ellauri004.html on line 1369: lectures/love&hap/">Mathematical models of love and happiness
ellauri012.html on line 624: Après ces instructions, qui doivent tenir la première place, je crois qu’il n’est pas inutile de laisser aux filles, selon leurs loisirs et la portée de leur esprit, la lecture des livres profanes qui n’ont rien de dangereux pour les passions : c’est même le moyen de les dégoûter des comédies et des romans. Donnez-leur donc les histoires grecques et romaines ; elles y verront des prodiges de courage et de désintéressement. Ne leur laissez pas ignorer l’histoire de France, qui à aussi ses beautés ; mêlez celles des pays voisins, et les relations des pays éloignés judicieusement écrites. Tout cela sert à agrandir l’esprit, et à élever l’âme à de grands sentiments, pourvu qu’on évite la vanité et l’affectation.
ellauri012.html on line 628: Je leur permettrais aussi, mais avec un grand choix, la lecture des ouvrages d’éloquence et de poésie, si je voyais qu’elles en eussent le goût, et que leur jugement fût assez solide pour se borner au véritable usage des choses ; mais je craindrais d’ébranler trop les imaginations vives, et je voudrais en tout cela une exacte sobriété : tout ce qui peut faire sentir l’amour, plus il est adouci et enveloppé, plus il me paraît dangereux.
ellauri016.html on line 782: Drake recorded his debut album Five Leaves Left later in 1968, with Boyd as producer. He had to skip lectures to travel by train to the sessions in Sound Techniques studio, London. Inspired by John Simon's production of Leonard Cohen's 1967 album Songs of Leonard Cohen, Boyd was keen to record Drake's voice in a similar close and intimate style, "with no shiny pop reverb". He sought to include a string arrangement similar to Simon's, "without overwhelming or sounding cheesy".
ellauri022.html on line 692: "In all my lectures," he wrote, "I have taught one doctrine, namely, the infinitude of the private man."
ellauri026.html on line 227: This is a famous line, but here it would hardly seem to merit its fame—who cares about people “arguing about how tough they are”? The word here translated as “tough” just happens to be one of the central words of Hellenic thought: arete, “virtue” or “excellence,” that subject of so many subsequent philosophy lectures—whose learnability or unlearnability Plato made the subject of inquiry, and which Aristotle defined as a mean between two vices. The word can be used to mean something like “bravery,” but it is wildly broader and richer than “how tough one is” (there is a queen named Arete in the poem, but Wilson refrains from translating her as “Queen Tough”). The line was quoted over and over again in later days because it was considered the height of happiness for a man to have a son and grandson competing with each other to possess virtue or true excellence. This Wilson suppresses, as a thing irrelevant to contemporary idiom—“toughness” will have to serve in its place.
ellauri046.html on line 199: Schelling's 1841 lectures with Mikhail Bakunin, Jacob Burckhardt, and Friedrich Engels; each had come away with a different perspective. Hahaa tosiaan. Söören peri iskältä 30K riikintaaleria, eikä enää selvää päivää nähnyt. Ei huolenhäivää.
ellauri051.html on line 639: 85 Not words, not music or rhyme I want, not custom or lecture, not even the best, En taho sanoja, musaa tai loppusointuja, en palvelua enkä luentoa, en edes parasta,
ellauri051.html on line 1601: 994 Behold, I do not give lectures or a little charity, 994 Katso, minä en pidä luentoja tai vähän hyväntekeväisyyttä,
ellauri052.html on line 655: There were two Krishnamurtis. One was the persona presented to the world through lectures and books; a man without ego who led a sanctified life of celibacy and high moral purity. The other Krishnamurti was a shadowy, self-centered, vain man, capable of sudden angers and enormous cruelty to friends. He was also a habitual liar. Krishna, as his friends called him, freely admitted his compulsive lying. He blamed it on simple fear of having his deceptions detected.
ellauri053.html on line 1251: Versatile Writer: He exhibited in his work breadth of talents and interests. His most renowned work falls into cultural theory; art history including painting, sculpture, and architecture. He wrote on the critics of the old and modern English Literature too. He even wrote lecture articles, short stories etc. William E. Buckler says that Pater “is still one of the half-dozen indispensable critics in English; from, say, 1880 to 1920, he was without equal.”
ellauri054.html on line 187: Riikonen even found his wife-to-be, Salme Marjatta, at the University. They both studied Latin and attended the same lectures. The couldn’t marry until 11.5 years after their first meeting, however, as H. K. Riikonen wanted to follow scholar Valentin Kiparsky’s advice to not marry until his dissertation was complete. "Saatuani väitöskirjani valmiixi aion palata mielirunoilijani Horatiuxen pariin." Julkaistuaan kirjeet Tarastin kanssa kirjana Eero ja Hannu (vai oliko se toisinpäin) se sanoi myhisten partaansa: "seuraavaxi aion julkaista rakkauskirjeeni."
ellauri055.html on line 140: Du point de vue liturgique, la méditation dans les temples est accompagnée de lectures choisies dans les textes sacrés des autres religions. Ces textes — par exemple le Pentateuque des juifs, le Nouveau Testament des chrétiens, le Coran des musulmans, le Bayān des babis, etc. — ont annoncé successivement, par paliers de perfection croissante, l’incessante révélation divine ou message de Dieu. En ce sens, le livre sacré liant tous les textes sur la révélation qui le précèdent est logiquement le dernier dans l’ordre chronologique, à savoir le Kitāb-i Aqdas (« Le plus saint livre »). Il a été rédigé vers 1873 par Bahāʾ-Allāh et est complété par différentes tablettes (lawḥ) révélées ensuite ; pour les baha’is, c’est le texte de référence bien qu’il ne soit pas plus important que les autres, ni le livre le plus lu par les baha’is eux-mêmes sur la foi. Le livre ne fut d’ailleurs accessible que très tard aux croyants occidentaux puisque la première traduction officielle en anglais date de 1992.
ellauri061.html on line 776: Ehud Barak says he is the blessed man to lead Israel. Another Messiah. His original name was Brog. He has 3 children, wonder if one of them is called Gal. In an interview with Haaretz reported in January 2015, Barak was asked to explain the source of his "big" capital, with which he "bought 5 apartments and connected them," and by which he "lives in a giant rental apartment in a luxury high rise." Barak said he currently earns more than a $1 million a year, and that from 2001 to 2007, he also earned more than a $1 million every year, from giving lectures and from consulting for hedge funds. Barak also said he made millions of dollars more from his investments in Israeli real estate properties.
ellauri067.html on line 500: ...The first piece to provide substantial information about Pynchon´s personal life was a biographical account written by a former Cornell University friend, Jules Siegel, and published in Playboy magazine. In his article, Siegel reveals that Pynchon had a complex about his teeth and underwent extensive and painful reconstructive surgery, was nicknamed "Tom" at Cornell and attended Mass diligently, acted as best man at Siegel's wedding, and that he later also had an affair with Siegel's wife. Siegel recalls Pynchon saying he did attend some of Vladimir Nabokov's lectures at Cornell but that he could hardly make out what Nabokov was saying because of his thick Russian accent. Siegel also records Pynchon's commenting: "Every weirdo in the world is on my wavelength", an observation borne out by the crankiness and zealotry that has attached itself to his name and work in subsequent years.
ellauri078.html on line 141: By Emily Dickinson’s own account, she delighted in all aspects of the school—the curriculum, the teachers, the students. The school prided itself on its connection with Amherst College, offering students regular attendance at college lectures in all the principal subjects— astronomy, botany, chemistry, geology, mathematics, natural history, natural philosophy, and zoology. As this list suggests, the curriculum reflected the 19th-century emphasis on science. That emphasis reappeared in Dickinson’s poems and letters through her fascination with naming, her skilled observation and cultivation of flowers, her carefully wrought descriptions of plants, and her interest in “chemic force.” Those interests, however, rarely celebrated science in the same spirit as the teachers advocated.
