Helmidiadeemi ympäröi sen tukkaa jonka rullat on symmetriset. Sillä on roikkuvat silmäluomet kuin Esko Aholla, nenä suora, raskas ja hapan pärstä. Sen pään ylle levitetyn katoxen kulmissa on 4 kultaista kyyhkystä, ja valtaistuimen jalkopäässä 2 kyyristelevää emalileijonaa. Kyyhkyt kujertavat ja leijonat murisevat. Keisari pyörittää silmiään, Anttu etenee; ja yhtäkkiä, ilman esipuheita, ne kertovat toisilleen mitä on meneillä.
Ja vastapäisessä loosissa leijonat kävelee edetakaisin tauotta, jatkuvassa nopeassa liikkeessä, rivakasti. Suurin niistä yxkax kazoo Antoniusta, alkaa karjua, ja sen suusta nousee höyryä. Se kulkee areenan poikki pitkin vinoaskelin. Sen takana jonossa ilmestyy muut leijonat, sit karhu, 3 pantteria, leopardeja. Ne hajoo kuin urheilujoukkue nurmikentälle.
ellauri043.html on line 2369:
ellauri043.html on line 2408:
ellauri049.html on line 728: De soif et de plaisir, et ceux-ci d’un pas lent, janosta ja mielihyvästä, leijonat tassuttaa
ellauri060.html on line 380: Olis aika karmaisevaa kazeltavaa. Kuin mursut tai merileijonat.
ellauri062.html on line 447: On vaikee arvata mikä on satiiria ennenko selviää mitä joukkuetta jätkä oikeasti kannustaa. Onko ne leijonat, huuhkajat vaiko susijengi.
ellauri152.html on line 409: Torva leaena lupum sequitur; lupus ipse capellam; Torvi leijonatar seuraa sutta; susi ize kuttua;
ellauri248.html on line 248: Pientenlastenkoulussa näytettiin raamattutunnilla isoa värikuvaa, joka esitti Danielia jalopeurain luolassa. Lapset katselivat kuvaa hyvin kiinnostuneina. Profeetta seisoi aseettomana julmien petojen keskellä. Äkkiä muuan pieni tyttö puhkesi itkuun. No, mikä sinulle nyt tuli, Liisa? ihmetteli opettaja. Nyyhkeensä lomasta tyttö sai sanotuksi: Nuo isot leijonat tuossa edessä syövät Danielin eikä pikku leijonalle, joka seisoo takana, jää mitään... yhyy!
ellauri266.html on line 79: Desmond John Morris, Linnean seuran heppu honoris causa. (s. 24. tammikuuta 1928) on Bo Egovin ikätoveri englantilainen eläintieteilijä, etologi ja surrealistinen taidemaalari sekä suosittu kirjailija ihmisen sosiobiologiassa. Desmond ei ole vielä kuollut. Se muistetaan vuoden 1967 kirjastaan The Naked Ape ja 50-luvun televisio-ohjelmasta Zoo Time. Myrkkykäärme karkasi, juontaja kuristui mikrofonijohtoon, leijonat naivat livenä, siinä kohokohtia. Öisin Desmond maalailee matkien Congo apinaa ja Dalin Salvadoria. Ne on kyllä vainaita.
ellauri335.html on line 491:
ellauri390.html on line 389: Meille jäivät kaikki izepäisyytemme symbolit, ei tarvinnut pitää 2x kotkaa eikä sirppiä ja vasaraa. Jäi hakaristilippumme ja Ihanaa leijonat ihanaa. Huono-onnisempien veteraaniemme työstä jäivät puhuttelevat sankarihaudat ja uurnalehdot. Traagista miten paljon on vainajia Sysmänkin kirkkomaalla. 100G luukasaa, joista 10% enää elossa. Amputoidun Suomen väkiluku kasvoi 0.5M Kurjalan itämatuilla. Suhteellisesti uskomattoman suuria sotakorvausjunia puxutti itään leveillä ryssän raiteilla. Tätä häpeää ei saa päästää toistumaan, puretaan siis radat ja käytetään ruåzalaisia Brio-junia! Maanteitäkään ei tarvita enää Kouvolasta itään.
