ellauri002.html on line 556: Kivisaareen rippikoululeiriin lähti
ellauri002.html on line 560: saa tyttöystävän, vaikka rippileiriltä.
ellauri002.html on line 566: Sitä leirin tytöt joukolla suri,
ellauri002.html on line 577: tuliaisiksi leirin?
ellauri004.html on line 317: Danten rankaisuleiri on eettisesti,
ellauri006.html on line 1430: Moraali on aina meemin leirissä. Kun tavara ja kalu joutuu vastakkain, tavara on tärkeämpi. Siihen tää kaikki moralisointi tähtää, ja on aina tähdännyt. Eroja on lähinnä työn ja omaisuuden jaossa, kuten parta-Kalle tähdensi.
ellauri011.html on line 497: Maitotuotteita. Se oli niin pönttö koulussa, et vanhemmat lähetti sen työleirille. Pääsi oppikouluun kolmannella yrittämällä työntäen ja vetäen.
ellauri014.html on line 36: Lainasin Pamela piukkapepun kirjastosta. Sen esipuhe oli paksulti alleviivattu ja merkitty huutomerkein. Joku on kai lukenut tän tenttiin - vittuako typeryxet alleviivaa kirjaston kirjoja? ei siitä ole mitään apua! Wäinö mainitsee siinä kiittävään sävyyn Paul Bourgetin. Ai kenet, kysyt ehkä, niin minäkin. Katsoin Wikipediasta. Wannabe-julkkistyrkky viisinkertainen melkein-nobelisti, agnostikko, joka palasi katoliseen uskoon romaanissa Le Disciple. Se oli Gladstonen mielikirjoja. Russell pelkäsi Gladstonea pikkupoikana. Ei varmaan ollut Russellin mieleinen kirja. Bourget oli ollut sielun hienoudessa edellä ihailijattariansa, Wäiskin mielestä. Samaa ei voinut sanoa Richardsonista, joka ainakin Fieldingin leirissä kuvattiin pieneksi, punakaksi, turhamaiseksi, arkipuheiseksi pikku mieheksi. Tuntuuko jo pientä narsistisen setämiehen hajua? - Asiasta 3:nteen, kuppainen Kasimir Leino kirjoitti kalikkarunon Gladstonen kunniaxi, verraten sen Irlannin kohtelua suomen sortoaikaan.Sellainen HINOA JOHN -vittuilu Paulille tussilla Johnin oveen. No Pohjois-Irlannin Karjalaa ei sentään antanut Gladstone takaisin. Sattui silmiin, kun koitin löytää tietoa Kasimirin kupasta.
ellauri014.html on line 476: Tässä kirjassa on kaikki hyvän naistenkirjan avainpiirteet, joskin kuolettavan unettavassa muodossa. HS:n TDLR leirin leffa-arvostelija joutuisi koomaan.
ellauri014.html on line 708: Tää on just tätä, niinko 99% kaikesta moraliteetista: geenit vs. meemit. Moraali on aina meemin leirissä. Kun tavara ja kalu joutuu vastakkain, tavara on tärkeämpi. Siihen tää kaikki moralisointi tähtää, ja on aina tähdännyt. Eroja on lähinnä työn ja omaisuuden jaossa, kuten Marx tähdensi.
ellauri014.html on line 791: Russel sanoi että Rusoo oli protonazi, ja niin se onkin, ihan arbeit macht frei luokan rippileirimeininkiä on talonpito Jullen ja Wollen huushollissa.
ellauri015.html on line 1154: Lampilan perhe meni Neuvostoliittoon työnhakuun vuonna 1931 hänen ollessaan 7-vuotias. Hänen isänsä Sulo kuoli yrittäessään paeta, äiti Helmi joutui vankileirille ja Lea sijoitettiin lastenkotiin. Koulusta päästyään hän onnistui löytämään vankileiriltä päässeen äitinsä mutta kesällä 1947 Lea Lampila sai itse 10 vuoden leirituomion päästen vapaaksi kuuden vuoden jälkeen 1953. Hän loikkasi Neuvostoliitosta Ruotsiin vuonna 1967 ja sai poliittisen turvapaikan ja Ruotsin kansalaisuuden. Hän kirjoitti 1990-luvulla kaksi omaelämäkerrallista kirjaa Toivon tähti ja Stalinin lapset.
ellauri018.html on line 183: Totta kai en, en mä oo mikään romani. En pidä leirielämästä,
ellauri019.html on line 310: Egyptistä lähdöstä Juudan historian loppuvaiheisiin. Faraon joukkojen tuho ja Israelin ihmeellinen vapautus Punaisellamerellä vaikuttivat Edomiin samoin kuin koko Kanaaniin ja sen ympäristöseutuun (2Mo 15:14, 15). Siinain niemimaan erämaa-alueella Israel joutui ensi kerran kohtaamaan aseellista vastarintaa laajalle levittäytyneen edomilaisheimon, amalekilaisten, taholta; kautta aikojen he aiheuttivat Israelille vaikeuksia (2Mo 17:8–16; vrt. 1Mo 36:12, 16; ks. AMALEK, AMALEKILAISET). Erämaavaelluksen loppupuolella evättiin Mooseksen esittämä kunnioittava pyyntö saada kulkea Edomin läpi Kuninkaan valtatietä, ja nimeltä mainitsematon edomilaiskuningas järjesti voimakkaan joukon estämään israelilaisten maahantunkeutumisen (4Mo 20:14–21). Sen jälkeen kun Aaron oli kuollut Horinvuorella lähellä Edomin rajaa (4Mo 20:22–29), Israel kiersi Edomin ydinalueen, leiriytyi Seredin purolaakson liepeille ja taivalsi sitten kohti pohjoista Moabin itärajan ohi (4Mo 21:4, 10–13; Tu 11:18; vrt. 5Mo 2:26–29).
ellauri019.html on line 320: Ei voida sanoa, jatkuiko tilanne tällaisena kokonaisen vuosisadan ajan Daavidin ensimmäisen voiton jälkeen. ”Ammonin poikien ja Moabin ja Seirin [Edomin] vuoriston” hyökkäys (2Ai 20:1, 2, 10, 22) on saattanut tapahtua ennen kuin Juudan, Israelin ja Edomin yhdistyneet joukot hyökkäsivät Moabin kimppuun (2Ku 3:5–9; ks. MOAB, MOABILAISET). Edom oli nähtävästi mukana kummassakin kolmiliitossa ja taisteli ensin toisella ja sitten toisella puolella. Lisäksi kerrotaan, että jolloinkin Josafatin hallituskaudella Edomissa ei ollut kuningasta; maata hallitsi valtuutettu, joka oli ilmeisesti vastuussa Juudan valtaistuimelle, joten Juudalla oli vapaa pääsy Akabanlahdelle ja sen satamaan tai satamiin (1Ku 22:47, 48). Liittoutuneiden sotajoukkojen leiripaikkana olleen aiemmin kuivan purolaakson ennustettu tulviminen Moabin vastaisella sotaretkellä on saattanut johtua korkealla ylätasangolla puhjenneesta aavikon rajuilmasta. Tämänkaltaiset myrskyt voivat nykyisinkin synnyttää vuolaita virtoja, jotka ryöppyävät wadeja pitkin kohti Arabaa. Tai vesi on voinut ilmaantua täysin ihmeen välityksellä. (2Ku 3:16–23.)
ellauri019.html on line 766: Gilgal, kilkattaa Pekan raitsikka entisillä raiteilla. Sillä on jo uusi suunnitelma lasten ryöstämiseksi äideiltä. Joulutoivomus: hakatkoon Samu sen kappaleiksi miekalla ja lähettäköön hyvät palat diplomaattipostissa jouluterveisin kurdileirille. Kinkkua ei kande lähettää, se on käytetty.
ellauri019.html on line 825: Tappajaleiristä kerrottiin että Mäntylä on nyt tajuissaan
ellauri022.html on line 121: Tomin isäsuhde ilman isä-poika -leiriä. Kiitos keksinsä ansainneen pikku Marien.
ellauri022.html on line 917: Paul Celan 1920-1970, Sirin miehen kaima, oli sekin pikku juutalainen, saxankielellä kirjoittava romanialainen mamu. Se oli oikeasti Antschel, sen isä oli sionisti ja äiti Frizi. Ne asu nykysessä Ukrainassa. Äiti halus että puhutaan saxaa kotona ja luetaan saxalaisia kirjoja. Paulin eka runo 18-vuotiaana oli äitienpäiväonnittelu. Kannustivat punaisia Espanjan sisällissodassa. Paul saxansi Shakespearen sonetteja ghetossa. Vanhemmat menehty nazien työleirillä. Celan tunsi syyllisyyttä siitä. Pakeni kommareita Pariisiin. Tunsi katumusta varmaan niistäkin.
ellauri023.html on line 1074: Leevi-serkun siunauxexi Lagerilla koitui se, että sillä oli vihurirokko just silloin kun nazi-Saxa romahti, ja Auschwitzin leiri tyhjennettiin. Sen parasta kaveria lähettiin kuskaamaan Saksoihin, Leevi joutui jäämään lasarettiin, jossa olijat oli määrä lasauttaa lähtiessä hengiltä. Vaan toisin kävi, toisin oli Israelin jumala sen miettinyt: kaveri kuoli junanvaunuun matkalla, ja SS-äijät ei kiireeltään ehtineet Leevi-serkun vuodeosastolle luodikoineen - BLAM! jäi niskalaukaus saamatta. Leevistä tuli Auschwitzin henkiinjäänyt ja kirjailijajulkkis, onnekkaamman vankiveikon Alberto Dalla Voltan keskitysleiriruumis lepää jossain joukkohaudassa. Alberto jäi palaamatta, siitä ei jäänyt mitään jälkeä. It all just goes to show.
ellauri023.html on line 1103: Auschwitz täytti juuri vuosia. Hassunnäköinen Leevi-serkku, Damiano Malabaila eli Primo Levi (1919), joka osallistui leirille, kuoli '87 pudottuaan kerrostalon rappukuiluun. Kuolema todettiin virallisesti itsemurhaksi, mutta ystävät ja ihailijat ovat kyseenalaistaneet päätelmän: heidän mielestään niin vimmaisen elämänhaluinen mies ei tappaisi itseään. Jotenkin Nykin Judentumia se näpäsi, että hemmo selvii Auschwitzistä muttei saablari selviä loppusuorasta, jaxa vaivaista satasta sileetä, kaatuu rappuihin. Levi ei jättänyt itsemurhaviestiä. Mikähän se oisi ollut? "Hei me lennetään!"
ellauri023.html on line 1115: Sillä oli onnea. Sota oli melkein loppu, ja nitistysleiri henkitoreissa.
ellauri023.html on line 1116: Sillä oli siellä henkiystäviä, mikä oli harvinaista leirillä. Olikohan se gay? Hilpeä. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Ainakin se oli kemisti, ja sixi pääsi leiriltä. Opinnoista on aina hyötyä, ja optimismista.
ellauri023.html on line 1128: Oikeesti se oli pikku vekkuli, hauska mies, ihan hyvä kemisti, nörtti joka tykkäs hauskuttaa kavereita. Sille kävi vaan vähän hassusti. Tulee mieleen Kari Raivio, jolle kävi paremmin. Levin äiti Esther eli vielä dementtinä hengissä kun Leevi mätkähti. Vaimo Lusija, joka oli samaan aikaan kaupassa, kuoli samana vuonna myöhemmin. Leevi ei ollut masis leirillä. Siellä oli pakko seppoilla. Vanhana on vaikeampi olla seppo, tunnelin pää on lähellä, eikä sieltä näy valon pilkahdusta. Juna on vaan tulossa.
ellauri023.html on line 1154: Samaan kirjaan sisältyy kirje, jonka se kirjoitti 1960 saxan kääntäjälle, jossa se sanoi, että sen leiriaika, ja siitä kirjoittaminen "oli tärkeä seikkailu, joka syvällisesti muutti mua". Italiaxi “una importante avventura, che mi ha modificato profondamente,” Raymond Rosenthal (jenkkijutku nimestä päätellen) käänsi sen vielä 1988 sanatarkasti; kootuissa seikkailu on vaihdettu sanaan "koettelemus". Hymistelijät on taas iskeneet.
ellauri023.html on line 1160: Joissain suhteissa Leevin visio on pessimistinen, koska se muistuttaa "miten tyhjä on myytti ihmisten alkuperäisestä tasa-arvosta". Auschwitzissakin ennestään vahvat kukoistivat kuin Eskin oppilaat, koska ne olivat fyysisest ja moraalisest kovempia luita kuin ne toiset, tai koska ne tunteilivat vähemmän, olivat ahneempia ja kyynisempiä ja tahtoivat pysyä sitkeämmin hengissä. Niinpä niin. Oman elämänsä sepot seppoilee kuolemanleirilläkin.
ellauri023.html on line 1174: Leevi kommentoi Jean (Hannes) Ameryn izaria 65-vuotiaana "rather tartly": leirillä semmoinen oli ylellisyyttä. "Elämisen business on paras suoja kuolemalta, eikä tää koske yxinomaan leirejä." Jos Leevi ylipäänsä teki izarin, siltä sitten loppui kai se business. Lapsia ei sillä ollut, dementti äiti vaan ja se tyly Lusija. Niitä kohtaan ei sillä riittänyt sitten enää sääliä.
ellauri024.html on line 1339: Vanha ääni oikealta häipyisi vähitellen takavasemmalle leirioloissa.
ellauri026.html on line 278: Moria on EU:n kurja pakolaisleiri Kreikassa Lesbon saarella. Tolkienin knääpiöillä oli Mines of Moria, Khazad-dûm, missä harmaa homo Dumbledore putos Balrogin kaa helvettiin ja nousi kolmantena päivänä ylös taivaisiin valkoisena kuin Saruman. Nick Ostler antoi mulle Fainwood Circlessä kirjan Bored of Rings, siinä Balrogin nimi oli Ballhog. Warren Beaty oli kingi sophomorena. E.R. laittaa sanat toisin päin, morosoph. Nääkin kirjoituxet vois olla morosofiaa. Kreetalla Juhani von Grönhagen käytti paikallisille kavereilleen sanaa vre, se oli more, paino lopputavulla, vokatiivi sanottuna murteella. Hei pahvi!). Lapset on tyhmiä, sixi onnellisia, ja vanhat unohtelee, tulee onnellisix uudestaan. Oxymoron esiintyy jo toisaalla runon nimenä.
ellauri029.html on line 769: 6.12.2019 ulkoministeriön hyllytetty konsulipäällikkö Pasi Tuominen antoi haastattelun Helsingin Sanomille, jossa hän arvioi, että Haaviston päätös nimetä erityisedustaja al-Holin leirin suomalaisten avustamiseksi saattaisi olla lainvastainen. Hän arvioi, että ”ainakin hallintolakia” on rikottu. Samassa haastattelussa Tuominen syyttää Haavistoa pelolla johtamisesta. Julkisuuteen annettujen tietojen perusteella saa kuvan, että Haavisto on pyrkinyt peittelemään konsulipalvelupäällikkö Tuomisen siirtoon tähdänneitä toimia, jotka kuitenkin ilmeisesti ovat tosiasiassa tapahtuneet.
ellauri031.html on line 770: Messiaaninen juutalainen (mix ne vaan on messiaanisia, jotka ottaa välipalaa näytösten väliajalla, eikä ne jotka vielä odottavat ensi-iltaa?) on siirtynyt sielunvihollisen leiriin, se tarvii apua kuin Alkoholin orpolapset tai Orpo Olli pusikossa emintimää piilossa. Kristityt on listineet jutkuja maailman sivu, ihan sikana, tää on Olavinkin myönnettävä todexi, eipä ihme että ne on vielä siitä hiukan kaunasia. Jahwen paletista puuttuu tää kristikansan jehovalle ominainen anteexiannon pinkki värinappi. Se tuppaa muistelemaan vanhoja.
ellauri034.html on line 415: Jacobin toisesta vaimosta Rebeccasta ei ole tietoa eikä lapsia. Lisää aiheesta Genesixessä. Freudin Jacobilla oli voittopuolisesti tyttöjä. Israelin Jakobilla oli vaan se yx tytär Dinah, joka raiskattiin. (Ei siis se salaisuussarjan äxympi tyttö, sen Philipin sisko jolla oli papukaija Kiki. Jonka, siis Kikin, lajitoveri oli vankina Heinolan lintujen keskitysleirissä. Oppistalallaa, kylä lähti taas muistojeni mopo käsistä.) Amalian sisaruxet mm Siggen mielieno Hermann asu Wienissä. Ne oli hyvinvoivia. Sixkai lumppukauppiaan perhekin muutti sinne. Sukukuvassa on väkeä kuin salpausselällä, serkkuja ja tunnistamattomiakin sysslingejä ja pysslingejä. Freudit ja Bernaysit nai ristiin kuin Rousseaun vanhemmat tai Brotheruxet ja Carlsonit.
ellauri038.html on line 91: Retu ja Liisa oli erittäinkin läheisiä lapsena, kunnes Liisa nai protonazi antisemiitin Försterin 1885. Förster puuhas utopia-arjalaisleiriä Nueva Germaniaa Paraguayhyn joka meni puihin. Förster teki seppukun ja Lissu palas 1889 Paraguaysta vanhaan Germaaniaan hoitelemaan Rietiä kunnes sekin kuoli. Lissu kuoli 1935 89-vuotiaana. Hitlerin Aatu oli kuoppabileissä. Liisa oli äree ämmä ja nazisymppari. Kuvassa se näyttää kyllä joltain muslimilta.
ellauri041.html on line 196: Syrjälä on pienyrittäjä, jonka tulovirta koostuu pienistä virzapuroista miesten leirillä. Tosin nyt on hyvinvointikalenteri tyhjentynyt, kun äijäkööri voi huonosti koronakaranteenissa, karjuu keittiössä ja painii makuuhuoneessa. Kaikki miesten viikonloput on peruttu, on pakko malexia vaimon kanssa kotona. Voi vittu.
ellauri041.html on line 206: Vanhemmat olivatkin jo eronneet tästä syystä, ja Syrjälä asusteli iskän kaa pikkumökissä Kuusamossa. Pitelivät isä-poika leiriä ihan mökkioloissa. Pirttiviljelyä omilla otrajauhoilla.
ellauri043.html on line 2684: Loppupeleissä mä huomasin 2 leiriä, sytytetyt nuotiot, Odysseuxen teltan edessä, Akilleen sotisovassa ajamassa kärryä biitsillä.
ellauri045.html on line 746: Seuraavana päivänä mies vapauttaa Benin jalkakahleista ja tarjoaa tälle työtä saaren johtajana, kun hän on lähtenyt saarelta. Johdatettuaan joukkonsa Clairen suojiin, mies lähettää Sawyerin vakoilemaan Widmorea Hydra-saarelle. Kohdattuaan Sunin, Musta-asuinen mies tarjoutuu viemään hänet Jinin luo, mutta Sun juoksee karkuun kunnes hän lyö päänsä oksaan ja menettää tajuntansa. Palattuaan leiriin hän huomaa Widmoren miesten vieneen Jinin pois. Musta-asuinen mies suuntaa Hydra-saarelle, jossa hän kohtaa Widmoren ja varoittaa tätä tulevasta sodasta. Palatessaan leiriinsä hän kohtaa Desmondin, jonka Sayid oli hakenut Widmoren leiristä. Mies työntää Desmondin vanhaan kaivoon.
ellauri045.html on line 859: Lisää tukea urheiluvihalle löytyy rättipäisen Wallacen Loputtoman läpän loputtomista tennisurheiluselostuxista. Jotain perusteellisesti väärin pitää olla siinä että lapsia eristetään johkin lahjakkaiden leirille missä niiden pitää puristella palloa kaikkialla paizi syödessä ja niille kasvaa oikee kyynärvarsi joka on 3x vasemman kokoinen ja näyttää lapseen kiinnitetyltä gorillan tai satamajätkän kädeltä. Mitä helvettiä? Etmä vihaan tällästä erikoistumista johkin täysin hyödyttömään paskaan. Vitun lahjakkaita lapsia. Wallusta tää hulluus teki vainajan. Hirsipuulintuna keikkui katto-orressa.
ellauri051.html on line 1378: 778 Pleas'd with the earnest words of the sweating Methodist preacher, impress'd seriously at the camp-meeting; 778 Tyytyväinen hikoilevan metodistisaarnaajan vakavista sanoista, tehnyt vakavan vaikutuksen leirikokouksessa;
ellauri051.html on line 1414: 814 We pass the colossal outposts of the encampment, we pass with still feet and caution, 814 Ohitamme leirin valtavia etuvartioita, ohitamme hiljaisin jaloin ja varovasti,
ellauri051.html on line 1875: 1261 The soldier camp'd or upon the march is mine, 1261 Sotilas, joka leiriytyi tai marssi, on minun,
ellauri055.html on line 229: Voltaire on sinänsä samaa mieltä mutta poliittisesti eri leiriä kuin valtaapitävien myötäilijät Leibniz sekä Pope.
ellauri058.html on line 639: Ykkösvaimo Helvi sai töitä osuuskaupan myyjänä Messukylässä. Hän rupesi kirjoittelemaan Kallen kanssa kesällä 1943. Heidät esitteli yhteinen tuttava (kirjoissa Heikinkallio). He tapasivat ensimmäisen kerran elokuussa 1943, kun Kalle oli lomalla Siiranmäen vankileiriltä, jonne hänet oli komennettu talousaliupseeriksi. Kihloihin he menivät lusijan päivänä 1943.
ellauri060.html on line 906: Vapaakauppasopimusten mukana on yxityisten kauppakomppanioiden eli kapitalistijättiyhtiöiden valta palaamassa maailmaan. Muslimien kalifaatille eli yleisemmin ISIS-terrorismin nimellä tunnetulle keski-aasialaisten kapinalle öljy-yhtiöitä vastaan kävi huonosti. Sinne jäivät suomalaisetkin vapaaehtoiset naiset ja lapset ruikuttamaan leirioloihin. Äijät sentään sidottiin kanuunoiden suihin ja ammuttiin tuusannuuskaxi..
ellauri060.html on line 1095: Sauli Rekelä kaatui ja katkaisi nilkkansa pimeässä omatekoisen isä-poika leirin karkuretkellä. Isä huutaa Ilm- Alexia auttamaan. Koko revohka Tuulan kaa jää aivan auki. Eikä selviä kenen piti vahtia Karoliina vainajaa. Runkkujussin takuulla. Koko juttu on elokuvallisesti enää historiallinen kuriositeetti, tuumii Ilta-Pulun Jyrki Laelma.
ellauri065.html on line 689: Loppukaneetissa Jaska tunnustaa että sen koko suku on paska, yhtään sotaveteraania. Juoppoja vankilalintuja ja vankileirin Lydia, Annikki Kallio. To the wall! Praise be. May the lord open. WTF-pommi-iskusta selvitään noudattamalla lajinomaista vittumaista käytöstä, kuluttamalla tuotteita ja palveluja. Niin aina.
ellauri067.html on line 77: Suomalainen.com. Hullu-Jussin äiti oli kova suomalainen commari. Sillä oli pettuleivänpala vankileirimatkamuistona. Pirun työläiset nyysivät esineitä, varastivat laseja. Kuukerin Nelli teki lasikukon. Lasinpuhallus on maailman vanhimpia ammatteja. Railin oli vielä vanhempi. Huorankin on tiedettävä paikkansa. Se yx paikka nimittäin. Blow job, puhallus ja imutus. Lasiin sylkeminen on Nooan ajoilta. Historiallista triviaa, nice to know.
ellauri069.html on line 316: on myös roketin perässä. Aivastus on Katkeron puoliveli. Seuraavana päivänä Löperä menee Keskimaahan, missä roketit konstruoidaan maanalaistehtaassa, entinen suolakaivos. Orjatyöväki Dooran keskittymisleiristä rakensi tehtaan ja roketin. Isohko Mervi jahtaa Laiskiaisen Keski-Maasta.
ellauri070.html on line 178: Zeit -, sind Stelle, Siedelung, Lager, Boden, Wohnort. vaan myös paikka, maapohja, keskitysleiri.
ellauri072.html on line 230: Vuonna 1942 Frankl avioitui, mutta joutui saman vuoden syyskuussa juutalaisena keskitysleirille. Häntä pidettiin usealla keskitysleirillä, muun muassa Theresienstadtissa, Auschwitzissa ja Dachaussa, mutta hän selvisi hengissä kolmen vuoden leiriajan läpi.
ellauri072.html on line 268: Frankl joutui testaamaan oppinsa paikkansapitävyyden keskitysleirien kauhuissa toisen maailmansodan aikana. Hän esitti, että ihmisen perimmäinen tarve on kokea elämä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Tarkoituksen löytämisen kautta ihmisen on mahdollista löytää itsessään oleva potentiaali kestää lähes mitä tahansa elämässä vastaantulevaa. Kunhan vaan on lyijäri ja riittävästi vessapaprua. Ihmisellä ei ole aina vapautta valita eikä muuttaa olosuhteitaan, mutta hänellä on aina vapaus valita suhtautumisensa niihin. Ihminen on myös aina vapaa tekemään valintoja, joista hän on vastuussa. Sillä lailla voi viihtyäkin KZ-leirissä, kun on vapaus valita mille reijälle menee ruikelipaskalle. Jos menee väärälle, siitä saa sit vastata.
ellauri082.html on line 588: Makkara: lähinnä Suomessa ja Saksassa yleisesti tunnettu huume. Oikeastaan makkara itse ei ole huume, mutta se on oivallinen huumeiden välittäjä. Tällaisia "huumekikkaroita" (ei mitään tekemistä paskan kanssa) löytää paljon pusikoista ja leirintäalueiden vessoista. Huumeita sisältäviä makkaroita on mahdoton tunnistaa muuta kuin maistamalla tai syöttämällä niitä puluille. Huumepitoiset makkarat aiheuttavat monia eri oireita riippuen sisällön määrästä, laadusta, väristä ja lajista.
ellauri089.html on line 232: Mandelštam muutti 1918 Moskovaan ja työskenteli valitusasiain kansankomissariaatissa. Hänet pidätettiin vuonna 1934 Stalinin vastaisesta runoudestaan ja karkotettiin Tšerdyniin nykyiseen Permin aluepiiriin ja myöhemmin Voronežiin. Osip Mandelštam pidätettiin toistamiseen vuonna 1938 ja hän kuoli ”Vtoraja retška”-siirtoleirissä lähellä Vladivostokia.
ellauri092.html on line 110: Tästä nousee seurraava mielenkiintoinen ajatuskuvio: Moody tartutti Hermonin kesäleirillä ton kedgereeismin ja lähetysinnon J.R. Mottiin. J.R. Mott tartutti sen Helsingin visiitillä Hilja Hahnssoniin. Hilja Krohn tartutti sen saxantunneilla komeawiixiseen ja kaunissilmäiseen vaikka lyhyehköön Wilho Pylkkäseen. Eliskä Wilholla oli jo helluntaiviruxen varhaismuoto veressä kun se lähti Lontooseen?! Sillä saattoi olla kokemusta uppokasteesta Hilja Krohnin opastuxella jo siinä vaiheessa.
ellauri097.html on line 812: No entä sit toi palvelusväkiruno? Se on aika surkean oloinen naisväen valitus tyyliin tilitalitilitalitittantaa kyllä torstai meitäkin lohduttaa. Siinä on joku savotan leirintäalueen emäntä joka miettii lähtiskö lätkimään lentojätkän fölissä kun on niin tylsä elämä. Ja päättää sitten järkevästi ettei riski olisi sen arvoinen. Kuukupin mielestä Frost osottaa tässäkin, että avioliitto, rakkaus ja muu sellanen on vaan institutionaalisesti säädeltyä väkisinmakuuta raakojen himokkaiden uittomiesten taholta. Me tulemme taas sinä tyttöni hoi! Varo voi ruiskahtaa! Vähän tässä Kuukupin paasauxessa on sen vanhan Rorschachin musteläikkävizin makua, että mixi näytätte sit mulle noin säädyttömiä kuvia.
ellauri100.html on line 1298: Kun ryssät tulivat, Greimiemen poika oli alux symppari. Se kannusti Liettuan liittymistä neukkuihin, ja läpytti aina kun se mainizi nimeltä Stalinin. Jossain vaiheessa se ihastui sosialisti Haniaan, josta tuli takinkääntäjä. Greimas luki ahnaasti Marxia muttei ymmärtänyt siitä hevon paskaa. Joku sen parzikakaveri ilmoitti sen nazimieliseen juutalaisvihamieliseen järjestöön, mistä hyvästä sen vanhemmat kuskattiin leirille. Näiden traumaattisten deportaatioiden ansiosta Greimasista tuli antikommunisti vaikka vassari, siis eräänlainen revari.
ellauri105.html on line 499: Saksassa menikin sitten seitsemisen vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen, tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä, jatkui - ainakin hänen omasta mielestään ja kun hän ei suostunut siirtymään hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei jäänytkään pysyvästi Heinäveden Valamoon, vaan siirtyi asumaan "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistaman leirikeskuksen tiloihin, mistä hän sitten siirtyi asumaan Rautalammille. Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa saattoi osaltaan johtua myös hänen omista henkilökohtaisista teoistaan lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti jossain määrin myös ennen sotaa tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittyvien järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun lopulla. Tämäkin ajanjakso oli mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia pettymyksiä, jotka omalta osaltaan johtivat myöhempiin Mefodin elämän radikaaleihinkin ratkaisuihin. Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui kuin munkki ensin velipuolensa kanssa hänen kotonaan ja välien viilennettyä elämänsä viimeisinä vuosina kunnan vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita hän aina nimitti keljoiksi, kuten luostarissa oli tapana sanoa munkin asunnosta. Rautalammilta käsin hän matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi käymään vielä myös Laatokan Valamossa, oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne hän myös jossain vaiheessa mietti paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä toteuttanut. Näitä muita ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja monesta muusta retkestä olisi vielä paljonkin kerrottavaa. Hän kävi tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa, Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka oli joutunut myös hankauksiin luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi myös lukuisia tuttujaan ulkomailla.
ellauri106.html on line 306: Gorkin saatua surmansa epäilyttävissä oloissa 1936 Babel totesi: seuraavaksi he etsivät minua. Hänet pidätettiin 1939, tuomittiin vakoilusta, vietiin vankileirille ja teloitettiin ilmeisesti vuonna 1940. Phillun mielikirjan Punainen ratsuväki suomensi huomattava egoisti Juhani Konkka.
ellauri112.html on line 189: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri115.html on line 547: Jos organisoidut ruumit yhtyvät sattumalta kaikilla mahdollisilla tavoilla ennenkuin ne päätyy joihinkin asentoihin, jos vazoja tehdään ilman suita, jalkoja ilman päitä, käsiä ilman käsivarsia, epätäydellisiä elimiä kaikenlaisia jotka kuoli sukupuuttoon koska ne ei saaneet sitä sinne, mixei tollaia epäonnistuneita yrityxiä ole nähtävissä tänä päivänä? [Nojoo, haha, huono läppä, mä en kelpaa esimerkixi.] Mixi luonto on lopulta päätynyt lakeihin joista se ei ensin ollut selvillä? Mun ei pidä yllättyä jos se mikä on mahdollista tapahtuisi, ja jos tapahtuman epätodennäköisyyttä kompensoi yritysten lkm. Olkoon niin; silti jos joku sanois mulle et tuu kazomaan, 10.000 apinaa kirjoitti just kirjoituskoneella koko Aeneidin, mä en viizisi edes kazoa sinnepäin. [No Aeneidi on niin kehno ettei siihen tarvizis edes 10 apinaa.] Sä sanot että mä unohdin montako yritystä sallittiin. Mutta miten monta yritystä tarvittaisiin että se olis edes vähänkin todennäköistä? Omasta puolestani ainoa mahdollinenn oletus on että mahixet on ääretön vastaan yxi että lopputulos ei ole sattumaa. [Tää laskelma ei oo mun oma, mä nyysin sen Pascalin Blaiselta.] Tän lisäxi, sattumanvaraiset yhdistelmät ei tuota muuta kuin samanlaisia tuloxia kuin yhdistettävät elementit, niin että elämää ja organisaatioita ei tuoteta atomien virrasta, ja kemisti joka tekee yhdisteitä ei koskaan tuota niille ajatuxia ja tunteita koepullossa [nojoo nojoo, koepullolapsia ei lasketa. Jalkanuotti: Voisko joku uskoa, ellei olis nähnyt, että apinoiden älyttömyys vois mennä niin pitkälle? Amatus Lusitanus väittää että se näki tuuman korkuisen pikkumiehen lasipullossa, jonka Julius Camillus prometheusleiriläisen lailla oli tehnyt alkemistina. Paracelsus (Asioiden luonnosta) opettaa metodin millä voi tehdä näitä pikkumiehiä, ja se väittää että pygmit, faunit ja nymfit on tehty kemiallisesti. Ei kai siinä muuta tarvita, paizi ehkä osoittaa että orgaaninen aine kestää tulta ja sen molekyylit säilyvät kuumimmassa uunissa. Kuumimmassa uunissa ei säily ikuisuuxia kuin syntisraukan sielu tulijärvessä. Vaikka Voltairen, ottaaxemme vaan yhden esimerkin.]
ellauri118.html on line 454: Hän joutui neuvostoliittolaisten viranomaisten epäsuosioon 1930- ja 1940-luvulla. Hänen onnistui kuitenkin välttää vankileirit (gulagit), vaikka hän oli syytettynä subjektiivisuudesta ja estetismistä. Hämärän peittoon on jäänyt syy, miksi Stalin suosi häntä. [Ehkä Josif tykkäsi sen runoista. Sisialismi-runossa se sanoo hyvän sanan Gruusiasta.] Hän ansaitsi elantonsa kääntämällä gruusialaisia klassikoita, joista Stalin piti. Tarinan mukaan Stalin yliviivasi Pasternakin nimen pidätettävien luettelosta suurten puhdistusten aikana sanoen ”Älkää koskeko tähän pilvissä kulkijaan”.[lähde? Käyttikö Stalin sanaa nefelobaatti?] Poliittisten runojen sijasta Pasternak kirjoitti henkilökohtaisia runoja, mikä viranomaisten silmissä oli poliittinen kannanotto.
ellauri118.html on line 571: Viimeaikaisin puheenvuoro fiktiivisten mielten tutkimukseen on David Hermanin toimittama antologia The Emergence of Mind: Representations of Consciousness in Narrative Discourse in English (2011a). Herman rakentaa kokoelmansa johdannossa jyrkän vastakkainasettelun kognitiotieteellisten ja fiktiivisten mielten erityislaatuisuutta korostavien lähestymistapojen välille. Ensin mainittuun leiriin Herman asettaa itsensä ja kaikki kokoelmansa kirjoittajat, jälkimmäiseen Hamburgerin, Cohnin, luonnottoman narratologian puolestapuhujat sekä tämän tutkielman kirjoittajan (ks. Herman 2011b, 11 ja 31, viite 5).
ellauri118.html on line 704: A Victim to Loves Sacred Flame ; uhrixi lemmen leiritulille;
ellauri131.html on line 80: Kun kesällä 1942 Oredesin partisaanileiri vallattiin, silloin ”suomalainen 2. komppania… hyökkäsi rohkeasti leiriin ja ratkaisi taistelun”, kirjoitti Tenkku.
ellauri131.html on line 118: Tenkku tosin raportoi, että ”suomalaisesta pataljoonasta ensisijaisesti toinen komppania osallistui Oredesin partisaanileirin tuhoamiseen”. Mutta mihin tyyppisiin muihin taisteluoperaatioihin nämä niin kutsutut takaa-ajokomennuskunnat (Jagdkommandos) osallistuivat, ei ilmene Tenkun muistinpanoista.
ellauri131.html on line 159: Nashtshin asemalla vangittiin ja ammuttiin 4 partisaania. Kromissa 4 puna-armeijalaista vangittiin ja ammuttiin kuljetuksen aikana. Suomalainen ryhmä osallistui likvidoimaan Woltshovin painanteessa partisaanileirin.
