ellauri065.html on line 103: Karkotettujen muistomerkki, jossa näkyy Itä-Preussin, Danzigin, Länsi-Preussin, Pommerin, Brandenburgin ( Itä-Brandenburgin ), Sleesian, Ylä-Sleesian ja (alun perin Itävallan ) Sudetenin vaakuna . Posen ei sisälly hintaan. Historiallisesti näitä vaakunaa ei ollut kaikkia samanaikaisesti.
ellauri065.html on line 135: Keski-Euroopan alueelle asettui useita germaanisia heimoja, itään useat erilaiset länslaavilaiset heimot asuivat suurimman osan nykyisen Puolan alueesta 6. vuosisadalta. Duke Mieszko I ja polaanit, hänen linnake Gniezno area eri naapuri heimot toisella puoliskolla 10. vuosisadalla, joka muodostaa ensimmäisen Puolan valtion ja hänestä tuli ensimmäinen historiallisesti kirjattu Piast Duke. Hänen valtakuntansa rajasi Saksan valtiota, ja valvonta rajamailla siirtyisi edestakaisin kahden politiikan välillä tulevina vuosisatoina. Mieszko poika ja seuraaja, Duke Bolesław minä Chrobry, kun 1018 rauhansopimuksen Bautzenin laajeni eteläosassa valtakunnan, mutta menettäneet kontrollin mailla Länsi Pommerin on Itämeren rannikolla. Pakanallisten kapinoiden ja böömiläisen hyökkäyksen jälkeen 1030-luvulla herttua Casimir I Palauttaja (hallitsi 1040-1058) yhdisti jälleen suurimman osan entisestä Piast-alueesta, mukaan lukien Sleesia ja Lubuszin maa keskimmäisen Oderjoen molemmin puolin, mutta ilman Länsi-Pommeria, josta tuli jälleen osa Puolan valtiota Bolesław III Wrymouthin johdolla vuosina 1116–1121, jolloin jalo Griffinsin talo perusti Pommerin herttuakunnan. Bolesławin kuoltua vuonna 1138 Puola oli lähes 200 vuoden ajan pirstoutunut, ja sitä hallitsivat Bolesławin pojat ja heidän seuraajansa, jotka olivat usein ristiriidassa keskenään. Puolan kuninkaaksi vuonna 1320 kruunattu Władysław I Kyynärpäätanko saavutti osittaisen yhdistymisen, vaikka Sleesian ja Masovian herttuakunnat pysyivät itsenäisinä Piast-tiloina.
ellauri065.html on line 137: 12--14-luvuilla germaaniset, hollantilaiset ja flaamilaiset uudisasukkaat muuttivat Itä- Keski- ja Itä-Eurooppaan Ostsiedlung-nimisessä muuttoliikkeessä. Pommerissa, Brandenburgissa, Preussissa ja Sleesiassa entisestä länslaavista ( polabialaiset slaavit ja puolalaiset ) tai Baltian väestöstä tuli vähemmistöjä seuraavien vuosisatojen aikana, vaikka huomattava osa alkuperäisistä asukkaista jäi alueille, kuten Ylä-Sleesia. In Suur Puolassa ja Itä-Pommeri ( Pomerelia ), saksalainen uudisasukkaat muodostivat vähemmistön. Jotkut alueista (kuten Pommeria ja Masovia) liittyivät Puolaan uudelleen 1400- ja 1500-luvuilla. Toiset sulautuivat tiukemmin Saksan politiikkaan. Vuonna 1815 Wienin kongressi perusti Saksan valaliiton 39 saksankielisen valtion yhdistykseksi Keski-Euroopassa. Tämä vahvisti Saksan rajat suurelle osalle 1800-lukua; mukaan lukien Pommeri, Itä-Brandenburg ja Sleesia, mutta lukuun ottamatta saksankielisiä maita Preussin kuningaskunnan itäosassa ( Itä-Preussi, Länsi-Preussia ja Posen ) sekä Sveitsin saksalaisia ​​kantoneja ja Ranskan Alsace-aluetta.
