ellauri014.html on line 604: Jullen pointti on et se on oikeesti viaton koska se antoi vaan säälistä, se oli laupeutta. (No olihan se kyllä ihanaa, hyvä teko näin kiittää tekijäänsä...)
ellauri017.html on line 1242: Jakaa laupeutta joka iikalle

ellauri156.html on line 697: 37Lainopettaja vastasi: »Se, joka osoitti hänelle laupeutta.» Jeesus sanoi: »Mene ja tee sinä samoin.»
ellauri162.html on line 693: Aika läpinäkyvä on Bernanoxen Ykän evankeljumi. Rikkaille se määrää laupeutta ja köyhille ylpeää mutta nöyrää köyhyyttä. Isomaha flaami siteeraa pappa Leo XIIIn kuulua kapitalismikirjettä. Paxulainen oli mielestään parannuxen tehnyt ex-demokraattipappi. Tässä pappien seurustelussa on lieväshti homoshtelua. Oliko Bernanoskin sellainen? Le bon dieu n´aime pas que on touche sa justice. Lutherus oli kuollessaan bonhomme ventru avec une grosse lippe. Lälläs lää. Martti hanhia ovat niikö Nils Holgerssonissa. Heikot ja lapset tottelevat, se on niiden fortea. Ne sutor supra crepidam. Etkö sinää muiista mitää sinää lupaasit, kysyy herra isoherra viimeisellä tuomiolla. Eikös me jo sovittu? Herra isoherra on vihainen, jos talentti ei ole pantu kasvattamaan korkoa.
ellauri171.html on line 1193: Kun he olivat asuneet siellä noin kymmenen vuotta, 5 myös Mahlon ja Kilion kuolivat, ja Noomi jäi ilman kahta poikaansa ja miestään. 6 Kun Noomi kuuli Moabissa, että Herra oli tullut auttamaan kansaansa antamalla heille ruokaa, hän ja hänen miniänsä valmistautuivat palaamaan sieltä kotiin. 7 Hän lähti kahden miniänsä kanssa paikastaan, jossa hän oli asunut, ja lähti tielle, joka vie heidät takaisin Juudan maahan. 8 Silloin Noomi sanoi kahdelle miniälleen: "Menkää kumpikin takaisin äitisi kotiin. HERRA osoittakoon sinulle laupeutta, niin kuin olet osoittanut laupeutta kuolleille miehillesi ja minulle. 9 Suokoon HERRA, että jokainen teistä löytää levon toisen aviomiehensä kodista." Sitten hän suuteli heitä hyvästit, ja he itkivät ääneen 10 ja sanoivat hänelle: "Me palaamme sinun kanssasi kansasi luo." 11 Mutta Noomi sanoi: "Palaa kotiin, tyttäreni. Miksi tulisit kanssani? Onko minulla enää poikia, joista voisi tulla aviomiehiänne? 12 Palatkaa kotiin, tyttäreni; Olen liian vanha hankkimaan toista miestä. Vaikka luulisin, että minulla olisi vielä toivoa – vaikka minulla olisi aviomies tänä iltana ja synnyttäisin sitten poikia – 13 odottaisitko, kunnes he kasvavat? Pysyisitkö heidän puolestaan ​​naimisissa? Ei, tyttäreni. Se on minulle katkerampi kuin sinulle, sillä HERRAN käsi on kääntynyt minua vastaan!" 14 Tässä he itkivät taas ääneen. Sitten Orpa suuteli anoppiaan jäähyväiset, mutta Ruth tarttui häneen. 15 Noomi sanoi: "Katso, kälysi palaa kansansa ja jumaliensa luo. Mene takaisin hänen kanssaan." 16 Mutta Ruut vastasi: "Älä pakota minua jättämään sinua tai kääntymään pois sinusta. Minne sinä menet, minä menen, ja minne sinä pysyt, minä pysyn. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. 17 Missä sinä kuolet, minä kuolen, ja sinne minut haudataan. Kohtelekoon HERRA minua, olkoon aina niin ankarasti, jos jopa kuolema erottaa sinut ja minut. ”
ellauri297.html on line 122: 6:6: Sillä laupeutta minä haluan enkä uhria, ja Jumalan tuntemista enemmän kuin polttouhreja. Vaikka kyllä kana tai lampaanjalkakin oikeastaan maistuisi.
ellauri395.html on line 1156: Rukoile, että Herra voisi jeesata näitä henkilöitä heidän erityistarpeissaan ja ongelmissaan (perhe- tai avioliittohuolet, taloudelliset huolet, sairaudet ym.). Sen takeen ne varmaan ovat niin ilkeitä. Putosivat siniseen värisammioon pienenä. Anna Jumalalle rukoustesi kautta kanava osoittaa rakkauttaan ja laupeuttaan.
xxx/ellauri358.html on line 249: Ja Maria sanoi: "Minun sieluni suuresti ylistää Herraa ja minun henkeni iloitsee Jumalasta, vapahtajastani; sillä hän on katsonut palvelijansa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi. Sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria, ja hänen nimensä on pyhä, ja hänen laupeutensa pysyy polvesta polveen niille, jotka häntä pelkäävät. Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan; hän on hajottanut ne, joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään. Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset. Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä, ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois. Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin muistaaksensa laupeuttaan Aabrahamia ja hänen siementänsä kohtaan iankaikkisesti, niin kuin hän on meidän isillemme puhunut." Luuk. 1:46-55.
