ellauri026.html on line 370: Täss on yx joka on ihan lätkässä johkin pimuun, ja mitä enemmän se tölvii sitä, niin sitä enemmän se sitä rakastaa, niinkuin loordi Babington Sanditonissa. Toinen nai rouvan rahan takia, kuten yrmeä Shukra homokokin äidin eilisillan espanjalaisleffassa. Kolmas vahtii vaimoaan kuin tuhatsilmäinen koira Argos, esim islantilaiskalastaja. Neljänneltä kuolee sukulainen, ja palkkaa muita sitä suremaan. Joku jopa suree anoppinsa haudalla. No Lea oli aika lystikäs. Joku syö ja juo kaikki rahansa. Joku ei tiedä parempaa onnea kuin löhöily. Joku hoitaa toisen tyypin etuja ja unohtaa omansa. Joku keinottelee rahoilla ja osakkeilla, lainaa Petriltä maksaakseen Paulille, ja tekee pankrotin. Joku nälistelee perillisten edestä. Joku rupee laivanvarustajaxi, ja hukkaa laivansa. Joku lähtee sotaan rikastumaan. Jotkut huijaa rikkaita leskiä auervaaroina tai kiipee reittä myöten, apinoiden ja niiden jumalten mielisaippuaa. Kaikista alhaisimpia on kauppiaat, jotka tekee kaikkea mikä vaan on epärehellistä, ja tunaroi siinäkin; valehtelee sikana, vannoo vääriä valoja, varastaa, liehittelee ja petkuttaa, ja sillä työntää izensä kasan pinnalle, vaan koska niillä on kultaa käsissä. Niillä on omat sykofanttinsa, imartelevat Esa Saariset ja muut munkit, jotka ihailee niitä ja antaa niille titteleitä, toiveena saada izeki pöydästä kultamuruja.
ellauri048.html on line 975: Alf meni kihloihin nuoren naisen kaa nimeltä Emily Sellwood, mutta purki kihlauxen kuin Sören Kierkegaard, koska sillä oli huono luonne, huono terveys ja köyhäkin. (Siis Alfilla. Tuskin tyttökään oli varakas.) Alf ratkes ryyppäämään ja asusteli leskiäitinsä nurkissa tai kavereilla Lontoossa. Sen kaverit kylästyi ja pakotti sen julkaisemaan taas runoja, ja 2-osainen runokokoelma "Runot" saikin menestystä. Yhtäkkiä deeku Alf olikin suurin runoilijatoivo nousevassa polvessa. Myöhemmät julkaisut vaan paransivat menekkiä ja Alf pääsi rahoihin. Valitusvirsikokoelma Hallamille in memoriam nosti sen päivän julkkixexi.
ellauri115.html on line 890: 37. Ei ne armahda leskiä, eikä auta orpoja.

ellauri152.html on line 478: Nyt ritti! Älä puhu noista pakanoista samaan hengenvetoon kuin meidän pyhimyksistämme. Buddha oli kotoisin Kiinasta... Muistan sen Maailman poluista. Siellähän poltetaan leskiä ja tapetaan iäkkäät vanhemmat ja kaikki muut vain juhlivat."
ellauri263.html on line 100: Neljäs osa (4:5–5:9) tarjoaa lohdutusta Jerusalemille. Kaupunkia kuvataan lapsensakin menettäneeksi leskiäidiksi. Lapset, israelilaiset, on viety vankeuteen vieraisiin maihin. Rangaistus päättyy kuitenkin aikanaan, ja Jerusalem nousee USA:n tuella uuteen kukoistukseen. Jaksossa on lukuisia muistumia Vanhasta testamentista, erityisesti Jesajan kirjan luvuista 40–55. Barukin kirjassa on paljon historiallisesti epävarmaa, mutta sen sanoma on selvä: synti saa rangaistuksensa, kääntyminen oikeaan ja kuuliaisuus palkitaan! Yllättävä käänne!
ellauri317.html on line 60: Bin Laden lainasi seuraavaa Blumin kohtaa: "Jos olisin presidentti, voisin pysäyttää terrori-iskut Yhdysvaltoihin muutamassa päivässä. Pysyvästi. Pyydän ensin anteeksi - hyvin julkisesti ja vilpittömästi - kaikilta leskiä ja orpoja, köyhiä ja kidutettuja ja monia miljoonia muita amerikkalaisen imperialismin uhreja. Sitten ilmoittaisin joka kolkkaan maailmaa, että Amerikan globaalit sotilaalliset interventiot ovat päättyneet." Lainaus on Blumin vuoden 2004 kirjasta Freeing the World to Death: Essays on the American Empire, mutta se esiintyy Rogue Staten Zed Books -painoksessa.
