ellauri020.html on line 475: Lippispäiset jenkit on järkyttävän vulgäärejä moukkia, ja latinaa siteeraava Arthur Leech hemmetin ärsyttävä, olevinaan jotenkin parempaa väkeä, vaikka pennitön säälittävä köyhimys, Cleesen nettoarvo on vaivaiset 10M$. Täys pelle, toi summa ei ole vakava, ei edes mukava.
ellauri026.html on line 467: Se julkasi 1531 Erasmusta haukkuvan sepustuxen, jossa se sano Eraa kirjallisexi loisexi ja oikolukijax. Nide on erinomaista latinaa ja täynnä rumia sanoja. Era ei vaivautunut vastaamaan. J.C jatko suorasanasta vittuilua 1536 ja runomuodossa vv. 1533, 1534, 1539, 1546 ja 1547.
ellauri028.html on line 670:
ellauri030.html on line 59: Cicero, laskelmoiva mies, kannusti Pro-Akatemiaa ja TAMK:ia, vaikka käytännössä heilui jossain sauvakansan ja Stoan persuporukan välillä. Se halus kukkoilla julkkixena, mille stoalaiset nyrpisti, sauvaporukat taas peukutti. Epikurolaisia se ei alkuunkaan sietänyt. Epikuroxesta ja muista kreikkalaisista Cicero luki vaan jotain surkeita esitteitä ja lyhennettyjä käännöxiä. Se oli aika moukka, vaikka olikin kermaperseisistä keskiluokkaisista piireistä. Sen nimi tarkoittaa kikhernettä eli egyptinhernettä, perhe oli rikastunut hernebisnexestä. Se oli yhtä kova keximään latinaan uudissanoja kuin hengenheimolaisensa E.Saarinen. Sillä oli oma kuningatar Pipsakin, Terentia. Paizi että niille tuli ero viisikymppisinä. Sit Cicero otti jonkun nuoren rikkaan typykän voidaxeen maxaa Terentialle erorahat. Se liitto ei kauan kestänyt, kun rahat oli syöty.
ellauri034.html on line 425: Freud jatkoi hikipinkona, kirjoitti 6 ällää ja pääsi yliopistoon 17-vuotiaana. Se rakasti lukemista ja osasi lukea saxaa, ranskaa, italiaa, epsanjaa, englantia, hepreaa, latinaa ja kreikkaa. Mä en osaa hepreaa, mutta ei Freudkaan osannu ruozia tai venättä.
ellauri038.html on line 115: Perhe muutti Röckenistä Naumburgiin, jonka lähellä sijaitsevassa Pfortan oppikoulussa Nietzsche oppi kreikkaa ja latinaa. Hän menestyi koulussa niin, että hän pääsi Bonnin yliopistoon vuonna 1864 opiskelemaan yleistä kielitiedettä ja filosofiaa (no ei, teologiaa). Myöhemmin hän kuitenkin jätti teologian ja keskittyi kielitieteeseen. Niinkuin E.Saarinen.
ellauri043.html on line 373: Pafnutius oli ebyktiläinen piispa, joka muutaman muun piispan perässä (mm. Bessarion ja Serapion) oli menossa "käännyttämään" (munkkilatinaa, tarkoittaa bylsäsemään) kuuluisaa kurtisaania Thaista. Pettymyxexeen löysi tämän jo valmiixi kuvaseinään päin kääntyneenä. No sehän ei Pafnutiusta pysäyttänyt, sujuuhan se näinkin päin, se tuumasi. Jälkeenpäin se vei Thaixen muiden kirkkopaapojen hoideltavaxi, sanoen: "Toin teille puolivillin kutun, joka just pääsi yhden suden käpälistä (en sano kenen, nimi alkaa peellä). Toivottavasti teillä riittää sääliä suoda sille päänalunen, peittoa ei tarvize, ja että se teidän hoidossa vielä paranee niin että kun toi vuohenturkki siistitään, niin alla on pehmeetä lampaan nukkaa."
ellauri047.html on line 946: Grimberg, koulun historianlehtori, vuoli kultaa kirjoittamalla historiaa niin, että sitä on tyhmemmänkin hauska lukea. Se opetti myös äidinkieltä (ruozia), latinaa, historiaa ja maantiedettä Lundsbergin sisäoppilaitoxessa ja sittemmin Uppsalassa ja lopulta Tukholman pohjoisessa Ressussa. Se oli hirmu suosittu opettaja, pikkutytöt kirjoitti sille ylistysvärssyjä.