ellauri131.html on line 203: Kiinni saadut inkeriläispataljoonan sotilaat saivat Neuvostoliitossa kovia vankileirituomioita. Ne ulottuivat 10 vuodesta 25 vuoteen.
ellauri131.html on line 205: Suomalaiset raivasivat Hitlerin Saksalle ”elintilaa” idästä – inkeriläiset piti asuttaa suojaksi Neuvostoliiton hyökkäykselle. Virolainen Karl lähetettiin Suomeen salamurhaamaan Mannerheim. Keskitysleirin 93-vuotias ex-vartija joutuu nuoriso-oikeuteen Saksassa, leirillä oli myös suomalaisia poliittisia vankeja. Sota vei Lauri Lampulta veljen ja kodin, luotisuihku runteli terveyden - sotainvalidi odottaa 100-vuotispäiväänsä: ”Juhlitaan ilman raskaita muistoja”. Sairauksien runtelema ja ikäloppu Mannerheim makasi pitkiä aikoja vuodepotilaana Suomen kohtalon kriittisinä sotavuosina, paljastaa uutuuskirja. SUOSITTELEMME!
ellauri131.html on line 456: Ruoka ei lihota ellei sen ajattele lihottavan. Keskitysleiri ei laihduta jne.
ellauri133.html on line 325: Dussander (ja Teppo tietysti) kuvaa yxityiskohtaisesti keskitysleirien kauheuxia usean vuoden ajan, ja nää jutut alkaa vääntää Toddin päätä joxkin julmaxi ja sanoinkuvaamattoman PAHAXI.
ellauri153.html on line 298: Sit tää Lucretia tarina. (Tää on eri Lucretia kuin Lucretia Borgia. Nimi tulee amerikanenglannin sanasta lucrative, tuottoisa.) Lucretia otti prinssit ystävällisesti vastaan, ja yhdessä hänen kauneutensa ja hyveensä sytytti halun liekin Collatinuksen serkussa Sextus Tarquiniuksessa, kuninkaan pojassa. Muutaman päivän kuluttua Sextus palasi Collatiaan, jossa hän pyysi Lucretiaa antautumaan hänelle. Kun hiän kieltäytyi, hän uhkasi tappaa hiänet ja väittää, että hän oli löytänyt hiänet aviorikoksessa orjan kanssa, jos hiän ei antanut hänelle periksi. Säästääkseen miehensä Sextuksen uhkaamalta häpeältä Lucretia alistui hänen 5 pistoonsa ja antoi perää. Mutta kun hän oli lähtenyt leirille, hän kutsui miehensä ja isänsä, paljastaen koko tapauksen ja syyttämällä Sextusta. Perheensä vetoomuksista huolimatta Lucretia vei oman henkensä häpeästä. Collatinus vannoi yhdessä appiukonsa Spurius Lucretius Tricipitinuksen ja hänen kumppaneidensa Lucius Junius Brutuksen ja Publius Valeriuksen kanssa valan erottaa kuningas ja hänen perheensä Roomasta.
ellauri155.html on line 47: Erikoisesti presidentin (entisen) puolueen kokoomuksen kansanedustajilla on ollut jäätävän kylmäkiskoinen suhtautuminen niitä ihmisiä kohtaan, jotka haluavat suojella lapsiaan ja itseään hallituksen käsittelyltä eli piikityksiltä. Kansakuntamme on jaettu kahteen leiriin: A-kansalaiset koronapassiturvassaan ja B-kansalaiset on pantu mieron tielle.
ellauri159.html on line 53: Raamattu mainitsee, että israelilaiset leiriytyivät Siinain erämaahan kaksi kuukautta Egyptin orjuudesta vapautumisensa jälkeen. Ensimmäisellä kerralla, kun Mooses meni vuorelle, Tooran mukaan Jumala puhui Moosekselle nämä sanat: Te olette nähneet, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille ja kuinka minä olen kantanut teitä kotkan siivillä ja tuonut teidät luokseni. Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja; sillä koko maa on minun. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa. Sano nämä sanat israelilaisille. Mooses vei sanoman kansalleen ja kansa vastasi siihen sanoen: "Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme", jonka Mooses meni ilmoittamaan Jumalalle vastaukseksi. Eli diili tuli.
ellauri160.html on line 102: Hän oli yhteensä viisi kuukautta uudelleenkouluttautumisleirillä ja kirjoitti cantot 77-84 eli yksitoista pitkää runoa ja viimeisteli Konfutsen Ta Hion uuden käännöksen.
ellauri160.html on line 104: – Täytyy ihailla Poundia, joka pystyi siteeraamaan cantoissa ulkomuistista Danten Jumalaista näytelmää siellä vankileirissä. Samoin Homeroksen Odysseiaa. Niitähän hänellä ei ollut siellä ja ne menevät ihan oikein.
ellauri161.html on line 1042: Myrskyklaanilaisia järkyttää Tiikeritähden päällikkyys Varjoklaanissa. Klaani korjaa leiriä metsäpalon jäljiltä.
ellauri161.html on line 1054: Tiikeritähti yrittää johdattaa koiria Myrskyklaanin leiriin ja tappaa Juovanaaman koirien houkuttutimeksi.
ellauri163.html on line 152: Hassuja lakeja. Jos mies potkaisee vaimon pihalle, niin se ei saa toisen miehen jälkeen ottaa sitä uudestaan, koska se on saastunut. Karta spitaalisia, ettei käy niinkuin Mirjamille. Muista mitä herra sinun jumalas teki Mirjamille, tiellä kun te Egyptistä läxitte. Pilvi siirtyi pois teltan yläpuolelta, ja Mirjam oli spitaalista valkoinen kuin lumi! Kun Aaron kääntyi Mirjamiin päin, hän näki, että tämä oli saanut spitaalin! Niin Mirjam pantiin karanteeniin leirin ulkopuolelle viikoxi, eikä kansa purkanut leiriä ennenkuin hänet oli tuotu takaisin.
ellauri172.html on line 130: Mitä tulee Sombrevaleen, sitä ei löytynyt ainuttakaan luuta kiinnittäessään sitä muotokuvaan, mikä sai alueen talonpojat sanomaan, että Paholainen, jolla on pitkä käsivarsi, oli kuljettanut sen joen mudan läpi. hänen luokseen, jaloista, naimisissa oleva pappi! Vittu nää viihdejutut on sitten SAMANLAISIA. Niin ne oli jo roomalaisten Acta Diurnassa, ja varmasti myös cro magnonien leirillä. EAT FUCK KILL. Ei tässä huutomerkkejä enää kaivata. Juonessa ei ole mitään paljastettavaa. Sappivaivaista paasaajaa alkaa tosiaan jo kovaa väsyttää.
ellauri190.html on line 165: Nimessä oleva sana ”orda” tulee turkkilais-mongolilaisesta sanasta ordu, joka tarkoitti lähinnä leiriä. Turkin kielessä sana ordu tarkoittaa armeijaa. Nimessä esiintyvän sanan ”kultainen” uskotaan tulleen mongolien käyttämästä suuntajärjestelmästä, jossa musta oli pohjoinen, sininen itä, punainen etelä, valkoinen länsi ja keltainen (tai kultainen) keskusta. Toisen version mukaan nimi tuli Batun upeasta kultaisesta teltasta. Nimelle ”Kultainen orda” ei ole kirjoitettua lähdettä ennen 1600-lukua.lähde? Jotkut kannattavat vaihtoehtoista nimeä kiptšakkien kaanikunnan mukaan.
ellauri196.html on line 884: Pelaajat jakautuvat kahteen leiriin, toisen on lyötävä hurnusta, toisen on pysäytettävä se. Hurnus on pieni kiekko, ei kahta tuumaa läpimitaltaan, kes keltä vähän paksumpi kuin laidoilta, jotka ovat pyöristetyt, kaksi linjaa paksut (1 linja vähä yli 2 mm).
ellauri196.html on line 886: Sitä lyödään lentoon notkealla kepillä parrun päältä, jonka tyvi on maassa ja latva noin puolentoista jalan korkuisella tuella ja johon se istutetaan savella kiinni. Noin kahdenkymmenen askeleen päähän parrusta on merkitty sen piirin raja, jonka sisälle hurnuksen on pudottava tai jonka sisällä se on pysäytettävä. Tämä piiri tahi maali on heittopuolelta tavallisesti kymmenestä kahteenkymmeneen jalkaan leveä, usein piirretään se syrjiltä laajemmaksikin kuin lyöntipuolelta, mutta päätä sillä ei ole, vaan on se pituudeltaan rajoittamaton, hurnusta saa lyödä niin etäälle kuin voimat riittää. Tämän piirin sisäpuolella täytyy pysäyttää tuo huimaa vauhtia lentävä kiekko suurilla puisilla lapioilla, joissa on lyhyet varret. Tuota pysäyttämistä sanotaan tappamiseksi. Jos hurnus putoaa tappamatta maahan piirin sisäpuolelle, niin lyönti oli hyvä, mutta jos otetaan kiinni tai putoaa kolmasti peräkkäin maahan maalin ulkopuolelle, täytyy lyöjän heretä lyömästä. Kummassakin leirissä on miehiä yhtä monta ja ne lyövät ja tappavat vuorotellen hurnusta. Jos nyt yhden leirin kaikki jäsenet ovat menettäneet lyöntioikeutensa kun hurnus joko on saatu kiinni tai on pudonnut maalin ulkopuolelle, niin laskevat he hyvät lyönnit yhteen ja siirtyvät sitten maalin puolelle ottamaan kiinni hurnusta.
ellauri197.html on line 613: Tarkastaja Gently muistuttaa erehdyttävästi Suomen pienen tasavallan pientä presidenttiä Sauli Niinistöä. Ei vaan ulkonäöltä vaan varsinkin taantumuxellisten poliittisten näkemysten osalta. Vahva ääni oikealta brexitin puolesta, vastaan Skotlannin izenäistymistä, iso peukku Suomen ja Ruozin Nato-optiolle kunhan saadaan sovituxi hinnasta. Lännen rintamaan ei saa tulla aukkoja. Salomonin saarelaisten lipeeminen vinkuintiaanileiriin on kiireimmiten estettävä, muuten on Australian turvallisuus vaarassa, ja USA:n Tyynen meren herruus mennyttä. Törkyturpaisempi beatlestukka on mukana vaan foilina alleviivaamassa Gentlyn keskiluokan pyhimystä. Honor and dignity ja muuta sellasta perinteistä brittischeissea. Tony Blair. Assangen luovutus. Boris Johnsonin koronajuhlat. Siinähähän on näitä mallixi.
ellauri203.html on line 363: Vallankumouksellisen puhtauden Ketman, salainen uskomus, että Josif Stalin petti Vladimir Leninin opetukset käynnistämällä joukkoterrorin, pakkokollektivismin, GULAG- keskitysleirit ja tukahduttamalla kirjallisuuden ja taiteen sietämällä vain sosialistista realismia. Tämän Ketmanin seuraajat uskoivat, että uusi kirjallinen ja taiteellinen kukoistus seuraisi toisen maailmansodan loppua ja että Stalinia ei vain siedettävä, vaan siihen asti myös tuettava. Miłosz kirjoittaa: "Tämä Ketman-lajitelma oli laajalle levinnyt ellei yleinen Venäjällä toisen maailmansodan aikana, ja sen nykyinen muoto on jo kerran petetyn toivon uudestisyntyminen."
ellauri203.html on line 391: Toisessa Puolan tasavallassa, jossa hän opiskeli Stefan Batoryn yliopistossa Wilnossa, hän kallistui aluksi oikeistolaisen endecja - ryhmän puoleen ja liittyi Iso-Puolan leirin jäseneksi; Myöhemmin hän tuki Puolan kommunistista puoluetta, josta hänet pidätettiin ja joutui oikeuden eteen. Neuvostoliiton hyökkäyksen Puolaan jälkeen hän jäi Neuvostoliiton liittämille alueille ja työskenteli kommunistisena funktionaalisena, asuen Lvivissä. Samaan aikaan hänen äitinsä ja sisarensa karkotettiin Siperiaan. Kun hän pakeni Moskovaan Saksan hyökkäyksen jälkeen Neuvostoliittoon vuonna 1941, hänestä tuli yksi Puolan isänmaallisten liiton perustajista sekä sotakirjeenvaihtaja ja poliittinen komissaari Puolan armeijassa idässä. Tuolloin hän kirjoitti paljon neuvostomyönteistä propagandaa.
ellauri203.html on line 399: Toisen maailmansodan puhjettua Gałczyński sai korttiluonnoksen armeijasta. Hän osallistui Puolan syyskuun kampanjaan vuonna 1939. Hän joutui 17. syyskuuta venäläiseksi sotavankiksi ja joutui myöhemmin saksalaisten vangiksi. Hän vietti miehityksensä Stalag XI-A -sodanvankileirillä Altengrabowissa, hänen runojaan painettiin salaa antologioissa. Sodan jälkeen hän matkusti Brysseliin ja Pariisiin ja palasi Puolaan vuonna 1946. Hän perusti 13 Muses Clubin Szczeciniin.vuonna 1948 ennen kuin muutti takaisin Varsovaan, ja tuotti töitä lukuisille viikkolehdille.
ellauri204.html on line 376: Eeron amerikkalainen vaihtoisä Martin oli löytänyt mytopoeettisesta miesliikkeestä eheyttävän henkisen kodin ja vastapainon kuolettavalle ikävystymiselle. Mytopoeetikot opettivat kilpailukapitalismin, tieteellisen järjen, toimistobyrokratian ja modernin perhemallin rikkoneen miestenvälisen alkukantaisen veljeyden. Länsimaissa terve sankarienpalvonta oli korvautunut sankarien pilkkaamisen dekadentilla nautinnolla, koko sankaruus oli kyseenalaistettu, tilalle hyväksytty banaalius ja keskinkertaisuus. Miehiset hyveet oli virvoitettava henkiin myyttisellä tarinankerronnalla, rituaaleilla ja symbolisella sodankäynnillä. Miesten ei pitänyt pelätä toisiaan eikä primitiivistä takapuoltaan, vaan uskaltautua syvämiehuuteen yhteisyyden, luottamuksen ja luovan leikin avulla. Siitä kumpusi Zeus-voimaa. Hän otti Eeron mukaan muutamille melko huvittavillekin viikonloppuleireille - eräällä leirillä miehet konttasivat yössä tuhansia vuosia vanhoista juurakoista kasvavien amerikanhaapojen alla ja ulvoivat ja murisivat toteemieläintensä äänin -, ja vaikkei Eero ottanut tosissaan puoliakaan Martinin puheista, hän oli varma, että hänkin voisi kaupallisesti hyödyntää toteemipaaluaan ja pimeätä puoltaan.
ellauri204.html on line 549: Ilman lupaa koskettelua ja käpälöintiä tapahtui nuoruudessani todella paljon, esimerkiksi kirjoitusleirillä, johon osallistuin 16-vuotiaana ja jolla kirjoitin Häräntappoaseen ensimmäiset liuskat.
ellauri213.html on line 352: Achille Lauron kaappaus tapahtui 7. lokakuuta 1985, kun neljä Palestiinan vapautusrintamaa (PLF) edustavaa miestä kaappasi Egyptin rannikon edustalla italialaisen valtamerilaivan MS Achille Lauron hänen purjehtiessaan Aleksandriasta Ashdodiin , Israeliin . Kaappaajat murhasivat 69-vuotiaan amerikkalaisen juutalaisen miehen pyörätuolissa, Leon Klinghofferin, ja hänet heitettiin yli laidan. Kaappaus aiheutti "Sigonella-kriisin". Abbasin mukaan Arafat oli lähettänyt hänet vakuuttavan argumentointityylinsä vuoksi, että neljä palestiinalaista oli saanut paniikkikohtauksen käynnistämään kaappauksen ja että hänen yksinään oli ratkaiseva rooli matkustajien vapauttamisessa. Seuraavana päivänä, 13. lokakuuta, Yhdysvallat esitti protestin Italian salliessa Abbasin lähteä ja pyysi myös hänen luovuttamistaan Jugoslaviasta (joka tunnusti diplomaattisesti PLO:n). Lokakuun 14. päivään mennessä Tanyug, Jugoslavian lehdistötoimisto ja PLO:n virkamiehet Jugoslaviassa ilmoittivat, että Abbas oli lähtenyt Jugoslaviasta. Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi lausunnon, jossa se julisti "äärimmäisen pettymyksen" siitä, että Jugoslavian viranomaiset olivat evänneet heidän pyyntönsä. Vaikka Youssef Majed Molqi (kaappaaja, joka ampui Klinghofferin) sai yhden ryhmän pisimmistä tuomioista, tuomioistuin mainitsi lieventävänä seikkana hänen lapsuutensa olosuhteet väkivallan ympäröimänä palestiinalaispakolaisleirillä. Vuoden 1988 lehdistötilaisuudessa Algeriassa Abbas tarjosi toisenlaisen selityksen Klinghofferin kuolemalle "Ehkä hän yritti uida kotiin." Vuonna 1994 Saddam Hussein antoi Abbasille turvapaikan Irakissa. Abbas (syntynyt Syyrian pakolaisleirillä) sai uuden kotinsa Gazaan (sen jälkeen, kun hänelle myönnettiin armahdus vuonna 1996 Oslon rauhansopimusten vuonna 1993 allekirjoittamisen mukaisesti). Hänestä tuli Palestiinan kansallisneuvoston edustaja. Maanantaina 14. huhtikuuta 2003 Irakin sodan aikana Yhdysvaltain erikoisjoukot vangitsivat Abbasin Bagdadin laitamilla Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tietojen perusteella. Lokakuussa 2002 presidentti George W. Bush oli syyttänyt Irakia siitä, että se oli "tarjonnut turvasataman" Abbasille ja esitti tämän toisena perusteena sotilaalliselle toimille. (Toinenhan oli se asepiilovedätys.) Maanantaina 8. maaliskuuta 2004 Abbas, 55, kuoli "luonnollisiin syihin" (hapenpuute tai verenkiertohäiriö) ollessaan amerikkalainen vanki irakilaisvankilassa Bagdadin ulkopuolella.
ellauri213.html on line 445: 200Ke ryöstön saaliinjaosta syntynyt riita johti lapsuudenystävien lasautuxeen hengiltä. Nyt ne makaavat kylki kyljessä mumslimien luutarhassa. Lapsuudenystävät ja sukulaiset, yhdessä samalla alueella kasvaneet ihmiset, jakautuivat kahteen leiriin. Rinkebyhyn syntyi kaksi vastakkaista jengiä: Shottaz ja Kuolemanpartio (Dödspatrullen). Kummallakaan jengillä ei ole vain yhtä johtajaa, vaan heillä on useampia johtohahmoja. Tämä on hyvin pahaa lääkettä, kuten Jahve ja Allah hyvin tiesivät.
ellauri214.html on line 50: P.P.P.S. Stm Nuolikoski on kokenut kaukopartiolainen, joka on ollut keskitysleireillä mukana vauvasta asti. Omaan alaleiriin kohdistunut kiusaamiskampanja tuli yllätyksenä. – Oli todella iso mutta iloinen yllätys, että tällaista tapahtuu nimenomaan partioleirillä. Futonissa on perhepartioleiri samassa, ja juuri tätä alettiin kiusaamaan ja dissaamaan aika isosti. Suurleirillä Hämeenlinnan Evolla on yhteensä 13 500 partiolaista 20 maasta. Leiri on jaettu kuuteen alaleiriin, joihin jokaiseen kuuluu parituhatta partiolaista. Lauantaina loppuva leiri kestää viikon. Futoniin kuuluvassa perhekeskitysleirissä on mukana kaiken ikäisiä pikkuvauvoista alkaen. Jotkut muihin alaleireihin kuuluvat väittivät kateina, että perheleiri sai maastoltaan paremman leiripaikan, koska siellä täytyi päästä kulkemaan myös panssarivaunuilla.
ellauri216.html on line 732: Valamon vanhan luvun kannattajat eivät ole vanhauskoisia vaan ryssiä. Muu Suomi siirtyi Moskovan patriarkan alta länkkäreiden leiriin Konstantinopoliin joskus izenäisyysaikana. Siinä vehkeilyssä oli Rizallakin lusikkansa sopassa.
ellauri216.html on line 962: Kun Tyatiran metropoliitta Germanos vieraili ekumeenisen patriarkaatin edustajana Suomessa samana vuonna, veljestö kieltäytyi toimittamasta palveluksia uuden kalenterin mukaisesti. Seurauksena oli se, että monet pappismunkit menettivät määräajaksi oikeutensa toimia pappina ja monet luostarin johtotehtävissä olleet munkit erotettiin tehtävistään. Kirkollishallitus ryhtyi lisäksi tutkimaan keitä luostarin veljestöön kuului ja tutkimuksen seurauksena 17 suspektia munkkia karkotettiin maasta erilaisin perustein. Ajanlaskukiistaa ei saatu kuitenkaan lopullisesti ratkaistua ennen sotia ja Valamon veljestö jakautui kahteen leiriin. Ne munkit, jotka kannattivat vanhaa kalenteria, toimittivat jumalanpalveluksensa muista erillään.
ellauri220.html on line 411: Kun Venäjällä seurattiin Ukrainan kehitystä, siellä ei jäänyt huomaamatta, että demokratiaan pyrkimisestä aiheutunut sekava tilanne vaikeutti maan siirtymistä markkinatalouteen vielä enemmän kuin Venäjällä. Ukraina jäi myös kahden leirin väliin. Se pyrki vähitellen katkaisemaan poliittisia ja taloudellisia suhteita Venäjään, mutta yhteistyö lännen kanssa ei pystynyt kuitenkaan täyttämään tätä aukkoa. Tämän seurauksena Ukrainasta tuli Moldovan jälkeen Euroopan köyhin maa. Vuoden 2021 korruptiotilastoissa Ukraina oli kyllä Venäjää vähän parempi mutta muun muassa Valko-Venäjän ja Albanian jäljessä.
ellauri245.html on line 541: Terbovenin Joosepilla oli koko Norjan suurin konttori. Jooseppi veljeili Quislingin kanssa eikä totellut muita naziveljiä kuin Aatua. Joosepilla ei ollut kovin paljon alaisina saxalaisia mutta se jaxoi vittuilla norjalaisille siviileille vaikka miehitysarmeijan komentaja koitti toppuutella. Rakensi keskitysleirin Levangeriin, vainosi vähiä juutalaisia ynnä teki paljon muuta pahaa. Kun loppupeleissä ei sitten mistään tullut mitään se räjäytti izensä ilmaan viluntorjuntabunkkerissa 50 kg latingilla dynamiittia. Se oli kaikkien aikojen parhaiten ansaittu Nobelin palkinto. Quisling kidutettiin kuoliaaxi vastoin Norjan silloisia lakipykäliä (viikinkiaikaan se olis ollut varmasti a-ok). Inter arma silent leges.
ellauri246.html on line 62: Sachs alkoi seitsemäntoistavuotiaana kirjoittaa runoja, joita julkaistiin 1920- ja 1930-luvuilla lehdissä ja aikakausijulkaisuissa. Runot olivat romanttisia ja melko sovinnaisia, niille hymähdeltiin ja naurettiinkin Berliinin kirjallisuuspiireissä. Isänsä kuoltua vuonna 1930 Sachs jäi asumaan äitinsä kanssa. Hän oli yksinäinen nuori nainen ja hänen ainoan nuoruudenrakkautensa henkilöllisyys on salaperäisyyden peitossa. Miehestä tiedetään ainoastaan, ettei hän ollut juutalainen ja että hän oli vastarintaliikkeessä ja sai surmansa keskitysleirillä. Jos se oli ylipäänsä miekkonen, kenties Nelly piti salaa tytöistä.
ellauri246.html on line 64: Tajuttuaan joutuvansa kohta itsekin keskitysleirille, Sachs kääntyi hädissään kirjeenvaihtotoverinsa Selma Lagerlöfin puoleen. Tämän onnistui auttaa Sachsia ja hänen äitiään pakenemaan Saksasta käyttämällä hyväksi suhteitaan Ruotsin nazihenkiseen kuninkaalliseen perheeseen. Selma Lagerlöf kuitenkin kuoli ennen kuin he ehtivät Ruotsiin.
ellauri246.html on line 71: Sachs jatkoi yksineloaan vaatimattomassa pienessä asunnossaan, joka oli Tukholman juutalaisen seurakunnan omistuksessa. Hän kärsi masennuksesta ja koki useita hermoromahduksia. Juutalaisten joukkotuho toisessa maailmansodassa oli toistuva aihe hänen tuotannossaan. Hänen runokokoelmansa O die Schornsteine (1967) (Oh savupiiput) alkoi sitaatilla Jobin kirjasta ja kuvasi juutalaista kansaa, joka leijailee savuna keskitysleirien savupiipuista matkalla länteen vapauteen kuin Andrei, eli elämästä kuolemaan. Arabien joukkotuhosta 1967 sodassa nobelisteilla ei ollut kuin hyvää sanottavaa.
ellauri246.html on line 349: Tragedian tila - niin hän havaitsi maailmaa. Näyttää siltä, että se on sieltä kotoisin, ensimmäisen vuoden elämästä. Hän tuskin muisti heitä, mutta ensimmäisen kuukauden väestösuojissa, jonka hän vietti Maria Moisevnan, hänen äitinsä kaa, piiritetyssä kaupungissa. Onneksi oli suuria vaikeuksia, he onnistuivat evakuoimaan. Cherepovovetista tuli tilapäinen asuinpaikka. Ehkä se voidaan pitää kohtalon pilkkana, että äiti, joka tiesi saksan kielen, alkoi työskennellä kääntäjänä leirissä epäonnistuneiden saxalaisten rajamatkustajien kanssa. Hän oli siellä useita kertoja hänen kanssaan. Hän muisti, kuinka vanha mies ja sadetakki siirrettiin veneeseen. Tämä kuva löytyy myös Brodskin myöhäisistä teoksista.
ellauri247.html on line 493: Hän ei mennyt enää kalliin taiteilijan ateljeehen ja unohti pian koko asian. Puoli vuotta myöhemmin han meni erääseen taidenäyttelyyn. Seinällä oli valtava, 21 metrin pituinen Vernetin historiallinen maalaus, joka esitti Adb-el-Kaderin leirin valtausta. Sen edessä tungeksi sankka ihailijajoukko jotka hahatellen osoittivat jotain hahmoa. Paroni meni myös tarkastelemaan kuvaa.
ellauri249.html on line 229: Hruštšovin Moskovan vuosien aikana Stalin käynnisti puhdistukset. Moskovan kaupungin puoluekomitean 63 jäsenestä 45 surmattiin, koko läänin puoluekomitean 64 jäsenestä 46 surmattiin. Hruštšov avusti puoluetoverien kadottamisessa vankileirien saaristoon ja piti asiasta puheita, joissa totesi ”Ryökäleet on tuhottava. Tämä koituu miljoonien eduksi. Kätemme ei saa vapista.” Puoluekomitea asetti Moskovan kiintiöksi 35 000 kansanvihollista, joista 5 000 piti ampua heti. Stalinille hän esitti raportissaan löytäneensä 41 500 kulakkiainekseen kuulunutta, joista 8 500 oli ammuttu. Koska moni Hruštšovin alainen oli tuhottu, hän alkoi uumoilla olevansa seuraavana joukossa. Näin ei käynyt, vaan hänet lähetettiin takas Ukrainaan.
ellauri249.html on line 287: Hruštšov aloitti puheensa toteamalla, että uusi maailmansota kapitalistista leiriä vastaan ei ollut väistämätön, vaan maat voivat siirtyä sosialismiin jopa täysin rauhanomaisesti. Seuraavaksi luettiin Kiinan johtajan Maon Stalinia ylistänyt sähke ja Ranskan edustaja puhui vuolaasti Stalinin kunniasta. Kaikkia näitä seurasi sarja suosionosoituksia. Sitten alkoi Hruštšovin puheen salainen osa.
ellauri249.html on line 297: Sekä Puolassa että Unkarissa tunnettiin syvää vastenmielisyyttä Venäjän ylivaltaa ja stalinismia kohtaan. Puolassa oli torjuttu maatalouden kollektivointi, mutta muuten kommunistit noudattivat Stalinin määräyksiä. Nyt Stalinin kuoltua oikeistopuolalaiset katsoivat tilaisuutensa tulleen. Kesäkuussa 1956 sosiaalista nousua kaipaavat työläiset nousivat Poznanissa kapinaan. Puolueen johtajaksi valittiin Władysław Gomułka ja Hruštšov oli jo varma, että Puola irtautuu kansandemokratioiden leiristä. Hän kiiruhti Puolaan ja oli jo antanut neuvostoarmeijalle käskyn tulla perässä maahan. Neuvotteluilla, jotka eivät olleet kummallekaan osapuolelle kunniaksi, tilanne saatiin rauhoitettua eivätkä neuvostojoukot ehtineet Puolaan asti.
ellauri249.html on line 343: Hruštšov kuoli Moskovassa 11. syyskuuta 1971 seitsemän vuoden kotiarestin jälkeen ja haudattiin Novodevitšin hautausmaalle Moskovassa ilman valtionpäämiehelle kuuluvia kunnianosoituksia. Vaikka viranomaiset yrittivät pitää hautajaiset salassa, paikalle saapui 200 ihmistä. Puheiden pito haudalla oli kielletty, mutta siitä huolimatta Stalinin aikana vankileirille joutunut nainen piti vainajalle kiitospuheen miljoonien kohtalotoveriensa nimissä. NKP:n pää-äänenkannattaja Pravda julkaisi kuolemasta pienen ilmoituksen ilman kuvaa. Nikitan kädet oli olleet kyynärpäitä myöden veressä. Nyze oli kaljupäätä myöden mullan alla.
ellauri249.html on line 346: Hruštšovin vuoden 1956 puoluekokouksessa pitämää puhetta seurasi niin sanottu suojasää. Kulttuuripolitiikkaa on luonnehdittu: ”kaksi askelta taaxepäin ja yksi eteenpäin.” Aleksandr Solženitsynin Ivan Denisovitšin päivä sai julkaisuluvan ja Dostojevski tuli jälleen sallituksi. Ivan Denisovitšin päivää seurasi vyöry samankaltaisia leirikuvauksia, jotka kuitenkin jätettiin julkaisematta. Doston
ellauri254.html on line 697: Zinovjeville ja Kameneville järjestettiin elokuussa 1936 uusi, julkinen oikeudenkäynti, joka tunnetaan ensimmäisenä niin sanotuista Moskovan oikeudenkäynneistä. Heidän väitettiin muodostaneen Trotskin ulkomailta johtaman salaisen terroristijärjestön, joka murhasi Kirovin ja suunnitteli Stalinin sekä muiden puoluejohtajien murhia. Kaikkiaan kuudestatoista syytetystä viisi oli turvallisuuspalvelu NKVD:n agentteja, joiden valheelliset tunnustukset kävivät todistusaineistosta myös muita vastaan. Salaisessa tapaamisessa Stalin lupasi Zinovjeville ja Kameneville, että heidän sekä heidän perheidensä ja tovereidensa henki säästettäisiin, jos he tunnustaisivat oikeudessa. Zinovjev ja Kamenev tunnustivat tekaistut syytökset, mutta Stalin petti lupauksensa. Heidät tuomittiin kuolemaan 24. elokuuta ja teloitettiin seuraavana aamuna. Kamenevin vaimo (häh, siis se Leo Trotskin sisko Olga?) kuoli myöhemmin vankileirillä. Myös heidän kaksi poikaansa sekä Kamenevin veli ja tämän vaimo joutuivat teloitetuiksi.
ellauri254.html on line 1075: Nikolai Aleksejevitš Ostrovski (ven. Никола́й Алексе́евич Остро́вский, ukr. Мико́ла Олексі́йович Остро́вський, Mykola Oleksijovytš Ostrovskyi; 29. syyskuuta (J: 16. syyskuuta) 1904 Vilija, Ukraina – 22. joulukuuta 1936 Moskova) oli neuvostoliittolainen realistinen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Venäjän sisällissotaa ja Neuvostoliiton syntyaikoja kuvaava Kuinka teräs karaistui (ven. Как закалялась сталь, 1934). Teos perustui kirjailijan omiin kokemuksiin. Että tällänenkin ukrainalainen, ei taitaisi mennä enää Kievissä kaupaxi. Mullon tää nyt, löytyi kirjaston poistohyllystä SKP:n 40-vuotishistoriikin vierestä. Historiikissa mainittiin Mary Moorhouse Pekkala, uusseelantilainen neljännesmaori, merkittävä naishenkilö sisällissodan karmeiden jälkipyykkien pesussa. Se käytti koko miljoonaomaisuutensa parantamaan keskitysleirivankien oloa, ja joutui sitten vanhana katkeroituneena kansaneläkeläisenä pyytämään SKP:ltä vippejä. Semmosia ne kommunistit ovat, kiittämättömiä. Ja antisemiittejä. Tämä pätkä on Ostrovskin kirjasta:
ellauri256.html on line 86: Yöllä he nukkuivat teltoissa, sytyttivät tulet leirin ympärillä. Ja aamulla he jatkoivat nälkäisinä ja vihaisina. Heitä oli monia: kuka voi laskea Jaakobin hiekan ja Israelin joukon? Ja jokainen toi mukanaan karjansa, vaimonsa ja lapsensa. Oli kuuma ja pelottava. Ja päivällä se oli kauheampaa kuin yöllä, koska päivällä oli valoa sillä kultaisella ja tasaisella valolla, joka muuttumattomuudessaan on pimeämpi kuin yön pimeys.
ellauri256.html on line 143: Ja Israelin leiri ei hiipinyt pidemmälle maitoa ja hunajaa vuotavaan maahan, vaan muuttui. Ja erämaan eläimet ryömivät hänen perässään, ja aika tuli.
ellauri256.html on line 147: Ja tapahtui kymmenentenä päivänä, ja katso, nainen tuli ulos teltasta ja kulki alasti leirin läpi. Israel ryömi hänen perässään hiekalla ja suuteli hänen jalanjälkiä. Ja nainen sanoi: "Hajottakaa Jumalasi alttarit ja rakentakaa uhrikukkuloita Baal Pegorille, sillä hän on tosi Jumala." Ja Israel tuhosi Jumalansa alttarit ja rakensi uhrikukkuloita Pegorille Baalille. Ja nainen meni seurakunnan majaan, mutta majan sisäänkäynnin edessä makasi Pinehas, Eleasarin poika. Ja nainen ei uskaltanut mennä tabernaakkeliin, vaan sanoi: "Miksi makaat täällä, niinkuin erämaan koira? Tule luokseni telttasi ja makaa minun kanssani." Ja hän sanoi: "Lyö tuota miestä!" Ja Simri, Salun poika, Simeonin sukukunnan pää, tuli ulos ja potki Piinehasta jalallaan. Ja nainen meni telttaan. Ja Simri, Salun poika, seurasi häntä. Ja se oli illalla. Ja katso, Piinehas, Eleasarin poika, nousi ja meni telttaan makaamaan naisen kanssa. Ja Israel näki, että Piinehas oli tulossa, ja erosi hänen edessään. Ja Piinehas meni telttaan, ja hänen kädessään oli keihäs. Ja katso, nainen makasi alasti vuoteella, ja hänen päällänsä oli Zimri, Salun poika, alasti. Ja Piinehas, Eleasarin poika, löi häntä keihällä ristiluuhun ja lävisti hänen kohtunsa ja naisen kohtuun, ja keihäs lävisti sohvaan. Silloin Piinehas kaatoi teltan ja näki Israelin naisen ja Simrin, Salan pojan alasti ja naulattuna vuoteeseen, ja ulvoi ja itki. Ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, ylimmäinen pappi, meni ja meni makaamaan seurakuntamajan ovelle. Ja Israel näki naisen ja Simrin, Salan pojan, alasti ja naulattuna vuoteeseen, ja itki ja valitti. Ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, ylimmäinen pappi, meni ja meni makaamaan seurakuntamajan ovelle. Ja Israel näki naisen ja Simrin, Salan pojan, alasti ja naulattuna vuoteeseen, ja itki ja valitti. Ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, ylimmäinen pappi, meni ja meni makaamaan seurakuntamajan ovelle.
