdeltiin aina erityisellä tavalla Neuvostoliitossa: heitä kunnioitettiin, rakastettiin ja ihailtiin. Katsotaanpa epätavallisimpia ja vaikuttavimpia valokuvia Neuvostoliiton naisista.
ellauri419.html on line 303: Mutta oli Neuvostoliitossa myös paljon ”hyviä ideoita”, kuten se, että valtio teki nopeasti ja paljon asuntoja kansalle. Tapanaisen mielestä Neuvostoliitosta ja Leniniltä pitää ammentaa säilyttämisen arvoiset asiat ja hylätä huonot. Niin oikein!
xxx/ellauri044.html on line 284:
Olen uskoton avioliitossa tai parisuhteessa
xxx/ellauri057.html on line 194: Kerta kaikkiaan ilkeettävä persepää tää Puovo. Omaa äpäräänsä väistelee, kohtelee huonommin kuin "vihityssä avioliitossa" bylsimiään nuorempia. Toopen oma esikoinenkin oli laittomasti pantu tyttö jota se tattiaisena vielä hiveli. Taisi vähän epäillä että omakohan oli vaiko lainattu. Toopen mielestä tuntui just hienoimmalta panna piika paxuxi, ei vaan ruiskauttaa tyhjän päiten sisään.
xxx/ellauri085.html on line 142: Pemulixen hurraamista kuuluisista matemaatikoista englantilaista George Greeniä en tunnistanut. Se oli izeoppinut mylläri 1793-1841 Nottinghamin sheriffikunnasta, joka kävi Cambridgen vasta lähes nelikymppisenä ja kehitti aaltofunktioita samizdattina Maxwellin yhtälöihin ja kvanttifysiikkaan myllyn jauhaessa jyviä. Matikankirjoja se lainasi kirjastosta pikkurahalla. Rikastui mylläämällä vapaaherraxi ja teki Smithin tytön kanssa seitsemän lasta avoliitossa siinä ohessa. Kuoli ehkä viinaan alle viisikymppisenä.
xxx/ellauri091.html on line 145: Hilja Haahti toimi opiskeluaikanaan Kristillisessä Ylioppilasliitossa, NNKY:n eri harrastuspiireissä, Suomen Lähetysseurassa ja Merimieslähetyksessä.
xxx/ellauri104.html on line 386: Tupakkahuonetta kaikkein eniten käyttää syvästä masennuksesta kärsivä keski-ikäinen Seppo. Hän on niin tuskaisan hermostunut -burn out, että hän polttaa ketjussa punaisia Malboroitaan. Hänellä oli ennen vaimo ja firma, mutta sitten tuli konkurssi firmassa ja perään avioliitossa. Nyt ei tunnu olevan kuin velkaa, masennusta ja niitä Malboroita.
xxx/ellauri104.html on line 1120: (Tästä C-kaavasta näyttää puuttuvan enemmän kuin tonni? Missäs loput luuraa?) Tämän käsikirjan opetuksen mukaan mies on vaimon pää. Mies rakastakoon vaimoaan niin kuin Kristus rakasti seurakuntaa ja vaimo kunnioittakoon ja palvelkoon häntä. Aviopuolisoita kehotetaan kyllä keskinäiseen kunnioittamiseen ja palvelemiseen, mutta heillä on erilaiset roolit, jotka vastaavat heidän erilaista asemaansa avioliitossa.
xxx/ellauri104.html on line 1240: Lisäksi samaa sukupuolta olevilla pareilla ongelma on kaksinkertainen: seksi on seksiä seksin vuoksi eikä siitä voi edes seurata lisääntymistä. Samaa sukupuolta oleville ei tarjota mahdollisuutta harjoittaa seksuaalisuuttaan ”luvallisesti” avioliitossa, koska seksillä pitää olla lisääntymistarkoitus, mikä ei heidän kohdallaan edes teoriassa toteudu. Juuri tähän piirteeseen oletan Miikka Ruokasen, Eero Huovisen ja Juhani Forsbergin omissa pohdinnoissaan liittyvän.
xxx/ellauri113.html on line 248: Lysenkolaisuus tarkoittaa Trofim Denisovitš Lysenkon johtamaa näennäistieteellistä liikettä, joka vastusti Gregor Mendelin kehittämää perinnöllisyystiedettä. 1948 genetiikka julistettiin porvarillisexi psuudutieteexi. 3000 tutkijaa sai potkut, pantiin vankilaan tai likvidoitiin. Muutettiin käteisexi. Lysenkolaisuus sai Neuvostoliitossa virallisen aseman, ja sitä harjoitettiin maassa 1930-luvulta Stalinin kielitieteen sisartieteenä vuoteen 1965 asti. Sadot pienenivät.