ellauri065.html on line 143: Alueet, jotka Saksa menetti Puolalle ensimmäisen maailmansodan jälkeen, sisälsivät alueita, joissa väestö oli pääasiassa etnisesti etnistä, erityisesti Posenin maakunta ( Suur-Puola ja Kuyavia ), suurin osa Länsi-Preussin maakunnasta ( ks.Puolan käytävä ) ja Itä-Ylä-Sleesia. Muita toisen maailmansodan jälkeen menetettyjä alueita olivat alueet, joissa saksalaiset asuivat melkein yksinomaan ennen vuotta 1945: Itä-Preussit, kauemmas Pommeri, Neumark, Länsi-Ylä-Sleesia ja melkein koko Ala-Sleesia (lukuun ottamatta pientä aluetta itään Hoyerswerdasta ja sen ympäristössä ). Saksan väestö alueilla, jotka eivät olleet paenneet vuonna 1945, pakkolunastettiin ja karkotettiin muodostaen enemmistön Itä-Euroopasta karkotetuista saksalaisista.
ellauri065.html on line 167: Kahden maailmansodan välisenä aikana monet Saksassa väittivät, että vuosina 1919–1922 Puolalle luovutettu alue olisi palautettava Saksaan. Tämä väite oli yksi perusteluista Saksan hyökkäykselle Puolaan vuonna 1939, mikä ilmoitti toisen maailmansodan alkamiselle. Kolmas valtakunta liitti entiset Saksan maat, käsittäen " Puolan käytävän ", Länsi-Preussin, Posenin maakunnan ja osia Itä- Ylä-Sleesiaa. Valtuusto on Danzigin vapaakaupunki äänesti tulla osaksi Saksan jälleen, vaikka puolalaisia ja juutalaisia riistettiin äänioikeuttaan ja kaikki muut kuin natsien puolueiden kiellettiin. Vuonna 1919 menetettyjen alueiden ottamisen lisäksi Saksa otti myös lisää maata, joka ei ollut koskaan ollut saksalainen. Adolf Hitlerin kahdessa asetuksessa (8. lokakuuta ja 12. lokakuuta 1939) jaetut Puolan alueet jaettiin hallinnollisiin yksiköihin: Reichsgau Wartheland (alun perin Reichsgau Posen), johon kuului koko Poznańin voivodikunta, suurin osa Łódźin voivodikunnasta, viisi Pommerin voivodikunnan lääniä ja yksi Warszawan voivodikunnan lääni ; Reichsgau Danzig-Länsi-Preussit (alun perin Reichsgau Länsi-Preussit), joka koostui jäljellä olevasta Pommerin voivodikunnan alueesta ja Danzigin vapaakaupungista ; Ciechanówin alue ( Regierungsbezirk Zichenau), joka koostuu viidestä Warszawan voivodikunnan pohjoisesta läänistä ( Płock, Płońsk, Sierpc, Ciechanów ja Mława ), josta tuli osa Itä-Preussia; Katowicen alue (Regierungsbezirk Kattowitz) tai Itä-Ylä-Sleesia ( Ost-Oberschlesien ), johon kuului Sosnowiecin, Będzinin, Chrzanówin ja Zawiercien läänit sekä osat Olkuszin ja Żywiecin läänistä. Näiden alueiden pinta-ala oli 94.000 km 2 ja asukasluku 10.000.000 ihmistä. Liittyneet Puolan alueet olivat koko sodan ajan Saksan kolonisaation alaisia. Itse Saksasta tulleiden uudisasukkaiden puuttuessa siirtolaiset olivat pääasiassa etnisiä saksalaisia, jotka siirrettiin muualta Itä-Euroopasta. Nämä etniset saksalaiset uudelleensijoitettiin koteihin, joista puolalaiset oli karkotettu. Loput Puolan alueesta liittyi Neuvostoliittoon (ks. Molotov – Ribbentrop -sopimus ) tai tehtiin Saksan hallitsemalle valtionhallinnon miehitysvyöhykkeelle. Sen jälkeen, kun Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941 alueella Białystokin, johon kuului Białystok, Bielsk Podlaski, Grajewo, Łomża, Sokółka, Volkovysk, ja Grodno läänien oli "kiinni" (ei sisällytetty) Itä-Preussi, kun taas Itä Galicia ( District of Galicia ), johon sisältyi kaupungit Lwów, Stanisławów ja Tarnopol tehtiin osa julkisyhteisöjen.