xxx/ellauri457.html on line 101: 2 Niin Joosua, Nuunin poika, lähetti salaa kaksi miestä Akaasiametsästä vakoilemaan ja sanoi: "Menkää ja katselkaa maata, erityisesti Jerikoa." Niin he menivät ja tulivat Rahab - nimisen porton taloon ja yöpyivät siellä työntyen tyttöön vuoron perään mehukkaasti takaapäin. 2 Ja Jerikon kuninkaalle ilmoitettiin: "Katso, tänne on tänä yönä tullut miehiä israelilaisten joukosta vakoilemaan maata." 3 Niin Jerikon kuningas lähetti sanan Rahabille: "Tuo ulos ne miehet, jotka ovat tulleet luoksesi, jotka ovat menneet taloosi, sillä he ovat tulleet vakoilemaan koko maata." 4 Nainen otti kaksi miestä mukaansa ja kätki heidät. Niin hän sanoi: "Miehet tulivat luokseni, mutta en tiennyt, mistä he olivat. 5 Ja kun portti suljettiin pimeän tultua, miehet menivät ulos. En tiedä, minne miehet menivät; ajakaa heitä nopeasti takaa, sillä saatatte saada heidät kiinni." 6 Nainen oli kuitenkin vienyt heidät katolle ja kätkenyt heidät lillukanvarsien alle, jotka hän oli asettanut katolle. 7 Miehet ajoivat heitä takaa Jordanin tietä pitkin kahlaamopaikoille asti. Heti kun heidän takaa-ajajansa olivat lähteneet ulos, he sulkivat portin. 8 Ennen kuin he olivat laskeutuneet levolle, hän nousi heidän luokseen katolle 9 ja sanoi miehille: "Minä tiedän, että Herra on antanut teille tämän maan, että meidän on vallannut kauhu teitä kohtaan ja että kaikki maan asukkaat ovat peloissaan teidän takianne. Olitte kuitenkin sen verran eteviä panomiehiä, että käännän takianne takkia. 10 Olemme kuulleet, kuinka Herra kuivasi Kaislameren vedet teidän tieltänne, kun tulitte Egyptistä, ja mitä teitte kahdelle amorilaisten kuninkaalle, jotka olivat Jordanin toisella puolella, Sifonille ja Ogille, jotka te tuhositte täysin. Aika poikia! 11 Kun kuulimme tämän, sydämemme raukesi, eikä kenessäkään enää ollut rohkeutta teitä vastaan, sillä Herra, teidän Jumalanne, on selkeästi paras jumala ylhäällä taivaassa ja alhaalla maan päällä. 12 Vannokaa siis minulle Herran kautta, että koska olen osoittanut teille laupeutta, tekin osoitatte laupeutta isäni suvulle ja annatte minulle totuudenmukaisen merkin 13 ja säästätte isäni, äitini, veljeni, sisareni ja kaiken, mitä heillä on, ja pelastatte elämämme kuolemalta. Tit for tat. ” 14 Miehet vastasivat hänelle: "Meidän henkemme on teidän henkenne, ellette teistä kerro tätä meidän asiaamme. Ja kun Herra antaa meille tämän maan, me teemme teille laupeutta ja uskollisuutta edestä ja takaa." 15 Sitten hän laski heidät köydellä alas ikkunasta, sillä hänen talonsa oli kaupunginmuurilla; hän asui muurilla. 16 Ja hän sanoi heille: "Menkää vuorelle, etteivät takaa-ajajat kohtaa teitä. Piiloutukaa sinne kolmeksi päiväksi, kunnes takaa-ajajat ovat palanneet. Sen jälkeen saatte mennä matkaanne." 17 Niin miehet sanoivat hänelle: "Me olemme vapaita tästä valastasi, jonka olet meidät vannottanut, 18 ellet sinä, tullessamme tähän maahan, sido tätä helakanpunaista köyttä ikkunaan, josta laskit meidät alas, ja ellet tuo isääsi, äitiäsi, veljiäsi ja koko isäsi perhettä kotiisi. 19 Joka siis menee talosi ovista ulos kadulle, hänen verensä on oleva hänen oman päänsä päällä, ja me olemme viattomia, kuten Gazan verilöylyssä. Oma vika pikku sika. Ja jos joku on kanssasi talossa, hänen verensä on oleva meidän päämme päällä, jos käsi lasketaan häneen. 20 Ja jos ilmoitat tästä meidän asiastamme, niin me olemme vapaita valastasi, jonka vannotit meidät. " 21 Niin hän sanoi: "Kiinni veti. Olkoon niin kuin sanotte." Ja hän päästi heidät menemään, ja he lähtivät. Ja hän sitoi helakanpunaisen köyden ikkunaan. 22 He lähtivät ja menivät vuorelle ja viipyivät siellä kolme päivää, kunnes takaa-ajajat palasivat. Takaa-ajajat etsivät heitä koko matkan, mutta eivät löytäneet heitä. 23 Niin ne kaksi miestä palasivat, laskeutuivat vuorelta ja ylittivät joen. He tulivat Joosuan, Nuunin pojan, luo ja kertoivat hänelle kaiken, mitä heille oli tapahtunut. 24 He sanoivat Joosualle: "Herra on todella antanut koko maan meidän käsiimme, sillä kaikki maan asukkaat olivat rähmällään meidän edessämme." Raamatunkohta on otettu Uudesta Kuningas Jaakon käännöksestä ®. Kaikki oikeudet pidätetään.
9