xxx/ellauri114.html on line 72: Useammin Picasso kohteli heitä ovimattoina. Sen mielestä sen vaimon paras piirre oli että se oli tutustunut Picassoon. Ovimatto suvaizi eriävänä mielipiteenä jättää Picasson haisemaan omiin liemiinsä. Marianne Weber ois voinut tehdä saman Maxille, muttei tehnyt. Mä luulen et Marianne oli niskan päällä siinä liitossa.
xxx/ellauri116.html on line 200: Niin tää on oikeesti se kuumottava pointti kanssa. Sitten kun on ollut valistus ja näin, alkoikin jo sopivasti romantiikan aikakausi, ja avioliittoja alettiin solmia rakkauteen perustuen. Se tavallaan paransi vaimon statusta, vaikka nainen muuten pysyi samalla paikalla hierarkian alaportaalla. Vaimosta tuli apinan paras ystävä, muttei yhtään sen enempää. Onnen piti löytyä perheestä. Nainen ei ollutkaan enää syntinen eeva vaan viaton madonna. Avioliitossa piti olla kyse rakkaudesta eikä järjestelystä. Piti helliä toisiaan, pysyä terveinä ja lisääntyä harmonisessa yhteishengessä, ihan jepa.
xxx/ellauri124.html on line 671: täyttäkää maa, meret ja ilmakehä. Se on otollista, nimittäin papin siunaamassa liitossa.
xxx/ellauri127.html on line 352: Philip Ammon on aina olettanut, että hänen täytyy mennä naimisiin lapsuutensa, Edith Carrin kanssa. Tavattuaan Elornan hän tajuaa, että rakkautta on monia muotoja, eikä hän ole koskaan kysynyt, mitä hän voisi haluta avioliitossa itselleen. Edith Carr on aina olettanut menevänsä naimisiin lapsuutensa rakastamansa Philipin kanssa, mutta hän rakastaa kiusata häntä ja saada hänet kateelliseksi. Hän tietää, että vahva mies, Hart Henderson, rakastaa häntä paljon, mutta hän nauttii siitä, että hän rakastaa häntä. Lopulta hän myöntää, että Elorna on vahvempi ja rakastettavampi nainen kuin hän itse on, ja päättää pysyvänsä Hartin luona.
xxx/ellauri137.html on line 68: Suomessa kulttuurisota ei ole ihan näin kiihkeää, mutta jakolinjat ovat tismalleen samat. Vielä runsas kymmenen vuotta sitten evoluutiopsykologia oli paljolti pienen porukan asia. Sitä harrastettiin skeptikkojärjestö Skepsiksessä, dawkinsilaiseen ateismiin hurahtaneessa Vapaa-ajattelijain liitossa ja Darwin-seurassa, jonka perustamisen yksi syy oli, että ”evoluutioteorian sovellukset ovat olleet syrjittyjä yhteiskuntatieteissä”. Kirjallisia opinkappaleita julkaisi pieni Terra Cognita -kustantamo.
xxx/ellauri165.html on line 123: Elämänsä aikana Maria saa osakseen silkkaa kärsimystä ja ahdistusta, tämä on Lutherin mukaan lohdullinen esimerkki muille kristityille. Kristuksen äidin kokemat kärsimykset antavat lohtua muille kärsiville. Jollakulla meni sentään vielä paskemmin. Sehän lohdutti Pollyannaakin. Maria on myös esimerkki ikuisen neitsyytensä kautta. Niin kuin Maria on koskematon avioliitossa miehen vallan alla, on myös kristitty evankeliumin vapauttavan vaikutuksen ansiosta vapaa lain sukupuolisen väkivallan alta. Pane vaan ei tule lasta eikä paskaakaan. Vaikka Marian usko on syvällistä ja esikuvallista, Marian esimerkillisyyteen kuuluu myös hänen erehtyväisyytensä. Jumala ottaa Marialta luulot pois jotta tämä ymmärtäisi tarvitsevansa Jumalaa eikä sortuisi turvaamaan omiin ansioihinsa. Maria pitää itseään syntisistä suurimpana ja on siksi Lutherin mukaan todellinen pyhimys. Marian usko on esimerkillistä myös siksi, että Maria pyrkii kasvamaan siinä erehdyksensä jälkeen.
xxx/ellauri208.html on line 902: Idströmin äiti oli Yleisradion pitkäaikainen musiikkitoimittaja Cay Idström ja sisar käsikirjoittaja ja dramaturgi Tove Idström. Idström eli avoliitossa Jotaarkka Pennasen kanssa 1968–1975 ja heille syntyi vuonna 1972 tytär, toimittaja Tyyne Pennanen. Papasta ei taaskaan mitään puhetta. Mitä vittua? Kirjan se kynäili kuitenkin nimeltä isäni, rakkaani. Ei kai sillä ole jotain insestitaustoja?