ellauri052.html on line 683: Eräkirjailija Henry Williamson oli tunnetusti homppeli. Robert Graves (minä Claudius) oli sekin vähintään puolikuivuri. Bernard Shawia on epäilty piilohomoxi (why can't a woman be more like a man?) T.E. lähetti izepaljastavia kirjeitä Pshawin vaimolle Charlotelle. Ja diggas Conradia (vielä yhtä piilohomoa). Luki kreikkaa ja latinaa (kuten mä) ja  puhui arabiaa (mä en, ikäväxeni). Käänsi Odysseian ja jonkun Le Gigantesquen. Se omisti kirjan S.A.lle joka oli kai sen muslimipoikaystävä. Ei S.A.int, siis Suomen Armeija.
ellauri060.html on line 1197: Siansaksaa siis, sian tai koiran latinaa, niinkuin sopiikin, kun asialla ovat anglosaxit, edellisen sodan voittajat, tämän päivän säälittävät häviäjät. Jenkit, britit ja niitä nuolexivat hurrit näyttävät pandemian kourissa banaanivaltioilta. Iirit, kymrit ja piktit, olkaa kelttejä, suolistakaa ne.
ellauri066.html on line 229: Miten niin rhyhtmos tarkoittaa mitattua liikettä? Pikemminkin virtausta. Rauma, Strömsö, Römperi, reostaatti ja Sörsselström on sen sukulaissanoja. Mitä eroa rytmillä, tahdilla ja mitalla? No yxi on kreikkaa ja toinen latinaa. Noli me tangere. Aika ja amplitudi, ei kai siinä muuta. Ei siinä Klagesin metafyysinen määrittely paljon auta. Mitta on suomea, varmaan samaa alkuperää kuin kreikan metron. Metrilaku on sukulaissana, ja odometri, metronomi. Metropoli ei.
ellauri077.html on line 796: Foreign words and expressions such as cul de sac, ancien régime, deus ex machina, mutatis mutandis, status quo, gleichschaltung, weltanschauung , are used to give an air of culture and elegance. Except for the useful abbreviations i.e., e.g. , and etc. , there is no real need for any of the hundreds of foreign phrases now current in the English language. Bad writers, and especially scientific, political, and sociological writers, are nearly always haunted by the notion that Latin or Greek words are grander than Saxon ones, and unnecessary words like expedite, ameliorate, predict, extraneous, deracinated, clandestine, subaqueous, and hundreds of others constantly gain ground from their Anglo-Saxon numbers. (Number on latinaa hei pahvi!)
ellauri082.html on line 161: Ei Wallu kyllä ole erikoisen sivistynyt. Aika huonosti sulatettua tietosanakirjailua. Esim e unibus pluram. Mikä ihmeen pluram? Ei se ole mitään. Ex uno plures olis latinaa. Timeo hominem unius libri, vaixe olisi monen tiiliskiven kokoinen OED. QED. Pääsiköhän se zetaan asti loppupeleissä?
ellauri095.html on line 242: Hilja Haahdenkin ois kannattanut lukea Duns Scotusta. Mutta se ei osannut latinaa, eikä Dunce suomea. Kielivaikeudet ovat aina esteenä. Haaste ainakin, liikennepomppumainen hidaste.
ellauri105.html on line 486: Tuohon alkuaikaan sisältyivät sitten armeijapalvelus ja erilaisia muita kuuliaisuustehtäviä luostarissa, josta hänet lähetettiin silloiseen - nykyisen Tšekin ja Slovakian tasavaltojen muodostamaan - Tšekkoslovakiaan luostarikouluun opiskelemaan kieliä. Tuolta matkalta kielitaitorepertuaariinsa "tarttui" tšekin lisäksi venäjä ja kirkkoslaavi. Venäjää hän oli opiskellut jo Suomessa ollessaan, mutta ilmeisesti hän ei ollut käynyt mitään suureellisimpia kieliopintoja missään. Hänen myöhempi laaja kielitaitonsa oli enemmänkin suuren lahjakkuuden tai kuten isä Sergius Colliander, joka oli hänet tavannut, sanoi, nerouden, aikaan saamaa oppimista. Hänen sanottiin osanneet lukuisia kieliä ja ilmeisesti hän osasi melko hyvin tai jopa sujuvasti oman äidinkielensä suomen lisäksi, ruotsia, venäjää, saksaa, ranskaa ja ainakin enemmän kuin auttavasti kreikkaa ja ilmeisesti myös jonkin verran tšekkiä ja latinaakin. Tätä laajaa kielitaitoaan hän käytti sitten myöhemmin hyväkseen mm. tekemällä käännöstöitä. Hän käänsi suomeksi useita maailmanhistoriallisia merkittäviä kaunokirjallisia teoksia, mm. Leo Tolstoin "Hadži Murat", Ivan Turgenevin "Savua", Ilja Ehrenburgin "Pariisin kukistuminen", mutta myös mm. Tšehovia ja monia muita merkittäviä kirjailijoita.
