Jokaisessa isojen oxiensa hangassa se kannattelee ilmassa paria henkeä. Oxat niiden ympärillä risteilee kuin suonet ruumiissa; ja ne kazoo kuinka ikuinen elämä kiertää hämärään sukeltavista juurista aina auringon ohi ulottuvaan latvaan. Mä 2. oxalla valaisin figuurillani kuin Katariina noita kesäöitä ihaniia. Ja mälli lensi kattoon asti.
ellauri048.html on line 557: Immi Hellén (18. tammikuuta 1861 Kuorevesi - 20. tammikuuta 1937 Helsinki) on Suomen rakastetuimpia runoilijoita. Hän toimi opettajana Helsingissä yli 40 vuotta. Hänet tunnetaan erityisesti lasten runoistaan, joista monet kuuluvat Suomen kansan ja erityisesti koulujen runoaarteistoon, sillä hänen runoilemiaan lauluja on laulettu kouluissa sukupolvien ajan. Tunnetuimpia ja rakastetuimpia niistä ovat "Kas kuusen latvassa oksien alla", "Teki peipponen koivuhun pesän" ja "Paimenpoika". Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista suurin osa julkaistiin lasten- ja nuortenlehdissä. Oma erityisasemansa Immi Hellénin tuotannossa on koskettavan surumielisellä laululla "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie".
ellauri049.html on line 52: Sonetti on soidinluritusta, koiraslinnun FUCK! FUCK! kuzua koivunlatvasta tai mielellään lähietäisyydeltä. Lirkutusta koppelolle (tai toiselle koiraslinnulle) toisessa persoonassa. Korkeata veisua, häälaulua.
ellauri053.html on line 228: kera vain latvani soi.
ellauri053.html on line 234: Kasvakoon latvani korkeaxi,
ellauri053.html on line 276: Tää Paavon teinilaulu on kyllä vielä aika sovinnainen rykäisy, hukkapätkä joka tuskin ylettyy kusilaarin reunalle Aaro Hellaakosken hauin rinnalla. Ne on kuin Eski ja Vesku rinnan kulttixen vessassa. Näin sun kazeen. Kökköä: huminoimaan, kera
, tulee mieleen nakit muussin kera. Nakit muussilla kuullostaisi jotenkin reilummalta. Ei liity tähän, mutta siinä on samaa fiilistä kuin sanassa keho, ruumiin sijasta. Se on eufemismi. Mut lienee kohtuullista sanoa, ettei Puovon latva vielä oikein ole vireessä. Puussa ei ole ihan kaikkea hänen vihreyttänsä. No kevät on vasta alulla. Eino Leinon uhoilua nuori Paavo kenties matkii lähinnä.
ellauri053.html on line 346: Nuoruuden "latvastani ylväästä" on aika pudotus korppikotkan sirkutuxeen, nälvii henkiinjäänyt Uarne. Korskeata monisielua sattui varmaan leukaan. Korppikotkat ei muuten sirkuta vaan huutaa rumasti ruuan ääressä.
ellauri055.html on line 237: Näin sanoi monet kolhut kokenut paavin tytär. Migration Nation näytti kuin Candid Camera että todellinen maailma on pahempi satua. Dokkari Amerikoista näyttää pahan apinan nahkoineen karrvoineen. Keltaperuukkinen maksaläiskäinen kekkapää puun latvassa (MAGA MAGA!) on todella paha narsisti.
ellauri092.html on line 375: Yliopiston pyöröovissa yhdyttiin iloisesti jälleen. Ei vaitiskaan, nyt muistan väärin, eihän Porsua vielä ollutkaan. Oskar Heikel vittuili kun porukoista ei löydy vapaaehtoisia pakanalähettejä (no izekin se kantaa vaan joulukuusen latvapäätä). Kekäs on tää Oskar Heikel ja mitä sukua se on Katri Valan miehelle, vasemmistoradikaali Armas Heikelille ja sille sanakirjahepulle?
ellauri095.html on line 437: Rossettin huolet keskittyivät vuonna 1871, kun Nykyaika-lehti julkaisi Thomas Maitlandin (Robert Buchanan) pseudonyymiartikkelin, joka hyökkäsi Rossettia vastaan aistillisen himon runoilijakoulun johtajana: "hän on lihallinen kauttaaltaan, hiusten juurista varpaiden latvaan." Vaikka se oli pienen runoilijan työ, Buchananin arvostelu järkytti Rossettia. Rossetti vastasi artikkelilla Athenaeumissa "Kavala kriitikkokoulu", ja Buchanan laajensi näkemyksensä julkaistavaksi omalla nimellään keväällä 1872 nimellä "Lihaisa runoilijakoulu ja muita päivän ilmiöitä."