ellauri096.html on line 299: Saul Kripke’s ruminations on the surprise test paradox led him to a paradox about dogmatism. He lectured on both paradoxes at Cambridge University to the Moral Sciences Club in 1972. (A descendent of this lecture now appears as Kripke 2011). Gilbert Harman transmitted Kripke’s new paradox as follows:
ellauri106.html on line 71: In 1962, the same year Letting Go was published, Roth became Writer-in-Residence at Princeton University. After separating from his wife, Roth began a five-year psychoanalysis with the New York psychiatrist Hans J. Kleinschmidt, who published the case history anonymously in a medical journal in 1967 under the title The Angry Act: The Role of Aggression in Creativity. Roth traveled to Israel for the first time in June 1963. He participated in the American Jewish Congress, held discussions with Israeli intellectuals and Prime Minister David Ben-Gurion. From 1965 to 1977 Roth had a lectureship in comparative literature at the University of Pennsylvania.
ellauri107.html on line 177: David Kesterson of North Texas State University delivered his lecture “Hawthorne and Melville” at the Phillips Library on September 23, 2000, giving the website one of its finest pieces of scholarship. Here are some excerpts from his talk:
ellauri108.html on line 220: Whereas its membership had previously derived predominantly from poorer sectors of society, in the 1960s Rastafari began attracting support from more privileged groups like students and professional musicians. The foremost group emphasising this approach was the Twelve Tribes of Israel, whose members came to be known as "Uptown Rastas". Among those attracted to Rastafari in this decade were middle-class intellectuals like Leahcim Semaj, who called for the religious community to place greater emphasis on scholarly social theory as a method of achieving change. Although some Jamaican Rastas were critical of him, many came under the influence of the Guyanese black nationalist academic Walter Rodney, who lectured to their community in 1968 before publishing his thoughts as the pamphlet Groundings. Like Rodney, many Jamaican Rastas were influenced by the U.S.-based Black Power movement. After Black Power declined following the deaths of prominent exponents such as Malcolm X, Michael X, and George Jackson, Rastafari filled the vacuum it left for many black youth.
ellauri119.html on line 650: I have studied Objectivism for 25 yrs, reading Ayn Rand’s fiction and non-fiction. I’ve further read and listened to lectures by some of those who carry on her tradition (some of which you can find here for free: ARI Campus).
ellauri133.html on line 843: Shirley Jackson’s 1948 story “The Lottery”—arguably the most famous short story in American literature—was written in a single morning. In Jackson’s posthumously published lecture, “Biography of a Story,” she recounts:
ellauri146.html on line 668: The concern of the Pounder to advance republican ideals and republican politics among the students of the University was not notably effectual with one student at least: Poe was not receptive to Jeffersonian liberalism. But many of the impressions which Poe received at Charlottesville, both within and without the lecture rooms, must have remained with him. The young admirer of classic grandeur, we know, was impressed by the graceful Rotunda. About Poe at Virginia, Philip Alexander Bruce writes as follows:
ellauri151.html on line 68: L'idée du roman serait venue de la lecture de la nouvelle de Dickens, Le Grillon du foyer.
ellauri151.html on line 545: Cambridge lectures show that Wittgenstein’s discussion of Hamann’s
ellauri151.html on line 658: Wittgenstein first interprets Hamann’s ideas as a Russell-type paradox of signs and their objects in light of the logical problems he was discussing in his lectures: how God∈God? Wittgenstein then uses Kierkegaard to interpret religious symbols as paradoxes that express a higher truth. I argue that Wittgenstein
ellauri151.html on line 1139: La relation de Jérôme et Alissa s’épanouit dans une ferveur religieuse partagée, approfondie par des lectures communes. Alissa ei anna, edes sormella, se on tässä aivan Arvid Järnefeltin linjoilla. Se nääntyy anorexiaan kuin Arvin Nadia Nadia. Francesca sentään päätti hartaan lukuhetken Paolon vartaaseen. Kuten Luukasa totesi:
ellauri155.html on line 826: Strawson was committed to the value of publication, of books and articles, whereas Austin seemed content to develop his views and promulgate them in lectures and talks. His achievements were recognised by election in 1960 to the British Academy, by the reception of a knighthood in 1977 and by many other honours. In 1998 he became the twenty-sixth philosopher to have a volume devoted to him in the famous Library of Living Philosophers series, adding another British name to the list of recipients of this honour, previous ones being Whitehead, Russell, Moore, Broad and Ayer. Austin did not get included, nyaah nyaah nyaah!
ellauri158.html on line 436: Aina tietää että kun Siili alkaa monisanaisesti pulista, se ei välttämättä izekään ihan tiedä mitä se haluu sanoa. Mitähän tääkin taaas olisi? Onxe jotain sellasta että toteutumattomat asiat (esim siis apinoiden esi-isät) on olemassa joteskin kuitenkin jumalan hämärinä ajatuxina sittenkin kun niitä ei oikeasti ole? Vaikea sanoa, kun Siili ei edes ize kexi yhtään kunnon esimerkkiä. Jotain geometrista höpinää ympyrään piirretyistä neliöistä vaan. Tässä tulee mieleen sen peräsuolisyöpään kuolleen Jon Barwisen vaikeudet kun se koitti rakentaa semantiikan vaan yhdestä mahdollisesta maailmasta. Se oli aika siilimäistä. Onkohan se oikein realistista? Jaakko Hintikkaa sanottiin idealistixi kun sillä oli niitä monia. Hintikkaa ei hirveästi vaivannut oliko ne oikeasti olemassa, leikisti oikeasti, mitä väliä. Ize asiassa Barwise oli varmaan niistä oikeistolaisempi. In his last year, Barwise was invited to give the 2000 Gödel Lecture; he died prior to the lecture.
ellauri160.html on line 134: He took courses in English in 1907, where he fell out with just about everyone, including the department head, Felix Schelling, with silly remarks during lectures and by winding an enormous tin watch very slowly while Schelling spoke. In the spring of 1907 he learned that his fellowship would not be renewed. Schelling told him he was wasting everyone's time, and he left without finishing his doctorate.
ellauri160.html on line 140: In January and February 1909, after the death of John Churton Collins left a vacancy, Pound lectured for an hour a week in the evenings on "The Development of Literature in Southern Europe" at the Regent Street Polytechnic.
ellauri164.html on line 395: I am not getting from this book what I expected based on other reviews, and not what I wanted from it either. I tried, read almost half of it. There was not as much about the interaction with his parishioners as about the lectures he gets from older priests and his superiors. And here was not much spiritual inspiration for this reader. A bit ponderous. This goes on my "life is too short" shelf. (less)
ellauri181.html on line 146: After completing his master's degree in social psychology and group development at Columbia University and completing his rabbinical studies, Schwartz received his Ph.D. in social psychology from the University of Michigan, and subsequently taught in the sociology department of the University of Wisconsin–Madison, and in 1973 became a professor. From 1971-73, Schwartz was a visiting lecturer in the department of psychology at the Hebrew University. In 1979, Schwartz moved to Israel with his wife and three children. He joined the department of psychology at the Hebrew University, where he holds the post of Leon and Clara Sznajderman Professor Emeritus of Psychology. He is now retired, but continues his research activity, as well as developing and promoting his Basic Human Values Theory.
ellauri183.html on line 166: In his lectures on the Book of Genesis in the 16th century, Martin Luther praised Abraham for his uncritical obedience to God – for the "blind faith" exhibited by his refusal to question whether it was right to kill Isaac. In the late 18th century, Immanuel Kant took the opposite view, arguing that Abraham should have reasoned that such an evidently immoral command could not have come from God. For Luther, divine authority trumps any claim on behalf of reason or morality, whereas for Kant there can be nothing higher than the moral law.
ellauri185.html on line 338: lectures.berkeley.edu/media/parfit1-280x300.jpg" style="float:right;padding:1em" />
ellauri192.html on line 49: After he graduated from the Moscow University (1913), Trubetzkoy delivered lectures there until the Russian Revolution, when he moved first to the University of Rostov-on-Don, then to the University of Sofia (1920–1922) and finally took the chair of Professor of Slavic Philology at the University of Vienna (1922-1938). He died from a heart attack attributed to Nazi persecution after he had published an article that was highly critical of Hitler's crackpot morphophonological theories.