ellauri256.html on line 153: Ja Israel meni demonisen Mooseksen luo ja sanoi hänelle: "Kuka ruokkii meille lihaa ja antaa meille vettä juotavaksi? meidät tähän erämaahan, kuollaksemme täällä meidän ja karjamme puolesta? Mutta sinä et tuonut meitä maahan? joka virtaa maitoa ja hunajaa. Emme mene, ei, emme mene." Ja vastauksena Mooses, puhuen Jumalan kanssa, taisteli lavalla, hänen suustaan löi vaahtoa ja kiroili käsittämättömiä sanoja. Ja ylimmäinen pappi Aaron nousi ja sanoi Leevin heimon pojille: "Vedä miekkasi ulos ja menkää leirin läpi." Ja Leevin heimon pojat vetivät miekkoja ja kulkivat leirin läpi, ja kaikki, jotka seisoivat tiellä, tapettiin.
ellauri256.html on line 195: Juutalaiset leiriytyivät Berkemann-sandaaleihinsa Shittimiin, Moabin tasangolle, Jordan-joen rannalle. Pahan profeetta Bileamin (kz. albumia 172) neuvosta Mooabin ja Midianin putridit tyttäret suostuttelivat juutalaiset tekemään syntiä heidän kanssaan ja johtivat heidät siten palvomaan jumalaansa Baalia, joka tunnetaan toisellakin nimellä, El Peorin nimellä. Kuitenkin ennen kuin he pystyivät tekemään niin, Zimri bin Salu, yksi Simeon -heimon johtajista, 6 lähestyi väkijoukkoa yhdessä Cozbi Zurin tyttären kanssa, joka oli yksi viidestä midianilaiskuninkaasta. Kun kaikki katsoivat, hän astui telttaan ja oli räikeästi sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan. Nähdessään tämän kapinallisen käytöksen Phinehas tarttui keihään, astui telttaan ja puukotti heitä molempia genitaaleihin, kun he olivat keskellä toimintaa. Tämä teko sai hyppykupan loppumaan rutosti.
ellauri257.html on line 103: Päähenkilö Taras Bulba on itse vanha kasakka, jo monet taistelut kokenut veijari. Hän haluaa opettaa myös kaksi poikaansa oikeiden kasakoiden elämään. Taras vie poikansa Ostapin ja Andrein Dneprin varrella olevaan Setsiin, kasakoiden leirikaupunkiin. Pian Taras Bulba huomaa, että kasakoilla ei ole suunnitteilla mitään isompaa taistelua, jossa hänen poikansa voisivat näyttää taitonsa. Niinpä hän manipuloi, ohjaa ja muokkaa Setsin kasakoiden mielialoja taitavasti päästäkseen tavoitteisiinsa.
ellauri262.html on line 637: Autossa Marge, Ned ja Lovejoy yrittävät palauttaa Bartin mieleen kuvaa protestanttisuudesta ainoa oikeana uskontomuotona. He onnistuvat jotenkuten, mutta kotona Lisa kertoo tukevansa Bartia; hänen mielestään jokainen saa valita uskontonsa itse, aivan kuten hän aikoinaan valitsi buddhalaisuuden (mikä naurattaa isä Seania). Ennen tätä hän oli kuullut Margen vievän Bartin protestanttinuorien leirille, mistä hän kertoo Homerille ja Seanille. He lähtevät perään yrittääkseen pysäyttää Margen aikeen, mutta eivät ehdi. Festivaaleilla Bart on hämillään hänestä johtuvasta riidasta, ja alkaa kertoa oman mielipiteensä siitä, että on tyhmää kun kristillinen kirkko on jakautunut niin moneen osaan. Kaikki osapuolet kuuntelevat Bartia ja yrittävät lopulta päästä yhteistyösopimukseen. Tämän jälkeen jakso hyppää 1 000 vuotta tulevaisuuteen, jossa ilmoitetaan maailmantuhosta kahden uskonnon välisen sodan takia. Holy Guest Starin osan ääninäyttelijä on Liam Neeson. Rangaistuxexi Liamin vaimo kuoli laskettelurinteeseen 2009. Ei olis kannattanut.
ellauri263.html on line 434: Sen jälkeen kansa lähti liikkeelle Haserotista ja leiriytyi Paaranin erämaahan. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: "Lähetä miehiä vakoilemaan Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisille; lähettäkää mies kustakin isien sukukunnasta, ainoastaan niitä, jotka ovat ruhtinaita heidän keskuudessaan". Niin Mooses lähetti heidät Paaranin erämaasta Herran käskyn mukaan; kaikki ne miehet olivat israelilaisten päämiehiä. Ja nämä olivat heidän nimensä: Ruubenin sukukunnasta Sammua, Saakurin poika, Simeonin sukukunnasta Safak, Huoran poika, Juudan sukukunnasta Kaaleb, Gefundenes Fressen, Isaskarin sukukunnasta Jigal, Joosefin poika, Efraimin sukukunnasta Hoosea, Nuunin poika, Benjaminin sukukunnasta Palti, Rafun poika, Sebulonin sukukunnasta Gaddiel, Sodin poika, Manassen sukukunnasta Joosefin sukukuntaa Sladdi, Suden pentu, Daanin sukukunnasta Ammuel, Gevalian poika, Asserin sukukunnasta Eero, Miikaelin poika, Naftalin sukukunnasta Nabbi, Vofs Vofsin poika, Gaadin sukukunnasta Genuel, Makin poika. Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti maata vakoilemaan. Mutta Mooses kutsui Hooseaa, Nuunin poikaa jostain syystä Joosuaksi. (Sama kaveri joka sittemmin kasas esinahkoja. Jee-suxenkin nimi oli oikeasti Joosua.)
ellauri266.html on line 398: Arkeologi Cornélius kaivaa muinaista ihmiskaupunkia. Tiedostamaton laboratoriohenkilö toistaa rodun muistista tapahtumia, jotka johtivat ihmissivilisaation kaatumiseen: ihmiset kesyttivät apinoita ja käyttivät niitä lopulta palvelijoina. Kun apinat oppivat puhumaan, aivolaiskuus valtasi ihmiset. Apinat valtasivat vähitellen ihmisten kodit ja ajoivat ihmiset leireille kaupunkien ulkopuolelle. Lopullisessa muistissa apinat hyökkäsivät viimeisen ihmisleirin kimppuun kantaen vain ruoskoja.
ellauri266.html on line 419: Historiallisesti olosuhteet olivat paljon huonommat. Todellinen vanhempi liittoutuneiden upseeri komentosillalla oli brittiläinen everstiluutnantti Philip Toosey. BBC Timewatch -ohjelmassa leirillä ollut entinen vanki toteaa, että on epätodennäköistä, että kuvitteellisen Nicholsonin kaltainen mies olisi voinut nousta everstiluutnanttiarvoon; ja jos hän olisi, muut isänmaallisemmat vangit olisivat "hiljaisesti poistaneet" hänet. Julie Summers kirjassaan The Colonel of Tamarkan terottaa, että Pierre Boulle, joka oli ollut sotavankina Thaimaassa, loi kuvitteellisen Nicholson-hahmon yhdistelmäksi hänen muistojaan yhteistyöhaluisista *ranskalaisista* upseereista. Toisin kuin kuvitteellinen Nicholson, Toosey ei ollut japanilaisten yhteistyökumppani. Toosey itse asiassa viivytti sillan rakentamista estämällä. Siinä missä Nicholson ei hyväksy sabotaasitoimia ja muita tahallisia yrityksiä viivyttää edistystä, Toosey rohkaisi tätä: termiittejä kerättiin suuria määriä syömään puurakenteita, ja betoni sekoitettiin pahasti.
ellauri266.html on line 423: Elokuva Kwai-joen ylittävä siltä kuvattiin Sri Lankassa (silloin nimeltään Ceylon), ja elokuvan kuvaamista varten pystytettiin puinen feikki silta Kelani-joen yli Kitulgalassa, Sri Lankassa (silloin nimeltään Ceylon). Elokuva oli suhteellisen uskollinen romaanille kahta suurta poikkeusta lukuun ottamatta. Shearsista, joka on brittiläinen kommandoupseeri, kuten Warden romaanissa, tuli *amerikkalainen* merimies, joka pakenee sotavankileiriltä. Myöskään romaanissa siltaa ei tuhota: juna syöksyy jokeen Wardenin asettamasta toissijaisesta panoksesta, mutta Nicholson (joka ei koskaan tajua "mitä olen tehnyt? Olen *ranskis*!") ei putoa männän päälle, ja silta kärsii vain pieniä vaurioita. Boulle kuitenkin nautti elokuvaversiosta, vaikka hän oli eri mieltä sen huipennuksesta.
ellauri269.html on line 124: 31 Niin tuli tuuli Herralta ja ajoi peltokanat merestä, ja hajoitti ne leiriin, täältäpäin päiväkunnan matkan, ja sieltäpäin päiväkunnan matkan leirin ympärille, liki kahta kyynärää korkialle maan päälle. 32 Niin nousi kansa koko sinä päivänä, ja koko sinä yönä, ja koko toisena päivänä, ja kokosi peltokanoja, ja se, joka vähimmän kokosi, hän kokosi kymmenen homeria, ja he leivittivät ne kohta ympäri leiriä. 33 Koska liha oli vielä heidän hammastensa välillä, ja ennenkuin se tuli kuluneeksi, julmistui Herran viha kansan päälle, ja Herra löi heitä vizauxella, 34 Josta se paikka kutsutaan Himohaudaksi (Kibrot-Hattaava); sillä siihen on haudattu himoitseva kansa. 35 Ja kansa matkusti Himohaudoilta Hatserotiin ja pysähtyi Hatserotissa.
ellauri269.html on line 133: 9 Ja Herran viha julmistui heidän päällensä, ja hän meni pois. 10 Niin myös pilvi meni pois majan päältä. Ja katso, niin Mirja tuli kohta spitaliin niinkuin lumi: niin Aaro käänsi itsensä Mirjaa päin, ja katso, hänkin oli pian spitalissa. 11 Sanoi siis Aaron Mosekselle: Ah minun herrani! älä pane tätä syntiä meidän päällemme: sillä me olemme tyhmästi tehneet, ja me olemme syntiä tehneet. 12 Ettei tämä nyt tulisi niinkuin kuollut, jonka puoli lihaa on kulunut lähteissänsä äitinsä kohdusta. 13 Niin Moses huusi Herralle ja sanoi: Ah Jumala, paranna häntä! 14 Ja Herra sanoi Mosekselle: jos hänen isänsä olis hänen kasvoillensa sylkenyt, eikö hänen olisi pitänyt häpeemän seitsemän päivää? Anna sulkea hänen seitsemäksi päiväksi leiristä ulos, ja sitte hän jälleen otettakaan sisälle. 15 Niin MirJam suljettiin seitsemäksi päiväksi leiristä, ja ei kansa matkustanut, ennenkuin MirJam otettiin takaisin. 16 (H13:1) Ja sitte kansa matkusti Hatserotista ja sioitti itsensä Paranin korpeen. Aarolle ei käynyt tietystikään kuinkaan.
ellauri269.html on line 384: Tuomioja karkasi viemäristä, jäi kiinni ja heitettiin länkkäreiden keskitysleirille Guantanamoon, karkasi sieltäkin, kuoli ja haudattiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista ja piileskelee nyt varmaan Isixen hoteissa pakolaisleirillä Syyriassa. Musta portaali on taas avattu, huhutaan. Ehkä susta. Kumpi hevonen on parempi, Steadfast vaiko Invincible? Vaiko ruunaseniori Trueheart? Ei Polle on paras, se on maailman monin poni. Governess tunnustelee 11-vuotiaan puista pikku harjoitusmiekkaa ja toteaa: oikea pikkumies! Et tarvi enää governessia vaan jotain liukkaampaa. Arttu leikkii mielikuvitusleikkiä: Örkki ei polvistu ja suo rispektiä. Off with his head! Off with his hoodie, to start with.
ellauri269.html on line 406: Yöllä Arttu ehdottaa Jainalle pikku seikkailua. Minkäläistä? Trust me! Luotathan! Hizi montakohan damselia on joutunut distressiin tuosta suosituksesta! Käydään kurkkimassa mamuleiriä!
ellauri269.html on line 408: Nää keskitysleirit ovat paras paikka örkeille, notmiille joita blondit waspit mezästävät luppoaikoina. Joku niistä tappoi epähuomiossa Jainan veljen Därekin. Isengaardin eipäskun Isis-leirin pikku örkkiperhe näyttää surkealta. Pitäiskö ne päästää pois KZ leiristä? Höh! Älä tuhlaa niihin sääliä!
ellauri269.html on line 690: Vankileirien saaristo
ellauri270.html on line 108: Kwai-joen silta. 1957 | Ikäraja: 13+ | 2 t 41 min | Draamat. Eeppinen tarina sijoittuu 2. maailmansodan aikaiseen japanilaiseen vankileiriin, jossa brittivankien pitää rakentaa silta leirin mielialan vahvistamiseksi. Pääosissa: William Holden, Alec Guinness, Jack Nicholson, Hannu Salama. Julkaisupäivämäärä 13.09.2015 19.15
ellauri270.html on line 112: Tarinan ensimmäiset käänteet ovat kirjallisia. Elokuvan ensimmäinen esikuva on sotavankina viruneen John Coastin vankileirin elämää ja pakkotyötä kuvannut kirja Kuoleman rautatie, joka ilmestyi vuonna 1946. Sen pohjalta ranskalainen Pierre Boulle kirjoitti vuonna 1952 ilmestyneen, fiktiivisen romaanin. Viisi vuotta myöhemmin David Lean ohjasi Boullen romaaniin perustuvan menestyselokuvan, joka jäi maailman kollektiiviseen muistiin. Elokuva ei kuitenkaan ole Kwai–jokea nähnytkään. Itse asiassa sen nimistä jokea ei ole olemassakaan.
ellauri270.html on line 131: Kwai-jokifiktion yhtymäkohta todellisiin historian tapahtumiin liittyy niin sanottuun F-sotavankiryhmään. Vuoden 1943 huhtikuussa 7 032:sta australialaisesta ja englantilaisesta koostuvan ryhmän vangeille ilmoitettiin, että heidät passitetaan ”lomaleirille” pois ahtaasta Singaporesta. Suljetuissa tavaravaunuissa 4-5 päivän ajan tehdyn matkan jälkeen vangit huomasivat, että heidät oli tuotu ratatyömaan Siamin puoleiseen päähän.
ellauri270.html on line 139: Kwai-joen sillasta tehdyn fiktion ytimessä on periksiantamattoman ja periaatteellisen yläluokkaisen britin eversti Nicholsonin ja vankileirin japanilaisen komentajan eversi Saiton henkinen taistelu johtajuudesta. Elokuvassa hahmoja esittävät Alec Guiness ja S.I. Hayakawa.
ellauri270.html on line 148: Realismin särmien hionnassa pitemmälle meni kuitenkin Kwai-joen sillan tunnussävelmän suomeksi sanoittanut Reino "Repe" Helismaa, joka kuvasi leiritilannetta lähes teddykarhujen huviretken tapaan:
ellauri270.html on line 149: Laulu näin reipas jälleen soi, virta ei meitä voittaa voi. Päivä kun päättyy, jäädä saa silta, askel leiriin nyt vie. Pakko ei meitä työhön saa, kahle se meitä naurattaa. Elokuvan laaja suosio perustuu pitkälti sen epävireisesti vihellettävään tunnussävelmään.
ellauri270.html on line 159: F-ryhmän leiri oli siltojen välittömässä läheisyydessä ja japanilaisen ilmatorjuntapatterin kupeessa. Pommituksessa marraskuussa 1944 tuhoutui kaksi vankien asumusta. Samalla kuoli 19 ja haavoittui 68 vankia. Helmikuussa 1945 molemmat sillat saivat osumia, ja yksi kaarisillan kaari romahti.
ellauri270.html on line 180: Vuoden 1943 alussa joukko brittiläisiä sotavankeja, everstiluutnantti Jack Nicholsonin (Dwight Dogcollar) johtama, saapuu japanilaiselle vankileirille Thaimaahan eli Ceyloniin. Yhdysvaltain laivaston komentaja Shears kertoo kauhistuttavista olosuhteista. Nicholson kieltää kaikki pakoyritykset, koska päämaja käski heidät antautumaan, ja pakenemista voidaan pitää käskyjen uhmaamisena. Myös tiheä ympäröivä viidakko tekee paeta lähes mahdottomaksi.
ellauri270.html on line 182: Eversti Saito, leirin komentaja (S.I. Hayakawa) kertoo uusille vangeille, että he kaikki, jopa upseerit, työskentelevät rautatiesillan rakentamisessa Kwai-joen yli , joka yhdistää Bangkokin ja Rangoonin.
ellauri270.html on line 191: Hayakawa ja elevantti John Tantor perustivat poliittisen lobbausjärjestön US English, jonka tehtävänä on tehdä englannista Yhdysvaltojen virallinen kieli. Hayakawa, joka asui Chicagossa Kanadan kansalaisena toisen maailmansodan aikana ja jota ei siten ollut vangittuina, väitti että japanilaisten amerikkalaisten internointi oli hyödyllistä ja että japanilaisille amerikkalaisille ei pitäisi maksaa "velvoitteidensa täyttämisestä" noudatettuaan keskitysleirien toimeenpanomääräystä 9066. "Loppujen lopuksi varastoimme heidät reilusti."
ellauri271.html on line 142: Romaanissa lääkäri ja runoilija Juri Živago muuttaa perheineen Moskovasta maaseudulle toivoen löytävänsä sieltä ruokaa ja työtä itselleen. Elämä Jurjatinin pikkukaupungissa ei kuitenkaan onnistu, tohtorista tulee kurkkutikun sijasta yhteiskunnallisen taustansa vuoksi silmätikku. Hän siirtyy taas, nyt maaseudulle Varykinoon. Yksilön kyvyttömyys määrätä elämästään huipentuu, kun punapartisaanit pakottavat Živagon metsäleiriin joukkoihinsa ja eroamaan perheestään. Vaimo ja lapset palaavat Moskovaan ja karkotetaan Neuvostoliitosta. Tohtori ei näe heitä enää koskaan.
ellauri271.html on line 168: Näin tapahtui lopulta myös Boris Pasternakille. Häntä pyrittiin kontrolloimaan vangitsemalla puoliso Olga Ivinskaja, ja vuonna 1958 hänet pakotettiin luopumaan Nobelin kirjallisuuspalkinnosta. Pasternak häväistiin parjauskampanjassa, jossa Tohtori Živago esitettiin roskateoksena. Mitä se saattaa ollakin, ainakin leffasta päätellen. Tietäisin jos jaxaisin lukea. Samalla Pasternakilta evättiin kirjailijaliiton jäsenyys, mikä rangaistus saattoi johtaa jopa vankileirituomioon, kuten Josif Brodskille kävi muutamaa vuotta myöhemmin. Asiallista selvitystä siitä, missä Pasternak tarkkaan ottaen oli väärässä, ei missään vaiheessa tehty. Ehkä maan kaivaminen äiti Venäjän pepun alta ja sillä tämän hirveän yxinapaisen kapitalistimaailman kätilöinti oli se.
ellauri275.html on line 89: Isä Christopher Zuggerin mukaan yhdeksän serviittilähetyssaarnaajaa Konstantinopolista, eksarkki Shio Batmanishvilin johdolla, tuli Gruusian demokraattiseen tasavaltaan vakiinnuttamaan siellä pysyvästi Bysantin riitin vanhalla Gruusian kielellä, ja vuoteen 1929 mennessä heidän uskollistensa määrä oli kasvanut 8 000:een. Traagisesti heidän tehtävänsä päättyi, kun Neuvostoliiton salainen poliisi pidätti Exarch Shion ja hänen papit vuonna 1928, vangitsivat heidät Gulagiin Solovkin vankileirille ja murhasivat heidät myöhemmin Josif Stalinin NKVD:n toimesta Sandarmokhissa vuonna 1937.
ellauri275.html on line 123: Sanomalehdessä "Iveria" Ilja Chavchavadze kuvasi suurella myötätunnolla Irlannin kansan taistelua Englannin orjuuttajia vastaan, Balkanin niemimaan kansojen vapautustaistelua, ennusti valoisaa tulevaisuutta Kiinan ja Intian suurille kansoille. Ikään kuin Ilja Chavchavadzen ihanat sanat olisi kirjoitettu tänään, paljastaen sodanlietsojat lännen imperialististen maiden leiristä: ”Minne katsotkaan, joukkoja muodostuu yksiköiden perään. Kaikella voimallaan joukot lisääntyvät, valmistavat aseita, tykkejä ja ruutia, ja samalla he vannovat, että he eivät ajattele rauhaa lukuun ottamatta mitään.
ellauri275.html on line 588: Ensimmäisen presidentin KJ Ståhlbergin valizi 1919 lahtarien eduskunta. Mannerheimin leirissä oltiin katkeria. Erityisen hapan oli upseeristo.
ellauri278.html on line 318: Vanhasta venäläisestä kat, katun (leirintäpaikka, leiri, leiri).
ellauri278.html on line 352: Teloitukset kestivät huhtikuun alusta toukokuun puoliväliin 1940 osana leirien "purkamisoperaatiota". KGB: n puheenjohtajan A. N. Shelepinin muistiinpanossa (1959) ilmoitettujen tietojen mukaan ammuttiin yhteensä 21 857 ihmistä, joista 4 421 ihmistä ammuttiin Katynissa, 3 820 henkilöä Harkovassa, 6 311 henkilöä Kalininissa ja 7 305 henkilöä leireissä ja vankiloissa Länsi-Ukrainassa ja Länsi-Valko-Venäjällä.
ellauri278.html on line 354: Teloitettujen joukossa oli sekä uraupseereja (mukaan lukien kapteeni Jakub Wajda, joka teloitettiin Harkovissa, kuuluisan elokuvaohjaajan Andrzej Wajdan isä ), että sodan ajan upseereja - mobilisoituja lakimiehiä, toimittajia, insinöörejä, opettajia, lääkäreitä jne. mukaan lukien yliopiston professorit, joita oli Kozelskyn leirissä, tosin vain vaivaiset 20 henkilöä. Julkkiximpia teloitusten uhreja olivat Katynissa teloitettu naislentäjä Yanina Levandowska ja Kharkovissa teloitetut kenraalit Stanislav Haller, Budyonnyn voittaja vuonna 1920, Brestin jyräyxen puolustuspäällikkö Konstantin Plisovsky ja joku puolustuspäällikkö. On huomionarvoista, että Lvovin varuskunta antautui puna-armeijalle vapaan ulkomaanmatkan ehdolla.
ellauri279.html on line 71: Löydät lisää ja parempiakin kirjailijoita kirjallisuuden teemasivulta. Hänet tunnetaan erityisesti Neuvostoliiton ojennustyöleirijärjestelmästä kertovista teoksistaan, joihin kuuluvat muiden muassa Ivan Denisovitšin päivä (1962), Syöpäosasto (1968), Ensimmäinen piiri ja Vankileirien saaristo (1973–1976). Hänen kuollessaan maailmassa oli myyty yli 30 miljoonaa hänen kirjoittamaansa kirjaa. Niitä oli käännetty noin 40 eri kielelle. Se on paljon nobelistixi. Jääprinsessan huudeilla. Solženitsynille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1970. Jonka se otti vastaan 1974 saatuaan lemput Neuvostolasta.
ellauri279.html on line 81: Aleksandr Isajevitš Solženitsyn (ven. Алекса́ндр Иса́евич Солжени́цын; 11. joulukuuta 1918 Kislovodsk – 3. elokuuta 2008 Moskova) oli venäläinen kirjailija ja historioitsija. Erityisesti hänet tunnetaan Neuvostoliiton ojennustyöleirijärjestelmästä kertovista teoksistaan, joihin kuuluvat muiden muassa Ivan Denisovitšin päivä (1962), Syöpäosasto (1968), Ensimmäinen piiri ja Vankileirien saaristo (1973–1976).
ellauri279.html on line 178: Millaisen koetuksen he asettivat veljelleni? Se on noloa ja pelottavaa. Veljeäni kutsuttiin lehdessä tiedottajaksi. Valehtele! Pavel taisteli aina avoimesti. Miksi häntä loukataan? Onko perheemme kärsinyt pientä surua? Ketä kiusataan? Kaksi veljestäni tapettiin. Kolmas, Roman, tuli vammaisten eturintamassa, kuoli nuorena. Minua paneteltiin sodan aikana kansan vihollisena. Hän vietti leirillä kymmenen vuotta. Ja sitten he kuntoutuivat. Ja nyt panettelu Pavlikille. Kuinka kestää tämä kaikki? He tuomitsivat minut kidutuksiin pahemmin kuin leireillä. On hyvä, että äitini ei nähnyt näinä päivinä... Kirjoitan, mutta kyyneleet tukehtuvat. Joten näyttää siltä, että Pashka on jälleen puolustuskyvytön tiellä.... "Ogonyok" Korotichin toimittaja radioasemalla "Freedom" sanoi, että veljeni on paskiainen, mikä tarkoittaa äitiäni... Juri Izrailevich Alperovitš-Družnikov työskenteli perheeseemme, joi teetä äitini, joka tunsi myötätuntoa meitä kaikkia kohtaan, ja sitten hän julkaisi Lontoossa inhottavan kirjan - joukon niin inhottavia valheita ja panettelua, että sen lukemisen jälkeen sain toisen sydänkohtauksen. Myös Z. A. Kabina sairastui, hän yritti haastaa tekijän kanteen kansainvälisessä tuomioistuimessa, mutta missä hän on - Alperovich asuu Texasissa ja nauraa - yritä saada hänet, opettajan eläke ei riitä. Lukuja tämän kirjoittajan kirjasta "Pavlik Morozovin taivaaseenastuminen" levittivät monet sanomalehdet ja aikakauslehdet, kukaan ei ota protestejani huomioon, kukaan ei tarvitse totuutta veljestäni... Näyttää siltä, että minulla on vain yksi asia tästä vasemmalle - kastella itseni bensiinillä, ja siinä se!
ellauri279.html on line 219: Neuvostoliitossa tukahdutettiin vuosina 1945-1947 ilmeinen antisemitismi. Miksi? Ensinnäkin siksi, että Stalinia pidettiin juutalaisten pelastajana, miehenä, joka voitti Hitlerin ja oli vapauttanut Itä-Euroopan keskitysleirit natseilta. Lisäksi Stalin tarvitsi noina vuosina juutalaisia propagandatarkoituksiin. Toiseksi monet vanhoista bolshevikeista olivat juutalaisia, Leon Trotski, Lev Kamenev, Gregori Zinovjev, Lazar Kaganovitš, Maksim Litvinov, Jakov Sverdlov, Polina Zhemchuzhina (Molotovin vaimo) jne. Juutalaisia kommunisteja, kuten legendaarinen Chekan perustaja, Felix Dzerzhinsky ja hänen seuraajansa Abram Slutski, Sergei Shpigelglas ja Genrikh Yagoda olivat johtaneet bolshevikkien ja myöhemmin neuvostovaltion tiedustelu- ja turvallisuuselimiä. Ja kulttuurielimissä, puolueessa, oli edelleen paljon juutalaisia kaadereita, alana tiedustelupalvelut ja turvallisuuslaitteet. Kolmanneksi Stalin oli alun perin tukenut juutalaisen Israelin valtion luomista.
ellauri279.html on line 265: Mutta hei, helevetti! Eihän siinä ollutkaan enää mikään pelottava despootti, sielujen insinööri ja kommunismin yliarkkitehti, ei mikään agitaattori ja miljoonien ihmisten murhaaja ja pienten kihojen verinen vainooja. Ei mikään kulakkien surma, nepmannien pyöveli, viljan pakko-ottaja, porvareiden leiri-isonen ja tunnoton antisemiitti ja konspiraattori. Nyet, nyt vanha Josip oli vain sairas ukkeli, kelmeän värinen. rokonarpinen. Jalat oli laihat puikot, vaikka nilkat oli turvoksissa. Reidet oli kuihtuneet voimattomiksi, tissit roikkuvat, kylkiluut ponkottivat ja veltto maha oli pullollaan suolikaasua (touché). Ilme oli väsynyt, lopen tympääntynyt. Vain viikset oli vielä tuuheat ja kulmakarvat synkeät.
ellauri279.html on line 313: Solženitsyn taisteli puna-armeijassa toisessa maailmansodassa. Hän yleni kapteeniksi, ennen kuin hänet pidätettiin helmikuussa 1945 syytettynä neuvostovastaisesta agitaatiosta ja neuvostovastaisen järjestön perustamisen yrityksestä Wormdittissa Itä-Preussissa (nykyisin Orneta Puolassa). Solženitsyniä vastaan esitetty todiste oli hänen "koulutoverilleen" lähettämä kirje, jossa hän käytti viranomaisten mukaan Stalinista epäkunnioittavaa nimitystä ”viiksimies”. Solženitsyn joutui kahdeksaksi vuodeksi työleirille. Eli siis helmikuussa 1945 palvellessaan Itä-Preussissa SMERSH pidätti Solzhenitsynin, koska hän oli kirjoittanut halventavia kommentteja yksityisissä kirjeissä ystävälleen Nikolai Vitkevichille sodan johtamisesta haukkuen Joseph Stalinia, jota hän kutsui nimillä "Khozyain" ("pomo") ja "Balabos" (jiddišin renderointi heprealaisesta baal ha-bayitista "talon mestari"). Tosin hän keskusteli myös saman ystävän kanssa uuden organisaation tarpeesta Neuvostoliiton hallinnon tilalle. Tämän nojalla Solzhenitsyniä syytettiin "Neuvostoliiton vastaisesta propagandasta" Neuvostoliiton rikoslain 58 artiklan 10 kohdan nojalla ja "vihamielisen järjestön perustamisesta" 11 kohdan nojalla. Alexei vankikavereideen ei edes iloinnut kun muut hurrasivat sodan päättymistä Venäjälle suotuisissa merkeissä.
ellauri279.html on line 318: Rangaistuksen aluksi Solženitsyn oli kahdessa vankilassa Moskovassa. Sitten hänet siirrettiin lähiseudulle ojennustyöleirille, jossa hän kuljetti puutavaraa, ja seuraavaksi toiselle, jota kutsuttiin ”Uudeksi Jerusalemiksi”, jossa hän kaivoi savea. Sieltä hänet vietiin Kazakhstaniin leirille, jota kutsuttiin ”Galogan portiksi”, jossa lapioitiin potaskaa. Eli siis vuonna 1950 Solzhenitsyn lähetettiin poliittisten vankien "erityisleiriin" Ekbatanin kaupunkiin Kazakstaniin. Siellä hän työskenteli kaivosmiehenä, muurarina ja valimon työnjohtajana. Hänen kokemuksensa Ekibastuzissa muodostivat perustan kirjalle Yksi päivä Ivan Denisovichin elämässä.Hän koki moraalisen ja henkisen murtumisen yrittäessään vältellä vartijan vaatimuksia raportoida vankitovereistaan. Hän ei antanut tietoja. Hän viittasi noihin yhdeksään kuukauteen Galogan portissa elämänsä alhaisimpina aikoina. Tulipahan sentään tehtyä rehellistä työtä edes sekin aika.
ellauri279.html on line 320: Solženitsynin oltua vankina useissa muissa laitoksissa hänet siirrettiin heinäkuussa 1947 Moskovan ulkopuolelle erikoisvankilaan ”Numero kuusitoista”. Tämä oli niin sanottu šaraška, laitos jonne joutuivat korkeasti koulutetut vangit, tiedemiehet, joiden pakkotyöhön kuului pitkälle viety tieteellinen tutkimus. Hänet sijoitettiin sinne matemaattisen lahjakkuutensa takia, jonka ansiosta hän arveli pelastuneensa. Päivisin Solženitsyn työskenteli elektronisen äänentunnistusprojektin parissa, jonka eräs sovellus oli viestien koodaus. Vapaa-aikanaan hän alkoi kirjoittaa itsekseen runoja, luonnostelmia ja kirjojen hahmotelmia. Kokemukset ”Numero kuudessatoista” olivat perusta romaanille Ensimmäinen piiri, joka julkaistiin Neuvostoliitossa vuonna 1968. Solženitsynillä oli taipumusta suorasanaisuuteen, ja se koitui hänen kohtalokseen. Hänen pilkattuaan laitoksen johtajaeverstin tieteellistä työtä ja piirettyä siitä ruman vaikka hauskan pilakuvan hänet karkotettiin kolmeksi vuodeksi kauas Kazakstaniin ojennustyöleirille nimeltä Ekibastuz. Sieltä tuli kimmoke romaanille Ivan Denisovitšin päivä, joka on kuvaus työleirin elämästä.
ellauri279.html on line 324: Karkotuksen jälkeen Solženitsynin onnistui hiljakseen hankkiutua takaisin Moskovaan ja päästä lopulta Lev Kopelevin ansiosta kosketuksiin kirjallisten piirien, erityisesti Novyi mir -kirjallisuuslehteä päätoimittaneen rintamarunoilija Aleksandr Tvardovskin kanssa. Tvardovski oli kiltti maalaismies ja ihanteellinen kommunisti, joka kaikesta sydämestään tuki Nikita Hruštšovin uudistuslinjaa uskoessaan auttavansa uudistuksia julkaisemalla Solženitsynin ensimmäisen leiriaiheisen kertomuksen Ivan Denisovitšin päivä. Julkaisuluvan antoi itse Hruštšov. 1960-luvun alussa ja erityisesti 22. puoluekokouksen jälkeen jatkuva Stalin-kritiikki tulkittiin olojen vapautumiseksi, ja Ivan Denisovitšin päivän julkaisemista pidettiin lopullisena liberalismin voittona.
ellauri279.html on line 326: Tavatessaan myöhemmin kirjailijoita Hruštšov kertoi maaliskuussa 1963 kustantajien saaneen Solženitsynin kirjan julkaisemisen jälkeen tuhansittain samantyyppisiä leirikuvauksia. Mutta tässä vaiheessa oli otetta taas kiristetty, eikä teoksia kustannettu.
ellauri279.html on line 334: Vankileirien saaristo julkaistiin Pariisissa venäjäksi heti joulun 1973 jälkeen. Sen jälkeen neuvostoviranomaiset aloittivat Solženitsynin ankaramman painostuksen. Hänet karkotettiin 13. helmikuuta 1974 Neuvostoliitosta Frankfurtiin Länsi-Saksaan, ja hän menetti kansalaisuutensa. Solženitsyn asui aluksi Kölnissä kirjailija Heinrich Böllin luona. Kirjan julkaisemisen vaikutusta on verrattu pommiin. Se ei ainoastaan paljastanut ojennustyöleirien Gulagia, Neuvostoliiton rangaistus- ja ihmisten säilytysjärjestelmän laajuutta ja laatua, vaan myös kyseenalaisti neuvostojärjestelmän kapitalismikriittisen perustan.
ellauri279.html on line 336: Vankileirien saaristo on kolmiosainen teos Neuvostoliiton ojennustyöleirijärjestelmästä. Se perustuu Solženitsynin omiin kokemuksiin, 227 vangin todistuksiin ja Solženitsynin omiin tutkimuksiin rankaisujärjestelmän historiasta. Siinä pohditaan järjestelmän alkuperää kommunistihallinnon perustamisesta asti, josta Lenin itse otti vastuun. Se kuvaa kuulusteluja, vankien kuljetuksia, vankilakulttuuria, vankien vastarintaa ja kapinointia sekä sisäisen karkotuksen harjoittamista. Kirjan julkaisu toi sanan "gulag" länsimaiden poliittiseen sanastoon ja takasi pikaisen rangaistuksen neuvostoviranomaisten taholta.