ellauri097.html on line 517: Nyt alkaa tuntua voimakkaasti siltä että nää on nyt kaikki nähty. Pikku linnun liverrys jää hätäsenä kaikumaan kevätpaljaan koivun latvasta: zirp! zirp! zirp! EAT! FUCK! KILL!
ellauri110.html on line 832: Joku Parland piti mulle yliopistolla ryssän kurssia, tokko Oliver? Henry oli homo ja Oscar psykiatri joka hommas Handelle armeijasta latvabeen paperit.
ellauri110.html on line 839: Joku Parland piti ryssän kurssia, oisko ollut Oliver? Henry oli homo ja Oscar psykiatri joka hommas Handelle latvabeen paperit.
ellauri110.html on line 858: Hande oli ollut jollain interreilityyppisellä opiskelijapanoreisulla Pariisissa josta se kirjoitteli latvabeenä Tilkassa. Kaupunkia on helpompi rakastaa kuin ihmistä, ja tavaroita myös. Ne eivät odota minulta mitään, senkun rakastaa. Sama koskee kuolleita. Saan olla oma izeni ja nekin kaikin mokomin.
ellauri135.html on line 125: Plataanien keltaiset lehdet rahisivat jalkojen alla. Ne peittivät paitsi maan myös usvaiset lammet. En ollut koskaan nähnyt niin valtavia plataaneja. Ne olivat varistaneet nopeasti lehtensä ja paljastaneet jättiläismäiset latvansa. Tuntui kuin joku suuri mestari, esimerkiksi Benvenuto Cellini olis valanut ne kirkkaaseen pronssiin. Plataanien huiput olivat usvan peitossa, mikä sai ne näyttämään aavemaisilta.
ellauri142.html on line 844: Luokkaerot näkyvät myös ravintotottumuxissa. Niitä ravintoaineita, jotka lisäävät elinvoimaa ja kasvattavat ruumiin substanssia ja jotka edistävät vahvuutta (voimaa), terveyttä, hyvinvointia ja mielenrauhaa, rakastavat latvakakkoset. Väkevät, happamat, suolaiset, tuliset, kasviksilla höystetyt ja huumaannuttavat ravintoaineet ovat syynä kipuihin, kärsimyksiin ja tauteihin; niistä pitävät ihmiset, joissa raajat on valtiaana. Pilaantunut, makunsa kadottanut, mädäntynyt, epäpuhdas ja jo pois heitettävä ravinto on tapas-ihmisistä miellyttävää. Ne oikein hakee niitä roskixista. Outoja.
ellauri142.html on line 860: On kolmenlaista luovuttamista: latvakakkosten jotka ei enää vois vähempää välittää, nilkkiportaan jotka haluu jotain parempaa tilalle, ja laahuxen joka vaan ei viiti vaivautua. Arvaapa 2 karvaa, mikä niistä on parasta? Väärin, voittaja oli latvakakkonen.
ellauri142.html on line 909: Tiedä, että latvabeet sanoo et kaikki on sitä yhtä samaa; raajarikkoiset sanoo et on tosi paljon eri juttuja, koska ne on niin himokkaita; ne jonka mukaan on vaan pimeetä ainetta, on pimeitä. (Pimeillä ja valopäillä ei siis ole paljon eroa.)
ellauri145.html on line 94: Swift on Anteron käsityxen mukaan eka jonka kokonainen vizikirja säilyi jälkimaailmalle. Rabelaisia ei lasketa, koska se nauroi mukana. Swift vihas apinakööriä, mutta pysytteli piispana ja shtuppi mielellään Varinaa, Stellaa ja Vanessaa. Se lahos latva edellä ja testamenttasi mielisairaalallensa miljoonan. Instructions aux domestiques vaikuttaa yhtä hauskalta kuin Osmo Soininvaaran 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka, ja on yhtä oikealla. Ratkaisuxi köyhien sikiämiselle Swift ehdottaa lasten syöntiä. Vanha vizi, ei naurata. Mixei mieluummin lyödä lihoixi vanhoja lihavia piispoja sekä leukavia subrealisteja. Alaston apina on kuin luuta, paizi päällään seisova, se oivaltaa vielä lopuxi, mutta kuluu kuin se naisten kädessä. Haha. Vitun misogyynejä. Swiftin yhden rivin turauxet on käyt.kaz 1-1 samoja kuin happovaivaisella Ambrose Biercellä.
ellauri151.html on line 228: Ei näitä jaxa enää millään. Kaikki on listattuna jo TV troopeissa, tägättyinä iänikuisilla avainsanoilla EAT! FUCK! KILL! Koivun latvassa korkealla peipposen on pesä. Tiritiriteijaa, tiritiriteijaa, se karjuu koko kesän.