ellauri112.html on line 188: Kaikki tämä kuitenkin lisäyksellä kenties. Päinvastainen tulos on yhtä mahdollinen; ehkäpä kaiken tuon pyrkimyksen tuloksena on tyhjyys; ehkäpä totuus on masentava... On puhuttu niin paljon Renanin »skeptillisyydestä». Jotka tahtovat olla oikein moderneja, hekkumoivat niillä »Dyb af Skepsis» (Brandes), joita he näkevät Renanin harmittomimpienkin ajatusten alla. Muistuu mieleen »keisarin uudet vaatteet» ... Vastakkainen leiri näkee tässä epäilyssä, tässä hiljaisessa hymyssä, törkeää rienausta. Mutta oikeastaan Renan on »skeptikko» vain siksi, että hän niin mielellään tutkistelee asioita, joihin ei ajatuksemme anna mitään lopullista vastausta, joihin nähden vapaasti liikkuva pro et contra on ylin viisaus. Taasen syy siihen, että Renan alituisesti palaa uudelleen tutkistelemaan elämän ja maailman mahdollisuuksia ja tulevaisuuden perspektiivejä, vaikkei hän koskaan pääse pitemmälle kuin noihin »ehkä» ja »kenties», on luullakseni haettava hänen uskonnollisesta »dilettantismistaan». Lapsuutensa ja nuoruutensa hartaasta ja ylevästä katoolisuudesta vieraantui Renan vain järkensä, ei koskaan tunteensa puolesta. Syvä kaipaus, jolla hän jätti Saint Sulpicen seminaarin, ei hänessä koskaan sammunut. Mikään mahdollisuus ei hänelle myöhäiseen vanhuuteensa saakka ollut rakkaampi ajatella kuin se, että uskonto sittenkin olisi tosi. Viimeiseen saakka koettaa hän tieteellisesti ymmärrettyyn maailmankuvaan sovittaa uskonnollisia käsitteitä, Jumala, ylösnousemus, kuolemattomuus. Tämä alituinen ja yhä uudistuva askarteleminen perspektiivien kanssa, joista hän kuitenkin kerran on luopunut, on yhteydessä Renanin luonteen päättämättömyyden kanssa. Tämä päättämättömyys oli hänessä niin silmiinpistävä, että hänen vanha ystävänsä Berthelot saattaa epäillä olisiko Renan koskaan lopullisesti rikkonut väliänsä kirkon kanssa, ellei hänellä olisi ollut tukenaan sisarensa Henriette, voimakas, päättäväinen, syvä luonne, joka kaukaa lähettämillään kirjeillä auttoi Renanin seuraamaan vakaumustaan. Palatakseni takaisin käsitteisiin »nisus» ja »élan vital», on sanottava että ne eivät toisistaan eroa vain siinä, että edellinen on latinaa, jälkimäinen ranskaa! Renanin »nisus» laahaa alituisesti liepeissään tuote »ehkä» ja »kenties ei kuitenkaan». Renan on alituisesti tietoinen siitä, että metafyysillinen filosofia on pelkkää runoilua, mielikuvituksen leikkiä, jolla on tosin lakastumaton viehätyksensä, mutta joka on otettava cum grano salis. »Renanismin» rinnalla on »bergsonismi» karkeasti dogmaatinen. Empimättä uskoo Bergson metafyysillisiin kangastuksiinsa, jotka runollisen mielikuvituksen näkyinä kieltämättä ovat mukaansatempaavan kauniit.-- Kolmas yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on kenties kaikista mieltäkiinnittävin. Se koskee spekulatiivisen järjen kantavuutta tiedonlähteenä ja spekulatiivisen tiedon arvoa. Renanin käsitys filosofian olennosta ja tehtävästä on kenties hieman huojuva. Mutta siinä suhteessa on se selvä, että hänen mielestään spekulatiivinen filosofia, jolla muka on oma tiedelähteensä ja omat metodinsa, on vähänarvoinen. Kaikki suuret filosofit ovat olleet suuria tiedemiehiä; Aristoteles, Descartes, Leibniz, Kant tiesivät kaiken, mitä heidän vuosisatansakin. Ne ajat taas, jolloin filosofia on muuttunut »spesialiteetiksi», ovat olleet sen alennuksen kausia. Sellainen oli myöhempi kartesiolaisuus (Malebranche), sellainen Renanin nuoruudessa Saksan spekulatiivinen idealismi. Meidän aikanamme näyttävät pitkin koko rintamaa tieteet, joko historialliset tai luonnontieteet, olevan määrätyt ottamaan vastaan filosofian perinnön. Filosofian täytyy tulla tieteelliseksi, ellei se tahdo tulla Penelopen kankaaksi, jota lakkaamatta ja aina turhaan aletaan uudelleen. Ja Renan uskoo, että sensijaan kuin edellisinä vuosisatoina luonnontieteet tuottivat parhaan aineiston filosofisille aateskeluille, »historia on meidän aikamme todellinen filosofia» (Essais de morale et de critique, s. 83).