ellauri279.html on line 344: Solženitsyn vangittiin ja karkotettiin Neuvostoliitosta vuonna 1974. Hän asettui aluksi Zürichiin Sveitsiin ja sitten Vermontiin Yhdysvaltoihin. Vasta 1980-luvun lopulla Solženitsynin kirjat vapautettiin Neuvostoliitossa julkaisukiellosta. Vuonna 1989 Moskovan kirjamessuilla neuvostoliittolainen uudistusten myötä vapautunut tiedonvälitys otti uuden kannan Solženitsynin tuotantoon, ja seitsemän lehteä alkoi julkaista hänen teoksiaan. Vankileirien saaristo ilmestyi Neuvostoliitossa syksyllä 1989, ja seuraavana vuonna se sai Venäjän kirjallisuuden valtionpalkinnon. Vuonna 1990 Solženitsyn sai takaisin Neuvostoliiton kansalaisuuden, ja hän palasi vuonna 1994 Venäjälle Siperian junalla.
ellauri279.html on line 346: Kirjassaan Puskipa Pushkinkin kerran vasikkaa tamme fan (suom. 1976) Solženitsyn kertoo, että hänen kirjoittamisensa tärkein vaikutin oli tuoda esiin ojennustyöleirien asukkien kurja asema. Sensuurin välttääkseen hän puki sanottavansa romaaneiksi. Hyvin toimi tämä salajuoni. Solženitsyn itse piti pääteoksenaan vuosina 1983–1991 julkaistua romaanisarjaa Krasnoje koleso, joka kuvaa Venäjän keisarikunnan ajautumista vuoden 1917 vallankumoukseen ja sen seurauksia. Sarjan osat (eli solmut, uzly) ovat Avgust 1914, Oktjabr 1916, Mart 1917 ja Aprel 1917. Näistä toisen kirjan ensimmäinen osa on suomennettu nimellä Punainen pyörä. Toinen solmu: Lokakuu 16 (Tammi 1985). Ne ovat huisin tylsiä, neuvostovastaisia eivätkä tuo kuvaan mitään uutta. (Tän voi varmuudella sanoa näin lukematta sight unseen.)
ellauri279.html on line 353: Solženitsyn kieltäytyi ottamasta vastaan Mihail Gorbatšovin ja Neuvostoliiton hallituksen hänelle vuonna 1990 ehdottamaa palkintoa Vankileirien saaristosta, koska ei halunnut palkintoa "miljoonien verellä kirjoitetusta kirjasta". Myöhemmin Solženitsyn kieltäytyi myös Boris Jeltsinin hänelle myöntämästä valtionpalkinnosta, koska ei halunnut palkintoa hallinnolta, joka oli johtanut Venäjän romahduksen tilaan. Sen sijaan hän kirjoitti kirjan Venäjän romahduksesta.
ellauri279.html on line 366: Sisäisessä katsauksessaan K. I. Chukovsky kutsui "Ivan Denisovitshia" "kirjalliseksi ihmeeksi": "Tämän tarinan myötä kirjallisuuteen astui erittäin vahva, omaperäinen ja kypsä kirjailija"; "ihana kuvaus Stalinin leirielämästä".
ellauri279.html on line 388: Vuodesta 1976 lähtien länsisaksalainen kirjailija ja kriminologi Frank Arnau syytti Solženitsyniä leirin "kirjallisesta varkaudesta" viitaten kopioon niin sanotun "Vetrovin irtisanomisen" nimikirjoituksesta, joka on päivätty 20. tammikuuta 1952. Syytösten syynä oli itse Solženitsynin kuvaus Gulagin saariston toisen osan 12. luvussa prosessista, jolla NKVD-upseerit rekrytoivat hänet tiedottajiksi (salanimellä "Vetrov"). Solženitsyn korosti myös, että ollessaan virallisesti värvätty, hän ei kirjoittanut yhtäkään irtisanomista. Jopa tšekkoslovakialainen toimittaja Tomasz Rzezach, joka kirjoitti kirjan Solženitsynin maanpetokierre KGB:n 5. osaston määräyksestä, ei pitänyt mahdollisena käyttää tätä Arnaun hankkimaa "asiakirjaa". Solženitsyn toimitti lännen lehdistölle näytteitä käsikirjoituksestaan käsinkirjoituksen tutkimista varten, mutta Arnau kieltäytyi suorittamasta tutkimusta. Arnauta ja Rzezachia syytettiin puolestaan yhteyksistä Stasiin ja KGB:hen, joiden viides osasto osana Operation Spideriä yritti häpäistä Solženitsyniä.
ellauri281.html on line 317: Vanhasta venäläisestä kat, katun (leirintäpaikka, leiri, leiri).
ellauri281.html on line 351: Teloitukset kestivät huhtikuun alusta toukokuun puoliväliin 1940 osana leirien "purkamisoperaatiota". KGB: n puheenjohtajan A. N. Shelepinin muistiinpanossa (1959) ilmoitettujen tietojen mukaan ammuttiin yhteensä 21 857 ihmistä, joista 4 421 ihmistä ammuttiin Katynissa, 3 820 henkilöä Harkovassa, 6 311 henkilöä Kalininissa ja 7 305 henkilöä leireissä ja vankiloissa Länsi-Ukrainassa ja Länsi-Valko-Venäjällä.
ellauri281.html on line 353: Teloitettujen joukossa oli sekä uraupseereja (mukaan lukien kapteeni Jakub Wajda, joka teloitettiin Harkovissa, kuuluisan elokuvaohjaajan Andrzej Wajdan isä ), että sodan ajan upseereja - mobilisoituja lakimiehiä, toimittajia, insinöörejä, opettajia, lääkäreitä jne. mukaan lukien yliopiston professorit, joita oli Kozelskyn leirissä, tosin vain vaivaiset 20 henkilöä. Julkkiximpia teloitusten uhreja olivat Katynissa teloitettu naislentäjä Yanina Levandowska ja Kharkovissa teloitetut kenraalit Stanislav Haller, Budyonnyn voittaja vuonna 1920, Brestin jyräyxen puolustuspäällikkö Konstantin Plisovsky ja joku puolustuspäällikkö. On huomionarvoista, että Lvovin varuskunta antautui puna-armeijalle vapaan ulkomaanmatkan ehdolla.
ellauri282.html on line 513: KFZ- eli keskitysleirirukous
ellauri283.html on line 238: The Conversation perustettiin Melbournessa, Australiassa vuonna 2011. Se toimii nyt maailmanlaajuisena sivustoverkostona, jossa on omat tiiminsä Australiassa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Afrikassa, Indonesiassa, Espanjassa ja Kanadassa. Enemmistö ellei kaikki tanakasti länkkärien leirissä. Sen toimintaohjeita ovat mm. seuraavat:
ellauri283.html on line 429: 18. joulukuuta 2020 Sudanin viranomaiset kehottivat Hamadyatin leirillä äskettäin saapuneita tigrayan-pakolaisia purkamaan teltat ja menemään Sudanin mantereelle Etiopian ja Sudanin välisen mahdollisen sodan pelossa. 19. joulukuuta 2020 jännitys Etiopian ja Sudanin välillä kasvoi. Sudan on lähettänyt raja-alueelle lisää joukkoja, mukaan lukien nopeat tukijoukot, ja varusteita. Kassalan ja Gedarefin osavaltioiden Beni Amer-tupakan ja al-Habaa-heimojen tuki, mukaan lukien elintarvikehuolto ja talous. [Neuvottelut Etiopian kanssa ovat pysähtyneet.] EEPPA - raportissa todettiin, että Sudan oli vanginnut 19. joulukuuta 2020 eritrealaisia sotilaita, jotka olivat pukeutuneet Amhara -miliisin univormuihin, jotka taistelivat Sudanin rajalla Amharan erikoisjoukkojen rinnalla.
ellauri283.html on line 522: Samaan aikaan Euroopan unioni alkoi avustaa Malin oman armeijan koulutuksessa. Mukana on myös suomalaisia kouluttajia. Maaliskuussa 2019 islamistit hyökkäsivät noin 60 kilometrin päässä Bamakosta sijaitsevan Koulikoron sotilasleiriin. Malin turvallisuustilanne on huolestuttava maan eteläisillä alueilla (Koulikoro, Kayes, Koutiala, Sikasso), jotka eivät ole enää vapaita jihadistisesta uhasta tai rosvoilusta.
ellauri284.html on line 94: Ei siltä ettei Xi olisi tehnyt stalinistisia virheitä. Esim uiguurit, nuo partapozot vinosilmämuslimit. Uiguurivainot ovat kyllä ikivanha kiinalainen perinne, ei se mitään Xin kexintöä ole. Vasta kommarit antoivat uiguureille edes autonomian, kuten neukut izenäisyyden pikku Suomelle. Vuoden 2010 väestönlaskenta kirjasi heitä olevan yli kymmenen miljoonaa, joista miljoona vangittuna uudelleenkoulutusleireille. Ja vain siksi, että niillä on luureissa watsap ja kokopartasovelma. Huvittava detalji että kiinalaisten muslimien leiritys ja kidutus on hirveää kun taas lähi-idän muslimien apuharvennus kalifaatista ja kiinniotettujen kidutus Guantanamolla on ihan perusteltua. Afganistanin naisten sorto on kauheaa mutta uiguureilla "ydinperheen patronyymiset siteet ovat vahvat."
ellauri284.html on line 174: Japanilaisten uhrien määrä oli 733 kuollutta ja 1 282 haavoittunutta; briteissä kuoli 12 ja haavoittui 53. Saksalaiset puolustajat menettivät 199 kuollutta ja 504 haavoittunutta. Aivan naurettavan pieniä lukuja! Saksalaiset kuolleet haudattiin Tsingtaoon, kun taas loput sotilaat kuljetettiin sotavankileireille Japaniin. Marssin aikana Tsingtaoon ja sitä seuranneen piirityksen aikana japanilaiset joukot tappoivat 98 kiinalaista siviiliä ja haavoittivat 30; siellä oli myös lukemattomia japanilaisten sotilaiden kiinalaisten naisten raiskaustapauksia. 4 700 saksalaista vankia kohdeltiin hyvin ja kunnioituksella Japanissa, kuten Brändön sotavankileirillä. Saksalaiset joukot internoitiin Japanissa Versaillesin rauhansopimuksen muodolliseen allekirjoittamiseen vuonna 1919 asti, mutta "sopimusteknisistä syistä" johtuen joukkoja ei palautettu ennen vuotta 1920. 170 vankia päätti jäädä Japaniin sodan päätyttyä. Japanilaiset butterflyt on tosi söpöjä, ja niillä on tuuheat karvapehkot, ellei niitä ajella.
ellauri284.html on line 732: Robertsin suunnittelemiin strategioihin, joilla pakotettiin boerien kommandot alistumaan, kuuluivat keskitysleirit ja maatilojen polttaminen. Olosuhteet keskitysleireillä, jotka Roberts piti muodoksi hallita perheitä, joiden maatilat hän oli tuhonnut, alkoivat rappeutua nopeasti, kun buurien suuri tulva ylitti pienen brittijoukon selviytymiskyvyn. Leireillä ei ollut tilaa, ruokaa, sanitaatiota, lääkkeitä ja sairaanhoitoa, mikä johti rehottavaan sairauteen ja erittäin korkeaan kuolleisuuteen niille, jotka saapuivat alueelle. Sodan loppuun mennessä 26 370 naista ja lasta (81 % oli lapsia) oli kuollut keskitysleireillä. Lyhyen ajan vuonna 1900 Roberts antoi myös armeijalle luvan käyttää siviilipanttivankeja junien suojelemiseksi buurien sissiyksiköiltä. Ei olisi kyllä kannattanut potkia Mahatma Gandhia junasta ratapenkalle. Se pahentui siitä briteille ikihyväxi.
ellauri288.html on line 411: Hänen äitinsä oli virolainen "tanssija" ja isänsä Jerry Bonifacy Edward Kaplinski, puolalainen Tarton yliopiston filologian professori, jonka Neuvostoliiton joukot pidättivät ja kuoli nälkään Neuvostoliiton työleirillä vuonna 1945. Hänen isosetänsä oli puolalainen taidemaalari ja poliittinen aktivisti Leon Kapliński.
ellauri288.html on line 451: Jaan Kaplinski (22. tammikuuta 1941 Tartto–8. elokuuta 2021) oli virolainen runoilija, filosofi, kasvitieteellisen puutarhan haravoija ja kulttuuripelle. Kaplinskin äiti Nora Raudsepp oli virolainen, isä Jerzy Kapliński puolalainen, ja taustassa oli myös juutalaisuutta. Jaan Kaplinski oli puolivuotias, kun NKVD pidätti hänen isänsä, joka kuoli Vjatlagin leirillä Kirovin alueella. Isättömyys on Kaplinskin teema teoksessa Kirje isälle (2003, suomennos 2005). Sitä Jaan katkeroitui koko zydeemille.
ellauri290.html on line 102: Kiitos jutkujen rivakamman toiminnan omistajuuden rekisteröinnissä, nyt niillä on ainakin mistä valittaa. Ulista keskenään nimittäin jollain pakolaisleirillä.
ellauri290.html on line 818: Hannah Szenes (usein anglosaxittuna Hannah Senesh tai Chanah Senesh; heprea: חנה סנש; unkari: Szenes Anna; 17. heinäkuuta 1921 – 7. marraskuuta 1944) oli runoilija ja israelilainen terroristi, ts. Special Operations Executiven (SOE) jäsen. Hän oli yksi 37 juutalaisesta SOE:stä Mandaatti Palestiinasta, jotka britit hypähdyttivät laskuvarjolla Jugoslaviaan toisen maailmansodan aikana auttamaan natsien vastaisia joukkoja ja lopulta pelastamaan Unkarin juutalaisia, jotka oli karkotettavissa Saksan Auschwitzin kuolemanleirille. Unkarin santarmit pidättivät Szenesin Unkarin rajalla, koska hänellä oli taskussaan brittiläinen merkkilähetin. Hänet vangittiin ja kidutettiin, mutta hän kieltäytyi paljastamasta yksityiskohtia tehtävästään. Lopulta hänet tuomittiin ja teloitettiin ampumajoukolla. Häntä pidetään kansallisena sankarittarina Israelissa, mutta The Guardianin mukaan hänet on suurelta osin unohdettu syntymäpaikalleen Unkarissa. Israelissa hänen runoutensa tunnetaan laajalti, ja hänen mukaansa on nimetty Yad Hana -kibbutz sekä useat kadut.
ellauri294.html on line 688: Vuonna 1873 metodistit muodostivat ensimmäisen Chautauquan, Lakeside Chautauquan Ohion Erie-järvellä. Vuonna 1874 metodistipiispaministeri John Heyl Vincent ja liikemies Lewis Miller järjestivät New York Chautauqua Assemblyn leirintäalueella Chautauqua Laken rannalla New Yorkin osavaltiossa. Kaksi vuotta aiemmin Pyhäkoululehden toimittaja Vincent oli alkanut kouluttaa pyhäkoulun opettajia ulkoilmakesäkoulussa. Tapaamisten suosio kasvoi. Vincentin ja Millerin perustama organisaatio tunnettiin myöhemmin nimellä Chautauqua Institution. Monet muut itsenäiset Chautauquat kehitettiin samalla tavalla.
ellauri294.html on line 690: Koulutuksellinen kesäleirimuoto osoittautui suosituksi perheille, ja useat Chautauquat kopioivat sitä laajalti. Kymmenen vuoden sisällä "Chautauqua-kokoonpanot" (tai yksinkertaisesti "Chautauquas"), jotka nimettiin New Yorkin sijainnin mukaan, syntyivät useissa Pohjois-Amerikan paikoissa. 1870-luvulta alkanutta Chautauqua-liikettä voidaan pitää 1840-luvun Lyceum-liikkeen seuraajana. Kun Chautauquat alkoivat kilpailla parhaista esiintyjistä ja luennoitsijoista, lyseon toimistot auttoivat varauksissa. Nykyään Lakeside Chautauqua ja Chautauqua Institution, kaksi suurinta Chautauquaa, houkuttelevat edelleen lähes tuhansia joka kesäkausi.
ellauri308.html on line 134: omillaan. Esa Kuusinen menehtyi vankileiriaikanaan saamaansa keuhkotautiin
ellauri308.html on line 144: muistelmissaan palanneensa Yhdysvalloista ”täysin vieraana ihmisenä”. Ainosta oli lännessä tullut takinkääntäjä! Ei ihme että Stalin pani sen työleirille. Todnäk. Ano Turtiaisen huonetta ja sukua. Arvi-poika kertoo Ainosta kaikenlaista epäedullista juorua, se taisikin olla jonkinlainen Ksantippa, poliittisesti paha tunari, esitti jotain Mata Haria kunnes sai potkut Kominternin leivistä. Ja pakkoko oli bylsiä Yrjö Sirolaa Villen selän takana?
ellauri308.html on line 287: Vuoden 1921 edustajakokous päättyi kompromissiin ja Kuusinen valittiin SKP:n johtoelimiin yhdessä vastustajansa Eino Rähjän kanssa. Miesten väliset mielipide-erot heijastelivat sitä jännitettä, joka SKP:tä perustettaessa syntyi ns. vanhojen (Pietarin) ja uusien (Suomesta paenneiden) bolševikkien välille. 1930-luvulla Kuusinen ajautui erimielisyyksiin SKP:n puheenjohtaja (1920–1935) Kullervo Mannerin kanssa. Voittajaksi selviytyi Kuusinen, ja Manner kuoli pakkotyöleirillä, mikä ei ollut harvinainen kohtalo Kuusisen vastustajalle tuona aikana. SKP:n johtoon siirtyi Mannerin jälkeen käytännössä Kuusinen. Kuusinen on pysyvästi muurattuna Kremlin muuriin.
ellauri308.html on line 713: Ukrainalaiset ovat toisessa maailmansodassa natsi-Saksan kanssa yhteistyötä tekevän nationalistisen johtajan Stepan Banderan (Banderovtsy) kannattajia. Stereotypioista huolimatta 4,5 miljoonaa ukrainalaista palveli puna-armeijassa toisen maailmansodan aikana natsi-Saksaa vastaan. Natsit pitivät ukrainalaisia myös Untermenscheninä, koska he olivat slaavilaisia, ja kohdeltiin sen mukaisesti. Natsit vangitsivat Banderaa heinäkuusta 1941 vuoden 1944 loppuun, suurimman osan ajasta Sachsenhausenin keskitysleirillä.
ellauri315.html on line 326: Peter Kenez (syntynyt nimellä Péter Kenéz vuonna 1937) on Venäjän ja Itä-Euroopan historiaan ja politiikkaan erikoistunut historian väärentäjä. Peter Kenez syntyi ja kasvoi Pesterzsébetissä, Budapestissa, Unkarin kuningaskunnassa. Hänet pidätettiin maaliskuussa 1944 Margarethe-operaation jälkeen ja karkotettiin Auschwitzin keskitysleirille ja tapettiin. Ei sentään, hänen isänsä. Hänen äitinsä pakeni hänen kanssaan Budapestiin, missä he selvisivät Eichmann-Kommandon ja Nuoriristipuolueen juutalaisten vainosta. Vuoden 1956 Unkarin kansannousun jälkeen hän pakeni Yhdysvaltoihin. Hän valmistui tohtoriksi Harvardin yliopistosta neuvonantajana vanha tuttu Richard Pipes. Hän on opettanut Kalifornian yliopistossa Santa Cruzissa vuodesta 1966, missä hän on tällä hetkellä emeritusprofessori. Hän opettaa myös kursseja Neuvostoliiton elokuvasta ja monitieteistä hologrammikurssia kirjallisuuden professori Murray Baumgartenin kanssa.
ellauri316.html on line 316: Venäläinen historian vääristelijä, kollaboraatioon toisen maailmansodan aikana erikoistunut Boris Kovalyov on huomauttanut, että "kirjailija vääristeli monia tosiasioita" teoksessaan. Professori Boris Kovaljovin Novgorodin yliopistosta mukaan jotkut syvästi uskonnolliset venäläiset houkuttuivat tukemaan saksalaisia vapauttajina "jumalattomasta bolshevismista" sen jälkeen, kun saksalaiset olivat suorittaneet "sydämet ja mieli" -kampanjan. Kolmekymmentäkaksivuotias vanki Boris Kovaljov seisoo sellissä toisessa rangaistuslaitoksessa Krasnojarskin ulkopuolella. Se tunnetaan korkean turvallisuuden miesten vankileirinä numero 5, ja se on tarkoitettu vangeille, joilla on useita vakavia vakaumuxia. Kovaljov päätyi sinne saatuaan kahdeksan vuoden tuomion uskonnon huumekaupasta kansalle, mutta hänet vapautettiin kaksi ja puoli vuotta etuajassa hyvän käytöksen ja urheilu- ja kulttuuritoimintaan osallistumisen vuoksi.
ellauri316.html on line 342: Toimittaja Alexander Ginzburg pidätettiin, koska hän laati raportin Valkoisena kirjana tunnetusta oikeudenkäynnistä. Hänet tuomittiin viideksi vuodeksi tiukan kurin työleirille. Hänen oikeudenkäynnistään vuonna 1968 (Galanskov-Ginzburgin oikeudenkäynti) tuli sinänsä maamerkki Neuvostoliiton ihmisoikeusliikkeessä. Galanskov ressukka on unohdettu, kun se oli pesunkestävä ryssä eikä juutalainen eikä osannut edes enkkua.
ellauri316.html on line 344: Juri Timofejevitš Galanskov (venäjäksi: Юрий Тимофеевич Галансков; 19. kesäkuuta 1939 – 4. marraskuuta 1972) oli venäläinen runoilija, historioitsija, ihmisoikeusaktivisti ja toisinajattelija. Poliittisista toimistaan, kuten samizdat -almanakan perustamisesta ja toimittamisesta, hänet vangittiin vankiloissa, leireissä ja pakkohoitopsykiatrisissa sairaaloissa ( Psikhushkas ). Hän kuoli työleirillä. Länteen tuolloin saapuneiden kertomusten mukaan vuotavasta mahahaavasta kärsinyt Galanskov ei saanut sairaanhoitoa vankeutensa jälkeen, ja hänelle ruokittiin vankilassa suolakalaa ja mustaa leipää. Hän kuoli sen jälkeen, kun toinen vanki, jolla ei ollut pätevyyttä leikkaukseen, leikkasi häneltä mahahaavan. Leikkauksen jälkeen leirin hallinto kieltäytyi siirtämästä häntä sairaalaan tai sallimasta pätevien lääkäreiden käydä hänen luonaan. Ennen kuolemaansa Galanskov onnistui hiipimään kotiin kirjeen kanssa jossa sanottiin: "He tekevät kaikkensa nopeuttaakseen kuolemaani."
ellauri316.html on line 477: Vuonna 1974 KGB-agentit saivat Saharovin 1940 syntyneen kolleegan Tverdokhlebovin Moskovan kaduille kävellen kotiin ystävänsä kanssa elokuvasta, ja hänet saatettiin takaisin asuntoonsa, jossa agentit etenivät hänen omaisuutensa läpi. Etsinnän aikana takavarikoitiin useita esineitä: kolme numeroa Liettuan katolisen kirkon kronikasta; kopio Gulagin saaristosta; kolme numeroa A Chronicle of Human Rightsista [New York]; evankelis-kristillisten baptistivankien sukulaisneuvoston tiedotteen numero; kansalaisoikeuksia puolustavat asiakirjat; poliittisten vankien ja heidän perheidensä osoiteluettelot; luettelot saksalaisten perheiden osoitteista, jotka haluavat muuttaa Saksan liittotasavaltaan (noin 2 000 perhettä); materiaalia työleirien ja vankiloiden tilanteesta; muistikirjat; kirjoituskone; ja nauhuri. 28. marraskuuta 1974 Tverdokhlebov julkaisi "lausunnon 27.-28. marraskuuta suoritetusta etsinnästä", joka päättyi lauseeseen: "He eivät kuitenkaan ole vielä vieneet mustekynääni." Mustekynä vietiin seuraavalla kerralla. Vedettiin varmemmaxi vakuudexi vielä vittuilijaa nekkuun. Kaveri sai kansanomaisen selityxen rautalangasta: Väkivalta lopettaa vittuilun.
ellauri316.html on line 492: Yhdistyneiden kansakuntien (YK) perustaminen oli kollektiivinen reaktio shokkiin, jonka ihmiskunta kärsi toisen maailmansodan aikana. Perustajien joukossa oli 50 maata – pääasiassa Hitlerin vastaisesta koalitiosta. Hitlerin entisiltä porukoilta ei edes kysytty. Uudet kivemmät viholliskuvat korvasivat entiset. Muodollisesti kylmän sodan alkamisena pidetään Britannian entisen pääministerin Winston Churchillin puhetta 5. maaliskuuta 1946 amerikkalaisessa Fultonin kaupungissa Missourissa, jossa hän totesi, että voiton jälkeen yhteisestä vihollisestamme - natsismista – maailma jakautuisi kahteen leiriin, jotka ovat ideologisesti vihamielisiä toisiaan kohtaan, ja kehottivat Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa konsolidoimaan ydinaseet kohtaamaan Neuvostoliitosta tulevan uhan.
ellauri316.html on line 809: Vinnitsan vankileirillä Vlasov suostui tekemään yhteistyötä natsien kanssa ja johti "Venäjän kansojen vapauttamiskomiteaa" (KONR) ja "Venäjän vapautusarmeijaa" (ROA), joka koostui vangituista Neuvostoliiton sotilashenkilöistä. Hän käytti aina hänelle erityisesti räätälöityä sotilaallista leikkausta valtavan ruumiinrakenteensa vuoksi, hän oli pitkä kenraali silmälaseissa.
ellauri317.html on line 362: Hän kuoli työuupumuksen vuoksi keuhkokuumeeseen Prahassa jouluna 1938, koska hän oli kärsinyt koko ikänsä nivelrikosta ja poltti myös paljon tupakoita. Taiteilijaveli Josef pidätettiin ja joutui Saksaan, jossa kuoli pilkkukuumeeseen Bergen-Belsenin keskitysleirillä huhtikuussa 1945.
ellauri317.html on line 498: Huhti-kesäkuussa 1918 Spiridonova muutti radikaalisti poliittista asemaansa. Yhteistyöstä bolshevikkien kanssa hän, yksi harvoista, joka tuomitsi jyrkästi vasemmistososialististen vallankumouksellisten eron kansankomissaarien neuvostosta, siirtyi bolshevikkien poliittisten vastustajien leiriin. Hänen omien sanojensa mukaan vasemmistososialististen vallankumouksellisten erottua neuvostohallituksesta hän oli ainoa linkki bolshevikkien kanssa ja jätti heidät "myöhemmin kuin muut". Samaan aikaan Spiridonova suhtautui Brest-Litovskin sopimukseen dramaattisesti. Tätä seurasi pian vasemmiston kansannousu bolshevikkeja vastaan. Historiaa vääristelevän ulkoministeri Lavrovin mukaan Spiridonova oli osallisena Saksan suurlähettilään von Mirbachin murhassa - hän neuvoi Yakov Blyumkinia miten pommi otetaan asiapullosalkusta. Se ei toiminut vaan piti ampua Mirbachia vielä
ellauri317.html on line 619: Kaplan oli kotona koulutettu ja lähti pian kotoa töihin hattumieheksi Odesaan. Hänestä tuli poliittinen vallankumouksellinen varhaisessa iässä ja hän liittyi sosialistiseen ryhmään, Socialist Revolutionaries (SRs). Vuonna 1906, kun hän oli 16-vuotias, Kaplan pidätettiin Kiovassa hänen osallistumisestaan terroristipommisuunnitelmaan. Hänet vangittiin, kun hänen ja hänen romanttisen kumppaninsa työskennellyt pommi räjähti vahingossa. Hän oli sitoutunut elinikäiseen katorgaan, kovan työn vankileirille. Hän palveli Maltsevin ja Akatuyn vankiloissa Nerchinsk katorgassa Siperiassa, jossa hän menetti näkönsä, joka palautettiin hänelle osittain myöhemmin. Hänet vapautettiin 3. maaliskuuta 1917, kun helmikuun vallankumous kaatoi keisarillisen hallituksen. Vangitsemisen seurauksena Kaplan kärsi jatkuvista päänsäryistä ja sokeuden jaksoista.
ellauri317.html on line 683: ...tämä Aleksandrovich oli aina vasemmistolainen, jopa erittäin vasemmistolainen sosialistinen vallankumouksellinen, joka oli jyrkästi oppositioisella, voisi sanoa, vallankumouksellisella tuulella suhteessa omaan puolueenemmistöön. ... juuri hän, Aleksandrovich, edusti Pietarin silloisen sosialistisen vallankumouksellisen työläisen asemaa, toisin kuin intellektuaaliset sosialistivallankumoukselliset piirit, jotka monopolisoivat nopeasti puolueen brändin puolueeseen tunkeutuneiden kulttuurivoimien avulla. vallankumouksen jälkeen radikaalileiriltä. (Muisteli joku kaveri)
ellauri322.html on line 404: Kööpenhaminasta oli neljännes juuri palanut. Tilanne päällä kuin Al Holin leirissä. Monarkki saa paljon kritiikkiä Marylta kun se ei toiminut izevaltaisesti tulipalon sammuttamisexi ajoissa. Mary ei ole mikään johdonmukaisuuden kansikuvamalli. Oikeasti 100K asukkaasta 6K jäi taivasalle. Tanskixet syytti siitä ilmeisesti brittejä.
ellauri326.html on line 168: Karel Capek oli älyllisten hyökkäysten kohde, kohde. joka pakeni kerta ennen kuin ympyrä sulkeutui. Kun saksalaiset miehittivät Prahan vuonna 1939, ensimmäinen tšekki, jonka he yrittivät viedä keskitysleirille, oli Karel Capek. Valitettavasti hän oli jo kuollut, mutta saksalaiset pidättivät hänen veljensä ja tappoivat hänet. Hänen teloituksensa toimisi korvauksena, koska Capekin nimi oli heille vapauden symboli.
ellauri326.html on line 241: A: Tämä on erittäin suuri aihe. Tässä on kysymys siitä, mitä venäläinen kulttuuri on ja että polku Buchaan kulkee venäläisen kirjallisuuden kautta. (Buchasta löytyi venäläisten lähdettyä epälukuinen määrä vähävenäläissiviilien ruumiita, joiden aikaansaajista ei tullut sopua, eikä siitä oliko niitä alle komppania vaiko yli pataljoona.) Ei tietenkään pidä ottaa kirjaimellisesti sitä, että Dostojevskin luettuaan "venäläiset pojat" juoksivat ryöstämään, raiskaamaan ja tappamaan. Sinun on vain ymmärrettävä, mitä venäläinen kulttuuri on. Tämä on täysin vieras olento tässä uluksessa. (Ulus on heimoyhdistys, jolla on tietty alue, khaanin tai johtajan alainen Keski- ja Keski - Aasian kansojen keskuudessa, tai hallinnollis-alueyksikkö burjaattien, kalmykkien ja jakuutien keskuudessa, tai historia-asutus turkkilais-mongolialaisten kansojen leiri Uralilla ja Siperiassa.)
ellauri327.html on line 436: Siis mikä tässä mättää, se on helppo sanoa. Tää Cobainin kaveri ja sen paskajännärit on osa suurempaa kuviota. Näitä nk. "jännäreitä" tulee nyt joka tuutista, kazo vaikka Netflixin suosituxia. Ne kuvaa tämän päivän "urbaania skeneä", missä muutama sota sitten edes jollain lailla sivilisoitunut apinakööri on palannut taas ruutuun 0, eli samaxi kanaanilais-sudanilaisexi korruptoituneexi klaanihommaxi, josta kebaabin ja gefillte fischin syöjien pyhät kirjat kertovat, Telttamiesten leirixi, jossa vitun huumediilerit ja kaiken maailman hämärähemmot kusettajat pyörittää pisnixiä ja nirhaa toisiaan ja perheitään mennen tullen kiverillä puukoilla ja leppäkeihäillä. Mitä kumikaulat tässä näkevät sitä ei ole helppo ymmärtää, paizi että niiden oma elämä on varmaan aivan vitun ikävää.
ellauri327.html on line 480: Kianto kävi koulunsa Iissä ja Oulussa. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1892.[4] Koulussa hän muun muassa toimitti oppilaskunnan lehteä. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi hän ehti ilmoittautua opiskelijaksi Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan, mutta päätti kuitenkin ryhtyä veljensä Volmarin esikuvan mukaisesti upseeriksi. Kianto palveli vapaaehtoisena Oulussa 4. Suomen Tarkka-ampujapataljoonassa 1892–1893. Keväällä 1893 pataljoona matkusti sotaharjoituksiin Krasnoje Seloon Pietarin lähelle, ja Kianto kirjoitti näistä kokemuksistaan leirikirjeitä Suometar-lehteen. Eräs moskovalainen lehti arvosteli Kiantoa separatistiksi näiden leirikirjeiden vuoksi, ja tästä seurannut kohu aiheutti hänelle hankaluuksia. Myös Kiannon sotilaselämään kohdistuneet romanttiset kuvitelmat olivat jo haihtuneet, ja niinpä hän päätti erota armeijasta ja lähteä takaisin yliopistoon opiskelemaan. Tämä toteutuikin myöhäissyksyllä 1893.
ellauri328.html on line 129: Suum cuique toimii Mustan Kotkan ritarikunnan (saksa: Hoher Orden vom Schwarzen Adler; perustettu vuonna 1701), Preussin kuningaskunnan korkeimman ritarikunnan tunnuslauseena. Motto on edelleen käytössä nazeilla Saksassa – sotilaspoliisin (Feldjäger) tunnuksella ja yhdessä Berliinissä toimivan vapaamuurarien Black Eagle Lodgen (saksaksi: Johannisloge Zum schwarzen Adler) kanssa. Ilmauksen yleinen saksankielinen käännös – Jedem das Seine – kirjoitettiin kyynisesti natsien Buchenwaldin keskitysleirin pääportille, mikä johti siihen, että lause on suosittu taas nyky-Saksassa.
ellauri328.html on line 136: Vuonna 1937 natsit rakensivat kyynisesti Buchenwaldin keskitysleirin vain 7 km:n päähän Goethen Weimarista, Saksasta. Motto Jedem das Seine asetettiin leirin pääsisäänkäynnin porttiin. Portit suunnitteli Franz Ehrlich, Bauhausin taidekoulun entinen oppilas, joka oli ollut vangittuna leirillä kommunismin vuoksi. Vähän samankuuloinenhan se onkin mutta silti eri kuin kommunistien vaalilause. Kommarithan ei vaan anna vaan myös ottavat.
ellauri328.html on line 154: 26.-27. elokuuta käydään Dresdenin taistelu. Taistelun toisena päivänä Moro, huomattuaan ranskalaisten alkavan ampua kukkulalla sijaitsevaan Ruåzin kuninkaan seurakuntaan, sanoo, että heidän on lähdettävä, he lähtevät naapuripatterille lehdon läpi, mutta eivät saavuta sitä, Moreau's hevoseen osuu tykinkuula, joka menee suoraan läpi ja osuu kenraalin molempiin jalkoihin. Moro viedään Kainzin kylään. Moron leikatun jalan tuo Napoleonin leiriin hänen koiransa Fifi. Napoleon ja marsalkat katsovat, että kappas korkea-arvoinen upseeri on tapettu, ja katsovat koiran kaulapantaa, johon on kirjoitettu "Kuluu kansalaiselle J. Y. Moro." Napoleon iloitsee: "Oikeus on vihdoin tehty! Suum kuikve!" Joukoiden keskuudessa oli pitkään legenda, että Napoleon näki Moron kaukoputken läpi, kohdisti itse tykin ja ampui. Moreaun toinenkin jalka amputoitiin, mutta tämä ei auttanut. Moro kuoli kaksi viikkoa myöhemmin Nötnitzin linnassa. Hänet haudattiin Nevski Prospektille, jonka vastakkaiselle puolelle Generalissimo Suvorov, hänen tärkein vastustajansa Italian kampanjassa, haudattiin. Moro vitun loikkari sai Venäjällä marsalkka-arvon, ja Ranskassa Louis kahdeksastoista myönsi hänelle marsipaaniporsaan. Moreaun vaimolle tarjottiin lähtöä Venäjälle 30 000 ruplan elinikäisellä eläkkeellä ja Aleksanterin lahjalla 100 000 ruplaa; hänen tyttärestään voisi tulla keisarinnan hovissa kunnianeito. Pariisin vangitsemisen jälkeen Aleksanteri kuitenkin esitteli Alexandrinan Ludvig 18:lle, ja hän jäi asumaan Ranskaan 12 000 frangin eläkkeellä. Pian Leipzigin taistelussa (Kansakuntien taistelu) Napoleon voitti ja vetäytyi Ranskaan.