ellauri194.html on line 487: Dr. Ernest Adams is a consultant and a senior lecturer at the Department of Game Design, Uppsala University. He holds a bachelor's degree in philosophy from Stanford University, and a Ph.D. in interactive storytelling. He has served in the game industry since 1989 as a programmer, producer, writer, and game designer, and is the author of six books. Dr. Adams has developed online, computer, and console games for machines from the IBM 360 mainframe to the present day. He is also the founder and first chairman of the International Game Developers' Association.
ellauri210.html on line 385: New York’s first encounter with modern art had come four years earlier with the seminal Armory Show, at which Duchamp’s Nude Descending a Staircase caused an almighty rumpus. This time, Duchamp presented Fountain, the urinal that changed art history. Having witnessed Cravan’s work back in Paris, Duchamp and Picabia invited Cravan to deliver one of his anti-art lectures at the exhibition. He didn’t disappoint. On the day, he stood half cut in front of his audience, swore at them, waved his cock around, and was promptly arrested.
ellauri210.html on line 1340: “L’univers mansourien est certes, à première lecture, un lieu intolérable, d’où émergent l’effroi, l’abjection, la cruauté, la pourriture et la mort sans rédemption, associés à toute une faune grouillante de vermine ou d’animaux porteurs de symboles néfastes, à l’instar de des serpents ou des rats” (ibid.). Ambas escritoras esconden terrores de la infancia. Gisèle Prassinos, al igual que Mansour, posee su propio universo, su bestiario particular donde pululan:
ellauri210.html on line 1460: Andrew Lang FBA (31 March 1844 – 20 July 1912) was a Scottish poet, novelist, literary critic, and contributor to the field of anthropology. He is best known as a collector of folk and fairy tales. The Andrew Lang lectures at the University of St Andrews are named after him. Ei sentään koko yliopisto. Eikös se ole se missä kaikki Englannin kruunun kermaperseet keitetään? He died of angina pectoris on 20 July 1912 at the Tor-na-Coille Hotel in Banchory, Banchory, survived by his wife.
ellauri254.html on line 405: Fyodor and Anastasia would stay at the apartment on Razyezzhaya ulitsa until 1916, when – after several years of constant touring for the sake of a series of lectures – Sologub settled again and returned with his wife to Vasilievsky Island. The final move of his life would come in the weeks after his wife’s suicide in 1921, upon which Sologub took an apartment on the Zhdanovskaya Embankment, close to Tuchkov bridge from which his wife had jumped and drowned.
ellauri254.html on line 509: In 1914 at the outbreak of war Klages moved to Switzerland and supported himself with his writing and income from lectures. He returned to Germany in the 1920s and in 1932 was awarded the Goethe medal for Art and Science. However, by 1936 he was under attack from Nazi authorities for lack of support and on his 70th birthday in 1942 was denounced by many newspapers in Germany. After the war he was honoured by the new government for his lack of support to the Nazis, particularly on his 80th birthday in 1952.
ellauri257.html on line 517: , she worked at Saks 34th Street, and then, until retirement, at Lord & Taylor. On occasion she would accompany Singer to his lectures. They also traveled together to Europe, especially England and France. The purpose of one of those trips was for Alma to show Singer the places in Switzerland where she and her parents had stayed before the war. When she returned to America, she felt ecstatic. In the manuscript, she recollects standing on Broadway, looking in wonder at a fruit store and grocery, admiring their abundance.
ellauri262.html on line 80: After his literary success, MacDonald went on to do a lecture tour in the United States in 1872–1873, after being invited to do so by a lecture company, the Boston Lyceum Bureau. On the tour, MacDonald lectured about other poets such as Robert Burns, Shakespeare, and Tom Hood. He performed this lecture to great acclaim, speaking in Boston to crowds in the neighbourhood of three thousand people. CS Lewis wrote admiringly:
ellauri266.html on line 338: Let me quote a letter from a lady in Oakland after a recent weekend seminar. The lady is intellectually inclined. She goes to my seminars and is excited by my ideas and wants to be friends on an intellectual basis with some of the fine lecturers she has heard. Invariably, she gets the door politely slammed in her face. Men like me are terribly afraid of getting involved in sex with ladies past their better before date. "I am forced to the conclusion," she writes, "that if a man doesn´t want to get involved in sex,´ then he sees no point in talking to a woman at all. A homely looking thinking woman is to most men some sort of contradiction in terms." True, regrettably.
ellauri321.html on line 314: Katharine Whiner gave the 2013 AN Smith lecture in journalism at the University of Melbourne, The Rise of the Reader, discussing journalism in the age of the open web, and a speech on Truth and Reality in a Hyper-Connected World as part of the Oxford University Women of Achievement Lecture Series in May 2016. She is the winner of the Diario Madrid prize for journalism for her 2016 long read, How Technology Disrupted the Truth. She is based in London.
ellauri336.html on line 289: Rabbi Morgenstern does family counseling and lectures extensively in Israel and abroad on shalom bayis, chinuch habanim, family communication and dating, and has produced a popular tape & CD series on these topics. His articles on these topics and Jewish hashkafa have appeared internationally in Jewish newspapers and magazines.
ellauri349.html on line 549: Esa Saarinen was stabbed with a knife by a student outside a lecture hall in March 2014. He survived without life-threatening injuries.
ellauri349.html on line 558: Saarinen completed his Ph.D. degree in 1978 at the University of Helsinki, where he has since held docentship. His extrovert public persona – he became known as the “punk doctor” – was reflected in his lectures at the university, which drew increasingly large audiences until the late 1990s. After failing to get the position of full-time professor at the Department of Philosophy at the University of Helsinki, Saarinen resigned his lecturer position. Soon afterwards he was appointed professor at Helsinki University of Technology, since renamed Aalto University. His lectures there each year draw full lecture halls.
ellauri351.html on line 604: lecture2008.jpg/120px-BenjaminCremeNYClecture2008.jpg?20090802182412" height="300px" />
ellauri353.html on line 293: I don't remember just what it was that Milton was doing. But I'll never forget my nephew's pronouncement that. Whatever it was. It was women's work. And somehow it was beneath the man's dignity to do it now and sat him down and gave him a lecture about the working man's work. But I don't think he ever forgot that lecture. Summarized the way we had led we've lived got a life. Ever since during the first year of our married life I guess I could have qualified as a feminist. I had a career in the marketplace. My husband did part of the house. A year later I have never received an offer of a one year appointment at the University of Wisconsin. I got a New York but it was not exciting. I hadn't finished it. And yet it never occurred to me. Or to him that I would stay on and finish my job and we would commute.
ellauri389.html on line 231: “It’s complicated,” he says. “On the positive side, this is a wonderful time to explore new ways of communicating with a global audience free from the constraints and obligations of academic life. I’ve seen plenty of philosophy lecturers get increasingly bitter about higher education, and I don’t want to end up like them.
ellauri391.html on line 558: Ever since completing his Ph.D. at the University of Pittsburgh in 1993, the Israeli philosopher Irad Kimhi has been building the résumé of an academic failure. After a six-year stint at Yale in the ’90s that did not lead to a permanent job, he has bounced around from school to school, stringing together a series of short-term lectureships and temporary teaching positions in the United States, Europe and Israel. As of June, his curriculum vitae listed no publications to date — not even a journal article. At 60, he remains unknown to most scholars in his field.
ellauri399.html on line 120: In October 1973, Watts returned from a European lecture tour to his cabin in Druid Heights, California. Friends of Watts had been concerned about him for some time over his alcoholism. On 16 November 1973, at age 58, he died in the Mandala House in Druid Heights. He was reported to have been under treatment for a heart condition. Before authorities could attend, his body was whisked away from his home and cremated on a wood pyre at a nearby beach by Buddhist monks. Mark Watts relates that Watts was cremated on Muir Beach at 8:30 am after being discovered deceased at 6:00 am. He had it all planned. The trick about living is to know when to stop.