ellauri132.html on line 857: Gustav Freytag (13. heinäkuuta 1816 Kreuzburg, Ylä-Sleesia – 30. maaliskuuta 1895 Wiesbaden) oli saksalainen kirjailija ja filologi. Freytags Eltern waren Gottlob Ferdinand Freytag, Arzt und später Bürgermeister in Kreuzburg in Schlesien, und seine Frau Henriette, geb. Zebe. Freytag opiskeli filologiaa Breslaussa ja Berliinissä. Vuosina 1848–1870 hän toimitti Julian Schmidtin kanssa kansallisliberaalia Die Grenzboten -sanomalehteä. Vuosina 1867–1870 hän oli liberaalipuolueesta edustajana Pohjois-Saksan liiton lakiasäätävän elimen jäsen Thüringenin alueen edustajana. Vuonna 1869 Freytag aloitti kirjallisen debatin säveltäjä Richard Wagnera vastaan ja syytti tätä antisemitismistä.
ellauri142.html on line 848: Angelus Silesius, oikea nimi Johannes Scheffler, (1624–1677) oli saksalainen lääkäri, kotoisin Schleesiasta, Breslausta. Se oli aluxi luterilainen vizinikkari. Mystisen kirjallisuuden vaikutuksesta hän siirtyi katolilaisuuteen ja otti nimen Angelus ('enkeli', 'sanansaattaja'). Hän liittyi fransiskaaniveljistöön ja vihittiin papiksi 1661. Kirjailijana hän käytti nimeä Angelus Silesius, 'sleesialainen postiljooni'.
ellauri204.html on line 418: Rübezahl on kansanperinteinen vuoristohenki Giant Mountainsissa (Riesengebirge), vuorijono Böömin ja Sleesian historiallisten alueiden välisellä rajalla. Hän on monien legendojen ja satujen aihe saksaksi, puolaksi ja tšekiksi.
ellauri278.html on line 292: Lausitz (saks. Lausitz, alasorbiksi Łužyca, yläsorbiksi Łužica, puol. Łużyce, tšek. Lužice) on Saksassa ja Puolassa sijaitseva maantieteellinen alue. Alue koostuu Saksan puolella Brandenburgin eteläosasta ja Saksin itäosasta sekä Puolan puolella Ala-Sleesian ja Lubuszin voivodikuntien osista. Lausitz jaetaan Ala-Lausitziin (Niederlausitz), Ylä-Lausitziin (Oberlausitz) ja Lausitzin vuorialueeseen (Lausitzer Gebirge). Lausitzin vuorialueesta ainoastaan sen saksalainen osa, joka tunnetaan myös nimellä Zittauer Gebirge, kuuluu Lausitziin. Saksalaisen ja puolalaisen Lausitzin rajan muodostaa nykyisin Neissejoki, albumin 65 Oder-Neisse-linja. Lausitz tunnetaan muun muassa sen sorbettivähemmistöstä, ei sudeettisavolaisista sentään, ne on pohjoisempana zekin rajalla. Saxalaisilla oli aika paha sorbitoli-intoleranssi loppupeleisssä.
ellauri281.html on line 291: Lausitz (saks. Lausitz, alasorbiksi Łužyca, yläsorbiksi Łužica, puol. Łużyce, tšek. Lužice) on Saksassa ja Puolassa sijaitseva maantieteellinen alue. Alue koostuu Saksan puolella Brandenburgin eteläosasta ja Saksin itäosasta sekä Puolan puolella Ala-Sleesian ja Lubuszin voivodikuntien osista. Lausitz jaetaan Ala-Lausitziin (Niederlausitz), Ylä-Lausitziin (Oberlausitz) ja Lausitzin vuorialueeseen (Lausitzer Gebirge). Lausitzin vuorialueesta ainoastaan sen saksalainen osa, joka tunnetaan myös nimellä Zittauer Gebirge, kuuluu Lausitziin. Saksalaisen ja puolalaisen Lausitzin rajan muodostaa nykyisin Neissejoki, albumin 65 Oder-Neisse-linja. Lausitz tunnetaan muun muassa sen sorbettivähemmistöstä, ei sudeettisavolaisista sentään, ne on pohjoisempana zekin rajalla. Saxalaisilla oli aika paha sorbitoli-intoleranssi loppupeleisssä.