ellauri330.html on line 70: Pietari on meille suomalaisille pahan onnen aiheuttaja. Pietari on Venäjän valloituspyrkimyksen, Venäjän valloitushistorian, sen johtavan periaatteen, muistomerkki. Onnexi se on nyt lysyssä ja putinistit KZ-leirillä..
ellauri330.html on line 142: Suomessa on tällä hetkellä 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Tilastokeskuksen mukaan määrä on kaksinkertaistunut 30 vuodessa. Vuoteen 2050 mennessä yksinään elävien määrän arvioidaan nousevan edelleen parilla sadalla tuhannella vuodessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
THL:n johtava mutta yxinäinen tutkija Timo Kuappinen näkee yksinasumisen lisääntymiseen useita eri syitä, jotka osittain vaihtelevat ikäryhmittäin. Yksi iso tekijä on ikääntyminen. – Nyt eletään pidempään ja iäkkäämmillä yksin asuminen on yleisempää esimerkiksi erojen ja leskeyden vuoksi. Eliniän lyhentäminen olisi ongelmaan hyvä ratkaisu, myös keskitysleirimajoitusta kannattaa harkita.
ellauri331.html on line 293: Tolokunkonnikova kertoi vuonna 2016, että sivustolla on noin 2,2 miljoonaa kävijää kuukaudessa, mikä tekee siitä pienemmän kuin jotkut muut venäläiset riippumattomat tiedotusvälineet, mutta Tolokunkonnikova etsii tapoja laajentaa sivustoa. Hän on sanonut, että poliittisten paineiden vuoksi joukkorahoituksen kaltaiset vaihtoehdot eivät ole Mediazonan käytettävissä, koska pelätään, että valtio joutuisi kostamaan rahoittajia vastaan. Sivusto rahoitetaan tällä hetkellä pääasiassa lahjoituksilla ja Aljohinan ja Tolokunkonnikovan pussy-esiintymisistä kertyneillä p-palkkioilla. Esimerkkejä ovat The Guardianin maaliskuussa 2015 julkaistu tarina useiden poliisin pidätettyjen ihmisten selittämättömistä kuolemista syrjäisellä Siperian alueella ja heinäkuun 2015 tarina Miami Vicessä, jossa Mediazona puhui entiselle vangille vankileiristä lähellä Gorlovkan kaupunkia Ukrainassa. Haastattelussa kerrottiin tapauksesta syyskuussa 2014, kun Venäjä-mielisen separatistisen Donetskin kansantasavallan joukot valtasivat vankileirin ja vapauttivat vangit (läppä läppä).
ellauri332.html on line 704: EU-maiden ulkopuolelta päätöslauselman puolesta äänestivät muun muassa Kiina, Brasilia, Venäjä, Norja ja Turkki. Ei sentään oltu NÄIDEN roistovaltioiden leirissä!
ellauri333.html on line 530: Gazan selkkauxessa varhain ryntäsi paikalle Suella Braverman, joka on päättänyt olla kovan oikeiston ehdokas Rishi Sunakin seuraajaksi. Hänen valitsemansa pelikirjan ovat kirjoittaneet Donald Trump ja Steve Bannon. Taktiikka on yksinkertainen: valitse kulttuurisota-aihe, joka ajaa ihmiset erilleen, ja kruunaa itsesi toisen taistelevan leirin johtajaksi. Siksi hän sanoi, että monikulttuurisuus oli epäonnistunut, että Iso-Britannia kohtasi muuttoliikkeen "hurrikaanin" ja että kodittomuus oli elämäntapavalinta – jokainen niistä provokaatioista, joiden tarkoituksena oli tehdä hänestä nationalistisen populismin lipunkantaja Väkisin Yhdistetyssä Kuningaskunnassa. In Hartford, Heresford and Hampshire, hurricanes hardly ever happen.
ellauri335.html on line 369: Joopa joo. Demokratia vittuun. Reijo Mäki on umpiluupää persu. Kova luu. Luu kurkkun! Kikherne- ja soijaruokavalio, jota noudatti myös meisseliin kompastunut William Pokhlebov, panee suolet koville. Enkö tietäisi! Repan pahixet on antifa-leirin hyvixet, ja kääntäen. Oikein vai vasein? Iso kiltti jätti tietäköön. Jospa ne on pahixia kaikki, samoja karvakäsiä? Niin tuumivat ainakin Allah ja Jehova, jotka ovat Husserlin fenomenaalisessa logiikassa sama henkilö. Fiba tuli tehtyä, myöntää Darwinkin. Väärin valizi luonnonvalinta.
ellauri335.html on line 445: Kruunusiltoihin tai pikaraitiotien työmaihin asia ei vaikuta, mutta grynderitasolla asia näkyy alueelle rakennettavien pytinkien kuten ihmisläheisen koulun ja herttaisen päiväkodin todennäköisenä viivästymisenä. Pudaksen mukaan tästä syystä voidaan joutua tekemään keskitysleirijärjestelyjä, jotta liikuttavat oppilaspaikat voidaan varmistaa.
ellauri339.html on line 64: Muualla Amerikan mantereilla eli samaan aikaan ihan vaiheessa olevia ihmisiä, jotka kalastivat, keräilivät, metsästivät tai viljelivät maata sivilisoitumattomissa pienissä leirikunnissa. Pystyttivät tiipiitä, hoisivat papooseja tissit paljaina lannevaatteissa ja saunoivat telttasaunoissa. Niiden vuoro tuli vasta 300v myöhemmin.
ellauri340.html on line 420: Maa olisi hukkunut vereen... Ja keskitysleirit olisi tungettu täyteen ihmisiä.
ellauri343.html on line 403: Joukkovangitsemisia perusteltiin yhtäältä venäläisväestön omalla turvallisuudella, toisaalta vaaralla, että joukossa oli partisaaneja. Kokoamisleirit palvelivat myös miehityshallinnon kaavailuja, joissa tähdättiin alueen ”puhdistamiseen vieraasta aineksesta”.
ellauri347.html on line 141: Teoksia yhteensä: "Mature Age" - älyllisen Mathieun nuoruudesta ja itsensä projisoinnista 48 tunnissa, noin 13.6.1938, "Möykkääminen" - kollektiivisen alitajunnan vertikaalinen panoputki Münchenin sopimuksen aattona. "Kuolema sielussa" - kertoo Ranskan tietystä tappiosta ja vangituksesta leirissä (tämä viittaa Sartren oleskeluun saksalaisella leirillä vuodesta 1940).
ellauri350.html on line 93: Kun Hitler liitti Itävallan Saksaan 12. maaliskuuta 1938 , uusi hallinto aiheutti Kohutille vaikeuksia, sillä hänen oli vielä suoritettava loppukokeet lääketieteellisessä tiedekunnassa. Lopulta hän sai ottaa ne sen jälkeen, kun kaikki juutalaiset professorit oli ensin poistettu yliopistosta. Natsit takavarikoivat sitten käytännössä kaiken juutalaisten omistaman omaisuuden. Kiinteistö myytiin paljon halvemmalla kuin sen markkina-arvo, ja loput valtio otti suuren osan veroista. Köyhtynyt Kohut lähti lopulta Itävallasta ja laskeutui ensin pakolaisleirille Kentissä, Englannissa. Monet hänen suht jälkeenjääneistä sukulaisistaan tapettiin holokaustissa.
ellauri350.html on line 103: Hra Z:n elämän tärkeät faktat, jotka osuvat yhteen Kohutin elämän kanssa, ovat seuraavat: Hän oli ainoa lapsi, hänen äidillään oli samanlaisia luonteenpiirteitä kuin Else Kohutilla, mukaan lukien kiinnostus maalausta ja runoutta ja toisten tökkimistä kohtaan. Isä oli poissa muutaman vuoden, ennen kuin poika oli viisivuotias, tarina hiihtolomasta ja hotellista on samanlainen kuin Kohutin oma elämä. Romaani Tomin sedän mökki luettiin hänelle varhaisessa iässä. Siellä on leiriohjaaja, joka muistuttaa Kohutilla nuorena ollutta tuutoria. Vanhemmat olivat kaukana toisistaan. Jotkut yksityiskohdat ovat kuitenkin hieman muuttuneet. Z:n isä istuu pienessä bändissä ja laulaa heidän kanssaan, vaikka todellisuudessa Felix Kohut oli taitava pianisti.
ellauri352.html on line 448: König liittyi NSDAP: hen 1. syyskuuta 1939 ja oli Waffen-SS: n jäsen kesäkuun 1943 puolivälistä lähtien. Luultavasti tässä vaiheessa hänet siirrettiin Auschwitzin ja Auschwitz-Birkenaun pääleirille leirin lääkäriksi. Naisleirillä hän osallistui myös vankien valintaan kaasukammioihin, joissa heidät sitten murhattiin. König suoritti myös näennäislääketieteellisiä sähköiskuhoitoja sairaille naisvangeille. Loppukesästä 1944 Königistä tuli Auschwitz-Monowitzin leirinlääkäri Horst Fischerin seuraajana. Osana Auschwitzin keskitysleirin evakuointia König lähetettiin Mittelbaun keskitysleirin kautta Neuengammen keskitysleirille tammikuussa 1945, jossa hän työskenteli jälleen leirin lääkärinä.
ellauri352.html on line 452: Erwin - Oskar Ding-Schuler (s. 19. syyskuuta 1912 Bitterfeldissä ; † 11. elokuuta 1945 Freisingissä ) oli saksalainen SS-Sturmbannführer ja Buchenwaldin keskitysleirin ensimmäinen leirilääkäri. Mitätön Heinrich Ding oli adoptoinut vuonna 1915 Carl Freiherr von Schuler -nimisen siirtomaalääkärin aviottoman pojan. Syyskuussa 1944 Ding-Schuler muutti sukunimensä "Schuleriksi". Kauan ei se kerinnyt siitä ilostella. 25. huhtikuuta 1945 Yhdysvaltain joukot pidättivät Ding-Schulerin ja teki sille itsemurhan vankisellissä 11. elokuuta 1945.
ellauri352.html on line 460: Eugen Kogon syntyi juutalaisen lääkärin aviottomana pojana, joka kuoli vain kaksi vuotta syntymänsä jälkeen. Buchenwaldissa Otto Kippin ja Ferdinand Römhildin neuvosta Kogonista tuli toukokuussa 1943 lääkintävirkailija keskitysleirin lääkärille Erwin Ding-Schulerille, joka johti Buchenwaldin keskitysleirin lavantautikoeasemaa. Omien lausuntojensa mukaan Kogon pystyi rakentamaan työnsä kautta lähes luottamuksellisen suhteen Ding-Schuleriin. Ding-Schuler pelasti Kogonin hengen 8. huhtikuuta 1945 salakuljettamalla hänet ulos Buchenwaldista simpanssilaatikossa ja viemällä hänet kotiinsa. Kogon odotti laatikossa ensisijaisesti uuden yhteiskunnan rakentamista - EU:ta, jossa Kogonin käsityksen mukaan tulisi yhdistää kristinusko ja sosialismi. Hän vietti elämänsä viimeiset vuodet suurelta osin eristäytyneenä Königstein im Taunusissa, missä hän kuoli jouluaattona vuonna 1987. Kogon oli naimisissa lapsuudenystävänsä Margarethe Langin (1902–1989) kanssa vuodesta 1927. Avioliitosta syntyivät lapset Alexius, Michael ja Cornelia.
ellauri352.html on line 476: Kirjoittajan varhaisin muisto oli, kuinka hän pienenä juutalaisena lapsena Riiassa joutui näkemään miehen murhaavan "univormuihin pukeutuneiden miesten" toimesta. Tämä mies saattoi olla hänen isänsä - ensimmäisen persoonan kertoja ei koskaan mainitse syntymäaikaansa, mutta ilmeisesti hän oli silloin liian nuori muistaakseen tarkemmin. Kun hän pystyi piiloutumaan maatilalle Puolassa veljiensä kanssa, hänet pidätettiin ja lähetettiin kahteen keskitysleiriin. Ensimmäisellä leirillä hän tapasi kuoleva äitinsä, josta hänellä ei ollut aiemmin ollut muistikuvaa, viimeisen kerran. Tuhoamisleiriltä vapautumisen jälkeen hänet vietiin ensin orpokotiin Krakovaan ja sitten Sveitsiin. Siellä hän pystyi vasta vuosikymmeniä kestäneen tutkimuksen jälkeen rekonstruoimaan menneisyytensä, jonka hän muisti vain sirpaleina (ja oli hänen sveitsiläisten adoptiovanhempiensa tabu).
ellauri352.html on line 480: Kirjoittaja itse esiintyi useaan otteeseen vaikuttuneen yleisön edessä nykyajan todistajana ja asiantuntijana, olipa kyseessä sitten koululuokkien edessä, tiedotusvälineissä tai Shoaa ja sen myöhempiä ongelmia (esim. selviytyneiden henkilöllisyyden puute) koskevissa tieteellisissä tapahtumissa jotka olivat vielä lapsia Shoan aikana). Hän antoi videohaastatteluja arvostetuille arkistoille ja esitti itseään televisiodokumenteissa. Hän sai myös kolme törkeää juutalaisten palkintoa työstään. Julkisten esiintymistensä aikana hän myös selvensi monia asioita, jotka jäivät sanomatta tai epämääräisiksi julkaistussa tekstissä. Hän mainitsi suullisesti niiden keskitysleirien nimet, joissa hän oli oleskellut (Majdanek ja Auschwitz) tai mainitsi, että hän itse oli joutunut raakojen ihmiskokeiden uhriksi.
ellauri353.html on line 342: Babel (albumi 215) syntyi juutalaiseen perheeseen Ukrainassa Odessassa aikana, jolloin juutalaiset pakenivat joukoittain Venäjältä. Hän selvisi vuoden 1905 vainoista kristittyjen naapurien avulla mutta menetti isoisänsä. Koulu-uran ajan hän joutui taistelemaan paikasta juutalaisvähemmistölle tarkoitetussa kiintiössä. Opiskellessaan Pietarissa hän tutustui Maksim Gorkiin. Babelin nuoruudesta kului seitsemän vuotta Venäjän sisällissodassa. Hän työskenteli kielenkääntäjänä vastavakoilupalvelussa ja sotakirjeenvaihtajana. Odessaan palattuaan hän alkoi kirjoittaa novelleja juutalaiskaupunginosan elämästä. Stalinin kulttuuripolitiikan voimistuessa ja sosialistisen realismin noustessa määrääväksi tekijäksi kirjallisuuspiireissä Babel vetäytyi yksityisyyteen. Gorkin saatua surmansa epäilyttävissä oloissa 1936 Babel totesi: seuraavaksi he etsivät minua. Hänet pidätettiin 1939, tuomittiin vakoilusta, vietiin vankileirille ja teloitettiin.
ellauri367.html on line 265: Esther Frumkin kannatti liittymistä kommunisteihin, mutta itsenäisesti. Kommunistinen Internationaali hylkäsi tämän ehdon. Minskin konferenssi (maaliskuu 1921) päätti kuitenkin liittyä Venäjän kommunistiseen puolueeseen. Vähemmistö irtautui ja perusti lyhytaikaisen sosiaalidemokraattisen Bundin. Ennemmin tai myöhemmin molempien ryhmittymien aktivisteista tuli kommunistisen hallituksen vainon uhreja. Frumkin oli poikkeuksellisen menestynyt puhuja, joka sai tuhansia ihmisiä liittymään Bundiin, uskomaan jiddishin arvoon ja hyväksymään ajatuksen sosialidemokratiasta sekä vähemmistöjen oikeuksista. Vuosien 1936–1938 puhdistusten uhrina hän kuoli pidätysleirillä Kazakstanissa, ja vaikka Neuvostoliitto "kunnosti" hänet vuonna 1956, Bund jätti mainitsematta häntä vuonna 1956 alkaneessa kolmiosaisessa kokoelmassaan aktivistien muistoja. ja päättyi vuonna 1968.
ellauri368.html on line 313: 1800-luvulla valistuneet juutalaiset parodioivat vähän kaikkea, etenkin hässidejä. Kuten David filistealaisten leirissä satiristit heittivät pois vakavan lärvän raskaan panssarin, ja lähti tapaamaan väärää Zaddilqmia parodian rintareppu toisessa kädessä ja pehmeät ohjukset ironiaa toisessa. Ja vaikka taistelu kesti pitkään ja voitto oli aluksi epävarma, se tuntui pian vastapuolen leirissä. Hässidimit sanoivat, että heidän sankarinsa olivat kuolemassa ja että heidän epäjumalansa putosivat maahan. Ahneus, laiskuus ja viekkaus olivat yhteinen keskiaikaiselle munkille sekä nykyaikaiselle Zaddikille.
ellauri370.html on line 703: Vuonna 1453 Breslaussa tapahtui pienehkö pogrom. Langewiesestä Oelsin läheltä kotoisin oleva maanviljelijä oli syyttänyt juutalaisia isännän häpäisemisestä. Juutalaiset vanhimmat olivat ottaneet haltuunsa velkaisia isäntiä ja ruoskivat niitä kepeillä ja näin häväisivät heidät. Kuningas valtuutti Capistranon tutkimaan. Tämän seurauksena 2. toukokuuta 1453 kaikki 318 juutalaista Breslaussa ja lähiseudulla vangittiin Breslauhun ja tunnustukset hankittiin kidutuksen avulla. Capistrano poltti 41 juutalaista roviolla ja loput karkotettiin kaupungista, mutta lapset täytyi jättää taakse ja kastaa väkisin. Taskin tuttu tematiikka Al Holin leiriltä. Juutalaisten omaisuus takavarikoitiin, mikä Cohnin mukaan oli pogromin todellinen motiivi. Niin aina. Pelkästään arkistosta Cohn löysi yksitoista kirjasta velkakirjeitä, jotka olivat kuuluneet juutalaisille. Siellä oli myös suuria varastoja muista juutalaisten omistamista tavaroista. Vuonna 1455 Breslaun kaupunki sai kuningas Ladislaus Postumukselta peruskirjan Privilegium de non tolerandis Judaeis ("etuoikeus olla suvaitsematta juutalaisia"), joka oli voimassa de jure vuoteen 1744 saakka.
ellauri371.html on line 176: Zano P ?t e p I m?^? LUONNONJUUTTAINEN ^ Ъ - P R°Kami kertoi meille - Tiedetään, että Jumala itse valitsi meidät Nyaltin valtakuntaan, kaikkialla maailmassa. Jumala palkitsi meidät neroudella pystyivät selviytymään tehtävästään. Ole nero leirillä, hän olisi silti ollut tekemisissä meidän RK:n kanssa muukalainen ei ole vanhan miehen arvoinen kadulla: siellä oli taistelua, kevyt DU NEMI bezti ** ”jonka kaltaisia en ole koskaan ennen nähnyt Kyllä, ja 3 ogT^ VI * ATEL " tila >D a RST" naalimekanismit. eikä* T ° 1 A L B GESHI niitä - Kaikki valtion pyörät - kävely yT ° ВЪ Х ° ДЯТ В03 Dѣѣім siirretty * “а- lotto I^ 90 aSHIKH Hands ' a D in igatel egot-zo- sko TO - e "ono2 FI G I NASHIMI m UDR e ^m.i politiikan tiede iso Ш ^™ tarkoittaa ™ Darskyn arvovaltaa tal M lt P!+" I VЪ t ^P hallitus ja teollisuus. Pääoma svobolp ^ ISTSHYA ILMAN ste ^enіy, on täytynyt saavuttaa että ѵІ; M0N0P0L1 "teollisuudelle ja kaupalle mitä jo tehdään näkymättömän ru^77o:n kehittämisessä kaikkialla maailmassa. Tällainen vapaus antaa poliittisen suuri voima teollisuusmiehille. ja tämä auttaa edistämään ihmisten unelmia. On tärkeämpää riisua kansoja aseista, sen sijaan, että johdattettaisiin heidät sotaan, on tärkeämpää käyttää keskustelua ja intohimoisia intohimoja meidän eduksemme kuin heidän karkottaa.
ellauri371.html on line 350: Kaikki sanomalehdemme kattavat kaikki mahdolliset suunnat. Marxismi-Leninismi, aristokraattinen, tasavaltalainen, vallankumouksellinen, natsionalnogo, jopa anarkkinen, kunnes tietysti siellä on kauan eläköön perustuslaki. He ovat kuin intialainen jumala "Vishnu" jolla on sata käsivartta, joista jokainen tuntee minkä tahansa yleisön pulssin mielipiteitä. Kun pulssi nopeutuu, nämä kädet liikkuvat kunnes on mielipide tavoitteemme suuntaan, koska kerran innostunut subjekti menettää järkeilynsä ja on helposti altis ehdotukselle. Ne tyhmät, jotka haluavat, luulevat toistavansa leirinsä sanomalehden mielipidettä, mut oikeasti toistaa meitin mielipiteemme tai sen, mitä meistä on toivottavaa. Kuvittelevat, että he seuraavat urua heidän puolueensa, he seuraavat lippua kuha postitamme sen heille.
ellauri372.html on line 185: Max (oik. Raimo) Kolbe kanonisoitiin 1982. Hän on hyväntekeväisyyden marttyyri ja radioamatöörien, huumeidenkäyttäjien, poliittisten vankien, perheiden, toimittajien ja vankien suojeluspyhimys. Radioamatöörin näköinen fransiskaaniveli tarjoutui jonkun puolalisen häiskän sijaisexi keskitysleirillä. Tällä oli suurempi merkitys kuin 1M juutalaisen kuolemalla, sanoo van der Valkin leski Arlette. Niinpä tietysti, kyllä 1 arjalainen julkkis päihittää ziljoona jutkutavista. Spartakuxen 7000 orjaa oli mitä lie konnia, mutta Jeesus oli pulmunen. Määrä ei muutu laaduxi, sanoi Marx mitä tahansa.
ellauri372.html on line 197: Heinäkuun lopussa 1941 vanki pakeni leiriltä, minkä seurauksena leirin apulaispäällikkö, SS - Hauptsturmführer Karl Fritzsch valitsi kymmenen miestä nälkään kuolettavaksi maanalaiseen bunkkeriin estääkseen muita pakoyrityksiä. Kun yksi valituista miehistä, puolalainen Franciszek Gajowniczek, huusi: "Vaimoni! Lapseni!" nousi Kolbe vapaaehtoisesti ottamaan hänen paikkansa.
ellauri372.html on line 285: Vuosina 39–38 eKr. roomalainen kenraali Publius Ventidius Bassus voitti Parthian armeijan ja lähetti joukkoja Poppaedius Silon komennossa odottamaan Herodeksen saapumista. Herodes laskeutui maihin Ptolemaisissa ja aloitti kampanjansa Antigonusta vastaan valloittamalla Galilean, marssi alas rannikkoa valloittaakseen Jaffan ja vapautti sitten Masadan, jossa hänen perheensä oli edelleen kuollut. Sitten hän marssi Jerusalemiin toivoen voivansa valloittaa kaupungin ja saada sodan nopeasti loppumaan. Roomalaisten upseeriensa, kapinallisten roomalaisten joukkojen ja Antigonuksen sissien keskuudessa esiintyneen korruption edessä Herodes kuitenkin joutui luopumaan Jerusalemin piirityksestä. Sen sijaan hän toimi Juudeassa, Samariassa ja Galileassa taistellen sekä kapinallisia että rosvoja vastaan ja lähetti veljensä Joosefin käsittelemään Idumaata. Myöhään 38 eKr. mennessä useiden roomalaisten legioonien vahvistamana ja kaksi vuotta kestäneen kapinanvastaisen taistelun jälkeen Herodes kykeni lopulta rauhoittamaan Galilean ja marssimaan etelään kohti Jerusalemia. Antigonus yritti kohdata Herodeksen jyrkässä taistelussa ja iski sekä Jerikoon että Samariaan, mutta molemmat yritykset hävisivät. Herodes leiriytyi jälleen Jerusalemin ulkopuolelle, vaikka talven tulo pysäytti demilitarisaatio-operaation kuin Ukrainassa.
ellauri372.html on line 334: Caesar saavutti varhaisia voittoja myöhemmässä sisällissodassa kukistamalla Pompeuksen armeijan Italiassa ja Espanjassa, mutta myöhemmin hänet pakotettiin vetäytymään Kreikkaan. Elokuussa 48 eaa. Pompeuksen ollessa takaa-ajossa Caesar pysähtyi Pharsaloksen lähelle ja perusti leirin strategiseen paikkaan. Kun Pompeiuksen senaattorijoukot joutuivat Caesarin pienempään armeijaan, ne tuhottiin kokonaan ja Pompeius pakeni Egyptiin.
ellauri373.html on line 327: Vaikka on epäilemättä väärin sanoa, että kaikki Bolshevikit ovat juutalaisia ja että kaikki juutalaiset ovat b ° l p ^ v g ^ f i , on kuitenkin kiistatonta, että korkein bolshevikkihallitus ja koko kansan komissio --- kaiken asteen vankileirien saaria täydennetään enemmistön lisäxi juutalaisilla ja lisäksi enemmistö ei ole 50% vähempää. Tästä syystä monet venäläiset ovat täysin oikeassa. Kolmikot, jopa edistyneen suunnan, väittävät että Venäjä on tuhoutumassa, juutalaisen hallitsijan ikeen alla koko
ellauri373.html on line 521: Molemmat leirit,
ellauri373.html on line 562: Vuonna 1884 Independent Order of B'nai Brithin "puitteissa" tehtiin ensimmäinen yritys yhdistää Länsi- ja Itäjuutalaiset. Tämä tapahtui samana vuonna Kattowicessa, jossa yleiskokoukset pidettiin. Sovittu Molempien ryhmien välillä ei ollut kokousta: itäinen "Hovevei Siionin" uudet juutalaiset, joita johtaa Leo Pin- Sker, Lilienblum ja muut, koko ajan hallussaan erotettiin. Sama tapahtui Ba- Selskyn kongressi 1897. Johdon alaisuudessa Ginsbergin mukaan itäjuutalaiset ovat aina muodostaneet erillisen leiri, joka piti oppositiota teoreettisena ryam, ja Hertzlin tapaan käyttäytyä epäluuloinen hänestä riippumatta suorittivat omansa uudet suunnitelmat juutalaisten kolonisoimiseksi Palestiinassa.
ellauri373.html on line 620: Bne-Zion-järjestö on ryhmitelty kaikkien "Hovevei Zionin" ja "Bne-" loosien keskellä Moishe" ja siitä tuli mahtava leiri aina "poliittisen" vastakohtana Euroopan ja Amerikan sionismi "B'nai B'rith".
ellauri374.html on line 415: Palestiinalaiset tappavat lapsia, vanhuksia ja naisia. Ensin he hyökkäävät juutalaisten kimppuun, sitten he käyttävät heitä (lapsia, vanhuksia ja naisia) ihmiskilpinä ja piiloutuvat heidän taakseen säälimättä lapsiaan, ikään kuin he eivät olisi omia lapsiaan kertoakseen yleiselle mielipiteelle, että juutalaiset aikoivat tappaa nämä lapset. Tämän näin omin silmin 70-luvulla, kun he hyökkäsivät Jordanian armeijaa vastaan, joka suojeli ja keskitysleirizi heitä. Sen sijaan, että kiittäisivät (Jordanian armeijaa), he laittoivat lapsia sen eteen saadakseen koko maailman uskomaan, että Jordanian armeija tappaa heidän lapsensa. Sellainen on heidän tapansa ja perinteensä, heidän turmeltuneisuutensa, heidän kivinen sydämensä omia lapsiaan kohtaan ja heidän valheensa yleiselle mielipiteelle saadakseen sen tuen.
ellauri375.html on line 74: Katsojat ihailevat rakennuksen raunioita joihin Israel hyökkäsi Rafahin pakolaisleirillä Gazan kaistan eteläosassa 20. maaliskuuta [Sanoi Khatib/AFP]
ellauri378.html on line 261: Ei kenenkään kanssa. Kyse on vain tarinasta, jota kerrottiin leirinuotiolla Lähi-idässä. Joku kirjoitti tarinan muistiin ja se päätyi raamattuun. Koomista on se, että joku meidän aikanamme ottaa nämä... Lue lisää »
ellauri381.html on line 66: Vuonna 1941 Bandera vangittiin ja siirrettiin sitten Sachsenhausenin keskitysleirille. Syksyllä 1944 Saksan viranomaiset vapauttivat Banderan "ukrainalaisena vapaustaistelijana". Huolimatta siitä, että Banderan viemistä Ukrainaan pidettiin epätarkoituksenmukaisena, OUN * jatkoi taistelua Neuvostoliittoa vastaan etänä noin 1950-luvun puoliväliin saakka tehden yhteistyötä länsimaisten tiedustelupalvelujen kanssa kylmän sodan aikana. Vuonna 1959 KGB-agentti Bogdan Stashinsky lopulta sai murhatuksi Banderasin kotona Münchenissä.
ellauri381.html on line 410: Grigori Svirski muisteli maanpaossa kirjoittamassaan kirjassa ”Teloitusvuosien sankarit” seuraavasti: ”Koko joukko Simonovin seuraajia (N. Drozdov, Simonin ”Uuden maailman” päällikkö tovereineen) kirjoitti ex-convictin periferiassa julkaistun muistelmaprujun kokonaan uudelleen; kirjailija muutti keskitysleirien johtajasta Barabanovista, jota vangit ja vartijat pelkäsivät kuin tulta, vapaan neuvostoelämän sankarin Robin Batmanovin. Simonov tuki innokkaasti valhetta: Azhaevin kirjan pääöljyputkea kaikkien korjausten jälkeen eivät edelleenkään panneet onnettomat, nälkäiset, puolikuolleet vangit, jotka kirjoittaja oli pettänyt, vaan yksinomaan onnelliset Neuvostoliiton kansalaiset.
ellauri381.html on line 412: Simonov kävi huolellisesti läpi valmiin käsikirjoituksen nähdäkseen, oliko siellä leiri"vihjeitä", tarpeettomia psykologisia assosiaatioita jne.; ja Vasili Azhaev, hiljainen, sairas vanki-"vapautettu", sai kiitosta vaikenemisestaan. Hiljaisuuden ja arkuuden vuoksi he määräsivät hänet vetämään näytelmälehteä "Neuvostoliiton kirjallisuus vieraalla kielellä", jossa, kuten tiedätte, päällikkö ei päättänyt mitään. Hän oli onnellinen, Vasily Azhaev, mutta hän ei voinut enää elää: hän kuoli aivohalvaukseen ja muihin kovan työn aikana saatuihin sairauksiin. Azhaevin Gulagin saaristosta tuli Konstantin Simonovin ansiosta maailmankuulu vapaan työn apoteoosi vapaassa maassa - sensaatiomainen romaani "Kaukana Moskovasta", jolle myönnettiin ensimmäisen asteen Stalin-palkinto. Tämä oli kenties ennätys valheellisuudessa veristen väärennösten aikakaudella."
ellauri381.html on line 445: Fedja sedän teiniromaani on hurjan pitkästyttävä. Solzhenizynin Pervyi krug vaikuttaa kummalta. Täytistäkö professori antaa länkkäreille jotain preparaatteja? Syyttäköön vain izeään jos joutuu siitä Siperiaan kovaan työhön. Molemmat kaveruxista joutuivat karkotetuxi työleirille huonon käytöxen johdosta. Mutta mistä rikoxesta? Pullikoinnista. Fedja meinattiin dekapitoida, mutta zaari pyörsi päätöxen viime tingassa. Vizin kiukkuisina tyypit palasivat kaukoidästä. Oliskohan ollut viisainta vaan ottaa juipit heti hengiltä.
ellauri381.html on line 455: Roy Medvedev kritisoi Solženitsyniä huomauttaen, että "hänen nuori ortodoksinen marxismi ei kestänyt leirin koettelemuksia, mikä teki hänestä antikommunistin. Et voi puolustella itseäsi ja epävakauttasi halventamalla "leirien kommunisteja", esittämällä heitä sitkeästi ortodokseina tai pettureina vääristäen samalla totuutta. Ei ole kristityn arvoista, millaisena Solženitsyn pitää itseään, ihailla ja pilkata vuosina 1937-1938 teloitettuja.
ellauri381.html on line 471: 27. heinäkuuta 1945 Aleksanteri Isajevitš Solzhenizyn tustui erityiskokouksen päätökseen ja 14. elokuuta hän lähti Butyrkasta. Olisi voinut odottaa, että hänet lähetettäisiin jonnekin perseeseen, kuten Dzhezkazganin kuparikaivoksille. Olisi voinut odottaa, että hänet lähetettäisiin kuuluisan Kolyman kultakaivoksille tai parhaimmillaan Vorkutan hiilikaivoksille. Kuitenkin, kun A.I. Solženitsyn otettiin pois vankilasta, auto ei rynnänyt asemalle, vaan kaupungin ulkopuolelle. Noin tunti kului, ja Aleksanteri Isaevich löysi itsensä leiristä, joka sijaitsi lähellä Moskovaa kylässä, jolla oli alkuperäinen nimi New Jerusalem.
ellauri381.html on line 475: Saaristossa A.I. Solženitsyn maalasi kauhean kuvan leirielämästä, joka vei paitsi kaiken vankien ajan myös kaiken voiman. Hänenkin oli määrä sukeltaa tähän elämään kahdeksaksi vuodeksi. Kuinka hänen "kävelynsä piinauksen läpi" alkoi? Hänen vaimonsa Natalya Alekseevnan mukaan hänen miehensä kirjoitti hänelle kirjeen asettuessaan uuteen paikkaan. Siinä sanottiin, että "hän harkitsee vakavasti englannin kielen opiskelua, pyytää tuomaan lisää puhdasta paperia, kyniä, kyniä, mustetta sippy-kupeissa, englannin oppikirjoja ja sanakirjoja." Näyttää siltä, että Alexander Isaevich ei päätynyt piikkilangan taakse, vaan lepokotiin. Osoittautuu, että hän aloitti kidutuksensa komentoasemasta - hänet nimitettiin "savilouhoksen korvaavaksi työnjohtajaksi". (On jo todistettu, että monet hänen kuuluisassa kirjallisessa teoksessaan "Gulagin saaristo" kuvatuista intohimoista eivät perustu henkilökohtaisiin havaintoihin tai asiakirjojen tutkimiseen - ne olivat salaisia - vaan huhuihin ja erilaisiin tarinoihin).
ellauri381.html on line 479: Syyskuun 9. päivänä Aleksanteri Isajevitš siirrettiin Uudesta Jerusalemista leirille nro 121, joka sijaitsi Moskovassa Kalugan etuvartiossa. Nyt se on Leninsky Prospekt, 30, Yu.A. Gagarin.