ellauri399.html on line 128: 00:50 Niin pitkälle kuin muistan, varhaisesta lapsuudesta asti, olen aina ollut täysin kiehtonut ajatus kuolemasta. Nyt saatat ajatella, että se on jotenkin sairasta, mutta tiedät, kun lapsi sanoo yöllä lauseen "Jos minun pitäisi kuolla ennen kuin herään", siinä on jotain aivan outoa . Millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä? Nyt useimmat järkevät ihmiset vain hylkäävät ajatuksen. He sanovat, ettet voi kuvitella sitä. He kohauttavat olkapäitään ja sanovat: "No, siitä se tulee." Mutta luulen, että olen yksi niistä vihamielisistä ihmisistä, jotka eivät ole tyytyväisiä sellaiseen vastaukseen. Ei sillä, että yrittäisin löytää jotain muuta sen lisäksi, vaan että olen aivan kiehtova siitä, millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä. 01:57 Tarkoitan, että monet ihmiset ajattelevat, että se on kuin menisi pimeyteen ikuisesti tai haudattaisiin elävältä. Mutta ilmeisesti se ei olisi ollenkaan niin, koska tunnemme pimeyden kontrastina - ja vain kontrastina - valon kanssa. Minulla on ystävä – tyttö, joka on erittäin älykäs ja sananvalkoinen – ja hän syntyi sokeana, eikä hänellä ole pienintäkään aavistustakaan, mitä pimeys on. Sana merkitsee hänelle yhtä vähän kuin sana "valo". 02:38 Joten jos menisit nukkumaan – et ole tietoinen pimeydestä nukkuessasi – ja niin jos menisit uneen, tajuttomuuteen, aina ja aina ja aina, se ei olisi ollenkaan kuin menisit pimeyteen. , se ei olisi ollenkaan kuin elävältä haudattu. Ihan kuin itse asiassa sinua ei olisi koskaan ollut olemassakaan. Ei vain sinä, vaan myös kaikki muu. Olisit siinä tilassa kuin et olisi koskaan ollut. Ja siellä ei tietenkään olisi ongelmia, ei olisi ketään, joka katuisi minkään menetystä, sitä ei voisi edes kutsua tragedioksi, koska ei olisi ketään, joka kokisi sen tragediana. Se olisi – yksinkertaista – ei mitään. Ikuisesti ja ikuisesti, koska sinulla ei vain olisi tulevaisuutta, sinulla ei olisi myöskään menneisyyttä eikä nykyisyyttä. 04:00 Nyt luulisi, että se oli se kohta, jossa sanoimme: "No, puhutaan jostain muusta." Mutta en ole tyytyväinen siihen; Kieltäydyn, koska tämä saa minut ajattelemaan kahta muuta asiaa. Tämä tyhjyyden tila saa minut ensinnäkin ajattelemaan - ainoa asia, jonka saan kokemuksessani lähellä tyhjyyttä, on se, miten pääni näyttää silmiini. Koska minusta tuntuu, että siellä on maailma – ikäänkuin – silmieni edessä, ja sitten silmieni takana ei ole mustaa täplää, ei ole edes sumeaa kohtaa. Ei ole yhtään mitään. En ole tietoinen päästäni, ikään kuin mustana aukona kaiken tämän valoisan visuaalisen kokemuksen keskellä. Siinä ei ole edes kovin selkeitä reunoja, koska näkökenttä on soikea. Ja jos liikutan sormiani näkökenttääni pitkin, se on näin, ja tämä on kohta, jossa sormeni vain katoavat näkyvistä. Epämääräinen reuna. Mutta sitten tämän ovaalin takana ei ole mitään. Ihan vain näköaistin perusteella. Tietysti, jos käytän sormiani ja kosketan, voin tuntea jotain silmieni takana. Mutta jos käytän näköaistia yksin, siellä ei vain ole mitään. Nyt kuitenkin siitä tyhjyydestä, jonka näen. No, se on ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleen. 06:00 Seuraava asia, jota se saa minut ajattelemaan, on tämä: jos olen kuollessani kuin en olisi koskaan ollutkaan, niin olin sellainen ennen syntymääni. Koska - aivan kuin yrittäessäni palata silmieni taakse ja löytää mitä siellä on, tulen tyhjään paikkaan - jos yritän muistaa takaisin ja takaisin, ja takaisin ja takaisin, minulla on varhaisimmat muistoni ja sitten , niiden takana ei mitään. Täysin tyhjä. Mutta aivan kuten tiedän, että silmieni takana on jotain käyttämällä sormia pääni päällä, niin tiedän muiden tietolähteiden kautta, että ennen syntymääni oli jotain tekeillä. Siellä oli isäni ja äitini, ja heidän isänsä ja äitinsä, ja koko maapallon aineellinen ympäristö ja sen elämä, josta he tulivat, ja sen takana aurinkokunta ja sen takana galaksi ja sen takana kaikki galaksit , ja sen takana… toinen tyhjä: välilyönti. 07:11 Joten ajattelen, että jos palaan, kun olen kuollut, tilaan, jossa olin ennen syntymääni, enkö voisi tapahtua uudestaan? Tiedätkö, se mikä on tapahtunut kerran, voi hyvin tapahtua uudelleen. Jos se tapahtui kerran, se on poikkeuksellista, eikä se todellakaan ole kovin erikoisempaa , jos se tapahtuisi uudestaan. Toisin sanoen tiedän varmasti – koska olen nähnyt ihmisten kuolevan ja olen nähnyt ihmisiä syntyvän heidän jälkeensä –, että (joka tapauksessa) kuolemani jälkeen ei synny vain joku, vaan myös lukemattomia muita olentoja. . Että minä tiedän. Me kaikki tiedämme sen, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta mikä meitä huolestuttaa, on se, että kun olemme kuolleet, ei voi olla mitään ikuisesti, ikään kuin siitä olisi syytä huolehtia. Ennen syntymääsi ei ollut tätä samaa ikuisesti mitään, ja kuitenkin tapahtuit. Ja jos tapahtui kerran, voit tapahtua uudelleen. 08:40 Mitä se nyt tarkoittaa? No, päästään siihen ensin sen yksinkertaisimmalla tavalla, ja selittääkseni itseni minun on keksittävä uusi verbi: tämä on verbi I . Ja ensinnäkin kirjoitamme sen I-kirjaimella, mutta sen sijaan, että se olisi pronomini, kutsumme sitä verbiksi. Universumi on . Se on minä -ed minussa ja se on sinussa. Kirjoitetaan nyt sana silmä uudelleen . Kun puhun "nähdä silmällä jotain", se tarkoittaa katsoa jotain, olla tietoinen jostakin. Joten muutamme oikeinkirjoitusta ja sanomme universumin silmät ; se tulee tietoiseksi itsestään meissä jokaisessa. Ja se katselee jatkuvasti ja joka kerta kun se katsoo , jokainen meistä, jossa se katsoo, tuntee olevansa kaiken keskipiste. Ja että tiedän, että sinä tunnet olevasi minä, aivan samalla tavalla kuin minä tunnen olevani minä . Ja meillä kaikilla on sama tyhjän tausta. Emme muista tehneemme sitä aiemmin, mutta sitä on kuitenkin tehty ennenkin. Uudelleen, uudestaan ​​ja uudestaan, ei vain ennen ajassa, vaan kaikkialla ympärillämme kaikkialla muualla avaruudessa on kaikki; on universumi I-ing 10:11 Katsokaa nyt, yritän tehdä tämän selvemmäksi tällä tavalla: kun sanon "Se on universumi I-ing ", kuka minä on ? Mitä tarkoitat 'minä'? No, sillä voit tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta voit tarkoittaa sitä, mitä kutsutaan egoksesi, persoonallisuutesi. Mutta se ei ole sinun todellinen minäsi, koska persoonallisuutesi on käsityksesi itsestäsi ; se on kuvasi itsestäsi. Ja se koostuu siitä, miten tunnet itsesi, kuinka ajattelet itsestäsi, ja se on täynnä sitä, mitä kaikki ystäväsi ja sukulaisesi ovat kertoneet sinulle itsestäsi. 