xxx/ellauri229.html on line 707: Stalkerin jälkeen Tarkovskin työskentely Neuvostoliitossa kävi mahdottomaksi, ja hän siirtyi ohjaamaan elokuvia ensin Italiaan, myöhemmin Ruotsiin. Siellä se varmaan söi Bergmanien kanssa jordgubbar och mjölk, kuten näytetään Vaughanin videoesseessä.
xxx/ellauri230.html on line 139: "Manu" oli kansanedustaja Sosialistisessa työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmässä. STPV lähiyhteisöineen oli suomalaisen kommunismin julkinen haara punakapinan jämille. Vaalijärjestö oli osa liikettä, joka toimi samanaikaisesti myös laittomasti ja toisaalta avoimesti Neuvostoliitossa. Viranomaiset lakkauttivat vaalijärjestön ja muut suomalaisen kommunismin yhdistykset vuonna 1930, jolloin liike menetti mahdollisuutensa mielipiteiden julkiseen esittämiseen. Äärivasemmisto ei voinut osallistua vaaleihin ennen sotien päättymistä. Valtiorikosoikeus langetti Manulle jollain verukkeella 5 vuoden ehdollisen vankeustuomion. Manu lähti Ruottiin ja kuoli siellä.
xxx/ellauri231.html on line 284: Mahno yritti itsemurhaa huhtikuussa 1924 ja joutui sairaalaan vammojensa vuoksi, koska hän ei saanut viisumia matkustaakseen Saksaan ja kohtasi sitäpaizi mahtavan paiseen avioliitossaan Halynan kanssa. Mahnon pidätettyä henkeään kunnes meni aivan sinisexi heinäkuussa 1924 Mahno ja hänen perheensä saivat muuttaa Danzigin vapaakaupunkiin. Täällä Danzigin viranomaiset pidättivät Mahnon nopeasti viisumirikkomusten vuoksi.
xxx/ellauri231.html on line 418: Neuvostoliitossa reaktio oli negatiivinen: Buninin voitto selitettiin siellä "imperialistiseksi juoniksi", mitä ne tietysti olivatkin. Vaikka Bunin ei halunnut osallistua politiikkaan, häntä pidettiin nyt paizi kirjailijana ennen kaikkea ei-bolsevististen venäläisten arvojen ja perinteiden ruumiillistajana. Hänen matkansa ympäri Eurooppaa olivat näkyvästi esillä Venäjän emigranttilehdistön etusivuilla loppu vuosikymmenen ajan.
xxx/ellauri231.html on line 426: Syksyllä 1945, suuren isänmaallisen nousukauden aallolla, Buninin 75. syntymäpäivää juhlittiin laajasti Pariisin venäläisessä yhteisössä. Bunin alkoi kommunikoida läheisesti Neuvostoliiton astiantuntijoiden, toimittaja Juri Žukovin kanssa ja kirjallinen agentti Boris Mihailpov, joka sai kirjailijalta useita uusia tarinoita julkaistavaksi Neuvostoliitossa. Huhut alkoivat kiertää, että neuvostoversio The Complete Buninista oli jo työn alla.
xxx/ellauri237.html on line 672: Espanjan sisällissota ja P. Nerudan ystävän García Lorcan murha saivat Nerudan lähestymään poliittisesti ensin tasavaltalaisia ja sitten kommunistisia liikkeitä. Toimittuaan erilaisissa konsulintehtävissä muun muassa Ranskassa ja Meksikossa Neruda palasi 1943 Chileen, ja hänet valittiin 1945 kommunistipuolueesta Chilen senaattiin. Vuonna 1947 Neruda joutui presidentti González Videlan epäsuosioon ja piileskeli maan alla, kunnes pääsi 1949 pakenemaan Chilestä. Elettyään useissa Euroopan maissa ja Neuvostoliitossa hän palasi Chileen 1952, ja hän eli lopun elämäänsä Chilessä vauraana ja arvostettuna. Hänelle myönnettiin 1953 Stalin-palkinto. Palattuaan Chileen Neruda osallistui muun muassa Salvador Allenden vaalityöhön. Tämän aikakauden julkaisuista suuri osa on poliittista.
xxx/ellauri239.html on line 415: LGBTQ ladies stand on ceremony. Anne luettelee tunnollisesti kaikki julkimot. Muutama toimittajakin oli lähetetty aamukeikalle. Mixi näissä krimeissä kaikki juontaa juurensa lapsuudesta ellei kauempaa? Inhottava Selma on ex-suurriistanmezästäjä ja laittaa kahviin kokonaisen pötkön sokeria. Sekin vielä. Kaikilla norjalaisilla koulutytöillä oli poninhännät ja jalassa Timberlandin talvikengät. Ihankuin Neuvostoliitossa. Paizi mieluummin otan valtiomonopolin kuin suuryritysten. Ize asiassa olen mieluummin anarkisti kuin kommunisti, kuten hapan George Carlin. Omaisuus on varkautta!