ellauri112.html on line 384: Gustave Dorén langennut enkeli -aiheinen kuva kirjasta ''Kadotettu paratiisi''. Lucifer on latinaa ja tarkoittaa kirjaimellisesti ”valonkantajaa” (lux.
ellauri119.html on line 355: Filioque on latinaa ja tarkoittaa ’ja Pojasta’. Filioque-lisäys ja siitä seurannut Filioque-kiista liittyy idän ja lännen kirkkojen väliseen erimielisyyteen Nikaian uskontunnustuksen tekstistä. Tunnustuksen kolmas kappale, joka käsittelee Pyhää Henkeä, kuului alun perin ”Et in Spiritum Sanctum, Dominum et vivificantem, qui ex Patre procedit” (suom. Ja Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä). Myöhemmin lännen kirkkojen piirissä tuli tavaksi lisätä lauseeseen sana Filioque (”Et in Spiritum Sanctum, Dominum et vivificantem, qui ex Patre Filioque procedit” (suom. Ja Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta).
ellauri172.html on line 104: Runoilijan oman kertomuksen mukaan hän osasi latinaa, kreikkaa ja hepreaa kuuden vuoden iässä, ja hän oli kääntänyt Platonin Kritonin kirjastosta alle 11-vuotiaana. Runoilijan poika petti isän asian katollisille ja jäi siitä perinnöttömäxi. Nobelisti Szymborska on puolantanut Agrippaa.
ellauri206.html on line 438: latinaa ja tarkoittaa "ota ja lue".
ellauri269.html on line 368: Senioria ei saa kuzua vanhuxexi, se on loukkoovoo. Höh senior on latinaa ja tarkoittaa liian vanhaa. Rumoresque senum severiorum omnes unius aestimemus assis. Nobis, cum semel occidit brevis lux, nox est perpetua una dormienda.
ellauri282.html on line 362: Teksti on kirjoitettu volapükixi, sillä Loyola ei osannut latinaa. Kivesten aiheuttamat haamukivut ja kuumetilat sekä muut sairaudet vaivasivat Loyolaa hänen koko elämänsä ajan. Sen lisäksi se oli pudonnut siniseen maalipurkkiin pienenä ja siitä oli tullut *ilkeä*.
ellauri282.html on line 367: Hän opiskeli eka Alcalán yliopistossa, jossa hän opiskeli joitain opintojaxoja teologiaa ja latinaa vuosina 1526–1527. Siellä hän tapasi useita hartaita naisia, jotka oli kutsuttu ennen inkvisitiota. Näitä naisia ​​pidettiin alumbradoina – ryhmänä, joka oli innokkaasti ja hengellisyydessään sidoksissa fransiskaanien uudistuksiin, mutta inkvisition hallintohenkilöstö suhtautui heihin nihkeästi, tuli yhä enemmän epäilyksiä. Kerran, kun Íñigo saarnasi kadulla, kolme näistä uskollisista naisista alkoi kokea hurmioituneita tiloja. "Yksi kaatui järjettömästi, toinen kierteli toisinaan maassa, toinen oli nähty kouristuksia tai vapisevana ja hikoilevana ahdistuksesta." Epäilyttävä toiminta tapahtui, kun Íñigo oli saarnannut heille lähituntumalta ilman teologian tutkintoa. Tämän seurauksena inkvisitio valitsi hänet kuulusteluihin, mutta hänet vapautettiin myöhemmin.