ellauri381.html on line 481: Saapuessaan uuteen paikkaan A.I. Solženitsyn nimitettiin "tuotantopäälliköksi". Kommentoimalla tätä nimitystä hän kirjoittaa: "Ennen minua täällä ei ollut sellaista asemaa." Osoittautuu, että se on luotu erityisesti häntä varten. Tältä osin hän ei asunut kaikkien vankien kanssa leirin kasarmissa, vaan niin sanotussa "friikkien huoneessa", jossa hänen kanssaan asui vielä viisi "tyhmää" (kuten "lämpimiä paikkoja" miehittäviä vankeja kutsuttiin. leireillä). Uudessa tehtävässään A.I. Solženitsyn ei viipynyt kauan. Leirin päällikkö vaihtui, henkilöstömuutokset alkoivat, ja "toisella viikolla", kirjoittaa Aleksanteri Isaevich, "minut karkotettiin häpeällisesti yleiseen" työhön." Joten hänestä tuli taidemaalari. Kuitenkin "häpeästä" huolimatta hänet jätettiin "friikkien huoneeseen". Sitten hänet siirrettiin joko puusepiksi tai parkettilattiatyöntekijäksi.
ellauri381.html on line 485: Lempinimi "kummisetä" säilöönottopaikoissa tarkoittaa upseeria, joka on velvollinen tarkkailemaan tunnelmaa leirillä ja jolla on tästä syystä tiedottajat vankien joukosta. Korostaen, että "kummiseän" holhous avasi tien vyöhykkeen "tyhmyille" sijoituksiin, Aleksanteri Isajevitš tekee siten selväksi, että tämä ei koskenut häntä, koska hän kuului tuotanto"tyhmysten" joukkoon.
ellauri381.html on line 499: 14. toukokuuta 1950 hän kirjoitti vaimolleen: "Olen edelleen elossa, terve, iloinen, elämässäni ei ole vielä muutoksia", ja 19. päivänä hänet siirrettiin Butyrkan vankilaan ja lähetettiin sitten leiriin.
ellauri381.html on line 501: N.A. Reshetovskaya kirjoitti ilmeisesti miehensä sanoista, että "sharashkassa" Alexander Isaevich alkoi keskittyä yhä enemmän omiin asioihinsa valtion asioiden kustannuksella. Tämä huomattiin, ja hänet lähetettiin leirille: "Yksitoikkoinen työ", hän väitti, "joka Sanyan täytyi tehdä vuodesta toiseen, muuttui vihamieliseksi ja hylätyksi. Hän kiinnitti yhä enemmän huomiota asioihinsa...Ja millainen pomo sellaista vankia tarvitsee? Seurauksena...aviomies lähti itään." Ensinnäkin "sharashkassa" suoritettu työ ei ollut "monotonista", vaan luovaa, ja toiseksi voisi tuskin ajatella, että työ leirillä oli mielenkiintoisempaa ja nautinnollisempaa.
ellauri381.html on line 503: Mutta monet ihmiset, jotka olivat Solženitsynin kanssa sharashkassa, raportoivat muista versioista. Versioiden runsaus todistaa Aleksanteri Isajevitšin ja hänen tovereidensa halusta piilottaa todellinen syy hänen lähettämisellensä leirille. Tämän vahvistaa äskettäin julkaistu N.A. Reshetovskaya "Toisessa ympyrässä." Siinä lainatuista kirjeistä A.I. Solženitsynin vapautuxesta saamme tietää, että hänen lähtönsä Marfinosta oli hänelle odottamaton, hän ei halunnut lähteä sieltä, ja lähtiessään hän yritti päästä takaisin Rybinskin sharashkaan, missä häntä, kuten muistamme, käytettiin hänen erikoisalallansa - matematiikka.
ellauri381.html on line 505:
Steplag (Ekibastuzin leiri)
ellauri381.html on line 507: Karagandan alueen syyttäjänviraston tietokeskuksesta löydetty vangin kortti A.I. Solženitsyn todistaa, että 18. elokuuta 1950 Aleksanteri Isajevitš vietiin Karagandaan ja määrättiin samana päivänä Neuvostoliiton sisäasiainministeriön Steplagin 9. leiriosastolle, joka oli osa Irtyshuglestroy-säätiötä Ekibastuz Pavlodarin kaupungin alueella, ja siksi sillä oli toinen nimi: Ekibastuzin leiri. Ekibastuz sijaitsee laajan Pavlodarin hiilikentän alueella Kazakhstanissa. Kazakhstanissa on paljon potaskaa.
ellauri381.html on line 509: "Ekibastuzin leiri", kirjoittaa A.I. Solženitsyn, luotiin vuosi ennen saapumistamme - vuonna 1949, ja kaikki täällä kehittyi samalla tavalla kuin ennenkin, kuten se tuotiin leirin vankien ja viranomaisten mieleen. Paikalla oli komentaja, apulaiskomentaja ja kasarmin vanhimmat, toiset nyrkillä, toiset irtisanoen, jotka ahdistelivat alamaisiaan. Siellä oli erillinen idioottien parakki, jossa kokonaisten esineiden ja joukkueiden kohtalo päätettiin ystävällisesti limivuorilla ja teen äärellä. Jokaisessa kasarmissa oli (suomalaisten kasarmien erityisrakenteen ansiosta) erillisiä ”hyttejä”, joissa oli arvoltaan yksi tai kaksi etuoikeutettua vankia. Ja järjestyksenvalvojat löivät minua niskaan, työnjohtaja löi minua kasvoihin, ja esimiehet löivät minua ruoskailla. Ja ylimieliset suurenaamaiset kokit tulivat. Ja kaikki yksityiset kaupat valtasivat vapautta rakastavat valkoihoiset. Ja ylipäällikön paikat valtasi joukko roistoja, joita kaikkia pidettiin insinööreinä. Ja tiedottajat toimittivat säännöllisesti ja rankaisematta irtisanomisensa operatiiviselle yksikölle. Ja vuosi sitten, joka alkoi teltoilla, leirillä oli jo kivivankila - se ei kuitenkaan ollut vielä valmis ja siksi jonon rangaistusselliin jo annettuun määräyksellä joutui odottamaan kuukausi tai kaksi - laittomuutta ja siinä kaikki.
ellauri381.html on line 511: Solženitsyn kirjoitti vaimolleen: ”Työskentelin muurarina syksyllä, talvella ja keväällä, kun kärsin pakkasen katkeruudesta (talvi oli katkera), mutta ainakin opin yhden ammatin.” Aluksi A.I. Solzhenitsyn hallitsi muurarin ammatin asuinrakennuksen rakentamisessa, sitten heidän tiiminsä siirrettiin BUR:n (korkean turvan kasarmin) rakentamiseen itse leirille.
ellauri381.html on line 513: Kesällä 1951 leiriin saapui noin kaksituhatta banderölliä, vankien kokonaismäärä oli viisi tuhatta. A.I.Solzhenitsynin mukaan heti tämän jälkeen alkoi tiedonantajien metsästys ja murha-aalto pyyhkäisi läpi leirin... (Mistä hän tiesi informanttien metsästyksestä? banderöllitkö vasikoivat?).
ellauri381.html on line 515: Tammikuussa raivostui suuri joukko leirivankeja, jotka rauhoittuivat, kuten Solženitsyn kirjoittaa, aseistettujen konepistoolien toimesta. Solženitsyn ei osallistunut tähän yhteenottoon leirin hallinnon kanssa. Mutta heti kun kaikki rauhoittui, ja seuraavana päivänä, kun vangit menivät töihin, Solženitsyn katosi leiristä.
ellauri381.html on line 531: Kuten selviytyneiden "salaliittolaisten" oikeudenkäynnissä kävi ilmi, itse asiassa Karagandan lähellä sijaitsevan Peschanyn leirin vangit aikoivat 22. tammikuuta 1952 vedota leirin johtoon vaatimalla pidätysjärjestelmän parantamista. Mutta Solženitsynin "Vetrovin" vasikoimisen vuoksi he kohtasivat konekivääritulen. Monet heistä tapettiin, eloonjääneet saivat 25 vuoden vankeusrangaistuksen.
ellauri381.html on line 533: L. Sammutin, julkaisun kirjoittaja, joka oli vangittuna Special Bladessa Solženitsynin kanssa isänmaan maanpetoksesta sodan aikana, jonka tanskalaiset luovuttivat Smershin käsiin ja Hruštšov rehabilitoi, kertoo todistajana Ivan Megelin nolosta lopusta (joka " avautui" liikaa Vetrovin edessä, tietäen varmasti, että tästä ilmoitettaisiin viranomaisille ja ilmeisesti omien päämääriensä, no esimerkiksi koston kolmen "Bendera-jäsenen" sorron vuoksi. - Malkush, Kovlyuchenko ja Romanovich): tapettiin hiljaisella laukauksella päähän, koska se uhkasi leirin johdon salaisen informaattorin Solženitsynin paljastumista.
ellauri381.html on line 535: Solženitsyn piilotettiin kiireellisesti sairaalaan. ”Tämä”, hän kirjoittaa, ”oli viimeinen päiväni prikaatinjohtajana, ja minulla oli nopeasti kasvava, pitkälle edennyt kasvain, jonka leikkausta olin pitkään lykännyt aikaan, jolloin se olisi leirin mukaan ”kätevää”. Tammikuussa ja varsinkin nälkälakon kohtalokkaina päivinä kasvain päätti minulle, että nyt on sopivaa, ja kasvoi melkein tunnin välein. Heti kun kasarmi avattiin, näytin itseni lääkäreille ja minut määrättiin leikkaukseen. Myöhemmin hän kirjoitti: "Menen tammikuun 29. päivänä sairaalaan syöpäleikkaukseen."
ellauri381.html on line 537: Jos A.I. Solženitsyn oli lukutaidoton henkilö, voisi olettaa, että hän ei kiinnittänyt huomiota kasvavaan kasvaimeen pitkään aikaan, mutta on uskomatonta, että se ei kiinnittänyt yliopistokoulutuksen saaneen henkilön huomiota, joka tiesi mitä syöpä on, varsinkin kun se roikkui näkyvillä aivan silmien alla. Hänen sanojensa sisäinen epäjohdonmukaisuus on myös silmiinpistävää: toisaalta hän kirjoittaa, että kasvain ilmestyi "kauan sitten" ja luonnehtii sitä "laiminlyödyksi", mikä tekee selväksi, että se ei pitkään aikaan aiheuttanut hänelle huolta. Toisaalta hän väittää, että se kasvoi "nopeasti", ja leirin mellakan aikana se alkoi kasvaa "melkein tunnin välein". Kuitenkaan niiden muutaman päivän aikana, jolloin leirin levottomuudet jatkuivat, ei huolta aiheuttanut kasvain saanut hälyttäviä mittasuhteita.
ellauri381.html on line 545: Toinen tosiasia. Osoittautuu, että ennen vuoden 1952 tapahtumia Aleksanteri Isaevich meni yhden leirinumeron alle ja sairaalasta poistumisen poistumisen jälkeen toisen alle. "Kävin läpi koko Ekibastuzin numerolla Shch-232, mutta viime kuukausina he käskivät minut vaihtamaan Shch-262:een. Otin nämä numerot salaa pois Ekibastuzista ja pidän ne nyt." Kuuluiko uusi numero B.A Kornfeldille?
ellauri381.html on line 547: Kolmas fakta. Jos Aleksandr Isaevich olisi leirin mellakan aikana todella joutunut mustalle listalle, niin sairaalasta palattuaan häntä olisi odottanut yleinen työ. Kuitenkin, kuten kirjoittaa N.A. Reshetovskaja: "Sanya alkoi oppia puusepäntyötä, mutta hänellä ei ollut aikaa hallita sitä unelmansa mukaan: hänet siirrettiin valimoon." Vielä tärkeämpää on se, että vuosina 1952-1953. hän oli yksi harvoista vangeista, jotka saivat palkan: osa tuloista meni leirille, "mutta loput 30-10% kirjattiin edelleen vangin henkilökohtaiselle tilille, ja vaikka ei kaikki näistä rahoista, mutta osa siitä (jos et ollut hyvä missään, et ollut syyllinen, ei ollut myöhässä, et ollut töykeä, et pettänyt esimiehiä) kuukausittaisten lausuntojen mukaan oli mahdollista siirtää uuteen leirivaluuttaan - joukkovelkakirjoihin, ja nämä joukkovelkakirjat saatettiin kuluttaa."
ellauri381.html on line 555: Neuvostoliiton valtion turvallisuusministeriön 9. osasto allekirjoitti 27. joulukuuta 1952 "käskyn nro 9. /2 - 41731" , jonka perusteella vankeusajan päätyttyä A.I. Solženitsyn lähetettiin maanpakoon. Kuten hän väittää, häntä "pidettiin leirillä vain muutaman päivän", sitten hänet "otettiin jälleen vankileirille". Ja hän kirjoittaa: "Pavlodarin, Omskin, Novosibirskin siirrot välähtivät jälleen... Omskin siirrossa hyväluonteinen vartija, joka soitti toisilleen työasioissa, kysyi meiltä viideltä Ekibastuzista: 'Mikä jumala rukoilee puolestanne ?' - 'Ja mitä? Ja minne?' – piristyimme heti, kun huomasimme, että paikka oli hyvä. 'Kyllä, etelään', vartija ihmetteli. Ja todellakin, Novosibirskistä meidät käännettiin etelään... Dzhambulin asemalla meidät poistettiin vaunuista... Siinä se linkki!... Helmikuun loppu on, täällä Irtyshillä on nyt kovaa - mutta täällä on lempeä kevättuuli."
ellauri381.html on line 563: A.I:n mukaan Solženitsyn, melkein heti, kun hän joutui maanpakoon, sai sairauden. Lisäksi, jos hän "Saaristossa" korostaa: "Ja koko vuoteen ei Kok-Terekissä kukaan pystynyt edes määrittämään, millainen sairaus", niin "Vasikassa" hän kirjoittaa, että "välittömästi maanpaon alkaessa syöpä heitti etäpesäkkeitä." Todennäköisimmin "Vasikassa" tauti diagnosoitiin takautuvasti. Loppujen lopuksi ihminen, tietäen olevansa kuolemanvaarassa, ei voinut tehdä mitään pelastukselleen melkein koko vuoden ajan. Jos myönnetään, että lähes ”kokonaiseen vuoteen” kukaan Kok-Terekin lääkäreistä ei edes epäillyt syöpää, niin tästä seuraa, että sairaalasta vuonna 1952 poistuttuaan A.I. Solženitsyn ei vain ollut rekisteröitymättä onkologiapotilaaxi, mutta hän ei edes ajatellut, että häneltä oli poistettu syöpäkasvain. Tämä voi tapahtua jossakin seuraavista tapauksista: a) jos kyseinen kasvain ei ollut syöpä ja Aleksanteri Isaevich tiesi tämän, b) jos kasvaimen onkologisen tutkimuksen tulokset eivät olleet hänen tiedossa, c) jos leikkaus tehtiin leirillä ei ollut mitään yhteyttä kasvaimen poistoon, d) jos hänellä ei ollut leirillä ollenkaan leikkausta, ja kaikki oli pelkkää kusetusta.
ellauri381.html on line 565: Mutta palataanpa "Vasikan" "päätekstiin": "Syksyllä 1953", kirjoittaa Aleksanteri Isajevitš, "näytti hyvin paljon siltä, että eläisin viimeisiä kuukausiani... Kaikki leirin ulkoasuni uhkasi mennä kesken. ulos pääni kanssa. Se oli kauhea hetki elämässäni: kuolema vapautumisen kynnyksellä ja kaiken kirjoitetun kuolema, kaikki siihen asti elämisen merkitys... En voinut välttää työskentelyä koulussa näinä lääkäreiden lupaamana viimeisinä viikkona. , mutta iltaisin ja öin kivusta unettomina kiiruhdin kirjoittamaan pieniä ja pieniä muistiinpanoja ja rullasin useita paperiarkkeja putkiksi ja työnsin putket leveäkaulaiseen samppanjapulloon. Hautasin pullon puutarhaani - ja uudenvuodenaattona 1954 menin Taškentiin kuolemaan." Samanlaisen kuvan A.I. Solženitsyn maalaa myös Saaristossa.
ellauri390.html on line 191: Krestovski syntyi ukrainalaiseen aatelisperheeseen ja opiskeli Pietarin yliopistossa. Hän julkaisi ensimmäiset teoksensa vuonna 1857. Aluksi hän myötäili edistyksellistä nuorisoa, mutta siirtyi vuonna 1863 taantumuksen leiriin kuten tuttavansa Fedja ja maailman paskin Nalle. Yliopistossa hän ystävystyi radikaalin kriitikon Dmitri Pisarevin kanssa ja kirjoitti Russian Word -lehteen. Kirjailijan tunnetuin teos on Pietarin alamaailmaa ja ylimystöä sensaatiomaisesti kuvaava romaani ”Pietarin slummit”, ven. Peterburgskije truštšoby, 1864–1867). Hänen romaaninsa oli monen tunnin henkilökohtaisen tarkkailun tulos. ”Nihilisminvastaisen” dilogian Krovavyi puf (”Verinen isku”) viihderomaanit Panurgovo stado (”Panurgin lauma”, 1869) ja Dve sily (”Kaksi voimaa”, 1874) esittävät Venäjän 1860-luvun vallankumousliikkeen puolalaisten nationalistien juonittelun tuloksena.
ellauri390.html on line 679: Trumpin leiri pilkkaa häntä pikkukaupungin pormestarixi. Valtakunnallista poliittista kokemusta ei ole. Itse hän puolustatuu pitkällä pormestarikokemuksellaan, Afganistan-palvelulla ja uusilla raikkailla ideoilla. Esiintymistilanteissa hän on valpas, napakka, vitsikäs, retorinen eikä missään tapauksessa ylimielinen, kuten Trump.
ellauri396.html on line 245: Huomionarvoisia itkeviä valkoisia tyttöjä ovat Taylor Swift ja Lena Dunham. Swiftiä on kutsuttu itkeväksi valkoiseksi tytöksi, koska hän on tehnyt raivoa Kanye Westin kappaleesta Famous (2016). Kappaleessa West kutsuu Swiftiä "nartuksi", mikä on tietysti aihetta raivolle; Kuitenkin, kuten Kanyen leiri myöhemmin paljasti, Swift oli allekirjoittanut itsensä kappaleeseen ja sanoitukseen. Tässä Swiftin kriitikot katsoivat, että hän ei ainoastaan näytellyt uhria virheellisesti, huutaen raivoa ja siten "omaksuen kielen/kuvan naisten voimaannuttamisesta omalle tuotemerkilleen", hän myös jatkoi "pelottava musta mies kiusaa valkoista tyttöä" -tarinaa tehdessään niin.
ellauri398.html on line 489: Jeesus oli koko kaivonkannella sattuneen yhdynnän ajan Jeesus, Jumalan Poika. Samoin meitä kutsutaan olemaan koko ajan joka paikassa ja aikana Jumalan poikia, Jeesuksen seuraajia, kristittyjä, joilla on koko ajan ”kaivonkansiakti” käynnissä. Kysymys: Jeesus levähti kaivolla ja "kohtasi" siinä kaivonkannella samarialaisen naisen. Missä paikoissa sinä levähdät? Älä hötkyile. Rauhallisemmalla tahdilla ehtii paremmin "kohdata." Kysymys: Huomioitavaa on myös se, että Jeesuksella ei selvästikään ollut kiire. Onko se myös yksi avain naisihmisten "kohtaamiseen?" Voiko kiire estää "kohtaamiset?" Voisiko yksi askel olla, että rauhoittaisi ja karsisi kalenteria? Mitä jos vähemmän onkin enemmän? Ole niin kuin Jeesus – tyttöjen "kohtaamisten" mestari ja ihmisten moninkertaistaja. Anna tyttölasten tulla tykösi. Donkki on alakouluikäisille lapsille suunnattu raamatunluku- ja harrastelehti. Donkki-lehdessä keskitytään uskon perusasioihin mielenkiintoisella ja lasten maailmaan sopivalla, turvallisella tavalla. Lehti onkin loistava apuväline kotien kristillisen kasvatukseen sekä seurakuntien lapsi- ja varhaisnuorisotyöhön. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä 64-sivuinen Donkki on pullollaan mielenkiintoista luettavaa. Lehdessä tutustutaan Raamattuun reippaiden kaverusten Donkki-aasin, Sakun ja Ruutin kanssa. Donkki-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jokaisella numerolla on oma teema, jota käsitellään tarinoiden, raamatuntekstien ja tehtävien avulla. Lisäksi Donkissa on runsaasti kiinnostavia palstoja harrastuksiin, ystävyyteen, taskuaskarteluun ja kokkaukseen liittyen. Donkki-lehden raamattuaukeamat sopivat sellaisenaan raamattuopetukseksi, aamunavaukseksi tai vaikka hartaushetkeksi. Lehden pohjalta voi myös pitää vaikka kokonaisen lastenleirin opetuksineen, pajoineen ja esileikkeineen. Donkki-lehden avulla haluammekin palvella seurakuntien lapsi-, jannu- ja varhaisnuorisotyöntekijöitä sekä vapaaehtoisia ja isosia. Kristillinen lastenlehti Donkki lakkautetaan kevään 2024 numeron jälkeen.
ellauri398.html on line 649: kutsuminen pysähtymään, hylättyjen leirintäalueiden raunioiden itkeminen,
ellauri398.html on line 678: Hiänen leiriytymisensä jäljet eivät ole vieläkään kokonaan poistuneet.
ellauri398.html on line 843: J.J.K. Berliininmatka meni äitiinsä kun Imi alkoi jälleen huumeilla. Kikka ei ollut edes lähdössä isä-poika leirille. Vähän myöhemmin alkoi tri P. kuumeilla, joutui jäähylle samaan Haartmannin sairaalaan jossa Calle uhitteli: ettekö tiedä kuka minä olen? Olen kiro... en minä jaxa.
ellauri402.html on line 520: Työnjohtajana Onion Laken alueella toimi oikeistolaisena tunnettu Leonard A. Mäki, jonka suhtautuminen ammattiliittoihin oli vihamielinen. Marraskuun 18. päivänä Rosvall lähti jalkaisin kohti Onion Lake -järven pohjoispäässä sijaitsevaa metsätyömiesten leiriä tarkoituksenaan värvätä lisää lakkolaisia. Oppaana hänellä oli Janne Voutilainen. Muutamaa kilometriä ennen määränpäätään he törmäsivät Mäkeen ja muutamaan hänen mieheensä metsätyöläisten talvivarastolla. Mäki väitti myöhemmin kutsuneensa Rosvallin ja Voutilaisen sisään lämmittelemään ja varoittaneensa heitä heikoista jäistä. Tämän jälkeen Mäki kertoi Rosvallin ja Voutilaisen jatkaneen matkaansa järven suuntaan. Se oli viimeinen kerta kun heidät nähtiin elossa.
ellauri405.html on line 260: Venäjän oikeusministeriö lisäsi 21. lokakuuta 2022 Zygarin teloitusvälineiden luetteloon " ulkomaisena agenttina". Vuonna 2023 hän aloitti anaalisen journalismin kurssin opettamisen City University of New Yorkissa. Moskovan Basmannin tuomioistuimen tuomari Evgenia Kozlova tuomitsi 23. heinäkuuta 2024 Mihail Zygarin poissaolevana rikosasiassa "valeuutisten levittämisestä" - 8,5 vuodeksi vankeuteen yleishallinnon työleirillä. Kuukkeli on Johnin ikäinen. Vaimo (2009-2018) - Maya Stravinskaya, toimittaja. Tytär Elizabeth (syntynyt 2010). 25. lokakuuta 2022 hän tuli ulos kaapista ja ilmoitti avioliitonsa Portugalissa venäläisen näyttelijän Jean-Michel Shcherbakin ( s. 1992) kanssa. Leijonien homosexuaalisuuteen kuuluu hellimistä.Lisäxi hän virzasi kahvilaan ja anasti pillimehun. Historia koostuu luikurista, kirjoittaa Zygar.
ellauri412.html on line 337: Niin Herran enkeli lähti liikkeelle ja löi assyrialaisten leirissä kuoliaaxi ruttotaudilla 185 kilomiestä. Kun eloon jääneet heräsivät aamulla, kaikkialla lojui ruumiita. Silloin Sanherib, Assyrian kuningas, purki leirinsä ja lähti. Hän meni takaisin maahansa ja jäi Niniveen.
ellauri425.html on line 217: Stallarina aloittanut Vittorio Strada luisui vähä vähältä reppulien leiriin. Syyskuussa 1980 Strada osallistui Roomassa neuvostovastaiseen kansainväliseen konferenssiin "Left for Afghanistan", jonka järjesti Italian sosialistipuolueen julkaisema Mondo Operaio [englanniksi] ("Työväen maailma"). Konferenssin osallistujat loivat "Afganistanin solidaarisuuden komitean".
ellauri426.html on line 310: Kolme Omskin asukasta on tuomittu äärijärjestötoiminnasta ja yrityksestä palauttaa Neuvostoliitto. Asiasta kertovat Gazeta ja Argumenti i Fakti lähteenään Omskin alueen sisäisen turvallisuuden palvelu FSB. Tuomitut levittivät verkossa propagandaa, jossa kannustettiin liittymään järjestöön Neuvostoliiton elvyttämiseksi ja palauttamiseksi Venäjän lailliseksi valtiomuodoksi. Päätekijät, kaksi naista, tuomittiin yhden vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistuksiin. Mies sai kymmenen kuukauden työleirituomion. Jos Putin julistaisi Sovjezkij Sojuzin uudelleen perustetuxi, liittyisin siihen mieluusti Neuvosto-Suomen lojaalina kansalaisena. Vanha suomen punalippu salkoon, nazi siniristit voi repiä terveyssiteixi.
ellauri430.html on line 112: Anne Applebaum sanoo, että diktatuureissa 99 prosenttia ihmisistä lopulta mukautuu sortohallinnon komentoon. ”Heitä ei tarvitse uhkailla keskitysleirillä. Riittää kun sanoo, että voit menettää työpaikkasi”, hän sanoo.
ellauri435.html on line 141: Teoksia yhteensä: "Mature Age" - älyllisen Mathieun nuoruudesta ja itsensä projisoinnista 48 tunnissa, noin 13.6.1938, "Möykkääminen" - kollektiivisen alitajunnan vertikaalinen panoputki Münchenin sopimuksen aattona. "Kuolema sielussa" - kertoo Ranskan tietystä tappiosta ja vangituksesta leirissä (tämä viittaa Sartren oleskeluun saksalaisella leirillä vuodesta 1940).
ellauri437.html on line 141: Jopa BBC on hiukka hätkähtänyt Trumpin diktatorista vetoa eli venezuelalaisten jengiläisten kuskausta ilman oikeudenkäyntiä El Salvadorin jättivankilaan vuoden 1798 ranskixia vastaan säädetyllä keskitysleirilailla.
ellauri437.html on line 300: Tänään, Tet-hyökkäyksen 50-vuotispäivänä, yksimielistä päätöstä ei ole vielä tehty. Jopa kapinallisen "Viet Congin" luonne on jäänyt historian erotuomareilta pois. Sen sijaan useimmat ovat lukittuina kahteen kilpailevaan ortodoksisten ja revisionististen tutkijoiden leiriin. Heidän vastakkaiset tulkinnansa termistä "Viet Cong" ovat samalla oire laajemmasta taistelusta Amerikan sodan merkityksestä Vietnamissa, mutta myös keino ylittää tuo umpikujakeskustelu.
ellauri439.html on line 91: Kiistanalaista on alueen väärinkäyttö asukkaiden ja turistien toimesta, jotka käyttävät muistomerkkiä esimerkiksi lasten leikkipaikkana ja piknik-alueena sekä selfie-taustana tai ottavat aurinkoa (bikineissä!) kivillä. Uhrien edustajat kuitenkin vastustavat tällaista käyttöä ja huomauttavat, että tällaista käytöstä pidettäisiin sopimattomana esimerkiksi keskitysleirillä. Vuonna 2006 Holocaust Memorial sai palkinnon yhdysvaltalaiselta Travel and Leisure -lehdeltä "Cultural Buildings/Cultural Spaces" -kategoriassa, samana vuonna se sijoittui toiseksi "British Guild of Travel Writers" -järjestön "Globe Award for Worldwide Tourism Project" -palkinnossa ja vuonna 2007 se sai "American Guild of Travel Writers " -palkinnon pidetään Yhdysvaltain korkeimpana arkkitehtuurin tunnustuksena.
ellauri439.html on line 225: Talvisodan sytyttyä Petsamon saamelaiset joutuivat evakkoon. Suonikyläläiset asutettiin Tervolaan ja Paatsjoen saamelaiset Norjaan, mutta Petsamonkylän evakuointi viivästyi ja sen asukkaat joutuivat sotatoimialueelle ja sieltä vankileirille Neuvostoliiton puolelle keskelle Kuolan niemimaata. Lupa Petsamoon palaamiseen annettiin 11. huhtikuuta 1940. Talvisodan päättymisen jälkeen koltat palasivat kyliinsä, mutta joutuivat uudelleen evakkoon jatkosodan aikana. Sodassa sai surmansa myös muutamia kolttasaamelaisia ja tuberkuloosi alkoi levitä. Lapin sodan sytyttyä Petsamon saamelaiset siirrettiin Pohjanmaalle Kalajoen ja Oulun tienoille, missä vallinnut maanviljelyskulttuuri puhtausihanteineen oli likaisille lappalaisille vieras ja monissa taloissa karsastettiin erikoista kieltä puhuvia ja toiseen uskontokuntaan kuuluvia tulokkaita. Sopeutuminen osoittautui vaikeaksi, ja lähes kaikki poronsa menettäneet koltat palasivat Lappiin jo vuosina 1945–1946.
ellauri445.html on line 163: Nykyaikana oligarkia nähdään yleisesti demokratian vastakohtana. No niin nähtiin Peloponnesolaissodan aikanakin. Joidenkin poliittisten filosofien mukaan tämä on kuitenkin totta vain kun katsotaan demokratian retoriikkaa tai sen ideaalia, mutta todellisen maailman demokratiat muistuttavatkin oligarkioita monessa suhteessa. Sosiologi C. Wright Millsin mukaan demokratiassa vallan ottavat yritykset, asevoimat ja hallinnollinen byrokratia, jotka eivät ole vastuussa äänestäjille ja pyrkivät tavoittelemaan vain omaa etuaan yleisen edun kustannuksella. Italialaisen Gaetano Moscan (kärpänen) mukaan kaikista suurista yhteiskunnista tulee lopulta pienen vähemmistön, ”poliittisen luokan”, hallitsemia, koska sillä on korkeaa hallinnollista osaamista, jonka avulla se voi ottaa haltuunsa maan hallintokoneiston. Jos demokratia degeneroituu eikä ole enää republikaanista siitä tulee okhlojratiaa eli populismia. Senatusque patriisit ei ole enää kusettamassa populusta ja plebeijit pääsee rähjäämään. Plebeijit (lat. plebeii) olivat alempi Rooman valtakunnan kahdesta yhteiskuntaluokasta. He olivat vapaita, mutta jos he eivät maksaneet esimerkiksi velkojaan, he saattoivat joutua orjiksi. Ylempi yhteiskuntaluokka olivat patriisit, eikä avioliittoja luokkien välillä sallittu ennen vuotta 445 eaa. Plebeijeitä varten perustettiin vuonna 494 eaa. kansantribuunin virka, johon ei voitu valita patriisia. Tämä oli ainoa alemmalle luokalle avoin virka, mutta sillä oli suuret oikeudet. Uskonnolliset asemat oli myöhemminkin rajattu vain patriiseille. Yhteiskuntaluokkien välille tuli joskus niin suuria erimielisyyksiä, että plebeijit ottivat perheensä ja tavaransa ja lähtivät kaupungista leiriytyen sen ulkopuolelle, kunnes heidän vaatimuksiinsa suostuttiin. Vaza on yhtä tärkeä kuin muut jäsenet, ize asiassa tärkein kaikista. Armeija marssii vazallaan. Panem et circenses, pano on prolejen viihdettä.
ellauri445.html on line 359: Byron käytti 4 000 puntaa Kreikan laivaston kunnostamiseen ja yritti yhdistää kreikkalaiset ryhmittymät taistelemaan turkkilaisia vastaan yhdessä. Useimpien tietojen mukaan Byron oli erinomainen sotilasjohtaja. Hän vältti keskustelua ryhmien välillä, haki hyvää koulutusta joukoille ja jopa karkasi miehiensä kanssa leiriytyen huonoissa olosuhteissa.
ellauri445.html on line 361: Maaliskuussa 1824 Byron oli leirillä venezialaisessa tuppukylässä Missolonghissa Aitolia-Akarnaniassa (Patraxesta pohjoiseen) harjoittamassa anaalisexiä sotilaidensa kanssa. Kapinan johtajat suunnittelivat hyökkäävänsä Turkin miehittämään Lepanton kaupunkiin ja Byron halusi juurruttaa miehiinsä lisää kurinalaisuutta. Oli sateinen, kylmä maaliskuu, joten ei ollut yllätys, että hän sairastui kuukauden kuluttua. Yrittääkseen lievittää hänen kuumettaan lääkärit päättivät laskea hänestä verta käyttämällä iilimatoja. Tämä osoittautui tappavaksi valinnaksi. Lordi Byron kuoli 19. huhtikuuta 1824 iilimatokuumeeseen. Hän oli juuri täyttänyt 36. (Esi-isä Kaarle Twitter Kustaa juolahtaa mieleen.)
ellauri445.html on line 417: Bertrand du Guesclin (s. noin 1320 , kuollut 13. heinäkuuta 1380 ) – bretagnelainen ja ranskalainen ritari, jota pidetään yhtenä satavuotisen sodan merkittävimmistä ritareista, esiintyy Camulla Tunisiassa kz-leirivankina. Vuonna 1380, 60-vuotiaana miehenä, hän lähti matkalle. Matkalla hän sai tietää, etteivät ranskalaiset pystyisi valloittamaan Châteauneuf-Randonnéen linnaa. Hän näki paljon vaivaa ja kehotti englantilaisia antautumaan. Ritarin maine oli jo niin suuri, että hänen kuolemastaan huolimatta englantilaiset antautuivat ja heidän komentajansa asetti linnoituksen avaimet du Guescelinin arkkuun. Van Äyksin paneelin "Vanhurskaat tuomarit" varkaudesta 1934 löytyy hollannixi paljon jorinaa.
xxx/ellauri010.html on line 1625: Tuomitsee köhimisestä leirille,
xxx/ellauri056.html on line 642: Marian äiti tuli uskoon kun Maria oli 2-vuotias. Äidin kautta taivaan iskä tuli tutuxi Mariallekin. Olihan siinä välillä sellasta tuuliajoa, mut fifteen-leirillä kohtasin jumalan uudelleen ja sain vahvan uskon. Jalkapallo oli mennyt jumalan edelle, eikä niin saa olla. Jumalan pitää mennä jalkapallon edelle. En ole loukkaantumisesta sille lainkaan loukkaantunut. Asia on jälleen kunnossa, jumala ykkösenä pallo perässä. Taivaan iskälle voi kertoa ihan kaiken eikä se koskaan rähise. Se luo turvaa kun on joku ylempi.
xxx/ellauri081.html on line 186: Ilkeän ja sivistymättömän näköinen Mengeleleirin ämmä Hallgren käy teeveessä käsirysyä kuikelon Kristerssonnin kanssa (M) kun maan rokotuxet takeltelevat. Britit ja jopa Tanska ajaa ohi. Hallgren erehtyy halveximaan vielä sivistymättömämpiä somettajia jotka ei osaa edes kirjottaa omaa nimeä. Nu blev det visst riktigt dålig stämning där.