xxx/ellauri253.html on line 501: Neuvostoliitossa oli sentään asiat paljon paremmin kun porukat pidettiin striktisti need to know pohjalla. Eikä mainoxia!
xxx/ellauri255.html on line 199: Vuonna 1864 perustetun kansainvälisen työväenliikkeen ensimmäisen internationaalin toiminnassa Bakunin oli merkittävässä roolissa vuoden 1866 Geneven kongressista lähtien. Tuolloin hänet muun muassa valittiin sen keskuskomiteaan. Syyskuussa 1867 ranskalainen professori Émile Acollas kutsui Bakuninin niin ikään Genevessä järjestettyyn kokoukseen, jossa perustettiin Ligue internationale de la paix et de la liberte eli Kansainvälinen rauhan ja vapauden liitto. Acollas’n ja Bakuninin lisäksi mukana olivat muun muassa John Stuart Mill ja Élisée Reclus. Järjestön kannattajiin kuului lisäksi lukuisia tunnettuja hahmoja, kuten Victor Hugo, Giuseppe Garibaldi ja Mont Blanc. Vuotta myöhemmin anarkistit jäivät liitossa bolshevikeixi ja perustivat oman järjestönsä nimeltä L'Alliance internationale de la démocratie socialiste (Kansainvälinen demokraattisten sosialistien liitto). Se yritti liittyä myös ensimmäisen internationaalin jäseneksi, mutta kuinka ollakaan ei huolittu, sillä sääntöjen mukaan siihen hyväksyttiin vain kansallisia työväenjärjestöjä, ei mitään joutilaita kv. pellejä.
xxx/ellauri255.html on line 203: Syyskuussa 1872 ensimmäinen internationaali järjesti Haagin kongressin, jossa internationaali ja samalla koko kansainvälinen työväenliike hajosi Marxin ja Bakuninin keskinäisiin erimielisyyksiin. Olennaisin ero heidän ajattelussaan oli suhtautuminen valtioon, jonka Bakunin halusi lakkauttaa kokonaan ja Marx puolestaan ottaa työläisten haltuun. Bakunin taas piti näin syntyvää ”proletariaatin diktatuuria” jopa kapitalismiakin pahempana. Hänen mukaansa työläisten ja talonpoikien pitää toimia keskenään vallankumouksellisessa liitossa ilman puolueita ja johtavaa eliittiä. Tää on sitä vasemmistolaisuutta jota Lenin piti diktatuurin lastentautina.
xxx/ellauri261.html on line 141: Moderni ajattelu on merkinnyt heteronormatiivisuutta, luokkien, roolien ja yleisten periaatteiden yhdenmukaistavaa vaikutusta riippumatta siitä millainen poliittinen järjestelmä on ollut. Tosin kehitys on ollut paljon rajumpaa siellä, missä on ollut totalitäärinen järjestelmä, Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopassa.
xxx/ellauri265.html on line 127: Stolbova asui Korsossa, vanhemmat oli emigrantteja, ei mitään mamuja. Neuvostoliitossa ei oltu käytykään. Sitten elämä vei, lapset ovat puolixi italiaanoja. Mä vietin kesät Venezian museoissa lapsena, siellä oli suullisia tenttejä, mutta selvisin. Opiskelin silti Helsingin yliopistossa jotakin. Carloa ei tarvi mainita. Diplomaattirouvana en pärjännyt, en osaa small talkia. Kuuntelemaan olen hirmu huono mutta hyvä puhumaan, mä puhun paljon ja päälle mielellään. Nykyään mä olen hyvä kuunteleen, sanoo ne jotka ehtii saada sanan väliin poikittain. Nilkkikin saa ihan pinnistää vaikka on izekin kova päällepuhuja. Me molemmat halutaan lisää maahanmuuttajia! Ekonomiselta asemaltaan erilaisia! Kiitos! Kiitos vaan!
xxx/ellauri280.html on line 314: Vuonna 1947 kuolemanrangaistus lakkautettiin Neuvostoliitossa ja otettiin käyttöön 25 vuoden tuomiot. Tämän seurauksena, kuten Victor Levenshtein kirjoittaa, leireille ilmestyi uusi suuri joukko vankeja, joista suurimmalla osalla oli taistelukokemusta (rintamalla tai partisaaneissa) ja melkein elinkautinen vankeus - heillä ei ollut mitään menetettävää. Siksi he olivat valmiita vaarantamaan henkensä. Juuri näistä vangeista muodostettiin maanalaisia salaliittokeskuksia, jotka johtivat niin kutsuttua "hakkerointia" - hallintoa avoimesti tukeneiden vankien tuhoamista sekä sen salaisia informaattoreita.