ellauri302.html on line 585: Samana vuonna tai hieman myöhemmin Luzzatto kirjoitti allegorisen festivaalidraamansa "Migdal 'Oz" (tai "Tummat Yesharim") ystävänsä Israelin Benjamin Bassanin avioliiton yhteydessä. Tämä nelinäytöksinen näytelmä, jossa on latinaa ja italiaa sekä raamatullisia vaikutteita, havainnollistaa oikeuden voittoa laittomuudesta. Se on versioiltaan mestarillinen ja kielellisesti melodinen, lyyriset kohdat ovat erityisen yleviä; ja siinä on runsaasti miellyttäviä kuvia, jotka muistuttavat Guarinin koiraa Fidoa.
ellauri309.html on line 960: Raha kasvattaa aina säätyrajoja, sama miten demokraatteja ollaan tai rebublikaaneja. Ne voidaan ylittää vain lisärahalla. Mikki ei osaa kreikkaa eikä latinaa, hepreasta puhumattakaan. Josse oisi jutku oisi juttu aivan toinen. Ja rahaakin saattaisi piisata. Mutta tokko sitten sille shiksa kelpaisi. Persuja on aivan asiatonta nimitellä rasisteixi. Ne suhtautuvat nuivasti kaikenrotuisiin matuihin.
ellauri313.html on line 549: Pakollinen puolalainen juutalainen Israel Zamosz opetti hänelle matematiikkaa ja nuori juutalainen lääkäri opetti hänelle latinaa. Hän oli kuitenkin pääosin itseoppinut. Hän oppi oikeinkirjoituksen ja filosofoimisen samaan aikaan (historioitsija Graetzin mukaan). Hän osti niukoilla tuloillaan latinankielisen kopion John Locken kirjasta An Essay Concerning Human Understanding ja tavasi sen latinan sanakirjan avulla. Sitten hän tutustui Aaron Solomon Gumperziin, joka opetti hänelle ranskan ja englannin aakkoset. Onnexi ne ovat lähes samat Vuonna 1750 varakas juutalainen silkkikauppias Isaac Bernhard määräsi hänet opettamaan lapsiaan. Mendelssohn voitti pian Bernhardin luottamuksen, joka teki nuoresta opiskelijasta peräkkäin kirjanpitäjänsä ja partnerinsa.
ellauri317.html on line 441: Dzeržinski kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1926. Sitä juhlittiin laajasti Neuvostoliitossa, Puolassa ja muissa kommunistisissa maissa, kapitalistisista puhumattakaan. Venäjän valtakunnassa hänen perheensä kuului "pylväsluetteloon" (venäjäksi : столбовое дворянство, stolbovoe dvorianstvo), jonka aateluus tunnustettiin virallisesti, mutta se oli niin vanha, että he eivät enää nauttineet siitä. Felix ampui epähuomiossa sisarensa Wandan 12-vuotiaana. Lyhyt oleskelu Khersonin lukiossa (rauniokasa), Chekhov-lukiossa Taganrogissa ja Donin kasakoiden parissa. Hän puhui puolaa, venäjää, saksaa ja latinaa. Päästötodistus ei ollut hääppöinen: Venäjän historian vääristely - "kiitettävä",
ellauri328.html on line 355: Sanahan on hienoa sukua, latinaa. Propaganda on uskon levittämistä. Maailman sivu on tehty propagandaa, levitetty ajatuksia, mielipiteitä ja oppeja kannatuksen toivossa. Jos sanan nykyaikaistaisi, se kai olisi puhumista omaan pussiin.
ellauri342.html on line 79: Joka ei ole nähnyt Avignonia paavien aikana, ei ole nähnyt mitään. Iloisuudelle, elämälle, animaatioille, juhlajunalle, ei koskaan sen kaltaista kaupunkia. Siellä oli aamusta iltaan kulkueita, pyhiinvaelluksia, kukkien täynnä olevia katuja, korkeita listoja, kardinaalien saapuminen Rhônen varrella, lippuja tuulessa, lipuilla koristeltuja keittiöitä, paavin sotilaat laulamassa latinaaetsivien veljien paikat, helistimet; sitten niiden talojen ylhäältä alas, jotka kuhisivat suuren paavinpalatsin ympärillä kuin mehiläiset pesänsä ympärillä, kuului taas pitsikutomakoneiden tikitystä, kultaa kutovien sukkuloiden tuloa ja menoa, rypäleen pikkuvasaroita. kaiverret, lutterien säätämät äänilaudat, loimijan hymnit; sen yläpuolella kellojen kohina ja aina muutama tamburiini, jotka kuuluivat huminaan, tuolla päin siltaa. Koska meillä, kun ihmiset ovat onnellisia, heidän täytyy tanssia, heidän on tanssittava; ja koska tuolloin kaupungin kadut olivat liian kapeita farandoleille, Avignonin sillalle sijoitettiin fifet ja tamburiinit Rhônen raikkaassa tuulessa, ja siellä tanssittiin päivällä ja yöllä, tanssi siellä... Ah! iloiset ajat! onnellinen kaupunki! Halberdit, jotka eivät leikkaa; osavaltion vankiloissa, joissa viiniä jäähdytettiin. Ei koskaan pulaa; ei koskaan sotaa... Näin Comtatin paavit tiesivät kuinka hallita kansaansa; siksi heidän kansansa katui heitä niin paljon!...

