ellauri005.html on line 1947: vai liekö tuo vaan suurta taidetta.

ellauri006.html on line 1352: Luvussa 31 jopi puhuu panopuuhista. Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten kazoisi neitseen puoleen. Vaan liekö pitänyt se välipuhe. No ainakaan ne ei kazo enää muhun, kun oon näin rupinen. No jos oiskin joskus käynyt hullusti, ja sydämeni lähti waimon perään, ja wäijyin lähimmäisen owella, niin jauhakoon waimoni vastaavasti toiselle ja muut maatkoot hänet. Wuoroinhan sitä wieraissa käydään, saadaan toinen toisiltamme. Mitä pahaa siinä muuten on jos waimo ei oo warattu, kohdustahan me ollaan molemmat, se on vaan kohtuullista. Oisinko kieltänyt tarwitsewaisilta mitä he pyytävät? Oisinko antanut leskein silmäin hiweltyä, hiwelemättä myös takapuolia? Exs se ole ookoo et orwon lanne on mua siunannut, kun se sai lämmitellä mun lammasnahoissa? Hoitelin sen kuin omat sukulaiseni.
ellauri015.html on line 521: liekö lunninaarailla edes pesiä.

ellauri021.html on line 77: Muitakin kirjoja on meneillä, joista löytyy lisää vanhentuneita amerikkalaisia moraalinäkemyxiä. Alcottin mielestä tytöistä parhain on old fashioned girl, joka on pikkutyttö vielä neljätoistavuotiaana. Nabokovin Lolita oli sillon jo pitkään levittänyt X-asennossa Humbertin alla. Hammettin mielestä pojista coolein Lasiavaimessa on pienipäinen ja hintelä ketku Ned Beaumont kieltolain varjoiselta kujalta. Pieni katupoika vaan. Tekee hattutempun likvidoidun miehen liian väljällä hatulla. Kieltolaista käydään kärhämää myös Kauhajoella. Oli Suomessakin kieltolaki, kai Pojullakin oli tuomarina käsiteltävänä niitä juttuja. Joillain Carlsoneilla, kuten mulla, on pienet päät, liekö Sprangereilta perittyä.
ellauri031.html on line 831: Viime yönä heräsin pahaan painajaiseen joka oli takautuma depressioajoilta. Olin taas älyttömästi mustasukkainen Seijalle jostain joutavasta tyypistä. Halusin ryömiä lavizalle kuolemaan kuin Franz Kafkan torakka. Olin ihan ontto ja kitiininen, jalat kankeat, nivelikkäät, korkeat, ohuet ja hatarat. Hyi se oli hirveää. Pelottaa että tuleex musta nyt samanlainen alzheimer kuin isästä, joka hörhöpäisenä saattoi lyödä äitiä. Äiti oli ihan vitivalkoinen. Seijan korvat huusi yöllä, liekö sama liimakorva kuin Lealla. Sairaudetkin peritään esi-isiltä, kolmannessa ja neljännessä polvessa. Kyllä me ollaan vanhoja ja sairaita.
ellauri042.html on line 451: Tanskalainen konekääntäjä Bente Maegaard nimesi mut ykkösexi virkaan Kouvolaan. Pitäisikö mun olla siitä kiitollinen, en ole varma. Se oli sellainen EU-loinen, nettos rahaa EU:n EUROTRA-projektista ja perusti sillä oman konekäännösfirman. Se firma on varmasti jo mennyttä, liekö Bentekin. Loppuun palanut sen täytyy olla ainakin. CLARIN teki sille farewell videon vuonna 2019. Oltiinko sen arkulla vai hymyilikö Bente ize kuvassa, se ei selvinnyt, kun ei linkki auennut. Sillä oli maisterintutkinto matematiikassa ja ranskassa. Ei ollutkaan tohtori. No tohtoreita kuolee kuin kärpäsiä koronan aikana, ehkä onkin parempi.
ellauri049.html on line 114: Molemmilla poikasilla oli rikkinäinen kotitausta, vanhemmat hävyxissä, ja kaikenlaista muuta ikävää. Kalle kuoli tubiin, Uuno sairastui skizofreniaan ja sitten tubiin, liekö saanut Sarkialta. Lähes samanikäisiä, Uuno oli vuoden vanhempi, ja paremmista piireistä. Olikohan se top ja Kalle bottom? Niin veikkaisin. Se sanoi Kallea kauhaxi ja kiuluxi? Kalle suuttui: en ole kiulu, olen viulu, vaikka epävireinen! Uunoko oli se Kallen kauniimpi veli? Ei se kyllä oikeasti ollut kauniimpi, pikemminkin rumempi, länkisäärinen. Kailas kuoli ensin tyylikkäästi Nizzassa, Kalle vasta 12 vuotta myöhemmin nolosti Sysmiössä. Kalle on maallinen, Uuno jumalinen. Uuno räppää tähän tyyliin, varmaan Kallelle:
ellauri071.html on line 510: Soh soh kääntäjä! "voiko olla selventänyt" s. 959 on anglismi, suomexi "onko voinut selventää" tai "liekö selventänyt". Ei pidä kompastua näin loppumetreillä, vaikka varmaankin jo väsyttää. Nipsu pääsee irti skatologisista skizoista yhtä paljon kuin täpläsika täplistään: Bodinen sormuspilli viheltää ovelasti sen peräaukossa, kylähullut vetävät käteen unisonossa ja vatkaavat penixiään kuin taistelusauvoja, ruiskauttavat suihkuina veriviiruista spermaa kiiltäville housunpunteille, ym.ym. huumeunia. Ei pitäisi käyttää noin paljon mömmöjä.