xxx/ellauri081.html on line 428: Arne Alligaattorista tuli mieleen Aarne Ranta. Han har ingen dator han bor ju i djungeln, dvs Göteborg. Aarne Ranta ei pitänyt Aarne Alligaattorista. Huonosilmäinen ja kiltinoloinen mutta ikävä kyllä jotenkin uskovainen. Mikä pahinta, se tykkäsi thai-ruuasta. Aina piti laapustaa siihen samaan thai-ravintolaan syömään pahaa thai-ruokaa. Sen pojatkin on jostain vanhan testamentin kirjasta. Niillä oli yhden huoneen koirankoppi Nilkin kesäsiirtolassa. No tän kaiken mä oon kai jo kertonut, juolahti vaan mieleen taas. Vai olinko? Aarnen vaimo Pihla paistoi pannulla kampasimpukoita niiden keltaisen Göteborgin professoritalon kaakeloidussa teräskeittiössä. Kasarit koon mukaan seinälle ripustettuina. Pihla oli pätevämpi Aarnea, ja ehkä hyvätuloisempi myös. Aarne oli syystä siitä mustasukkainen. Nilkin keskittymisleirin virkanaiset kehui kukin izeään saunan lauteilla aika kuplixi. Siellä vallizi hiljainen mutta tiukan verinen statuskilpailu. Seija istui kylmällä alimmalla lauteella yhteiskunnan tuilla. Hänet sanottiin irti! Pihlan sisaruxet kuiskivat saunan lavoilla, tarkoittaen rouva nilkkiä, joka ei tehnyt enää muuta kuin poimi hehtolitroittain mustikoita kesällä. "Kaikki minun sisaruxeni ovat kyllä hyvissä naimisissa ja töissä, kukaan ei ole työtön," Pihla vielä teroitti. Tampereen talousalueelta terkkuja. Nilkin johdolla pelattiin Toiskan seurakunnan aidatuilla kentillä koripalloa ja lentistä. (Ne pelasivat, ei toki me.) "Rahnaa" sanoo nilkki tukka silmillä ja silmät viirussa manselaisittain luihunlaihan nenän kautta haiveniset posket viinan ahavoittamina.
xxx/ellauri084.html on line 94: Suuri osa varsinkin humanitaarisin perustein (mukaanlukien perheperusteet) Suomeen tulevista on kotoisin paimentolaiskulttuureista, joissa palkkatyö on tuntematon käsite, ja joissa aika vietetään leirinuotiolla turisten silloin, kun olosuhteet eivät muuta vaadi. Kuten Ruotsissa asuva tulkki Abdullahi Mohammed osuvasti ilmaisi, Pohjoismaissa ...
xxx/ellauri091.html on line 179: Ilmari "löysi" uuden puolison Hilja Haahdesta jo seuraavana vuonna. Työt jatkuivat erinäisten "projektien" ja "oppaiden" parissa sekä "luonnollisesti opetustyössä". Uuden urkurin työn Krohn sai Sörnäisten suomalaisen seurakunnan kanttorina, jossa hän aloitti 1911, sillä aikaa kun "Z" miehineen muilutti kommarien ääniä. Musiikkitieteen professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1918, kun kommarit oli internoitu leirille.
xxx/ellauri104.html on line 989: 2. Moos. 32:27 ”Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisin leirin halki portista porttiin ja tappakaa jokainen, olkoon vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen.”
xxx/ellauri114.html on line 329: Amman (arab. عمان, ʿAmmān) on Jordanian pääkaupunki sekä maan hallinnollinen, taloudellinen ja teollinen keskus. Vuonna 2015 siellä oli noin 1,8 miljoonaa asukasta. Jordanian kuninkaanlinna ja parlamentti ovat Ammanissa. Sen nimi oli raamatussa Rabba ja kr.room. kaudella Philadelphia. I'd rather be in Philadelphia pääsi Reaganilta ammuttuna. Filadelfialaisista se oli huono läppä. Amman on Jordanian taloudellinen keskus. Kaupungissa harjoitettuihin teollisuuden aloihin kuuluvat elintarvike-, tupakka-, sementti-, tekstiili-, paperi-, muovi- ja alumiiniteollisuus. Kaupungissa sijaitsee Ammanin pörssi ja Arab Bankin pääkonttori. Kaupungin länsipuoli on rikasta ja itäpuoli slummia. Se on hyvin tavallista. Kun Israel perustettiin vuonna 1948 kymmeniä tuhansia palestiinalaispakolaisia muutti kaupunkiin. Pakolaisleirit ympäröivät nykyisin sen keskustaa.
xxx/ellauri114.html on line 463: Alakoulussa hän suoritti lastenhoitajapassin ja myöhemmin oli kesätöissä lastenleirin ohjaajana. Myöhemmin hän olisi halunnut au pairiksi, mutta toimiston virkailija antoi ymmärtää, etteivät perheet halua palkata poikaa au pairikseen. Nyt Toivola pohtii, että lähtee au pairiksi ehkä eläkeläisenä.
xxx/ellauri116.html on line 315: Vargas Llosa oli uransa alussa vasemmistolainen, mutta kääntyi 1980-luvulla markkinaliberaaliksi tyrmistyttyään siitä, että hänen aiemmin kannattamansa Fidel Castro sulki kuubalaisia keskitysleirille ja homoseksuaaleja vankilaan. ”Radikalismista en ole luopunut, vaikka olenkin heittänyt sosialismin romukoppaan.” Romaanissaan Maytan tarina (1984) hän kuvasi, miten vasemmistolaiset ja humanistit saattavat turmella moraalinsa asteittain pienillä pelkuruudesta johtuvilla myönnytyksillä.
xxx/ellauri116.html on line 412: Vuonna 1943 Simone de Beauvoir erotettiin opettajan virastaan, koska hän vietteli 17-vuotiaan lukiolaisen Natalie Sorokinin vuonna 1939. Natalie Sorokin, Bianca Lamblin ja Olga Kosakiewicz totesivat myöhemmin, että heidän suhteensa de Beauvoirin kanssa olivat vahingoittaneet heitä psykologisesti . Miehityksen aikana hän oli Jean-Paul Sartren tavoin kulttuuriviikkolehden Comœdia René Delangen johtajan ystävä (joka oli läheinen Sonderführer Gerhard Hellerille , saksalaiselle ranskalaisten kirjeiden "suojelijalle"). Saksa rahoittaa ja vaikuttaa suurelta osin lehden toimitukseen. Vuonna 2008 brittiläinen Carole Seymour-Jones (en) , kirjan A Dangerous Liaison kirjoittaja , kuvaili Beauvoirin käyttäytymistä "lasten hyväksikäytöksi", joka lähestyy "pedofiliaa" . Vuonna 2015 Simone de Beauvoir ja naiset -teoksessa Marie-Jo Bonnet kuvailee Beauvoirin ja Sartren välistä toimintatapaa "kieroutuneeksi sopimukseksi", joka koostui siitä, että ensimmäinen vietteli nuoria alaikäisiä opiskelijoita ja lähetettiin sitten toiselle. Journal de Montréal -bloggaaja Normand Lester syyttää Beauvoiria "seksuaaliseksi saalistajaksi". Muistelmissaan häiriintyneestä nuoresta tytöstä Bianca Lamblin kertoo ihailevansa Simone de Beauvoiria, joka oli hänen opettajansa tuolloin, ollessaan 16-vuotias. Jälkimmäinen työntää hänet Sartrea kohti. Kirjoittaja kertoo, että "Simone de Beauvoir sai nuorten tyttöjen luokistaan tuoreen lihan, jota hän maistasi ennen kuin luovutti sen eteenpäin, tai pitäisikö sanoa vielä karkeammin, luovutti sen Sartrelle". Bianca Lamblin huomasi, kun kirjeenvaihto julkaistiin, että Beauvoir käytti antisemitistisiä kliseitä puhuessaan hänestä. Esimerkiksi Simone de Beauvoir kirjoittaa nuoresta uhrista, että hän epäröi keskitysleirin ja itsemurhan välillä. […] Olin iloinen erostasi. »
xxx/ellauri121.html on line 126: Vuonna 1930 Lévinas sai Ranskan kansalaisuuden. Toisen maailmansodan aikana hän toimi Ranskan armeijassa saksan ja venäjän kielen tulkkina. Vuonna 1940 hän joutui saksalaisten vangiksi, mutta vältti tuhoamisleirin sotavankistatuksensa ansiosta. Sen sijaan Lévinasin kaikki muut sukulaiset, vaimoa ja tytärtä lukuun ottamatta, surmattiin. Sodan jälkeen Lévinasista tuli Pariisissa toimivan juutalaisen opettajankoulutuslaitoksen johtaja.
xxx/ellauri121.html on line 358: Peg on muistavinaan että jonkun nazin morsian olisi ollut keskitysleirin pihalla bikineissä kissalasit päässä. Hmm. Although two-piece bathing suits were being used by women as early as the 1930s, the bikini is commonly dated to July 5, 1946 when, partly due to material rationing after World War II. Cat eye glasses first became popular in the 1950s with their feline inspired style. A huge contrast to the frames that had been in fashion previously, cat eye glasses marked a new era of chic style for women. The glasses were originally created to be worn only with optical lenses, but it was the hugely famous actress Audrey Hepburn that kicked off the trend for cat eye sunglasses after her starring role in 1961 hit film Breakfast at Tiffanys. Eli selkeästi joku anakronismi, sodanjälkeisiä muoteja. Platform shoes oli kyllä muotia 30-40-luvuilla. Mitä vittua on "sen ajan painokuvahatut?" Ei takuulla ollut 40-luvun muotia, mitä sitten ovatkaan. Ja sit toi älytön Nolite te bastardes carborundorum josta on ollut useaankin otteeseen syytä marista.
xxx/ellauri124.html on line 1075: Vaikka Chat GPT näyttää tavalliselle kotikäyttäjälle avoimelta, toinen puoli Open AI:n toiminnasta ei ole yhtä avointa. Sariola kuvailee, että tekoälymarkkinoilla on meneillään leiriytyminen. Yritysten on päätettävä, keiden kanssa ne tekevät yhteistyötä: onko se Microsoft, Amazon vai Google? Tekoälyn tarvitsema laskentateho on ostettava jostain.
xxx/ellauri166.html on line 471: Muuten, tämä omena-harjoitus oli hyvin samantapainen kuin mitä tämä kirjailija (Fritz The Cat) joka ei ole koskaan ollut orja eikä milläään lailla mukana okkultismissa, joutui kokemaan ollessaan mukana 4-H -leirillä 6-vuotiaana. Ensimmäinen asia joka kaikille lapsukaisille annettiin oli omena-harjoitus jotta me voisimme arvostaa leiripsykologia sellaisena kuin hän on. Missähän se oli oppinut tämän harjoituksen? Mitä luulette? Tämä omena-harjoitus tehdään kaikille lapsi-uhreille. Henkilö joka johti tätä harjoitusta oli miekkonen. Muistaakseni se omena oli pitkänomainen ja sinipunainen ja pissan hajuinen ja siinä oli päässä halkeama. Tunsin kun se liukui alas kurkkuani pitkin. Omenan ruiskaisemat viisi siementä muuttuivat kohta ällöxi lipeväxi limaksi.
xxx/ellauri167.html on line 683: Kokeiltuaan LSD:tä loppuvuodesta 1961 Leary ryhtyi myös sen puolestapuhujaksi, ja tutkimustoiminta alkoi yhä enemmän muistuttaa vapaamuotoista viihdekäyttöä. Tämä ja Learyn suosio jatko-opiskelijoiden piirissä herätti kasvavaa närää yliopiston johdossa, ja lopulta psilosybiiniprojekti lopetettiin vuoden 1962 loppuun mennessä. Toukokuussa 1963 Alpert ja Leary erotettiin tehtävistään, Alpert psilosybiinin antamisesta ensimmäisen vuoden opiskelijalle (yliopiston kanssa tehty sopimus nimenomaisesti rajoitti psilosybiinitutkimuksen vain jatko-opiskelijoihin) ja Leary luennointivelvollisuuksiensa laiminlyömisestä. Leary, Alpert ja muut psilosybiiniprojektissa mukana olleet siirtyivät Meksikoon jatkamaan kokeitaan ja perustivat ”kesäleirin” vanhaan hotelliin Zihautanejoon. Heidät häädettiin sieltä ennen pitkää, ja lopulta he vuoden 1963 lopulla asettuivat Hitchcockin suvun 64-huoneiseen kartanoon Millbrookiin, New Yorkiin.
xxx/ellauri168.html on line 325: Voidaan tehdä matka Washington D.C:n harmaan hallituksen pakettiautolla joka palvelee sukkulana Suitland Annexiin, jonne hallituksen salaisuudet on haudattu mukaanlukien tutkimuspaperit jotka on saatu natsien mielenhallinta-tutkijoilta. Suurin osa Mengelen keskitysleiri-tutkimuksista on edelleen salaisia. Suurin osa siitä käsittelee mielenhallintaa. Tutkija voi vierailla ylimmässä kerroksessa mutta maanalaisissa kerroksissa ovat todelliset salaisuudet. Todelliset salaisuudet ovat miljoonien paperiarkkien joukossa joita säilytetään räjähdyksen kestävien ovien takana. Siellä on kymmeniä hylly-kilometrejä kuippusalaisia kansioita joihin ainoastaan harvoilla etuoikeutetuilla -- luokitus "C3" tai "MJ" -- on oikeus päästä käsiksi. Jokaisella näistä, jotka minä tunnen, on yhteys Illuminatiin. Jokaisella maanlaisella alueella Suitland Annexissa on omat sisäänpääsy-koodinsa jotka ainoastaan vihkiytyneet tuntevat. Useimmat OSS:n kansiot on tuhottu, muutamat on jätetty jäljelle ja tärkeimmät nimetty uudelleen -- näin luotettavan brittiläisen tiedustelupalvelun agentin mukaan.
xxx/ellauri169.html on line 112: Falwell koki uskonnollisen kääntymyksen vuonna 1952 ja opiskeltuaan Baptist Bible Collegessa Springfieldissä hän palasi Lynchburgiin ja perusti oman kirkkonsa: Thomas Road Baptist Churchin. Pian kirkon avaamisen jälkeen Falwell aloitti viikoittaisen puolen tunnin radio-ohjelman ja vain kuuden kuukauden kuluttua Old-Time Gospel Hour lähetettiin ensi kertaa televisiosta. Falwellin seurakunta kasvoi tasaisesti ja sen ympärille perustettiin pian alkoholistiasuntola, kristillinen kesäakatemia ja leirikeskus. Vuonna 1971 Old-Time Gospel Hour pääsi kansalliseen levitykseen. Falwell määritteli itsensä alun perin fundamentalistiksi ja perusti jopa julkaisun tämän nimityksen alla. Myöhemmin hän kannattajineen näki paremmaksi kutsua itseään moraaliseksi johtajaksi kuin fundamentalistiksi. Kaverit näät menivät oikealta ohi.
xxx/ellauri170.html on line 350: Ukkola on katsonut psykologiguruna tarpeelliseksi valottaa myös seksuaalisia kiihotustilojaan. Ukkolalle kelvatakseen miehen täytyy näet olla alfa (viittaus muinaisen etologisen teorian nomenklatuuraan, jonka sen keksinyt tutkija itse on sittemmin todennut hyödyttömäksi), sillä "heteronaiset haluavat itselleen mieluummin maskuliinisen alfauroksen", jollaisesta Ukkolan go to -esimerkki on Indiana Jones. Monet varmaan haluavat Indiana Jonesin, mutta silti päätyvät jotenkin yhteen sen tyypin kanssa, jonka raamit ja ideologia muistuttavat enemmän sitä jätkää, joka on lopputeksteissä epiteetillä "Truck Nazi #4", ja joka ehkä tunnetaan jonkinlaisen nettifoorumin perustamisesta. "Onko mitään vähemmän kiihottavaa kuin feministiblogiin sukupuolihäpeäänsä purkava betamies?" Ukkola pohtii vaivaamatta päätään turhaan sillä mahdollisuudella, että miehillä voisi olla elämässään muitakin tavoitteita ja sisältöjä kuin kiihottaa tabloidien älykuningattaria. "Naiset haluavat hypätä sänkyyn voimakkaiden alfojen kanssa, jotka tihkuvat testosteronia ja saavat heidät tuntemaan itsensä naisiksi", päättää kolumnisti, jonka kotitalouden omakohtaisuudet tuntien alfa tarkoittanee tässä habituksen puolesta jotakuinkin samaa kuin Adenauerin kymmenen vuoden Uralin-leiriltä kotiin neuvottelema varhaiseläkeläinen.
xxx/ellauri177.html on line 655: Hänestä oli tulossa kultaisen kirkon paavi. Piispat, ruhtinaat, kuninkaallisia viittoja raahaavat naiset, hartaat väkijoukot, otsat tomussa, vierailivat siellä, leiriytyivät laaksoon, odottivat viikkoja portilla, ennen kuin he pääsivät sisään. He suutelivat hänen jalkojaan, koska myös hänen jalkansa olivat kultaa, ja he tekivät ihmeitä. Kulta nousi polvilleen. Kultainen sydän sykki hänen kultaisessa rinnassaan musiikillisella äänellä niin selkeästi, että ulkopuoliset väkijoukot saattoivat kuulla sen. Sitten valtava ylpeys valtasi hänet. Hän oli idoli.
xxx/ellauri186.html on line 422: Vittu miten vastenmielinen kaveri! Sen elämän draama on yhtä kiintoisa kuin yläasteen lukukirja joka sisältää Maupassantin kertomuxet 'Helminauha' ja 'Metelöivän leirin onnenpotku'. Izensä lääppimistä juutalaisen pahansuopuuden ja syyllisyydentunnon varjolla.
xxx/ellauri187.html on line 386: Dietrich Bonhoeffer (4. helmikuuta 1906 Breslau – 9. huhtikuuta 1945 Flossenbürgin keskitysleiri) oli saksalainen evankelis-luterilainen pappi ja teologi sekä natseja vastustavan Tunnustuskirkon perustajajäsen ja vastarintataistelija.
xxx/ellauri187.html on line 400: Teoksessaan Ethik Bonhoeffer sanoo, että kristitty voi joutua tilanteeseen, jossa kuuliaisuus evankeliumille ja Jeesuksen sanoille pakottaa hänet tekemään syntiä. Rakkaus ja totuuden seuraaminen voi johtaa hänet tilanteeseen, jossa hänen on pakko rikkoa Jumalan käskyjä vastaan, varastaa, pettää, valehdella ja jopa murhata. Tolstoin ja Lutherin kiistassa se oli selkeästi pierumiehen leirissä.
xxx/ellauri193.html on line 296: Ne voivat myös luoda kiilan oikeistoon ja jakaa sen kahteen leiriin: Venäjän-mielisiin ja niihin, jotka vaativat Yhdysvaltoja tarjoamaan Israelille ja Taiwanille nykyistä enemmän sotilaallista tukea.
xxx/ellauri208.html on line 82: vankileirien saaristoon.
xxx/ellauri209.html on line 68: Kesä alkaa lupaavasti ratsastusleirillä, mutta sitten Alivaltiosihteerin Mansikki-poni saa hepulin ja nyrjäyttää kavionsa. Maalaiskylään saapuu kuitenkin 150 000 ilkeätä rinnakkaisluokkalaista ja ladosta loytyy Skodan laturi.
xxx/ellauri224.html on line 217: Kun teloittajat nostivat kiväärinsä, hevonen ja kärryt nousivat esiin heiluttaen valkoista lippua. Tsaari Nikolai, sanansaattaja kertoi, oli säästänyt Dostojevskin hengen yhdessä hänen radikaalitovereidensa kanssa. Sen sijaan he viettäisivät seuraavat neljä vuotta Siperian pakkotyöleirillä, elävässä helvetissä äkillisen kuoleman sijaan.
xxx/ellauri230.html on line 180: Kaikki rautaproomut hinataan armeijan leiriin.
xxx/ellauri231.html on line 278: Puna-armeijan komentaja Mihail Frunze vaati mahnovistiliikkeen "lopullista likvidointia" heinäkuussa 1921. Mahno jatkoi hyökkäyksiä Don-joen valuma-alueella huolimatta useista haavoista. Elokuussa haavat saivat hänet hakeutumaan hoitoon ulkomaille. Mahno, hänen vaimonsa Halyna Kuzmenko ja noin 100 uskollista lähtivät Puolan rajalle jättäen Viktor Belashin kapinallisen armeijan komentajaksi. Puna-armeijan hyökkäykset seurasivat heitä; Mahno otti luodin kaulaan ja joukko hänen vanhoja ystäviään kuoli taistelussa elokuun lopulla. Kun punaiset vangitsivat tiedustelun, Mahno käänsi joukkonsa etelään kohti Romaniaa, mutta Dnesterin ylityksen jälkeen Romanian rajavartijat riisuivat Mahnon ryhmän aseista ja internoivat. Mahno ja hänen vaimonsa vapautettiin lopulta Brasovin internaattileiriltä ja heille myönnettiin lupa oleskella Bukarestissa poliisin valvonnassa, kun Mahno toipui haavoistaan.
xxx/ellauri231.html on line 282: Koska Romania jahnasi edelleen luovuttamisvaatimuksista, Mahno päätti tehdä loikkaset Puolan puoleen. Häntä jäi kiinni rajalla ja kuljetettiin puolalaiselle Strzałkowo nimiselle keskitysleirille huhtikuussa. Mahno yritti myöhemmin saada luvan siirtyä Tšekkoslovakiaan tai Saksaan, mutta Puolan hallitus kieltäytyi. Bolshevikkihallitus lähetti agenttiprovokaattorin vangitsemaan Mahnon ja pakottamaan luovuttamaan hänet sotkemalla hänet suunnitelmaan kapinan käynnistämiseksi Galiciassa. Puolan viranomaiset syyttivät tästä Mahnoa ja hänen vaimoaan virallisesti, ja he olivat yli vuoden alatutkimusvankeudessa, jossa Halyna synnytti heidän tyttärensä lokakuussa. Vankilassa Mahno laati ensimmäisen muistelmakirjansa, jonka Peter Ustinov julkaisi vuonna 1923 berliiniläisessä sanomalehdessään Anarchist Messenger. Mahno lähetti myös kuvapostikortteja maanpaossa oleville Don-kasakoille ja Ukrainan kommunistiselle puolueelle ja alkoi oppia saksaa ja esuperantoa. Hänen tuberkuloosinsa uusiutui vankilan olosuhteissa.
xxx/ellauri234.html on line 104: Suomalaisella keskitysleirillä
xxx/ellauri234.html on line 152: EMME TIENNEET, mihin meitä oltiin viemässä. Osa arvuutteli Karjalan kannasta, osa Hangon rintamaa. Myöhemmin asia kuitenkin selvisi meille. Neljän vuorokauden mittaisen junamatkan jälkeen saavuimme Suojärvelle, Itä-Karjalan rajapitäjään. Sieltä matkamme jatkui kuorma-autoilla rajan yli. Maanteiden varsilla oli venäläisiä sotavankeja pakkotöissä. He kerjäsivät meiltä ruokaa ja tupakkaa. He näyttivät kovin laihoilta ja riutuneilta. Vankileirien vaikeudet ja nälänhätä olivat jo sodan tässä vaiheessa lyöneet heihin syvän leimansa.
xxx/ellauri252.html on line 171: Todennäköisemmin tää Imin inhooma savolainen häiskä oli Turtiaisen Aska. Sillä oli isompi partakin kuin Matti Rossilla. Arvo Turtiaisen sukujuuret olivat syvällä Savon sydämessä, mistä hänen räätäli-isänsä Ernst Turtiainen ja äitinsä Ida Lovisa Väätäinen olivat 1900-luvun vaihteessa muuttaneet pääkaupunkiin. Arvo Turtiainen koki 1918 kansalaissodan ja oli vankileiritoimiston juoksupoikana; karmeat näkymät vankileiriltä siirtyivät osaan hänen myöhemmistä runoistaan. Räätälin poika sai käydä viisi luokkaa Helsingin suomalaista reaalilyseota ja opiskeli hammasteknikoksi.
xxx/ellauri252.html on line 353: Margit Borg (myöh. Borg-Sundman) Pirkkalan ilotyttöjen keskitysleirin tarkastuskäynnillä ruotsalaisten vieraiden kanssa 1941. Tytöt oli jaettu aakkosjärjestyksessä, noin kuusi tyttöä yhteen huoneeseen. Jouduin ummehtuneelle tuoksuvaan ruskeatapettiseen huoneeseen, jossa oli lämmitysuuni. Siellä odotti vieretysten kolme kaksikerroksista vuodetta. Ei ollut enää ylioppilaita ja kotiapulaisia, vaan kaikki olivat samanarvoisia sexityöläisiä.
xxx/ellauri252.html on line 518: Kun Dietl joutui peruuttamaan Narvikista Ruåzin puolelle, kukas sille kuskasi pateja ja provianttia ellei Svenska Järnvägen. Ezellasta puolueettomuutta, ollaan eniten maxavien taskussa. Niinkauankun Saxa oli joholla, se oli nazit. Ruåzalaisia ei varmaan juuri vaivannut että nenäkkät länsiviikingit otti turpiinsa. Kun kommarit sitten jyräs nazit, Ruåzi keikahti yön yli jenkkileiriin. Ja sellaista se on ollut siitä lähtien.
xxx/ellauri253.html on line 455: Mix vitussa ryssien siirajoukkue Alfa on "pahamaineinen" toisin kuin länkkärien vastaavat erinimiset tappomiehistöt? No sixkoska tää Unski on vahvasti länkkärien leirissä.
xxx/ellauri259.html on line 655: - Ihmisyyden rajalla, kirjoittanut Viktor Frankl. Tarina psykiatrista, joka kärsi natsien keskitysleirillä elämisen kauhuista toisen maailmansodan aikana. Frankl ammensi voimaa ajattelemalla toisille leireille sijoitettuja rakkaitaan, jotka odottaisivat heitä sodan vihdoin tullessa päätökseen. Vaikka hän ei valitettavasti koskaan enää saanut tilaisuutta nähdä perheenjäseniään, Franklin kokemukset keskitysleireillä antoivat hänelle aivan uudenlaisen ymmärryksen hänen oman elämänsä tarkoituksesta. Tässä kirjassa hän jakaa paitsi traagisen tarinansa, myös eräänlaisen teorian, josta me kaikki voimme saada voimaa vaikeina aikoina. Meistä jokainen voi hyötyä Franklin kirjan tarjoamista arvokkaista opetuksista.
xxx/ellauri273.html on line 329: Miguel Ángel Asturias Rosales (19. lokakuuta 1899 – 9. kesäkuuta 1974) oli guatemalalainen diplomaatti ja kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto 1967. Samainen Asturias sai Leninin kv. rauhanpalkinnon edellisenä vuonna! Mistäspäin nyt tuuli? Aivan tavatonta. Oliko Vietnamin sota tässä takana? No Nerudakin pokkasi molemmat, joskaan ei peräkkäisinä vuosina. Ja Linus Pauling, kerrankin aiheesta, hyvästä Paula-kahvista! Sean McBridelle paukahti myös 2 prenikkaa. Ynnä Nelson Mandelalle. Martti Ahtishaarikin sai molemmat mutta näyttää vetäneen Lenin-palkinnon alas vessanpöntöstä. Kahden palkinnon saaneista on ilmeisesti tullut kinaa maailman kahden navan välillä, kumman leiriin kaveri on laskettava. Voi että kaipaankin noita 2-napaisia aikoja, jospa saisin ne takaisin!
xxx/ellauri280.html on line 177: Arie saapui paikalle kahden veljensä kanssa useita vuosia myöhemmin. He olivat siihen aikaan nuoriso-ohjaajia, jotka pitivät messiaanisille juutalaisille nuorten leiriä… Arien tarina on poikkeuksellinen… ’Isäni matkusti Bulgariasta Israeliin vuonna 1928.” Totta kyllä, enemmistö meistä ei ole tehnyt niin, eikä juutalaisista kovin monta muuta ole messiaanista.
xxx/ellauri280.html on line 188: Ivan Denisovizin normipäivä ei selvästikään kerro Alexista izestään, ei Solzhenizyn ollut mikään köyhä musikka, eikä varmaan edes hyvä muurari. Ivanin sankareita työleirillä ovat johtoasemiin kivunneet, kotoa paljon paketteja saavat kulakinpojat, porvarit ja oikeistolaiset vähemmistökansallisuuxien edustajat (virolaiset, baltit). Yhtään konnamaista virolaista leirillä ei ole näkynyt, paizi mitä nyt Konsta Päz. Suurimmixi koettuja vääryyxiä näyttää olleen pakkanen ja nälkä. Niistä kai saivat nauttia kaikki Sovjetin valtavan vankileirin jäsenet, kiitos nälistäjä-länkkärien rautaesirippujen, konzaritornien ja piikkilanka-aitojen.
xxx/ellauri280.html on line 192: Vittuako noi vangit vetää koko ajan tupakkaa, se on epäterveellistä. Käyttäisivät rahat leivänkannikoihin. Suhov ei ole mikään kommari, vaan vanhan koulun musikka. Babtisteja ei leiri paina, niillä on toinen lepo tarjonna. Esimies on kunnon mies, kulakkien poikia. Se istuu maanpetoxesta pyk. 58 nojalla kuten Iivanakin. Ärsyttävää nokintajärjestystä joka on Solzhenizynin mielestä vaan hienoa. Parempiosaiset vangit kohtelee toisia kuin koiria. Roistoja. Sitä sanaa ei ole originaalissa. Tää on selkeästi väännetty jostain välikielestä. Äitiäsi wiixeen! мать — твою за ногу! значит еб твою мать, твою...
xxx/ellauri280.html on line 201: Oiskohan se jopa niin että toi tollanen kapitalistis-vankileirimäinen kaikki-mulle-ei-mitään-sulle riistomeininki on adaptaatio rajallisten resurssien tilalle, jolloin lajinsisäinen kilpailu on kovinta. Se lähtee longixi kun resuja on vaikka muille jakaa, jolloin altruistiasenne voisi menestyä paremmin. Runsaiden resurssien tilanteessa on kiire vaan lisääntyä reippaasti ja saada sillä ylimääräiset resut lajin tehokkaaseen käyttöön. Valitettavasti kapitalistinen riistogenomi pärjää lajinsisäisessä kilpailussa paremmin, joten se lisääntyy ja täyttää maan ja tyhjentää sen tuhlailevasti syötävästä samalla.
xxx/ellauri280.html on line 221: Vuonna 1941 Bandera vangittiin ja siirrettiin sitten Sachsenhausenin keskitysleirille. Syksyllä 1944 Saksan viranomaiset vapauttivat Banderan "ukrainalaisena vapaustaistelijana". Huolimatta siitä, että Banderan viemistä Ukrainaan pidettiin epätarkoituksenmukaisena, OUN * jatkoi taistelua Neuvostoliittoa vastaan noin 1950-luvun puoliväliin saakka tehden yhteistyötä länsimaisten tiedustelupalvelujen kanssa kylmän sodan aikana. Vuonna 1959 KGB-agentti Bogdan Stashinsky lopulta murhasi Banderasin Münchenissä.
xxx/ellauri280.html on line 280: Ekibastuzin vankilakko Peschanlagin 6. leirin osastolla ( Ekibastuz , Kazakstan ) tapahtui tammikuun lopussa 1952. Siitähän Solzhenizynin päivänpannu kertookin. Volttikuskit eivät voi lakkoilla työsopimusten kehnonnuxesta kun ne on yrittäjiä, sixi niiden työnseisaus on vaan protesti.
xxx/ellauri280.html on line 282: Sisäasiainministeriön kaukoleiri (erikoisleiri nro 11 Dallag, ei pidä sekoittaa Kaukoidän pakkotyöleiriin, joka tunnetaan samalla nimellä) - muodostettiin 1999-luvun perustelun perusteella. Sandy-leirin kuudes osasto , jonka keskus on kaupunkityyppisessä asutuksessa Ekibastuzissa Pavlodarin alueella vuonna 1952 . Se oli olemassa toukokuuhun 1954 asti , minkä jälkeen se muutettiin jälleen kuudenneksi osastoksi.
xxx/ellauri280.html on line 286: Vuonna 1952 leirillä järjestettiin ensimmäinen suurlakko Gulag-järjestelmässä, josta tuli laajalti tunnettu.
xxx/ellauri280.html on line 293: Ekibastuzin leiri
xxx/ellauri280.html on line 311: Hiekkaleiri, Peschanlag (osoite "p / box ZhYu-419"), poliittisten vankien erikoisleiri järjestettiin 9.5.1949 sotavankileirin nro 99 perusteella. Se suljettiin 24. elokuuta 1955.
xxx/ellauri280.html on line 312: Peschanlagin osastolla, Churbai-nur, naisten leirillä oli teatteri, jonka taiteellinen johtaja oli Gerda Murre, laulaja, Tallinnan Viron teatterin primadonna. Draamaa isännöi Marina Lebedeva, tuolloin kuuluisan Maly-teatterin näyttelijän tytär. Mukana oli myös kaksi taiteilijaa: suomalainen Kerti Noort ja Olya Pshenorskaya Lvovista; Lida Muzalevskaya - pukuhuoneen päällikkö; akrobaattivirtuoosi Zhanna Anupanova on pop-ohjelmien tähti.
xxx/ellauri280.html on line 316: Syksyllä 1951 leirille saapui suuri Dubovkan vankien saattue, jossa oli pääasiassa kansallismielisiä Länsi-Ukrainasta. Saavuttuaan Ekibastuziin ukrainalaiset alkoivat tunnistaa leirin hallinnon kanssa yhteistyötä tehneitä informaattoreita ja tuhota heidät. Kymmeniä ihmisiä tapettiin tällä tavalla.
xxx/ellauri280.html on line 318: 6. tammikuuta 1952 leirin viranomaiset aloittivat vankien uudelleenjaon Peschanlagissa. Kaikki länsi-ukrainalaiset (noin 2 tuhatta) keskitettiin 2. leiriin ja 3 tuhatta muiden kansallisuuksien vankia jätettiin ensimmäiseen. BUR (suivahuone) sijaitsi ensimmäisen leirin alueella. Vastahakoisimmat ukrainalaiset siirrettiin siihen, pois päämassasta. Samassa BUR:ssa oli ns. "varasto": huone, jossa piileskeli joitakin ilmoittajia, jotka pelkäsivät kostotoimia maanalaisen aseellisen leirin taholta. Ukrainan maanalaisen epäillyt aktivistit, jotka sijoitettiin BUR:iin, pantiin yksitellen tiedottajien kanssa selliin, jossa heitä kidutettiin reippaasti.
xxx/ellauri280.html on line 320: Lakko syntyi spontaanisti. Tammikuun 22. päivän illalla töistä palatessaan 1. leirin osaston vangit käyttivät yhden lähimpänä BUR: ia olevan kasarmin rikkinäisiä pankkoja (heillä ei ollut varastossa työkaluja, ja niitä on vaikea tuoda sisään vyöhykkeelle), ja alkoivat tuhota BUR:n ympärillä olevaa aitaa. Ajatuksena oli sytyttää ilmiantajien selli tuleen kaatamalla siihen bensiiniä. Vartijat, jotka olivat huolissaan melusta, työnnettiin takaisin kellon luo. He rikkoivat päämajan kasarmin ikkunat. Hallituksen päällikkö Machakhovsky (tai Machekhovsky, vitun väliä) ja pakolaiset vartijat ilmoittivat vartijoille tapahtuneesta. Sen jälkeen kulmatorneista avattiin mielivaltainen konekiväärituli pimeässä alueelle, jossa suurin osa vangeista ei edes tiennyt tapahtuneesta, oli ollut koko ajan suihkussa.
xxx/ellauri280.html on line 322: Solženitsynin mukaan 9. kasarmissa kuoli sängyllään rauhallinen vanha mies, joka oli päättänyt kymmenen vuoden virkakauden: kuukauden kuluttua hänen oli määrä vapautua; hänen aikuiset poikansa palvelivat samassa armeijassa, joka löi meidät torneista. Storming BUR lähti hänen pihalta. Ryhmä konekiväärimiehiä tuli vyöhykkeelle kirjoitellen purskeita (ilmeisesti päänsä yli), mitä seurasi vartijat rautaputkilla ja patuoilla, hakkaamassa vankeja. Noin 20 ihmistä haavoittui ja hakattiin. Tammikuun 23. päivänä vangit noista kasarmista (mukaan lukien kasarmi, jossa pidettiin A. I. Solzhenitsyn), joissa ei ollut haavoittuneita ja kuolleita, menivät töihin. Tammikuun 24. päivänä alkoi nälkälakko. Toiselta leiriltä lähetettiin ukrainalaisille muistiinpanoja, mutta he eivät kuitenkaan tukeneet lakkoa.