xxx/ellauri013.html on line 383: Tosin on olemassa haittojakin - leijonat ja tiikerit ovat liian villejä, kesä liian kuuma ja talvi liian kylmä. Mutta nämä vaivat saivat alkunsa vasta sen jälkeen kun Aatami oli syönyt omenan; siihen asti olivat kaikki eläimet olleet kasvissyöjiä ja aina oli ollut kevät. Jos vain Aatami olisi tyytynyt persikkoihin ja nektariineihin, viinirypäleisiin, päärynöihin ja ananas-hedelmiin, olisivat nämä siunaukset vieläkin ihmisten ulottuvilla.
xxx/ellauri013.html on line 1047: Tiimiegoismissa apinat on oikee unelmatiimi, varsinaisia Fazerin sekalaisia. Parempia, pahempia ja varsinkin tyhmempiä kuin leijonat, susijengit, sun muut hyypiöt. Huono päivä luojalta, kuten sanoi Stein & co.
xxx/ellauri148.html on line 550: Pitkän puhumisen ja vaatimisen jälkeen juutalaiset alkoivat laulaa "Tule, rakastettuni" Se oli puolittain laulua, puolittain valitusta. Siihen iltaan asti olin usein haaveillut kädellisten vapahtamisesta, mutta silloin minä tajusin selvästi ettei minun kannattanut vaivautua, apinakööri ei ansainnut vapahtamista. Vapahdus niille olisi todellisuudessa rikos. Homoapina oli villipeto joka surmasi, raateli ja rääkkäsi sekä toisia lajeja että omaansa eikä edes nälkäänsä vaan huvin vuoxi. Toisten tuska oli sen ilo, toisten nöyryytys sen kunnia. Toorassa kerrotaan miten Jumala katui termiittiapinan luomista. Voi helevetti mikä moka tuli tehtyä. Aadamin poika murhasi veljensä. Kymmenen sukupolvea myöhemmin Jumala nostatti vedenpaisumuksen koska maailmasta oli tullut syntinen. Eikä sekään tehonnut. Ei ole toista kirjaa (klikkiuutisia lukuunottamatta) joka kertoisi yhtä paljaasti ja selkeästi totuuden apinoista kain Raamattu. Hyvinäkin pidetyt apinat kuten ukki-Taavetti ja sen poika Shlomo olivat pahoja. Eilispäivän marttyyreistä tulee tämän päivän sortajia. Lajina termiittiapina ansaizee kaiken sen ruoskinnan minkä saakin. Ei ole pelkkä sattuma etta apinat pystyttävät suurimman osan muistomerkeistään murhamiehille - isänmaallisille eli konservatiivimurhaajille tai vallankumouksellisille eli radikaalimurhaajille. Venäjälla on Bogdan Chmielnickinkin muistomerkki. Tämän maailman suht viattomat marttyyrit ovat eläimet, ennen kaikkea kasvissyöjät, mutta mixei leijonatkin. Siilit ovat myös kivoja.
xxx/ellauri157.html on line 188: oli tietoisuus, kauneus, viisaus ja armo, kun taas Kantin ja Laplacen sumu oli golem, ihmisen näköinen mutta kuollut. Kysymykseen miten tämä kuollut golem oli tuottanut puut, kukat, linnut, leijonat, Maimonideksen, Kopernikuksen, Newtonin ja Baal Shemin, tiedemiehillä oli yksi vastaus: kehitys, evoluutio. Mihkä sitä kaikkeuden tietoisuutta edes tarvitaan, se on turhake, armosta puhumattakaan. Ockhamin partaveizi raakkaa sen armotta pois.