xxx/ellauri280.html on line 371: Noniin, siinä se. Ivan Denisovizin normipäivä on nyt lusittu. Eihän se ollutkaan kovin paha. Aika helpolla pääsi Iivana: työ, ruoka ja lepopaikka taattuna. Ollaanhan Neuvostoliitossa. Ei huolta laisinkaan, hakuna matata.
xxx/ellauri281.html on line 471: Loiri oli elämänsä aikana naimisissa kolmesti, joista kaksi päättyi eroon. Miehen viidestä lapsesta kolme on enää elossa. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli näyttelijä Tuula Nyman vuosina 1967–1969. Toinen puoliso oli Mona Loiri, joka kuoli vuonna 1977 auto-onnettomuudessa. Vesa-Matti ja Mona Loirin poika Jan kuoli 20-vuotiaana vuonna 1994, myös auto-onnettomuudessa. Kolmannen vaimonsa Riitta Loirin kanssa Vesa-Matilla on lapset Jenni (s. 1979) ja Joonas (1982–2019). Loiri oli kihloissa vuosina 1971–1972 malli Katja Peiposen kanssa ja vuosina 1989–1993 malli Marita Hakalan kanssa. Hakalan jälkeen Loiri oli avoliitossa itseään 23 vuotta nuoremman Stina Toljanderin kanssa. Loiri asui Toljanderin kanssa Helsingin Pakilassa. Heille syntyivät pojat Ukko (s. 1995) ja Sampo (s. 1996). Pariskunta erosi vuonna 1999. Loiri seurusteli myös muun muassa Lenita Airiston kanssa 1970-luvulla. Joonas kuoli Paulin ikäisenä, mihin, ei kerrota.
xxx/ellauri281.html on line 473: Avoliitossa Stina Toljanderin kanssa syntyivät Loirin nuorimmat pojat, vuonna 1995 syntynyt Ukko ja vuonna 1996 syntynyt Sampo. Ukko ja Sampo Loiri muuttivat Suomeen vuonna 2012 isänsä Vesa-Matti Loirin luokse. Lapsuusvuotensa he olivat viettäneet Intiassa Stina-äitinsä kanssa. – Ukko on hyvä räppääjä, Sampo puolestaan on taitava piirtäjä, isä-Vesku kehui poikiaan. Ukko ja Sampo ovat Veskun ja Stina Edelmannin, entisen Toljanderin liitosta syntyneitä lapsia.
xxx/ellauri286.html on line 129: Kirja vastaa myös kysymyksiin siitä, miksi neuvostoaikaiseen ns. historiantutkimukseen ja sen tuloksiin ei voi luottaa sokeasti, ja painottaa lähdekritiikin merkitystä. Neuvostoliitossa historia oli väline, joilla oikeutettiin miehitys (toisinkuin lännessä, haha!) ja neuvostohistorian tutkimuksen metodit vain imitoivat tieteellisen tutkimuksen metodeja.
xxx/ellauri286.html on line 235: Tämä tarkoittaa myös muutosta moraalin paradigmassa: valhe on Venäjällä valtiollinen normaalitila, mitä se ei Neuvostoliitossa todellakaan ollut. Eikä lännessä, ehei!
xxx/ellauri295.html on line 268: Pohjois-Atlantin liitossa. Suomen liittyminen Natoon on
xxx/ellauri303.html on line 514: Jumala valitsi pitkään mietittyään juutalaisen kansan olemaan ainutlaatuisessa liitossa Jumalan kanssa; tämän liiton kuvaus on itse Toora . Vastoin yleistä käsitystä juutalaiset eivät vain sano, että "Jumala valitsi juutalaiset". Tätä väitettä sinänsä ei ole missään Tanakhissa ( juutalaisen Raamatun). Tällainen väite voisi tarkoittaa, että Jumala rakastaa vain juutalaista kansaa, että vain juutalaiset voivat olla lähellä Jumalaa ja että vain juutalaiset voivat saada taivaallisen palkinnon. Varsinainen väite on, että juutalaiset valittiin tiettyyn tehtävään, velvollisuuteen: olla valona kansoille ja tehdä liitto Jumalan kanssa Toorassa kuvatulla tavalla . Rekonstruktionistinen juutalaisuus hylkää jopa tämän valinnan muunnelman moraalisesti kuolleeksi.
xxx/ellauri304.html on line 150: Haukka on tehnyt kristillistä medialähetystyötä yli 40 vuotta. Neuvostoliitossa 1970-luvun lopulla alkanut työ on laajentunut 2000-luvulla Aasiaan, Lähi-itään ja Afrikkaan.