10:55 Joten kuvasi itsestäsi – kuinka ilmeisesti tahansa – et ole enää sinä kuin valokuvasi tai enemmän kuin kuva mistään . Kaikki kuvamme itsestämme eivät ole muuta kuin karikatyyrejä. Useimmille meistä ne eivät sisällä tietoa siitä, kuinka kasvatamme aivojamme, kuinka työskentelemme hermoihimme, kuinka kierrätämme verta, kuinka eritämme rauhasten kanssa ja miten muokkaamme luita. Se ei sisälly sensaatioon tai kuvaan, jota kutsumme egoksi. Ilmeisesti siis egokuva ei ole minun minäni. 11:40 Joten minun minäni sisältää kaikki nämä tekijät, joita voisimme sanoa, että keho tekee: verenkierto, hengitys, hermojen sähköinen toiminta - kaikki tämä olen minä, mutta en tiedä siitä mitään . en tiedä miten se tuli yhteen, en tiedä miten se rakennettiin. Ja silti teen kaiken tämän, jos se on totta, myös sanoakseni "hengitän. Minä kävelen. Mielestäni. Olen tajuissani." En tiedä miten pärjään, mutta teen sen samalla tavalla kun kasvatan hiuksiani. Minun täytyy siis paikantaa itseni keskipiste – minun minäni – syvemmälle tasolle kuin egoni, joka on kuvani tai käsitykseni itsestäni. 12:41 Mutta kuinka syvälle mennään?Voimme sanoa, että keho on minä , mutta keho tulee ulos muusta maailmankaikkeudesta, tulee ulos kaikesta energiastaan. Joten se on maailmankaikkeus, joka minä olen . Universumi on samalla tavalla kuin omenapuu tai tähti loistaa . Ja omenan keskipiste on puu, loistavien keskipiste on tähti, ja niinpä minän peruskeskus – eli Itse – jota kutsutaan tässä tapauksessa Alan Wattsiksi, joka on vain nimi. tälle tietylle fyysiselle organismille; kukinta tästä erityisestä ympäristöstä, loistaa ulos tästä ympäristöstä – tekee kaiken tämän ikuisen maailmankaikkeuden keskuksen .Voi, ikuinen – asia on ollut olemassa kymmenen tuhatta miljoonaa vuotta ja todennäköisesti jatkuu vielä ainakin niin paljon, joten emme murehdi kuinka kauan se jatkuu. 13:55 Mutta - toistuvasti - se on , joten minusta tuntuu täysin järkevältä olettaa, että kun kuolen ja tämä fyysinen ruumis haihtuu ja koko muistijärjestelmä sen mukana, niin se on jälleen kerran tietoisuus, joka minulla oli ennen - ei aivan samalla tavalla – vaan vauvan syntymästä. Syntyy tietysti lukemattomia vauvoja, ei vain ihmisvauvoja, vaan sammakkovauvoja, kaniinivauvoja, hedelmäkärpästen vauvoja, vauvaviruksia, bakteereja, ja kuka heistä aion olla? Vain yksi heistä, ja silti jokainen heistä. Koska tämä kokemus tulee aina yksikössä, yksi kerrallaan. Mutta ehdottomasti yksi niistä. 15:03 Itse asiassa sillä ei ole paljon väliä. Sillä jos synnyin uudesti hedelmäkärpäsenä, luulisin, että hedelmäkärpäsenä oleminen oli tavallista, tavallista tapahtumien kulkua. Ja luonnollisesti luulisin olevani tärkeä henkilö – erittäin sivistynyt olento – koska hedelmäkärpäsillä on ilmeisesti korkea kulttuuri. Emme edes tiedä, miten sitä etsiä, mutta luultavasti heillä on kaikenlaisia ​​sinfoniaa, musiikkia ja taiteellisia esityksiä siinä, miten valo heijastuu heidän siivistään eri tavoin, kuinka he tanssivat ilmassa, ja he sanovat: "Oi, katso häntä! Hänellä on oikea tyyli! Katso, kuinka auringonvalo nousee hänen siivistään!" Ja he ovat maailmassaan yhtä tärkeitä ja yhtä sivistyneet kuin me omassa maailmassamme, jotta jos heräisin hedelmäkärpäsenä, en tunteisi itseäni (ikään kuin) erilaiseksi kuin silloin Herään ihmisenä. Olisin tottunut siihen. 15:58 "No", sanot kuitenkin, "se en olisi minä ! Sillä jos se olisin minä uudelleen, minun pitäisi muistaa, millainen olin ennen." Selvä, mutta et – nyt – muista, millainen olit ennen, ja silti olet tarpeeksi tyytyväinen ollaksesi se minä, joka olet. Itse asiassa se on täysin hyvä järjestely tässä maailmassa, että emme muista mitä se oli ennen. Miksi? Koska monimuotoisuus on elämän mauste, ja jos muistaisimme, muistaisimme, muistelimme tehneemme tämän uudestaan ​​ja uudestaan, ja uudestaan ​​ja uudestaan, meidän pitäisi kyllästyä. Ja aivan kuten muisto on kaunis asia, joka täytyy muistaa, ilman muistia emme voi olla älykkäitä. Mutta aivan kuten olen selittänyt, että hahmon näkemiseksi pitää olla tausta, jotta muisto olisi arvokas, pitää olla myös unohdus. 07:01 Siksi nukumme joka yö virkistäytyäksemme: menemme alitajuntaan, jotta tietoisuuteen paluu on jälleen hieno kokemus. No, kun sitä on kestänyt tarpeeksi kauan – kun päivästä toiseen muistamme menneitä päiviä (vaikka univäli onkin) – tulee kohta, jolloin todellakin , jos ajattelemme, mikä on meidän todellista mieltymystämme. , haluamme unohtaa kaiken , mikä meni ennen, jotta voimme saada poikkeuksellisen kokemuksen nähdä maailma jälleen vauvan silmin – olipa vauva mikä tahansa. Joten se on täysin uusi ja meillä on (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) kaikki hämmästyttävä ihme, joka lapsella on; kaikki havainnon eloisuus, jota emme voi saada, jos muistamme kaiken ikuisesti. 17:52 Joten näetkö mitä tapahtuu? Maailmankaikkeus on järjestelmä, joka ei vain unohda itsensä ja muistaa sitten uudelleen niin, että aina on jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa vaihtelua ajan kuluessa, vaan se tekee sen myös avaruuden aikavälillä katsomalla itseään jokaisen eri elämisen läpi. organismi antaa ikään kuin kokonaisvaltainen näkemys – tiedäthän, se on tapa päästä eroon ennakkoluuloista: päästä eroon yksipuolisesta näkemyksestä. Joten kuolema on siinä mielessä valtava vapautus yksitoikkoisuudesta. Se asettaa täydellisen unohtamisen välin rytmiseen päälle ja pois, päälle ja pois, jotta voit aloittaa kaiken alusta etkä koskaan kyllästy. 18:56 Mutta pointti on, että jos kuvittelet ajatuksesta olla mitään aina ja aina ja aina, sanot todella: "Kuolemani jälkeen maailmankaikkeus pysähtyy." Ja mitä sanon on: ei, se jatkuu aivan kuten se tapahtui, kun sinä synnyit. Saatat sanoa, että sinun mielestäsi on uskomatonta, että sinulla on useampi kuin yksi elämä. Mutta sanon ensinnäkin, eikö olekin uskomatonta, että sinulla on tämä ? Eikö olekin uskomatonta, että tässä olet menneisyytesi keskellä? Miksi, se on hämmästyttävää. Joten jos se on hämmästyttävää, se voi aina tapahtua uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. 19:52 Tämä tarkoittaa siis sitä, että aivan kuten et tiedä kuinka onnistut olemaan tietoinen, kuinka onnistut kasvattamaan ja muotoilemaan tätä kehoasi, se ei tarkoita, että et tee sitä. . Samoin et tiedä, kuinka universumi loistaa tähdet, muodostaa tähtikuvioita ja galaksit galakseja – et tiedä. Mutta se ei tarkoita, ettet tee sitä samalla tavalla kuin hengität tietämättä kuinka hengität. Jos sanon: "Todella ja todella, minä olen koko tämä universumi" tai - toisin sanoen - "Tämä tietty organismi on koko maailmankaikkeuden tekemä minä-olento ", ja joku voisi sanoa minulle: "No kuka helvetissä luuletko olevasi? Oletko sinä jumala? Lämmitteletkö galakseja? Pystytkö sitomaan Plejadien makeat vaikutteet tai löysäätkö Orionin siteet ? ” Ja minä vastaisin siihen: ”Kuka helvetti sinä luulet olevasi ? Voitko kertoa minulle, kuinka kasvatat aivosi, miten muotoilet silmämunasi ja kuinka pystyt näkemään? No, jos et voi kertoa minulle sitä, en voi kertoa sinulle, kuinka lämmitän galaksia." Vain: Olen paikantanut itseni keskuksen syvemmälle ja yleismaailmallisemmalle tasolle kuin me kulttuurissamme olemme tottuneet tekemään. 