ellauri321.html on line 581: Wodehouse was living in France when war broke out. He was taken prisoner when Germany invaded and sent to an internment camp in the German town of Tost, Upper Silesia. Wodehouse wrote: "If this is Upper Silesia, what on earth must Lower Silesia be like?" Ala-Sleesian voivodikunta (puol. Województwo dolnośląskie) on yksi Puolan kuudestatoista voivodikunnasta. Se sijaitsee maan lounaisosassa. Ala-Sleesian voivodikunnan pääkaupunki on Breslau. Voittajavaltojen Potsdamin sopimus antoi kaupungin Puolalle. Saksalaisväestö - vuoden 1910 väestönlaskennassa 96 % kaupungin asukkaista - siirrettiin länteen nykyisen Saksan alueelle, ja tilalle muutti puolalaisia muualta Puolasta ja Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta kuten Lvivistä. Samanlainen väestönvaihto taitaa olla menossa nyt Gazan kaistalla.
ellauri328.html on line 152: Samaan aikaan toisaalla Venäjästä tuli kuudennen Napoleonin vastaisen liittouman perustaja, johon pian kuului myös Preussi , jota johti William First. Tappelut siirtyvät Sleesian alueelle. Tappio Lützenissä ja Bautzenissa lannisti Aleksanterin ja Wilhelmin, ja he tekivät rauhan Napoleonin kanssa. Myöhemmin Napoleon kutsui tätä Plopovin izemurhasiirroxi kampanjassa 1813-1814. Aselevon aikana liittoutumaan liittyivät Napoleonin ex-marsalkka pelle Bernadotten johtama Ruotsi ja Ransu II :n johtama Itävallan keisarikunta. Liittoutuneet yhdistyivät kolmeksi suureksi armeijaksi, pohjoisessa marsalkka Bernadotten johdolla pohjoisessa, idässä Preussin kenttämarsalkka Gebhard Blücherin johtamassa sleesialaisarmeijassa ja etelässä itävaltalaisen Schwarzenbergin herttuan Karlin johtamassa boheemipumpussa. Poliittisista syistä Aleksanteri ei vaatinut venäläisten kenraalien nimittämistä minkään armeijan komentajaksi. Aselepo päättyy ja armeijat siirtyvät kohti Dresdeniä, joka on tärkein tukikohta Napoleonin armeijan tarvikkeiden ja aseiden täydentämiselle. Liittoutuneet kehittävät taistelusuunnitelmaa. Böömin armeija lähestyy Dresdeniä.
ellauri328.html on line 221: Joseph von Eichendorff (10. maaliskuuta 1788 Lubowitz, Ratibor, Ylä-Sleesia, Preussi – 26. marraskuuta 1857 Neisse, Preussi) oli saksalainen vapaaherra sekä viimeinen saksalaisen romantiikan runoilija ja kirjailija. Eichendorff vietti lapsuutensa ylimyksellisen loiston ja nautintojen keskellä, mutta samalla ankaran katolisesti. Alusta alkaen häntä kiehtoivat romantiikan aatteet ja epäluuloisuus vieraita valtioita kohtaan.
xxx/ellauri122.html on line 355: Me ajettiin Iijoen yli matkalla Charlotten työ Merilappiin. Roopen Iijoki oli Oberlausitz Dresdenistä itään. Sen synnyinkylä Rietschen on seisake suoalueella kaivosten ja sotilaiden harjoitusmaastojen välissä. Me ajettiin Sleesiasta läpi 3v sitten Charlotte kyydissä. Se on sudeettisaxalaista takapajulaa josta puolet luovutettiin nolosti hävityn sodan jälkeen puolalaisille.
16