ellauri089.html on line 356: Kip on All-American Boy, joka on vähän eroottisesti kiinnostunut Peeween sakkolihasta. Näkee siitä märkiä unia. Pienihän Peewee on, pikkupissis joka käy kahtatoista mutta näyttää 10-vuotiaalta, liekö mensut alkaneet? Tulikohan ufoon mukaan nuken lisäxi myös terveyssiteitä? Ei väliä, ei hiir olk koska heinkrinti alan kuallu. (Laitila). Kipin pitäisi silti pitää mielessä että ripitön tyttö on kuin suolaton keitto. (Rääkkylä) Bobilla on muuallakin vähän taipumusta pedofiliaan.
ellauri119.html on line 246: Yhteiset unelmat. Unelmat kohottavat meidät arjen yläpuolelle. Tulee pyhäpäivän tunnelma. Yhdessä haaveileminen lisää suhteisiimme ripauxen ihmettä. Haaveillaan yhdessä tulevasta menestyxestä: lapsista, vaurastumisesta, viimeisestä matkasta. Sullahan oli useitakin poikia, liekö enää elossa muita kuin se kuopus, jonka kuzuit takas kuolleista. Unelmoidaan rauhasta, onnesta ja ilosta. Kun sulla sitä piisaa vaikka muille jakaa, voisit siitä vähän meillekin pistouvata. Ja vähän vähemmän noita itikoita näin juhannuspyhixi. Jollet pane pahaxesi. Kiitos. Anteexi. Ole hyvä. Älä nyt suutu.
ellauri172.html on line 351: Aber wird er auch willkommen scheinen, Mutta liekö hän tervetullut,
ellauri194.html on line 1053: Moukka Samu Sirkka ei ymmärtänyt mitä on lääkärin konsultaatio vaikka sen oma veli on lääkäri. Tänä vuonna Samulin sanojen Tonava on vaiennut, liekö konsultaatio epäonnistunut ja identiteettipolitiikka sumentunut sen päässä.
ellauri347.html on line 286: Lopettaaxemme Frommin tarinan lyhyeen, hän väitteli tohtoriksi Heidelbergissä vuonna 1922 ja aloitti uran psykoterapeuttina. Hän muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1934 -- suosittu aika lähteä Saksasta! -- ja asettui New Yorkiin, missä hän tapasi monia muita suuria pakolaisajattelijoita, jotka kokoontuivat sinne Boweryyn, mukaan lukien Karen Horney, jonka kanssa hänellä oli suhde. (Tästä jäi nyt kokonaan pois Frieda Fromm, liekö jonkinlainen freudilainen Lapsus CG Boereelta?)
xxx/ellauri027.html on line 1144: Eskillä oli 2 oikeaa ja 1 väärä. Se on äidin ja lentoemän poika. Äiti oli 92 ET artikkelissa, nyt 97, liekö enää elävien kirjoissa.
xxx/ellauri057.html on line 784: Tönkköä asiaproosaa, Toopeen verrattuna. liekö vika Knutissa vai kääntäjässä. Ja mitä Knupo tämmösistä lokarihommista edes tietää? Aku Ankastako lukenut? Roope Klondykessä.
xxx/ellauri086.html on line 866: “Wretch,” I cried, “thy God hath lent thee—by these angels he hath sent thee Serafinko aamutossut liekö maton poikki juossu.
xxx/ellauri154.html on line 39: Nytkun alkaa olla liian vanha edes teoriassa kiinnostumaan nakupelleistä naisista, lähinnä huvittaa tääkin näpäys muka seppukua suunnittelevasta Lucretiasta, jota roomalaisten Donald Trumpin Tarquinin poika Donald jr. eli Sextus Tarquinius (järjestyxessä 6. vai liekö saanut nimen mieliharrastuxestaan sextailusta) pani raiskaten. Ei toi kyllä näytä kehruuennätystä tehneeltä roomalaiselta matroonalta, tollanen kuplapää laiha porsliinipillu, eikä toi sen tikariotekaan ole yhtään vakuuttava. Extoi ole pikemminkin piikki eli naskali kuin tikari? Ehkä se on vähän sellainen pelleilyote kuin Gonorrhé Ballsackin lakimiehen ylihintaisella lutkarouvalla pornokirjassa Contes drolatiques. Mulla oli se kirja lainassa sekä feikki muinaisranskaxi että suomennettuna. Molemmat oli suurinpiirtein yhtä tylsiä. Ei tollanen tosiaankaan enää juuri kiinnosta kun ei voi hevin enää edes mielikuvituxessa konstruoida omaa veitikkaansa kirjan sankarien sijalle.