xxx/ellauri280.html on line 326: Raportoin tämän Kazakstanin SSR:n valtion turvallisuusministeriön mukaan. 22. tammikuuta tänä vuonna sisäasiainministeriön Sandy-leirin Ekibastuzin leiriosastolla (Pavlodarin alue) toisen leiripisteen vankien keskuudessa nousi joukkosäkkipilli, jota seurasi yritys vapauttaa rangaistussellistä joukko ihmisiä, jotka oli sijoitettu sinne: leirin hallintoa epäiltyinä aikaisemmasta vankien murhasta. Järjestyksen palauttamisen aikana vartijat tappoivat yhden vangin (rauhallinen vanha mies) ja haavoittivat kolmea.
xxx/ellauri280.html on line 328: Seuraavana päivänä suurin osa leirin vangeista kieltäytyi syömästä pahaa sapuskaa eivätkä mennyt töihin vaatien rikollisten vapauttamista eristysosastolta. Säkkipillien tukahduttamisen järjestämiseksi Sandy Campin MGB:n osaston ja tämän leirin hallinnon työntekijät lähtivät Ekibastuziin. Lakoilijat vaativat hallinnon keventämistä ja tapausten tarkistamista:
xxx/ellauri280.html on line 336: OSO:n tuomioiden tarkistaminen avoimissa tuomioistuimissa (vaatimuksen esitti eräät houkkamaiset lakkoleirin kasarmit).
xxx/ellauri280.html on line 341: Vuodesta 1976 lähtien länsisaksalainen kirjailija ja kriminologi Frank Arnau ja tšekkoslovakialainen toimittaja Tomasz Rzezach syyttivät Neuvostoliiton KGB:n ohjeiden mukaisesti Solženitsyniä leirin "siippailusta" viitaten kopioon hänen nimikirjoituksestaan, jota kutsutaan "Vetrovin irtisanomiseksi", päivätty 20. tammikuuta 1952. Ivan Denisoviz kiisti kaiken.
xxx/ellauri280.html on line 356: Iivanan leiripäivä
xxx/ellauri280.html on line 358: Pitäiskö hakea Emmauxesta Saattue Muurmanskiin? Venäläinen vanki K311 Ivan Denisovitsistä oli yhdysupseerina siinä. Jotain veljeili tai kähmi anglosaxin kanssa kerta joutui leirille.
xxx/ellauri280.html on line 365: Alexis on olevinaan Iivanana duunari mutta kyllä lukeneistoon lukeutuva herra sen rytkyistä väliin pilkistää. Vangit eivät ole mitää urhoja eikä uhreja, aivan tavixia varkaita ja konnia. Kaikenlainen kilpailu, kyynärpäily, petkutus ja sikailu on niillä ihan verissä, ei ne suotta ole joutuneet työleirille.
xxx/ellauri280.html on line 367: Kinattiin Korean sodasta: kun kiinalaiset meni mukaan niin alkaako 3. maailmansota. Samaa kysytään taas tällä hetkellä. Se hyvä puoli on kurileirissä että täällä saa Stalinia sanoa wiixisedäxi joutumatta leirille. Siitähän nobelisti väitti sinne joutuneensakin. Uskoon ken jaxaa. Vizi että noi leiriläiset on korruptoituneita. Suhov ei ole kade, kademieli on vasemmistolaista lastentautia.
xxx/ellauri280.html on line 369: Herrat sitä on leirilläkin ja rotinkaiset, yleensä samat kuin aidan ulkopuolella. Ja täytistäkö ne koko aika hääräävät sen kessun kanssa, ihanhan ne on kuin Skarppi tai Harjunpää. Iivanan rukouxet ei mene perille koska se ei ano tarpeexi lujasti. Kun anoo kyllin hartaasti voi usko siirtää vaikka vuoria. Jos vuori ei hievahda, et anonut kyllin lujasti. Anomus hylätty. Taikka "evätty".
xxx/ellauri280.html on line 437: Isän äiti oli villi, ja äitikin. Agatha Christien kirjat on puzattu viittauxista villeihin, n-sanat on vaihdettu vähemmän suorasukaisiin. Ennen äitiä Jusufin isä tavoitteli kilwan sikäläistä arabitarta. Nainen lähti myähemmin livohkaan Jusufin velipuolten kaa. Pakodzhonkin nimi oli Silmä. Jusufin isää harmittaa se vieläkin. Finnair valizi kesätyöläiset tissien koon perusteella. Jusufilla on äidin komboloi mukana lähtiessä mutta se jää epähuomiossa junaan. Solzhenizyn opetteli ulkoa 12K omaa lausetta sellaisen avulla. Varmaan sekin oli hiekkakiveä, oltiinhan hiekkaleirillä. Aziz the combat fighterin pommista oli sininen piuha irronnut. Kun se laitettiin kiinni pommi räjähti. Maandazi-leipä on makiaa, kuin suomalaista nisua eli vehnästä. Tekotapakin näyttää samalta.
xxx/ellauri286.html on line 285: Tässä tapauksessa sain nähdä konkreettisesti syyn sille, miksi esimerkiksi Solzhenitsynin Vankileirien saariston kustannussopimuksessa on hyvin tiukat ehdot siitä, ettei kirjaan saa lisätä minkäänlaisia esi- tai jälkipuheita. Ettei tule jälkipuheita.
xxx/ellauri289.html on line 223: Nazileirillä Jehovan todistajien emoji oli sinipunainen karvakolmio.
xxx/ellauri291.html on line 280: Kimballin mukaan näistä sanoista tuli sivusanoja sotilaiden keskuudessa, ja yhteisöllisissä ponnisteluissa – joka oli monella tapaa samanlainen kuin yllä kuvattu spontaanisti leirikokouslaulut – asetettiin vähitellen "Say, Brothers" -säveleen.
xxx/ellauri291.html on line 328: Minä olen nähnyt Hänet sadan kiertävän leirin vartiotulessa,
xxx/ellauri292.html on line 310: Abigail ja Daavidin toinen vaimo, jisreelilainen Ahinoam, seuraavat Daavidia ja hänen sotajoukkoaan heidän etsiessään turvaa filistealaisten alueelta. Kun Daavid ja hänen miehensä ovat leiriytyneet Jisreelin lähellä, amalekilaiset vangitsevat naiset, jotka tekivät ratsian Siklagin kaupunkiin ja veivät naiset ja lapset pois. David johti takaa-ajoa, ja myöhemmin heidät pelastettiin. Molemmat vaimot asettuvat sitten Daavidin luo Hebroniin, missä Abigail synnyttää (todennäköisesti) Daavidin toisen pojan, Chileabin (kutsutaan myös Danieliksi).
xxx/ellauri295.html on line 340: Kun Pyökkimezän leiri pystytettiin, SS jätti seisomaan suojatun "saksalaisen" tammen. Vanhoissa kartoissa puu tunnistettiin nimellä "Big Oak". 24. elokuuta 1944, kun liittolaiset pommittivat suoraan vankileirillä sijaitsevia vankeja, "Dicke Eiche" syttyi tuleen ja paloi.
xxx/ellauri296.html on line 137: Eteläsudanilaisten pakolaisleirillä on samannäköisiä tabernaakkeleita. Många klimatflyktingar kan aldrig återvända.
xxx/ellauri296.html on line 144: Ensimmäisen temppelin tuhoaminen 587 eKr (fig. 1) oli juutalaisen historian vedenjakaja. Puutteistaan huolimatta juutalainen kansa otti tuhon oppitunnit sydämeensä ja rakensi elämänsä uudelleen fyysisest ja henkisest.Tosiasiat tuhosta ovat riittävän yksinkertaisia. Profeetta Jeremia oli varoittanut tulevasta tuomiosta vuosia. Kirjoittanut Baruk haamukirjoiitajana jeremiadin nimeltä "Eikä!". Juudea eli väärän turvallisuuden tunteen kanssa. Heistä jotenkin tuntui, että he voisivat kapinoida Babylonin valtaa vastaan ja tukea kapinaa. He pettivät itseään Egyptin suojelevan heitä luullen, että heidän eteläinen naapurinsa haluaisi mieluummin kohdata Babylonin Jerusalemista pohjoiseen, mieluummin kuin taisteli heitä omilla rajoillaan. Egypti ei kuitenkaan ollut halukas vuodattamaan pisaraa egyptiläistä verta Juudean puolesta.Toinen harha oli, että babylonialaiset jotenkin unohtaisivat heidät. Babylonin kuningas ei kuitenkaan aikonut päästää Juudeaa luisumaan kiertoradalta. Hän tuli koko armeijansa kanssa tukahduttamaan kapinan – ja hän tuli julmuudella, kostolla ja lopullisuudella. Hän ei vain halunnut opettaa juutalaisille oppituntia, vaan myös tyrmätä kenenkään muun mielen, että voisit jotenkin ylittää Babylonian valtakunnan ja joutua kärsimättä seurauksista. Nebukadnessar tuli pohjoisesta ja tunkeutui Juudean esikaupunkiin. Kesän alkuun mennessä hänen armeijansa oli leiriytynyt Jerusalemin ympärille. Hän katkaisi kaupungin ja kiristi järjestelmällisesti silmukkaa Jerusalemin ympärillä. Tammus-kuun yhdeksäntenä päivänä kaupungin muurit murtuivat ja Babylonian armeija tulvi läpi.Kuukaudessa he olivat tuhonneet kaikki Juudean vastarinnan taskut. Kymmeniä tuhansia kuoli piirityksessä, joka aiheutti nälän ja ruton ja sitten miekan ja tulen. Ne, jotka pystyivät siihen, pakenivat. Babylonialaiset olivat kuitenkin ennakoineet sen ja paimentaneet pakenevia jättiläisorjaleireille, joista heidät (no, osa heistä) kuljetettiin pakkosiirtolaisuuteen Irakiin.
xxx/ellauri296.html on line 278: Israelilaiset pornosivustot ansaitsevat rahansa ensisijaisesti mainoksilla. "Seksi on osa elämää", hän lisää, häpeämättä uravalintaansa. "Mielestäni on harmillista, että yhteiskunta määrää sanktioita jokaiselle, joka on tekemisissä seksin kanssa. Se on tekopyhää ja pyhää, koska tosiasia on, että kaikki kuluttavat persettä. Auschwitzista selvinnyt pornotaiteilija ajatteli Israelin olevan "pahempi kuin keskitysleiri".
xxx/ellauri296.html on line 327: Arabi-Israelin sodassa 1948 Israelin puolustusvoimat valtasivat kylän operaatiossa Hiram. Kyseessä lienee ollut puunilainen Hiram, Daavidin aikuisia pro-israeli libanonilaisia. Kolme Israelin lentokonetta pommittivat kylää illalla 28. lokakuuta. Tätä seurasi pitkittynyt tykistötuli ja uusi ilmahyökkäys aamulla kylän puolustajien ja useimpien asukkaista vetäytyessä pohjoiseen Libanoniin. Israelin puolustusvoimat valtasivat kylän 29. lokakuuta. YK-tarkkailija kertoi, että 1. marraskuuta 1948 Israelin joukot autioivat ja ryöstivät laajasti Tarshihan ympärillä olevat arabikylät. New York Times lisäsi, että ryöstely vaikutti järjestelmälliseltä, koska Israelin armeijan kuorma-autoja käytettiin ryöstettyjen tavaroiden kuljettamiseen. Joulukuuhun 1948 mennessä noin 700 kyläläistä, enimmäkseen kristittyjä, oli palannut kylään. Perheet Tarshihasta alkoivat saapua Beirutiin pian kylän valloituksen jälkeen ja asuivat vuokrahuoneissa Bourj el Barajnehin ympärillä, joka tuolloin oli esikaupunki kaupungin laidalla. Noin puolet Libanoniin saapuvista 3,000 kyläläisestä asettui sinne Bourj al Barajnehin pakolaisleiriksi. He ottivat suurimman osan johtotehtävistä ja pysyivät enemmistönä useiden vuosien ajan. Vuonna 1981 leirillä asui arviolta 4-5,000 tarshihania. Ne kyläläiset, jotka eivät päässeet Beirutiin vuonna 1948, kerättiin ja lähetettiin junalla Aleppoon, koska heistä tuli al-Neirabin leirin suurin ryhmä. 3,000 Libanoniin saapuvaa kyläläistä asettui sinne Bourj al Barajnehin pakolaisleiriksi. He ottivat suurimman osan johtotehtävistä ja pysyivät enemmistönä useiden vuosien ajan.
xxx/ellauri298.html on line 484: Vuosikymmenen loppuun osui myös reaalisosialismin konkurssi. Neuvostoliitto ja sosialistinen leiri lakkasivat olemasta. Ajan henki käänsi monet vasemmistolaisetkin sosiologit kääntämään takkinsa ja katsomaan väkkäränä uuteen suuntaan, eli oikeaan.
xxx/ellauri303.html on line 123: Genrih Grigorjevitš Jagoda (ven. Генрих Григорьевич Ягода; 1891 Rybinsk – 15. maaliskuuta 1938 Moskova, alun perin Enon Geršonovitš Jehuda) oli Neuvostoliiton salaisen poliisin NKVD:n päällikkö vuosina 1934–1936. Jagoda oli syntyperältään juutalainen. 1936 Jagoda oli salaisen poliisin riveissä järjestämässä pakkotyöläiset tekemään Vienanmeren–Itämeren kanavaa. Häntä on syytetty kirjailija Maksim Gorkin murhaamisesta myrkyttämällä vuonna 1936. Hän valvoi Moskovan ensimmäistä suurta näytösoikeudenkäyntiä, jossa Lev Kamenev ja Grigori Zinovjev tuomittiin kuolemaan. Tämä oli käännekohta Stalinin vainoissa, koska sen jälkeen pakkotyöleirit laajenivat GULAG-järjestelmäksi. Jagoda joutui itsekin pian Stalinin epäsuosioon, ja menetti paikkansa 16. syyskuuta 1936 Nikolai Ježoville, joka johti pääosan Stalinin suuresta puhdistuksesta. Jagoda tuomittiin ja teloitettiin aivan ansiosta 1938.
xxx/ellauri303.html on line 185: 18. Sitten he kulkivat erämaan kautta ja kiersivät Edomin maan ja Mooabin maan ja tulivat itäpuolelle Mooabin maata ja leiriytyivät Arnonin toiselle puolelle; he eivät tulleet Mooabin alueelle, sillä Arnon on Mooabin raja.
xxx/ellauri303.html on line 188: 20. Mutta Siihon ei uskonut Israelia, niin että olisi sallinut sen kulkea alueensa läpi, vaan Siihon kokosi kaiken väkensä, ja he leiriytyivät Jahaaseen, ja hän ryhtyi taisteluun Israelia vastaan.
xxx/ellauri305.html on line 1440: Deut. 23:13 — Valmista käymälät leirien ulkopuolella
xxx/ellauri307.html on line 334: Hän ehti olla naimisissa 2 kertaa: ensimmäisessä avioliitossa sukunimenä Kuzmina-Karavajeva, toisessa Skobtsova. Äiti Maria teki pitkän päivätyön köyhien ja unohdettujen hyväksi. Toisen miehensä kuoleman jälkeen hän vihkiytyi nunnaksi, mutta luostariin vetäytymisen sijaan hän omistautui venäläispakolaisten auttamiseen Ranskassa. Hän perusti Pariisiin kaksi köyhäintaloa. Natsimiehityksen aikana hän lähetti ruoka-apua vangeille ja auttoi emigrantti juutalaisia pois maasta ja piilotti heitä kotiinsa. Hänet ilmiannettiin ja pidätettiin. Äiti Maria kuoli Ravensbrückin keskitysleirillä maaliskuussa 1945.
xxx/ellauri307.html on line 336: Ranskan kukistumisen jälkeen vuonna 1940 venäjänjuutalaiset alkoivat lähestyä taloa pyytäen kastetodistusta, jonka isä Dimitri toimittaisi heille. Monet juutalaiset tulivat jäämään heidän luokseen. He tarjosivat suojaa ja auttoivat monia pakenemaan maasta. Lopulta talo suljettiin. Gestapo pidätti Äiti Marian, Fr. Dimitrin, Jurin ja Sofian. Fr. Dimitri ja Juri kuolivat molemmat Doran keskitysleirillä. Äiti Maria lähetettiin Ravensbrückin keskitysleirille. Pääsiäislauantaina 1945 hänet lähetettiin kaasukammioon.
xxx/ellauri307.html on line 369: 8. helmikuuta 1943 Gestapo pidätti hänen poikansa Jurin ja seuraavana päivänä Marian itsensä, joka pidettiin ensin Fort Romainvillen vankilassa ja lähetettiin sitten Ravensbrückin keskitysleirille. Hänen kanssaan pidätettiin myös isä Dmitri Klepinin, joka palveli kirkossa Lurmel kadulla. 6. helmikuuta 1944 Juri Skobtsov kuoli Dora-Mittelbaun keskitysleirillä ( Buchenwaldin "haara" ), myös D. Klepinin kuoli siellä keuhkokuumeeseen. Legendan mukaan nunna Maria syrjäytti vapaaehtoisesti nuoren naisen, jolla oli hänen numerollaan merkitty mekko, ja hänet teloitettiin etuilusta Ravensbrückin kaasukammiossa 31. maaliskuuta 1945, viikkoa ennen leirin vapauttamista Punaisen armeijan toimesta.
xxx/ellauri307.html on line 393: Suuri viisas rabbi Akiva saapui kerran kaupunkiin. Saapuessaan hän etsi majoituspaikkaa; kukaan ei kuitenkaan antanut hänelle sellaista. Hän sanoi: "Kaikki, mitä Jumala tekee, Hän tekee hyvää!" ja hän meni nukkumaan pellolle. Kentällä hänellä oli mukanaan kuten tavallista kukko, aasi ja lamppu. Tuuli tuli ja sammutti kynttilän. Kissa tuli ja söi kukon. Leijona tuli ja söi aasin. Rabbi Akiva sanoi: "Kaiken, mitä Jumala tekee, Hän tekee hyvää!" Kävi ilmi, että ryöstäjät tulivat ja vangitsivat kaupungin asukkaat. Rabbi Akiva pelastui, koska hän oli leiriytynyt kaupungin ulkopuolelle, eikä hänellä ollut kynttilää, kukkoa tai aasia, jotka olisivat kiinnittäneet häneen huomion.
xxx/ellauri307.html on line 523: 
leiritunnelmaa.jpg" height="400px" />
xxx/ellauri307.html on line 526: Särkilammen lastenleiri-tunnelmaa. Hienoja telttahetkiä vetäjien vaahdottua luonnossa. Miten maailma luotiin ja miten maa täytetään.
xxx/ellauri307.html on line 532: Taas puolehen ylhäisen maan. Saarijärven vapixen 1984 lastenleirin kuudestilaukeavan vetäjiä puoliveteessä.
xxx/ellauri329.html on line 259: Bezmozgis oli izekin menehtyä näyttelijäsuorituksessa ja erityisesti kahden pääosan näyttelijän kanssa, jotka molemmat ovat mahtavia ja äidinkieltään puhuvia venäläisiä. Itse asiassa Ozerov, joka tunnetaan parhaiten toistuvasta roolistaan tv-ohjelmassa "Amerikkalaiset", astui lyhyen aikaa immigranttineitosia elokuvassa kuvatussa Toronton yhteisössä. Kumpikaan näyttelijä ei kuitenkaan ole juutalainen; ei sillä, että he tai Bezmozgit uskovat sen olevan millään tavalla esteenä sen erityisen universumin herkkyyden ymmärtämiselle, joka on syvästi sitoutunut Israeliin ja (parametrien rajoissa) etnisesti/kulttuurisesti itsemääritelty, etenkin kun mieasastuja kuitenkin oli ympärileikattu. Silti uskonnollisia kunnioituksia ei juurikaan noudateta, jiddish on käytännöllisesti katsoen unohtunut, ja mikä tahansa vankileirien saaristo, joka on jossain vaiheessa ollut olemassa, on kadonnut.
xxx/ellauri337.html on line 53: Leni Pfeiffer rakastuu venäläiseen sotavankiin ja auttaa tätä hankkimalla tälle saksalaisen sotilaspassin. Mies päätyy kuitenkin amerikkalaisten sotavangiksi ja kuolee onnettomuudessa työleirillä. Leni kieltäytyy sopeutumasta kulutus-, suoritus- ja voitto-orientoituneeseen yhteiskuntaan, ja sen vuoksi häntä vihataan. Heidän yhteisen poikansa Leni kasvattaa vastustamaan hyötyajattelua. Lopulta poika istuu vankilassa, koska on yrittänyt väärentää asiakirjaa, joka oikeuttaisi äidin asumisen talossaan, jonka vuokrankorotukseen tämä ei suostunut. (Wikipedia fi)
xxx/ellauri337.html on line 200: Hitler provosoitui, kun valloitetun Alankomaiden piispat tuomitsivat antisemitismin. Hitler määräsikin kaikki ei-arjalaiset katoliset pidätettäväksi. Gestapo pidätti 2. elokuuta 1942 sekä Edith Steinin että tämän sisaren Rosan, joka oli muuttanut siskonsa kanssa samaan aikaan Alankomaihin. Heidät siirrettiin ensin Westerborkin kokoamisleirille ja sieltä 7. elokuuta Auschwitzin keskitysleiriin, jossa heidät murhattiin kaasukammiossa 9. elokuuta 1942.
xxx/ellauri337.html on line 289: Lähden kesäleirille varustettuna uusilla alushousuilla ja maxikoon terveyssiteillä.
xxx/ellauri358.html on line 193: Azincourtin taistelu johti ranskalaiselle leirille merkittävään tappioon: raskaan ratsuväen , jonka mutainen maasto ja englantilaiset raivaukset tekivät tehottomaksi, lävistivät englantilaiset ja walesilaiset jousimiehet, jotka oli varustettu suurilla, erittäin pitkän kantaman jousilla.
xxx/ellauri380.html on line 76: Kumbaya (tunnetaan myös nimillä Kumbayah, Kum ba yah tai Come by Here) on afrikkalais-amerikkalainen hengellinen laulu, joka levytettiin 1920-luvulla. Siitä on tullut suosittu kesäleirien laulu, ja se saavutti suosiota kansanmusiikin suosion paluussa 1950- ja 1960-luvuilla. Riparilaiset piti toisiaan kädestä ja lauloi kumbaijaa. Come by hjaa, särisi orjanpoikien vanha äänite. Laurinnäköinen sankarillinen ozatukka poika kuunteli vakavana Huutenänni trioa 1966. Ei tohtinut laulaa mukana. Isä älä laula. Tämä musiikkiin liittyvä paasaus on tynkä.
xxx/ellauri380.html on line 222: Ukrainan äärioikeisto ei ole identtinen ukrainalaisen nationalismin kanssa, joka johtui osittain Ukrainan historiallisesta jakautumisesta eri keisarillisten valtojen kesken. Neuvostoliiton jälkeisessä Ukrainassa on kilpailevia nationalismeja ja kulttuurisia suuntautumisia. Nationalistiset järjestöt toisen maailmansodan aikana ovat edelleen kiistanalaisia. Kansallisiin asenteisiin äärioikeistoa kohtaan vaikuttaa Ukrainan monitahoinen rooli natsien miehityksen aikana, kun ukrainalaiset osallistuivat vapaaehtoisesti SS-joukkoon ja keskitysleirin vartijoina.
xxx/ellauri380.html on line 246: Hänen vastenmieliset seksuaaliset taipumuksensa ja voimakas julmuus ja sadismi tarkoittivat, että hänen johtamansa yksikkö sai enemmän tai vähemmän vapaat kädet murhata, kiduttaa, raiskata ja polttaa. He aloittivat elämänsä keskitysleirin vartioinnissa, ja Dirlewangerin ja hänen rikollisten seuraajiensa vangeille aiheuttamat julmuudet olivat niin pahoja, että ne melkein uhmasivat uskoa. Häntä on myös kuvattu "SS:n pahimmaksi mieheksi" ja "ehkä sadistisimmaksi toisen maailmansodan komentajista". Kumpi oli pahempi, Aatu vaiko Oskari? Aatun tappaminen ois ollut humaanimpaa, koska se olis säästänut enemmän ihmishenkiä.
xxx/ellauri380.html on line 250: Oskar Dirlewanger itse selvisi sodasta, mutta ei kauaa. Hän kuoli vankileirillä vuonna 1945; todennäköisimmin hänet hakattiin kuoliaaksi suunnattoman sadististen vartijoiden toimesta.
xxx/ellauri380.html on line 263: Dirlewangerin yksikkö määrättiin turvatehtäviin ensin yleishallituksessa (miehitetyssä Puolassa), missä Dirlewanger toimi CC-TV:n komentajana työleirillä Stary Dzikówissa. SS-tuomari Georg Konrad Morgen teki leirin hyväksikäyttötutkimuksen, jossa hän syytti Dirlewangeria mielettömästä murhasta, korruptiosta ja Rassenschandesta eli rodun saastuttamisesta.
xxx/ellauri380.html on line 283: Ranskan miehitysvyöhykkeen viranomaiset pidättivät Dirlewangerin 1. kesäkuuta 1945 lähellä Altshausenin kaupunkia Ylä-Swabenissa, kun hänellä oli yllään siviilivaatteet, hauska Loden-hattu, väärä nimi ja piiloutui syrjäiseen metsästysmajaan. Juutalainen entinen keskitysleirin vanki tunnisti hänet ja vietiin pidätyskeskukseen.
xxx/ellauri380.html on line 329: He alkoivat vetää hänen vartaloaan eri suuntiin, vetäen hänen hiuksiaan niin lujasti, että hän sanoi, että tuntui siltä, että he yrittivät repiä irti paloja hänen päänahastaan. (Olikonan sillä yhtä arka päänahka kuin Seijalla?) Hänet raahattiin aukiota pitkin paikkaan, jossa väkijoukko pysäytettiin aidalla, jonka vieressä joukko naisia leiriytyi. Yksi tšadoriin pukeutunut nainen kietoi kätensä Loganin ympärille, ja muut sulkivat rivejä hänen ympärilleen, kun taas jotkut naisten kanssa olleet miehet heittivät kepilliset vettä väkijoukkoon. Joukko sotilaita ilmestyi, löi väkijoukkoa takaisin pampuilla, ja yksi heistä heitti Loganin olkapäänsä yli. Myöhemmin hän sanoi luulleensa kuolleensa pahoinpitelyn aikana. "When someone says I was merely groped, I don't forget. And I don't forgive. They tore all my clothes off and raped me with their hands, with flagpoles and with sticks. They sodomized me over and over." Hänet lennätettiin takaisin Yhdysvaltoihin seuraavana päivänä, missä hän vietti neljä päivää sairaalassa tikunpoistossa.
xxx/ellauri387.html on line 509: Vuonna 1967 Miltonin tutkimuksen maailma jaettiin kahteen aseistettuun leiriin: toinen julisti (Blaken ja Shelleyn perinteen mukaisesti), että Milton kuului paholaisen puolueeseen tietämättään tai tietämättään, toinen julisti (Addisonin ja CS Lewisin perinteen mukaan). että runoilijan sympatiat ovat ilmeisesti Jumalan ja hänelle uskollisten enkeleiden puolella.
xxx/ellauri387.html on line 511: Stanley Fishin Synnistä yllättyneen saavutus oli sovittaa nämä kaksi leiriä yhteen yhdistämällä niiden väitteet yhdeksi kattavaksi teesiksi: Kadonnut paratiisi on runo siitä, kuinka sen lukijat tulivat sellaisiksi kuin he ovat – eli lankesivat – ja runon opetus osoittautuu lukijan impulssiksi joka kerta, kun hän pitää pirullista toimintaa houkuttelevana tai jumalallista toimintaa pelottavana.
xxx/ellauri394.html on line 345: Kaikki kirjan henkilöt puhuvat samalla palikkamaisella Sujatan äänellä. Tuliaisixi on Seihveistä ostettua aito kalifornialaista Shardonneeta. Otoo-san! Hiroshi sedän pankkiirin aivot olivat tehneet arvion lolon perheestä. Rupusakkia! Yellow trashia. Isosetä Yoshizune muistutti puutarhatonttua. Rein alkoi äkkiä tehdä mieli pokea. Reitä ei pidä keskeyttää, hän osaa nintendoa. Pearl Harborin pommitusten jälkeen puutarhatonttu lähetettiin keskitysleirille Idahoon. Se käänsi siellä takkinsa Shimuran klaanille. Internetin hakupalvelut ovat käteviä. Vain viralliset ja lainvoimaiset kauppakirjat ovat sitovia. Bradley on sekarotuinen skini, mököttävä murrosikäinen. Poika jauhoi ruokaa suu raollaan, epämiellyttävä näky. Rei-tätiä inhottaa. Hiroshi setä ymmärsi raha-asioita. Malihinit riitelevät alkuasukkaiden maista. Voisko isokukko Hugh ehkä auttaa? Se ei olisi sopivaa, totesin tuikeasti, sanomatta mixi. Kyse on meidän hyödyntämisestämme, piste. Rei on koko porukan ainoa täysin izekäs kitupiikki jenkki. Siellä ne maxoivat vain 20 penniä. Ihme penny pincheri.
xxx/ellauri410.html on line 469: Sutler tai ravintokauppias on siviilikauppias, joka myy elintarvikkeita armeijalle pellolla, leirillä tai asuinalueella. Sutlers myi tavaroita vaunun tai tilapäisen teltan takaa, matkustaessaan armeijan kanssa tai syrjäisille sotilasasemalle. Sutler-vaunut yhdistettiin armeijaan, kun taas vaunut palvelivat samanlaista tarkoitusta siviilivaunujen junissa ja etuvartioissa. Sana tuli englantiin hollannista, jossa se esiintyy nimellä soetelaar tai zoetelaar. Se tarkoitti alun perin "likaisen työn tekijä, raakka, tiskari" ja tulee sanoista zoetelen (to foul, mully; modernin hollantilainen bezoedelen ), sana, joka on sukua sanalle "vaahto" (kuuma saippuavesi), "seethe" (to kiehua) ja "kastettu".
xxx/ellauri416.html on line 638: "I am Charlie" synnytti sanan "En ole Charlie", mikä herätti kysymyksen, joka vaatii leirien valitsemista: Oletko Charlie vai etkö ole? Vastaus asettaa ihmiset kummallekin puolelle Ranskan suuria rajoja, mukaan lukien sananvapaus, sekularismi, rotu, kansallinen identiteetti ja tietysti islam. "Toivon, että tämä iskulause lakkaisi olemasta, koska nykyisessä muodossaan se syventää kuilua", sanoi Joachim Roncin, graafinen suunnittelija, joka loi iskulauseen, jonka hän piti "turvapeitteenä:" "Je suis Charlie - me ollaan siinä yhdessä."
xxx/ellauri427.html on line 290: 2010-luvun aikana puiston kävijämäärät ovat moninkertaistuneet. Esimerkiksi vuonna 2009 kävijöitä oli noin puolet kaikkien Suomen kansallispuistojen kävijämäärien keskiarvosta. Kävijät ovat enimmäkseen turkulaisia. Esimerkiksi Lakjärven tuntumassa sijaitsevalla laavulla on polttopuuvarasto, kompostikäymälä ja jätekeräyspiste sekä kaivo, jonka vesi on tosin juomakelvotonta, kuten reitistön muidenkin kaivojen. Vaikka alueen metsät ovatkin suurelta osin talouskäytössä, on leiri- ja taukopaikat pyritty pystyttämään luonnonkauniille paikoille. Suurin osa laavuista, poluista ja muista rakenteista sijaitsee pienialaisilla virkistysvyöhykkeillä, joiden tarkoitus on muun muassa luonnon kuluminen ja häiriintyminen
xxx/ellauri427.html on line 337: Hänen mukaansa Trump ei rajoitu vaatimuksiin Jordanialle ja Egyptille ottamaan vastaan puolitoista miljoonaa palestiinalaista. Hän suunnittelee 100 000 palestiinalaisen uudelleensijoittamista Gazasta Albaniaan. Se on yksi Euroopan köyhimmistä maista ja tarvitsee työvoimaa. Suurin osa sen väestöstä on sunnimuslimeja. Toinen mahdollinen uudelleensijoittamismaa on Indonesia, Segal raportoi. Sitois viälä noi Ruanda ja Guantanamo? Juu! Hyvä idea! Trump tarttuu siihen het, lähettää 30 kiloalienia Guantanamon vankileirille.
xxx/ellauri441.html on line 676: Hän jakoi ne kolmesataa miestä kolmeen joukkoon ja antoi heille kullekin käteen pasuunan ja tyhjän saviruukun, tulisoihtu ruukussa. Gideon sanoi sotilailleen, että heidän tuli toimia hänen perässään, kun hän puhaltaisi pasuunaan, hekin puhaltaisivat vihulaisten leirin ympärillä. He tulivat leirin ympärille, puhalsivat pasuunoihinsa ja huusivat yhteen ääneen, "Herran ja Gideonin puolesta!". Gideon ja hänen joukkonsa särkivät saviruukkunsa ja ottivat soihdun toiseen käteen ja pasuunan toiseen ja huusivat: "Herran ja Gideonin miekka!". He seisoivat paikallaan leirin ympärillä, mutta leirissä kaikki juoksivat sekaisin, kirkuivat ja pakenivat. Kun he puhalsivat noihin kolmeensataan pasuunaan, Herra käänsi toisen miekan toista vastaan leirissä ja leiri pakeni Beet-Sittaan asti Sereraan päin, Tabbatin luona olevan Aabel Mehtolan mökkirantaan saakka. Kaikki Efraimin miehet kutsuttiin koolle ja he valtasivat vedet aina Beet-Baaraan asti sekä Jordanin ja ottivat vangiksi kaksi midianilaisten ruhtinasta Oorebin ja Seebin ja surmasivat heidät. Sen pituinen se.
xxx/ellauri442.html on line 76: Vaikka hän oli koulutettu aavikon sodankäyntiin, Pearl Harboriin tehdyn hyökkäyksen jälkeen joulukuussa 1941 hänet lähetettiin Singaporeen taistelemaan japanilaisia vastaan. Hänen yksikköään vievä alus upposi matkalla Singaporeen, ja eloonjääneet poimi hollantilainen, joka pakeni Intiaan. Komentaja, jota Clavell kuvasi vuosia myöhemmin "täydelliseksi twiitiksi", vaati, että heidät jätettäisiin lähimpään satamaan taistelemaan sotaa, vaikka heillä ei ollut aseita. Häntä ammuttiin kasvoihin, ja hänet vangittiin Javalla vuonna 1942 ja lähetettiin paikalliselle japanilaiselle sotavankileirille. Myöhemmin hänet siirrettiin Changin vankilaan Singaporeen.
xxx/ellauri442.html on line 89: Siitä tuli historian toiseksi eniten arvostettu minisarja (Rootsin jälkeen) yli 120 miljoonalla katsojalla. New York Times sanoi, että "Clavellilla on lahja. Se voi olla jotain, jota ei voi opettaa tai ansaita. Hän hengittää kerrontaa... Hän kirjoittaa vanhimmassa ja mahtavimmassa perinteessä, jonka fiktio tuntee". Aasian saaga koostuu kuudesta romaanista: King Rat (1962), sijoittuu japanilaiselle sotavankileirille Singaporessa vuonna 1945. Tai-Pan (1966), sijoittuu Hongkongiin vuonna 1841 Shōgun (1975), sijoittuu Japaniin vuodesta 1600 alkaen Noble House (1981), sijoittuu Hongkongiin vuonna 1963 Whirlwind (1986), sijoittuu Iraniin vuonna 1979. Gai-Jin (1993), sijoittuu Japaniin vuonna 1862.
390