ellauri349.html on line 231: Tämän jälkeen hän opetti ranskaa, latinaa ja kreikkaa useiden vuosien ajan Charleroin ja Brysselin lukioissa, minkä jälkeen hän muutti Ranskaan 1960-luvun alussa kouluttautumaan psykoanalyytikoksi. Vuonna 1964 hän sai viran filosofian tutkijaksi CNRS:ssä ja vuonna 1968 hänestä tuli filosofian tutkimuksen johtaja.
ellauri369.html on line 309: Carlylen varhaiskasvatus tuli hänen äidiltään, joka opetti hänelle lukemista (huolimatta siitä, että hiän oli tuskin lukutaitoinen), ja hänen isänsä opetti hänelle laskennan (huolimatta siitä että käytti siihen sekä sormia että varpaita). Tämän jälkeen hän meni Annan Akatemiaan ( n.  1806–1809 ), jossa hän opiskeli alkeellista kreikkaa, luki sujuvasti latinaa ja ranskaa ja opiskeli aritmetiikkaa "aivan hyvin". Häntä kiinnosti matematiikka ja geometria ja osoitti suurta lahjakkuutta näissä aiheissa, Carlyle-ympyrän keksimisen ansiosta. Yliopiston kirjastossa hän luki monia tärkeitä teoksia 1700-luvun ja nykyajan historiasta, filosofiasta ja kauniista kirjeistä. Carlyle aloitti opettamisen Annan Academyssa kesäkuussa 1814. Hän piti ensimmäiset koesaarnansa joulukuussa 1814 ja joulukuussa 1815, jotka molemmat ovat kadonneet.
ellauri371.html on line 658: Koulussa hän kunnostautui matematiikassa ja oppi maanmittauksen alkeet, mutta hän ei oppinut latinaa tai kreikkaa eikä koskaan puhunut mitään vierasta kieltä. 17-vuotiaana Georgella oli alkamassa tuottoisa ja menestyksekäs ura. Hän halusi kuulua herrasväkeen, työskenteli kovasti, säästi rahaa ja osti lunastamatonta maata.
xxx/ellauri044.html on line 768: Voltaire syntyi Pariisissa vuonna 1694. Hänen vanhempansa olivat notaari François Arouet ja tämän vaimo Marie Marguerite d'Aumard. Voltaire vietti suurimman osan varhaisesta elämästään Pariisissa ja sen liepeillä. Hän opiskeli kahdeksan vuotta Lycée Louis-le-Grandissa, jossa se oppi "latinaa ja typeryyksiä". Jäi oppi hyvin päähän.
xxx/ellauri056.html on line 488: Hänen isänsä oli Johann Georg Kant, memeliläinen satulaseppä, nykyisen Liettuan Klaipėdasta, ja hänen äitinsä Anna Regina Reuter. Hänellä oli useita sisaruksia. Hänen kasvatettiin pietistisessä kodissa painottaen hartautta, nöyryyttä ja Raamatun kirjaimellisuutta. Näin Kant sai ankaran ja kurinalaisen kasvatuksen, joka suosi latinaa ja uskonnollisia aiheita matematiikan ja luonnontieteen sijasta. Sen kyllä huomaa sen tuotannosta.
xxx/ellauri085.html on line 614: Wallu puolustelee sitä että kirjassa on niin paljon pölisijöitä sillä ezeon yltiörealistista ja demokraattista. Jokainen on oman romaaninsa sankari. Valitettavasti ne näyttää kaikki puhuvan wallulatinaa. Wallun obsessiivinen äiti on tehnyt siitä tosi basillikammosen. Se ei kestä kun muut kaivaa nenää ja kazoo sitten miltä räkä näyttää. Eikö se ize sitten kazo nenäliinaan, tai edes kurkkaa pönttöön paskannuxen jälkeen? Sehän on hyvää ennaltaehkäisevää toimintaa, profylaktista hygieniaa.