ellauri151.html on line 338: Salonius-Pasternak on onnexi asunut useita vuosia ulkomailla. Hän osti kansainvälisen ylioppilastutkinnon Brysselistä, minkä jälkeen hän opiskeli Connecticutin Wesleyan Universityssä vuosina 1993–1997 ja suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon pääaineenaan kaatiotiede. Hän palasi Suomeen suorittamaan asepalveluksen Dragsvikissä rannikkojääkärinä ja on sotilasarvoltaan latva B. Hän tunaroi joitakin vuosia Amsterdamissa teknologiatutkimusyrityksessä kunnes sai potkut ja palasi myyskentelemään jarmulkoja Yhdysvaltoihin vuonna 2001. Vuosina 2004–2008 hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja suoritti nipin napin valtiotieteiden maisterin tutkinnon.
ellauri155.html on line 125: Nokintajärjestystä konstituoivat tittelit voi jakaa pieneen joukkoon etymoneja, jotka peilaavat paviaanien keskinäisiä istumapaikkoja apinalinnan kallioilla tai mölyapinoiden oxia viidakon puiden latvassa. Ne löytyvät tästä joxeenkin kattavasta listasta.
ellauri196.html on line 886: Sitä lyödään lentoon notkealla kepillä parrun päältä, jonka tyvi on maassa ja latva noin puolentoista jalan korkuisella tuella ja johon se istutetaan savella kiinni. Noin kahdenkymmenen askeleen päähän parrusta on merkitty sen piirin raja, jonka sisälle hurnuksen on pudottava tai jonka sisällä se on pysäytettävä. Tämä piiri tahi maali on heittopuolelta tavallisesti kymmenestä kahteenkymmeneen jalkaan leveä, usein piirretään se syrjiltä laajemmaksikin kuin lyöntipuolelta, mutta päätä sillä ei ole, vaan on se pituudeltaan rajoittamaton, hurnusta saa lyödä niin etäälle kuin voimat riittää. Tämän piirin sisäpuolella täytyy pysäyttää tuo huimaa vauhtia lentävä kiekko suurilla puisilla lapioilla, joissa on lyhyet varret. Tuota pysäyttämistä sanotaan tappamiseksi. Jos hurnus putoaa tappamatta maahan piirin sisäpuolelle, niin lyönti oli hyvä, mutta jos otetaan kiinni tai putoaa kolmasti peräkkäin maahan maalin ulkopuolelle, täytyy lyöjän heretä lyömästä. Kummassakin leirissä on miehiä yhtä monta ja ne lyövät ja tappavat vuorotellen hurnusta. Jos nyt yhden leirin kaikki jäsenet ovat menettäneet lyöntioikeutensa kun hurnus joko on saatu kiinni tai on pudonnut maalin ulkopuolelle, niin laskevat he hyvät lyönnit yhteen ja siirtyvät sitten maalin puolelle ottamaan kiinni hurnusta.
ellauri238.html on line 744: Sinu rengaslihaxesi supistuu ja uhkaa kuristaa minut, minä purkaudun kuin Hekla sinun päällesi. Puhun niin paljon paskaa. Kusin sänkyysi. Annan mieluummin yhden (sinulta Tuula2 saamani) shillingin työttömälle kuin osoitan mieltä Johnsonia vastaan. Vähän tällästä chärityä kehiin. Hemmetti tää poijupää oli paska! Minä olen tie totuus ja elämä, johkin Jepu pyrki noilla sanoilla, ja siihen pyrin minäkin. Tahdon laulaa koivun latvassa. Järkevä puhe ei tehoa ihmisiin, niihin tehoaa vaan tilulii ja tittantei.
ellauri266.html on line 513: Ateismissa on oltava jotain konstruktiivisempaa kuin jumalien vastustus, jotta se antaisi elämälle merkitystä. Ainoa mahdollisuus on hyväksyä että moraali on lajillemme luonnollista. Olemme geneettisesti valikoituneet palvelemaan suurta karvapersettä puun latvan ylimmällä oxalla.
ellauri412.html on line 107: Silloin Jumala Mr. Sebaot pirstoo vihansa vimmassa oksiston kuin kiukkuinen apina, ja ylväät latvat joutuvat romahtamaan maahan ja metsän tiheiköt hakataan kirveellä maahan. Väkevän salmiakin edessä kaatuu itse Libanon. On se sellanen velikulta.
ellauri412.html on line 129: siitä on tullut rauniokasa. Alepposta ei enää saa sitä hyvää saippuaa. Syyrian jäännöksen valta sortuu kuin Israelin mahti – näin sanoo Hr. Sebaot. (Tässä vaiheessa Israel oli vihulaisten puolella, hyvis oli vain Juudea.) Sen käy kuin Refaimin alangon pellon, kun tähkänpoimijat ovat tehneet työnsä: sinne jää jälkikeruuta varten sen verran kuin ravisteltuun oliivipuuhun – kaksi, kolme marjaa latvaan, neljä, viisi sinne tänne oksiin. Näin sanoo Herra, Israelin tai oikeammin lähinnä Juudean Jumala.