ellauri403.html on line 103: Ja sen jälkeen minä näin miehiä ja naisia pukeutuneena rievuihin, jotka olivat täynnä pikeä ja tulikiveä, ja lohikäärmeitä oli kierretty heidän kaulaansa, hartioihinsa ja jalkoihinsa, ja enkelit, joilla oli tulen sarvet, pakottivat heitä ja löivät heitä ja sulkivat heidän sieraimet sanoen: heille: Miksi ette tienneet aikaa, jolloin teidän oli oikea tehdä parannus ja palvella Jumalaa, etkä tiennyt? Ja minä kysyin: Keitä nämä ovat, Herra? Ja hän sanoi minulle: Nämä ovat niitä, jotka näyttivät hylkäävän maailman ( lat. Jumalan), pukeutuen meidän asumme, mutta maailman paulat tekivät heidät onnellisiksi: he eivät osoittaneet rakkautta eivätkä säälineet leskiä ja orpoja. : muukalaista ja pyhiinvaeltajaa he eivät ottaneet vastaan, eivät uhraaneet ainuttakaan uhria eivätkä säälineet lähimmäistänsä, ja heidän rukouksensa ei noussut edes yhtenä päivänä puhtaana Herralle Jumalalle; mutta maailman monet paulat pidättelivät heitä, eivätkä he kyenneet toimimaan oikein Jumalan edessä. Ja enkelit kantoivat ( lat. piirittivät) heidät ympäriinsä kidutusten paikkaan, ja ne, jotka kärsivät, näkivät heidät ja sanoivat heille: Me totisesti, kun elimme maailmassa, jätimme huomiotta Jumalan, ja te teitte samoin. Ja me, kun olimme maailmassa, tiesimme olevamme syntisiä, mutta teistä sanottiin: Nämä ovat vanhurskaita ja Jumalan palvelijoita. Nyt me tiedämme, että te olette vain Herran nimessä kutsutut. Siksi he myös maksavat kuuluvan sakon.
xxx/ellauri056.html on line 217: Taavi syntyy Blunderstonessa (oikeesti Blundeston, Suffolk), ja elämä alkaa kivasti kiltin mutta löperön nuoren leskiäidin ja hoitotädin Peggottyn kaa. Sitten seuraa kurja ja julma aika isäpuolen, hra Murdstonen hännän alla, ja Murdstonen siskon Janen, joka lopulta ajaa Taavin äidin aikaiseen hautaan. Sitten seuraa koettelemusten periodi Salem-talon akatemiassa, jota johtaa tyrannimainen öykkäri rehtori Creakle. Lieventävä asianhaara on Taavin ystävyys säteilevän Steerforthin ja tavixemman mutta hyvänahkaisen Traddlesin kaa. Sitten Taavi lähetetään paskahommiin Lontooseen Mordstonen ja Grindbyn viinakauppaan. Tällä kertaan kurjan elämän vastoinkäymisissä piristävät hra Wilkins Micawber perheineen (talent, Mr Micawber has; capital, Mr Micawber has not, siteerasi Jespersen.). Taavi karkaa löytääxeen omituisen tätinsä, Bezey Trotwoodin Doverista, ja seikkailee sikana matkalla. Bezey adoptoi Taavin ja se menee iloisena Tri Vahvan kouluun Canterburyssa, missä se loisii Bezeyn lakimiehen hra Wickfieldin luona, ja tutustuu Wickfieldin tyttäreen Agnekseen, ja sen kirjuriin, Uriah Heepiin. Maineikas yhtye 70-luvulla, ei kyllä mun suosikkien kärkipäätä. Sitten siitä Dickensin tapaan artikuloidaan proktori tohtorien kortteliin Spenlowin ja Jerkinsin firmaan. (häh? prokuraattori. Tää oli joku roomalaisen lainkäytön jäänne katoliselta ajalta. Doctors Court hoiti siviili- perintö- kirkollis- ja meriasioita kunnes lopetettiin 1800-luvulla.) Siellä se rakastuu Spenlowin tyttäreen Dooraan (ou Pandoora), jonka se naikin Spenlowin kuoltua. Sillä aikaa Heep kiusaa Wickfieldin melkein mielipuolexi.
xxx/ellauri252.html on line 384: Lähtötilanne eronneiden vihkimisessä oli se, että kirkko oli reformaatiosta saakka samanaikaisesti opettanut avioliiton elinikäisyyttä, ja vihkinyt elävän leskiä. Niin vierähti vuosisata ja toinenkin.
xxx/ellauri387.html on line 181: Toisin kuin ensimmäinen ristiretki, uusi hanke houkutteli kuninkaallisia, kuten Eleanor of Aquitaine, Ranskan kuningatar; Thierry Alsace, Flanderin kreivi; Henry, tuleva samppanjan kreivi; Louisin veli Robert I Dreuxista; Alphonse I Toulouse; William II of Nevers; William de Warenne, Surreyn kolmas jaarli; Hugh VII Lusignanista, Yves II, Saucissonsin kreivi; ja monet muut aateliset ja piispat. Mutta tavallisilta ihmisiltä tuli vielä suurempi tuen osoitus. Bernard kirjoitti paaville muutama päivä myöhemmin: "Kaupungit ja linnat ovat nyt tyhjiä. Ei ole enää yhtä miestä seitsemään naiseen, ja kaikkialla on leskiä vielä eläville miehille."
10