xxx/ellauri086.html on line 379: Platon ja Aristoleen kreikkaa ja Cornelius Nepoxen ja Ciceron Catilinan latinaa,

xxx/ellauri121.html on line 393: Kun Peggy tarttuu Fredin kuulakärkikynään (der Kulli) se ihan tuntee sanan mahdin. Penis mightier than the sword, kuten britti maanmies Lytton muotoili. Peggy kokee siitä peniskateutta. Jo sen piteleminen synnyttää kateutta. Kadehdin komentajalta hänen kynäänsä. Mielelläni ruuvaisin sen irti. Mulla on vaan tuppi, eli penaali. Anista penaaliin, se on pygofiliaa. Peggy ei ole penaalin terävimpiä kyniä. Nolite bastardes carborundorum. Sen vizikkyyttä on vähän vaikeaa selittää sellaiselle joka ei osaa latinaa. Vielä vaikeampi sellaiselle joka osaa. Vitun hölmöt anglosaxit.
xxx/ellauri126.html on line 327: Erikson kävi niin sanotun klassisen oppikoulun, jossa opiskeltiin latinaa, kreikkaa, kirjallisuutta ja historiaa. Hänen koulumenestyksensä ei kuitenkaan ollut kehuttava. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Erikson matkusteli seitsemän vuotta pitkin Eurooppaa harrastaen muun muassa puupiirrosten ja etsausten tekoa sekä suoritti jonkin verran taideopintoja. Erikson sai 25-vuotiaana eräältä lapsuudenystävältään taide- ja historianopettajan pestin englantilaisille ja amerikkalaisille lapsille tarkoitettuun Wienissä toimivaan yksityiskouluun. Erikson tutustui Wienissä Sigmund Freudin perheeseen, minkä johdosta kutsuttiin opiskelemaan psykoanalyysia Wienin psykoanalyyttisen yhdistykseen. Erikson suoritti myös Montessori-opettajien yhdistyksen järjestämän Montessori-opetustekniikan koulutuksen sekä hygieniapassin.
xxx/ellauri167.html on line 422: Illuminati (latinaa, 'valaistuneet'; suomessa yksittäisestä jäsenestä illuminati) oli Baijerissa jesuiittaoppineen Adam Weishauptin vuonna 1776 perustama salaseura. Sen tavoite oli korostaa järkeä ihmisten ajattelussa sekä vähentää kirkon ja valtion valtaa. Illuminatin perustaminen osui Amerikan kapinan, valistuksen ja tieteellisen vallankumouksen aikaan.
xxx/ellauri193.html on line 443: Sama herraviha jatkuu seuraavassa osassa, missä Fred Karlssonmainen varakanslerixi pyrkivä professorinkuikelo paljastuu selkärangattomaxi huumehemmoxi. Jälleen kerran komisario Lewis osoittaa käsittämätöntä lattapäisyyttä. Kirjelaput oli selvästi nykykreikkaa eikä "muinaista". Kaikki sarjan porukat ensimmäisestä viimeiseen on inhoja kylmiöitä. Lewisin räyhäävästä sinkoilusta ja sivistymättömyydestä tehdään suoranainen hyve, ja sen vaimon auto-onnettomuudesta sen elämän pitkästyttävän kuiva johtotähti. Viha ja kostonhimo on tosi hienoa, ainakin Lewisin kirjassa, ja niin Lewisin kazojien kirjoissa kai myös. Täysin paska sarja, näyttää mitä briteissä on klassillisesta sivistyxestä jäljellä: huonosti istuvia viittoja, mongerrellen äännettyä latinaa ja kreikan alkeita. Olen aika varma että edellisen sarjan Morsella (josta en onnexeni nähnyt yhtään osaa) oli yhtä paha yskä, joka tässä yhä pahenee.