xxx/ellauri305.html on line 164: Lindström asuu avoliitossa thaimaalaisen Wan-nimisen naisen kanssa ja viettää Thaimaan Hua Hinissä noin kahdeksan kuukautta vuodesta. Hän sai polyneuropatiadiagnoosin vuonna 2021.
xxx/ellauri307.html on line 323: Maria Skobtsova (20. [8. vanha kalenteri ] joulukuuta 1891 – 31. maaliskuuta 1945), tunnetaan nimellä Äiti Maria ( venäjäksi : Мать Мария ) , Pyhä Maria (tai Äiti Maria) Pariisissa, syntynyt Elizaveta Jurievna Pilenko ( Елизавьета Елизавьета Юриевна Пиленко) Karavajeva ( Кузьмина-Караваева ) ensimmäisessä avioliitossaan, Skobtsova ( Скобцова ) toisessa avioliitossaan, oli venäläinen aatelisnainen, runoilija, nunna ja Ranskan vastarintaliikkeen jäsen toisen maailmansodan aikana. Hänet julistettiin pyhimykseksi itäisessä ortodoksisessa kirkossa. Samalla kanonisoitiin muitakin Ranskassa asuneita venäläisiä emigrantteja, jotka kuolivat naisten vainoissa.
xxx/ellauri307.html on line 333: Hän ehti olla naimisissa 2 kertaa: ensimmäisessä avioliitossa sukunimenä Kuzmina-Karavajeva, toisessa Skobtsova. Äiti Maria teki pitkän päivätyön köyhien ja unohdettujen hyväksi. Toisen miehensä kuoleman jälkeen hän vihkiytyi nunnaksi, mutta luostariin vetäytymisen sijaan hän omistautui venäläispakolaisten auttamiseen Ranskassa. Hän perusti Pariisiin kaksi köyhäintaloa. Natsimiehityksen aikana hän lähetti ruoka-apua vangeille ja auttoi emigrantti juutalaisia pois maasta ja piilotti heitä kotiinsa. Hänet ilmiannettiin ja pidätettiin. Äiti Maria kuoli Ravensbrückin keskitysleirillä maaliskuussa 1945.
xxx/ellauri307.html on line 370: Äiti Marian nimeä käytetään vielä tänäkin päivänä lippuna erilaisille ideoille, ja monet kiistat ja laiminlyönnit liittyvät hänen elämäänsä ja kunniaan Venäjän ortodoksisessa kirkossa. Neuvostoliitossa hänet esiteltiin yhteiskunnalle partisaanina ja bolshevikina, ja lännessä - taistelijana inerttiä ortodoksisuutta vastaan ja juutalaisten esirukoilijana. Tämä vastakkainasettelu äiti Marian (Skobtsovan) monitahoisen persoonallisuuden ympärillä jatkuu tähän päivään asti.
xxx/ellauri307.html on line 764: löytyi Sysmän kirjaston poistohyllystä. Kirjailijoiden esikoiset tuppaa olemaan omaelämänkerrallisia. Don Rosa ei vaan Brown (ei siis etu- vaan takapuolen värisävy) omisti esikoiskirjansa Digital Fortress 1998 [silloin(kin) olisi Suomen pitänyt hakea Naton jäsenexi hemmetti! Nyt kun Suomi on vihdoin länsiliitossa on Danin kirja jo Sysmän kirjastosta poistettu] iskälle ja äiskylle. Dan oli silloin 34-vuotias. Se alkaa näillä kuvilla ja tunnelmilla [Just a tip: Don't ever take anything from a Dan Brown novel to be based in fact. Digital Fortress is perhaps the stupidest compilation of nonsense ever published]:
xxx/ellauri319.html on line 105: 17. heinäkuuta 1941 hänet nimitettiin itäisten miehitettyjen alueiden valtakunnanministeriksi. Tässä asemassa hän järjesti kulttuuriomaisuuden ryöstön Neuvostoliitossa. Suurin osa arvoesineistä meni mustille markkinoille. Vain muutama heistä palautettiin. Esimerkiksi Pihkovan-Petšerskin luostarin aarteet.
xxx/ellauri329.html on line 532: Minä synnyin Neuvostoliitossa, ja siellä minun oli hyvä olla. Isäni oli kommunisti, hän opetti minua lukemaan Pravda-lehdestä. Jokaisena juhlapäivänä me menimme yhdessä mielenosoitusmarssille. Kyynelet silmissä... Mina olin pioneeri, pidin punaista huivia. Sitten tuli Gorbatšov, enkä minä ehtinyt päästä Komsomoliin, mikä oli harmi. Mina olen neukku, vai? Olivatko minun vanhempani neukkuja, ja ukki ja mummo myös? Minun neukku-ukkini kaatui Moskovan luona vuonna -41... Ja neukkumummoni oli partisaanina... Herrat liberaalit tekevät työtä olan takaa. Ne haluavat, että me pitäisimme menneisyyttämme mustana aukkona. Minä vihaan niitä kaikkia: gorbatšovia, ševardnadzea, jakovlevia - kirjoittakaa ne pienellä kirjaimella, niin paljon minä niitä vihaan. En minä halua Amerikkaan, minä haluan Neuvostoliittoon...
