ellauri021.html on line 79: Alcott oli 37 vuonna 1869 kun se kirjoitti lehteen Pollyn jatkokertomuxena. Samaan aikaan kuin Pikku naisia. Se oli sairaalloinen, lavantautinen, naimaton ja feministi. Kuoli 55-vuotiaana lavantautiin tai elohopeaan.
ellauri022.html on line 297: Luisa kuoli lavantautiinsa 55 vuotiaana 2 päivää isä Alcottin jälkeen. Hoiti iskän loppuun saakka kuten paxu Maud. Että sellaista feminismiä.
ellauri141.html on line 476: Seuraavan kahden vuoden aikana hän julkaisi romaanin Valon kadotessa (The Light that Failed), sai hermoromahduksen ja tapasi amerikkalaisen kirjailijan ja kustantajan Wolcott Balestierin, jonka kanssa yhteistyössä hän kirjoitti romaanin The Naulahka (1892). Kipling lähti 1891 lääkäreidensä neuvosta merimatkalle vieraillakseen Etelä-Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja jälleen kerran Intiassa. Kiplingin piti viettää joulu perheensä kanssa Intiassa, mutta kuultuaan Balestierin kuolleen lavantautiin hän päätti palata välittömästi Lontooseen. Ennen paluutaan hän oli sähkeitse pyytänyt Wollcottin siskon Caroline Starr Balestierin (1862–1939) kättä. ”Carrien” hän oli tavannut aiemmin ja hänellä oli ollut tämän kanssaan ilmeisesti ajoittainen romanssi.
ellauri151.html on line 1114: Aikanaan Mordecai Meirin vaimo sai lapsen joka oli yhtä vankka ja epäsiisti kuin [uusi] isänsäkin. Vaimo leikki vauvan kanssa, leperteli "Kukkuu, kukkuu". Tarina ei ole aivan lopussa. Mordecai Meirin leski kuoli lavantautiin suuren sodan aikana. Voi murheen päivää. Äitini nyökäytti peruukki vinossa tälle uudelle lenkille päättymättömässä onnettomuuxien ketjussa, johon ei koskaan totu. Se todisti hänelle jällen kerran että elämä on pahaa unta ja että ei hyödytä tehdä syntiä luojaansa vastaan. Ehkä ei pitäisi koskaan syntyäkään... Mutta minkäs sille voi että on sntynyt? [Asiaan on paras puuttua aiemmassa vaiheessa.] Kului muutama kuukausi ja Mordecai Meirin puotiin ilmestyi vieras nainen.
ellauri263.html on line 538: Heinäkuussa 1871 Blavatsky oli matkalla Pireuksen satamasta höyrylaiva Eunomialla Egyptiin, kun laivalla ollut ruutivarasto räjähti ja 30 matkustajaa kuoli. Blavatsky selvisi vahingoittumattomana mutta menetti käteisvaransa ja matkatavaransa. Viimein perille päästyään hän herätti jälleen huomiota seurapiireissä esittelemällä psyykkisiä ilmiöitä. Hän perusti myös spiritismiseuran nimeltä Société Spirité, jossa pian ilmeni huijaustapaus. Kirjeessä tädilleen Blavatsky kertoi, että oli yllättänyt Suezin kanavalta hankkimansa meediot petkuttamasta seuran jäseniä. Pian Kairoon saapui myös Agardi Metrovich, jota Helenan täti Nadežda oli pyytänyt poikkeamaan Kairon kautta tavatakseen Blavatskyn. Pian saapumisensa jälkeen Mitrovich kuitenkin sairastui lavantautiin ja kuoli, ja Blavatsky järjesti hänen hautajaisensa.