21:43 Niin sitten,jos tuo universaali energia on todellinen minä – todellinen Itse, joka on kuin kaikki nämä erilaiset organismit leviävät eri tiloihin tai paikkoihin ja tapahtuvat uudestaan ​​ja uudestaan ​​ja uudestaan ​​eri aikoina – meillä (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) on ihmeellinen järjestelmä menossa. josta voit olla ikuisesti yllättynyt. Universumi on todella järjestelmä, joka jatkuvasti yllättää itsensä. Monilla meistä (etenkin teknisen osaamisen aikakaudella) pyrkimys saada kaikki hallinnassamme on väärä kunnianhimo, koska sinun tarvitsee vain ajatella hetken: millaista olisi, jos todella tietäisit ja hallitset kaikki? Oletetaan, että meillä on superkolossaali teknologia, joka voisi mennä villeimmille unelmillemme teknologisesta osaamisesta, jotta kaikki tapahtuva olisi ennalta tiedossa, ennustettavissa ja kaikki olisi hallinnassamme? Miksi, tiedätkö, se olisi kuin rakastelisi muovinaisen kanssa. Siinä ei olisi yllätystä, ei äkillistä vastauskosketusta – aivan kuin kosketamme toista ihmistä, se ei ole kuin koskettaisi jotain muovista valmistetta. Sieltä tulee vastaus, jotain odottamatonta. Ja sitä me todella haluamme, kun haluamme olla yhteydessä toiseen. 23:25 Näet, et voi kokea tunnetta, jota kutsut "itseksi", ellei se ole ristiriidassa "toisen" tunteen kanssa. Se on kuin tunnettua ja tuntematonta, valoa ja pimeyttä, positiivista ja negatiivista. Muuta tarvitaan, jotta voit tuntea itsesi. Eikö se sitten ole se järjestely, jonka haluat? 23:54 Ja niin, samalla tavalla, etkö voisi sanoa, että järjestely, jonka haluat, ei ole muistaa – muisti on aina, muista, kontrollin muoto : minulla on se mielessä, muistan sen, tiedän numerosi. Olet hallinnassa. Jos nyt jatkat muistamista, muistamista ja muistamista, se on kuin kirjoittaisit paperille ja jatkaisit kirjoittamista, ja kirjoittamista ja kirjoittamista, kunnes paperille ei jää tyhjää tilaa. Muistisi on täynnä, joten sinun on pyyhittävä kaikki puhtaaksi, jotta sinulla on valkoinen paperi uudelleen ja voit alkaa kirjoittaa sille uudelleen. 24:36 Sitä kuolema siis tekee meille: se pyyhkii liuskekiven puhtaaksi ja myös – katsoen sitä planeetan väestön ja ihmisorganismin näkökulmasta – se puhdistaa meidät jatkuvasti. Ja ajatus teknologiasta, jonka avulla jokainen meistä voisi olla kuolematon, olisi jotain, joka täyttiisi planeetan vähitellen ihmisillä, joilla on toivottoman täynnä muistoja. He olisivat kuin ihmiset, jotka asuvat talossa, johon he olisivat keränneet niin paljon omaisuutta, niin paljon kirjoja, niin monia maljakoita, niin monia veitsisarjoja ja haarukoita, niin monia pöytiä ja tuoleja, niin monia sanomalehtiä. – ei olisi tilaa liikkua! Tarvitsemme tilaa elääksemme. Ja avaruus on eräänlaista tyhjyyttä. Ja kuolema on eräänlainen tyhjyys. Kaikki on sama periaate. Ja asettamalla ikään kuin lohkoja tai tyhjyyden tiloja - avaruuden tiloja - jonkin tilojen väliin saamme elämän asianmukaisesti erilleen. Saksan sanaa käyttäen: Lebensraum , "huone asumiseen". Sitä avaruus antaa meille, ja sen antaa meille kuolema. 26:00 Katso nyt: huomaa, että kaikessa, mitä olen sanonut kuolemasta, en ole tuonut sisään mitään, jota voisin kutsua pelotukseksi. En ole tuonut mitään tietoa mistään, jota et jo tiedä. En ole vedonnut mihinkään mystiseen tietoon sieluista, muistoista entisistä elämistä tai sellaisista. Olen vain puhunut siitä termeillä, jotka me jo tiedämme. Joten jos sanot: "Kaikki tämä ajatus, joka ihmisillä on haudan takana olevasta elämästä, on vain toiveajattelua", sanon: "Okei. Minä myönnän sen." Oletetaan, että se on toiveajattelua ja että kun olemme kuolleet, ei vain ole mitään . Todettakoon se tosiasia: se tulee olemaan loppu. Huomaa nyt ensinnäkin, että se on pahin asia, jota sinun täytyy pelätä. Pelottaako se sinua? Kuka pelkää? Oletetaan, että se loppuu? Ei enää ongelmia! 27:11 Mutta sitten tulet huomaamaan, että tämä tyhjyys – jos noudatit väitettäni – on jotain, josta sinä ikään kuin pomppaat jälleen , aivan kuten pomhdit alun perin syntyessäsi: sinä pommitat tyhjyydestä. Tyhmyys on eräänlaista pomppimista, koska se merkitsee – mikään ei merkitse mitään. Joten palaat takaisin. Kaikki uutta, kaikki erilaista, ei mitään verrattavaa aikaisempaan, virkistävä kokemus. 27:43 Jajos siis saat tämän tunteen – aivan kuten sinulla ei ole mitään käsitystä silmiesi takana – saat tuntemattomuuden tunteen (erittäin voimakkaan, pirteän tyhjyyden) koko olemuksesi taustalla, eikä siinä ole mitään pelättävää. , silloin – tällä tavalla – voit tulla ihmiseksi, jolle loppuelämä on kastiketta, koska olet jo kuollut. Tiedät, että tulet kuolemaan. Sanomme, että yksi asia on varma, se on kuolema ja verot. Ja meidän jokaisen kuolema nyt on yhtä varma kuin se olisi, jos kuolisimme viiden minuutin kuluttua. Joten missä on ahdistuksesi, missä on puhelusi? Pidä itseäsi jo kuolleena, jotta sinulla ei ole mitään menetettävää.Turkkilainen sananlasku sanoo: "Se, joka nukkuu lattialla, ei putoa sängystä." Joten samalla tavalla henkilö, joka pitää itseään jo kuolleena, joka – siis et ole käytännössä mitään. Sadan vuoden päästä olet kourallinen pölyä. Se tulee olemaan totta. Hyvä on. Toimi tuon todellisuuden mukaan, etkä yllätä itsesi yllättäen mistään: tuosta mitä enemmän tiedät, ettet ole mitään, sitä enemmän tulet olemaan jotain.
ellauri408.html on line 467: Ce matin, j'ai lu une partie des Romans de Voltaire, lecture détestable, si on la juge d'après la méthode conseillée par un sage, car cette lecture ne pousse qu'à l'immoralité. Rire de singe assis sur la destruction, a dit, du rire de Voltaire, un poète de nos jours. On ne sort de ce livre que méchant, impur, ricaneur, aride et irréligieux. Comme Rousseau et sa Julie grandissent sur ces sépulcres vides et putréfiés de Voltaire! comme on se prend à aimer le misanthrope en dépit de tous ses sophismes et de son implacable orgueil, à le respecter pour sa chaleur morale, pour son énergie de haine et d'amour!
xxx/ellauri027.html on line 785: (VI:3) Työssä onnistuminen (Achievement and Happiness at Work), recording of a live lecture at Hotel Inter-Continental, Helsinki, Magnetic tape 2h 20min, Nostetuotanto Oy, 1998.