xxx/ellauri201.html on line 74: Pesin Isokukko-Uljaksen leveän selän, oli silläkin mittaa ja vahva se oli kuin talonovi. Jo kääntyi mies ympäri ja pesin karvaisen rinnankin, oikein kunnolla hankasin. Miestä vaan nauratti. Isokukko-Uljas nousi seisomaan ja muut näköjään tiesivät, että ei minun koitokseni vielä ohitse ollut, kun kiilusilmin ovella viipyivät. Eino se yhä ärisi kiukkuaan lauteella. Isokukko-Uljas kysyi, että eikös tässä talossa sitä viimeistä soppea puhtaaksi pestäkään. Ei sitä passannut työmiehen antaa ikätoverinsa taliseksi tulla. Miehet nauraa hekottivat ja seurasivat minua silmä kovana, liekö jokin muukin ollut niillä kovana. Kyllä minä tiesin, mitä Isokukko-Uljas tarkoitti. Olin minä joskus arkana nuorikkona Kustin-rutaleen nahanaluksen joutunut huuhtomaan, siellä sitä haisevaa talia oli ollut. Siinä minä hetken aattelin, mitä pirskattia minä nyt tekisin, mutta niin minä vaan otin kädellä kiinni siitä isosta murikasta, vedin löysän nahkan terskan taakse ja aloin pestä. Puhdashan se oli, mutta puhtaana piti pysyäkin. Miehet nauroivat kuin viimeistä päivää, Isokukko-Uljas hörähteli tyytyväisenä. Silloin loikkasi Eino alas lauteelta kuin riivattu, seisahtui ja hyökätä aikoi Uljaksen päälle. Mutta kun oli vastassa niin iso mies, niin eipä uskaltanut ei, vaan paineli muita sivuun tyrkkien ovesta ulos. Miehet siitä vielä enemmän yltyivät nauramaan, sanoivat, että nyt vietiin Einoltakin vittu.
xxx/ellauri250.html on line 799: Nääsbööllä ei taida olla kaikki muumit laaxossa. Se haukuskelee Norjan puhelinlaitosta Telenoria siitä että ne on rakennuttaneet telemastot tunturiin, eikä Jerry joka käyttää jotain toista operaattoria voi sitten puhua tunturissa suureen puhelimeen. Muka. Kai nyt 2009 kaikki operaattorit välittivät puheluita kaikille, ize asiassa liekö sellaista aikaa ollutkaan jolloin näin ei ollut laita, en muista ainakaan. Mutta Nääsböö ei ole mikään nero muutenkaan, mixi sitten tässäkään. Nääsböön mielestä oli törkeää että valtiolla oli monopoli puhelinliikenteessä. Sen mielestä varmaan tiet, vesi ja ilmakin kuuluis olla jonkun yxityisyrittäjä Galtungin pisnistä. No Stieg Larssoninkin mielestä armaanipukuisen serbin yxityinen turvapisnis toimi paremmin kuin poliisilaitos. Tätä ajaa Kokoomuxen Urpo nyt täälläkin: kuntien pitäisi korvata poliisit kokoomusta rahoittavilla turvayrityxillä. Vittu nää krimijuipit (Urpo mukaanlukien) on yhtä syvältä perseestä kuin Espoon syvin reikä.
xxx/ellauri307.html on line 324: Syntyi aristokraattiseen perheeseen vuonna 1891 Riiassa, Venäjän valtakunnassa (nykyinen Latvia). Vuotta vanhempi kuin Margit Spranger, liekö tavanneet joskus Riiassa. Hän sai nimen Elizaveta Pilenko. Hänen isänsä kuoli hänen ollessaan teini-ikäinen, ja tästä kärmistyneenä hän hyväksyi ateismin. Vuonna 1906 hänen äitinsä muutti perheen Pietariin, missä hän osallistui radikaaleihin älymystöihin. Vuonna 1910 hän meni naimisiin bolsevikin kanssa, jonka nimi oli Dmitri Kuz'min-Karavaev. Tänä elämänsä aikana hän oli aktiivisesti mukana kirjallisissa piireissä ja kirjoitti paljon runoutta. Hänen ensimmäinen kirjansa, Scythian Shards ( Скифские черепки), oli runokokoelma tältä ajalta. Skyytit oli plagioitu Blokilta. Vuoteen 1913 mennessä hänen avioliittonsa Dimitriyn kanssa oli päättynyt. Myöhemmin hän kääntyi katolilaisuuteen ja hänestä tuli katolinen pappi. Täh? Siis kenestä? No siitä vale-Dimitristä.
20