ellauri317.html on line 798: Vapauduttuaan hän siirtyi valkoisen armeijan hallitsemaan Etelä-Venäjään. Siellä hän julkaisi Venäjän sisällissodan aikana monarkistista lehteä Blagovest ja palasi avoimesti perinteiseen poliittiseen kantaansa, joka tuki monarkiaa, yhtenäistä Venäjää ja juutalaisten vastustusta. Joissakin vapaaehtoisarmeijan miehittämissä kaupungeissa hän piti luentoja, joissa hän tuomitsi Britannian Venäjä-politiikan. Vuonna 1918 hän perusti uuden poliittisen puolueen, Kansan valtiopuolueen, ja vaati "avointa taistelua juutalaisuutta vastaan". Puolue romahti hänen kuolemansa jälkeen. Vladimir Purishkevich näet kuoli nolosti lavantautiin, joka raivosi Novorossiiskissa vuonna 1920, juuri ennen Denikinin armeijan lopullista evakuointia. Voi vinetto näitä hulluja ukrainalaisia piisaa.
xxx/ellauri280.html on line 85: Aina ranskalaisen kulttuurin ja erityisesti ranskalaisen kirjallisuuden harrastajana hän muutti Pariisiin vuonna 1903; Siellä rento miljöö auttoi häntä voittamaan voimakkaan ujoutensa, erityisesti naisten kanssa. Hän vietti kymmenen vuotta Ranskassa ja meni naimisiin ranskalaisen naisen kanssa vuonna 1907. Vuonna 1912 hän muutti takaisin Englantiin. Hän ja hänen vaimonsa erosivat vuonna 1921 ja hän vietti elämänsä viimeiset vuodet uuden kumppanin, englantilaisen näyttelijän kanssa. Hän kuoli vuonna 1931 lavantautiin juotuaan epäviisaasti vesijohtovettä Ranskassa.
xxx/ellauri307.html on line 358: Heinäkuussa 1935 Marian (Skobtsova) Gayanan niminen vanhin tytär lähti Neuvostoliittoon ja kuoli yhtäkkiä Moskovassa 30. heinäkuuta 1936 oletettavasti lavantautiin, ja hänet haudattiin Preobrazhensky- hautausmaalle . Gayanan aviomies oli George Melia (avioliitto antoi hänelle mahdollisuuden lähteä Neuvostoliittoon).
xxx/ellauri357.html on line 505: Claire saapui Pisaan huhtikuussa Shelleyn kutsusta, ja pian sen jälkeen he kuulivat, että hänen tyttärensä Allegra oli kuollut lavantautiin Ravennassa. Mary melkein kuoli keskenmenoon 16. kesäkuuta, ja hänen henkensä pelasti vain Shelleyn tehokas suusta suuhun ensiapu. Kaksi päivää myöhemmin Shelley kirjoitti ystävälleen, ettei Maryn ja hänen välillä ollut sympatiaa ja jos menneisyys ja tulevaisuus voitaisiin hävittää, hän olisi tyytyväinen Janen kirkkoveneeseen ja kitaraansa.
xxx/ellauri361.html on line 189: Tolstoin ystävä Anatoli Koni kertoi Tolstoille tarinan miehestä, joka oli tullut hänen luokseen hakemaan oikeusapua. Tämä mies oli nuorena vietellyt 16-vuotiaan kauniin orpotytön, joka oli viety nuoren miehen sukulaisen kotiin tämän vanhempien kuollessa. Vedellyt sitä tarmokkaasti suurella sukunuijalla edestä ja takaa. Kun hänen hyväntekijänsä huomasi tytön raskaana olevan tilan, hän ajoi hänet pois. Viettelijänsä hylkäämästä tytöstä tuli prostituoitu toivottomien yritysten ansaita rehellistä toimeentuloa jälkeen. Tyttö, joka havaittiin varastaneen rahaa yhdeltä humalaiselta "vieraalta" bordellissa, pidätettiin (ei sentään ammuttu kuten Texasissa 2014). Asiaa käsitelleeseen tuomaristoon kohtalo asetti hänen viettelijänsä. Hänen omatuntonsa heräsi hänen käytöksensä epäoikeudenmukaisuuteen, ja hän päätti mennä naimisiin tytön kanssa, joka tuomittiin neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Koni päätti tarinansa kertomalla, että pari todella meni naimisiin, mutta pian hänen tuomionsa umpeutumisen jälkeen tyttö kuoli lavantautiin. Phew huokasi kaveri. Saved by the gong.
10