xxx/ellauri027.html on line 786: (VI:4) Tasapaino ja innostus työssä (Balance and Excitement at Work), excerpts from a live lecture at HotelInter-Continental, CD 74min, Nostetuotanto Oy, 1999.

xxx/ellauri027.html on line 976: Think of the philosopher as the conductor, he goes round and sells tickets and tells people where to get off. The Paphos seminar turns the role of the lecturer into one of a conductor in an elevated bus titillating the customers. the Paphos seminar is a big one man show, it becomes one of the performing arts.
xxx/ellauri027.html on line 981: The philosopher/lecturer has changed into a servant leader, coaxing other people´s domestics, a tongue-in-cheek comrade, and a flourishing dancing partner. The philosopher just as ill-informed as the audience.
xxx/ellauri027.html on line 1066:

Hold your horses with your brilliance, intellect and learning. Don’t raise yourself above others. Don’t split the audience. Don’t believe you know the truth. Don’t believe you are the best. Don’t lecture even when you lecture, but suggest with conviction, inspiring a sense of the possible. Don’t manipulate, don’t push your own agenda but show integrity with your example and dynamic humblenes

xxx/ellauri075.html on line 303: Friedrich Konrad Eduard Wilhelm Ludwig Klages (10 December 1872 – 29 July 1956) was a German philosopher, psychologist, graphologist, poet, writer, and lecturer, who was a two-time nominee for the Nobel Prize in Literature. In the (rather odious) Germanosphere, he is considered one of the most important thinkers of the 20th century.
xxx/ellauri091.html on line 784: A typical example is her work concerning immigrants. She was the first professor in America to give students a course of lectures on problems relating to immigrants. Best known, undoubtedly, is her work on the Slav immigrants in the United States, a work which is said to be a landmark in the scientific analysis of immigration problems3. This work provides a perfect illustration of her approach: before putting pen to paper she visited most of the Slav centers in the United States and also did research for a year in those regions of Austria-Hungary from which many of the immigrants came. Not content to rely on verbal or written sources, she felt she had to see things for herself, to meet these people, and to study their conditions at first hand.
xxx/ellauri113.html on line 38: This development could open up a bizarre vision of the universe in which black holes can cough themselves into nothingness, Hawking said during recent lectures on the BBC and at Harvard. “This raises a serious problem that strikes at the heart of our understanding of science,” he said. “If determinism, the predictability of the universe, breaks down with black holes, it could break down in other situations,” he said. “Even worse, if determinism breaks down, we can’t be sure of our past history, either. The history books and our memories could just be illusions,” he said. The Nobel prize could just be an illusion, he said. Two years later he died.
xxx/ellauri113.html on line 93: The Principle of Reason, the text of an important and influential lecture course that Martin Heidegger gave in 1955-56, takes as its focal point Leibniz's principle: nothing is without reason. Heidegger shows here that the principle of reason is in fact a principle of being. Much of his discussion is aimed at bringing his readers to the "leap of thinking," which enables them to grasp the principle of reason as a principle of being. This text presents Heidegger's most extensive reflection on the notion of history and its essence, the Geschick of being, which is considered on of the most important developments in Heidegger's later thought. One of Heidegger's most artfully composed texts, it also contains important discussions of language, translation, reason, objectivity, and technology as well as remarkable readings of Leibniz, Kant, Aristotle, and Goethe, among others. And lots of black-and-white pictures of scantily dressed women.
xxx/ellauri123.html on line 716: Nabokov´s wife Véra was his strongest supporter and assisted him throughout his lifetime, but Nabokov admitted to having a "prejudice" against women writers. He wrote to Edmund Wilson, who had been making suggestions for his lectures: "I dislike Jane Austen, and am prejudiced, in fact against all women writers. They are in another class." Although Véra worked as his personal translator and secretary, he made publicly known that his ideal translator would be male, and especially not a "Russian-born female". In the first chapter of Glory he attributes the protagonist's similar prejudice to the impressions made by children's writers like Lidiya Charski, and in the short story "The Admiralty Spire" deplores the posturing, snobbery, antisemitism, and cutesiness he considered characteristic of Russian women authors.
xxx/ellauri127.html on line 241: Lewis Carroll (January 27, 1832 – January 14, 1898), whose real name was Charles Lutwidge Dodgson – etymologically, « Lewis » is related to « Lutwidge » and « Carroll » to « Charles » – was a young mathematical lecturer at Christ Church college in Oxford.
xxx/ellauri128.html on line 451: Christopher Morley (5 May 1890 – 28 March 1957) was an American journalist, novelist, essayist and poet. He also produced stage productions for a few years and gave college lectures.
xxx/ellauri128.html on line 494: Peter Alexander Freiherr von Ustinov (16 April 1921 – 28 March 2004) was born at 45 Belsize Park, London, England. His father, Jona Freiherr von Ustinov, was of Russian, German, Polish, and Ethiopian Jewish descent. Peter´s paternal grandfather was Baron Plato von Ustinov, a Russian noble, and his grandmother was Magdalena Hall, of mixed German-Ethiopian-Jewish origin. Peter was a British actor, filmmaker and writer and a fixture on television talk shows and lecture circuits for much of his career. Peter oli kuraverinen äiskän puolelta.
xxx/ellauri138.html on line 74: Rohn became a college dropout after just one year and started his professional life by working as an evil human resource manager for department store Sears. Around this time, a friend invited him to a lecture given by famous entrepreneur John Earl Shoaff. In 1955, Rohn joined Shoaff's direct selling business AbundaVita as a distributor.
xxx/ellauri138.html on line 82: Rohn mentored Mark R. Hughes (the founder of Herbalife International) and life strategist Tony Robbins in the late 1970s. Others who credit Rohn for his influence on their careers include authors/lecturers Mark Victor Hansen and Jack Canafield (Chicken Soup book series), Everton Edwards (Hallmark Innovators Conglomerate), Brian Tracy, Todd Smith, and T. Harv Eker. Rohn also coauthored the novel Twelve Pillars with Chris Widener.
xxx/ellauri148.html on line 466: Mannheim, Germany. World Day of Philosophy 2021: Public lecture "Responsibility for the Future and Climate Ethics". Public lecture with reception on the World Day of Philosophy with a greeting by Rector Prof. Dr. Thomas Puhl by Mannheim University. The lecture will focus on the question of how far individuals must or should feel obliged to contribute to climate protection. Hold on to your pants!
xxx/ellauri148.html on line 478: Brasilia, Brazil. ”O valor da unidade em tempos de crise” by Nova Acropole. Brazil will carry out a set of activities allusive to the date. In a year in which the Coronavirus pandemic has pockmarked humanity, and especially Brazil, nothing could be fairer than to offer the public philosophical lectures that are pertinent to the crisis we are currently experiencing.