xxx/ellauri354.html on line 178: Kai Laitinen (keskellä, ilman tukkaa) edusti yhdessä Marja-Liisa Vartion kanssa Suomen Kirjailijaliittoa, kun Edith Södergranin muistomerkki paljastettiin vuonna 1960 Raivolassa, Neuvostoliitossa. Mustavalkoinen valokuva, jossa ihmisjoukko seisoo ulkona. Kahdella (?) näkyy kädessään seppele. Taustalla näkyy kaksi lippua. Yllä näkyvillä koivunoksilla on hieman lunta.
xxx/ellauri356.html on line 438: Vuonna 1939 Tsvetaeva palasi Neuvostoliittoon miehensä ja tyttärensä jälkeen, asui NKVD:n dachassa Bolshevossa (nykyinen M.I. Tsvetajevan muistotalo-museo Bolshevossa), naapurit olivat Klepininit. [Sama anglosaxixi: Vuonna 1939 hän palasi poikansa kanssa Moskovaan tietämättä saamastaan vastaanotosta. Stalinin Neuvostoliitossa jokainen, joka oli asunut ulkomailla, oli epäilty, samoin kuin kuka tahansa, joka oli ollut älymystön joukossa ennen vallankumousta.]
xxx/ellauri357.html on line 339: Jälleen kerran, missä Sense-Perception istuu? Pariliitossa. Mutta kuinka pariskunnalla voi olla tunne toiminnasta riippumatta Sensitive-Faculty, Soul jätetty laskematta ja Soul-tiedekunta?
xxx/ellauri366.html on line 98: LaRosen syytteessä syytettiin, että yhdessä viiden syyttelemättömän salaliittolaisen (Etelä-Aasiassa, Itä-Euroopassa, Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa) kanssa hän käytti Internetiä kommunikoidakseen mahdollisten jihadistien kanssa Yhdysvaltojen ulkopuolella, salaliitossa Lars Vilksin fatwan tekemisexi ja rahoittaen terrorismia munkkikahvin hinnalla.
xxx/ellauri388.html on line 121: Järnefelt avioitui Jyväskylässä Emilia Fredrika Parviaisen (1865–1937) kanssa vuonna 1884. Parviaisen vanhemmat olivat paikallinen varakas kauppias Mikko Parviainen ja Katarina Charlotta Pundani. Järnefeltit saivat viisi lasta: Eero (1888–1970), Liisa (1893–1978), Anna (1898–1899), Maija (1900–1986) ja Emmi (1902–1941). Tyttäristä Liisa avioitui juristi Matti Piipposen kanssa. Emilia sai siis avioliitossa 15 vuoden aikana Arvidilta tod.näk. n. 5 kertaa kyrpää.
xxx/ellauri388.html on line 194: Tämä on meikämiesten mielestä pöyristyttävää. Niinpä on tunnettu lundilainen professori S. Ribbing, joka kirjassaan "Sukupuolielämän terveys- ja siveysoppi" tekee ankaran hyökkäyksen "ajan henkeä" vastaan ja tarmonsa takaa todistelee, että yhdyselämä saa alkaa vasta avioliitossa, torjunut innolla sitä yleiseksi tullutta epäluuloa, että kaikki lääkärit muka poikkeuksetta neuvovat nuoria miehiä hakemaan yhteyttä naisten kanssa avioliitosta riippumatta. Hän ei sano tietävänsä ainoatakaan lääkäriä, joka kehottaisi ehdottomaan kieltäytymiseen ennen avioliittoa. Tähän hän ei kuitenkaan laske runkkausta.
xxx/ellauri388.html on line 227: On ilmeistä, että äärimmäisemmät ja rajoituksetta seksuaalista pidättymistä puoltavat mielipiteet eivät perustu lääketieteellisiin, vaan kirjoittajien moraalisiin näkökohtiin. Lisäksi, koska samat kirjoittajat ovat yleensä yhtä painokkaasti avioliiton sukupuoliyhteyden eduista, on selvää, että he ovat sitoutuneet ristiriitaan. Kuten Näcke perustellusti huomauttaa, samasta teosta ei voi tulla hyvää tai pahaa sen mukaan, miten se tehdään avioliitossa tai sen ulkopuolella. Papin tai valtion virkamiehen muutamassa sanassa ei ole taikuutta.