ellauri412.html on line 137: Egypti hoippuu kuin oksenteleva humalainen. Sen vuoksi Egypti ei enää kykene tekemään mitään, ei pää eikä häntä, ei palmunlatva eikä kaislanvarsi. Mikä pahinta, Egypti muuttuu naisen kaltaiseksi. Se säikkyy ja vapisee, kun Herra Sebaot heristää sille viisaria. Aina kun Juudan maa mainitaan, egyptiläiset säikähtävät. Loppupeleissä egyptiläiset oppivat tuntemaan Herran, ja he palvelevat häntä teuras- ja ruokauhrein ja tekevät hänelle uhrilupauksia ja täyttävät ne. Israel kohoaa kolmanneksi Egyptin ja Assyrian rinnalle ja on siunauksena keskellä kaikkea maata. Näkis vaan. No odottakeepa vielä vähän!
xxx/ellauri013.html on line 461: Sitten olis sitä sun peräänkuuluttamaa rakkautta ja kärsivällisyyttä
. Tahtoo vaan olla niin, että rakkaus ja kärsivällisyys on häviäjän osa. Luulit 50-luvulla, että atomipommin pelko sais ihmiset sopupeliin. Ei saanut. Ei saanut edes maapallon ryöstöviljely vihreen vallankumouxen peitenimellä. Nyt uusi Bert voisi jännätä, kykeneekö ilmastonmuutos siihen. Mä en ole sellainen Bert. En edes bi. Vain latva-B.
xxx/ellauri056.html on line 307: Ei siinä ole mitään ylvästelyn aihetta, vitun humanisti. Mut mölyapina haluu aina möläytellä puiden huojuvassa ylälatvassa.
xxx/ellauri057.html on line 1419: Italiasta kotiin tultuaan 1939 Tatu näki Maran raivostuneet kasvot. Eiku Marsin. Rintamalle mars mars! Eikä! Ei uskalla! (En ois mäkään mennyt.) Tatu teki sotien aikana pikku retkiä Ruoziin. Kai se sitten oli todettu jo latva-beeksi. Jos se tulis vastaan rangerooverilla, mä voisin vinkata kättä sille. Aijaa, on siinä Tiberiuxessakin joku jeesusjuoni. Tatu tais olla uskonnollinen. Joo se on saletti, Elina vahvistaa. Raamattu oli täynnä alleviivauxia ja reunamuistutuxia. Kotiapulainen oli vienyt sitä pienenä lestadiolaisten seuroihin. Siitä ei hyvää seuraa.
xxx/ellauri081.html on line 333: Merimies Rauno Ryöppy on kuin hullunkurisista perheistä. Rauno Ryöppy, merimies. Raija Ryöppy, merimiehen vaimo. Riitta Ryöppy, merimiehen tytär. Raimo Ryöppy, merimiehen poika. Kerää koko sarja, saat ikioman eläintarhan. Ikä nazaa justiinsa eikä melkein, 68v. on miehen ikä, johon mennessä on ehtinyt kerääntyä kokemusta ja kypsää harkintaa. Ei mamu eikä homo, vaan perinteinen perheellinen persumies. Kylä äänestäisin mutkuse on Kotkasta. Terviisiä Kotkasta, persuun käskivätten potkasta. Sen kaljussa on vähän tollasta Pluton mieleen tuovaa kavennusta latvassa. Vasen ja oikea profiilikuva selventäisi asiaa, ja sit viä rintapielessä äänestysnummero. Ei mamu ehkä mutta todennäköisesti sie-mie-miehiä. Ei homo eikä liioin sapiens. Ezimättä tulee mieleen yllättynyt oranki, joka nauroi makeasti styrox-mukista löytyneelle lelulle. Me persut nauroimme niin, sanoi metsämies.
xxx/ellauri127.html on line 88: Who intimately lives with rain. Kohta voi puun latvasta jo ruiskahtaa.
xxx/ellauri128.html on line 377: 2 apinaa voi hipaista toisiaan kuin puun latvassa. Tommy Taberman M FUCK!
xxx/ellauri229.html on line 700: Nää juipit ei ikinä sais ääntään kuuluville ilman Internettiä. Wannabe peippoja koivun latvassa. Tarkovski käytti kinofilmiä ja Plaatto kynäili.
xxx/ellauri295.html on line 442: Parinvalinnassa rulaavat ikä, höyhenpuku ja ruokintakyky. Luonne ja käytös eivät kuulu koivunlatvasta. Edetäxeen livetapaamiseen naiset valehtevat ikänsä ja miehet sen pituuden.
47