xxx/ellauri148.html on line 491: Bamberg, Germany. Unesco-Welltag der Philosophie by Bamberg Universität. Man is only fully human where he plays (Friedrich Schiller). Play is still a largely unexamined phenomenon in ethics education. Despite the numerous possibilities of using it (e.g. as a role play), the traditional text discussion is still the standard. In interaction, the participants and the lecturer will discuss and test different possibilities of a game-centered ethics education. The central question is: Which competencies can be opened up through the use of playful methods? To make sure that it does not just remain theoretical, we offer all participating students a city tour of a different kind: By means of a rally on the app Action-Bound, the participants get to know Bamberg not only with its well-known sights, but also from a philosophical point of view. In addition to answering questions about the content, there are also smaller but philosphically no less important tasks to complete.
xxx/ellauri166.html on line 397: Scholars believe that Rashi's commentary on the Torah grew out of the lectures he gave to his students in his yeshiva, and evolved with the questions and answers they raised on it. Rashi completed this commentary only in the last years of his life. It was immediately accepted as authoritative by all Jewish communities, Ashkenazi and Sephardi alike.
xxx/ellauri166.html on line 492: Manly Palmer Hall (18 March 1901 – 29 August 1990) was a Canadian author, lecturer, astrologer and mystic. Over his 70 year career, he gave thousands of lectures, including two at Carnegie Hall, and published over 150 volumes, of which the best known is The Secret Teachings of All Ages (1928). Manly ei näyttänyt järin miehekkäältä, pikemminkin niljakkaalta ilkimyxeltä.
xxx/ellauri176.html on line 867: Unlike Jordan, the young Jewish hairdresser who infiltrated his organisation in the drama is a work of fiction. Jordan features in the 2014 historical novel Ridley Road by Jo Bloom. According to some reports, his father was a lecturer, while others claim that he was a postman. His mother was a teacher. Her real name was Agnes Eustacia Kenig and her father was a postman or a tailor.
xxx/ellauri186.html on line 76: In 1847, Beecher became the first pastor of the Plymouth Church in Brooklyn, New York. He soon acquired fame on the lecture circuit for his novel oratorical style in which he employed humor, dialect, and slang. Over the course of his ministry, he developed a theology emphasizing God's love above all else. He also grew interested in social reform, particularly the abolitionist movement. In the years leading up to the Civil War, he raised money to purchase slaves from captivity and to send rifles—nicknamed "Beecher's Bibles"—to abolitionists fighting in Kansas. He toured Europe during the Civil War, speaking in support of the Union. Beecher oli selkeästi Lutherin linjoilla K.S. Laurilan raportoimassa teologis-poliittisessa kiistassa.
xxx/ellauri187.html on line 99: Born in 1875 in Prague, Rilke was until he was six or seven got up in skirts by his mother, who named him René and tried to console herself for the death of an infant daughter. By the time Rilke was ten, his disappointed romantic of a mother had left his father, a kindly but ineffectual minor railway official, who had spent some years in the Austrian army unsuccessfully seeking commission as an officer. Rilke's parents decided to send the young boy to military school, a prospect that stirred the father's hopes of turning his son into a soldier. LOL. Though he later claimed to have loathed military school, the young bohemian warmly absorbed the values of discipline, valor, and self-sacrifice into his ideal of the defiant artist-hero. He skillfully foiled his father's martial expectations, and lack of funds freed the aspiring poet from his family's next plans for him: law school. In fact, though he attended several universities, soaking up lectures on diverse subjects throughout his life, he never graduated from any of them. About such a practical matter as a sheepskin, the finest German lyricist since Goethe wrote as an adolescent, "And even if I never reach my Arts degree / I'm still a scholar, as I wished to be."
xxx/ellauri193.html on line 413: Nadine kiskoi 90-vuotiaaxi. Kotipyssyn aikoihin 90-luvulla se oli 70-vuotias, sen alter ego Harald oli 50v, eli raamatullinen three score and ten tulis täyteen 20v kuluttua Nadinen ikäisenä. Vaan eipäs siihen jäänytkään. Nadinen eka mies jaxoi 84v, kasööri kuoli 93-vuotiaana v. 2001, muze oli syntynyt 1908 eli ennen maailmansotia ja oli 15v Nadinea vanhempi. Nadine vaihtoi izeään nuoremmasta Burre Borraresta selvästi vanhempaan ja varakkaampaan juutalaiseen. Vaikkei Gavronskykaan mikään turha jutku ollut: Alumnus, benefactor and orthodontics lecturer in the School of Oral Health Sciences, Professor Gerald Gavronsky (BDS 1948, MDent 1981) died in November, aged 84. Born 27 April 1924, Gavronsky was awarded the Henry St. John Randel Bronze Medal of the Dental Association of South Africa by the University in 1949. University of the Witwatersrand Johannesburg. Alumni Relations Obituaries 2008. Mitalisija, kuitenkin vaan pronssia. Kaikki viittaa siihen että Nadine oli isän tyttö.
xxx/ellauri195.html on line 210: Henry Drummond FRSE FGS was a Scottish evangelist, biologist, writer and lecturer. Many of his writings were too nicely adapted to the needs of his own day to justify the expectation that they would long survive it, but few men exercised more religious influence in their own generation, especially on young men 😁. His sermon "The Greatest Thing in the World" remains popular in Christian circles.
xxx/ellauri215.html on line 129: Roth was always a performer. As a student actor, he played Happy Loman in “Death of a Salesman,” the shepherd in “Oedipus Rex,” and the ragpicker in “The Madwoman of Chaillot.” After reading Thomas Mann’s novella “Mario and the Magician” and getting a chance to lecture in a lit-crit course, Roth decided that he’d become a professor. Maybe he’d write, too.
xxx/ellauri225.html on line 271: Several scholars have commented that Le Guin´s writing was influenced by Carl Jung, and specifically by the idea of Jungian archetypes. In particular, the shadow in A Wizard of Earthsea is seen as the Shadow archetype from Jungian psychology, representing Ged´s pride, fear, and desire for power. Le Guin discussed her interpretation of this archetype, and her interest in the dark and repressed parts of the psyche, in a 1974 lecture. She stated elsewhere that she had never read Jung before writing the first Earthsea books. Other archetypes, including the Mother, Animus, and Anima, have also been identified in Le Guin´s writing.
xxx/ellauri230.html on line 70: In addition to the numerous mentions of Zen and nature, one topic that was briefly mentioned in Kawabata´s mile long Nobel lecture was that of suicide. Kawabata reminisced of other famous Japanese authors who committed suicide, in particular Ryūnosuke Akutagawa. He contradicted the custom of suicide as being a form of enlightenment, mentioning the priest Ikkyū, who also thought of suicide twice. He quoted Ikkyū, "Among those who give thoughts to things, is there one who does not think of suicide?" There was much speculation about this quote being a clue to Kawabata´s suicide in 1972, a year and a half after Mishima had committed suicide. Kawabata saw ca. 200 nighmares about it. Vittu nää insulaariset viirusilmät on aika vinxahtaneita.
xxx/ellauri261.html on line 229: His quote "We think of time as a one-way motion," from his lecture Time & The More It Changes appears at the beginning of the season 1 finale of the Loki TV show along with quotes from Neil Armstrong, Greta Thunberg, Malala Yousafzai, Nelson Mandela, Ellen Johnson Sirleaf, and Maya Angelou.
xxx/ellauri261.html on line 246: Unlike her husband, Isabella Wilder was artistic and worldly, and she made certain that she and her children took full advantage of the benefits of living in a university town. “In Berkeley,” writes Malcolm Goldstein, “she found opportunities to study informally by attending lectures at the University of California and by participating in foreign-language discussion groups. She was fully aware that her husband, were he present, would not approve, but she encouraged her children, nevertheless, in their independent, extracurricular search for carnal knowledge.” Isabella saw to it that Thornton got vaudeville parts in plays presented in the Greek Theatre, and even sewed his female costumes for him.
xxx/ellauri261.html on line 251: Versed in foreign languages, he translated and "adapted" (appropriated) plays by Ibsen, Sartre and Obey. He read and spoke German, French and Spanish, and his scholarship included significant original research on James Joyce and Lope de Vega. He had met Jean-Paul Sartre on a U.S. lecture tour after the war, and was arrested under the influence of existentialism, although rejecting its atheist implications. In 1960, Wilder was awarded the first ever Edward MacDowell Medal by The MacDowell Colony for outstanding contributions to American LBTQ culture.
xxx/ellauri376.html on line 276: Vers 1840-1842, Mauprat est considéré comme une lecture pernicieuse par l'Église catholique et mis à l'Index. En adoptant une position socialiste, notamment grâce aux personnages d'Edmée et de Patience, Sand reflète des idées politiques inspirées par son ami Pierre Leroux, l'inventeur du terme socialisme, qui a également été le formateur — ou du moins contributeur — de son esprit politique. Bernard prend part en la guerre de l'independence des États-Unis et finit par foûtre chère Edmonde.
xxx/ellauri400.html on line 177: delivering lectures on education, democracy and
xxx/ellauri400.html on line 205: when he used it in his lecture On Translating
90