xxx/ellauri388.html on line 294: Oikealla ajalla luonto tuopi veikkosen eteen samanikäisen, yhtä viattoman ja ihanteellisen tytön. He rakastuvat toisiinsa. Luonto vie heidät vastustamattomalla voimalla yhteen näpöttimistä kuin tikanpojat. Rakkaus oikeuttaa, luonto tekee välttämättömäksi. Näin on terveissä oloissa. Kysymys ei kuitenkaan voi olla elämänohjeesta terveille vaan meille sairaille, eli poikkeuksille. Missä onkaan näitä terveitä luonnon ihmisiä, jotka eivät tiedä vietistä ennen rakastumista. Missä ovat ne ihmiset, joille sukupuoliasia nuoruudessa tai rakastuessa tai kihlauksen aikana tai avioliitossa ei ole muodostanut kipeätä ristiriitaisuutta, vienyt harhaan ja synnyttänyt taistelua. Eikö jokaisella ole olemassa tuota kivuloista vempainta, erillään ihanteellisesta rakastumisesta. Eikö koko kysymys ole jokaiselle siinä, kuinka suhtautua tähän viisariin, joka on erillään ihanteellisesta rakastumisesta, ja jos se on tukahutettava, mistä saada siihen voimaa.
xxx/ellauri388.html on line 376: Jos nyt kuitenkin on jo tunaroinut, niin miten voi korkein uskonnollinen kanta olla johtona avioliitossa? Toisin sanoen: miten voi avioliitossa, ollen sidottuna johkin naiseen, käsittää elämän tarkoituksen olevan vapautua aistillisuudesta ja palvella Jumalaa? No kuten jo taisin sanoa, tärkein Jumalan paivelus vaatii aviopuolisoja kieltäytymään sukuvietin tyydyttämisestä raskauden ja imettämisen aikana. Se on helppoa, onhan vaimon pulleus ja vauvan imetys muutenkin vähän ällöä.
xxx/ellauri388.html on line 384: "Avioliiton rakentaminen ei voi edistää Jumalan ja ihmisten palvelemista siinäkään tapauksessa, että joku menisi avioliittoon tarkoituksella jatkaa ihmissukua. Semmoiselle ihmiselle olisi sen sijaan kuin mennä naimisiin lasten tuottamista varten paljon suorempi tie tarkoitukseensa elättää ja pelastaa ne miljoonat lasten elämät, jotka hukkuvat ympärillämme yksistään aineellisen ravinnon puutteessa, puhumattakaan henkisestä. Izehän kyllä bylsin maailmaan pentuja niin liitossa kuin sen ulkopuolella, mutta en tarjoakaan tässä izeäni esimerkkinä. Tehkää niinkuin mä sanon, älkää niinkuin mä teen.
xxx/ellauri388.html on line 415: "Mitä on miehen ja vaimon tekeminen, jotka elävät avioliitossa ja täyttävät sitä rajoitettua Jumalan ja ihmisten palvelemista, lasten elättämisellä ja kasvattamisella, joka heidän asemastaan johtuu? — Yhä samaa: yhteisin voimin pyrkiminen kiusauksesta vapaaksi, oman itsensä puhdistukseen ja synnin lopettamiseen vaihtamalla ne suhteet, jotka heitä estävät yhteisesti ja erityisesti palvelemasta Jumalaa ja ihmisiä, vaihtamalla aistillinen rakkaus veljen ja sisaren puhtaihin suhteisin. Mitä vittua? Jotain sukuruzaa vai?
xxx/ellauri388.html on line 421: "Sanoen, että lankeemalla kerran, me lankeemme haureelliseen elämään, ilmaisemme, ettemme oikeastaan pidäkkään lankeemista alemman kanssa syntinä, vaan huvituksena ja virkistyksenä, jota emme ole velvolliset parantamaan sillä, mitä sanomme avioliitoksi. Sillä jos me ymmärtäisimme, että tämä lankeeminen on synti, joka on ja voi olla sovitettavissa ainoastaan eroittamattomalla avioliitolla ja koko sillä toiminnalla, joka seuraa avioliitossa syntyneiden lasten kasvattamista, niin lankeeminen ei mitenkään voisi olla aiheena lankeemiseen haureelliseen elämään. Paizi jos polkastu piika ei huolikaan psrtapozoa.
xxx/ellauri388.html on line 477: Kysymys on todella antanut jonkinlaista vaikeutta niille siveyden opettajille ja lääkäreille, jotka vaativat kieltäytymistä vietin tyydyttämisestä vaan ulkopuolella avioliittoa, koska se vasta avioliitossa muka muuttuu luonnon käskyksi. Vaikeata on, kun yövuodot käsitetään ihmisen ruumiinrakennuksen luonnolliseksi ominaisuudeksi, selittää miksi tässä tapauksessa luonnon järjestyksellä ei olekaan ratkaisevaa sananvaltaa.
238