xxx/ellauri228.html on line 237: Lem oli monikielinen: hän osasi puolaa, latinaa, saksaa, ranskaa, englantia, venäjää ja ukrainaa. Lem väitti, että hänen älykkyysosamääränsä testattiin lukiossa 180-vuotiaana. (LOL, siis se oli 180, mutta sitä Google-kääntäjän on vaikea uskoa.) Lem oli naimisissa Barbaran (o.s. Leśniak) Lemin kanssa kuolemaansa asti. Hiän kuoli 27. huhtikuuta 2016. Heidän ainoa poikansa Tomasz Lem [pl] syntyi vuonna 1968. Hän opiskeli fysiikkaa ja matematiikkaa Wienin yliopistossa ja valmistui fysiikan tutkinnosta Princetonin yliopistosta. Tomasz kirjoitti muistelman isästään Awantury na tle powszechnego ciążenia (Tantrums on the Background of the Universal Gravitation), joka sisältää lukuisia henkilökohtaisia tietoja Stanisław Lemistä. Kirjatakissa sanotaan, että Tomasz työskentelee Google-kääntäjänä ja hänellä on tytär Anna.
xxx/ellauri229.html on line 562: Dikotomian munkit osas pakkokäännyttää koko porukan aivosähköisesti mutteivät ilkiä. Non agam, ne sanovat. Selviä saatananpalvojia siis? Non serviam on latinaa ja tarkoittaa "en palvele". Lause on perinteisesti liitetty Saatanaan, jonka uskotaan puhuneen nämä sanat kieltäytymisenä palvella Jumalaa taivaassa. Tästä oli paljon juttua Miltonin kadotetussa paratiisissa (albumi 5). No jo on saatana, sanoi jumala, otti sitä niska peffa kii ja heitti ovi ulos.
xxx/ellauri230.html on line 146: Juosten Kustu junior tuli ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1892. Hän aikoi ensin papiksi ja opiskeli sen vuoksi Helsingin yliopistossa latinaa, kreikkaa ja hepreaa, mutta pian hän kiinnostui pyllykielitieteestä ja urasuunnitelma muuttui. Ramstedt suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1895 ja maisterin tutkinnon 1898. Hän meni naimisiin 1897 Ida Olivia Aleksandra Josefssonin kanssa. Idasta ei näytä kuuluvan sen enempää. Jaa tämä: "Kun kotona oli useita koulua käyviä lapsia, ei vaimoni voinut lähteä matkaani. Mutta sensijaan Elma-tyttäremme, joka juuri keväällä v. 1919 oli tullut ylioppilaaxi, suostui mielellään seuraamaan isäänsä aupairina."
xxx/ellauri253.html on line 550: Koukkunokkainen pitkähattuinen ex-paavi Rottweiler kuopataan tänään Lean päivänä. Kirkkovaltion tärkimöt lausuu kömpelösti latinaa. Rottweiler oli jyrkkä nazipaavi Timo Soinin mieleen, ei tollanen vasemmistolainen fransiskaani kuten tämä nykyinen. Säestäjänä toimii Anders Gärderud. Sursum corda! Aamen! No, minä...
xxx/ellauri287.html on line 440: Sale eli Paul ei ollut köyhä teltantekijä (vaikka sillä epäilemättä komeasti telttasi poikamaisen Teklan seurassa) vaan Tarsoxen juutalaista hienostoa. Osasi arameaa, puhui kreikkaa ja kenties latinaakin vähän. Kansalaisetuisuuxiin kuului ettei ristiinnaulittu eikä ruoskittu. (Haha kylläpäs, Tekla-jupakassa. Ehkä Pavella ei sattunut olemaan jänixenpassi taskussa). Pauli kävi poikasena Jerusalemissa Gamalielin koulua ja saattoi törmätä Jee-suxeenkin karzalla, mutta tuskinpa.
xxx/ellauri376.html on line 393: Sukulaisten mukaan Aleksandr oli lapsuudessa erittäin hyvä keskittymään asioihin ja epätavallisen varhaiskypsä. 6-vuotiaana hän puhui sujuvasti kolmea vierasta kieltä, nuoruudessaan jo kuutta kieltä: erityisesti natiivitasoista englantia kuten Jaakko Yli-Juotikkaan bronikaveri herra X, mutta myös ranskaa, saksaa ja italiaa. Hän ymmärsi myös latinaa ja kreikkaa erittäin hyvin. Hän läpäisi kirjallisuustieteen kandidaatin tutkintoon vaadittavat kokeet 13-vuotiaana ja valmistui juristiksi 17-vuotiaana. Äiti lähetti hänet Pietarista vastoin hänen omaa tahtoaan vuonna 1818 lähetystösihteeriksi Persiaan. Dekabristina Sasha joutui tovixi Tbilisissä vankilaan mutta käänsi takkinsa ja hankki zaarille mainiot edut Persialta kolonialistisodassa.
46