xxx/ellauri176.html on line 221: Entrer, et jen marchais, fatale, les mains sauves, Mismun vanhat kiekkoleijonat treenas beesvärisiä vuosisatoja
xxx/ellauri176.html on line 317: Mais qui me toucherait, des lions respectée ? Mut kuka mua koskisi, jota vahtii leijonat?
xxx/ellauri234.html on line 284: Puolan kotkan, Liettuan ratsumiehen ja Suomen karhun on yhdistettävä voimansa taisteluun Moskovaa vastaan. Vai oliko se Suomen leijonan? How about Susijengin? Ihanaa leijonat ihanaa. Suurpetotarhassa pidetään suomen karhua vankina ahmahäkissä. Se viihtyy siinä, väittää tarhanjohtaja.
xxx/ellauri250.html on line 226: Tv-tähti Gogi Mavromichalis kohautti Linnan juhlissa osallistuttuaan niihin epäsopiva pinssi rintaansa kiinnitettynä. Hän oli teettänyt upean pinssin somejulkkikseksi nousseesta lemmikkihuonekärpäsestään ja ystävästään Kärpylistä. Kärpyli-pinssi jouti kuitenkin taskuun, sillä se ei ollut sopiva Linnan juhlien pukukoodiin. Pukukoodi nimenomaan kieltää muut eläimet rintapinsseissä kuin valkoiset leijonat. Gogi toivoo hartaasti että Kärpyli on vain talviunilla.
xxx/ellauri251.html on line 120: Avioliitto näytti olevan Atalantelle mieluinen, vaikka hän oli alkuun ollut vastahakoinen. Melanion (Hippomenes) puolestaan oli niin onnen ja autuuden vallassa, että ei muistanutkaan kiittää Afroditea, jonka avulla hän oli kisan voittanut. Jumalattaren kosto oli ankara. Afrodite odotti, että pari kulkisi jonkun temppelin ohitse, ja sitten hän vihoissaan langetti heille vastustamattoman intohimon toisiaan kohtaan. Melanoin vei Atalanten temppeliin ja rakasteli siellä vaimonsa kanssa. Tarinan eri versioiden mukaan temppeli kuului joko Zeukselle tai sitten Kybelelle – joka tapauksessa ko. jumala(tar) suuttui temppelinsä pyhyyden turmelemisesta ja runkkutahroista. Tästä seurasi kova rangaistus: rakastavaiset muutettiin salonkileijoniksi. Ihanaa leijonat ihanaa. Kybele-version mukaan hän aikoi ensin surmata rakastavaiset, mutta päätyi muuttamaan heidät leijoniksi, koska piti kuolemaa liian lempeänä rangaistuksena. Leijonat valjastettiin vetämään Kybelen vaunuja. Kybeleestä ja sen leijonavetoisista vaunuista oli jotain läppää Flaubertilla. Joissain tarinan versioissa pari ehti olla jo jonkin aikaa silleen ennen kuin heistä tuli leijonia. Tuohon aikaan uskottiin, ettei leijona voi paritella oman lajinsa kanssa. Siis mitä? Sori mutta tätä en kyllä taida uskoa.
xxx/ellauri293.html on line 48: Astrid Lindgrenillä on ihan kivojenkin lastenkirjojen lisäxi pari ällöä uskonnollissävyistä, nimittäin Mio, poikani Mio sekä albumissa 208 jo suomittu Veljeni Leijonamieli. Inhosin molempia sydämellisesti jo kansakouluikäisenä. Riku Leijonamieli oli surkea kuningas joka ei osannut edes enkkua. Samanlainen säheltäjä kuin homo Kaarle XII. Sitäpaizi leijonat ei ole mitään urheita, ne on laiskoja makoilijoita vaikka sitkeitä panomiehiä joilla on raadonhajuinen hengitys. Laumasieluina ryöstelevät hyeenoilta saaliita ja järsivät joukolla norsuparan persettä. Kesy Elsakin kylästyi lopulta apinaperheeseensä ja söi ne.
26